Vapaus, November 11, 1927

              Perjantaiiiay jnarrask. 11 p;na—Fri, Nov. 11
VAPAUS Omt^
a. C K E I Z .,
T O I M I T T A J A T ^
T . H . C A I L S O N . B, A . T l i M H U N E N . B . P E B K O N E I f.
B««tatcn>d M Fo* O f f i c » D q M i t n t i r t . O i t s w a . u aeeoaa e l o » a m c r .
V A P A U S ( L i b o r t r)
T I M «air e t x u « f r« » l « h VoHccta i a CaaacU. P a t l u b a d {• Sadbaxy, O a t , W « T M a x U y,
T a c a d t r . V e d s e K U j r , T k B i M U r « a d TtUUj.
T O A U S H I N T f A T :
1 » k . MJO, C tt. » 2 J 0 , 3 k k . «.TS > I k k - « - 0 0 . — Y M y a r a l t o J U a j a S s o a c c a . A a » a a Ha
1 vk. HXO. « k k . « 3 J 0 . S k k . (2J00 l a 1 k k . tlM.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
K a i a a O a o t a k a c * « X O kettä. tZM kakai k a n a a . — A r i o I i i t t o o a B c s e i l a o t a k i e t SOe. i n l a u t a s a a . —
HfaBCBBaattonaoiakMt SOc. kczta, « . 0 0 3 kettaa. — S r a t r m i i l m o t a k a a t « J O O kettä. SZJOO 3 kertaa. —
AttoeräOaotakaet 13X0 kettä. «3X0 kakai k e i l a a . — K t i t n r i l m o t n k a r t $IM Utu KuoleauailiaotBl^
« k tuo kcita. Söe. U O o a k a i k t i t M l a a a e c IU tai a>ai«t0«2r*Tttä. — Balataantiedot Ja <Moieilmotakaet
me. k o t a . « J M k o I sM k o t a a . — T O a p i J ^ l B K X U i i e a Ja ibaotaaacetittaanaa o a . vaadittacMa. läbetetari
O i a n n i i f c l a t i c t a k l t e e a . — TUaakaia. J e i u a i l e a i a a lafaa. a i t a l l a U k a t t l s O Z a . p u t t i a M a a i a n c o . J i d lU
a a lakaakaet.
L a b t a c a aistot i l a o t a k a c t pitää eOa k M t t o r l M a kaUa U ilmeMnsiapiiväa cttelllaeaJI aikipäSränä.
V v a a d c a tOioUtaat LOtcttr B a l M i a f ; 33 U r a a Stn>e«. Pakalia S 3 6 V.
k o a t t a r i : L i b c t t r B o i U i e s . SS L o m a S t . P a k e U a lOJS. PoaUoaota: Boa « . SaJtmfT. O c t.
C w » w t adrertlalBg tatca TSe. p e r c o L i a c k . M i a i a i a i a c U x f a I
I * a k c a l a d v o t i a i a c m e d i a a a a o s g tl»a P i u i a h Peepla i a Caaad
Cor alBfb iSMctioo TSe. Tka Vfpaaa
<aa «tta a l k i o t a l a b a oM «aa «aitaaau caalB>ilaeea k l i j e e a a c a a c , k i i l t ä k ä ä aadeUeea Iiikkecab»iujaa
>waii<Mni«in« •ia»IUi i . V . K A N N A S T O . U i k k a a a b o i u l a.
Pknten kansojen «suojelija»
"Muutamat niistä hyväätar-koittavista
ihmisistä, jotka puo-lustaivat
aseistariisumista millä
hinnalla tahansa, tekisivät hv-vin,
jos silloin talloin miettisivät,
mikä tulisi eräiden pienten kan­sojen
kohtaloksi, ellei Britatmia,
niiden suojelijanaan, vobi tar­vittaessa
antaa niille apuansa".
"Globe", 1. 11. 27.
to elää suurimmaksi osaksi suun­nattomassa
kurjuudessa nousukas-porvaristonsa
riistämänä, ja joille
"kansallinen itsenäisyys" ei siis ole
tuottanut muuta kuin verokahleita,
sortoa ja vääryyttä. Näiden pikku­kansojen
todellinen sortaja on nii­den
oma hallitseva luokka, eikä
Neuvostoliitto. ,
/ On aivan totta, että nuo valtiot,
Ylläjulkaistu rikkiviisaus bn sak- puomi. Viro ja Latvia, ovat riippu­vaisia
Englannista, mutt» tämä **suo-jelus"
ei ole mitään epäitsekästä
heikomman puolustamista, vaan
Englannin vallanpitäjien imperia­lististen
pyyteiden ajamista, jotka
sittu torontolaisen porvarilehden
Ibimituspalstoilta. Se on muuten
vanha laulu, moneen kertaan tois­telu
valhe, että imperialistiset val­tiot
olisivat muka pienten kansojen
suojelijoita ja sentähden tarvitsevat pyyteet tähtäävät Neuvostoliittoa
sotalaivoja, tykkejä, tankkeja ja
kaasupommeja. Imperialistinen Eng»
lanti on muka heikompien naapurei­den
oikeuksien, sivistyksen ja va­pauden
vartija. Siksi tulee sen säi­lyttää
ja vahvistaa sotilaallisia 'voi­miaan.
