Vapaus, October 25, 1926

              Ä j o ut
KURSsr ;
SUOMEN;
MARKKAA
C i ^ A D J ^ D O I J ^
VAPAUS turvaa nutä jotka Vapau-ettll^
ludkld rä^
saiinieir yaMlykäeHsL Siio-heet
<edul^
paaden fkäii^
meösay^
lätty set^^ että rahcy^n lähe^^
Jien rahoja ei ol^ tahdotta ^ e t ^
mäl&doUisteii^^^^^^^^^^
JaisiksL-;./-'.'^ ','liVs-
T kliftfvaknliif • ^Oc lähetyksistä alle $30.00, 50c
, l^nei^rSllUlUI.. ighetyksistä $30.00-^$59.00, 75c
lähetyksistä $6Ö.P0—$99.99; ja $1.00 kaikilta $100.00
taikka sit^; suuremmilta 1^^
Sähkösanömdähetyksille on k
Sudburyssa ja ympäristöllä asuvat voivat käydä Va­pauden
konttorissa tiiedustamassa erikoiskurssia,
i ^Kaikki sähkölähetykset tehdään suoraan Sudburysta
^:/Helsinkiin.:. • :'^ ..
rLaivapOetteja myydäEh. Tieductakaa pilettiaifioita
Tehkää lähetykset ösotteella
VAPAUS, Box 69, Sudbuiy, Ontario
Vapa^^^ ottavat rahavälityksiä vastaan myöskin:
VAPAUS BBtANCH OFFICE 316 Bay St., Port Arthur.
DAVip HELIN, eri paikkakunnilla Pohjois-Öntariossa^
A. T; HILL, Toronto, Önt. — Tavattaviösa iltasin 957
. Broadview Ave., tai päivisin Room 304, '95 King St. E.
Me emme kiihota ketään lähettämään rahaa Suomeen,
mutta jos sitä kerran lähetetään niin miksi ei lähettäisi
cman Jiikkeen kautta.
-Takauksena rahojen perille menosta on Vapauden
suuret rahastot ja velattomat omaisuudet sekä liikkeenhoi­tajalla
olevat takisiusyhfeöitten takaukset.
, y summa nousee jo tänä vuotena ^ l i
$2ÖÖJ000.00, lähetyksiä ölleri yli kolme ja puoli tuhatta.
Keneltäkään välittäjältä ei ole yhtään rahoja hukkunut.
osa on vjieraisin: maäreirf
mäisenii jouläccH>sastoon tulöpaivä-nään
nuori kutsuntelainen tulee
punaisen armeian perheenjäseneksi.
Punaisessa armeiassa palvellessaan
hänen ön..tultava itsetietoiseksi' so­turiksi,
joka o h perillä nylcyaikai-sen
soiätaidön • m^^ teh­tävistä,
jä samalla hänen on myös­kin
<tultava poliittisesti tietoiseksi
ja aktiiviseksi neuvostovallan työn­tekijäksi,
ja sosialistisen yhteiskun­nan
rakentajaksi. Kutsiintalaisen
on heti armeian riveihin jouduttu­aan
tultava tietoiseksi siitä* että
käyttäessään jä vartioidessäan soti-lasomaisuuttä
hän . käyttää ja suo-re'.
antanut. Siihen emme saaneet
vastausta. Mutta J . H . Thomas sa­noi
minulle persoonallisesti, kun
kysyin, mahtaako hallitus hyväksyä
Samuelin ehdotukset ja mitkä oli­vat
hänen antamansa takeet: "Te
ette mahdollisesti luota minun sa-noihini,
m.utta ettekö usko sellaisen
englantilaisen herran sanoja, joka
on ollut kuvernöörinä Palestiinas-fsa?"
.:, ., V,.
Teimme useita muita kysymyksiä
tiedustellen, , mikä tulisi olemaan
muiden työläisten asema,' jos me
kaikki yksimielisen päätöksen pe­rusteella
palaisimme työhön, puo­lustaisimme
toinen toistamme eh­dotuksilta,
saadaksemme takaisin
entiset paikat kaikille työläisille.
Meille sanottiin: "Siihen nähden
kaikki on hyvin."; Mutta me jat­kuvasti
painostimme juuri iätä koh-;
taa ia Thomas vastasi: ''Minä-olen?
huolehtinut^ siitä, että rautateiäen
työläiset tulevat saamaan sUöjeluir
ta", ollen sartalla johtopa
että meidän ei tarvitse vaivautua
sekaantumaani toisten liittojen ä^
ö i h i n . ' V V . .
