Vapaus, August 25, 1921

              Ctmdas «iionuilaisen tjSraestSn
ilsenkannattaja, ilmestyy Sndbu*
j p s a , Ont, 30U tiistei, torsUu ja
msxitsA.
H. PUBO, J. W. SLUP.
Vastaava toimittaja. Toimiti}£sibt<«ti
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnisl» Work-ers
in Canada. Pablished in Sud»
buiy. Ont, every -Tuesday, Thureday
ood Saturday.
Advertising rates 50c per eol.
Incb. Minimam charge for singie
insertioD 75c. Discount on staading
advertiEement. Tlje Vapaus ia the
fcest advertising medium mmag the
Finnish People in Canada.
Umotushlnta 60c palstatuumalti.
— AlinTiinta kertailnjotukseata 75c.
—»Enolemanilmotuluset $2.00 (muis*
tovärsyistä fiOo kultakin lisäksi). »
lÖhlaus- ja aviol. Umot alin hinta t2.00, nimenmuutosilm. (muuten
oin avioliittoilmotusten yhteydessä
52.00 kerta.' — Avioeroilm. 32.0Ö
Iterta (2 kertaa $8.00 Syntyraä-flm.
$2.00 kerta. — Halutaan ticto- fe 080teilmotukfiet $1.00 kerta (8
rtaa,$2.00) - ^ K a i k i s t a ilmotuk.
dsta, jpiata ei ole sopimusta, tule«»
tahan seurata mukana. .
, TILAUSHINNAT:
•Canadaan yksi vk. $4.00, pnoli
Vk. $2.25, kolme kk. $1.50 Ja yksi
KL 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
«k. $6.50, puoli vk. $8.00 Ja kolme
Hk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tallia lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset. .
Vapauden konttori j a toimitus on
l i b e r t y Baildingj Lome S t , Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69, Sqdbury, Ont
Jos c t ^ milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Eegistered at the Posf Office De*
partment, Ottawa, as second class
• aatter.
Toverin toimitus
Toveriii johtokunta on alistanut To
verin kaksi aputoimittajaa, toverit
Geo. Gratcheffirt ja K. Heikkisen yll-iSSn
osakkeenomistajain äänestyksel­le,
joiden enemmistö äänet valitsevat
vastaavan toimittajan, näistä Icahdes-ta
ehdokkaasta; Toveri Gratcheff on
valittu väliaikaiseksi vastaavaksi toi-ninjaksi
siihen asti kunnes valintas
toimitetaan yleisäänestyksellä.
o '
Järjestön jäsenmäärää
lisäämään ja toimin­taa
elähyttämään
Olemme pikapuoliin taas pääsemäs
sä aikaan, jolloin toiminta osastoissa
alkaa vilkastua. Kesäiset helteet ja
yleensä kesäisestä luonnosta nautti­minen,
mikäli työläisinä meillä sellai­seen
on mahdollisuutta, ovat olleet
omiaan lamaannuttamaan järjestötoi
mintaa. Canadan Suomalainen Sosia
listiJarJesiö ei ole ainoa, joka kesän
aikana lamaantuneesta toiminnasta
kärsii, vaan on sama ilmiö aina ollut
huomattavissa kaikissa työväenjär^
jestöissä, niin Amerikassa kuin Euro-passakin
Ja vieläpä koko mailmassä.'
Työläinenkin on oppinut ottamaan 0-
sansa luonnon tarjoamasta viehättä­vyydestä,
vaikkakin siitä nauttiminen
ei ole sitä mitä sen pitäijsi olla ja ml'
tä se olisi jos elettfiisiin toieertlaUen
yhteJHkunnan vallitessa. Ei ole työ­väenluokan
jäsenifle, joiden on, niin
kesäinen, kui;i talvinenkin aika pi(l|^
tävä huolta oman itsensä ja perheit­tensä
ravitsemisesta ja vaatettamises­ta
ja yleensä elämän hankkimisesta,
paljostakaan merkitykseBtä kesä, mut
ta aina sentään tunnetaan kesäntu.
lon kaipuuta. Sen pienen nautinnon
mitä kesä köyhälistöluokalle voi tar­jota,
voidaan hyvällä syyllä sallia, vie
tettävän, vaikkakin järjestötoiminta
siitä joutuu enemmän tai vähemmän
kärsimään. ^,
Nykyään vallitseva pulakausi, kaik
kialia vallitseva suunnaton työttö­myys,
sen aiheuttamine - ikävine seu­rauksineen,
on omiaan kavattamaan
työläisessä surullisjn tunteen, 'jopa
suoranaista tyytymättömyyttäkin ^ ö
väenluokan taisteluihin, kun niillä ei
ole voitu saavuttaa toivuttuja' tulok­sia
ja työväenjärjestöihin inttymin$n
niinollen on joissakin suhteissa l a i
mentunut On kuitenkin käsitettä
vä, että luokka jota vastaan taiste­lumme
on tähdätty on Järjestynyttä,
se on järjestynyttä kiireestä kanta,
pähän. KapitalistHuokka osoittaa
järjestyneisyyttään, ei ainoastaan sa­noissa
vaan töissäi - Työväenlijokan
(ähänastinen järjestyminen on ollut
järjestymistä teoriassa; j a pelkissä sa
noissa ja hyvin vähän käytännössä,
Mitenk^/voidaan ajateHa, ett^ perin­pohjin
järjestynyttä kapitalismia vas­taan'
voidaan taistella paljaalla teo-rialfa.