'
Mutta siirtykäämme siihen kir­joitukseen,
josta ylläkerrottu l a i -
jiaus on otettu. Siinä selostetaan
valkopuolalaisen kreivi ^.Sforzan
väitteitä, että Neuvostoliitto, bols­hevismista
huolimatta, omistaisi
vianhan; järJMtelmän vihat ja tra-
^itsionit, ja levittämällä oppejansa
Kaukaiseen Itään, toivoo voivansa
antaa kuoliniskun Englannille, tuol­le
"kahdesti vihatulle, kaksinkertai­selle
viholliselleen". Syyt ovat kuu-] "suojattinsa", Abyssinian, luonnon-lemma
seuraavat: Ensiksi sentäh- apulähteiden anastamisesta ja miten
dcn, että Englanti on europalaisen erinomaisen-suojeluksjen vaikutuk-liberalismin
elävä symboli, jokasesta Englannin yläluokka on am-on
ainoa bloshevisinille vihamieli-|nientanul rikkauksia. Intiasta ja In-nen
aate vanhalla mantereella;, toi- tian kansa vuosivuodelta on vajoh-seksi
siksi, että Englanti on Intian nut yhä suurempaan kurjuuteen.
(rastaan.
Millaista on ollut se kehuttu "suo­jelus",
jota Englannin vallanpitä­jät
ovat harjoittaneet pieniin kan­soihin
nähden? Käsityksen tämän
suojeluksen oikeasta laadusta saa
parhaiten, kun muistaa, miten eng­lantilainen
jalopeura kahmaisi buu­rien
tasavallat. Transvaalin ja
Orange-valition, "suojelukseensa",
koska se himoitsi näiden maiden
mineraalirikkauksia; miten Egyptin
kansa on väkisten pidetty* sen te­rävien
kynsien "suojeluksessa", kos­ka
englantilaisilla kapitalisteilla on
riistoetuja/. suojeltavana Sudanissa
ja Suezin kanavalla; miten sc yh­dessä
fascisti-Italian kanssa sopr
ja valtamerien valtijatar, salainen
— mutta silti todellinen — uusien
pienten baltilaisten valtioiden, Suo­men,
Viron ja Latvian suojelija.
**Globe"; lisää sitten tämän joh­dosta,
että Englannin ei siis tule
huolehtia ainoastaan omien rannik-l;
ojensa suojelemisestav vaan "maa­ilma
odottaa sen kykenevän autta­maan
heikkoja naapureitaan silloin,
kun sortaja hyökkää niiden kimp­puun".
Mitä ensinnäkin mainittuihin bal- i maailman sotaa varten,
tilaisiin maihin tulee, ovat ne val­tioita,
jotka ovat kuuluisia valko-terroristaan,
joiden oikeusjärjestys
nojautuu väkivaltaan, joiden väes-
Hampaisiin saakka varustautu­neet
imperialistiset suurvallat ai­heuttivat
viimeisen maailmansodan,
halutessaan rosvota toisiltansa siir­tomaat
ja maailman markkinat. Sa­manlainen
varustautuminen on
käynnissä nykyäänkin. Se on täh­dätty
Neuvostoliittoa vastaan ja
kussakin maassa nousevan työväen­liikkeen
kukistamiseksi. "Liberaali­sen"
Englannin vallanpitäjät ovat
etunenässä punomassa juonia uutta
Veruke
pienten kansojen "suojelemisesta*'
on niin kouraantuntuva valhe, että
se ilman muuta luhistuu omaan
mahdottomuuteensa. —• B. A . T.
Lokakuun vallankiuBQUs ja iä
Ylläolevalla otsikolla kirjottaa
Kommunbtisen kansainvälisen pu­hemiehistön
jäsen, japanilainen Sen
Kata jama seuraavaa:
Suuren lokakuun vallankumouk­sen
meneistys sai pian vastakaikua
koko länsi-Europassa. Mutta Toisen
intematsionalen petturijohtajain me­nettelyn
takia ja porvarillisten val­tioiden
sekaantuessa asiain kulkuun
Neuvosto-Unkari pian kukistettiin,
ja Saksan vallankumouksen petti­vät
opportunistiset johtajat Ebert
j a Kautsky sosialidemokraattisen
työläisten pyövelin, Nosken, avulla.
