Vapaus, March 6, 1948

              Lauantama, maaJisk. Cp. — Saturday. Mar. 6
ts flMoad cla»'roal] by the Post; TraoelaUon free of cfaayge.
OCftoe Drpttrtmest, Ottawa. Pub-1 TILAUSHINKAT;
Teletibaoe*: Botrioesa Office 4-426i
Edltc/ml Oirice 4-4SS65. MaA««er
£. Buksi. EdiUir W. EUusd. 14«Jiix«
ftddrtaa Box Bmttnay.. Qpurio.
Advenitipg nu» upan «jppUcation.
UdMd Uirlce ««lUy: Tuesdays.
mundsys aiifd Sacurdays by Vapaus
Caimdasea: iTlc 15.50 6 IdL 13.00
3k)c;tU5
Pubilthlnt C^pcnpafiy JJtd^ at 100-102 ybdysvaJJoissa: J vk. $6.50 6 13.50
Ebu St. W.; Sudbury, Ont., Canada. Suomessa: lvjt.»7.006We.|4j00
"5,000 kuin viheltämällä"
\'itnM: ivjciynk yhteisesti tekemiemme iiuunniteJmien peruäieelJa
alkaa maaliskuun I5 f>;ifva;ia haaj-iekampania Vapauden talon mor-kctin
viimeisen erän $5.000 mak-i^imiiseliäi.
Ajalclkaamme va/n siia. kuinka suurenmoista oJi«i S€. Jos. sai-sinunc
oman loimitalomme aivan velattomaksi; Se puristaisi eräitä
jatkuvia verottajia pois taloltamme, .'iamalla «e takaisi .sen. elia kuri
uusi talouspula mtita jälleen koiilaa, niin iehtiliikkeemnie voisi hel-
. pommin sen lapai.sia. Kuinka ra.=)ka3 kuorma 30-luvun nälkävuo.sina
..Vapauden talon silloinen kjinnitysvclka oli. sen parhaiten tietää H.:
Elimen, joka silloin toimi liikkeenhoitajana: .Mutta me kaikin muis­tamme
ne jatkuvat kampanjat ja rymayk.-iet. mitii silloin kireimpanä
aikana jouduttiin järjestämään vain *ta.äaj)aino.s5a' pysyak.semme;
On siis aivan paikallaan, etta nyt jolloin vicla on rip()cila sodanai­kaisesta
"hyvästä aja.sta ;valmi.si»taan tulevia "laihoja vuosia var-:
ien".
Asialla on vielä loinenkin puoli. .Vuoden' alu.^.>a A apaus laajen­nettiin
kolme, kertaa viikos.sa 6 .sivuisena ilmestyvak.si. jos me olemr
me sitsj mieltä, cltatama oli hyofjyllinen' loimenpirJe;. ja että siiia ei
cnäii pcraannytJi. niin silloin meidän täytyy .saada lehtemme talous-...
asema mahdoIILsimmaii hyvin vakiimuileUik.^i ja lujitetuksi.
Kuten Vapaudeji talon huoliokomilean vetoomuksesta ilmeni,
lehtemme ;y.stävat' ja kannaltaiai ovat ponni.mchijen.sa avulla paljon
parantaneet Vapauden taloudellista a.^^emaa viimeksikulunecn 10 vuo­den
aikana. .Kiinnitysvelkaa on mak.settu f O vuoden aikana noin
.$16,000 ja-.sen li.säksi on osteltti koneistoa ja korjattu .seka taloa etta '
kooeistoa-yli S 10,000 arvosta. Kun.viela muistetaan, etta tämän 10
vuoden aikana lehtiliikheemine joutui Suomen "talvisodair ^ johdosta
hbloriansa raikeimman boikotti- ja painostuskampanjan kohteeksi,
ja että lehtemme vankka selkänoja, sen todellinen i.saCSJ: oli pitkän
aikaa lakkautettuna, niin silloin nähdään .saavutustemmc arvokkuus
>kaikcss.'i laajuudessaan.
V Me myös uskomme, elta \ aj)auden viimeinen kiinnityslaina. ;
$5.000 voi<faan yhteisvoimien toimien maksaa. Vaiiauden talo voi­daan
.saada tämän kam|)anjan avulla velattomaksi! , .Mutta $5.000
ei. kuitenkaan rsaada "viheltämällä". Xaytelmän nimeksi • 5,000 kuin
viheltämiillä" on riittif\'ä; mut ta järjestötoiminnassa tällaisen summan
keräämiseksi tarvitaan huolelli.sta alkuvalmistelua, paattavaa toi-,
minlaa ja joukkojen laajakantoista myötätuntoa.
Lehtemme toimitus yhtyy huoltokomitcan vetoomukseen siinä,
että Vapauden talo pitäisi .saada velattomak.si toukokuun puoliväliin
mennessä! Sen .saavuttamiseksi chdotammeCSJ:n osastoille, urhei­luseuroille,
naistenkcrhoille, osuusliikkeille ja kaikille \'aj)auden luki­joille
ja ystävillei että ryhdyttäisiin heiikohiaisesti huolella järjestä­mään
tätä kiinnitysvelan maksua kaikilla paikkakunnilla. It.scSlot-teiäuus
ja ripeä toiminta luottaa kaikkein parhaita tuloksia. M a k -
'sakaammc 5iis Vapauden talon kiinnitysvelan viimeinen erä. .">5,000!
