Vapaus, May 10, 1921

              VAPAUS
Canadan suomalatsen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudba-ryssa,
Ont, Joka ^ta>, tor&tai ja
lauantai.
H.vPUBO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. IToimitussihteeri
r VAPAUS
. (Liberfy) /
The only organ of Finnish Work-ers
i n Canada. Poblished iri^Sud*
bury/ Ont, eveiy TueffdäyH^ursday
and Saturday.
Advertifiing rates 50c per col.
inch. Minimum c h a ) ^ for single
insertion 75c. Discount on standing
edvertisement The ^Jtpaus is the
best advertising medium among the
Fännisb People in Canada.
Ilmotashinta SOc pzöfitatuiimalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 ^muis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi).
Kiläaus- j a äviol. ilmoL itiin hinta
$2.@.0, nimenmuutosäm. (muuten
kuin avioliittoilaaotusten yhteydessä
$2.0^ kerta. — Avioett)äm. $2.00
kerta (2 kertaa ?8.00. . . - Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 icerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimuäa, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.50 Ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja -Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75. -•-v•-,^:;^^: v'^:'-
Tilauksia; joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset^
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lorne St., Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J . V . KANNASp, iiikkeenhdtaja.
Registered at the Post Office De-'
partment, Ottawa, as secfond class
roatter.
Euilim partaalla
Aniharvoin on jonkun maan hal-litsgyfl
luokka ollut niin neuvotonna,
kuin Saksan porvaristo on nyt. Ei
käy ep^ä laatuun korskein toitotuk-sin
tehdä konikauppoja proletariaa­tin
selkänahasta., Ilveily on lopussa
ja kovan todellisuuden edessä kalpe­nee
katsomo..
Marsalkka Pochin sapelien käynyt
Reinillä toimeen. Saksan talousruu-miista
on leikttu kolme kaupunkia,
Bvhfiij hiilen tärkeimmät kuletus-
^eskykset. On katkaistu ne valtimot
jotka tuovat y^Ui Ssksan taloudelle.
Ensi leikkaus on jieftnyt Ssksan ir-foittamiseksi
sen t^lojjden verikes-
|ceskuk§e?ta, Ruhrin biJHalueista.
Sotilaallisia toimenpiteitä seuraa­vat
taloudelliset. Määrätyn prosen-tin
— ja sen tietää, ettei sltU Ijjan
' pieneksi määrätä —• koko Saksan en-
.tentemaihin viemien tavaroiden ar-vösta
pidättävät entente-hallitukset.
Käytännössä merkitsee se vientitul-
^lia, josta nykyisen tilanteen aikana
täytyy seurata tuotannon yhä laaje­neva
supistuminen. Taas tehtaiden ja
, koneiden Vllhontilmistä, Saksan .ta­louden
jatkuvaa tuhoamista kunnes^
miljoonat nälkäiset proletaarit väsäh jse,
tävät sortuvan soraläjan alle.
Lopuksi anastavat ympärysvallat
Saksan ranskanpuoleisen tullirajan
ja pidättävät itselleen kaikki tullitu­lot.
Raaka -rj'östöretki alkaa nyt Sak­san
taloutta vastaan, putipulftaaksi
rosvoaminen, järjestelmällinen hävit
täminen «jälleenrakentaminen».
Mitä 'keinoja saattaa Saksan pää­oma
yrittää talouden pelastamiseksi?
Talouden pelastaminen merliitsee
sille voitto-osingon pelastamista. Se
koettaa pysyä proletariaatin elinta­soa
polkemalla. Työnantajain Tbfok-käys
proletariaatin kurjistamiseksi
tulee tuimenemaan. Askel askeleelta
syöstään tj^oläiset syvimpään hätään
kunnes rosvotun, rappeutuneen talou
den pirstaleet heidät hautaavat.
Siinä tulevaisuuskuva viinieislm-päin
tapahtumain jälkeen. Saksan
porvaristo lurittelee kansallisesta 'ar­vosta
ja päättäväisyydestä;, kuten
neuvoton, tuTioaan kohti kulkeva le-j
pertelee virrenvgrsyjä avuttomutides
saan. «Vorwaitskin> yhtyy porvaril
lisen koiralauman teeskenneltyyn ^^[^
kiukkuun—- että nyt olisi Versaille­sin-
rauhansopimus r i k o t t a v a— jon­ka
takana on toivoton toivo, kansalli
sen seikkailun kautta pelastua vara­rikosta.
