Vapaus, January 14, 1927

              No. 5 ~ m ?
V A P A U S
Cutadän iniomalaisea työväestön ainoa äänenkannattaja,
flmeatyy Öodburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
|B perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S- G. NEIL. ARVO VAABA.
« . . , , 1 _ _ Et^istered at the Fost Office Department, Ottawa,
•8 eeeond elass matter. . • • - •
VAPAUS (Liberty)
-The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lidied_
in Sudbnry, Ont^ every Monday, Wednesday
«ffl^TPriday. ' - ' " •
Vapauden konttori ja-toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Rihelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbory, Ont.
Jos ette milloih tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liiöteenhoitajan per­soonallisella
nimellft. -
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. >
Leniiun^ liebknechfin ja Luxem­b
u r g moisU^i^
Kuluvan kuukauden kahdentenakynmienentenäensi-maisenä
päivänä tutee kuluneeksi kolme vuotta siitä,
kim Vladimir Iljitdb. Lenin, tuo koko Taaäilmah ja eri­toten
Venäjän vallanlpmiouksellisen proletariaatin tun­nustama
ja rakastaaia opettaja, taistelija j a johtaja
kuoli.
Karl Liebknecfat ja Rosa Luxemburg, nuo kaksi 80=
aalistia, jotka olivat ja pysyivät uskollisina aatteelleen
ja uljaasti ja pelkäämättömästi tbunival ja taistelivat
sen puolesta, eivätkä hyväksyneet sitä petosta, minkä
toiseen kansainväliseen kuuluvien sosialistipuolueiden
johtajat, jotka olivat myös olleet sosidlisteja, mutta
vain sanoissa, suorittivat ryhtyessään maailmansodan
alussa tukemaan ja palvelemaan ,«omien inaittensa»
porvareja ja militaristeja sen asemesta, että heidän
olisi pitänyt taistella ja johtajina johtaa taistelua näitä
ja imperialisfbta sotaa vastaan — nuo kaksi todellista
soeialislia murhaiti in Saksan soeiälidemokraattisen ;hal-lituksen
kätyrien toimesta tammiKöun viidentoiätoista
pärvänä vuonna 1919. Kaikkien maitten vallankumo­ukselliset
työläiset jä etenkin 'vallankumouksellinen
nubiiso, jolle heidän kuiximankin, mutta var8in'kin Karl
Liebknechtiri, antaniat opetukset ja' tekemät palvelukset
lyat olleet erittäin suuresta arvosta, arvostaa näitten
isiteilijain- työtä ja kunnioittaa heidän muistoaan.
äitten kolmen nimeen tulee vallankumouksellinen
. .yovaenliike kautta maailman ensi viikolla järjestä­mään
ja viettämään muistojtdilid. Täällä Canadaasa
on kommunistinen nuorisoliitto päättänyt kommunisti­puolueen
avustuksella järjestää Liehknechtin ja Lutem-burgin
muistojuhlat vietettäviksi Lenin-Liebknecfat-
Luxemburg-viikon alussa eli viidentenätoista tai kuu­dentenatoista
päivänä. Tähän se ei kuitenkaan kykene
kailddalla, joten Liehknechtin ja Luxemburgin muisto­juhlat
tultanee useilja paikkakunnilla yhdistämään Le­ninin
muistojuhliin, joita kömmunblipuolue on kaot­tanut
järjestämää|i; y l i maan ainakin suurimmissa pai­koissa
stfnnuntaiksi, kahd^t^nim^h . .
Kommunistipuolueen pää-äänenkannattäjan, «Wor-kerin
» seuraava, kahdennenkymmenentoiseh päivän hu-mero
tule& olemaan erikoinen Loainin numero Leniniii
kuoleman kolmannen vuoGipaivän mpstoksi. Tätä e r i "
koisnumeroa tulisi kaikkien puöluejarjeslojen haitdckiia
|a levittää muistojuhlissa, työpaikpillia ja työläiskotei-hitt.
Edessämme ^ a Lenin-Liebnecht'Luxemburg-viikkp
ei ole eikä saj^-fluodostua vain pelkän tekopyhän
juhlimisen, vaan entistään tarmokkaamman työn ja toi­minnan
viikoksi. Kommunistien työskentelyn ja toi­minnan
tarlrotuksena tulee olla selostaa työläisjoukoille
Liehknechtin ja Luxemburgin työtä ja sen meikitystä;
Leninin, tuon suuren vallankumouksellisen johtajan
elämäntvön tarkotusta — hänen toimintaansa, joka täh-
Muissa Europan maissa sensijaan on käynnissä
laskuliik^.' Teollisuuden kehityksen asemesta on Puo­lassa,
Tsbdduj-Slovakiassa ja Jugo-Slaviassa käynnissä
niin sanottu «agrarisatsioni» — siellä suurenee maa­talouden
merkitys teollisuuden merkityksen kustannuk­sella.