I.easidessa olevan Ro^er» Maje.stic tehtaan edu.staJIa olMat lakkovahditmarssimassa.. Toisten uniojen ja.seniä liittyi .myötätunnon osoituk-
. " seksi lakkolaisille myös iakkovahtiin. .
Tri Schumacher
valitsi itsensä
sosdem. johtajaksi
Orjuus ei ratkaise sitä
i Orjuu.s ei ratr-.aise mcLsamicstcn
työvo3maky.symysta: .Jo.skm työnanta­jat
ovat sita : ynttanect .kodittomien.
ku.slannu:<.sella. mutta .st e: näytä to­teutuvan.
El täydellinen muuto.s järjestämällä
vakitui.sia meUsakylia j<i koko vuoden
kestäviä palkkatöitä eika oilamalla-kxiylanioon
nykyaikai.set asuntosuli- i maila!
Kuolsi.ssa ilmestyvässä Ny Dagis­sa
:.sc]ost4;ttin askottain seuraavasti
kuinka tri Schumacher valitsi itr
sen.sa Saksan sosiulidcmukruUtticn
johtajaksi:
^ . • . ,• , • . > teet. voi cstaa työvoiman vaihtumi-s-
.sjffP o•i r.cv l,an rJial lKJ;suirka.i: c j.sa. sa. . svoos•i:is ai lidlueumlloak, raeatttati -^t j'. .me\t .s-äj,k a••m pilla.. . . • ..:
Saksa=-a vaikuttava tohton .Schu- Aidapa "Canadan metsaparlament-tin".
afikeise.ssa kokouksessa Montrea­lissa
täytyi todeta, tämä' tilanne ja
l.u'nnu.släa,.: että . .-vaikkakodittomat
Muna taina on demokraattinen
rnaa. Kaikilla;.ihmisillä on oikeus
taustella kunnoll:.sten elinehtojen puo-
!r.-.sta ja kodittomat tulevat havaitse­maan;
etta heidän probleeminsa yhta-hyym
kum kaikkien työläisten prob­leemit
ratkai.^taan järjestäytymällä.
puolu.stamalla ja v^ipauk-sia laajenta-
.Jarje.slykaa. ja vaalikaa oikeuden­mukainen
o.-ia- työnne tulok.sista.'
. Jarjc-stykaa. ja saattakaa . .sellainen
tilanne, jossa ihminen voi; elaa sää-dylli.
sesti :.scka turvallisesti todellisen
macheron intomiehnen demokraatti,
joka on paas-syt nykyi.selle paikalleen I
Miurten . joukkojen .kannattamana; I . • •
Tosiasiasi,.! Schi.m.-chcr on alu.ta ai- jossain maarassa nykyisin 1 The Ontario Lumberworkers
j,ja järkevän demokratian alaisena! ~
tarvittavaa työvoiman tarvetta; niin
brittilaislr.n ja amerlkkala-sU-n ' '''ttcnkm heidän myöskin pitaa muut-taa
kantansa ta.ssa kysymyksessä.
kacn nou.-NSUt urallaan keinottelujen
ja
kenraalien avulla. .
• Sodan päätyttyä alkoivat keskitys-.,
leireistä ja vankiloLSla vapautuneet
Vatikaani politiikassa
. . Lehtemme uuti.so.sastolla julkaistaan tanaan uutinen .siitä vati­kaanin
ukaasista. jonka perusteella maaiiinaii katoliset kielleUian sie­lunsa
autuuden hinnalla aäiiestaniasta ''kotnmunislcj.r'. v ,
Tässä yhteydessä on todettava kak-^i h\\\n tärkeätä seikkaa-
Vaikka: vatikaanin ukaasi kohdistuu maailman kaikkien katolLsicn
poliittisia oikepksia va.staaiv. niin lahimpani^ tarkotuksena" on kui­tenkin
auttaa Italian taantumustahiihtikuun vaalien edellä ja aikana.
• J/>iscna tärkeänä seikkanaon huomattava, etta \'atikaanin fasisti-
; miclincvi ukaasi kohdistuu kaikkia 'vaseministolaisia'' vastaan, kuten
: csimerkiksf Globe and Mail lehti aivan oikei'n totesi.
• Kuten mui.stetaan. niin Milanon kardinaali julkaisi helmikuun
lopulla alaisilleen papeille paiivuMikirjcen. mi.ssa' kielletään antamasta
synninpäästöä yhdellekään katoliselle, ioka äänestää vaaleissa kom­munisteja
tai joka kuuluu ja.^^enena koni munisit iseen puolueeseen. Ita­lian
kaikki demokraattiset i)iirit ja erikoisesti molemmat työväenpuo­lueet
esittivät hc>ti|)rotestinsataman paimenkirjeen johdosta, ja selit­tivät,
ctth moinen kirkon varjos.sa suoritettava poliittinen paino.stus
on Italian lakien mukaan rikos, mista voidaan tuomita määrätyn pit­kiin
vankeusrangaistuksiin;' .^h^^ta kun mainitun kardinaalin edosot-tami^
t auttavat Italian nykyist.i hallitusta niin mihinkään toimenpi­teisiin
ei ole lahan mennessä virain>nTaisieiv loimesta ryhdytty.