/Epätoivoista on toivokkuuden häi­väkin,
sillä natsionalististen fraasien
tukena ei ole nyt minkäänlaista tosi
voimaa. Lloyd George ja Briand sen
Lontoossa osoittivat pysymällä jäyk­kinä,
sillä tiesivät, että päätösten
ja sähkösanomien takana, joita her­r
a Simo;is esitti «Saksan "kansan tah­don
ilmaulisinaj» ei ollut muu kuin
voitettu, ryhditönnä päivästä toiseen
hoippuileva porvaristo. • '
Saksan porvariston, joka kautta
vuo&len valtansa jokikisenä päivänä
ön syössyt työtätekevät joukot yhä
suurempaan kurjuuteen, ön aseeton-nä
antauduttava lännen kajpitalismil
le, kun se ei uskalla ojentaa kättän­sä
Idän nuorelle proletaariselle jät­tiläiselle,
jossa näkee kuolemansa j u ­listajan.
Heidän ön nyt myöi^nettä-
Yhdessä Neuvosto-Venäjän kanssa
on Saksan työväen käytävä rakennus
työhön. J*foletaarinen »Venäjä tar­vitsee
koneita, maataloustjrekaluja,
kaikkia teollisuustuotteita. Se tar­vitsee
liikennevälineitä voidakseen
vastineekä kuljettaa raaka^inelta,
pellavaa, puuvillaa sekä viljaa, joita
Saksan palelevat, nälkäänäkevät
proletaarit nyt turhaan kurottelevat.
Jos viennin sulkeminen Enteen
merkitsee porvarillisen Saksan Jfatas-troofia
niin muodostuu se proletaari­selle
Saksalie perustaksi taloutfca uu­delleen
järjestettäessä työtätekeviin
joukkojen t&rpeitten mukaiseksiijouk
kojen, jotka tityt turhaan odotiavat
vaihtoa Idän sikkaideh alueiden kans
sa, jonka rikkaudet ilman tuon im-kon
apua jäästfät käyttämättä. Voit-totalouden
vacarikosta vie tie ktmt-munistiseen'
rakennustyöhän;:porra-rilliseri
politiikan vararikosta työvä­enluokan
valtaao* rikkomattomaani
liittoon, läheisenhän talousyhteisyjrl
teen Neuyosto-Vcztäjän, koko maaQ-man
.proletaarisen kumouksen voima
vä, että se^ jolle ov^t anta^utuneet.
on rosvo, joka on päättänyt uhrata
heidät pelastaakseen ojnan Ifukkaron
sa. Saksan porvareiden politiikka on
saanut viimeisen armppjston. Heidän
viisautensa huippu on: pysyä hiljaa,
kun Saksasta juoksutetaan veri<
Saksan proletariaatti ei voi antau­tua
uhrilampaaksi.; Sen verta ennen
kaikkea himoitaan; sen kaulaaii pan
naan se silmukka, josta kapitalisti-
Iiei^ Saksa ei voi pelastua.
Proletariaatti'pelastuu. Sille on
tie avoinna; Idän voittoisan jättiläi­sen
Neuvosto-Venäjän rinnalla, jo­ka
jo kolme vuotta on vastustanut
ententeä, joka el hoippulle vararikon
partaalla, vaan ponnistelee uudestl-yakennustyössä,
joka kakista vastar
Yallankumouksellisten juonista huolj.
matta seisoo ja nyt taaskin on saa­nut
voiton tsarististen kenraalien ja
palkattujen provokaattorien nostatta
masta kapinasta. Saksan työläisten
on vieri vieressä Neuvosto-Venäjän
kanssa kuljettava tietä, jonka Sak­san
porvaristo Itseltään sulki ja jos
he tuolla tiellä kohtaavat porvaris­ton
esteitä on ne raivattava, tieltä.
Ellei työväenluokka saata päästä
silmukasta katkaisematta äamaljä
porvariston. kaulaa, niin katketkoon
Aaiieisia ja tapah­tumista
.Jos nyt porvariston Saksa onkin
T«ämatonna, isidotuin käsin, tulee
prdletaarisella Saksalla olemaan hor
junaton tuki Nenvoato-Venäjässä.
