Vapaus, July 30, 1925

              J > « 1 J M »
' )/ ' a i v a
1. u
ikik gj p. TJmr., Jaly SUti, B25
Cmsinn snomlaisea työväestöä MsjsttsksxmzUBiz, ilmes­tyy
Suähuryes&r Ont, joks tiistai, torstai j a IsusntsL
T o i m i t t a j a t :
' S. G. N E I L . • AEVO V A A E A.
V A P A U S (Liberty)
The on!y organ of Finnish Worker8 i n Canada. Pob-
Mi&i in Sadbury, O n t , every Taesday* Thursday and
&tQrday. _
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
asf 6£Cond clasa inatter. -===,
General advertieing ratea 75c per coL inch, M i -
nimam cbarge for single insertion 75c The VapatM
Is the best advertising medium among the Finnish
People i n Canada. . '
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimaihnotukset f 1.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa.
AvioIiittoonmenoilmotukÄet 50c palstatuuma.
Nimemauutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäilraotukBet $1»00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2,00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KuoUraanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
^litoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j ä osoteilmotukset 50e. kerta, $1.00
kolmekerlaa. ,
Tilapäisilmottajien j a ilmptusakenttannen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
T I L A U S H I N N A T : ~
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
/.1.50 j a yksi kk. 75c, . . . r«
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^k. $5,50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seurfcA r<»ha, ei tu.Ha lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
Venteen' torstaina kello 3. -
Jos ette milSin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
pcrsoonall/sella nin,ellä.
J , V, KANf:\STO« Liikkeenhoitaja.
Internationalen laajentaminen
Kiinassa tapahtuva liike näyttääkin olevan paljon
voimakkaampi, kuin mitä alussa osaUiin arvioidakaan.
Osa porvaristoa kylläkin näyttää alkavan horjua ja
olla taipuvainen sovintoon ulkolaisten imperialistien
kanssa. Osa kenraalikunnasta ja ylempiä virkamiehiä
on suorastaan esiintynyt kansallisen liikkeen .pettäjinä.
Mutta jos niin kutsutut yläluokat tai osa siitä, pet­tävät,
kuten odottaa voitiinkin, kansallisen liikkeen, niin
jää valtava Kiinan kansanjoukko kuitenkin liikkeelle
uskolliseksi, valmiiksi taistelemaan sitkeästi sen puo­lesta.
Keskiluokat —- sivistyneistö, pikkukauppiaat,
pienet virkamiehet — kulkevat työläisten mukana tai
ainakin seuraavat heitä.
Kaikkien maiden työtäekevien kansainvälinen soli-daarisuus
oli Kiinan proletariaatin puolella heti hei­dän
ottaessaan ensimäisiä historiallisia askeleitaan. Sit­ten
kun Kiinan työläiset liittyvät Internatsionaaleen,
avautuu mailman historiassa uusi sivu.
Nyt on osottautunut, että kaikista, niin kutsuttujen
sivistysmaiden työväen puolueista ainoastaan kommu­nistiset
puolueet ovat rientäneet ei ainoastaan sanoin,
vaan myöskin teoin auttamaan ja tukemaan taistelevia
Kiinan työläisiä- Sosialidemokrhatit ja erilaiset de­mokraattiset
ainmattijärjestöt ovat pyrkineet sivuun
Kiinan vallankumouksen avustamisesta.
Kiinan proletariaatti saa taisteluissaan tarvittavan
kokemuksen. Se tulee vakuutetuksi siitä, että ainoas­taan
Komintern ja Punainen Profintern ovat valmiit
tulemaan avuksi sorretuille kansoille-
Vpidaan uskoa, että ainoastaan Kominternin'ja |Pro-fintemin
lipun alla tulee edelleen kehittymään työtä­tekevien
jodkkojen taistelu vapautumisen puolesta.
Bulgarian sosialidemokraatit ja
Tsankovin hallitus
Kukaan ei voi väittää sitä tosiasiaa vastaan, että
«professori» ' fsankovin hallitukselle ei mikään nyky­päivien
porvarillinen hallitus vedä julmuuksissa ver­toja.
Tämä «professori» on pyövelien^ sankari. Vielä­pä
Englanninkin diplomaatit, joiden kontolla on niin
iialjon ympäri mailmaa harjotettuja julmuuksia, pu­nastuvat
häpeästä, jos heitä rinnastetaan tuohon bulga-
«alaisein kulttuurin sankariin ja hänen töihinsä. Tsan-
' kovin pyövelikirveet ja hirttolaitteet toimivat väsymät;
\tä edelleenkin ja työläisten ja talonpoikain veri valuu
virtanaan. Mailman työläisten ja talonpoikain kes­kuudessa
onkin Tsankovin nimellä mitä pöyristyttävin
kaiku.
Ja kaiken tämän yhteydessä Bulgarian sosialidemo-
•kraaltinen puolue tekee kaiken voitavansa auttaakseen
pyövelihallitusta työläisten ja talonpoikain. vainoami­sessa.