Näiti vallankumouksellinen liike
länsi-Europassa väliaikaisesti joutui
laskukauteen. Mutta aivan äsket­täin
puhkesi vallankumouksellinen
liike Itävallassa ja Wienin työläiset
osottivat valtavaa voimaa taistelussa
vallankumouksen puolesta. Kuiten­kin
'S"asemmistolaiset" Toisen in-tematsinoalen
leiriih kuuluvat joh­tajat
pettivät heidät jälleen. Ja nyt
Wienin työläiset ja kommunistit
saavat kärsiä vainotoimenpiteitä
taantumuksellisen hallituksen tahol-ta-
Vallankomouksellinen liike länsi-
Europassa kasvaa, siitä ovat todis­tuksena
äskeiset valtavat mielenoso-tukset
Saccon ja Vanzettin murhan
johdosta, mitkä mielenosotukset
kaikkialla maailmassa muodostuivat
vallankumouksellisten kapinain koe-harj
otuksiksi.
Laajoille alueille ja sangen voi­makkaana
on lokakuun vallankumo­uksen
vaikutus levinnyt myöskin
itään. Sen vaikutus tosin levisi
idän maihin paljoa hitaammin kuin
länteen, sillä idän kansat ovat kult­tuurisessa
suhteessa jälkeenjääneitä
ja on yhteys idän ^mailla paljoa
huonompi kuin länsi-Europassa.
Mutta kaikesta huolimatta lokakuun
vallankumouksen vaikutus tunkeutui
sinne ja epäämätlömästi kasvaa yhä.
Tässä yhteydessä oh mainittava, et­tä
idän maat eivät ole Toisen inter-natsionalen
Ja sen johtajain aattei­den
saastuttamia. Sitäpaitsi siellä
ei ole työväenliikkeen aristokratiaa,
joka vastustaisi lokakuun vallanku­mouksen
aatteiden levenemistä- Tä­män
takia itämaiden kansat ovatkin
hyvin vastaanottavaisia lokakuun
vallankumouksen aatteille. Itämai­den
kansat kulkevat uskollisina ja
horjumatta lokakuun vallankumouk­sen
osottamaa tietä.
Lokakuun vallankumouksen vai­kutus
on voimakkaimpana ilmennyt
Kjinassa. Kiinan vallankumous on
itseasiassa lokakuun vallaxdumiouk-sen
jatkoa. Kiinassa käydään suur­ta
.taistelua kapitalismin ja kommu­nismin
välillä. Kiinan vallanku­mouksen
väliaikainen tappio ei pie­nennä
tuon kahden voiman välisen
taistelun merkitystä.
Maailman imperialismi ymmär­tää
tämän erittäin hyvin ja siksi se
Englannin johdolla valmistautuu
hyökkäykseen Neuvostoliittoa vaa­taan.
Kuitenkin lokakuun vallan­kumouksen
voima ja sen kasvava
vaikutus niin idässä kuin lännessä­kin,
vallankumouksellisten aatteiden
tunkeutuminen syvälle proletariaa­tin
ajatuksiin •— tuo kaikki pidät­tää
alkamasta hyökkäystä Neuvosto­liittoa
vastaan. Tässä onkin loka­kuun
vallankumouksen suuri voima.
Ja tämä voima tulee näkyviin rinta­milla
ja syvällä kapitalististen lei­rien
sisällä, heik^täen siten kapi­talistien
hyökkäystä neuvostomaata
vastaan.
Myöskin toisesta syystä itämai­den
kansat janoten omaksuvat loka­kuun
vallankumouksen aatteita. Lo­kakuun
vallankumous veti idän kan­sat
kommunistisen intematsionalen
riveihin. . Kominternin toinen kon­gressi
hyväksyi Leninin ehdotuk­sesta
kansallisuus- ja siirtomaaky-symystä
koskevat teesit. Nämä tee­sit
pystyttivät kulmakiven idän val­lankumouksellisen
liikkeen histori­assa.
Se tosiasia, että Kommunisti­nen
intematsionale asetti siirtomai­den
ja puolisiirtomaiden kansat sa­malle
tasolle lännen maiden kanssa,
teki valtavan vaikutuksen' itämaiden
työläisiin ja talonppikiin, joita län­simaiden
kapitalistit ovat riistäneet
ja orjuuttaneet.
Lokakuun vallankumouksen lujit­tuminen
ja sen menestys on herät­tänyt
itämaiden sorretut kansat tun­temaan
voimansa ja nostanut ne
taisteluun imperialismia: vastaan.
Me olemme nähneet siitä loistavia
esimerkkejä Kiinassa ja Indonesias­sa,
missä 'vallankumouksellinen l i i ­ke
on perustuksiaan myöten järkyt­tänyt
kapitalismin ja imperialismin
valtaa.
Lokakuun vallankumouksella on
ollut suuri vaikutus Japanin ja Ko­rean
proletariaattiin, ja viime ai­koina
on tuo vaikutus, Kiinan val­lankumouksen
tdkla suuresti voimis­tunut.
Lokakuun vallankumouksen
vaikutus ja voima kasvaa kaikkialla
maailmassa. Kominternin kautta lo­kakuun
vallankumous johtaa maa­ilman
vallankumousta, joka yhä
enemmän ja täydellisemmin kokoaa
voimiansa päättäväiseen taisteluun
kapitalisteja ja imperialismia vas­taan.