Min^^vhaluaidn;^ rautateiden työ-
Bisilt^:.^tti^;^kysyä se ''suo-jelns'%'
-jonka- iher'- ovat saaneet; ot
lut miniaiän ; arvoista? . Herbert
Smith selitti meidän asemaammfr
välaisevästijä.taaskih asettui" yleisr
neuvostoa, ivastaan,- tietäen ;h3rvin
raita seurauksia, .siitä saattaa koi-
. .toa.^ - •, 'v .•./••; --v., y
Millaista ] tilannetta'Vastaan niei-dän
''njrt -trfiraeistavä^ jar
työtöverienS'eteeiL bU
nan.kuilu-.: Se toli näiden päivien
tapahtaimeii' Änippukphta Ja'; isamätlä
murheiden päivä. Näyttää ' aivan
siltä, että jo e n ^ ^ snnrlaldrak
ollut . sami»teijiua^
tää tätä .i^öyS^ snarenmois-ta
ja veyeUista:^^^^
jeiee. heuyostomäan kansallisomai­suutta.
Tämän takia nuoren puna-ärmeiaiaisen
onkin ymmärtäväisesti
.suhtauduttava niihin säädöksiin ja
kurimääräyksiin, joitä hänen tulee
punaisessa armeiassa palvellessaan
noudattaa.
Neuvostoliiton yhteiskunnallisten
elinten ja laitosten on kiinnitettävä
mitä suurinta huomiota toimitetta­vaan
kutsuntaan j a annettava kaik­ki
mahdollinen apu kutsuntaelimille,
jotta kutsunta saataisiin aikanaan
suoritetuksi. Toiselta puolen on
kiinnitettävä huomiota myöskin ar-meiasta
nyt pois pääseviin. Ar-veilynä.
Estääkseen tämän- ilvei­lyn
tulemasta, eräät johtajat oli­vat
valmistautuneet tpukok. 1—3
p:nä antamaan perään kaikille niille
vaatimuksille, joiden, puolesta am-^
matti järjestö oli seisonut. Heillä
oli tarkotuksena pakottaa meidät
perääntymään, jotta he itse olisivat
voineet suorittaa sen kurjan pe­rääntymisen,
jota he olivat ikävöi­neet.
Mutta kun vanhoillisen hal­lituksen
raakuus pakotti heidät
yleislakkoon, eivät nuo johtajat
hetkeksikään pysähtyneet pyrkimyk­sessään
saada lakko "silitettyä"
ohite. ' ;
Ainoastaan muutama päivä työ­väenluokan
suurenmoista rynnistys­tä
oli ehtinyt jatkua ja silloin he
(ammattijärjestön johtajat) taas
uudestaan, yrittivät , saada ] rauhan
palaamaan-junasta ^ niistä; tahansa.
S.illoin,' Jvähitelleni ; uskomaton ta-
P0M.sa^tau^:''!Re: alkoivat' vallotta-mäan
puoldieen yhden toisensa jä.1-
keen/ työtovereistaan yleisneuvoBtos-,
sa. * Pala - palalta tämä "taivutuspro-sessi"
: jatkui ^ siihen asti, kunnes
täydellinen antautuminen oli ehti­nyt
tapahtua. Oli ilmestynyt t i ­lanne,
jota vastaan meidän nyt oli
seistävä..^Se loli .enemmän kuin an;
tautumistä heidän puolestaan. Se
oli • nbkävaätimua meille kaivosmie-hille,.
käteky-'an^ _ myöskifi!
' 3Ie .päätiifiime vetäytyä tySväcn-puolneenv
-'ftoum^oni:^.. viereiseen
huonee^ien,y:;härkiteera^ tilannet^
ta ia':Jkadinime seuraavan .jt^^sr
lausunnon•-•'/"•;•"•...'•..*;•
1 -^Kaivosmiesten,Jp., }!^.^n,Jiar-kinnut
huolellisesti ja
. s e A i 'neuvöttelukbÄitiän ilaati-
: mM jä^ yleisneuvosion hyväksjr-
; •ni^^hdotnsta, joka .sisältää 'parr
: haat jaäär&ylui^
saavxiitaa nykyinen ;iiiiUiteoU^
de» piUah. •
Me piilottelemme^
ateiastä ] ppis^^ I»uUevi3Ie äem'^**
teva objeita Ja
ht^idän äj^eiasta ^Srajpändu on
t2^siktone!tävä; r ;^nevvdstomäan^^
p u o l o s b i^
s», ja"' yleeh^^^^y^
mämme ^ kohottamiseksi.: : ATmeiasta
TOpautaneiden kahsälaistCT.:^
kylilleeii palattuaan rjrhdyttäyäi^
.möUa * ottamaan osaa paikkakuntan­sa
pbliittiseeh Ja taloudelliseenne
kennustyöhön, heidän' on :liBJitetta-ya
maasetjdun jä; kaupungin, välistlj:
liittoa ja oman kokemuksensa pe-;
riistalla osotettava, ' että neuvosto­valta
kaikessa pyrkii niin ^ötäteke-'
yajx talonpoikaiston kuin, kaupun­gin
työläisten elämätä kohottamaah:
j a / lujittamaan. [ • • • ' S ^ l
Armefästa^ vapautunut kansalai­nen,
joka 'tulee työskentelemään ta-loudelliEella
rintamalla, ei saa het^
keksikään unohtaa sitä vaaraa, joka
uhkaa meitä imperiaUstimaiden ta­holta.