Ei missään ole sosialidemokraattien palvelukset
vastavallankumoukselle saaneet niin räikeitä ja 'karkei­ta
ilmenemismuotoja kuin Bulgariassa.
Samaan aikaan, kun koko Bulgarian maa. on kylläs
tytetty tapettujen työläisten ja talonpoikain verestä,
rientää Bulgarian sosialidemokraattisen puolueen joh­taja
Pastuhov vakuuttamaan, että Bulgariassa tapahtu­neet
murhatyöt ovat bolshevistisen agitatsionin seurauk^
sia ja että «niitä tuetaan Moskovasta käsin». Ja tä­mä
villin valhe- ja syytöstulvan sankari jatkaa, että
«Moskovan pyrkimyksiin ja etuihin kuuluu ei väin
Tsankovin kukistaminen, vaan myös yleisen anarkian
aikaansaaminen Bulgariaan». >
Tervejärkisestä ihmisestä tuntuu tämä puhe jo' seka-päiseltä
tai ainakin lapselliselta. Sillä miten «Mosko­van
» etuihin kuuluisi yleisen anarkian aikaansaaminen
Bulgariaan? Tai ehkäpä «M-oskova» pelkää, että herra
Tsankov Napoleonin tavoin tulee valloitusretkelle sin­ne?
Vain tällä tavoin asettamalla kysymyksen voi täy­sin
käsittää Pastuhovin sekapäisyyden-
Mutta tällä esiintymisellä on oma logiildcansa ja
omat tarkotuksensa. Pastuhov tietää, että kansainväli­nen
porvaristo on tunnustellut ja tunnustelee maaperää,
eikö jotenkuten voisi antaa iskun neuvostovallalle. Her­ra
Pastulioy |i^aa, «ttä porvaristo -valmistellessaan tuo­ta
askelta, koettaa valheen ja provokatsionin avulla pe-loite^
Iä porvarimaiden yleista mielipidettä ja uskotella
bölshevikien pyrkivän yldseen anarkiaan kaikkialla.
Ja tämä sösialidemokraaltinea johtaja rientää avaisi
Tsankoville, ylistäen hänen pyovelitöitään ja lasketel­len
järjettömyyksilän «Mo&kovan eduista», mistä taa-sai
saa por^^aristolta asianomaisen kiitoksen ja palk­kion.
Suhteessaan Bulgarian työläis- ja talonpoikaisjouk­koihin
menee Pastuhov julkeudessaan mikäli mahdollis­ta
vieläkin pitemmälle.'^ Hän lausuu: «Bulgarian so-sosialidemokraatit
tunnustavat, että Tsankovin hallitus
ei ole syypää Bulgarian verisiin tapahtumiin». Kaik­keen
ovat kommunistit syypäitä- Ja «työläisten ja ta
lonpoikain yhtenäisen rintaman voitto olisi vain huo­nontanut
tilannetta Bulgariassa». Toisin sanoen ei siis
Tsankov ole syypää, vaan ovat työläiset ja talonpojat
syypäitä työläisten ja talonpoikain joukkomurhiin.
Sosialidemokratia on harvoin puhunut näin selvää
kieltä vastavallankumouksen puolesta. Tämä Pastuho­vin
esiintyminen tulee maalaamaan sosialidemokraatit
työläisten ja talonpoikain silmissä entistä mustemmiksi
taantumuksen apureiksi.
S
Ruotsin ammattijärjestö ja f aseistit
Äskettäin kääntyivät Ruotsin kommunistipuolue ja
kommunistinen nuorisoliitto maan ammattijärjestön
puoleen kehotuksella, että se kutsuisi koolle konferens­sin,
jonka tehtävänä olisi taistelun organisoiminen fas-cismivaaraa
vastaan, koska oli paikallaan, että «am«
mattijärjestö, joka maan suurimpana järjestönä käsittää
eri työväenliikkeen ajatussuuntia», on tällaisen organi.
soimistyön johdossa.
Ammattijärjestö ei ole kuitenkaan vastannut mitään
tähän vetoomukseen, «Ei edes fascististen järjestöjen
avoin esiintyminen voi herättää herroja Bamhus-kadul
la (Kansantalolla)», kirjottaa «Politiken», Mutta fas-castit
eivät nuku. Määrätietoisina organisoivat nämä
joukkojaan työväenluokkaa vastaan. N.k, rykmentti
yhdistysten naamion suojassa kasvavat työnostajien
asestetut joukot kuin sienet maasta, Fascistit ovat men­neet
jopa niin pitkälle julkeudessa, että ovat armeija-hallinnan
tykistödepartementin kautta pyytäneet sosia­lidemokraattiselta
hallitukselta saada käyttää kuula-ruiskuja
työväenluokkaa vastaan,
Miksii sitten vaikenee ammattijärjestö? Tässä asias­sa
ei ammattijärjestön herrain käy laatuun »selviytyä
moittimalla kommunisteja «siivottomasta kielenkäytös­tä
», kuten sosialidemokraattien valtuustoryhmän Suo­men
herraskaisten juominkeja koskevassa asiassa. Miksi
eivät herrat sano totuutta? Jätetäänkö Ruotsin työ­väenluokka
mustain ryhmäkuntain käsiin? Eivätkö ne
360,000 työläistä, jotka ovat järjestyneet ammattijär­jestössä,
saa edes tilaisuutta edustajainsa kautta ylei­sessä
työväenkonferenssissa sanoa ajatustaan keinoista,
joita on käytettävä taistelussa uhkaavaa vaaraa vas­taan?
