Vapaus, July 30, 1925

              (Km
".Mi-- , '
l i ,
3' ^
i i
i i i
m
MS H
» K
H
- ta
V O I D A A N T I L A T A S E U R A A V I A KIRJOJA:
Alanteen Sanakirja, Euomalais-eni^antilainen, sid. $5.S0
Amerikan Suomalaisia, Eatiirikertomukfiia, k i r j . K. Eissanen .60
Amerikalaisen Työväenliikkeen vararikko, k i r j . Wm. Z. Foster, nid. .55
Autokirja, oppikirja autoajureille j a korjaajille, k i r j . Y . Weilin .... 2.00
Kaupunki-Kansakoulun laskuoppi j a tuloskirja,. sid 1.00
Auruigon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani, k i r j . Jack London.... .85
Aapinen, lasten opettelukirja, sid ; .55
Aurinko, Kuu j a Tähdet Maailmankaikkeuden tanna, kng. J . A .
Aavoilla tJlapoilla, miellyttävä romaani, k i r j . Jack London, nid 1.00
Bakteerit, Tietoaarre, k i r j . Osc. Streng, sid .50
Elollisten olentojen lisääntyminen, k i r j . F. Kolpin Ravn, sid .50
Englanninkielen Alkeiskirja, k i r j . Hanna Andersin, sid ;. 1.25
Etelämeren Auringon Alla, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, c i 1.25
EnglantUais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj. Y.
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, k i r j . S. Nuorteva 1.75
Englanninkielen Oppikirja j a Kielioppi, k i r j . W. Oksanen, sid 2.00
Hedelmien j a Marjanviljelys, k i r j . B. W. Heikel, sid 1.25
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid 15
Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i r j . Hall Caine, 2 osaa, sid 2.50
Ihmisen Herra, tfo-ina synnistä, k i r j . Hall Caine, 2 osaa, nid. 1.75
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, k i r j . E . Bissanen . .10
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja, k i r j . J . Mueller 1.25
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. ., 1.00
Kansakoulun kartasto, uusi,- toim. A . R. Blomqvist j a E . E . Kaila,... 1.00
Kommunistinen Manifesti, k i r j . Karl Marx, sid I.OO
Kasviskeittokirja, nid .30
Kristinuskon Alkuperä, tutkielma k i r j . Karl Kautsky sid 2.10
Klondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, k i r j . Jack London 1.25
Kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, k i r j . Jack London, sid. 1.00
Kolme Muskettisoturia, historiall. romaani, k i r j . Alex Dumas, nid. 1.00
Kemia, kirj. Hanna Seikku, sid 75
Kymmenen sokeaa johtajaa, kirj. Arthur M . Levis 70
Kuun Laakso, romaani elämästä, k i r j . Jack London, sid. 2.00
Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, k i r j . Anatole Franze, sid. 1.25
Kodin Lääkärikirja, etevästi toimitettu, sid 6.00
Kipinälennättimen toiminta, kuvitettu opas, k i r j . Krigar j a Subkis
^ sid. .50
Ketunpyyntioptfa, kirj. Edvard Koponen, sid 1.00
Kirjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid 75
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero 1.50
Kanojen hoito, kirj. Matti Järvi i 76
Keittokirja, k i r j . Mina Wall. sid 2.00
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, k i r j . Jack London,
sid ^ , 1.25
Lastenkirja, lukukirja kouluihin j a kotiin, sid 1.15
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launtardt; sid .50
Luokkien sota, k i r j . Jack London, nid .85
Lyhyt terveysoppi naisille, k i r j . tnri F r . Hovitz , .35
Merisusi, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid i.50
Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, k i r j . E. Becher,
nid 1.75
i Mansaaren Tyttö, sotaromaani, k i r j . Hall Caine, nid. i.OO
Mardin Eden, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid 1.50
. Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, k i r j . Victor Madsen, nid...., 50
Maailmanliike, tietoaarre, k i r j . Albrecht Wirth, sid. .50
Maailman avaruus, tietoaarre, kirj. T i i J . Schreiner, sid 50
Maa j a Ihminen, tietoaarre, k i r j . A l f r e d Kirchhoff, sid .80
Maanviljelys Kemia j a Fysiikka, k i r j . Arthur Rindell, sid. 1.7S
Maanviljelysoppi, kirj. Suninen, sid , i.2S
Murrosajan Lauluja, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, d d . ,. 1.25
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Krlatine
^ Skjorvöf nid» •••••••••••••••••«••«•»•••^••••^•••«•••••••••••••«•••••«•••••••«••••«•*« 1*00
Naisten Sukuelo, k i r j . Lääkei Tari E . W. Wre8tlind, n i d I.OO