'Mutta ne, jol^anaiviudes.Siian uskoiv.it. elta Italian komnuinisr
vft yksinään joutuvat taantumuksen liyokkaykscn kc>htct>ksi. saivat
n y t Vatikaanin ukaasista jalkiuiatiehtn aihetta, silla tosiasia on; etta
Vatikaani, eli roomalais-kaiolinen kirkko; osallistuu nyt täydellä
voimallaan julkisesti kainpanjaan kan.sanrintainaa vastaan: jonka
muodostavat konnminisliscn ia sosialifiemokraattisen puolueen rin­nalla
Italian muut demokraatti>et puolueet
Vatikaani ei ole koskaan aikaisemmin nain avoimesti ja. julke­asti
o.sallistinnit vaaleihin. AI litta; nuiuttuneet ovat ajatkin^^^ K
,|X)liitti.«el:huoinioitsi)at ennustavat, etta huhtikuun aikana ijidettä-
Ans.sä vaalcis.sa Italian kan.^anrintama. jota: yhteisrintamassa toimivat
• kouHnunisliv ja ..sosialidemokraatit johtavat, voittaa varmasti johta­van
a-setnan kaikkien puolueiden rinnalla. Monet huomioitsijat oval
sitä mieltä, etta kau>aiiTintama saa äänestäjien enemmistön kanna­tuksen,
T>olai->tvn \aa!i\oUt)n m.ihdt)lli>uuksien takia \'ankaani on luo­punut
kaikesta tekop\hj>;a puolueettuinuudesta. Samasta >>>^ta
"^lidysvflltain valtiodepartmenlti ja ^en u>koin>o1 p-^öpaifandi^tit i l -
mai-^evat jo hdl\\nt\nei>>ytensa Italiankin suhteen
Mutta kelahan \'aiikaam sitten s \ > t t a ä . jos =H? taantunulk•^eIll-en
polilikointinsa seurauksesta juutun Italian kan.>an vihan ja halveksu­misen
kohteeksi?
kommunistit ja .sosialidemokraatit
itai.sclla vyöhykkeellä ensimmäiseksi
Järjestää uudelleen :puoluoita.an. Jo
vuoden 1945 helna—elokuussa puivat
so.sialidemokraatit Berlinissa .suuria:
' konferensseja, joissa he täysin- demor
kraatli.se.sti valitsivat puolue- ja . pii-rihaHinnöt.
Useat • En«{lantiin paen­neet
puolueeir puheenjohtajan WeLsin
kan.v;a illegaalises.sa. puoluetoimfkunr
na.ssa. olleet joutuivat nyt; uuteen
puolueen johtoon, jolle kalkki- antoi-'
vat hyväksymisensä: Vasta yhdeksän
( kuukauden ; kuluttua saapui Englan­nista
entinen .scsdem-nuorisolliton
johtaja OUenhauer. joka nykyään on
Schumacherin apuri, asettuen opposi­tioon
puoluejohto.^, vastaan.
LiinslvyohykkeiUa alkoi puoluetoi­minta
paljon myöhemmin, koska ang­losaksit,
viivyttelivät tarvittavia' vlu-'
pia. Multa. myo.s taalla .^osialidcmo-kniutu
kannatlivut yksimielisesti y h -
leistyoui. kommunistien . Kanssa, ja
Baijens-sa amenkkalafsten "paaminis-;
teriksi nimittiima Högner teki yhdes­sä
neljän muun puoluejohtajan.kans­sa
kirjallisen sopimuk.scn.. läheisestä
yhteistyöstä kommunistien, kanssa.
Högner otti inyos hallitukseensa usei­ta
kommunisteja, joista yhden tehta--
vana oli puhdi.sl.Ta hnllmto fasistcis-
1 Aareion ;kan.sallisten rikkauk.sien ja
ihmistyövoiman rusto on tuonut suu­ret
rikkaudet muutamille rikkaille
ihmisille, joiden kyitrollis.sa on suuret;
alueet.
• T>'ottomyyskautcna metsatyonanta-jat
ottivat ja erottivat ihmisia mio-len.
sa mukaan ja määräsivät: palkat
kuten halusivat. Silloin olr lakina:
"Tee: kuten sanomme tai kuole:näl­kääni"-
.
Mutta sota muutti.tilanteen ja Ca­nadan
metsatyolaisei alkoivat Inttya
ammattiunioihin turvallisuuden j a pa­rempien
olosuhteiden,puolesta. Työn­antajien
olr pakko tunnustaa-tilanne.
- Nyt he haluai.sivat palauttaa ''van­hat
hyvät päivät" j a heillä on ajatus
kuljettaa Hitlerin orjatj'olaisiä Cana­dan
metsiin j a kaivoksiin.
V. 1948 helmikuun 1.4 p. toimitus-:
kirjoitukscs.saan: Financial Post mää-,
riitele tämän huonon orjaluKcnteen
.•'tieteelliseksi siirlolai-suudeksr'. K u i - j
tcnkin vissien tyolaisvastaistcn aine-s-itä
Suomen sota
tuli maksamaan?.
Jlclsinki, — Puhuersaan täällä S K -
. D L : n inttoneuvoston kokouksessa-hel­mikuun
8 pna. K . L. Kulo sanoi,, e t tä
vaatimattomienkin laskelmien Anu­kaan"
Suomen sotamenot.-nousivat
valtavaan loppusummaan 500,000 milj.
markkaan. Hän selitti: . .
'.Lähtökohdaksi on-otettava-se tila
jonon maamme ..talouselämä sodan
seurauksesta ajautui- Sota merkitsi
maallemme äärettömiä, rasituksia ja
menetyksiä.;
"Niiden .arvioiminen on vielä nytkin
vain suunnilleen suoritettavisää. Las­kemalla
menetyksemme markicamää-laisesti
päädymme seuraavanlaiseen
jhdi=:telmaan: .