Suurvaltain pääomat muuttavat nämä maat omik­si
siirtomaikseen. Tämän takia nib^ä onkin nousun ja
kehityksen asemesta havaittavissa laskua ja lamaan­nusta.
/ ~ r
Sellaisessa valtavassa maassa kuin Kiinassa ci ole ol­lenkaan
havaittavissa vakiintumista. Siellä on käyn­nissä
avoin kansalaissota, siellä voimistuu vallanku­mouksellinen
liike. Ja Kiinan tapahtumilla on mitä
suurin merkitys koko maailmalle-
Vihdoin tulee käsiteltäväksi kuudes tyyppi —
Neuvostoliitto. Siellä on l^ynnissä . stabilisat-sioni,
sen talous voimistuu. Mutta vastoin
kuin muissa maissa, sanoi tov. Buharin, meillä on käyn­nissä
syntyvän sosialismin eikä kapitalismin voimistu­minen.
Neuvostoliiton sosialistinen vakiintuminen on
joka tapauksessa jyrkkänä vastakohtana maailman ka­pitalismin
vakiintumiselle; -
Kapitalismi koettaa löytää ulospääsyn «ratsionali-soimalla
» teollisuuden, se koettaa parantaa asiain kul­kua
ottamalla tuotannossa käytäntöön uusia' koneita
j.h.e. Me myös suoritamme ratsionalisoimista Neuvos­toliitossamme.
Mutta meidän ja kapitalistien ratsiona-lisoimistyön
välillä on olemassa suuri eroavaisuus.
Me toteutamme ratsionalisoimista suurentaaksemme
luotteideiiime määrää, antaaksemme näitä tuotteitamme
mahdollisimman huokeilla hinnoilla.
Kapitalbtien ratsionalisoimispuuhilla on aivan toi-^
nen tarkotus. Kapitalismi ajattelee kaikessa vain voit­toa,
saaddcsensa voittoa on sen myytävä tavaroitansa.
Mutta kapitalistimlais^a on laajojen kerrosten asema
huonontunut, niiden ostokyky on suuresti laskenut. Ka­pitalistit
etsivätkin uusia markkinoita. Mutta niitä voi­vat
ne saada vain halvoilla hinnoilla tavaroitansa myy­mällä.
Ja tämän takia kapitalismi pyrkiikin ratsiona-lisoimaan
teollisuutensa.
Teollisuuden uudelleenjärjestäminen ja teknilliset
parannukset vaativat suurta varojen tuhlausta mainit-,
luihin tarkotuksiin. Mutta samalla europalainen kapi­talismi
ei tahdo kieltä,ytyä voitostansa. Se pyikii-^^t-tamaan
koko ratsionalisoimisen painon proletariaatin
harteille alentamalla työpalkkoja, pidentämällä työ­päivää
ja yleensä huonontamalla työehtoja.
Proletariaatti taistelee tätä vastaan, ja siitä johtuu
luokkataistelun kärjistyminen työväenluokan ja porva­riston
välillä.
iCanadan Snomalaiseiij
: Järjestön asioita \
iSeix yhteiskunnalliseen vallankumoukseen, työläisten
valtaannousuun^ kapitalismin hävittämiseen ja perus­tuksen
laskemiseen sosialistiselle yhteiskunnalle.
Tässä mielessä suoritetulla työllä voidaan kaikkein
paihaiten kunnioittaa Leninin, Karl Liehknechtin ja
Rosa Luxemburgin muistoa ja palvella ja edistää sitä
asiaa, köyhälistön vapausaatetta, minkä puolesta tais­tellessaan
he kaatuivat ennenaikaiseen. hautaan; täten
voidaan ja tulee voimistuttaa ja leniniläistvttää tässä
maassa toimivaa Leninin puoluetta — Canadan kom­munistipuoluetta!
Kapitalismin ya:kiintumisesta
Viime vuosina on niaailman tuotanto ja uiaailman
talous jossain määrin, kasvanut. , Tämä antaa aiheen
puhua jonkunmoisesta maailman kapitalismin vakiin-timiisesta
tai lujittumisesta.
Mutta tämä vakiintumineit. ei ole lainkaan mitään
' varm'alla pohjalla tapahtuvaa ja on siinä samalla ha­vaittavissa
suuria vastakohtaisuuksia ja risliriitaisuuk
sia. Kosketellessaan Neuvostoliiton kommunistipuolu­een
XV konferenssissa maailman kapitalismin asemaa,
määritteli tov. > Buharin kuusi erilaista «stabilisatsic-nin
tyyppiä». Pohjois-Amerikan Yhdysvallat jatkaa ka­pitalisminsa
kehittämistä. Siellä kapitalismi menee
edelleen eteenpäin. ' '
.Aivan toinen tilanne on Elnglannissa. Siellä on kapi­talismi
laskemassa ja tämä jatkuu edelleen tälläkin het-kellä.--
Tämän merkkinä "ovat ne eri: luokkain väliset
yhteentörmäykset, joita Englannissa on viime aikoina
oIIuL havaittavissa entistä enemmän ja entistä räikeäm-pina.