Naisvoimistelu, kuvitettu dpas, kfarj. E l l i JBjörksten, nid .1.00
Nainen j a Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, k i r j . Margaret
• StGpli6nS|i 8id« ••*•••••.•••••••»*••.•••••»•••,•«••••••«•• 1»50
Noamioimiskoulu, opas maskeeraukseen näyttämöillä, k i r j . S. Juuri-
"^J^» • nid» •••»••••«•••••••^••••••••••••••••••••••••»••••••••••.*#,„,, • «75
Napoleon m vallankaappauö, k i r j . K a r l Marx, n i d . .1 .70
Peloponnesolais sota, kirj. Emel Hardh i.ss
Palkkatyö j a Pääoma, k i r j . Karl Marx . .25
Pakkopaita, ^cuolemattomuutta tutkiva vahkilaromaani, kirj. Jack
^ London, sid. ,. 1.73
Perheen, Yksityisomaisuuden j a Valtion Alkuperä, k i r j , F. Engels,
sid. .'. 1.09
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid .28
Parisin Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid. .7S
Penikkatauti, k i r j . Nikolai Lenin, n i d . ; . . . SO
Perustuslain Olemus, kirj. O.' Saari .30
Pieni Mehiläiskirja, k i r j . ,Mikko Ilkka 2S
Rikosromani Wa8hingtonista, k i r j . E. S., nid..... .18
Ranskan Kansalaissota, k i r j . K a r l Marx, nid 35
Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen , .'. 1.26
Sosialistisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid .40
Seikkailuja Tibetissä/tutkimusmatkakertomus, k i r j . Swen Hedin, sid. l.SO
Sairas Lapsi, lasten terveyshoitokirja, k i r j . Ruotsalainen, sid 1.25
Sotaihuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. 2.SO
Suomen Kielioppi, k i r j . E. N . Setälä, sid. . . . . . . . . . . . i . . . . .76
Sosialidemokratia j a Sosialismi, kurj. K. W. Silverberg, nid. i 30
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T.-ri Jules
Coznbyy nid» ••••••••••••••••>•••• ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••*••«•••«.» 1*00
Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max von Gruber, nid. .75
Telinevoimistelu I, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma 1.00
Telinevoimistelu II, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma . i.OO
Tarttuvista sukupuolitaudeista, k i r j . Trri Pirilä, nid. 50
Teollisuusunionismi Amerikassa, hyvä vihkonen 15
Tiede ja Vallankumous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60
Tahdon kasvattaminen, k i r j . Jule Payot, nid 1.00
Tähtitiede, k i r j . Simon Newcomb, sid l.SO
Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. SU
Työväen Urheilulehden sidottuja vuosikertoja 1921, 5 2 j a 23 2.S0
Terrorismi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trotsky, nid. SO
Tuhlaajapoika, maailmankirjallisuus romani, k i r j . Hall Caine, nid. 1.00
Uusi Lääketiede, k i r j . Louis Kuhne 2.25
Voimisteluohjelmia I, k i r j . Arvo Vartia, nid 1.00
Voimisteluohjelmia II, k i r j . Arvo Vartia, nid. 1,00
Vaimo, jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j , H a l l Caine, sid. 2.50
Valkoinen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, kirj, Hall
Vaaliheimolaiset, valitut teokset, k i r j , J . W . von Goethe, nid.........
Ylös Helvetistä, k i r j . Konrad Lehtimäki, nid. 1.75
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre, k i r j . Th. H . Huxley,
.60
Maailman saurin naftatnisti on
Neuvostotasavaltojen Liitossa, Aser-beidshanin
tasavallan pääkaupun­gin,
Bakun ympäristöllä. Ennen
vallankumousta siellä oli noin 150
eri kapitalistia riistämässä työläisiä.
Nyt nuo kaikki-entiset liikkeet muo­dostavat
mahtavan trustin, j o k a kui­tenkin
luonteeltaan on kokonaan
toisenlainen,, taiin trustit muissa
maissa, mikä tullaan tämän kirjoi­tuksen
varrella näkemään. Nafta-laitokset
kansallistutettiin touko­kuun
28 pnä 1920, senjälkeen kun
Denikin oli tiehensä ajettu.
Mickel&lnen perintö?
Jo maaUmansodah alusta lähtien
oli naftatuotannossa alkanut taan­tumus,
tai ^inakin paikallaan pysy­minen,
sillä kalustoa j a koneita ei
uusittq, (ennenkuin neuvostollisen
johdon aikana. Entiset kapitalistit,
sitten turkkilaiset, saksalaiset ja
englantilaiset tekivät parastaan tuo­tantolaitoksia
riistäessään, mutta ei
koneita korjatessaan. Sitten häirit­sivät
kehitystä tsaarivallan aikana
jatkuneet riidat tataarien j a armee-nialaisten
välillä, joita näillä seu­duilla
on enemmistö. Kaikki tämä
vaikutti, että ei koko Bakun kau­pungissa
ollut v. 1920 enää kuin
23,000 asukasta.