EHca Saksan'^työläisillä olekaan mi­tään
anahdollisuutta pelastua enten-te-
rosjron kynsistä, niinkaoan kun Si
mons j » Pehreribach, Saksan porvaris
ton edoetajat sen puolesta puhuvat,
niin saavikhe — niinkuin ny^Neu-vostaiVen^
ä — pälyä päivältä yhä
lukuisampia liittolaisia Itse ent«nte-malden
•työJöislstä, kun he alkavat
silvota Ville Iltsen Saksaa, alkavat It
se puhua puolletaan. — Der Kämp.
^r.^ . „ .|. •
Ruotikin kommunisti'-
nen puolue ja anima-iillinen
vaUstustyö^^^
Ruotsin kommunistisen puolueen
perustavassa kokouksessa hyväksyt­tiin
seuraava päätöslauselma, koske­va
mainitun puolueen ja ammatilli­sen
valistusjärjestön suhdetta toisiin
Puoluekokous pitää sitä vällanku-mpukselllsta
suuntaa, jonka ammatll
linen liike on ottanut, lupaavana en­teenä.
Työväenluokan valveutumi­nen
täytyy ehdottomasti merkitä ka­pitalismin
kukistamista ja niiden me
nettelytappjen hyväksymistä, jotka o
vat välttämättömät yhteiskunnallisen
vallankumouksen onnistumiseksi, ja
jolta kommunistinen puolue ohjel­massaan
erikoisesti painostaa.
Mistä sltteönperälssä tämä vallari
kumouksellisten aatteitten, järjeaitö-muotpjen.
ja vallankumouksellisen
taktiikan: silminnähtävä leviäminen?
Nähtävästlkln harjoitetaan valistus­työtä
nyttemmin ammatillisen liik­keen
erikoisuuksia silmälläpitäen. On
mukauduttu niihin erlkolskäsjtykslln,
joita ammattiliikkeessä ön vallalla.
Tätä varten on perustettu erityinen
propagandaelin, jonka ^arl^oltukse-na
on erikoisesti vaikuttka sitäpait­si
laatia erikoinen,'; vallankumouksel­liselle
ammattiliikkeelle soveltuva oh
jelma. j
Kokous ilmaisee/täten suuren tyy­tyväisyytensä
sen Johdosta, - että Am­matillinen
Valistusjärjestö on aloit­tanut
toimintansa. Se pitää vallan-
OikoMUtUpibJiitalaiata importeera-asta
r
Meidän canadalaiset oikeistotupla-juulaisemme
oVat olleet jo pitem­män
aikaa aatteellisesti vararikkoti
lanteessa. He ovat. koettaneet n i l -
' k o a Jotakin henkiseen nälkäänsä hei­dänkin
aatteensa kannalta kehnosti
> toimitetusta Iridustrialistlsta ja mää-kineet
sen mukaista^ 4:lyömaateoriaa>,
jolla työläiset näkivät olevan jotain^
; merkitystä silloin kun vielä oli riittä­västi
töitä. Mutta nyt kun yleisma-
^ilmalllsen pulakauden mainingit o-
; vat täälläkin viskanneet työläiset
nälkäisina ja alastomina kaduille, el
kukaan tervejärkinen työläinen e-
; näan voi sulattaa heidän yksipuolista
työmaateoriaansa — nähkääs kun el
ole työmaata. Ja kun työläisten ta-
; taloudellisesta talstelujäjestöstä —
; jOBU:n metsätyölälsten Port Arthur-'
" in j a Sudburyn piireistä ovat muuta-
-.matT^dustriaH agentit muodos-
'taneet mainitun lehden «kannatus-renkaita
» ja agenttuureja,- on työ-flälsten
taholta alkanut tuntua yhä
) ilettäväftmältä. tämän olkelstotupla-
' juulalsen sakin meiningit. Tässä
•5 aatteellisessa vararikossaan ja henki-sesä
tyhjyydessäänkään ei näille ih-
.misllle kuitenkaan ole alkanut kelva-
•A:ta tieteellinen ja vallankumoukselli-nen
selvä sosialismi. Siksi on kiireh
:. ditty importeeraamaan Yhdysvallois-litta^
oikeistolalstuplajuulaisuuden opin
•V leyittäjiä, • «Mamma* Vitikainen
vpistäysi jo Port Arthurissa «luennoi-massaK,
Kiviniemen Jussi tuotettiin
;=Soohon ja Gopper Cliffiin, jossa v i i -
näytä olevan selvillä, että se veljeilee
hyvin sekavan joukon kanssa. Toi-seltapuolen
yhdysvaltalaisilla olkeis-totuplajuulalsllla
on itsellään h: t
käsissä, täytyy saada aek^ «atteellis-ta
että ainoolUät& apUBi atllä rehelli­set
tuplajuulatsbt tekevät suurin jou­koin
pesäeroa heidän sakistaan.