Kansainvälinen kapitalismi
käy julmaa taistelua proletariaattia
vastaan. Mutta lokakuun kymme­nentenä
vuosipäivänä meillä on
idänkin vallankumousliikkeessä huo­mattavissa
suuria voittoja, idänkin
vallankumouksellinen liike kasvaa
ja voimistuu, valmistautuen anta­maan
lopullisen iskun imperialis­mille
ja kapitalistiselle riistolle.
valihoudahdukseksi, kuten^ eräs to-vcrilchti
tdd.
SaScsan sosialidemokraattisesta
puolueesta on erotettu tov. Freu-berg^
sen takia, että hän otti osaa
ensimaiseen saksalaiseen työväen-lähetystöön,
joka kävi Neuvtbtolli-tossa.
Freuberger on liittynyt Sak­san
kommunistipuolueeseen ja hän
on antanut selityksen, jossa sano­taan
Saksan sosialidemokraattisen
puolueen erottaneen jäsenyydestään
kahdeksantoista työläistä sen ta­kia,
että he ovat käyneet Neuvosto­liitossa.
Canadan kommunistisen nuoriso­liiton
taholta kehotettiin tämän
maan työtätekevää nuorisoa juhli­maan
tätä viikkoa (marraskuun kuu­dennesta
kolmanteentoista päivään)
käymällä kamppailua Sosialististen
neuvostotasavaltojen liiton puolus­tamiseksi.
^Tervehdys kymmenvuo­tiaalle
neuvostovallalle! Lisäänty­kööt
sosialismin rakentajien . voi­mat!
Alas imperialistinen lataus!
Kauan eläköön Sosialististen neuvos­totasavaltojen
liitto!" olivat" eräät
sen antamista tunnuksista.
. . V
Amerikan työväenliiton äskeises­sä
edustajakokouksessa esitti pu­heenjohtaja
William Green kenraali
Siunmerallin, joka on Yhdysvaltain
armeijan .päällikkökuniian päämie­hiä,
"työväestön ystävänä". Ken­raali
Summerall puolesta^ ylisti
puheenjohtaja Greenin isänmaalli--
suutta, ja lausui: "Minut on mo­nesti
yllättänyt puheenjohtaja Gree­nin
ja teoUisuuskapteenien mielipi­teitten
yhtäläisyys."
• • • • • •
Amerikan ja Neuvostoliiton vä­linen
kauppa lisääntyi kahdellakym­menellä
prosentilla syyskuun lop­puun
päättjrneenä tilivnotena, i l '
mottaa Amtoi^ Trading Corpota-tion
New Yorkista. Viimevuotises-tsL
$65382,175 nouaä een arvo
$78,380,592:teen juuri päättyneenä
vuonna. Ennen maailmansotaa ko­hosi
näitten maitten välinen kauppa
noin $48,000,000 vuodessa. Neu­vostohallituksella
on käsissään mo-nopooli
ulkomaankauppaan ja sitä
läydään ihaan etuja silmälläpitäen.
' • • •
Tokiossa vieraillessaan on kiina­lainen
pettäj^^raali Tshangkai
shek oleskellut Hoyama-nimisen
huomatun japanilaisen ' imperialis­tin
kodissa. Hoyamalla on suuria
sijotuksia Mantshuriassa ja Mongo­liassa
ja hänen ilmotetaan pitkän
aikaa olleen mitä lähebimmissä
suhteissa sotaherra Tshangstolinin
kanssa, joka on japanilaisen impe­rialismin
asiamies Mantshuriana ja
pohjois-Kiinassa. Tshangkaishek on
myös usein vieraillut "Japaniir J .
P. Morganina" txmnetun parooni
Shibusha<Van kodissa.
Samaan aikaan, kun Neuvostolii
toQ työläiset ovat saavuttamassa
seitsemän tunnin työpäivän, ilmote­taan
Italian fascistisen hallituksen
poistaneen kaikki juhlapäivät, pait­si
kahta, jotka tullaan viettämään
simnuntaisin. Italiassa pitennettiin
työpäivä yhdeksään tuntiin viime
vuonna.
• • • •' •
Neuvostoliiton kommunistinen
nuorisoliitto, jolla oli 822,000 jä­sentä
vuonna 1924, on jatkuvasti
kasvanut viimeisten kolmen vuoden
aikana. Sillä on nyt 2,089,951 jä­sentä.
* • *• • •
Tänään oli aselevon julistamisen
yhdeksäs vuosipäivä. •
Porvarillisen taloustieteen kurjuus ja
työväen uniot
Englantilainen taloucoppinut väittää työväen uniot tulevan
"tarpeettomiksi"
Huomioita ja huomau­tuksia
"Canadan työväenpuolueen Earl-scoiirtin
osasto, Torontosta, Ca
nadasta, lähettää terv^dyksensä
Venäjän vallankumouksen onnellise­na
kyinmenyuotispäivänä. Me lu­paamme
teille tukemme vastustäes-sanne
kapitalistisia yrityksiä teidän
pakottamiseksenne sotaan. Kauan
eläköön ensimäinen työläisten tasa­valta!"