Teollisuuslaitokset tietenkin olivat
jääneet sellaiseen kuntoon, että ky­syi
mestarillisia ponnistuksia j a oi­keata
leniniläistä energiaa, että v i i ­dessä
vuodessa saatiin naftateoUi-suus
sellaiseen kuntoon, missä se
nyt on.
V i i i i vuotta
Talousvuosina 1920—^21 oli vuo­tuinen
naftatuotanto 150 miljoonaa
puutaa, mutta tänä vuonna 285 mil­joonaa.
Seuraavan vuoden suun­nitelma
on 338 miljoonaa p.' V i i ­den
vuoden aikana on nostettu yli
miljaardi puutaa naftaa. Marras­kuussa
1920 perattiin 38 syltä, huh­tikuussa
1920 nostettiin 11.8 mil­joonaa
puutaa naftaa, huhtikuussa
1925 23 j a puoli miljoonaa puutaa.
Ensimäiset kolme vuotta olivat
ylenmäärin vaikeat ja monet tove­r
i t alkoivat puhua konsessiosta.
Puolue kuitenkaan ei tätä olisi sal­linut
j a ammattiliiton j a puoluejär-jestön
yhteisellä vaikutuksella pon­nisteltiin
edelleen. Työläiset tah­toivat
näyttää, että Bakun nafta-teollisuus
saa kukoistuksensa ilman
ulkolaista pääomaa. Mitäpä ei saa­taisi
aikaan työläisten yhteistahdol-la
ja ponnistuksilla.
Kun tuotanto alkuvuosina alkoi
nopeasti laskea, hankittiin ulkomail­t
a uusia poraus- y. m, koneita ja
cuten jo näl^tiin, tuotanto alkoi no­peasti
kohota.
2.80
1.00
sid.
Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata W A T E R M A NS
F O U N T A I N KTfNIÄ, joiden hinnat ovat $2.76, $4.00, ?6.00 ja $7.00.
Kirjekuoria, kirjotuspaperia y.m. rihkamaa niinikään on saatavissa.
Leichnerin kasvomaaleja, 8 l a j i a yhdessä, hinta $2.50
Steinin kasvomaaleja, 9 lajia laatikossa, hinta- I.OO
PaHaliimaa
lyheat Croft, juoksevaa puuteria kaulaan, käsiin, rintoihin ym
Liquid Röuge, juoksevaa poskipunaa, erittäin hyvää
Poskimaalia, kuivaa, eri värejä ,
6US&lQtil& ••*••••••«••••••••••••••••••••«•••«*«)
Vaaleaa j a vaaleanpunaista kasvopuuteria
Partakarvaa, tummanruskeaa, ruskeaa, vaaleanruskeaa, tumman­harmaata,
mustaa, vaalean harmaata j a punasta, jaardi 75
: Tehkää tilaukset osotteella
.75
.75
.60
.40
.40
.75
Bos 60, SUOBURY, ONT.
j^ika merkitys?
Kuka voisikaan tarkoin sanoa, i h i -
cä merkitys on Bakun naftateolli-suudella
ollut vallankumouksen, tur­vaamisessa.
Kun menshevikki-emi-grantit
j a ' muut vihollisemme kuo­rossa
ulvoen ennustivat vallanku­mouksen
häviötä m. m. polttoainei­den
loppumisen vuoksi, käytti Ba-cun
naftateoUisuus, että |e vaara
cyllä- vältetään. Ja niinpä saikin
teollisuutemme välttämättömäni polt­toaineensa
naftasta, kunnes kivihiil-joutui
avuksi, eikä nykyään ole
enää ollut minkäänlaisesta polttoai­nepulasta
puhetta eikä tule ole­maan.
Jo kesäkuun alkuun men­nessä
kuluvaa vuotta on Volgaa
pitkin kuletettu 80 miljoonaa puu­taa
naftaa. Polttoainepulan poista-
;ana on Asneftillä, kuten trustin
nimi kuuluu, ollut mittaamaton mer­kityksensä.
Siksipä sen sitkeimmät
toimitsijat viisivuotisjuhlan aikana
saivat työnsankarien kunniamerkit,
, oita vain erikoisesti kunnostautu­neille
suurten ansioiden tunnustuk­seksi
annetaan.