' Armeiasta vapautuneen bn
aina f muistettava, että paras heu^
vostbmaan turva on kivääri työtä­tekevän
kansalaisen kourassa. ;
Neuvostovalta. tekee kaikkensa ar­meian
aineellisen aseman paranta­miseksi.
Armeiasta vapautuneelle
tallaan-hankkimaan mahdollisim­man.:;
pikaisesti työpaikkoja j a ansiot
mahdollisuuksia. Neuvostovalta' huo­lehtii
puna-armeialäisten . perheistä
iz.yöntämällä niille kaikenlaisia etui-r
isuuksia. Samalla neuvostohallitus,
samoin kuin koko/ lieuvbstomaamme
iaajät työtätekevät joukot odotta­vat
ja Vaativat, että jokainen punar
armeiaan joutunut kansalainen
täyttää, kunnialla velvollisiautensa
rieuyostomaatamme kohtaan.!
V : "Punainen Karjala". •
jotka se -vielä halkoi. V
V a l t i j^^tilM^
riääns^ r^Bäki^n^ 'i^ihr.
njlHt jä i i ^ t^sMfctiin
palkMpfea;^ asetettiinf^^or:
ttnvähläit^^ C^bittiä^ h i l ­loin
i j ^ M r ^
V voimat bUvat
karttuneet;
tnksessä^ ; y K u n ; f häntä ^ r u o s k i j ^ ^
pani • >ihä JSntieet hänen ; kasivawis-
«aaxi ;j^Uistainaän ja veri Virtasi
RAKENTAJA
Rakentaja rakeinsi, taloa, jossa
tulisivat; asumaan hänen; työvoiman­sa
ostajat. Kaikki muut vaatteet,
paitsi.risaiset housunsa, oli hän heit^
tänyt pois, sillä työnbstajat eivät
sallineet levähtäjä hetkeäkään ja
hän hikopi auringon imaistaessa täy.
deJlä terällään., **'
Talosta, jota hän rakensi, piti tul­la
komea ja mukava sentähden, et­tä
ostajat vaativat mukavuuksia
kun heillä kerran oli hallussaan voi­ma,
jolla tähän saakka olivat hal^
iinneet ja jolla aikoivat edelleen,
hallita. . Se' voipia oli raha. •
Rakentaja, joka raskaan osansa
kunnolla esitti, sai asua kVHTJassa,
haisevassa luolassa, jossa hänen vai­monsa
hoiti 5 pienokaista, jotka
ruuan ptiutteessa sairastivat. Vai^
mo: oli valkea, j a . heikko. Hänen
vbimansa oli' tuhlaantunut lapsiin,
joista isänsä jälkeen rakentajia tur
leman piti. Vaikka nämä' lapset
niin olivat erittäin tärkeitä valtiolle^
eivät he lainkaan huolehtineet las­ten
elämästä. Valtlasiluokka oli
tullut pöyhkeäksi ja sokeaksi^ se er
huomannut, että päänsä .päälle
karttui raskaita pilviä idästS^ Jänl
nestä,' etelästä ja pbhjoisesta. Se
ei huomannut, että idässä jO; lei­mahteli'
salamoita, -jotka ennustivat
pikaista loppua.
Talo,' jota Rakentaja rakensi, tuli
valmiiksi. Muhkeana ja ylväänä se
seisoi kummullaan. Sen torni kb-
'hosi pilviin, jotka uhmaten' ^ uivat
eetterimeressä sitä vastaan, mutta
että kaivosmiesten edustajille ei
annettu tilaisuutta olla mukana
neuvottelukomiteah kanssa laa­timassa
tekemäänne;. ehdotusta,
.- eikä myöskään keskustelemassa
samasta asiasta t^ukolil 11 p mä,
jojika- keskustelun tulos ehdotuk-
•senne on. Parhaassakin tapauk­sessa
ehdotus Msältää palkkojen
aiehnuksen suurelle osäUe kai­vostyöläisiä,
mikä on vastoin kai­vosmiesten
liiton toistettuja vaa­timuksia,
j a uskomme toistenkin
ammattiliittojen jäsenten vastus-'
tavan tehtyä ehdotusta.
Näin ollen pahottelemme, että
huomioonottaen siihen kätkeyty­vän
suuren vaaran, olemme par
kotetut hylkäämään ehdotuksen­ne.
Edelleen, jos näitä ehdotuk­sia
^tullaan käyttämään aineisto­na
'suurlakon lopettamiseen, niin
sellaiset teot tulee • tapahtua yk-sinbmaan
yleisheuvotitbnj vastuul­la.
Tämä päätöslauselma .vietiin^ yleis-,
neuvostolle juuri puolenyön jäl­keen,
touhok, ,11 ;p!mä. Meille /b»
oltu siihen mennessä ilmptettu pää­ministerin
' täpiaamisesta O; samana^
yönä ja,.että, puhelinkysely oliilä^
hetetty hallituksen lubta 'b'effa't!ifc-irihelle,
' *;'k.bska neuvotteliikomiteä
tulee.- pTemaan.valmu saapumaan?''