•.'v.;.,-.-.-'milj,'mk.
\. karjalan, ja Sallan menetys . ;3L5po
Pei.iair.on ja Porkkalan menetys 1(9.50
ten .innostus kayttaa kodittomia : h ä - Polij. Suomen tuhot . . . . , . .'V; 14,600
maraperaisen propagandan välineenä | Sotayalnngot kocinntamalla
järjestyneitä työläisiä vastaan on pal­jastanut
taman ' muka: humanit"aäri-
.sen yrityksen todellisen päatarkoituk^
sen." •.
Maanantaina helmikuun 16 p. nuori
koditon.paljasti Sudburyn polusioikeu-dessa,
kuinka suuret paperiyhtiöt käyt-
;.V;-. 2.215
Valtion metsien menetykset .. . .5.601
Valtion rautateiden menetykset:'1.700
Yhteensä -. . -58^000
, tavat naita siirtolaisia. : Heidät pan-t.
i Mjos.otila.shallinlohy^aksM puo- katkaisemaan sellaiseen mot-lucidon
välisen sopimuksen. ; :
Mutta sen jatkeen i^aivat Bevinin
agentit käsiteltyä aatevcljensa. ja nyt
suKcLs!. pmnailc Schumacher. Kukaan
ei ollut valinnut hanta mihinkään.
hauella ei oilui initaan annettua teh­tävää,
muita hancn. kayteitavissaaji
oli. cnplaiuilanipn radio, josta kasin
han harjoitti lakkaamaionta kiihoi-tusta
Ncuvostoliitioa ja kommunistc-jii
vvastaan,, Schumacher on kotoisin
Elela-Sak.-^fKsta ja ole.skelikm' paaa.-i-a.
ssa. sicUa.. mut ta kun i'Lavvohvkkccn
,so.sialidcmokraat-:t..sadois.su' kokouksis.-
.sa valtavrilla enemmistöllä päättivät
Schumacher. Berliiniin ja organisoi
hujoiiustyota-cnglniviilaistcr-:.:ivulla.'
; Baijerin kaiki,s.sa .suurissa tehtaissa
olivat so.siaiidemokrtvatit- yksimielises­ti:
vhteistoimmniui kannalla, mutta
amonkkiilaistOM pivmosiukscita aset­tuivat-
puoluejolitajat nyt sitii vastaan
sopnnasia rikkoen; Taktukkatcmpuin
ja:; toimivat Itse. allekirjoittamaansa
he san.it eiu-mmi^ton Hc jäljesti­vät
vlinutaraiscn puoluekokouksen
•To.-i- lisaki;! .sotamenot pelkässä ra­ha
ssa < 93.000: m M j ; mk. i . 100.000 kaa -
uinutta. 42.000 - sotainvaliidia, 50,000
.sotaorpoa: seka ; 425.000 : siirtoväkeen
kuuluvan korvausvaatimukset: f84.000
milj. .,mK;) :ö-.etaan ihuomioon., pää^
semme vaatmi.itiomienkin la.skelmien
•mukaan valtavaan loppusummaan
saan. josta on: oteltu easiksi puut hä­peällisesti;
raiskaamalla mei-saa sota
aikana ja naiden kokemattomien uu­sien
tulokkaiden on mahdoton ansait4 ! 300.000 milj.- markkaan . ..
elantoaan I " •
K\s.Mnxk>essa ole\a nuo.n suitolai- Saksail lällSlVVÖhykkeellä
nen sanoi. "Mc emme kuitanneet lyos- omituista demokratiaa
ta. vaan , meidät croitettiin..:Senjai-kecn
mc tulimme tyolion Garson Ml-.:
nclle. ..Tj'odcparlmcntM cr tuitanjit
moidantehdUlyota siellä, mutta-sali!
sen sijaan tehdä tyota C P R i l l c . Sitten
meille sanottiin, etta.meidiOi täytyy
mcnnkiaknlsin metsään.-•
Taman. jälkeen Sudbury Daily Sta-"
rissa julkaistun toimituskirjoUu-s ö t s i -
Saksan, lansivyohykkeellä ovat a-menkkalaiset
kieltäneet saksalaisilta
kouluilta Mark -T\vaijiin. suuren ä m c -
nkk-alaiscn, humoristin,'ja Jack- Lon­donin
ieo.ksct opetukseenvsopimattor
niina. Kiellettyjen kirjojen joukkoon
kuuluvat* Iisaksi kaikki Staliniit kir­joitukset,
seka Saksan suuren runoili-kolia
'Pitakaa punaiset pois". Jos kö- j jan. Friedrich Schillerin vapausdraa-diton
;ei anna -kayttaa :it.scaaii orjana, i nia ••Winiam Teli"
ni:n hauesta tulee "punainen — kaik­ki
ihmiset, jotka vaativat- totuutta ja
aikcutta leimataan samalla merkillä
torylchtien palstoilla.