Suurlakko ja kaivoslakko muodostavat häviöis­tään
puolimatta erittäin v^ayan ja kauaskantoisen ta­pauksen
tässä suhteessa.
Ranskassa/ja Saksassa'on huomattavissa talouden
nousua. Saksa on amerikalaisilla varoilla nostanut ta­louttansa*
se on uudelleehjärjestänyt teollisuutaisa, siel­lä
on jossainmäärin hetkellisesti vähentynyt työttö-rayys&
in -Jja.e. Ja Ranskassa on teollisuus sbdanf jäl­keen
jossain määrin vielä noussut ja valuuttakin on
alkanut Idi^Icaii pysjrä paUcoillaan, vaikfcaldn tämä on
toottantit ;Siaa^r«8sjaii^^ yhä raskaampia ver.otaak-fco)
a kaniietta:vaiH. • , -
Mitä on sosialismi
«Rabotshaja Gasetassa», venäläisessä sanomalehdes­sä,
kirjottaa ^ov.. Molotov artildcelissaan: «Mitä on so­sialismi^:
'..
: ?«Sö&i^li^ öTi^jelkitrt^ yjrteistoiiinallinen järjestys,
iöllpin kaikki tu'otantov^lin^^ Siirtyvät ' yhteiskunnan
määräyksen alaisiksi ja muodostuu yhtenäinen, suun­nitelmallinen
talousjärjestelmä, jolloin luokat ovat hä­vinneet
ja tullut, rajattomat mahdollisuiudet parantaa
yhteiskunnan kaiikkieii jäsenten taloudellisia ja kulttuu­rillisia
elämänehtoja. Kas tätä on - sosialismi. Mutta
sosialismi ei synny kapitalismista minään valmiina,
v&ah' proletariaatin tarmokkaan taistelun tulokser.a yh­teiskunnan
; perinpohjaisesti uudestirakentan^iseksi. Tä­mä
taistelu tapahtuu niin sanotulla ylimenokaudella
kapitalismista sosialismiin —: proletariaatin vallanku­mouksellisen
diktatuurin kaudella.»
Edelleen tov. Molotov osottaa sosialismi» rakentami­sessa
esiintyviä vaikeuksia. Pääyaikeutena on talon-poikaisto
— pikkuomistajain . luokka. Osotettuaan
osuustoiminnan merkitystä sosialismin rakentamisessa,
mainitsee tov, Molotov ne ehdot, joilla voidaan lähes­tyä
sosialismia:
«1. Jos "poliittinen valta on proletariaatin käsissä ja
työläisten ja talonpoikain välillä muodostuu luja liit­to,
jossa proletariaatilla on johtava osuus;
«2. Jos valtiolla on valta kaikkiin suuriin tuotanto­välineisiin
ja sosialistiset talousainekset pääsevät voi­tolle
kapitalistisista aineksista, supistaen yhä enemmän
viimeksimainittujen osuutta taloudellisessa elämässä ja
lähentäen niiden lopullista perikatoa;
«3. Jos luokat maassa yhä enemmän . häviävät ole­masta
ja yhteiskunta kulkee niiden täydellistä häviä­mistä
kohden (tähän sisältyy myös pienten tavaran-'
tuottajain 'uudestimuodosturais'-prosessi) ;
«4. Jos työväenluokan ja laajojen talonpoikaisjouk­kojen
aineelliset elinehdot ^huolimatta muutamista kes-keyt5''
ksistä) paranevat ja samalla heidän kulttuurita­sonsa
kasvaa laajasti ('kulttuurivallankumoos*).»
Saccon ja Vanzettinkin vapautta­mista
yaadittii
Lehdellemme on tiedotettu, että tämän kuun toisena
päivänä Vaircouverissa pidetyssä protestikokouksessa,
jossa oli ollut saapuvilla kahdeksansataa työläistä, oli
myös hyväksytty päätöslaiiselma, missä -vaadittiin Sac­con
ja Vanzettin pikaista vapauttamista. Noin viisisa­taa
nimeä oli kerätty kokouksessa Canadan työväen
puolustusliiton-toimesta levitetyille listoille, joilla ke^
rätaäh jiimiä hallitukselle tehtävään anomukseen ca-nadalaisten
luokkasotayaiduen vapauttamiseksi.
Toveritar Beckie Buhay oli puhunnt kapitalistisesta
sorrosta Canadassa. ja vaikuttavasti käsitellyt niitä syi­tä,
jotka johtivat NovaiScotiarij^i Albert
olevien kaivostyöläisten |vangitsemisiin j a tuomitsemi­siin.