TSaän •seikan/niiinä sain knttlla
muifttä lähteistä, ; mutia kuitenkin
fee ori kiertämätön tosiasia;; / v;
/ .kuitenkin huomibbnottaen; kaivbs-miesteri'vastustavan
kabnan, kun
he. Irieltäjrtyivät nielaisemasta rieu-voston
päätöstä uskoenvi että tdr-*
peelUsia .vakuuksia ei ätlut olei^äsr
sä, , turyatäkseen-; meidän'vjäseniäni-inie/
ja^^iös^Sskin }f4et<MSUtis;; jdit^^ ^ t ä
Samuelin . ,eliiJojtu|&et-t^I^
paIkkojen;;3lehnn^^
ei kokoui!^:-' pMmi^isteninf/ K^»»*^,
- dte»Vpniari. Äelvit^^ • ' siliä.m''yi^d-nyp$m.''^ol^^o-l ^p^idyie^t^t y. v;.';,/';^';^^//:
' v*^- Me paAotte^ Aamn^
jyopyteni: Saimissa;: Ja • kunhäntä
pprtiUa^ taU ja
pakotettiiä: ; raatelemaan ^ inaassä,
tunsi /v^liän S sydämessään tykinnän»
joka sanoi: ;^^Hetld vielä ja sit­ten,
X HyTän vähäni hänen sallittiin nuk-
Icua. Se pU vuorokauden pinkin ja
kytoin äii^ hän hiukan sai
nukahtaa portilla. Kylmä kävi
nen. alastpmaan ruumiiseensa, ' sillä
housut pUyat'9^^^ kuluneet
loppuun jarinuut vaatteet häh ^ an­toi
läpälleen suojaksi : kuumuutta
ja kylmää vastaan.
Kerran iiäto hän unen.
Hän : kannatti: valtiaiden linnaa
käsivarsillaan Jä : linna painoi niin
että käsivarsia, pakotti. Palkaicäi
sai hän' ruokaa. Kerran kun häntä,
ruoskittiin^ ;;y
pois; linna -putosi pohjattomuuteen
ja; murskautui ..äärimäiseen rajaan;
haudaten Vattiäat raunioihinsa. Ja
hän, : R ^ lähti kulkemaan
kohti Auringon nousun maata, un
teen elämään.
; Kun Rakentaja .herasi^ tunsi hän
oudon tunteen. -Kostaa, viaatia it-^
selleen vapaa' 'eläniä, joka kutsui
ja kiehtoi. kUhdytti lyödyn mieltä.
Häh muisti ;i linnan perustuksessa
olevan sbkkellbn. > Hän kutsua
perheensä niäkaahsa': ja .pakeiti sok­keloon.
Tyäicalätx ja
^uumenivatjäähkarästi kä-vi^
taja perheineen; rlaajentämaän sbk-kelpä.
• Se^!;laadeni;; laajenemista
VaUcka työ vaati ;:^>hrinsa.{ Kublivat
lapsista pari v,ja; valkea' -daimo yh&
•valjummaksi ^vääleiii;^;, Muttäv;Vih­dein
huoma^vIUken^ pet^ustukr
;senValkävän !pc^
^alla. SillPinlVei Jhän jpt^konsa ISr
heiselle kukkmäUe Pil-
^vistä, jotka ; ' n 9 t i s t a n a , u l^
muiirina liivat tornia vastaan, vä­lähti
tuli j a Kuumaäva >äyiinä täytti
ilman. - Lubhppnyoimien i riehuessa
sattuivat isialäinaV yhä uiseamniin
horjuvaan linnaan, jbnka suojissa
valtiaat välittivät.
J a pian yhtyi ukkosen kumeäari
kohuun rysähdys,, räminä, ja * romuk­si,
sortui ylväs linna haudaten asu­jansa
alleen.
' nakentsja astui • alai vuorelta
myrskyn vaijetessa j a : vei joukkon.
sa lakeudelle puhuen heille kohbt-taen
sirpin ja moukarin ' Ilmaan:
^'Tässä ovat ;• tunnuBmerkkimme.
Näillä raivaamme uuden linäan,
alptamme uuden elämän. ;^Ja', Mrk-kehin
otisin katsomme, elämämme
auringon suurta nousua."
Piai» 'kbhosi lakeudelle linna, sub-f
rine puhtaine ääriyjivoineen, kbkbsi
ulckosen puhdistamaan jaj kukkien
tuoksun kyllästämään ; ilmaan,; uu­den;
kylvön kasvaessa tbrää : laketl.
deiik^;.''.•v''V*,;,^>;;-;;;:^^
• / - -- < kätegPrismus.'
VALISTUSTYÖSTÄ
TOTTUMliSTEN TURMELEVA
--e;-r^V;:::.;f.;MAHTI,,v;:l7^
päätöksemme teon jälkeen; me jä^
timme kokoushupneustbn. Me olim
tne' väsyneitä ja' raihnaisia^:; vieläpä
masentuneita ja alakuloisia, mutta
jujpisti tietoisia siitä, että olimme
tehneet oikean • teoi\;. pysymällä us^
kollisina ja rehelliiiinä sille' luotta­mukselle,
jonka, miljoonan kaivos-miestä
perheineen oli uskonut kä­siimme.