< ' SakkoistämineB
Tov." Sinovjev. sanoo, että Lenin
ei sähköistämisellä tarkoittanut pel­kästään
sähköteollisuuden •edistämis­tä,
vaan maan koko teollisuuden
saattamista sellaiseen kuntoon, jot-tuotasnon
edistymiseen on huomat­tavasti
vaikuttanut työläisten mieli­ala,
mikä olojen paratessa tulee yhä
tyytyväisemmäksi, vaikka erikoista
tyytymättömyyttä ei ole koko vii­den
vuoden ajalla havaittukaan,
Päinvastoin pitävät työläiset teolli­suutta
omanaan ja sen mukaan
työskentelevät
Palkkasuhteita j a asunto-oloja py­ritään
yhä parantamaan. Voimien
mukaan on trusti koettanut asunto­j
a rakentaa. Amerikasta on tuo­tettu
koneita, jotka ovat olleet suu­reksi
avuksi asuntopulan nopeaksi
ratkaisemiseksi. Asunnot rakenne­taan
kaikkine teknillisine mukavuuk­sineen,
terveydellisiä etuja silmällä­pitäen.
Tuhannen uutta .asuntoa
on asuttuna. Paljon vielä raken­netaan
lisää Rakennettaessa pide­tään
työläiskaupunkisuunnitelmaa
mielessä.
Uutena mukavuutena työlisille
on vasta rakennettu kapearaiteinen
rantatie, joka kuljettaa työläisiä
asunnoistaan työmaalle j a päinvas­toin
j a siirtelee työmaalla paikasta
toiseen tarpeen mukaan.
Työläisten terveydestä huolehtii
trusti erinomaisen hyvin. Siellä
täällä kylpypaikoissa on siflä omia
lepokoteja j a parantoloja ja alitui­seen
lähettää se parhaimpiin kylpy­laitoksiin
työläisiään, suorittaen
kaikki kustannukset, antaen ilmaiset
matkat, vieläpä maksaen työläisten-sä
ruuasta niissä ravintoloissa, mis­sä
nämä matkalla parantolaan ovat
pakoitetut syömään.
Allekirjoittanut on kylpylaitoksis­sa
tutustunut moneen Naftatrustin
työläiseen j a saanut kuulla, että sen
tyytyväisempää väkeä ei liene mo­nessakaan
työlaitoksessa. Työläiset
tuntevat tekevänsä työtä laitokses­sa,
joka on heidän omansa, kansal-listutetussa
työlaitoksessa neuvosto­vallan
aikana, jolloin ensisijassa työ­läisen,
tuon vallankumouksen paa­vi
vun, toisessa talonpojan, tuon
apuvipusimen, , edut ovat kyseessä.
Työläinen j a talonpoika hallitsevat
maata ja siksipä heidän mielensä
ovatkin täydessä sopusoinnussa neu­vostovallan
politiikan kanssa.
Suari tnlevaitaus ,
ta .se täydelleen tj^dyttäisi maaseu­dun
tarpeen. Niinpä mekin tässä
emme tarkoita pelkkää sähköistämis­tä
naftateollisuudessa, vaan muuta­kin
parantelua ja koneelllstuttamis-t
a .
Tulevana talousvuonna lakkaute­taan
kaikki höyryvoima j a sähkö
tulee ainoaksi käyttövoimaksi. Sy­vien
pumppujen käytäntöönotto, j o l ­ta
on jo käynnissä 380 kpl., on l i ­sännyt
runsaasti työtehoa j a vähen­tänyt
tuotantokustannuksia. Tämän
vuoden loppupuolella tulee pump­pujen
luku olemaan 700.
Naftan jalostamiseksi on pantu
kuntoon lisää tehtaita j a viimevuoti­sen
tuotannon - r - 144 milj. puutaa.
Bensiinin valmistukseen kiinnitetään
yhä kasvavaa huomiota. Tuotanto
on viiden vuoden ajalla 450 tuhan­nesta
puudasta noussut 4 miljoo­naan
puutaan vuosittain. .
TyoIoistCD olosokteet
Trustin johtajat lausuvat, että
Asneftillä on suuri tulevaisuus,
^en naftatuotteet laatunsa puolesta
ovat ulkomaillakin tunnustetut liy-vlksl
ja tulevaisuudessa se epäile­mättä
tuleekin valloittamaan ulko­maiden
naftamarkkinat. > '•
' Parhaillaan .on alussa varsin kun-nl<}
ltettava alote. Noin tuhannen kl
lometriä laajan Kaukaasian kannak­sen
yli aiotaan Bakusta Batumlln
laittaa naftajohto. Aikaisemmin oli
jo tällä välillä ollut paloöljyjohto,
sillä ennenvanhaan oli sellaisilla k a ­pitalisteilla,
kuiji Nobel y. m. suuria
summia kiinni paloöljylaltokslssa
Bakussa j a tämä seikka määräsikln,
että Bakusta Batumlln kapitalistit
rakensivat paloöljy- eikä naftajoh-don.