Toveri William,Moriarty, oli piihieesäaan' selosta­nut
valkoisen terrorin riehuntaa Europassa. Se. on rie­hunut
Ranskassa ja Saksassa ja yhä riehuu mitä veri-simpännä
Rumamiassa jä baltilaisissa valFoissa. ^Suur--
britanhiässa, mitä on kauan kehuttu puhevapaus- yj^^
<traditaioneistjMn»^ ^Itu. hii<pipumaax^
Iismin\ raateleva k y n ^ ovat yhtä terävät kaikissa ka*
pitalistisissa miaissa.
PÖYTÄKIRJA
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön (laillistettu) tp.
komitean kokouksesta jou­lukuun
29 p. 1926. ~
-Saapuvilla olivat—tp. komitean
jäsenet Mertanen, Kahila, Pirttinen,
Kivi, Ahlqvsit ja Hill. Puhetta joh­ti
Ahlqvist.
Sault Ste. Marien osaston, pyy­täessä
lupaa kevättalvella pidettä­väksi
järjestettävien myyjäistensä
lippujen myynnille järjestön osas­tojen
kautta, päätettiin lupa myön­tää
sillä ymmärryksellä, että he lä­hemmin
. selostavat voittoja y.m-koskevat
seikat osastoille lähettäes­sään
lippuja.
Beaver Laken ja Whit« Fiahin
osastojen taholta järjestettyjen yk­sityisten
hyväksi .^tarkoitettujen ke­räyksien
suhteen, hyväksyttiin sih­teerin
toimenpiteet.
Luettiiti YbdysTaltain Suomalai­sen
Toimiston kirje, kutsuen edus­tajan
kautta ottamaan osaa lehti-liikkeitten
neuvottelukokoukseen ja
Suomalaisten Työväenyhdistyksien
Järjestön edustajakokoukseen. Bää-cettiin
lähettää kaksi edustajaa, yk­si
Vapauden liikkeestä ja toinen
toimeenpanevasta komiteasta.
Xuettun lehtiliikkeitten kirjeen­vaihtoa.
Siirrettiin lähempi kasit-c^
y seuraavaan , kokoukseen, jossa
laaditaan evästyksiä edustajille.
. Toveritar Sanaa Kannasto kirjeel
lään ilm9itti Vancouverista saa­neensa
tiedustelun josko voisi läh­teä
naisten järjestäjäksi B. C:n a-iueelle.
Koska useat muutkin Työ-läiäjnaisten
liiton osa£(tot()vat Järj^ss-töllemme
lähettäneet pyyntöjä nais-järjestäjän
saamiseksi, . päätettiin
esittää Canadan Työläisnaisten Lii­ton
toimeenpanevalle komitealle,
että tähän tehtävään pyydettäisiin
tov. Sanna Kannastoa, jota voitai­siin
pitää liiton ja järjestömme yh­teisenä
järjestäjänä. Sovittuaan
Työläisnaisten liiton ja Sanna
Kannaston- kanssa matkansuhteen,
velvoitettiin sihteeri huolehtimaan
matkan järjestämisestä j a ilmoitta-miseata,
niin järjestäjä joutuu. Bri­tish
Columbian alueelle huhti- ja
/toukokuun ajalla.
Vapauden laajei^tamista koskeva­na
luettiin Port Arthurin suomalai­sen
unioitten vaKstusl^aton -jia Kp.
äsuntosolnn^^No.''10 lausuiihot. Jä.
tettiin pöydälle perinpohjaisempaa
käsittelyä, varten. . •
Järjestön edustajakokouksen pito.
Sääntöjen^' • määrittelyn mukaisesti
tulisi edustajakokous pitää vuosit­tain.
1 Päätettiin, ilmoittaa osastoil­le
ja jäsenistölle, että emme kat­soneet
kokouksen pitoa välttämättö­mäksi
tämän vuoden ajalla, koska
emmei käsittäneet olevan . mitääii
kiireellisesti sen pitämistä vaativia
kysymyksiä, varsinkin ottaen huo­mioon
sen ettei edustaj^okoiisra-hastoa
ole koottu sitä varten. Kui­tenkin
päätettiin edustajakokous
kutsua pidettäväksi touko- tai-kesä­kuussa,-
1927. Lopiillisesti\ ajan
määritteleminen jätettiin vielä myö-henimälle.
Siinalla päätettiin huo­mauttaa
osastoille, että edustus
sääntöjen mukaisesti määrit^lään
maakunnittain, yksi edustaja jo­kaista
250 J?äsen'tä jat\?n ,enemmistö-osaa
kohden. Osastojen tulee huo­lehtia
jäsen- y. m. maksujensa suo­rittamisesta,
niin että voidaan mah­dollisimman
* t a r k ^ edustuksen ja­ottelu
tehdä. Myöskin lähetetään
osastoille raporttikaävafce täytettä­väksi,
joka on palautettava viimmeis-tään
maaliskuun 15 päivään men­nessä.
Järjestön ilmoitus laskua suhteen
päätettiin, että koska tp. komitea
on Vapauden liikkeen ylivalvpja, on
tp. komitean ilmoitukset kääteltävä
samoin kuin muutkin liikkeen ilmoi­tukset,
tekemättä velotuksia Järjes­tölle.