Myöskin: uskoimme, että
koko järjestyneiden työläisten: jouk­ko
ioli kaivosmiesten puolella, puo-lustamasi^
a' heidän elinehtojaan. M i ­tään;
ei myös ollut tapahtunut sen
jälkeen,' joka olisi voinut muuttaa
tuota päätöstä. ' '
Keskiviikkona, toukok. 12-p:nä,
Ido 10 ap. komiteamme kokoontui;
tästä me olimme antaneet tiedon
neuvostolle. Tapahtui; toinen väli­kohtaus,
jota minä en koskaan
unohida. Kun poistuimme neuvos^
tbn hupneustosta, Ramsay MacDof
näld; lä.hestyj minUa" j a ; kyjq^^^^
ko liän tulla kokbukiseemme avusta­maan
'meitä tässä: a^^^^ Joka on
''surullinen erehdys".';' Minä vas­tasin:
'•''Ette. Te bleite nyt jo i l -
mottanut kantanne, .vaatien meitä
harkitsemaan palkkojen alennusta,
sekä' ^Samuelin rajjbrtin l,t^delH8tä
jiyv^Jk«yniistä, Joka jo sellaisenaan
tarkbftaä palkkojen alennusta.. Se
on" .bllut , teidän -kantanne . kaiketi
aikaa; ja me emme halua teitä ko-kbukseemme."
' •
ilationBl hotelliin, missä asuin,
s^in'; sanoman keskiviikkoaamuna,
bttä ;virkailij oita halutaan tulemaan
neuvoston- päämajaänV T^ jä
minä emme menneet, vaan sen: s i -
jfaän; pidimme omaa kokbustämme.
Yäbä jälkeenpäin nieillp ilmotettiin,
että yleisneuvoston', lähetystö odot­taa.
-Seuraavat" neuvoston jäseinbt
iaapuiyat: Pugh, 'ynrceli, Walkei>
]|eyin, Ben Turner, Roiyän ja, kaks!
muuta jäsentä. Lähetystö asetti
^i^enune päätöksen, jotjlDtt njhivbsto
bfi tehnyt sen jälkeen lifäfltnepol^^
• •: Tottumus pn toinen luonto,: sanp-taäh.
Ja^ totta pnkin,; että pn pal­jon
helpbmpi ;täyttä; ihmisen aivoissa
oleva tyhjä tila^ kuin {»istaa sieltä
piintyneet tottumukset. ^ ^;^^^ : v
Ihmisten, puhekielessä .bnyleehl^
kin joukkb jpnkinlaisia'^t^^
sanayhdistelmiä, jotka kulkeyat pe.
rintönä sukupolvesta' aukupolyee^^
Sähioin öh kielen laitaa jptä käyttä­vät
työväen vislistustyönteldjat^
nä bn myös; joukko^ 1 ^
sänayhdistelnuä, JpHa^\ nuoretj puhiu-j
a t vanhemmilta perivät.^ Saa njiyos
kuulla, että; useat puhtijat tpistayat
väin papukaijamaisesti niitä lausei­ta
aivan muuntamättpmina, mitä pu
puhujat tai sanomalehdet useimmin
^täyttävät.-. :'••.; ;.•.;'".;•;:^Cv---:>:v.;',
Ön tietysti lubnnollista, että useia
käytetyt lauseparret alkayat tuntua
ennen pitkää Kuluneiltäj joten nii­den
tPistaminen el jo siitäkään syysr
tä ole Wositeltavaa.; BÄitta pahem­maksi
muuttuu asia, 'joa ne ovat
luonteeltaan sellaisia, että ne pvat
siinä määrin olojen muuttueissay^^
hentunbitä, että tekevät päijiya?^
sen: vaikutuksen kuin ;^pn sanojen
.tärkptus. ' ,
Otan asian valaisemiseksi esimer­kin,
jota kuulin erään ;it^verin sa­masta
kysymyksestä;; puheen ollen
käyttävän. - i - : - ^ ; ^ : -^
•V- ••;• '^.^ .•• •;-•;'•;:••: ••r-- :
" T y ö v ä e n puhuja käyttää sänom
tää: "Orjat, nbuskaa taisteluun 1"
Jokainen kuulija on; lukenut, tai
kuullut • puhuttavan :; «ntisistä Roo-;
man suurista brJatäiBteiuistä.; He
siis myös tietävät, että' ne olivat
vain hajanaisten, järjestymättömien
massojen liikehtlmisiäi; Ihmisen sie^J
lunelämäUe ph^^^^^^
nen koetut elämykset, joilla on yh-,
tiäläisyyttäi Vaikkapa vain-kiri^
taan sanotun kanssa,; nousevat sen
vaikutuksesta; uuidelleeh' tajuntaan;
Niinpä kuulija, joka kaliiteästi seu­raa
puhetta,' saäHaä säädä' y^
l^anhuudahdukBeen: ''orjat, nous­kaa
taisteluun I" jälkeen tajuntaan­sa
kuvan vanhan ajan hajahaisiBta
lyöäyistä orjakapinolsta.; Tarkotus
olisi tietysti ollut säädä kuulijaa
tajuntaan kuva hykyaitaiMn ;prple^
tariäatin v j5tjMt<Btiriit«,- •uunoltel-maBmukidaeata
taistelusta, joka oli­si
pQut praiaan istuttamaan vpiton-yarnluuden
kuulijaani van^
haa totuttua sanontatapaiB käyttä­en
tuli tie aibtulta vaikutelmalta
tukittua ja vaikutettua pikemmin
lämautTtävasti ja epävarmuutta syn-nyttävästi.