Tämän klrjotfeijakin pistäysi kuu­lemassa
Jussia hänen puhueösaän
Sudburyssa. Tunnen Jussin en­nestään
ja olemme olleet persoo­nalliset
ystävykset, vaikkakaan em-me
aatteelliset enään pitkään aikaan.
Arvelin kuitenkin että Jussikin olisi
jonkun verran edistynyt j a oppinut
viime vuosien valtavifin tapahtumain
ja aatteellisen vallankumousproses-aln
vaikutuksesta ja ertnen kaikkea
niistä valtavista tapahtumista, jotka
ovat niin suuressa määrin helpotta­neet
meitä ymmärtämään työväen
luokkataistelun kokonaistehtävää.
Mutta ei. Jussi kerskui hänen kan­tansa
olevan vanhan, ja «vanha» se
todella olikin. Joutaisi jo romukop­paan.
No niin. Jussi puhui. Selosti te-ollisuusunlonlsmin
rakennetta hyvin­kin
ymmärrettävällä tavalla. Eikä
tämän kirjottajalla ole enempi nyt
kuin koskaan ollut sellaista taloudel­lisen
järjestön muotoa vastaan, päin­vastoin,
olen sen puolesta aina lujas-ti
tapQllut, täällä Canadassa juuri k i i
vaimmin suomalaisia tuplajuulaisiä
vastaan, jotka «tuplajuulaisina» ov.nt
OBU:ssa katkerasti taistelleet yhdys
valtalaisen Ison Union rakennet­ta
vastaan. Myöskin on tämän kirjot
taja jo toistakymmenen vuoden ajan
tahtonut J.ntaa tcollisuusunionismil-le
sille kuuluvan törkeän sijansa työ
väen luokkataistelussa. Mutta kun
se ja sen kaikkein yksipuolisin kanta
kumouksellisen kehityksen ilmaukse­na,
jonka tarkoituksena on saattaa
ammatillifiesti järjestyneet työläiset
yhteiseen vallankumoustaisteluun ja
sosiallstls-vallankumoukselliseen va­kaumukseen.
Jotta puolueen ja jär­jestön
väliset suhteet jo alusta a l ­kaen
olisivat täysin selvät, ehdottaa
kokous valistoqö^estön kokouksen
päätettäväksi seuraavaa:
1) Se liittyy Kolmanteen Internia-tlonaleen
pitäen sen antamia suunta­viivoja
sekä BaiutBhj kommunistisen
puolueen ohjelmaa ja politiikkaa p h
tavina periaatteinaan.
,2) Valistusjärjestön elimellisinä
soluina ovat eri ammattijärjestöjen
jäsenten muodostamat kommunisti­set
seurat, joiden tailee olla yhteis­työssä
puolueen vastaavien palkallls-yhdlstysten
kanssa. "Ne tekevät vii­memainituille
selkoa ttolmlnnastaan.
3) Puolueen vastaavilla järjestöillä
on oikeus lähettää edustajansa sekä
palkallisiin seuroihin että niiden
muodostamiin piirijärjestöihin. Puo­lueen
työvaliokunnalla "On sitäpaitsi
oikeus lähettää edustajassa Valistus­järjestön
päähallintoon. Mainituilla
edustajilla on kalkilla selcä oikeus
tehdä ehdotuksia että ottaa osaa kes
kmstelun kulkuun.
Edellyttäen että Valistusjärjestön
kokous tekee ylläolevan evästyksen
mukmsen päätöksen velvoittaa puo­luekokous
tulevaa puoluehallintoa:
antamaan Valistusjärjestön toimin
nalle kaikkea tarvittavaa, avustusta
ja tukea, mikäli sitä vaaditaan; '
velvoittamaan kalkkia puolueen jä
senlä järjestämään kommunistisen
seuran jokaJsen ammattiyhdistyk­sen
jäsenistä, mikä seura on yhtey­dessä
puolueen vastaavan paikallis­yhdistyksen
j a Ainmatllllsen Valis­tusjärjestön
kanssa;
myöntämään valistusjärjestön pää
haillnnolk lähettämään edustajansa
puoluekokoukseen (työvaliokun­taan)
ammatillisia tai ammattiliiket­tä
koskevia kysymyksiä käsiteltäes­sä.