On osoitettava järjestymistä
teoissa ja kun siten on Järj., voidaan
vasta puhua järjestyneisyyden mi­tään
saavuttamattomuudesta tai saa;
vutuksista. ' ^ ,
Meillä suomalaisina ei ole, öllessam
mb vieraalla maalla pyrkimys ottaa
osaa tämän maan kapitalistisen järjes
telmän kukistamiseen suomalaisina.ei
kä se meiltä syntyisikään, mutta me
voimme pila'suurena apuna niillä
maan varsinaisille työväenjärjestöil­le
ja aineksille, jotka pyrkivät kapi­talistisen
järjestelmän kukistamisella
toteuttamaan sosialistista yhteiskun­taa.
Tämän seikan käsittämineii on
meille arvaamattomasta merkityksjes-tä.
Vaikka me suomalaisina Olisim­me
kuinka vallankumouksellisia ja
vaikka me huutaisirame olevamme si­tä
vieläkin enemmän, on tosiasiana e-dessämme
Ja tulee*^ seilaisena pysy-määnkin
se, että me enrnie oJe se a i ­nes,
joka olevia oloja tässä maassa
voi muuttaa. ' < *
Mutta vaikka niinkin on, ei se estä
meitä järjestämästä tässä maassa ole
via kansiiaisiamiAe järjestöön, jossa
kasvatetaan luokkaasemastaan selvil­lä
olevia, tietoisia sosialisteja, töverei
ta, jotka ovat tapausten sille asteelle
kehittyessä,'että .proletaivatin voimaa
kysytään, valmiit astumaan proletaa­risen
vallankumouksen palvelukseen,
tekemään siinä tehtävänsä tietoisina
siitä, että voitettavanamme pn koko
mailma ja vaan kahleemme menetettä
vänä'.
Nykyinen kapitalistinen 'kehitys
kulkee jättiläisaskelin lopullista ro­mahdusta
kohden. Mailmantaloudelli-nen
tilanne velvoittaa jokaisen työ­väenluokan
jäsenen harkitsemaan t i ­lanteen
vakavuutta ja toimimaan sen"
mukaan. Jos kapit^istinen kehitys jat
kuu sellaisenaan, merkitsee se työvä­enluokille
jatkuvaa kuristusta, jos
taas kapitalistisen kehityksen kulku
riistosaaliittensa lisäämiseksi saadaan
keskeytymään ja työväenfuokan kä­siin
siirtymään olemme saavuttaneet
tilanteen, jota mailmart proletariaat­ti
«n vaosikymmeniä tavottenut
Kulkiestamme vallankumougtllBn.
sääntöjen velvoittamat sgitatsioniko-miteat
satava toimimaan, eillä ne o*
olemassakaan sellaista komiteaa, mut
ta missä väin suinkin mahdollista, oli­si
sellainen perustettava ja saatava s?
tämän lisäksi täysin työkykyinen ja
voimakas laitos, jonka tehtäväksi tuli
si agitatsionityön tekeminen ci aino­astaan
osaston sisällä olevien valista­miseksi,
mutta liiitten s u u ^ n ja vie­lä
järjestöömme kuulumattomien
Joukkojen mukaan vetämiseksi. On
pyrittävä kaikella tarmolla kohotta­maan
järjestömme jäsenmäärää. J o ­kaiselle
ulkopuolella olevalla, on, se­litettävä
Järjestäytymisen tairpeelli-suutta,
ja myöskin järjestömme tar­koitusperiä,
sen ohjelmaa ja sääntö­jä.
On turhaa antaa kenenkään poloit
taa itseään sillä, että järjestömme on
kansallinen Järjestö ja sellaisenaan
pienimerkityksepinen, kuten joitten­kin
asioita ] tuntemattomain taholta
on yritetty selostaa. Järjestömme tu
lee ösottaltaan, että se työ minkä, se
on vuosien kuluessa Canadassa luok­katietoisuuden
herättämiseksi tehnyt
ei ole ollut niinkään pienestä mer­kityksestä;'
Mailman vallankumouk­sellisen
liikkeen edistähiisen hyväksi
on järjestössämmekin tehty' työtä Ja
sitä tosiasiaa vastaan ei voi kukaan
väittää. Me olemme varmat, että niit
tenkin, jotka ovat tahtoneet järjestö-itoimintaamme
mitään merkityksettö­mänä
väheksyä, on ennemmin tai
myöhemmin tunnustettava, että olem
me sittenkin olleet ainoa Snom. org.
Cän., joka pn tehnyt todella, val­lankumouksellista
kasvatustyötä.
netta kohden, on löeidän käsitettävä, 1 vat^muodostettnja juuri tekemään hi­että
tehtävämme on sitä . helpompi,itä'kasvatustyötä, jota varten järjes-n3it|„
enemmän omaamme tietoisuut-j tömme oikeastaan on olemassa. Kai­ta.