Nafta polttoaineena nykyään
tietysti on suurimerkltykselllsempää
kuin lamppuöljy valona, siksi onkin
tulevaisuus naftalla. Johdon raken­nus
tulee tietenkin paljon maksa­maan,
mutta sittenpä, tuleekin no­pea
ja halpa naftan siirto Kasplan
rannalta Mustanmeren rannalle, jos­ta
se helposti pääsee ulkomaille.
Gruusialaiset tahtoisivat, että johto
tulisi kulkemaan Petjln satamaan,
koska siltä olisi etua Gruusialle,
mutta käytännöllisemmäksi tulee se
rakentaa .Batumlln. Ja oikeastaan
työt ovat jo alkaneet Batumlsta kä­sin
taaksepäin Bakua kohti. Poh-jols-
Kaukaaslan metallltehtaat ovat
jo saaneet Asneftlltä suuria tilauk­sia,
joten johdon asettaminen ei ole
enää mikään haave, vaan tosiasia,
joka saa' lopullisen, valmiin muoton­sa
parin kolmen vuoden kuluttua.
Silloin Batumlsta tulee suuri sata­makaupunki
ja liike jä talouselä^
suuresti vilkastuu.
Mitäpä eivät saisikaan aikaan työ­läiset,
kun heitä johtaa sellainen
kaukonäköinen, marxiläis-lenlnlläi-nen
järjestö, kuin Venäjän Kom­munistinen
Puolue.
Baku, 10. 6. 25.
HUippa Oula.
Kurjistumineii Englm-nissa
lisääntyy
Äskettäin on Englannin yleistä
mielipidettä kiinnittänyt erikoisem­min
pari sangen huomattavaa tosi­asiaa.
Toinen näistä koskee Middles-boroughin
koulukomitean raporttia,
joka on kokoonpantu pilrm eri y l i ­opettajien
lähettämistä tiedonan­noista.
Raportissa selitetään, että
piirissä ei ole vähemmän kuin 110
lasta, jotka eivät 'frol käj^ä kou­l
u a ravinnon puutteen takia. Tä­mä
luku on sangen huonäattava, ot­taen
huomioon koko tämän köy­hän
piurin lapsiluvun. Paljon pa­remmin
ei ole muidenkaan lasten
laita, joidenka ilmoitetaan samoin
kärsivän tarpeellisen ravinnon puut­teesta-
Syjmä tähän on etupäässä
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Sun
men yliopistossa 4cäytännössä olevain oppikirjain mukaan seks
K. G. K. Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai
noastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMrdlTA VAROITA
Kuumavesipussia, hinta $1.25
$2.00, $3.00, $4.00 j a $5.00
Kuumavesipussin letkuja,
hinta $1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Konjaruiskuja, hinta 35
Nenäruiskuja, hinta 35
Varmuusesineitä naisille,
hinta $3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tus.
y.m., y.m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c,
$1.50.
Haavakääreitä 1* 20c, 2' 25c
EzemasalVaa, hinta 75c
Hoffmanin tippoja, sydän-alusldpuun
50c j a $1.00
Selkäplaastaria 35
Rintaplaastaria 50
Munuaisplaastaria 50
Eetteritärpättiä, yskään
j a hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta 50
Hiusöljyä, hinta 50
Hammastippoja, hinta 25
Hammaskittiä, hinta 10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c j a 75c
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinlinjamenttiä, hinta .50
Snellmanin kolilkkltlppoja .50
Kamferttlviinaa, hinta 50
Kamferttiöljyä, hinta 50
Emätippoja, koliikkiin jasy-dänaluskipuun,
-hinta .56
Hammaspulveria, 25c ja se.
Ihosalvaa, hinta ,|
Kamferttia, kuiv2i"25c nnfJ
Kamferttninjamenttia
Kummiplaastaria fr
Kolmenlaisia tippoja
Lunhnjamenttia
Nervin tippoja Z
Parranajosaippuoita .. '
Päänklvistyspulveria 'ti
PiMÖljyä- ,.. il
puundijyä ::: z
Puhdasta Norjan kaän- '
maksaöljyä,
•. V 50c ja $.100
Pnnssmtippoja ...