Sllä jp* edeUäsanötun.
Iäisen ^ mielikuvan saa, on ;;^hyvfn lär
hellä kysymys: eikö meidän käy sa­moin,
kuin; kapinoivien; roqmalaiB-
'ten-^brjien?..'; ,;„'"•"••.r; .^•;',;.'^::^;.'''';;'
Ylläkuvatunlainen tapaus ;ei; oli-lisi
; tietysti; mahdoillhen, ; jos jpu-kpissa
olisi jo ennestään innostunut
ja Voitonvarma mieliala. Sillä tuo
vpitpnvärmuuden tunne juiirl sul-
^:.rv;:v:ffi'^"^:":•::;,- '"-'V-^rt:
:;:^:.^|,ä.;:-;;-c^-^
Työ taataanv. LähettakM^;^l^
tuimme; päätös; sisälsl^iseii/e^
he ; valmistautuvat kohtaänaaan pää^
ministerin saniäna päivänä klp';12,
lopettaakseen' suurlakon . Samuelin
ehdotuksen pohjalla, jonka he luu­livat
sisältävän riittä^^ takeet
j.n.e. He vetbslyät kahirbsmlehi^
kehottaen yhtyniään lyeidän päätök­seensä
ia : heitJÄytymään heidän
joukkoonsa
Useiden kyselyjen ja keskustelu­jen
jälkeen, taaskin koskien saa­vutuksia,
takeita j.ri.e.) kaivosmies­ten
tp. k. tuli «leuraavaan tulok­seen:
-
kuultuamme ammattijärjestön
edustajien raportin, me uudis-
;, tamroe päätöksemme; toukok. 11
p:ltä, sekä tuomme ilmi täydellir
se" iliailumme sep; suurenmoisen
myötämielisyyden oeotuksen joh­dosta,
jota kaikki työläiset osot-tivat,
jättäessään nopeasti työn­sä,
puolustaakseen hiilenkaiva-jien
elinehtoja; tulemme; antar
maan täydellisen ;^rapprtin konfe-
, renssille, joka tulee kutsua kopl-le
heti, kun se voi olla mahdollls;
;:--ta..,:'' ;..'-:C:;:;.,::;,;:.;V:r.-.^
Minä ilmottn tästä Bevinille' ja
toisille ; edustajilla jfa;hc.^^^^m^
toimistostamme 11^45 kohtaamaan
ministeriä,; Tässä on' kaikki mitä
me tiedämme siitä surullisen Icului-sasta
päätöksestä, joka tehtiin meir
dän poissa bllessamme ja jolla,: suurr
lakko lopetettiin. Sananmukainen
rap<jrtti jccskusteluirt»; pää^in^^^
kanssa puhuu' itee puolestaan. Mi-töän^
huomautuksia ej näytä tehdyn
kenenkään muiden taholta, paitsi
.Bevihin,'^ joka puhui sulun lopetta­misesta
jä jäseniemme turvaamises­ta.
Näytti siltä, että eräillä johta­jilla
oli ainoana päämääränä saada
suurlakko lopetettua' hinnasta mis­tä
tahansa, ilman mitään takeita
kaivosmiehille tai muille työläisinä.
Tämän t^on kautta, jolla, kat-
!• Vii.'.--
Idsi tien kaikilta sen vastaisilta mje.
likuyilta., Sillbin ei olisi suurtakaan
masentavaa, yalicutnsta puhujan sa«;
noilla, vaikka 'hän spmät kyynelissä
vakuutCaid, että joka sorkka olette
kadotuksbn pmait^'jbs täisteluu
dytte. Mutta kokonaan toinen ;bä
asia. kun joukkojen mieliala on Jo
ennestään hapuileVa, epäVarma ja
äärimmäisen toivoton.; , Slllbih pn
maaperä mitä suotuisin kaikille tbir-vottomuutta
ravitseville miellkuvil-
^e. Ja on siis silloin mitä' Visuimmin
kartettava sellaisia sanontatappja,
jotka voivat toivottomuudelle; ja
epävarmuudelle ravintoa antaa.