Siihen meidän on pyrittävä. On -
kasvatettava joukkomme ymmärtä­mään
ja tietoisesti käsittelemään yh
teiskunnallisia kysymyksiä ja seii eri
ilmiöitä.
: Canadan Suomalainen Sosialisti-
Järjestö on aina pyrkinyt kasvatta­maan
Ja valistamaan ei ainoastaan
siihen kuuluvia, mutta ulkopuolella
järjestön oleviakin kansalaisia. Edel­leenkin
tulee se tätä työtä tekemään,
käsittäen täydellisesti sen seikan, etta
voidaksemme suomalaisina kiinteästi
ottaa osaa tässä maassa toimivien
vallanl^qmouksellisten maan Varsinais
ten työläisten taistelujen tukemiseen,
täytyy meillä olla täydellinen tietoa
suuB siitä n^itä joukkoa me kulloin­kin
avustamme. Kansallisena Järjes^
tönäkin me voimme suuresti 'avustaa
liikettä, jolla on yhteyttä Canadassa
käytäviin taloudellisiin ja poliittisiin
tafetelulhln; Ja vielä lisäksi on järjes
töHämm^ oikeastaan jonkunlaista vei
volllsuutta j a haluakin pyrkiä avus­tamaan
oman maamme vallankiimouk
selllsia taisteluita. Me emme saa u-nohtaa,
että kotlmassammekin olevat
toverimme oyat^^-mitä liäikäilemättö-mlmmän
sorron ja riistännän alaise­na...".
Venäjän yallankurpouksellisen liik­keen
johto suorltettiimilkomaSita kä
sln ja myöskin täydymme myö,ntää,
että vallankumouksen järjestäminen
Venäjällä .toimitettiin suureksi osak-si
ulkopuolella Venäjän rajojen. Täl­lä
ei nyt tahdota sanoa sitä, että me
Canadan Suomalaisina tulisimme joii
tamaah tulevaisuudessa tapahtuvaa
Suomen proletariaatin vallankumous­ta,
mutta me voimme ja meidän on-'
kin kaikella voimallamme velvollisuus
sitä avustaa. Avustanialia kaikkea,
niin taloudellista kuin politllllstakln
liikettä, joka tähtää luokattoman yh­teiskunnan
saavuttamiseen, me teem
me palveluksen mallmanvallankumo-ukselle
ja siinä työssä ei suinkaan
Canadan Suomalainen Sosialisti Jär-jiBstö
Ole vähemmästä merkitykses­tä.
: ' ..• ., • '•f''.."
Tletäissämme tehtävämme tarkoi­tuksen
ja sen päämäärän mihin mail­man
työväenluokat pyrkii ei meidän
Canadassa olevina suomalaisinakaan
olisi heittäydyttävä syrjään vällnpltä-mat^
hiänä katselemaan, mailman
muun, proletariafaiin temmellyksiä,
vaan otettava' toimintaan osaa kaikel­la
taifmonamme, käsittäen,' että vain
työväenlupkan Itsekohtainen toiminta
kapitalistista järjestelmää vastaan
voi vapauttaa proletariaatin sitä. koh­taan:
käytävässä riistännästä. •
Kalkkien Canadan suomalaisten 0-
lisl kiinnitettävä huomiotansa edellä-sanottuihin
tärkeisiin ja väittän\ättö-nilin
seikkoihin, iputta ennenkaikkea
juuri suomalaisten välveutuneimman
osan, sellaisten toyereitteh. Jotka jo
kuuluvat suomalaisiin sosialisti-osas­toihin,
ja ovat olleet tilaisuudessa
saamaan jonkinlaisen käsityksen «ka­pitalistisesta
järjestelmästä ja sitä
vasdaan käytävästä luokkataistelusta,
kun me nyt menemme kesäkuukausi
en jälkeen toimimaan järjestömme o-sastoissa,
toimikaamme sitten millä
alalla tahansa, olisi Jokaisen mieliin
painettava, että toimitaan innolla. On
saatava koko järjestökoneistoomme sj
Yltyvä koneisto pyörimään ja pyöri­mään
niin, että siitä ori järjestöm­me
edelleen kehittymiselle hyötyä.
Mutta emien kaikkea ön järjestöjen
Ulotta vaikkakin mdi&n loimintao
me on ollut suuresta'merkityksestä
ei se sittenkään edellytä sitä etteikö
siinä olisi parantamisen mahdollisuut-ta.