Työläiset tahtovat saada vastauksen. Aikooko am­mattijärjestö
tehdä jotakin vastustaakseen fascismia?»,
kysyy «Politiken» lopuksi.
yalkopresidentin vierailu Ruotsissa
— painokanne työväenlehdelle
Valko-Suomen presidentin vierailu Ruotsissa on ai­heuttanut
sanomalehtisodan- Kommunistilehti «Politi­ken
»-on saanut kanteen. Oikeastaan aiheutuikin sano-malehtisota
«Politikenin» kirj otuksen johdosta. Lehti
näet tervehti valkoisen maan päämiestä ^ muistuttamalla
minkälainen «oikeusvaltio» Suomi tidellisiiudessa on.
Tukholmassa oleva valkoisen Suomen ministeri kiinnit­ti
Ruotsin hallituksen huomiota tähän kirjotukseen ja
seurauksena siitä oli se, että lehti sai kanteen.
«Politiken» kirjottaa saamansa kanteen johdosta, et­tä
niin hyvin sosialidemokraattinen kuin liberaalinen
lehdistö on kokonaan unohtanut ajanjakson, jolloin si­täkin
vainosi vallassaoleva mahti. Tällaisen vainon
alaisena ovat nyt kommunistilehdet, tosin sillä erotuk­sella,
että vainoa on nyt harjottamassa sanavapauden
entiset esitaistelijat. Niinpä pitää «Ny Tid» kannetta
täysin oikeutettuna «ottaen huomioon oman maan ja
Suomen arvokkuuden.» Ja kuitenkin on tämänkin leh­den
toimittajaa itseään kerran kohdannut pai­novapauslain
kova koura porvarillisen yhteis­kunnan
käsityksen mukaan halventavan lausunnon joh­dosta
ent. keisari Wilhelmistä, ja miehen olisi niin ol­len
pitänyt olla puhevapauden kannalla. Ruotsi ei
näinmiiodoin olisi voinut säilyttää arvokkuuttaan, jos
Ruotsin työläiset olisivat saaneet kuulla totuuden.
Sos-dem. lehti östergötland Folkblad taas sanoo
«Politikenin» artikkelillaan «alentaneen Ruotsin lehdis­tön
arvonantoa» ja pitää kannetta siitä suotavana, sa­ma
lehti, joka muiden sos.-dem. lehtien kanssa on kil­van
panetellut ja halventanut Venäjää ja seri tjröläis-valtaa,
lehti, jdka otsikossaan nimittää itseään tyÖväen-lehdeksi,
mutta joka sisällössään taistelee työväen etuja
vastaari. Ja mitä muuten maan lehdistön arvonantoon
tulee, on sen asema todella surkea, jos sitä uhataan,
kun se lausuu totuuden. -
«Nya Norrland (ent «kommunistilehti») puolestaan
puolustaa sos.-dem. oikeusministeriä sillä, että kim
«Suomen ministeri Tukholmassa kiinnitti hallituksen
huomiota artikkeliin, niin ei oikeusministerin tehtäväksi
jäänyt muu kuiri kanteen nostaminen.»
Luulimme, sanoo «Politiken», että sos.-dem. minis-teristö
oli ruotsalainen hallitus, mutta nyt osottautuu,
että se on valkosuohialaishallinnan altis kätyri.
Todellakin — lopettaa «Politiken» — on sosialide­mokraattista
hallitusta ja tässä tapauksessa eritoten mi­nisteri
Northinia surkuteltava kaikkien niiden eri ryyp-pyadvokaattien
takia, jotka hyt rientävät heidän tuek­seen
«Politikeniä» vastaan nostetun kanteen synnyttä­mässä
hätätilanteessa. «Politiken» sen sijaan tuntee it­sensä
kaikin puolin tyydytetyksi täten esitetyn puolus-
.tuksen johdosta, sillä sosialidemokratia on sen kautta
perinpohjin paljastanut itsensä.
Usehamissa maissa herättää am-mattiunioiden
kongressi suurta mie­lenkiintoa
työläisten keskuudessa.
Näin kirjottaa Jack MacDonald
Worker-l€hdes£ä, j a jatkaa: Mutta
näin ei ole asianlaija Canadassa.
Viime vuonna olivat uniot huonosti
edustettuina j a tänä vuonna näyt­tää
käyvän vieläkin huonommin.