^
Työväenpuolueen Earlscourtin
osasto hyväksyi ja lähetti ylläolevan
onnittelun kaapelisanomana Neu­vostoliittoon
toissa lauantaina.
Kun Suurbritannian työväenpuo­lueen
äskettäin pidetyssä vuotuises­sa
edustajakokouksfessa seisoalleen
nousten kunnioitettiin Sacccon ja
Vanzettin muistoa, niin tunnettu
vanhoillinen "työväenjohtajä" Tho­mas
huusi paikaltaan, että samalla
pitäisi myös seisoalleen nousten
kunnioittaa Moskovassa ammuttujen
kahdenkymmenen monarkistiterro-listin
muistoa. -— E i suinkaan ole
väärin sanoa tuota provokaattorin
Amerikassa on vieraillut eräs
englantilainen talous"oppinUt Bert­ram
Austin, tutkimassa työn^ ja pää­oman
välisiä suhteita, ^yt hän on
menossa takaisin' kotimaahansa sii­nä
hartaassa uskossa, että "työväen
Uniot' pian tulevat tarpeettomiksi,
koska niillä ei ole mitään sjfytä ale-massaololleen."
"Silloin kun vallitsee ihanteelliset
olot työn ja pääoman välillä", sa­noo
Austin, "niin silloin ei kaivata
kolmannen osallisen väliin tuloa.
Niin ollen, kun työn ja pääoman
välinen yjiteistyöskentely tulee ko­hoamaan
huippuunsa ja sen kautta
saadaan tuloksia Amerikassa ja
Englannissa, niin silloin työläisten
ei tarvitse järjestäytyä unioihinsa."
Tässä on porvarillisen herrasmie­hen
lääke yhä kärjistyville taiste­luille
työväenluokan ja kapitalistien
välillä. On tietysti tarpeetonta ot­taa
sitä kantaa, että lähtisimme oi­komaan
kaikkia porvarillisten "tie­demiesten"
tekemiä väitteitä. Mut­ta
toinen puoli asiassa on tärkeämpi.
Ja se on siinä, eitä suuri osa työ­läisiä
vielä tänäi>äivänä omaksuu
täydellisesti tuollaisen, porvarillisen
maailmanparantajan esittämät mie­lipiteet.
Toisaalta voidaan kylläkin ottaa
verrattain ankaran arvostelun alai­seksi
tuollaiset väitteet juuri sil­loin,
kun ne tulevat talousoppineek­si
itseään kutsuvaJ^henkilön taholta.
Yl^nsä on opittu antaxntian vissi
arvonsa tieteelle ja tiete^lisille tut­kimuksille,
olkoon ne laatua mitä
tahansa. Jos on puhe yhteiskunnal­lisista
tieteistä, niin silloin tutki­jan
tulee tunnontarkasti pysyä kä­siteltävän
aineen konkreettisten olo­jen
pohjalla, olkoon hänen omat
poliittiset käsityksensä mitkä ta-hansa^
^>
Mutta tässäpä paljastuukin porva­rillisten
talousoppineiden poropeuka-lomaisuus,
josta jo^ Marx aikoinaan
niin ^kirpeästi lausui arvostelunsa.
He ottavat mäfehtiäkseen vain inuu-tamia
yksityisiä - esimerkkejä ja an­tavat
niiden perusteella lausuntonsa
vallitsevista oloista yleensä. £li ku­ten
tieteellisessä asiain käsittelyssä
tavataan lausua, subjektiivisten tut­kimusten
pohjalla; annetaan i>äätel-mä
objektiivisista oloista.
Tällaiseen viheliäiseen asiain kä­sittelyyn
on nyt tehnyt itsensä vika­pääksi
juuri ylläznainittu poropor­vari
Austin. Hän oh knlkenut kuin
sokea kana, tutkiinaissa vain paria
liikelaitosta, nim.' IKtteh Co. työ^
maata Philadlephiassa ja Buffalon
kaupungin raitiotieoloja. Näiden
perusteeäa hän sitten katsoo olevan­sa
oikeutettu antamaan yllämaini­tun
lausunnon. Mutta tuollainen
menettely ei osoita alkeellisintakaan
talousoppineelle kuuluvaa omape­räistä
asiain käsittelyä ja niiden
asiallista arvostelua. Austin on por-
, ton tavoin alistunut kapitalistien
palvelukseen, puhumaan unioiden
kuolemantuomiosta tulevaisuuteen
nähden. Mutta tuollaisille lausun­noille
ei kukaan asioita tunteva työ^-
läinen tai opiskelija tule antamaan
mitään arvoa.