Epäilemättä «Inä sitä on ja siksi
Issa osastoissa ei mahdollisesti ole ^meidän onkin koetettava sitä edelleen
kehittää. On otettay? ykslnkertai
sestT vakavaksi ajatukseksemme saa
da toimintamme entistään yilkkaam
maksi ja tarkotustaan vastaävammak
ei. Kaikki keinot kuten jo huomau­timme
on kohdistettava jäsenmäärän
kohottamiseksi. Samalla kun pyrim­me
tähän, on myöskin lähdettävä sii­tä
perusajatuksesta, että teemme pe-rinpohalsta
työtä ja ennen kaikkea
työtä. Jonka tuloksena on itsetietoi­nen
tehtävänsä tasalla oleva Canadan
suomalainen työväestö. On mahdolli­simman
tarmokkaasti levitettävä so­sialistista
kirjallisuutta ja sanoma­lehdistöä
ja ennenkaikkea on katsot­tava,
että Jarj(«tofflme aanenkannat'
ta ja Vapaus^ laa mahdolliiimman saa­ren
JbnoiiiioB osakseen, levittämällä
sitS jokaiseen proletaari-kotiin Cana­dassa,
jossa vaan suomea luetaan.
Täydellä höyryllä eteenpäin. Plkku-erimielisyydet
eivät saa vaikeuttaa si­tä
toimintaa, joka pn kohdistettu jä
jota edellen tähdätään kapita­listisen
. järjestelmän hävittämi­seksi.'
Tehkääme suomalaisista sosia
listi-osastoista kaikin puolin tarkotus­taan
vastaavia, ja kykeneviä suorit-tmaan
sitä tehtävää, jota varten olem
me niitä perustaneet Kootkaamme
kaikki suomalaiset työläiset mukaam
ja valmistautukaamme suurten tapah
tumäin aattona seisomaan järkähtä­mättömänä
-prolet. suuren asian
puolesta. Jokaisen järjestömme jäse­nen
sotahuutona olkoon: BIVIT KO­KOON
J A TOIMILTA RIPEÄKSI!
Dollarista
I LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: |
1 ^ 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30~$4o- «n S
5 lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä 560.00—$100 on v^? 5
2 $100.00 25c. Jokaiselta alkavalta sadalta liBää. i^U 5
s , . • •
I Yhdysvaltain rahaa ostetaan. |
1 • Päivän parhain kurssi 1
9 ^ Siidbiiry, OnL 1
Torontossa ottaa rahaBhetyksiä vastaan tov. A . T. Hill, 177 Bell»,
fair Avenue. v
IIIIl!
Suomalainen Apteekkari E . CL K. NYMAN
on tullut takaisin Port Arthuriin jayhoitaai Suomalaista osastoa
: Cor. Bay & Algoma SI.
Vanhanmaan lääkkeitä saatavana. •— Postitilaukset täytetään.
Sanomalehdissä ori julaistu jatku­vasti
tietoja ennenkuulumattoman
kuivuuden aiheuttamasta kasvullisuu­den
tuhosta Volgan maakunnissa,
Neuvosto-Venäjällä, josta johtuneen
ankaran nälänhädän lieventämiseksi
lähetetyt vetoomukset olette myöskin
lukeneet Viimeiseksi Vapauden nu­merossa
76 julaistu Kolmannen Inter
nationalen vetoomus kalkkien maltt­ien
köyhälistöön, keholutksella ryh­tyä
ratkalgeviin: toimenpiteisiin Neu-vosto-
rVenäjän työläisten ja talonpoi­kien
avustamiseksi, el jätä enää epäi­lystä-
tilanteen vakavuudesta.
• Me tiedämme että Venäjän mustim
man taantumuksen kiristyksessä ja
tietämättömyydessä kärsivä akansa-nousi
lähes neljä vuptta sitten vapiau-tuakseeh
vuosisataisista: kahleistaan;
öcohotti mailman vallankumouksen l i ­pun
ja on lähes neljän vuoden ajan
uljaasti pitänyt sitä. vallankumouk-sen
tulisoihtuna mailriian prPle^rlaa-tllle.
Sillä ajalla kansainvälisen kapi-talismiri
saarrosta,':katalista juonitte­luista
ja militaristisista vehkeilyistä
suoriutuakseen "on se taistelun tules­sa
uhrannut verensä ja kuluttanut e-nergiansa.
Mutta Neuvosto-Venäjä
seisoo sortumatta, voittoisana, taistel
tijaan ja kärsittyään koko kansain-välisen
proletariaatin p\iolesta. Kui­tenkin
verisissä haavoissaan ränsisty­neenä
uhkaa nyt kohdannut ikänsal-llnen
turmio» lähes kahtakymmentä
miljoonaa sen uljaita taistelijoita, äi­tejä
ja pienokaisia nälällä ja kuole­malla.
•'
Kansainvälinen kapitalismi juonit-
Punaiset ja Valkoiset
(Jatkoa Neroon 81)
;• , . • • . . . . . ..
^ Varkauden tapahtumia taas kuvaa nvuudan to­veri
näinikään: <Ei milloinkaBn''oli8i voinut kuvi^
toliakaan mitään sellaista mitä sitten antautumisem-pie
jälkeen tapahtui. Valkoiset verikoirat janosivat
verta, työläisten verta.: Kerran siihen makuun pääs
tessään eivät he tunteneetkaan mitään rajoja, vaan
alkoi mitä hirvittävin verilöyly. Ensi aluksi meistä
eroiteltiin joka: kolmas mies, ja ammuttiin ^armotta.