Asia ei näytä tässä suhteessa aina­kaan
parantuneen. Kongressi Ot-tawassa
merkitsee sitä, että lähei­sesti
hallituksen departementtien
kanssa yhteydessä olevat paikalliset
uniot tulevat , olemaan siellä. Tie­dämme,
mitä se merkitsee. Kuten
tavallisesti ennen kongressin istun­toja,
liikkuu union virkailijain ja
organjseeraajain keskuudessa kai­kenlaisia
kuiskeita koneiston epä­kunnossa,
oleidisesta. Flett kantaa
vihaa Moorea kohtaan. Toiset ha­kevat
toisistaan vikoja. Kerrotaan,
että McKenna tulee kilpailemaan
Mooren kanssa virkapaikasta. Jos
McKenna järjestää vaunumiehet,
joutuu Moore lähtemään käpälämä­keen
ja niin edespäin, samassa ää­nilajissa.
Millä tavalla McKenna
olisi .parempi kuin Moore, se seik­ka
näyttää olevan toisarvoinen.
E i siis ole ihmettelemistä, jos am-mattikongressi
herättää niin vähän
mielenkiintoa työläisten keskuudes­sa.
Pottityoläisten lakko
Kongressissa ei suinkaan vaivaa
unnettomuus. 12,000 Nova Scotian
kaivosmiehen ankara taistelukaan ei
saanut sitä tekemään muuta kuin
eroamaan viidestäsadasta dollarista.
Ne eivät ole yrittäneet edes paran­taa
asiain ulkonäköä ilmottamalla,
että kongressi kokoontuu tänä vuon­na
kahta viikkoa aikasemmin Nova
Scotian lakon tähden. Postityöläi-set
saivat osakseen ammattiunioliik-keen
"myötätunnon". Mutta r a u -
tatietyöläiset kulettivat "skääp-pi"-
postia ja postin lajitteli­joita
junissa Kirjaltajat salli­vat
lehdissä päivittäin ilmotetta-van
lakonrikkureita. Mutta am-mattikongressi
on ainoastaan vain
lainlaadinnallinen äänitorvi ja niin
hävittiin lakko, sen häviötä avusti­vat
itse ammattiunionistit.
Albertan kaivosmiehet
;K€räys toimitettiin viime kon­gressin
istunnossa Albertan lakkou-tuneitten
kaivosmiesten.hyväksi. He
olivat olleet pois työstä vii^i kuu­kautta,
vastustaen $1.17 palkanalen­nusta
päiiimä kohti»,.' Keräys tuotti
$200,000, ' Kongressin sihteeri säi­kähti
tällaista vallankumoukselli­suutta
ja varoitti kongressia, että
tätä ei saisi tulevaisuudessa käyttää
esimerkkinä, Albertan kaivosmie­het
hävisivät lakkonsa. Heidän u n i -
onsa on murrettu j a uusia palkan­alennuksia
pantu käjrtäntöön. Y h ­tiön
unioita on muodostettu ja viisi­kymmentä
prosenttia kaivosmiehistä
on ulkona "kansainvälisistä" uniais-ta.
^utta sittenkin Canadan unio-liikkeen
byrokratia uinuu rauhalli­sesti.
AmmatUkongresfi ja Nova Scotia
Nova Scotiassa ovat kaivosmiehet
olleet viidettä kuukautta laKossa,
Kongressi on antanut avustuksensa.
Se on täyttänyt velvollisuutensa.
Kuvaamatonta kärsimystä on ole­massa.
Kahdeksan. viikon taistelun
jälkeen tulee $10,000 järjestön kan­sainvälisestä
päämajasta 12,000 niie-ben
j a heidän x>erheens|^ ylläpitoa
varten. Ja sittenkin Lewis rehenteli
Halifaxin liikemiehille pitämässään
puheessa, että hän on saanut ame-rikalaisilta
pankkiireilta $900,000
ilman takauksia. Asestetut pyssyhur-tat,
ei "meidän hallituksemme",
vaan korporatsionin lähettämät,
murhasivat erään kaivosmiehen ja
mukiloivat lakkovahteja, aikomuksel­la
sijottaa työmaalle lakonrikkuri-ioukon.
Lakkolaiset kostivat aja­malla
pois koko sakin. Sotilaita, on
taas paikalla. Rautatietyöläiset toi­vat
heidät nöyrästi matkansa pää­määrään.
Skääppejä suojellaan ja
työläisten lapsia tapetaan nälkään.
Kongressin toimeenpaneva komitea
ei edes tuomitse tätä, joka ei mak­saisi
mitään. Mikään ei niin hyvin
valaise Mooren koneiston passiivis­ta,
avutonta menetelmää kuin Nova
Scotian hallituksen kaivosmiesten
orjuuttamiseksi ja heidän unionsa
lakkauttamiseksi laatiman pakollista
sovittelua koskevan lain johdosta
Congress Journalissa kirjotetun t o i -
mituskirjotuksen loppulause, joka
kuuluu "helpottavana seikkana on
se, että lain toinen eli pakollinen
osa ei astu voimaan.ennen, kun v a ­rakuvernööri
määrää,"
Ammattianloideit itsenäisyys
Edellisissä kongresseissa ovat joh­tajat
ankarasti vastustaneet ammat-tiunioliikkeen
itsenäisyyttä. Se t a r -
kotti kansainvälisten uniortten " h a ­jottamista".