Preserveeraavia tippojai so
Riigapalsamia RA
Silmävettä g5
Sllmäsalvaa 'gj
Suu- ja hammasvettä ,'50
TILATKAA meiltä lääkeluettelo. Meillä on laatavana kaikkia Suomen, Canadan ja Amertkaa
lääkkeitä, knmmitavaroita, ma*keeransmaaleja y. m. Me maksamme postirakan kaikuta $5.00 tai
•itä i<ommi«t« tilauluitta. — Erikoislääkeluettelot asiamiehllle.
K. G. K. N Y M A N , Omutaja.
Suomessa j a Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari,'^
EKI
PORT ARTHUR, Ont
mat ovat melkein kokonaan Ilman
työtä, ja sanottu piiri on yleensä
köyhä.
Samanalkulsestl tämän raportin
kanssa Ilmoitetaan, että Glasgovirls-sa
vallitsee huutava asuntopula. E l
vähempää kuin 40,000 perhettä saa
elää pienessä yhden huoneen huo-neustossa,
joissa terveydelliset suh­teet
ovat kaiken arvostelun alapuo­lella.
Samanlaiset ovat olosuhteet
useimmissa suuremmissa teollisuus­keskuksissa.
'
Baldwlnln hallituksella el näytä
plevan mitään halua keventää sitä
taakkaa, jota työläiset saavat kes­tää
työttömyyden ja asuntokurjuu­den
takia. Suurten kaivoksien työ­maiden
-ulkopuolella kerrotaan ole­van
pitkiä jonoja ^dottsmassa pää­syä
edes päiväksi työhön, j a halli­tuksen
on täjrtynyt perustaa uusia
tolmlstphuoneu^toja, joissa jaetaan
myönnettyä työttömyysavustusta,
jotta voitaisiin jako toimittaa aika-,
näan — suurön työttömyystulvan
takia.
Kalpea toveri
'Olin viettänyt jp monta vuotta
ristikon takana. Olin monen syn­kän
kopin lattiaa astuskellut pitki­nä
Iltoina, kun ympärillä on hiljai­suus
ja yksinäisyys. Olin nähnyt
ristikon takana monen talven val­koiset
l^met, monet Ihanat keväät
j a monet suloisat suvet. Ne eivät
kyllä paljoa ulotu vangin koppiin,
mutta vanki aavistaa, aavistaa k u ­vaamattoman
voimakkaasti, mitä
milloinkin ulkona luonnossa on.
Vankilan päävahdlssa vietin 'sitä
kevättä, josta nyt kerron. Olin yk-slnälskoplssa
kovennettua rangais­tusta
saamassa. En ollut kylliksi
oppinut alistumaan; olin Illaksi y l ­peä
nöyrtymään. Ja siksi oli an­nettu
lujennettua.
Päävahtl oli synkkä, kaksikerrok­sinen,
muusta vankila-alueesta pllk-kllanka-
aldalla eroltettu rakennus.
Siellä säilytettiin erikolsrangaistus-ta'
kärsiviä j a — hulluja. Kun jon­kun
ajatusmeminki alkoi mennä se­kavaksi,
eroltettiln hänet muista
vangeista ja tuotiin päävahdln yk-slhälskopplin
"selvenemään". Ja
niin salvat toiset siellä "selvetä"
vuosikausia yksinäisyydessä j a hoi­dotta.
Kun jouduin päävahtlin, oli siellä
selvenemässä eräs kansalaissodasta
asti vankilassa virunut Pobjanmaanr
poika. Hän oli menettänyl; ter­veytensä
vankilakärslmykslssä. Hän
sairasti pitkälle kehittynyttä luulo­tautia.
Hän luuli toverien häntä
epäilevän sortajaln kätyriksi. Ja
kyllä miehen koko olemus todisti
suuria kärslmykaä-p
i e n nähnyt kalpeita ihmisiä; nii ­tähän
on runsaasti laitakaupunE:ln
kansa^ssa, johon kansaan minäkin
kuulun. Mutta niin kalpeita kas­voja
en ole koskaan nähnyt. Ne
olivat kuin valkoisella liidunpölyl-lä
sivellyt, j a ilme' niissä oli sellai­nen,
että aix^a kaji hänet näin, tuli
mieleeni marmoriin kahatut kasvot,
joista puhui Idvettjrnyt tuska. Kun
se, että n^inittujen lasten vanhem- kävelimme pihalla puolen tunnin kä­velyä,
joka vuorokaudessa oli ulko­na
oleskeluun sallittu, astui hän
katse eteenpäin suunnattuna hiukan
kumarassa, katsomatta keneenkään.
Joskus hän nyökkäsi jollekin meistä
tervehdykseksi päätänsä. Me em­me
saaneet koskaan jutella hänen
kanssaan, sillä kaikki vankien kes­keinen
puhelu ja kanssakäyminen
päävahdlssa on ankarasti kielletty.