Asiaa ei ole käsitettävä kuitenkaan
siten, ettemme saisi mitään puhua,
sanokaammepa vaikka esimerkissämr
me mainituista brjataisteluisfa... Sil­lä
jos me varsinaisesti koko puhees­sa
tai jossakin sen; erikoiskphd^ösa
entisistä orjataisteluista \ puhumme»
ei siUoin^ole "likikään yhtä suurta
vaaraa oleinassai .kuin siinä tapa­uksessa,
; • jos .me vain sivumennen,
melkein huomaamattamme olemme
niistä maininneet. Sillä nyt käsil­lä
oIeya:8sa tapauksessa me melkein
väkisin tulemme verranneeksi - robr
maläisten orjien taistelua nykyaikai­sen
proletariaatin' taisteluun j a sa.
maila korpstäneeksi niitä etuisuuk­sia,
joita meillä on ropmälaisiin pr.
jiin nähden. . Me siis tässä tapauk^
sessa käytämme orjataisteluja taus­tana,
valaistäksemme kirkkaimntin
köyhälistön ybitonmahdollisuudet.
Vaikutus «n siis nyt selvästi eduK
Unen, edellyttäen, että piuhuja on
kyennyt \ kyllin elävästi aittamaan
vastakkain brjataistelujen heikkou­det
ja nykyaikaisen työväen taiste­lun
etupuolet. ' ,
^:•:•:*;•••;:.-,?; ;:,;.;.'.v:.'--:.;i.-,..:;M:?-:.;:';;". .4'j-:'M,vyi':Si.:;isf,
; Kuten näkyy, ei jonkun -kysymyk­sen
käsittely slnknäS > ole; yäärallistäi
koska puhuja silloin tulee siihen
kiinittäneeksi tarpeeksi > huomiota
ja tulevat sen epäedulliset .seurauk­set
torjutuiksi. Vaarallista on isen
sijaan sivumennen, vanhasta tottu­muksesta
johtuva, . yaistomainen
jonkun asian tnaintta. ! Sillä silloin
työskentelevätpuhujan aivot toi<f
saalia, eikä.hän niainitseniäaniBa sa­nanparteen
tule sen enempää huo-mipta
kiinnittäneeksi. Miitta kuu.
li jän aivoissa, jotkia saattavat olla
aivan toisenlaisessa vireessä, syn-nyttääkin
ajattelemattomasti lausut­tu
sana, kuten esimerkistämme bäii
vaitsimme, kokonaisen . mfelikuva-jättlläisen,
joka on sitäpaitsi usein
puhujan tarkotuksien vastainen. '
. Siis irti kuluneista: fraaseista^ ja
Jierintönä kulkevista': totutuista sa<'
nontatavoista! Se on yalistnstyQn,-'
tekijäin onnistumisen yksi tärkeim­piä
ehtbjal Ja. sitä se on yarsinkin
aikana, jolloin joukkojen mieliafa
on vaiitustyöntekijälle tavattotnan
epäedullinen. -Iikka.'
Valmistakaa itse j^perdaaiänfe^-iie
tulevat halvemmaksi,: ja : paUoa
parem^a. • .
1 op paperossi tuubia .'...•;;viv...l©c
1 paketti Venäjän :tQpakkaa....l6e.
Lähettäkää meille: |2.00 Ja: Siaer
lähetämnte teiUe 10 laatikkoa pa­perossi
tuubeja, koneeai ja yhden
paketin Venäjän tupakkaa pbstl^
vapaJBsti. 'mm. W-imMf^m^m0i:
THE COLUMBIA iSTORE'^v^>
131 Lang St., Cobalt, Ont.
' " • finir;-"" rViiirrir mm iiii
kaistiin "voimajohto", kaivpsmiehet
jätettiin yksin taisteluunsa;. Jos' sen
sijaan. muutama ' päivä vielä' biisi
jatkettu, niin silloin hallitus ja ka­pitalistit,
parikkiherrat, loisel^jät '/ä
riistäjät olisivat olleetpakotettu ja
tekemään sovinnon kaivosmiesten
kanssa. ^ Siten me olisimme .saavut­taneet
hiiliteönistmdessa isopimok-sen,
joka olili;, kpl^tpnut kunniaksi
ja voitoksi koko;- Eliglannin työ­väenliikkeelle,
sekä .olisi samalla o i'
lut kunnollisena palkkiona siitä hy-
• VrfS?:*!*»-^,^;:
.,x:^:;.Fr;,5i;;n&.;-;;?jt:>;;;:;;#fc
Täten saamme sydämen surnl-
. la ilmottaa, «ttä rakas
v;;?:.,.::-^ftK^'i':;.^^
TOIVO' JOHANNES ' OLSOM
;::^:?:"7;"::':"\'vS*::'C;*s$-';:;Ä^^
kuoli ShaVtnavon sairaalassa,
syyskuun 21 ;p.. v. iö26r'8ai?|:
rastettuaan ...kaksi;vkuuloratta;!^:
tuperkelia vatsassa Ja: alltK
johtuvaa, svdämen heikkoutta*
Vainaja oli syntynyt Numme<^.
lassa.. Sask., hflmikuun 5 i^. v...
1914, ja oli sii» kuoUessaaqlZ.