Näin tapettiin yli 300 toveriani, parhaita toveriani,
parhaita työläisiä. Meistä jälelle jääneistä karsit­tiin
ja ammuttiin sen jälkeen vielä joka kymmenes,
j a vielä myöhemmin kahdessa erässä, ^ensin 40 ja
milphemmin 80. Lahtarien kuularuiskuista sai sur­mansa
myös usea vaimo ja lapsi. Kaikki ruumiit,
joita ei sj^uren lukumääränsä vuoksi viitsitty hau­data,
heitettiin virtaan tai painettiin avantoihin.»
Tähän tapaan menettelivSt valkoiset alueellaan
(huom.l Kemi, Tornio, Rovaniemi, Kokkola, Pietar­saari,
Seinäjoki, Kannus, Ylivieska, Kajaani j.n.e.)
jo silloin; kun punaisen Suomen alueella veisattiin
s^däntSsärkeviä jeremiaadeja siellä sattuneiden,
Iqrlläkin valitettavien vallantekojen johdosta, jotka
kuitenkin supistuivat valkoisten tekemien murto-osaksi.'
Tampereella taas teloitettiin kaikki venäläiset,
j a Joukottain suomalaisia työläisiä aivan vankileirin
aeinustalla. Amuttujen yltä riisuttiin kaikki vaat­teet'Ja
«jätettiin puolialastomat ruumiit virumaan
siihen korkeaksi, jonka päälle uudet teloitettavat
pakoitettiin kiipeämään. «Teloitushuvinäytelmää»
pysähtyivät viereiselle sillalle katselemaan suuret
joukot porvareita—Vkaikki vähänkin sosialidemok-iateiksi
tunnetut oli vangittu — ja kuului monen
suusta yllyttävil ivahuutoja. 'Varsinkin tuntuivat
moh'et hienot rouvat ja herrasneidit olevan ihastu­neita
tähän raakaan murhaamiseen.» — Näin jau­hoivat
Mannethelrain myllyt Tampereella 600 työ­läistä.
Hollolassa tapettiin Pyhäriiemen pyörätehtaan
koko työväestö, ja muuten kaikkiaan, maalaispitä-telee
parhaillaan katalien hyvänteke­väisyys
naamariensa takaa yhdeltä
puolelta ja toiselta diplomaattisilla
imperialistisilla sotasuunnitelmilla,
kaiken tarkoituksena kansallisen hä­dän
hetkeä hyväkseen käyttäen lyödä
alas Neuvosto hallitus^— kansainväli
sen, proletariaatin vallanlsumouksen
soihtu..
Kaikki riue yritykset eivät ole ai-jottu
iskuksi ainoastaan eVnäjän vai
lankumoukselllselle proletariaatille,
vaan koko mailman köyhälistön yhte­näiselle
rintamalle. Meidän on vastat*,
tava niihin pikaisella tyoskentelylläiia
me Neuvosto-Venäjiin ahdinkoon Jou­tuneiden
auttamiseksi ja osoitettava
toiminnallamme kansainvälistä soli­daarisuuttamme!
; '
Canadan S. S. Järjestön Toimeen­paneva
komitea kokouksessaan t k,
13 päivänä päätti ^ääntyä osastojen
ja kaiKklen tovereitten puoleen pyyn
nöllä ryhtyä työskenteleriiään varo­jen
kart^tt€^aH&eMM%iilän^ a-vustamiseksi.
Tässä nftAlessä olemme
lähettäneet teille keräyslistoja; Valit­kaa
heti keräyskomltea ja, jos mah-doUista^
järjestäkä^ keräyksen lisäk­si
iltamat, tai mitä katsotte sopivam­maksi
asialla. Kaikki varat itilittäen
keräyksen yhteydessä. :•
Toimeenpaneva komitea tulee yh­distymällä
kaikkien järjestettäväin
työläisten avustus liikkeitten kanssa
huolehtimaan siltä eftä varat tullaan
parhaimmalla tavalla käyttämään tar
koitokseen.
Toverit! Meidän jvelvollisuutemme
pn vastata, josko haluariime tositeol­la,
käytänöllisen toiminnan kaut­ta
osoittaa Venäjän kärsiville työläi­sille,
cettelvät he öle yksin ankaras"-
sa taistelussa kansainvälistä kapitalis
mia vastaan, vaan että kansainväli­sen
työväenluokan perheessä on yh­teistä
avunantoa, jakaen- viimeisen
leipäkannikan kärsivien tovereitten
kesken». Meidän avustustamme ei voi
mitkään jaarrot estää. Kun mailman
miljoonaisen proletariaatin mukana
ojennamme auttavtin kätemme, muo-'
dostuu siitä mahtava aineellinen apu
ja solidaarisuuden osoitus!
Kertyneet varat olisi lähetettävä
Toimeenpanevalle Komitealle niin pi­an
kuin suinkin mahdollista ja vilmels
tään ensi lokakuun loppuun mennes­sä,.
,.
Luottaen toimintaanne, luokkatove-ruudella:
C. S. So Järjestön Toimeenpanevan
komitean puolesta,
Armas T. Hill, sihteeri.