Puutavaratyöväen
johtajat pääsevät
vierailulle USA:n
Vancouver. — . P i t k i e n lainopillis­ten
toimenpiteiden jälkeen ovat Iri-ternational
Woodworkers AsHOcialio-nin
B. C : n purin johtomiehet v.t. pre­sidentti-
Ei-nie Dalskog. sihteeri. Bert
-Melsnes.? ja. paikallisosasto 1-71: sih­teeri:
Johi-i- McCuish, voittaneet itsel­leen,
oikeuaen vierailla Yhdysvalos-sa
unionsa asioLssa .ilmoitetaan taal^
la
Nama kolme . puutavaralyolai.sten
johtajaa ehkaisJim - viime- vuonna
paa.semasia Yhdysvaltoihin . koska
heidän vaitettun: olevan jäsenenä sel­laisessa
järjestössä. joki levittää
Kommunistisia ^m^iifesiia, jonka
K a r l Marx kirjoitti sata vuotta: sit-'
ten. Ta.ssa kirjassa väitettiin kehoi^
tettavan Yhdysvaltain hallituksen v ä ­kivaltaiseen
kukistamiseen.
Taisa -suhteessa esitettiin maini­tusta
manifestista: seuraava lause:
"He (kommunistit) julistavat avol-.
mesti.etta heidän paamaaransa saa-;
vutetaan ainoastaan kaikkien vallit­sevien
^yhte:skuniiallisten olosuhtei­den
väkivaltaisen kukistamisen avuil­la".:
Yhdysvaltain siirtolaisasian, va-htuskomitea
. sanoi - paatoksessaan,
etta manifestissa ei kehoiteta " Y h -
dysvaltam .hallituksen väkivaltaiseen
kukistamiseen" vaan "yhteiskunnal­listen
olosuheiden kukistamiseen" Ja
etta ne :olo5uhteet, joista' sima puhu­taan
vallitsivat Euroopa.ssa sata .vuot­i
a sitten^.-aikana jolloin manifesti.
.kirjoiteL.iiin.
• Taman paatoksen johdosta on koi-;
mc: muuta mainitun union johtomics-ta:.
joilta estettiui viime vuonna pää­sy
Yhdysvaltoihin, ryhtyneen saman-laatui.?
iin - lainopilhsiin toimenpitei-
.siin ..saadakseen heila vastaan tehdyn
paatok.sen: kumotuksi. Kysymyksessa
on piinn presidentti Harold Pritchelt.
varapre-ideiiUi Mark Mosher. ja
Floyd Hamilton.
Canaäa osti Neuvosto­liitosta
viime vuonna
$181,120 arvosta
Ottawa; - T .Canada osti vnmc vuo-,
aen aikana Neuvostoliitosta.kaikkiaan
.$181.120 arvosta.. O.sioista oli turkik-
.sia ,$152.011 arvosta ja itämaisia mat-:
toja -$26.870: arvosta. Muut ostokset
käsittivät painotuotteita, gramofooni-levyja.
valokuvaustarvikkeita ja öljyä.
Canadan ostokict; Neuvostoliitosta
Wmm ja 4kiiviiri#li
iieovoMlijaii perusteet
> H,
H F . L r f l N K J .— {UhV) — Viime viikon lopulla.julkaistii. -.c-.-j--
' jeeslä. jonka Xtuvoslolsiton Jiaaminisier: Generalissimus Stalir.
1 tänyt prcsidenlii raa.=ikivel]e, ja jo.^sa esitetään ystavyy.s- ia
• sboirruk-ien solmiamista SuonK-n ia Xeuvosioliiion kesken. Klr"
'•' huoiiiautelaan; että Xeuvo.stoliiton läntisistä naai)urim2i.sla >uoTi
a^noa. jonka kan—a Neuvo-toliitolla ci ta!ia'sta iopimusta f,j.- J2 g.
i tään aita koikevienneuvottelujen.TsioittanuVui.
I Maamme jiorvarillinen ja .sosialidemokraalt;neii lehdistu ei
• tun\t kynttilääni.! vakan alla yrittae^aäan \iimck=ikulLint.-ui.-
> ^ien aikana todistella maillemme välisen avunanl05opimuk.ser.ian
i tomuutta. Olkei-siolaisien a.vema ei ollut kadehdittava. YVi koi.ne Mx
i ta ne ovat päivästä päivään vaiiläneet; olevansa Suonien ja Xellvo5^:
j -on \nlpilt«»nian ystävyyden lujittamisen kannalla. .Ja nyt nerv-a^iii;
i vai kynsin hampai» esitystä, jonka tarkoiluk.senapn luon yhicj.sty(>n!
' jittaminen «ellaisenkin hetken varalle, jolloin mahdollinen •v.^iara
; tamme uhkaisi,
^Qn-^-mmärrertavaaT eila Neuvosioliitio haluaa; varmi.s;aa <jt
f puolustuksensa kan-sainvalisen tilanteen kärjistymisen, huomioonou-i
Me emme ;voi. tehdä, tyhjäksi sitä. tosiasiaa, että Suomea ovav ir.aäri:.
I-suurvallat; ennenkin käyttäneet astinlautanaan pyrkiessään .Neuvöäj
liiton kimppuun. Mutta meidän asennoitumisemme mäaraatieiysii
nen kaikkea oman maamme etu. .Se taas ei ole mitenkään ri.stirii
tehdyn e.?ityksen kanssa. XykyL5cs.sä tilanteessa myös .Suomi on vasr
vyöhykkeessä, jonka synnyttää tiettj-jen. imperialististen vaitaicur;!'
sotakiihkoilu. Olisi turmiollista sulkea silla, siimansa ia jaaoa rls
käsin; '•puolueettomana", odottamaan,; mitä tuleman pilaa., .--^uomtr"
on valvottava etujaan. Ja varautucssaan mahdollista hytjkkaytuhl:
torjumaan maamme nimenomaan tarvitsee .apua ja - tukea,, i oh on se*
musehdolus tähtää. ;v
Tas-a kysymykse.s.sä on jälleen kayjiyi ilmi. e l i a s(;sia!jden,i«k
linen oikeisto on kiivaimj)ana sen hyökkäyksen kärjessä, jonka emi?