Jos otamme huomioon vain eräi­tä
tapauksia Amerikasta, Englan­nista
tai Canadasta, niin silloin em­me
tiedä kokonaisuudesta paljoa
enempää kuin vastasyntynyt läpsi.
Eikä riitä i vielä sekään, että ote­taan
koko maan, tai kaikkien maa­ilman
maiden tilanne perustelujem-me
pohjaksi'Sellaisena, kuin se näjrt-tää
meille jonakin edullisena tai
epäedullisena aikana. Meidän täy­tyy
ottaa koko maailmaa käsittä­vät
olosuhteet pitkiltä, 'vuosien ja
vuosikymmenien ajoilta.
Kun siten teemme, niin mitä meil­le
selviää? Heille tulee silloin päi­vän
selväksi asiaksi, että työväen­luokan
täytyy luoda kaikissa kapita­listisissa
maissa itselleen lujat am­matti-
ja teoUisuusuniot, joiden
avulla kapitalisteilta voidaan puris­taa
parempia palkkoja ja muita ta­loudellisia
etuja. Taistelevien uni­oiden
olemassaolo tulee olemaan
työväen vallankumouksellisten lii­kehtimisien
tukena. Valtiollisen väl­jän
jouduttua työväenluokalle tule­vat
uniot olemaan tavattoman tär­keinä
eliminä tuotannon ja jaon uu­delleen
järjestelyssä. Tämä tulee
pitämään paikkansa kaikkiin mai­hin
nähden.
Vielä voiinme ottaa erään vasta­kohdan.
Jos unioiden olemassaolo
tulisi olemiaan tarpeetonta, kuten
herra Austin väittää, niin minkä
vuoksi sitten kapitalistit pyrkivät
niin ahnaasti väJdvalloin mnnkaa-maan
työväen unJoita, ja etenkin
vaUitnlnimoaksellitia unioita? Sen-köhän
vuoksi että olosuhteet pikem­min
tulisivat "ihanteellisiksi"?
Jos herra Austin olisi lähempänä,
haluaisimme esittää nämä kysymyk­set
hänelle itselleen ja pyytää lä­hempää
selitystä. Olemme nimit­täin
sitä mieltä, etta mainilunlaisoe
porvarien lausunnot, samoin kuin
luopioiden petokset eivät tule estä-
• A.-
No. 143 —192?
mään työväen unionistisen liikkeen
kehitystä, yhtä vähän täUä mante­reella
kiun munallakaan. — T . N . C .
P U U T A V A R A T Y O L X I S T E N T E O L -
X J S U U S L I I T O N T I E D O N -
A N T O J A
Keski-Ontarion piirissä, L . W. L
Union Keski-Ontarion metsätyöläis-ten
järjestämistyön hyväksi pide­tyistä
iltamista -on tähän menmessä
L. W. L Union Sudburyn alueko-^
mitealle tilitetty Sudbnryssa pidet­tyjen
iltamien tulot $23.10. Muilta
osastoilta, lukuunottainatta Soon
osastoa, ei ole tullut" vielä mitään
tietoa josko ne järjestävätkään
minkäänlaista tilaisuutta metsätyö-
Iäisten järjestämistyön hyväksi.
L. W. L Union Sudburyn
aluekomitea.
nakaa miefeenne ja saapukaa i n »
kolia, sillä siellä amaW*fc^X
Terontoir \\\\\m
KiitoapäiTänä eli marrask. 7
juhlivat Simpsonin johtamat taantu
mukselliset, perustamalla kommunis­min
ja vallankumouksellisen liikkeen
vastustamisen koneiston, Ontarion
itsenäisen työväenpuolueen pai­kallisten
lehtien tiedonannot asi­asta
ilmaisevat, että Kommunisti­puolueen.
kasvaminen ja V£ukutuksen
lujittumben työläisjoukkoihin on
hermostuttanut uuden puolueen pe-jrustajia
siinä määrin, että taistelu
täytjry nostattaa suoranaiseksi tap­peluksi
taloudellisella ja poliittisel
la alalla. Tämä lapsi on nyt tulos
juutalaisten kansallisjärjestöjen ja
muutamien taantumuksellisten räh.
jäyksestä, joka uhkasi uudella puo
lueella jo viimeisen . Canadan Työ
väenpuolueen Ontarion jaoston kon-
-ventsionin . aikana. Kokonaan ha-joitustarkoituksessa
järjestetty. Lä­heinen
tulevaisuus^ näyttää mihin
tällä päästään. Simpsonin toiminta
sen mukana merkitsee yhä edel
leen sitä, että hänen hajoituksensa
on käynyt sokieaksi jyräämiseksi ja
epäilemättä tulee. Canadan Työväen
puolueen läheiset elimet aivan en
si tilassa osoittamaan ettei rehelll
nen työväenaines enää luota häneen
Hyvin suunniteltu varkana. Var­kaat
murtautuivat George Arnoh
Limitedin kolmeen haaraliikkeeseeu
vieden mukanaan-kassakaapit rahoi­neen,
yhteensä $1,569.00. Yhtiö o-mistaa
22 sekatavarakauppaa To­rontossa.