Edelleen liikkeenhoitaja vel-votettiin
lähettämään $250.00
Järjestön käj^ttövaroiksi, josta vä­hennettäköön
tähänastiset Järjestön
,ilmoitusveloitukset y.m.
Suomen sos. tyovaenlehtien hy­väksi
kokoontuneista varoista pää­tettiin
tehdä tilitys, lähettäen $140.-
00 -sos. tyovaenlehtien kannatusko,
mitealle, käytettäväksi tarkoituk­seen'.;
' \
Järjestön jasenveromerkkejE ja
kuitteja keskusviraston käyttöä var­ten
päätettiin valmistuttaa, varus­tettuna
vafn järjestön /.virallisella
nimellä. > •
Vapauden liikkeen tiUote-^lnar-raskuun
tileistä tarkistettiin. Ei an­tanut
aihetta toimenpiiäisiin. ^
Poytildnan t i u r l m i ^^
tov. ifertanen ja lHurttin|n.
Kokous lopetettiin. ;^ ,".
Vakuuddcsi, V ... r
A,JT, HILL, sihteeri.
Olepuno tarkastaneet edellaole^
,v|ui pSytäJMrjaa J a huo sea
Jcolmuksessa kä^iej^jen^^^^;;^^
^iätfisten kanssi-j^^
P.^ Bitertanen. ^ £. JKrttinen.
PCytilkifiaa tai^BsfeaJat.
Port Arthurin alueen
metsälyöläisten
huomioon
G. E. Faillnger Go:n kamppa nelo­selta,
jossa jappanna toimii
Adam Asikainen, suori­tettu
oloskävely
Tehdäkseen selväksi toisillekin
roetsätyöläisille syyt, miksi kämpäl­tä
poistuttiin, ettei--kukaan tietä­mättään
kämpän isännistön tapoja
eksyisi yllämainitulle kämpälle, päät­ti
kämpän miehistö, noin 40 L. W.
I. Uroon järj. työläistä, tiedot­taa
näistä sanomalehdissä, joista so-pivim
miksi katsottiin Vapaus ja In-duEtrialisti.
Ensimäisenä vaikuttavimmista
syistä voidaan pitää sitä, että jo ai­nakin
kuukauden päivät syötettiin
pajuköyttö siinä, että luvattiin aina
antaa parempaa metsää hakattavak­si,
mutta jota iei koskaan alkanut
kuulua, eikä näkyä, vaan kävivät
ne aina kurjemmiksL
Toinen, ehkä ratkaisevin syy, oli
siinä, kun kämppäkomitean jäse­net
kämppäkokouksen määräykses-cä
kävivät isännälle ilmottamassa
miehistön vaatimuksista, jotka kos­kivat
mainittua metsäkysymystä,
katsoi isäntä sopivaksi ryhtyä hä-päivässä
Kuin mikä on yleinen alueen
kaikkien kuullen: "etta ne miehet,
jotka hänelle vaatimuksia esittävät,
saavat hakea lopputilinsä, sillä heil
ie ei' ole huonoa, eikä hyvää met­sää."
-
Kolmantena myös painavana syy­nä
pidetään sitä, että kämpällä ve­detään
ruuasta 5 senttiä enemmän
päivss kuin mikä on yleinen alueen
ja samalla myös union hyväksymä
taksa.
löitä heille kuuluvan arvon ja anr
sion mukaisesti. •
Kämppä 3
Johan Hill.
Johan MäkL
Teemu MäkL .
David Lampi.
Olga Hämäläineai.
Kämppä 5
Sämi Johnson.
Antti Olkkonen.
JEjlamar Halffida.
Eino Ylinen.
Mrs, Ylinen.
Kämppä_15
Johan Heino.
Paavo JärvL
Manu Kilponen.
Torontoniiiitisia
Toronton suomalaisen osasten
vuosikokouksessa tammik. 10 päi­vänä
käsiteltiin seuraavat asiat:
Tov. V. Säilä luki toimintakerto­muksen
osaston ^ja johtokunnan toi­minnasta
kuluneelta vuodelta; ker­tomus
ei kaikissa kohdin tyydyttä­nyt
kokousta?, joten se palautettiin
johtokunnalle.Jvorjauksen tekoa var-ten.
Osaston rahastonhoitaja tov. B.
Toukoniemi luki; tilikcrtomuksen
osaston rahavarojen käytöstä "ja
nykyisestä omaisuuden arvosta, ol­len
tulot viimeisen kuuden kuukau­den
ajalla $3,079.98; menot sa­malla
ajalla $2,80'9.60. Osaston puh­das
omaisuus $23,447.82; velat
$18,527.^6. Varat ja velat yhteen­sä
$41,975.58. Tilit luetussa muo-dosEa
hyväksyttiin; ja tilintarkasta­jat
tarkastuksensa perusteella suo-
Nämä yllämainitut^ pääsyyt huo- ^.^^j.^^^ johtokunnalla , täydellistä
mioon^ttaen paatti kamppakokous. ^.^^^^^^ jonka kokous hyväksyi.
että lähdetään ulos kämpältä, mut­ta
mitään painostusta päätettiin ol­la
käyttämättä.