solapuoluciden propapanda .on suunnannut ystävyys- ja avunanio
musta vastaan. -Se ottaa aseekseen n.s. '•puolueetlomuuskailnan".
puölustelles-saan se. .selittää haluavansa pysyttäytyä :'pohjoismai?ilia 1
joilla". '•Pohjoismaiset linjat '.taas taalla tunnetaan jo tarpeeksi hn-"'
neuvostovihamielisyytiaän ja aatteellisia yhieenkuuluvaisuuttaann
"länsiblokkiin" niiden skandinaaviset esitaistelijat eivät ole ecles hais
neet k i e l t ä ä - M i k a l i .sosdem. oike:slo kuvittelee .sellaisen neuvcston:
laisen politiikan vielä 1948. olevan mahdollista Suomeen, m i n se d
kirveensä pahasti kiveen. Suomen kansan laajat joukot ovat. men:;:'
den vuo.«ien^kovista kokemuksista oppineet ainakin sen. etta neuvo.H;
vaslaisis.sa seikkailuissa ei maanime eiiaa voi olla mukana; ;
: Sehän on tunnustettu myös viime sodan jälkeen Suomen elinetu'
vaatimak.si.: ainoaksi oikeaksiv ulkopolitiikaksemme. Tasavallan p
deniti puhui siitä vuosi sitten myös sellaisessa yhteydessä., jossa i^e,
kitsi Xeuvostoliiton ja .Suomen yhteisiä päättävää taistelua-jokai:
hyökkääjää vastaan, joka Suomen kautta pyrkisi. X'euvostoliitioon.
loin ei täällä oikeistonkaan piiristä: noussut'ääntäkään.ajatusta-vast-'
X'yt. jolloin tuon esityksen ajankohtaisuus on kiistaton, jolloin kans
välisessä asemassa-on tapahtunut—-ei suinkaan X*euvostoliiton
.— kärjistymistä, nyt sitä vastaan on pantu huutamaan koko-.vannoi
nen lehdistö.: jonka väitetään puhuvan Suomen kansan suuren ene.-nra'
iSn nimissä. Maamme demokratian rajoittuneisuutta osoittaa parhai*'
se. että suuri raha valliteee edelleenkin julkista sanaamme, jonka la"
niien samaistaminen kansan tahtoon on suoranaista röyhkeyttä. T
asiassa kansamme laajat;kerrokset näkevät ystävyy.s- ja avunanto
muk.-ien välineenä, jolla yleistä rauhanrintamaa lujitetaan. Xe
että sellainen' sopimus tukee maamme suvereenisuutta eika sila mill'
-.tavalja loukkaa. Senvuok.si: ne pitävät välttämättömänä.- että:aiaam
hallitus ja eduskunta ryhtyvät asiasta pikaisesti neuvottelemaan ia v
vät asian päätökseen, joka .vastaa.kansamme etuja. •
Joukkovangitsemiset 15 italialaista sotilasta
Kreikassa jatkuvat jkuoDut räjähdyksessä
Ateena, -^/.PoliLSit vangitsivat 89 I • Milano,-Italia. — .Nelja vart
henkilöä: viime torstaina, ilmoittaa-! ollut sotilasta- kuoli - ammusvaras
I sotaministeri George Stratos.Pireau-i
sissa vangittiin 80. ja Patrasissa 9
i henkilöä. Vangittujen sj-j-tetaan ole-;
; van sissien yhteysasiamiehia.
. Vnmeisen kolmen paivan aikana on
vangittu yli 400 henkilöä.. ;,
Suomi saa Englannista
hiiltä ja terästä
Lontoo. 3- Kauppami^ iicr
doittaa, etta kauppaneuvottelut Suo-olivat
vain piem murto-o.sa siitä, mi- ,'. men .kanssa- ovat;paattjmeet dulok-tä
Neuvostoliitto-^osti Canädasta; o- Iscllisestk-Britanma l ä h e t t ää Suomeen
soutavat hallituksen viralliset tiedot,
muka esitettiin askeltani alahuonees­sa
taalla. A'astauksena esitettyyn tie­dusteluun.
500.000 tonnia kivihiiltä j a 50.000 to­rasta.
Suomi \"uorostaan l ä h e t t ä ä Eng­lantiin
paperimassaa, kaivospolkky-j
ä ja muita puutavaratuotteita;;
räjähdyksessä ; Arcisatessa.. joka
taalta 25 mailia pohjoiseen.;; ,;
Poln-sit -ja. palokuntalaiset,
vat estääkseen tulipalon le-.en
•ta roisiin ammusvarastoihin.- Tani
kolmas ammasvaraston rajahdjs
lanon alueella sitten viime; loka
9 henkilöä kuollut
junarikossa Belgiassa
• Bry.sscl: — Belgian; rainatiC"
Iljat Ilmoittapa', etta 9 hen-..!oa
j a nelja loukkaantui vakav^isii^
torstaina Jambiesissa kun :inai.<"
jajuna ja tavarajuna ajoivat jh".
Onnettomuus sattui sakean.'?