NOLALUP. A . D.
Osaston kuukausi kokouksessa,
joka pidettiin t^män kuun 14 p. kesr.
kusteltlln sekä päätettiin seuraavista
asioista: *; ' - :
Tbv. M. Murto, joka ori toiminut'
itsenäisenä Vapauden asiamiehenä va
Iittiin toimimaan osaston takuulla. En;
tinen on ottanut kesäloman. H, Katai­nen
toimii riiyöskin itsenäisenä asia­miehenä,
joten voitte huoletta antaa
tilauksenne edellä mainituille asia-miehille.
T. k. 20 päivänä päätettiii).
pitää kukka iltamat, josta tulot luo­vutetaan
Port Arthurin aluejärjestön
agitatsionikassaan. "
Työn päivänä päätettiin vipttää i i l -
kollmajuiilat, johon valittiin toimi­kunta
pitämään huolta ravintolatar-pelsta,
ohjelmasta y.m. Lopuksi kes­kusteltiin
omista taloudellisista asicis
ta, joista tärkeimpänä oli päätös e^t^
laitetaan uusi katto haaliin tämän m
kuun ajaira. Työ suoritetaan vapaalla
työll^ jota: varten valitt. työn perään
katsojaksi F. Nurmi. Tarvittavat tar­peet
on myöskin vapaan työn tuloi­sia,
josta suurimman osan on suontta
nut N . Pelto, antamalla päremyllyn-sä
osaston käytettäväksi samalla it-se
uhrannut monta työpäiväänsä, an
tanut lisäksi vapaan ruuan kaikille
höyläyksen ajalla. Tästä voi sanoa,
että periaate on etutilalla ja sitten
vasta yksilöpyyteet, joka viime raai-nittu
täällä usein ilmenee kalkissa eri
muodoissa.
13 p. iltaria esitettiin osaston talol
la 3-näytök3inen murhe näytelmä ni­meltä
«Talpnhuijarien uhreja» jossa-tilaisuudessa
oli uudet kulissit ensi
icertan käytännössä antaen luonteis-^
kuvan porvarillis, elostelioista. Kat­sojia
oli enämpi kuin kunnollisesti
haaliin mahtui tarkasti seuraten kap­paleen
kulkua. Osastomme näytelmä-seura
on saanut uusia voimia nykyai­kana
käytettäväkseen muun*muassa
on tullut vanhempiensa luokse Mrs.
Naimi Hautanen rajan toiselta puolel
ta ja>ottanut innolla, osaa osaston
näytöskappaleihin sekä John Saari
-joka on toiminut Rientolassa naytel-mäseuran
johtajana on myöskin anta
=nut entisen, toimensa ylen j a ottanut
osaston näytelmäseuraan osaa. T. k.
27 p. 6n kuulemani mukaan taas näy­tös
iltama osaston talolla josta lähem­min
paikallisissa ilmoituksissa.
Yksiin leipiin ovt menneet Miss Ai
11 Niva jä Yrjö Välimaa. Onneksi ol­koon.
Paikkakunnan yksi vanhimpia far-mareita
John Jaatinen kuoli kotonaan
viime kuun 25 päivä.
Roportteri.
jään nähden, kerrassaan tyrmistyjtfevä määrä,
1,335! -
Henrialan naisvankien kohtalosta tietäyät punai-senristirt
tytöt kertoa seuraavaa: «Joka aamu noin
kello neljän ajoissa ilmaantui sotaherra ovellemme
huutaen kuuluvalla äänellä joukon nimiä,
joiden sitten käski seurata itseään. Sitä jatkui sään
nöllisesti kahden viikoi^ ajart, ja tytöt tottelivat reip
paina, luullen pääsevähsä kotiin. :Mutta kun kut»
sutut eivätkoskaan palaneet, aloimme aavistaa noi­den
huutojen kamalan tarkoituksen. J a kylmä hiki
nousi yli koko ruumiimme,;kuntaas< aamun saras­taessa
kuulimme oveltamme tuon-<raa'an, juopuneen.,
— — Myöhemmin siaimme laihemmin kuulla noiden
urhoollisten siskojemme kainalasta kohtalosta. Pys­tyssä
päin, vallankumouslauluja laulaen olivat he
käyneet kohti hautausmaata, ginissä itse kaivoivat
kuopan, jpnka reunalla sitten saivat surmaniskunsa.
Ja l ^ n murhaajat kielsivät heitä laulamasta, korotti­vat
ne vain,äänensä sanoen: Antakaa meidän lau­laa;
kananhan emme enää teitä häiritse. Ja niin.
katkaisi vasta pyövelin kuula heidän laulunsa. Edel­lä
kerrotulta tavalla murhattiin satoja naisia välit­tämättä
siitä, olivatko nämä pa!;plaisia, punaisenris:-
tin väkeä tai sötiläsnaisia — ja ilman minkäänlais­ta
tutkintoa.