V . , ' T kk.^ Ja 16 p ;vaiihj|/>ii.:
Vainajaa jäimme snremaui.
minä; hänen Väitlnsäilä^fiaäjif
puoli, kaksi veljeä^; yksi ; s i ^ ^ :
yksi isoäiti,: ykfli enö; y&imoi^
neen. Ja yksi setä. aeka >i>aIJott::
tuttavia täällä näiasäa Jottkii
täten-^tiedoksi. annamme. '
Hau»» ia Gost 0j. J a i ^ ä f/
Pois väistyit Joukostamme^
eloti tieltä. 'Ikniseeii Jeppön;
pääsit. Kantamaan Jäimme
murhemieltä Jukka,, kun ,luo-.
tamme erosit, v Emmehlti Töi-'
neet. Jukkaa säUvttää, vaikka.
7 alati Bua vartuimme; ToiU
' ayyakuun' kylmä ^mnn» tutdi'
Ja -vei meUtä. Jfukan, l35u&;
Hanna ja C m .Oja J a tä^W.
Myöskin lausttttiih'e>^dämel-'.
liset kiitokset • kukista; aeppc-
• Teistä ja surusaattoon.. osan-
PtoBta. , - -
HkDM Ja Giut Oja Ja lapsaC
•Box, 283, Shaiinavoh; Öask.,
'Canada. ' * " ~ "
life
:,e>.i?i«;;1,»!
mm
Hi mm
mm
••HHa!;-<.:.j*v*SÄ>vl!t#
,;suureh äskefeen me^^ omat lljfl
tpiminnan
että suurlakko •
se törkeästi ;\ . ,..„...-.,„-,..
• Toukokuun ^ '12:^ päivästälähtien;
me oleinme jätetyt yksin jatkamaait;:Ä^
taisteluamme. Mutta ei sentään yk-isin,
siflä työväen syvät
västä yhtelsy;injnäiTyk8estä, jota työ-J edelleenkin meidän kanssamme. Ho
Iäiset osottivat.'.' Mutta nyt neuvos­to
suorastaan , heitti pois mahdolli­suuden
saavuttaa sellaisen voiton,
jota Englannin työläiset eivät kos­kaan
ole saavuttaneet;
Tämä on lyhyesti niiden yhdek­sän
päivän historia, jotka antoivat
ennen kuulumattoman näytteen työ­läisten
solidaarisuudesta. On kuta­kuinkin
varmaa, että ammattijärjes­tön
ei-äät jäsenet olivat: peloissaan
työväenluokan ;. voiman r kasvusta,
jonka se lakon aikana saavutti. Am­mattijärjestöin
johtajat halusivat i n -
.nokkaasti pysytellä hallituksen ystä­vinä,
eikä.. .tuottaa vastoinkäymistä
kapitjftlisiijTio^dle.'^^^'^^
tön-jäsenet eivät, ymmärtänbet suur­ta
.tehtäviiänsä ainakaan' useat
heistä eivät, sitä .,tienneet .-^ ja
toisia oli sellaisia, r.. Jotka "olivat
päättäneet .: jarruttaa ;: suurlakkoa,
toistamalla ' yhä uudestaan; tyhjää•
lausfetta: "Se ei tule 'onnistumaani"
: Ensin he pauhasivat siitä, että
työläiset «ivat rttuka; tule yhtymään
myötäturitbisuuslakkobn. ' ' M ^
jälkeen kuin' työläiset siihe
tyivät, niin;/ammattijärjestön;
tajat jatkuvasti yrittivät '
että se ei tule tuottamaan tuloksia.
J a he edelleenkin >/yrittäyät sitä
»sottaa. Samalla kertaa eräät jehr
taJat yrittävät julistaa: " E i enää
koskaan!" ' Jä toiset yrittävät sa­noa,
kuten työväenpuolueen johta-eivät
lyöneet meitä alas. Meidän '-'l.^^
1yöläistoyeHmmev.v;;.äätbHifceritec8sä^^Ä^
raitioteillä, rautateillä, isatamlasa; " V^^^^
tiskien takana, rakennuksilla, k i t j ^ , " .vi;^^
Kaivosmlehinä me kiitämme heitä. ' ''-^^^
Meidän' oikcuksiammä.;: :-/^;;'^Bf
Meidän tähtemme . he kieltäytyivät
alistumasta.;; Meidän oikeuksiammä
he ryhtyivät puplustamaan. SeUai-sen
avun,kera meidän asiamme ei "v,.-
tule häviämään, kun kaikin luor^V M i ^ ^
ttaammmme$j.; :aassiiaaaammmmoe. , nniiiinn IInbmpuiVkesii. : vt*oniiii ^'f-: i•M i'!:i-^iBi!'i
tamme.
Siten päättyi yhdeksän päivää . , '
työläisten yhteistä taistelua. Mutta -
siitä huolimatta '" '
«delleenkin
tä ' '''^^1
me jatkamme sitä . v,;i.;4 f
•aovt -attS • irntrn 'iXva.!: '.::.<'..''':..•):«:.: I