'lallitessa.
keellä ja :s-!tlen ;.valitsivaK?:nä'mä-;yl-i
hääl.la paiiv.iyiniety '•odusiajar; jph-.
tajaksi Schumacherin, JOKU .ennen so- j
Era.ngeniin, nuiita edustaja; .smne- ei taa oli; tuntematon ja. nicrkllyksetön j
valiuu peni.sjarjcsioissa. vaan: ne:ni- henkilö. .Anglosaksit- antoivat hänelle 5
l u i i l i paaniMiistcri. Hosner ,ja; hänen:: runsaasti .papena' uusunsaiiömälch- |
PÄIVÄN PAKINA
.i".talalsvainbt:-:eikä-: kysyU
|:liitti5ia.;:m^
/tustuspuölueet; tukähdutettiin^^
I uskalsi.- vastusta^ hiin :'tie
johli,'jbkb: inestauspöl^
lysleirilleV^
valiio; joilalstä Pekka^^u ' ,
I' ^; j i-opUksi' . j ä r j e s t e t t i in koinniUiiisti'.i.
j-vastainen- akselisopimus. -jota.-taan-
Jos satatte olemaan metsat^olai- tumuksellisten m i e l e l t ä ' Kaikki tjT- tumukselliset eri maissa tervehtivät
Ihmeellistä kansanvaltaa
m:eliciisa jotka eivat nauttineet! tnn • _ _ _^ _ ^_ _
tvoUislen mutta kvna<:ii amcnk^^a-^ ^ Scilainen^m lama • dfmc<:aattr ' nen, kar.o.t:.oUir.en. .^eppa. muurari. tyma::omat ihmiset Hitlenn''mVe-| Mrtiedamm"e nyt, "etta tamäh sopi-
laisten^ kem-aalicn luottamusta! * joien nimittelee muna cikt.iatoreiksi faimr.r: jne ja olette tyytymätön j lesta olivat kaikki hanta vastustavat rmuks^n^.f^
Samalla ta\alla järjesteltiin i i t - ' ja luiuta.i
temnr.n '-cokouk-s,.! biutil.iisv\oh\k-,'sesta •
'Ulkomaisesta, painostuk- .nykyisr.npalkkoihm.hintojenkohoa-! ihmiset. Icommunisteja; - John Stein- tus.
Heidän omasta suustaan
; ; ^Torontolaijien ;kaivoskapitaii5tieiv^.k mikä seuraa-vahtikoiran
Uskollisuudella Churchillin ja; l>re\vn ulkopolitiikan linjaa, ositti maa-litkuun
4 päivänä toimitu^pal•^tallaan v.iatimattoman" eluloluksen,
eitä "\"cnäjä j>iläi.-i potkia |U)i> V K . - t j L"
Tällainen ehdotus tarvitsee kionnollUesti jonkinlai>ta peru-tcliia
Ja lisäksi csityk-Siäininkälaisianienelclniia kaytiiien A'cnäjä vouaisiin :
••poikia" r)enol!e.
Perusleluina Globt- and Mail lehdellä on hy>leerista sapelin kalis­telua.;
atonYipom;nilIa uhkailua ia vMarshallin suunnitelman h\A-äksy-misen;
hoputus, A"<>rtauskuvaannoliinen- yhdistelmä .sekin! -Mutta
mielenkiintoisimpia .seikkoja sentään ;ovätCilobe and \Iailin menet­telymuodot.'
i^¥ä*^:ftFL\-.,v.,. ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Mainittu leiui toteaa al.ikuioisena. etta ^"tlt\neiilen Kansojen
(Siis m y ö s Canadvinl rnvak.-iymien ^ K.-n .-iaantoien jameiuniel-vmuo-toien
poru-teella Xotivftsioliitloa ei voida erottaa eikä 'potiia"
l>o Utille.—
Mutta poni>iu>Liillisista' ja demokraattisista menettolymuodois-
: ta Xeuvosto!iit.olie;uiin monta luenioa piiiinyt-Globe-and M a i l 'vinOO;
ottä mitäp.i •.•.ii;tä nuiodollisuuksista. Jos säännöt, valalla vahviste­tut
sopimukset ia .säädökset ovai tiellä, niin heitetään ne rAAakuriin.
Xiinpa mainttu.-xi toimituskirjoituksessa sanotaan-
"Kaikesta huolimatta mono: ikni.set ovat -itä ;ni-..-'.ta.
ottä V K : n tulisi tobnia läs>ä hätätilantees^-a, vit-LipIi -:iiioi;i-kin
vaikka se tarkoitl3i<i siiäntoien rikkomi>ta tai niiden
nuiutiamisia \'enäjän suostumu.-ta k}symatt-i Mii;:a
tänvin dilemman oikeana vastauksena on . , . <e että potki­taan
Venäjä poi5 säännöistä välittämättä . . ."
Tämä kai on sila ' oikeata demokratiaa", "vähemmisu-n oikeuk­sien
kunnioiaamUia" ja •'perustuslaillista asiain kä-ittehä". mistä
Globe.and Mail on niin paljon puhunul?' '
beck mainiossa .".Vihan .hedelmät-"-ni­misessa
kirjassaan -Jiuvaa kuinka
miseen.: veromin tai. nuhin hyvänsä.
nun;:Kiviperan; Pekka .ehdottaa, tei-:
dankarkoittamistanne sinne mistä;
olette tulleetkni;- Jos olette tyytymai'
ton ja ilmaiscMe sen.nnn olette kom-j
muuusti. - J D S osallistutte lak'soon, niin
f olet-Te;kapinallinen j a s n t ä voi. seurata
vuosia vankeutta: Ei ole väliä mLssä
olette , synivTveet;; Tekstiilityöläisteri'
johtaja .Madeleine:, Parent; on s j n t i t V T •
ny;: Canadassa. Se ei lieventänyt yh-
:taan- hänen -luoniiotaan; . C a n a g ^ a fvät • manalle:-mennj-ttä - Yhdysvaltain
s.jmiynyttä- ei tosin voida karkoiiiaa;-] presidentti .'T^
f - ; Kurjuusvuosinai jolloin:: Pekka .toi-;
i.ismaan viela -puolusti, inälkäisiä työt-
Se.maksoi ihmiskunnalle kym­meniä-
miljoonia kuolleita.