' Helsingissä saksalaiset ja paikalliset valkoiset
kaupunkia valloittaessa rakensivat barrikäadeja elä­vistä
työläisistä.^ ^
Lahdessa oli ruumistuotanto niin tavaton —
noin 2,000 ettei kaikkia uhreja keritty kunnolli­sesti
lopettaa: «hautaan heitettiin niin haaoittuneet
kuin kuolleetkin. E i ole siis ihme, että jotkut mur­hatuista
nousivat haudoista.»
Hämeenlinnan vankileiristä kirjoitti muudan to-vei^
i: «Jouduin lahtarien vangiksi Kosken pitäjän
Riihimäen talossa 12 toverini kera. Talon karta­nolla
ammuttiin meistä heti 8. Loput meistä vietiin
erääseen saunaan, jossa ennestään oli vankina 34'
4neikäläistä. Seuraavana aäniuna teurastettiin meis
tä 11. Jälelle jääneitä lähdettiin nälkiintyneinä
kuljettamaan Hämeenlinnan lähellä olevaan Harvia-lan
kartanoon.^ Nälkiintyneet vangit eivät,lahtarien
mielestä jaksaneet kyllin nopeasti kulkea tätä moni-penikulmaista
taipaletta, jonka vuoksi nääntyineim-mät
teurastettiin välillä. Perille pääsikin 27:stä vain
8 voimakkainta. —; —Jouduin Hämeenlinnan van­kileiriin.
Kolme pälyää siellä oltuani vietiin leiriltä
60 vankia ja ammuttiin ne erääird rämeellä. Ja sii­hen
tapaan jatkui 2 kuukauden ajan.» — «Me pu­naiset
olimme valtamme päivinä aivan ylenpaltti­sen
lempeitä. Ihmiskunnan Siunaukseksi olisi pois­taa
alueeltamme nykyään yalassaolevatyerihurtat»,
huomauttaa lainaamamme toveri kuvauksensa lo-
, pussa.
M]itt& voiton kaikista yeiVät Viipurin verilöylyt
Siellä Mannerheimin pyövelit tekivät pyörryttävlm-mätorpansa.
Kaikkiaan tiedetään siellä teurastetun
3,000 työläistä, mutta todennäköisesti on tuo mää­rä
aivan liian pieni. «Joka i)äivä aamun sarastaessa
toimeenpantiin teloituksia — satakunta ammuttiin
aina kerrallaan kuularuiskuilla ja kiyääreillä. Uhrit
vietiin eräälle eläinten hautauspaikalle, jossa he en­sin
saivat kaivaa hautansa, jonka jälkeen teloitus
suoritettiin. Tätä joukkomurhaamista jatkui koko
toukokuun. Punaisten rauhanneuvottelut hylättiin-kin
juuri siksi, että saatiin tilaisuus suhdattomaan,
jopa kerrassaan miejlpuoliseen murhaamiseen.*^
_ iMutta «paras» viimeiseksi. Juuri tätä kirjoitet­taessa
ori julkisuuteeri saatu seuraava Viipurissa sat
tunut tapaus, joka antaa häikäisevän kuvan valkois-•
ten murhaamiskiihki)sta: «Eräänä iltana oli kaupun-,
gin hienostolla juhla, seikka. Josta vangitkin olivai*
• saaneet vihiä, ja useimmat heistä olivat^ selvillä sii­tä
että tuleva yö toisi heille kilmalia" yllätyksiä.
Aavistus, mikä toteutuikin, sillä tuskin oli saapunut
vielä puoliyö, kun Joukko sikahumalassa olevia up­seereja
naisineen saapui leirille hauskutellakseen
ampumalla vankeja. Pidettiin kiirettä ja otettiin
eräästä kopista kaikki vangit sekä vietiin hietaku(^
pan, reunalle, missä heidät kaksitellen ammuttiin
puolipäihtyheiden naisten hohonauraessa, suosioon­sa
osoittaessa ja kallistellessa maljoja mukana tuo­dusta
samppanjasta. Kaksi seurueessa olevaa porva
risnaikkosta pyysi s^ada koettaa taitoaan aseiden
käytössä, ja he käyttäytjivät kuin ilmi perkeleet
heidän laskuunsa halittuja uhreja kohtaan. Päihty­neinä
kun olivat, eivät he kyenneet enempää tähtää
mään kuin muutenkaan kunnollisesti käyttelemään
asetta, jonka takia vartijan oli täydennettävä mur-hatoiniltus
ampumalla armolaukaus. Sinä yönä mur­hattiin
yhdeksän työläistä muiden vankien kauhuksi,
nämä kun saattoivat ikkunoistaan seurata tapaus-
.Tällaisia kauhuja Viipurissa. Mutta ettei luok-kartietoinen
työlälshenkr vankileirillä niistäkään
hämmentynyt, liäkyy kirjeestä, jpnka muudan kidu-tusvanki
sieltä on lähettänyt. Paitsi muuta lausuu
hänt«Mainiföemisen arvoista on, että kaikki tapetta­viksi
tuomitut ovat mitä. reippaampia ja toivorik-kaimpia
jälkeenjääneiden : tulevaisuuteen nähden.