Isäntä, kuultuaan päätöksen,' pyy­si
kutsuttavaksi uuden kokouksen,
joka pyyntö täytettiinkin.
Nyt ilmotti isäntä peruuttavan-sa
nuo uhkauksensa, eikä sanonut
niillä niin totta tarkottaneensakaan.
Mutta mitä vaatrmusten täyttämi­seen
tuli, niin siinä. oli lupaus niin
monia päin venyvä, että se ei voi­nut
ketään tyydyttää.
Kun vielä lisäksi tuli esille se
seikka, että. mainitulla kämpällä on
kontrahtori koko . ajan käyttänyt
tuota huulestayetokonsj^ia, hiin pää­tettiin
nyt olla varovaisempia.' ^ ,
. Lisäksi todettiin isännän harjot-taneen
hävytöntä )£iskomista kaiken­moisesta
ta vara.sta mitä.kämpällä on
saatavana." Mäinittäkooii esvoL "ö-verhaali"-
housut, jotka kaupungissa
maksavat 2 tai 3 dollaria, maksavat
täällä'7 dollaria; "mäkinöt", kau­pungissa
$6.00, täällä 9 dollaria;
alusvaatteet kaupungissa '3, täällä
6 dollaria; muut tavarat samassa
suhteessa.
Kaiken tämän huomioonottaen
kuin .myös senkin, että ei turhan
tähden lähdetä ulos, päätettiin py-syä.
tehdyssä| uloskävelypäätöksessä.
Päätös pantiin käytäntöön 6 p.
tammik. ja noudatti sitä kaikki,
neljää tai viittä lukuunottamatta,
KämpäUe jääneille ei haluta mi­tään
boikottia, sillä lähtö oli kai­kille
täysin vapaaehtoinen.
Myöskään emme kiellä ketään,
etteikö kämpälle, saisi mennä. Olem­me
halunneet selostaa tätä vaan
siksi, ettei kukaan tietämättään käy
kiusaukseen.
Huomautamme vielä, että jos jo­ku
aikoo men^iä mainitulle kämpäl­le,:
nim olisi hyvä varata muuta­ma
pauna voita'" mukaan, ettei kä­visi
niinkuin nyt joulun yli olleil­le,
että saivat kaksi jouluviikkoa
olla ilman voita, kun oli-säästämät­tä
syöty alkukuussa ja kun, voita
annetaan vaan määrältä.
Kärsivällisyyttä pitää myös olla
hXSji an^nqs,^inakin silloin kun lop­putilin
ottaä| sillä vähintäin 2 tai
3 kertaa saa. sitä joka mies käydä
korjuuttamassa, ennenkuin se pn
osapuilleenkaan niin kuin pitää.
Mikään ihme ei ole että miehen
tilistä on 15 tai 20-dollaria lyhye­nä,
jonka ainoastaan . tiukan vaa-dinnan
jälkeen mahdollisesti vo.
osaksi saada.
Toverit, painakaa ylläoleva mie-
Alaosa^jen tilejä ei vielä koko­ukseen
mennessä tilintarkastajat ol­leet
ehtineet tarkastaa, joten niiden
lukeminen siirtyi seuraavaan koko­ukseen.
Voimistelu, jä urheiluseura Yri­tyksen
toimintakertomuksen luki to­veritar
Anna Saarinen. Kertomuk­sessa
ilmeni seuran jäsenmäärän ol­leen
kuluneen vijoden ajalla hyvin
vaihtelevan, ollen syynä miesurhei-lijain
paikkakunnalta pois muutto.
Nykyään on seurassa yhteensä 20
maksava:a mies. ja naisjäsentä.
'Canadan työläisnaisten liiton suo­malaisen
jaoston toiminnasta kerto­muksen
hiki toveritar Hilja Hill.
Kertömuksestäi ' ifaneni,. .• että - tämä
vasta vähän aikaa toimiiinassa ollut
työläisnaisten liiton Suomalainen
osasto, on .jo: \Hlkka:assa. töiininnassa
paikkakunnan suomalaisten naisten
kedcuudessa,, toimien : useammalla
eri alalla. Körtoinus ei suoranaisesti
kuulunut suomalaisien osaston toi­mintapiiriin,
mutta luettiin siksi,
koska osastoon saa kuulua, sellaiset-^
kin jäsenenä, jotka eivät ole köni-munistipuolueen
yhteydessä.
Osaston näytelmäseuran puolesta
luki toimintakertomuksen tov. Yrjö
Oinonen. Kertomuksesta ilmeni
näyttämön toiminnan vilkkaus sekä
h3rvä keskinäinen sopu seuran ja
johtajan välillä. Nykyisen johtajan
tov. Hämärin kannustamalla seura,
on voinut esittää useita suuria, palr
jon voimaa ja aikaa kysjrviä näy­telmiä.