: .Taantumus on ama vainonnut ih-teoksen
päähenkilö- Joad' ihmettelee |- misia: mielipiteiden ;takia.:-: Canadan
kun. -ihmisia : sanotaan '"punaisiksi".-! de.Tiokratiän- isä; nykyisen pääniinis-
;terinime.., LSoisä^; .WiUiam •-Mackenzie
jöjitui, päkenemäaiil ^ mieli-'
jonka -johdosta - h ä n ; tiedustelee.-sitä
työnjohtajalta. .; Työnjohtaja selittää;
eitä:; jotka eivav ty~ 30-se n tm tunti- pidevainon: takia,;. -.Yksi;-Ranskan ja
palkkaan vaan vaativat 40 • senttiä,
ovat:, '."punaisia"".,; Joad: vastaa;': että'
sitten hänkin on .'•p'unainen":
Wall Streetin :imperialistit- syytti-si;
Henry Wallace on pääkommunis-.
tl- taantumuksellisten,mielestäi-HoUv-maailman
.suurimpia kirjailijoita Vic­tor-:
Hugo -eli yhdeksäntoista-• ^•uotta
maanpaossa. - Maanpaossa ollessaan
ketaunion-johtajaa hyvänsä;. SJ
o.sa kaivannoista .saaduista • voi"c
virtaa Yhdysvaltain kapi;a]:s^:en
kuun ja-näinollen tama karkoituiT
timiLS on todellisuudessa amer^
laisten kaivo.skapr.nlistien laa-v
Se johtuu siltä, etta kar.o-".ö
v-ilmistuvat,- /taisteluun •:,: ku.nii"
elaman puolesta, jota- vastaa:': 5^
kapitalistit .\ valmistuvat: i?-^^
kunnollisen elaman .: -puple^I3,:
vastaan kaivoskapitalistu vä;n(i^-'
mielipidevainolla,- : .:
"Canadan ainoa .suo.-nalainen:
mokraattinen'*:; lehti on sita
etta demokratia on sella:5M ett^.
omata .vastustavia •käsityksiä; JS;
läkin vähemmän tuoda mitä JU'^
teen. ^ Meidän käsityksemmv T~
demokratia on mieiipidevs"
Pvanskalainen.: filosofi Voiiaire
e t t ä : olen eri mieltä teidän "-ts
ne. mutta; taistelen vaikka- >ruqif
saa'Kka. e t t ä teillä on oike-os vs;
h ä n - myös kirjoitti y kuolemattoman tuoda julkisuuteen eriävän
teoksensa " K u r j a t " : . joka;;on maail­mankirjallisuuden-
arvokkaimpia: te­oksia.
. H ä n :kuoli syntymämaas-saan
teenne.
: Jos vaaditte kunnollisia,;
n i i n olette;punainen, eli l:o.ii3"^^
-|:tömiä..Can.sida5te karkoitettiin enem- |. elokuvanäyttelijöistä: on vä-i: suurena känsalaiseria.
Ranskan kansart kunnioittamana Ei saa myöskään vaatia n^r.top
: män brit-.iläisiä kuin "Ketään ; muita- hintaan-; - joka vOinen kommunisti
'kans3ll-i^uu'icsi3. -Karkoituksista:huo­lima
itia pula jatkui ja niin mj-öskin
taantumuslehtien: mukaan:- - •.
. Hitlerin Saksan,-luominen 7on hyvä
l ihmisteji trotymätiömyys. Taloudel- ; esimerkki mihin kommunistivaino
; lisiä; konjimktuureja ei ohjailla polii- i johtaa. Xatslt sytyttivät valtiöpäi-
' sikapulalla. eikä mj-öskään karkoituk- • -.ätalon tufeen ja tämän provokation
I selia. J varjossa hyökkäsivät kommmsisteja
kett3\aksi %-aikka lapsenne
Pekan huuto ei ole muuta kuin Ca- ^ nälkää. Pitää pitää suunsa
nadan suun|ihamiestgn huudon kai- j kiirmi tai Pekka osoittaa •:ei'ä
kua. Canadan k a i v o s k a p i t a l i s t i t v a a - i n i e l l a ä n ; j a huutaa "sarkoitta£W
tivat union johtajia karfcoitettavaksl ] kommunisti! Ei ole yhtään
kommunististen mielipiteitten takia. J mitä poliittisia mieiipidettä
Ei.Dle edes todis:tettu e t ^ yksikään
Yhdysvalloista -tänne tullut union
j Kuka sitten on kommunLsti taan-^ i,-astaan. TSmän jälkeen alkoi juu- johtaja olisi kommun-isti. Se koskee
i ^ ^ ^
mutta suu pitää pitää k::nnl
leipävartaanne ;kohoai5i kui"-^,
kealle. — "Uoti.