Kuolemaan mennessään lausuvat he, että he tieten­kin
mielellään näkisivät uuden ajan koiton, mutta
kun kerran ovat kuolemaan tuomitut, niin ottavat
he sen vastaan tyynenä tietäessään kuitenkin oHeen-sa
mukana v^aan tyoläls-Suomen luomistyössä. He
ovat jättäneet jälkeensä runoja ja kirjoituksia,vjois
sa kuvastuu tämä ajatus samalla kun he tuovat Ilmi
järkähtämättömän kostonäjatuksensa.'Kosto kolman
teen polyeen! oyat toverimme huutaneet koirahau-dollla
kuollessaan, ja sitä huutoa ei Suomen köy-\
hälistö ole unhoittava, ennenkuin veljien Teri on
kosteltu. Ja se aika ei liene kaukana,-sen humina jo
kiiuluu avaruudessa.»
Vielä ei ole saatu läheskään selvyyttä kaikista
näin ympäri nnaata pääasiassa Ilmari lain varjoa-kan
murhatui^. Eräästä oikensaäakirjasta kuiten- •
kin käy ^elvillei että yksistään 73 maalaiskunnassa
on tapettu^,796, 19 kaupungissa 8,800 j a seBaisis-
-sa pitäjissä; joissa on surmattu vähemmän Ipnn 10,
221 eli yhteensä 15,817. Mutta kokonaan punttuu
tietoja 250 maalaiskunasta Ja 17 kaupunpsta.
Kun sen sijaan «punaisten ennenkuulumattoim-en
himrateköjen» uhrien lukumäärä pysähtj^y sJatoi-hin
(642 tapausta on porvarien taholta todettu) ja
näistäkin kuului ""'suuri osa «suojduskantiin», siis
suoranaisiin vihollisiin, josKn murhatapausten sat-'
tuessa olivat aseettomia. Kuitenkaan ei näitä te- '
koja punaisten johdon taholta hyväksytty, vaan tuo­mittiin
ne mitä jjrkimmin. Jopa saivat jotkut puna­kaartilaiset
hengellään maksaa omavaltaisuutensa.
Mutta miten oli laita porvariston? Paitsi sitä, et­tä
sekä valkoisten sotajohto että yleinen mielipide
peittelemättä käski ja -yllytti työläismurhiin (joihin
liittyi lukemattomia ryöstotapauksia), annettiin nii­den
toimeenpanijoille vielä «yhteiskunnankinj tan-nustus
selittämällä nämä a r m a h d e t u i k s i . . Annett-m
näet armahdusmanifestl, joka k u u l u i : «Henkilöt, jo:
ka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kuku»-
tamisen tarkoituksessa tai estääkseen kapinan lere-
^nemlstä taikka palauttaakseen järjestystä ovatteou
•saan menneet y l i sen, mitä mainittujen tarkoito-tensavuttamiseksl
olisi'ollut tarpeen, jätettäköön
niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.»
Mikä viehättävä tapa kartanonomistajille päästä
vähemmän suotavasta torpparistaan, työnanrajslle
suoriutua «uppiniskaisesta» työläisestä j a suurnior-haajalle
ja -rosvolle seurausten pelotta t y v d j t ta
intohimoaan. E i muuta kuin joko tapoit itse t a n i -
moitit toivomuksesi kenttä «oikeudelle» tai ^valtio- .
rikosoikeudelle» — vedit tukasta t a i parrasta, a.iia
oli tulos sama: kuula työlfflsen k a l l o o n!
Kuvaava on monesti julkisuudessa mainittu tnt-
.kinto-asiain päällikön, majuri Gustaf Aminou
'kiertokirjeessä häo ilmoitti a r m e i j a n tahdon ja
vomuksetm.m. seuraavasti:
«Kuolemanrangaistusta on vaadittava johtajiUe.
sotilaspäällikölle, sota-a^taattoreille, niurhaajuc,
ryöstäjille Ja muille roistoille.* ,
Mitä taas tavalliseen punakaartilaiseen tole«,^
ole syytä suinkaan kenenkään kuvitella, etta
sivat taisteUeetmliMän aatteen puolesta.»
Ja valtiorikosoikeudet täydensivät veril^rjnf"
saran «laillisesti» julistamalla 450 kuoiemantj
ta, joista yhdeksän sosialistisiin valtiopaivanu ,^
kohdistuvaa. Niistä ei kuitenkaan liene
täytäntöön enempää Tcuin 150, valkoisten
kun Jo oli saanut niin yiljalti tyydyketta y^-:;
mailla^Jettiin kiinnittää kiusaDisebi kajP
miota häihin uskomattomiin hirmutekoimn..^v^
K^uten sanottu, vielä ei varmuudella t i -
hattifjen työläisten lukumäärästä, .^o^'^'^.^jjsi- :
viraiiomaiset knn« ovat tehneet ^^aikken^ä^^,^^
seen «kulttuurin esitaistelijain» ^^"^5 Js o"
Sen sijaan tiedetään, kuinka l?^^^°\^ir^
jäänyt orvoiksi. Virallisesti Umoitetaan nai
määrä .25,000 i s i . (jatketaan)