Murtautumisen kohteek­si
joutuneet liikkeet sijaitsevat seu­raavasti
^ 1040 Kingston Road, josta
varkaat saivat kassakaapin mukana
$769.00; toisesta liikkeestä, 1499
Gerrard St. saivat $450,00 ja kol­mannesta,
3216 Yonge St, pohJ9is-
Torontosta saivat $300^00,
Murtautuminen ja varkaukset on
tapahtuneet jolloinkin viime lauan-tai-
illan, eli kiitospäivän myynti­en
jälkeen. Kassakaappien häviä­minen
huomattiin vasta liikkeiden
avauksen yhteydessä tällä viikolla.
Varkaat olivat tunkeutuneet sisälle
puskemalla irti taka-akkunat. Kassa
kaapit selitetään kylläkin pienikö-kbisiksi,
eli vain kahden jalan kor­kuisiksi,
mutta piitä huolimatta on
täytynjrt olla kaksi tai kolme miestä
niiden kantamisessa.'
Joitakin vuosia sitten tapahtui sa­manlainen
kassakaappien varkaus.
Tällöin oli se tehty United Cigar Co.
liikkeisiin. Joukkqe saatiin tällöin
kiinni ja tuomittiin Kingsfoniin.
Kassakaappeja ei ole löydetty.
Pioneerien j u U a t ' vietetään ensi
lauaa»iina, Alhambra-haalilla. Oh,
jelmMca tulee olemaan lauluja, ru­noja,
puhe, kuvaelma,- viulun ja
pianon soittoa, tanssia, sekä- näy­telmä
"Rescue". Suomalaisilta pio­neereilta
tulee neljä numeroa. Van.
hemmat, tulkaapa joukolla nautti­maan
lasten järjestämästä arvok-kaastä
^ohjelmasta.' ,
Kommnnistiaea aaorisoliltoa jär­jestäjä
ja puhuja, tov. Oscar Ryan
oli täällä meillä v.k. 27, 28, 29 p.
Cnsimäisenä iltana • oli nnoriso-osas.
ton jäsenten kokous. Siellä hän se-losteli
nuorisoliiton toimintaa ja an­toi
paljon hyviä neuvoja ja ohjeita
tulevaista toimintaa varten. Toisena
iltana oK järjestetty yleinen puhe­tilaisuus,
jossa tov. Ryan selosti nuo­risoliiton
ruurta työtä työläisnuori­son
järjestämisessä ja sen tietoisek­si
kasvattamiseksi, sillä siinä ky,
sytään paljon sitkeyttä,tarmoa ja
uhrautuvaisnutta. Puhe «li hyvin
asiallinen ja hän kehoitti kaikin voi­min
nuorisoliikettä ja pioneerien
toimintaa edistämään ^eteenpäin.
ItTcsi ikävä seikka vaani oli, että e-nin
osa-nuoriso-osastomme jäsenistä
•kunnioittivat" noin kallisarvoisia
tilaisuutta poissaolollaan. Ja "yksi
sana vanhemmille myös: Che olivat
kokonaan unhoittaneet tämän puhe-tiUäsuuden,
tai ajattelivatko he,
että se ei heille kuulu ollenkaan,
koskapa eivät tulleet knulem^aiv
mitä täHä nuorella toverilla oli sa­nottaja.
Ensikerralla, kun täliai-
.nen tilaisuus tnlee meillä n&a pai.
ama saa _
i a oppia niin vanhat kun nuoretiEn
Lanantai-fltana mefllä oU
vottelukokous, jossa keskusteltiin"
monista tärkeistä asioista eöZ
Young Jorkerin ja Yonng ConT-den
levittämisestä ja vaUttiin iS
aaamiehiä näille lehdifle. Samoin
oli pioneereilla kokous lauaataL^
tapaivalla. Lapset oUvat hyvinä
nostuneita ja oUvat suurilukuisena
tulleetkin kuulemaan mitä heilb sa
notaan.
Nuoriacoaaato toimeenpani hyvin
onnistuneet Halloween:tanssit vk
27 pmä. Siellä oli Uoa ja riemS
aivan yllin kyllin.
V c B S j i B vallaalramoukaeB 10 vn*».
t b j o I d M vietettUn tk. 6 p:vän a
lalla yhdessä ukrainalaisten tove­reitten
kanssa. Ohjelman suorituk
seen ottr osaa myös nuoriso-osasto
ja pioneerit Ohjelmaa olikin run
saasti ja monipuolista, Esim. kak^
si puhetta suomen- ja yksi ukrai*
nankielellä, soittokunta soitteU n!
seita kappaleita, lauluja y.m. ohjeL
maa. Myytiin rusetteja ja tulot
niistä luovutetaan The Workerille,
Nnoriao-osaaton toiminta on ollut
vilkasta ja toivomme, että te nuoret
jotka ette ole vielä yhtyneet osas-toomme,
niin tehkää se pian, sillä
on kunnia kuulua Kommunistiseen
nuorisoliittoon.
nuoriso-osastolainen.