Hiivitoimikunnan kertomuksen l u ­ki
toveritar .\ino Niemihän. Huvi-toimikunnan
tehtävänä pääasiassa
on ollut tanssien toimeenpaneminen;
myös joitakin onnistuneita ohjelma-iltamia
on huvitoimikunta pitänyt
kuluneen vuoden ajalla.
Osaston puheenjohtajaksi aika.
neelle vuodelle valittiin tov. Edw.
Pirttinen.
Osaston^ johtokuntaan valittiin
seuraavat ' i p v e r i i : B. .Toukoniemi
40 ääntä,. J . Latva ä9, IJ. Nurmiaho
38, A. Korhonen 35, H. Oinonen
34, V, Säilä 30, J . Sturberg 23, J .
Jokinen 23. V. Säilä valituksi tul­tuaan
kieltäytyi ottamasta vastaan
tointa. Hänen tilalle tuli lähinnä
äänimäärässä ollut tov. Nummi.
Osaston rayintolatpimikuntaan va­littiin.
entiset, paitsi toveritar Han­na
Nurmiahon tilalle, joka erosi,-to­veritar
Helmi Virta.
. Huvitöimikuntaan valittiin Hilja
Hill, Elssa Käki, John Tolmohen,
Viktor. Lehti ja Arvid Kivi.^ '
JfLrjestysva^okuätaan entiset,
leenne! Ainoastaan yksimielisinä paitsi tov. Kiven erotessa, hänen
me paatosta' el vielä tSSä kertaa
voitu tehdä. - "
Tov. Ahlqvist — - joka v ö m o ^ i o -
kouksessa valittiin tov. Korltosen 'ja
agitataonikomitean kanssa Niini­maan
niin, „että saataisi kesknsko-
ISitealta lupa muodostaa yKsryh-mä
haaliHe sellaisille, poalne^senil-le,
jotka, eivät syystä t a i tbiafeta
ole yhtyneet asuntoalneoQaaoa ole­vaan
ryhmään - — i l m o t t i cMä ikes-kuskomiteay
on antanut jcokenden
sellaisen ryhmän muodostamiselle
ja että ryhmä on jo tamxi&SBn 7
päivä ensi kerran koköonfinnsL Tä­ten
niillä puojuejäsenilla, 3oiä^ jä-senverot
edelläkerrotun ejyn Jterus-teella
;ovat rästissä, o n iayt filai-suus
ne suorittaa j a sen £antta olla
puofueen' sekä suomalaisen osaston
jäsenenä.
Tov. Leninin ynotaisfa Kffnsto-julilaa
jahlii Toronton j^f^ästynyt
työväestö kansainvälisei^ juhlana
tammikuun 23 päivä, siis HUnnnntai-illalla
Standard-teatterissa, fipadina
j a Dundas katujen kulmassa. Paik.
kafcunnan suomalaisen vä^sQSn ke­hotetaan
ottamaan tämä jnhfeiSIai-suuB
huomioon, ja saapnsiaan Jou­kolla
suuren johtajamme nsTäato-juhlaan.
..Tilaisuudessa o n » o n i p u o.
Unen, arvokas .ohjelma -ja taitaa s i ­säänpääsy.
Juhla alkaa Sellti Icah-deksan.
Suomalaisen osaston Iboonmtstolia
ei sinä iltana ole mitään ira&tfDsta,
ettei kukaan ole estetty aaBBcnastä
tähän arvokkaaseen mtdstojnhlaan.
Laiaantai-illalla, 22 pähS^temmi-kuuta,
esittää osaston xf^Ttelmä-seura
unkarilaisen (?) lanhniSytel-inän
"Wermlantilaiset** neljSsgä
näytöksessä. Näytelmä on yfad tsr.
haista unkarilaisista imytehnistä
lauluineen ja kauniine iB»H8einoen,
joten kukaan ei jätä nSk^mSttä iä­tä
3caunista näytelmää, «fliS ilflin ja
hilpeyden saa yliramilleen '^mä näy­telmä
katsoniolleidn, laulut ja tans^
si kiehtoen katsomon mukaansa.'
Älkää siis unohtako lanantai-iltaa,
22 päivä tammikuuta. Esitys alkaa
8.15. /.Saapukaa ajoissa, saadaksen.
ne sopivan paikaii, sillä sinä iltana
ehkä täyttyy juhla-sali taasen vii­meistä
tilaa myöten. —- J .
p*-! •
MOI itrealfflBoä^ |
me voimme pikkunilviäisiäkin pitää
kurissa. ^
Kämp^ miehistön valtuuttamana,
. Kämitpäjätka.