Vartijan vaaniva katse seuraa aina
vanidlan pihalla, monen askeleen
välimatkalla kehässä kiertävää van-kijoukkoa.
.
Eräänä keväisenä sunnuntaina
kiersimme taas kehää pihalla. Ja
nyt sattui tapaus, joka osoitti, että
kalpean, luulosairaan terveys oli v i i ­me
aikoina huonontunut. Hän astui
yhfäkklä rivastamme ulos ja suun­tasi
käyntinsä vartijaa kohden nyr­kit
pystyssä. Vartija peräytyi jol­takin
askelelta, j a veti taskustaan
revolverin j a tähtäsi toveria. Lau­kaus
pamahti. Toveri, pysähtyi. Sit-hän
kääntyi takaisin riviin. Lau­kaus
el ollut sattunut.
Joltakin aikoja kului. Kevät oli
jo muuttunut kesäksi. Huumaavat
suven tuuloset puhaltelivat puoli­tuntisen
kävelyalkana juovuttavina.
Kun astui ulkoa pimeään, likaiseen
[selllin, tuntui vastakohta hirveän
selvänä. Ulkona kirkas, tuoksujen
täyttämä kesä, sisällä plnieä, ahdas,
kostea komero.
Olin tullut juuri kävelyltä. Övl
oli lyöty kolisten takanani lukkoon
j a rautasalvat paukahtivat oven ylit­se.
^ A s t u in lattialla joitakin aske­leita.
Minulla oll taas sellainen
hetki, jolta vangin elämässä joskus
on. Tällaista hetkeä on vaikea ym­märtää
sen, joka el ole ollut yksi­nään
pitkiä kuukausia, vaihtamatta
sanaakaan kenenkään kanssa. Se
on hetki, jolloin tyhjyys täyttää
hirvittävänä koko olemuksen. Katse
jää tuijottamaan ristikon lomasta
siintävään kaistaleeseen harhaileva­na,
kllntokohtaa löytämättömänä ja
elämä tuntuu tyhjää tyhjemmalta,
arvottomalta. Se on väsymystä.
Yhfäkklä kuulin ääntä. Se muis­tutti
tiikerin kiljuntaa, mutta se oll
paljon tuskaisempaa. Se kuului
käytävästä.
Samassa kuulin kuinka jonkun
sellin ovi ^ lyötiin lukkoon, avaimet
helähtivät ja vartija tuntui, kiiruh­tavan
yläkertaan.
Sitten seurasi hiljaisuus. Se ei
ollut pitkä, mutta siinä lyhyessä
hetkessä selvesl minulle, että jon­kun
metrin päässä tapahtui jotain
hirveää. Ajatuksissani leimahti, et­tä
nyt on halpea toveri tullut vie­läkin
sairaammaksi.
Sitten — hiljaisuussekuntien jäl­keen
— pam^ti laukaus, yksinäi­nen,
terävä laukaus. Sitten hiljeni
taas.
Nousm akkunaristildcoon odotta­maan.
Sen ohitse täytyi jokaisen
kulkea, joka tuli rakennukseen tai
meni. Kauan ei odottaa tarvinnut­kaan.
Päävahtlin juoksi vankilan
suurivatsainen vahtimestari hirveäs­ti
puhkuen j a hätääntyneenä. Hän
kiljui käytäv/ään päästyään: •
Kuka ampui, kuka a m p u i . . . ?
Mutta käytävässä vallitsi h i l j ^ -
suus. Kohta saapui päävahtlin mui­takin
vartijoita ja vankilan virkai­lijoita.
Odotin. Hetken kuluttua kannet­t
i i n ohitse yltympäri veren ttäiraa-ma
mies. Hän lepä^ kyljellään
sängyssä. Hän oli päävahdln isän-tavartlja.
Häneb kohtalonsa o l i siis
lyönyt ,
• VÄLITTÄJIÄ
€onn soittovälineille
— sekä —
BELL PIANOILLE
ovat
88 Durham St.—SUDBURY, ONT.
Seuraava Blue'n kaupasta,
•—Phone 1694 —
Liha- ja Ruokatavara­kauppa
71 Cedar St. Sadbury, OitL
Telephone 844. — Box 524.
NIEMI & VALKEAPÄÄ
Ä-IXIURNIER,
•nJMlTED
HENKI. PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
yAKUimjKsu
BALKIE-GILL BLOCK. SUDBURY.
Lainoja hankitaan nopeasd ja il^
baisOIa hinnoilla.