Mutta se merkitdsi
vain Canadassa toimivien "kansain­välisten"
unioiden yhdistämistä, e t ­tä
voitaisi ryhtyä y h t e i s t o i m i n ta
Canadan työläisten hyväksi, jos näh"^
dään tarpeeliisekri. Kongressi ei
vaati itselleen valtaa. Minne sit­ten
voimme m e n n i ' Kongressin u l -
damin taantamuksellisia aineksia
vastaan mailman ammattiunioiden
yhtenäisyyden puolesta. Ja yhdisty­nyt
. ammattiunioiden Kansainvälinen} ajatuksien vanertsejnisev'-'" ^''^^^
muodostetaan kansainvälistä toi- —^- -• -
mintaa varten. Ennen, kun kon­gressi
saa järjestöiltä vallan kan-saBisiin
toimenpiteisiin, ei kansain-kopaolelleko.
Jos nijn tekisimme, j välisen ammattiunionismin,,. puolus-syytettäid
meitä siitä, että haluam- tuksen takana voi olla muuta mef-me
"kaksoisunionismia". Niinpä tuo
kongressi mieluummin antaa skääp-päyksen
jatkua. Niinkin yksinker­taisen
kysymyksen johdosta kuin
sovitun verotuksen kantaminen joi­denkin
lakossaolevien työläisten
lätystä kuin joku teennäinen toi­menpide,
kuten esim. päätös eri­koisen
kongressin kokoonkutsumi­sesta
sodan sattuessa. Mutta kysy­mys
kansainvälisestä yhtenäisyydes­tä
on herätettävä j a Canadan kon-avustamiseksi,
ovat johtajat taistel- gressi saatava toimimaan yhdessä
leet katkerasti. Raha yksin ei k y l - Britannian kongressin kanssa. Kun
läkään voita lakkoja. Mutta miten
suuresta arvosta olisikaan, yhdessä
Nova Scotian lakkolaisten mainion
innostuksen kanssa, jokunen sentti
viikossa jokaiselta Canadan ammat­tiunioiden
jäseneltä kaivosmiehille
näiden taistellessa Bescoa vastaan.
tulemme täydelleen käsittämään
kansainvälisen yhtenäisyyden mer­kityksen,
silloin alamme kulkemaan
kansallista yhtenäisyyttä kohti Ca-nadassakin.
Vaikka taistelua itsenäisyyden,
yhtenäisjryden, y. m. puolesta käy-
TusMnpa .on olemassa yhtään työ- däänkin kongressissa, täytyy nijden
Iäistä, joka ei tätä maksaisi mieli­hyvällä,
Ltittoutaminen
Mitä kysymyksiä odottaisimme tä­män
kongressin käsittelevän. Suur-britanniassa
pidetään konventsione-j
a unioiden yhtenäistyttämiseksi.
Austraaliassa menee yhtenäistyttä-misliike
eteenpäin yhtä nopeasti. Jo­kaisessa
maassa, joitakin poikkeuk-
.sia lukuunottamatta, valmistautuvat
työläiset ottamaan vastaan työnan­tajain
hyökkäyksiä ainoalla tehoisal-la
keinolla puolustusta i j a hyökkä.
ystä varten yhdistyneiden työväen­järjestöjen
avulla.
Canadan työläiset ovat heikosti
järjestyneet. Canadassa on kym­meniä
tuhansia vähän ammattitai­toa
omaavia ja kokonaan ammatti­taidottomia
työläisiä järjestymättö­mänä.
' Järjestymättömien järjestä­minen
pitäisi olla yhtenä tärkeim­mistä
kysymyksistä,
Amsterdamin Kansainvälinen on
julkassut numeroita järjestyneiden
työläisten prosenttimäärästä koko
väkilukuun nähden eri maissa. Itä­vallassa
on järjestyneitä työläisiä
17 pros.. Saksassa 15 pros., Britan­niansa
13 pros., Austraaliassa 12
pros., Belgiassa 10 pros. j a luette­lon
lopussa on Canada, jossa on
vain 2.9 pros. Mutta meidän kon­gressillamme,
toisin kuin muilla, ei
ole mitään tekemistä järjestämis-työn
kanssa.
Kansainvälinen yhtenäisyys
Canadan ammattiunioiden kon­gressi
kuuluu Amsterdamin Kan­sainväliseen.
Britannian ammatti­unioiden
kongressi taistelee Amster-
..LiikkuTat kuTat propagand».
välineenä
, On tunnustettu tosiasia, että H,-v
kuvien teattereissa \ierai'ee iJ^'
enluokka.' Canadassa on\ii Ti?^
liikkuvien kuvien teatteria ja f -
r i n osa niistä sijaitsee teollisanT
keskuksissa. ^Tidysvalloissa on 2^
000 teatteria. On amoitu, It
noin 50 miljoonaa ihmistä käv
sä viikottain. , ' ^
, Siitä huolimatta, että liikkoTien
kuvien teollisuus on järjestetty h
ten kaikki muutkin t«oUisu'nd?
tuottamaan voittoa suuryrittäjfllt
tyksestä oleva paikallisunio on k a i f s e sen lisäksi pyrkii vangitsemas
työläisten, joita todella huolestuttaa
liikkeemme tilanne, tehdä paljon
enemmän. Paljon hidasta, ankaraa
työtä täytyy tehdä niiden voimien
järjestämiseksi, jotka ovat valmiit
kannattamaan näitä toimenpiteitä.