Tiedoksianto
. C. W.; Coxin jöukkojap^reiden
yhteisessä kokouksessa, missä oli­vat
edustettuna kämppä numero
4. 6. ja 9^ .havaittiin seuraavat hen­kilöt
rikkureiksL NantS allanimi-
^tetyt henkilöt olivat tehneet ^ työtä
PfiXt Azttiurin lakon aikana ja sik<
si ;|c^(ittannne me tähän kokoukseen
kökoonloneet työläiset ^ 1 ^ ^ toi^
sia jS^jcstyneitfi tySIäJBiS* että he
kohteleiszvat' allanimitettyjä henJd»
tilalleen tov. Henry Saarinen^'
Vuosikokouksen ohella, päätettiin
seuraavista pikku asioista. "Osaston
juhlasalia vuokraava, uskontoa tut-
^ a joukko, pyysi 10 dollarin vuok-ra-
alennusta kuukaudessa kolmen
kuukauden ajaksi — koska—muka
haali on liiaksi kylmä -— uhalla et-,
tä jos he -eivät saa- alennustd;~ niin'
he poistuvat. Vuokraa siitä; huoli-niatta
ei alenneta, vaan lämpöä koe-,
tetaan parantaa. Ja useista puhe-vuoroilta
ilmeni, että niin pian knn
saadaan -takeet; oman toiminnan itse
kannattavan huoneustomme, kielien
iSan ndconnoUisilta seuroilta :haa>
Bmne'Jcäytto.' Hntta> -kosks ,osaston
taloudellinen puoli ei saUivnokrar
laisten; po^spanoa, niin . toivomaam-
Uadenvnoden alkupäivinä^oli tääl­lä
eräs työnvälitystoimisto ottanut
20 idrvesmiestä, lähettänyt ne Mo-niwaki
nimiseen paikkaan^ Joia on
200 mailin päässä tääll^ Montrea.
lista. Miesten mentyä perille ei Tiel­tä
otettukaan . työhön, vaan - ealvat
palata takaisip, Montrealiin. -Tyon-välityspalkkiota
olivat miehet, mak­saneet
5 dollaria jokameh, mntta
kuulemma on vähän toivoa valitys-iraliojen
takaisin saannista. .
Seandinavian:American linjan aria'^
miehenä on tällä eräs "Heira Ma­juri
ElfYengren'V toimien myös T8-
hanvälittäjänä Suomeen. .Nyt täSDä
on 'alkanut liikkua huhuja, ettSt ei
hänen kautta lyhdyt lähetykset ota
oikein mennäkseen Suomeen aati.
AUekirjottaneella on yltsi vat^a ta­pahtuma
tiedossa; rahalähetya'on
tehty jo heinäk. eikä yi?lä tämän
vuoden alkuun mennessä ole tul­lut
varmuutta , että rahat olisivat
menneet Suomeen eikä majuri ole
vielä ruvennut lähetystä takaisin
maksamaan.
Sellaisten työläisten, jotka eivät
vielij. oikein tunne jCttJi minkälaiaa
ne h«5M.*a majurit kUin myös kaikki
'muutkin herrat ovat, pitäisi oppia
suhtautumaan heihin vähän varo­vaisemmin.
Tämä sama majuri kuu­luu
Suomen suurvalkaisijain jouk­koon,
sillä hän on ollut komentaja­na
kuuluisalla " Raudun rintamalla,
jossa paljo venäläisiä sotilaita ja
Suomen työläisiä tuli lahdatuksi.
SotiIasope'tuksen^ kerrotaan hänen
saaneen tsaarin armeiassa.
Joulun edellä on täällä eräs "suur-
Suomen" ylioppilas tehnyt erään­laista
liikettä ottamalla joulukortti-tilauksia.
Nyt on jo joulu ja uusi­vuosi
takanapäin, eikä kortteja ole
vieläkään tullut tilaajille, ja yliojH
pilaskin on hävinnyt täältä niin et­tei
tiedetä missä jä" minkälaista-lii­kettä
hän harjottaa nykyisin.
^Montrealissa olevan suomalaisen
kommunistisen osaston vuosikokous
on tämän kuun 20 p:n illalla Mer
nard-haalilla, 57 MuUins St. Tul­kaapa
kaikki jäsenet siHoin koko­ukseen.
— Kirjeenvaihtaja.
Eri paikkabmnjHa
. C H A S E RIVER. B. C
'.Onhan aikaa taas vierinyt: eteen,
päin siitä, kun on suuriakaan nu­tina-
lehtienune palstoille täfittS
i o t e t t u . En tärkota sitä itsekään,
ettäkö sitä nyt sillä -kumonst^ Mffna-kaa&
paljo l ä h e m m ä k s i l h a x p l » ^^
Iin päästäväin, vaikka • ytpiltfcfttlds^
ten ^ Tirimiestetr paildwldii^fc«t6l^
Tyksia nShtäiäiih^ vaSUcii». SiOtä
dessa. Ldztien toimitOB ja JIEOI^
tnurilnUjat :*wn,. ätensSS^tyvä*.
r
r
Xi
i- •
1-^
li
m#
I P
l i i
m
M
i
m