• • • •
Tov. Peter Aho. — Olemme saa.
neet kirjeenne t,k, 5 p:ltä. jossa il­moititte
lähettäneenne erään kämp-päkokouksen
pöytäkirjan edellisenä
päivänä meille julkaisemista varten.
Ilmoittamaanne pöytäkirjan sisältä­vää
kirjettä emme ole vielä saa.
neet, vaikka lähettämisestä on kulu­nut
jo kokonainen viikko, Mahdol-lisesti
se on joutunut hukkaan pos-tissa.
Jos teillä on mahdollisuus
saada uusi pöytäkirja kämpällä pi.
detystä kokouksesta tai selostus sen
kulusta, niin olkaapa hyvä ja lähet­täkää.
— Toimitus.
Eri paikkakimmita
South River, Ont.
Kieroailmä on saanut näkövinkke­liinsä
sellaista, mihin hammas sopii
ja niinpä hän aikoo sanoa sanotta­vansa
oikein reilusti Vapauden pals.
toilla. Vapauden, mikä on meille
supunalaisille päk&äkkiä kantajille
joukoille tullut yhä- rakkaammaksi
seuralaiseksi tällä matoisella korpi­vaelluksellamme,
kohti parempaa
tulevaisuutta ryöniien ja taistel­len.
Ehkä voimme olla kaikki yk­simielisiä
siitä, että Vapaus on meit
le v^on soihtuna, soihtuna mikä va­laisee
tietämme läpi synkeyden, joka
meitä ympäröi. Vapaus on meille
niinkuin muinaisen tarun Betlehe­min
tähti oli itämaalaisille kun he et­sivät
vapahtajaansa. Sen vab joh-ti
heidät tarun mukaan oikealle tiel­le.
Ja meille Vapaus nyt viitoittaa
tietä vapauteen viisi kertaa viikos­sa.
~".,
Luontokin on kä^intänyt fM-klcinsa
sekä alkaniitT^äytellä taas sitä osaa
mitä voisi sanoa vähemmän kvt^t-täväksi
meille ryysyköyhälistöUc.
Nyt alkaa, taas olla pyörtänöissä ,
pärjääminen kyseenalaista. Ei sillä,
ettäkö tämä olisi ensikerta tai ai.
va:n uusi ilmiö. On näitä ennenkin
nähty. Uusi vain nyt tapansa ja al­koi
syöstä lunta aivan sulaan maa­han
t.k. 5 prnä ja siitä on sitten
aina vain yltynnä kuin Euhan sade
ennen vanhassa maassa. Lunta on
nyt jo niin ettei mitenkään voi ulko­na
liikkua jälkiä tekemättä. Ilmakin
on jäähtynyt hyväsesti, joten pitää
taas ryysyjä kasata harteilleen kai-cen
muun kuormituksen lisäksi sel-ainen
taakka, että polvet alkaa e-päilsrttävästi
notkua, kun sitä taak­kaa
joutuu siirtelemään paikasta
öiseen. Sitä pysyraistä kaupunki»
kun ei tällä.ihmisenpojalla ole maan-päfillä,
eli sanoisinko t ä s s ä yhtefs-ninnassa,
mutta tulevia me etsimme.
Tämä on -taas harvestiaikaa kai-kiUe
ryysyjen ja lumppujen petla-t
«ille. Jos olemme onnistuneet ke.
sänaikana jonkun sentin unhoitta­maan
taskun pohjaan, niin vie ne
nyt kiireesti markkinoille j a vaihda
•yysyihin. Ja siinä saa task-ut kään­tää
kaksikin kertaa nurin, että vä­hänkin
saisi tuulen pitimiä yllensä.
Ja petlarit ovat kohtleiaita jos
taskuista^ voit löytää niin paljon,
että voit Euorittaa tekemäsi laskut-
Saat ehkä sikarinkin leukoihisi ja
sanotaan vielä: come in again!
palauttaa mieliinsä sen kun on poik­kinaisena
Joutunut pyytämään Pien­täkään
'suosiota, niin korvi«s soi
sanat: go to hell you tramp!
Muuttolintuja olemme nähneet
myöskin viime päiyien aikana liokn-van
kohti kesäm'aita Uuta toisensa
jälkeen. Ja me päksäkkikanf
myöskin liikumme kuumeen tapai­sella
kiireellä, parre ja et-sinuae
sitä kolkkaa tai nurkkaa,,
m i ^ vöisumne talvehtia. V a a n ^
dän tiemme tesäanaahan on kiertä­vän
mntkikasE, monenlaisten mnoo- '
sekä fiuskain läpi meitä viedään.