VahemmistSliike'
Jokainen vähemmästäkin merki-nattanut
yhdistymistä. Mutta tuo
kannatus on pysynyt vain periaat­teellisena.
Kannattajat on järjes­tettävä
vähemmistöliikkeiksi. Kon­ferensseja
on pidettävä. Meitä tul­laan
syyttämään kaksoisunioiden
perustamisesta. No, meidät tullaan
kiroamaan teimmepä me mitä hy­vänsä
tai olimme tekemättä. Mei­dän
tunnuslauseittemme täytyy muo-flostua
eläviksi. Emmekä me voi
rajottaa toimintaamme "kansainväli­s
i i n " unioihin. sTuskinpa on ole­massa
ainoatakaan unionistia, joka
ei olisi valmis maksamaan pientä
veroa joka kuukausi valistus- ja
järjestystyön toteuttamista varten.
Silloin muodostuu kongressista
työläisille enemmän kuin on pelkkä
"kansainvälisten" edustajiain kokous
j a puhejuhla. Ei vain paikka, jos­sa
päätetään, mitä tullaan kapita­listiselta
hallitukselta pyytämään,
vaan canadalaisten työläisten taiste­lujen
johtaja;
Sen sijaan, että yrittäisimme
pumpata henkeä noihin vanhoihin,
raihnaisiin jokavuotisiin päätöksiin,
tulevat ne ^ häviämään näyttämöltä
työläisten taistellessa todellisten pa­rannusten
puolesta j a tälle on vält­tämätön
hyvin järjestetty ja kes­kitetty
kansallinen ja kansainväli­nen
ammattiyhdistysliike. •
Työväenlehtien lukijat ovat epäi­lemättä
tietoisia Canadian Proletari-an
Filrhs, Limitedin perustamisesta.
Tämä järjestö perustettiin joitakin
kuukausia sitten tarkoituksella esit­tää
canadalaiselle työväestölle liik­kuvia
kuvia, jotka ovat luonteeltaan
kasvatuksellisia ja joissa esitetään
elämää sellaisena kuin se todellisuu­dessa
on.
Me saimme, kuitenkin kokea, että
kuvien valmistaminen j a esitysoike­uksien
hankkiminen niille ovat kak­si
eri asiaa. Saimme tietää, että
jokaisella maakunnalla on tarkas­tuslautakuntansa
ja / että nämä lau­takunnat
voivat joko hyväksyä tai
kieltää kuvien esitysoikeuden, mi­ten
parhaaksi "näkevät. Muistakaa,
että tuottajaluokalla ei ole mitään
sanavaltaa näissä lautakunnissa, ei
yhdelläkään työväestön edustajalla
ole tilaisuutta sanoa, mitä työläiset
haluaisivat katsella.
Ontariossa me maksoimme 175
dollaria siitä, että kuvamme "Ve­näjä
j a "Saksa" tuli hylättyä. " K u ­vat
esittävät Venäjän liian edulli­sessa
valossa", väittää Ontarion
tarkastuslautakunta. Toisin sanoen,
ihmiset voisivat tulla siihen johto­päätökseen,
että jos Saksan työläi­set
olisivat seuranneet Venäjän työ­läisten
esimerkkiä, niin hekin olisi­vat
rakentamassa taloudellista elä­määnsä
sen sijaan, että ovat aliste­tut
puutteeseen j a kurjuuteen, mis­sä
suurin osa^ §aksah työväenluok­kaa
nykyään^on.
Pelkäävät sifanien avaantumista
Albertassa havaitsimme, että tar­kastuslautakunnalla
oli yksityinen
"Venäjä j a Saksa"-kuvan näytäntö-tilaisuus.
Kuvan tarkastamista var­ten
oli paikalla sotilaallisia henkilöi­tä,
julkisuusmiehiä, ' % i n j a järjes-tykserv"
pöngittäjiä ja muutamia"
työväenmiehiä'i. Työväenmiehet suo­sittelivat
esitysoikeuden myöntämis­tä
kuvalle. He esittivät vain tuhan­sien
Canadan työläisten mielipiteen.
Mutta eräs senaattori sanoi: " E i .
Tätä kuvaa ei saa esittää." Cana­dian
Proletarian Films-yhtiön sih­teeri
tapasi Albertassa ollessaan
pääsensorin, joka selitti, että työt­tömyyden
j a yleisen tyytymättömyy­den
vallitessa Albertassa, lautakun­t
a ei voi hyväksyä^ "Venäjä j a Sak-sa"-
kuvaa.esitettäväksi, sillä se vop-si
kiihottaa ihmisten mieliä. Lyhy­esti
sanoen "Venäjä j a Saksa" an­taa
teille todellisen kuvan näistä
kahdesta mailman eniten puhutusta
maasta.