Odotin. Ohitse kannettiin paareH-la
aivan verinen mies, jonka lan-lassa
oll suunnaton haava. Hän oli
päävahdln toinen vartija. Päävahti
oli ollut monta minuuttia ilman toi­mintakykyistä
vartijaa.
Taas odotin, aavistin, että kolman­nen
täytyy myös tulla. Ja se tnlL
Paareilla lepäsi mies peitettynä van­gin
viltillä niin, ettei hänestä näky­nyt
muuta kuin paljas oikeanpno-leinen
jalkaterä, jolla oli veripisa­roita.
Taistelu elämästä ja kuolemasta,
joka vei kolme uhria: kaksi van­ginvartijaa
ja yhden vangin, oh
päättynyt.
Pian sain naputtamalla tiedon, et­tä
olin arvannut oikein. Kalpea to­veri
oli hyökännyt puukon kanssa
yläkerroksen varHjan kimppunn ja
lyönyt hänen vatsansa aivan at*.
Alakerran apuun rientänyt vartja
sai puukosta kaulavaltimonsa poj»-
Sitten hän itse meni omaan sellun­sa,
ensiksi haavoitetun vartijan, ]<>;
ka; vielä oll tajuissaan, yritet^»
turhaan häntä revolverilla surmat^
j a siellä asettui hän vuoteeUensa ja
leikkasi omin käsin kurkkunsa pou-
1
Siellä Tammisaaren vankfla-alif
een laidassa lepää väsj-nyt tojroj-
Toisen kesän kukat jo kukkivat ^ua-nen
(haudallansa. Mutta Inolö',
että hänen on hyvä levätä, aua
•kuusituhatta toveria aina vJta
uinuu saman hiekkakankaan^'
koissa. Nuoret valkopukuisetko-läistyttäret
tuovat kesäisin pnMj^
kukkia noille haudoUle, ja 3<^
putoaa surevan äidin ja
kyynelkin tuohon keltaiseen nie*
k a a n . . . ,
Kaarlo Lento.
geinäk. 5 F
Järjestettyyn ji
yleisöä useamps
ka.
Ohjelman su(
torrisoiUokunna
ujansainväliselli
seisaaltaan kuur
ta oli esittänyt
ijn tilaisuuteen
paleita, esitti^ t
Emil Lindahlin
«Punaorpojen I
Isen astui lava
tor. V
teroittaen laaja;
lijain mieliin F
saarta merkitys)
ti siitä kohtalo
bin työväen t
Uttiin tunnetuli
työläisten teloi
josta meillä vie!
pina esimerkke
työläislapset, jo
pyhitetty. Puh
j ti siitä nykypi
' työväenluokkaan
' liittisesta vaino!
raskaammaksi s
raskasta taiste
puolesta, johtue
talistisen järje;
teestä, mretä r
1918 epäonnistu
taistelu. Lopuk
tä voimakas työ
listista järjesteli
johtaa aikaan,
punaorpoja, em
kaan toisten an
Puheen jälke
gin varhaisnuoi
lapset useita
. I jälkeen lavalle
* tOT. Vi
puhuen nykypär
vänkysymyksistä
I taistelukysymyki
« sui puhuja —
j raeentulon jä;
f lisäksi m. m. t;
* poliitt. vankien
1 symykset. . For
i omat tärkeät
I M. m. nykyisin
I vassa rehoittava
1 rin puute on
I ryhtymään va
maan asian joh
mykset kaikki ;
suuren valtaky
karruttaa sekä' ]
väenluokan .aivc
set synnyttävät
taistelun, joka •
luokan välillä r
nissä. Tässä
silloin tällöin
nuskausia vallal
ten viime vuosi
m. m. vaalitoi
tämän väitteeni
teessä tulee ku
tumaan muutoi
Mikäli valistus
tunkeutumaan
teen, sikäli työ
kuin muukin •
merkitykselliseni
väestö irtaantuu
muodostaen yi
taistelurintaman
tnlee ratkaisem
valtataistelun o
män valistuks
näyttelee työv*
nomakhdistö n;
ta osaa, jonka
väestön velvolli:
ensa mukaan le'
Mielivalta
ren pa
to]
Ole poliittiaen
kään kirje
10.
Tahdon sinuU
»eni, vaikka 1
Kevät ei minull
yhdeUä askeleel
feani. Kesän
päässeet 1
Se vanha karill
Int vielä siinä
olisi voitu lasb
palle.
T.k. 5 päivj
tavan mukaan
johtokunnassa:
«Jtellyn minun
"Vapauteen lask
lykätään huont
toistaiseksi K
^ asian jöh
sesti keskustel
taessa ja hän
*oJen kurinpic
•^n olevan eni
johtokunnalta,
' ^ e n "huono'
ttotettiin vielä