Mainio kuva
taudu kapitalictiicei:^^
ja halKtsemikd v a a r a i s S ?^
joita käytetäln meiSr£-.?^^
näännyttämät ihmiset
tää miellyttävän iUan j l ^ j ! -
yle^isa^ -erilaista m a i l i ,
kankaalla esitetään k u i ^ . - ^
mutta kunniaUinen tyttö «
hekseen miljoneerin, eläen ^.J^''
nellisina, Rikkaat eivät « ^ ^ ^ ^
tyneet liikkuviin faz^iin, silli j , ^ ^
vat omassa mailmassaan loiston
on edellytykset nähdä parhaat
telmät j a kuulla parhaita taiS'
joita seka tehdä pitkiä huvimat^^
työväenluokan a j a t u k s e t . Se
esittää nykyisen yhteiskuntajärjes.
telmän parhaana mitä voidaan toi-voa.
Me tiedämme miten tärkeätä
osaa liikkuvat kuvat esittivät mai].
mansodan aikana. Sotaa ylistettiin,
meidän sankareitamme, jotka tais-telivat
nykyisen kapitalistisen dä.
tatuurin puolesta, ylistettiin. Sai-salaiset
^ 'esitettiin verenjanoisiua.
Jotta olisi saatu enemmän rekryyt­tejä,
piti kansan keskuuteen kylväi
vihaa saksalaisia vastaan. Hyvä ro.
takuva oli erittäin tuloksellinen vär-väys-
asiamies. Lakkojen aikana lak­kolaiset
esitetään ulkomaalaisiksi ja
mahdollisimman vastenmielisiksi
Työläisten taisteluista ei koskaan
esitetä mitään totuudenmukaista.
Liikkuvia kuvia käytetään työväen­luokkaa
j a sen pyrkimyksiä vastaan
j a onnistutaan salaamaan tämä to­siasia
erittäin menestyksellisesti.
Työläiset haluavat työviienlaokaa
elämää koskevia kuvia
Te näette Saksassa suuria valtiol­lisia
mielenosotuksia, joihin, sadat-t^
ihannet ottavat osaa;, kansan mel-heissaan,
ei ainoastaan kulkueita ja
noustua; panssarivaunuja, ratsu- ja
jalkaväkeä tukahuttamassa näitä le­vottomuuksia,
hallituksen lakkautta­essa
avustuksen, joka oli aikasem­min
riittänjrt nelihenkisessä per­heessä
yhden leivän ostamiseen. Te
näette Saksin ja Thuringin työ­väenhallituksien
syntymisen ja k u ­kistumisen.
Te näette Venäjän kan­san
verkalleen jälleenrakentamassa
teoUisuuslaitoksiaan, koulujaan ja
kaupunkejaan. Te näette myös miel­lyttäviä
kuvia lasten kodeista Venä­jällä.
Te näette myös mielenkiin­toisia
kuvia Venäjän entisen pää­miehen.
Leninin elämästä. Te näet­te
venäläisen elämän kaikissa vai­heissaan,
ei ainoastaan paraateja jä
punasen armeijan juhlallisuuksia,
vaan kaikki kuusikymmentäviisi ieri
kansallisuutta, jotka muodostavat
Neuvostoliiton, todellisessa elämäs­sä
j a työssä. Voitte helposti huo­mata,
että tämä kuva on luokka-luonteinen.
Siinä esitetään työvä-eiiluokan
elämää j a tekoja, sen tais­teluita"
j a tappioita j a sorretun y n ­nä
Yapaan työväenluokan unelmia
j a P3rrkimyksiä.
Liikkuvien kuvien tSHteys
Tätä, niinkuin muitakin työväen­luokan
kuvia on esitetty Europassa
j a Yhdysvalloissa. Takaperoisissa
valtioissakin, joissa työväenliike ei
ole niin edistynyttä kuin Canadassa,
Meillä on riittävästi todisteita sil.
tä, että työläiset haluavat nähdä
työväenluokan elämää ja toimintaa
käsitteleviä kuvia. Suuri katsoja­joukko
kävi seuraamassa "Poliknsb-k
a " jä "Soltier Ivan" nimjsten h-vien
esittämistä Albertassa ja Oi-tariossa.
Nämä kaksi kuvaa hyväls-syttiin
esitettäväksi Albertassa ja
"Polikushka" Ontariossa, koska ne
eivät käsittele työväenluokan nykyi­siä
taisteluita. Ne ovat taiteellisesti
valmistetut, mutta vailla silmäänpis-tävämpää
opetusta meidän luokal­lemme.
Samoin kuin työläiset ovat ha­vainneet
riippumattomien ammatti­yhdistysten,
poliittisten puolueitten
'ja työväenopistojen tarpeen, samoin
' tulee työläisten ei ainoastaan vil­jellä
j a kehittää itseään korkean,
paan tietoisuuteen ja kaunotaitei­siin,
vaan -myöskin työskennellä sen
päämäärän saavuttamiseksi. Alber­tan
kaivostyöläiset ovat katsoneet
välttämättömäksi riippumattomien
työväenluokan oppilaitosten tarpeen.
He yrittävät perustaa kesäkoulnja
valistaakseen ja varustaakseen it­seänsä
niihin tehtäviin, mitkä ovat
työväenluokan taisteluissa edessi
Työväenluokan tietoisuus ja kyvFt
ovat niitä, joita porvaristo pelkää.
Työläisten ei tule sallia, että jot­kut
diktaattorit päättävät, mitä le
saavat katsella ja mitenkä-heidän
tulee valistaa itseään j.n.e.
Uudet ajat vaativat uusia ja t^
hokkaita aseita. Liikkuvien kuvia
tulee muodostua työväenluokan i * -
fiissä aseeksi työväenluokan valista-,
miseksi j a vapauttamiseksi.
. Annie S. BuDer
ovat työläiset saaneet nähdä nämä
työväenluokan merkkituotteet. Mut­t
a Canadassa,, perinnäisistä vapaus-jaaritteluista
huolimatta työläiset
ovat estetyt näkemästä "Venäjä ja
Saksa"-kuvaa. Hallitseva luokka
käyttää lukemattomia eri tapoja
yleisen mielipiteen muoldtaainiseen,
kuten kouluja, lukioita, kirkkoja,
sanomalehdistöä j a liikkuvia kuvia,
y. m. Liikkuvat kuvat näyttelevät
erittäin tärkeätä osaa työväenluo­kan
elämässä. Pinnallisesti katsoen
eiTOt Kikkuvat kuvat selvästi osot-
Pöytäkirja
K. s. Järjestön toimeenpaM-
- van /komitean kokoiikse*'
heinäkuun 24 päivänä m-
^- Saapuvilla olivat tov
. Latva, Kahila, HilUo^^ela 3»
• allekirjottanut.
Velvoleltiin sihteeri tiedost^
maan puolueen toimeenpanev^
komitealta, missä * muodossa be
luavat, että suomalainen belijao
tö laatii toimintakertomuksensa 7^
selle edustajakokoukselle.
Metsatyoläisten kokouksen p o^
kirja luettiin j a päätettiin l a t j^
siinä ilmenevien asioiden
kiertokirje kaikille Ontarion
osastoille. . j^-g.
Vapauden, l i i k k e e n h o i t a j p ^^
vaihto luettiin koskien,
avunpyyntiä, Calgary, ^ ^ ^ ^ ^
mieskysymystä, t o i m i n t a k e r t^
j a kirjakauppakysymysta.
velvotettim »liettämään
mielipiteen Vapauden hikteö"^
1 (
'il
.^4
LÄHE
40c lähetyli
60e lähetyl
Bsti, 75c l
__$99.99 j
$100.00 tai
miltä lähetj
uialäbetykEil
Torontosi
tyksiä vasta
957 Broadv:
Sudburys
asuvat voivi
konttorissa
koiskurssia.
Laivapilet
Tiedastak
YI
Box 69. —
jalle. Samalla
toimen järjesti
Oltiin sitä mii
ei rjhdytä n
paan.
Sudburyn V
ilmotus, että
urheiluseura J
miseksi ja toi
mikunta jäisi
tiin sellaisenaz
P. Hendriks<
luettiin ja jää
buryn piirin t'
teluja asian si;
P i i r i e n 5, 7
kokousten pöj
liitettiin arkist
Yhdysvaltain
toimeenpaneva!
ja luettiin ja
Pöytäkirjan
Latva ja Joke
Kokous lope
Kokouksen ]
ALF. H A I
Olemine tarl
pöytäkirjan ja
töksien kanssa
J . V. Latva
Pöytäkirj
Canadai
t:n (lai
kouksesi
1925.
va. J o i
Hautam
Paheen johta.
Luettiin Vs
pöytäkirja, j o i
syttiin.
Vapauden ti
to luettiin ja :
Toronton
taa valitsemaa
komitean ehdol
toimeenpaneva]
varten.
Pöytäkirjan
Latva ja Jokel
A L F . H
Olemme tai
van pöytäkirja
päätöksien kai
J . V. Latva.
Kommunisti!
kuunnella täk
me lauantaii
Hän selosti
riitaisuuksia,
sa yhteiskunnj
kan pääoma
yhä enemmän
räämis- ja vai
alla mailmassa
toja lukuunotti
Sitä varten h«
on helpompi
haltuun, kun
^aatn niin k(
mailman eläniä
sistä käsistä,
että kapitalist
kaatumaan, jo
siihen valmiit.
Pitalistit, huor
pääoman vaih
sevat.lujasti li
taan. Me näe
vamstaudutaai
uhrataan milj<
nia uusien ja
teurastusvehke
Me elämme n^
paljon kiihkoin
nian aikaa, ku
sodan edellä,
olivat kaikki
vastaan; tnlev
dysvaltoja vas
teissä ei tulei
Ia kuitenkaan
meinen fcäyta
160 milioon^