Mainitulla edustajalla on lau­sunto-
ja ehdotusoikeus.
_—o———•
Neuvostovallan kirjel-mä
talonpojille
Äskettäin lähetti Venäjän neuvos­tohallitus
seuraavasisältölsen kirjel­män
Venäjän talonpojille:
Monivuotinen ja pitkällinen sota,
jota neuvostovalta on käynyt tsaarin
kenraaleja, Venäjän suurrttllllssrflfllli sla ja
ulkomaisia kapitalisteja vastaan, cnU^ön saattaminen auttaa suuresti ta-päättynyt
työläisten ja talonpoikien
voitolla. . Tässä sodassa .me, kiitos
Punaarmeljan sankarluden, pelastim­me
talonpolkalsmaat- suurtilallisten
anastukselta, emme antaneet tehtai­lijoille
tehtaitten ja konepajojen pa­lautua,
emme antaneet ulkomaisille
porvarillisille valtioille tilaisuutta
riistää Venäjän rikkaviteia ja jättää
niitä heidäh raastettavikseen, • Sota
on vienyt suuria varoja ja vaatinut
työläisiltä ja talonpojilta suuria uh­rauksia.
Erikoisen raskasta pn talon
pojille ollut maatalpustuatteille ase­tettu
pakkoluovutus, jonka neuvosto
vallan oli pakko saattaa käyntiin elät
taakseen monimiljoonaista työläisarr
meljaa, rautatieläisiä ja käsiinsä o f ta
piansa teollisuuslaitdkset. Neuvosto­valta
on sangen hyvin tiennyt pakko­luovutuksen
raskauden, sen epäsuo-tavuuden
ja epäkelpoisuuden maata
louden kehityksessä. Mutta neuvosto­valta
alkoi toteuttaa käytännössä
pakkoluovutusta hyvin käsittäen, et­tä
työtätekevä talpnpoikaisvaestö
ennemmin antaa neuvostovallalle an­t
e l i pakkoluovutuksen koko ras­kauden,
kuin pakkoluovutuksen ku­moamisen
ja suurtilallisten voiton,
maan kadottamisen, hävityksen ja
•Puna-afmeljan tuhon,
S^yt, kun kapitalisti-suurtilallisten
ensimmäinen hyökkäyssarja Neuvos­to-
Venäjää vastaan on tullut torju-tukS,
kun Venäjä sodassa on lielasta
nut nrllppumattomuutensa ulkoisen
pääoman vallalta ja Itse tullut voi­makkaaksi
suurvallaksi sekä alka­nut
keskustelut muitten suurvalto­jen
kanssa kuten tasa-arvolnen tasa-arvoisten
kanssa, kun mahtava Eng­lanti
on allekirjoittanut kanssamme
kauppasopimuksen, kun meillä on
niahdolllauus palauttaa rauhalliseen
työn tekoon puolet Puha-armeljasta,
kun kanppateltse ulkomaitten kaius­sa
me vöhnme saada valtiolle tarvik­keita
vaihtamalla niitä osaan talou­temme
lllkatuottelsta, n y t ' o n tullut
aika vähenin talonpolkalpäestön
raskauksia ja Ylelsvenälälsen Toi­meenpanevan
Keskuskomitean ja
Kansankomissarioltten Neuyosjon
päätöksellä kumota pakkoluovutus-järjestelmä
ja 'm sijaan saatetaan
käyntiin luonnossa suoritettava vero.
Tämän veron suuruus on oleva ple
n empi kuin aikaisemmin pakkoluovu­tuksen.
Se on määrättävä ennen ke­vätkylvöä,
jotta jokainen talonpoi­ka
voisi jo aikanaan laskea, mikä o-"
sa sadosta on annettava valtiolle ja
kuinka paljon jää hänen Itsensä käy
tettäväksl. Vero on suoritettava yh-telstakauksesta
s. ö. veron tulee lan­geta
kuilekln talon isännälle, jotta
ahkera ja työtä harrastava isäntä ei
tulisi kärsimään naapurinsa huoli­mattomuuden
vuoksi.
Veron suorituksesta jäMle jääneet
tuotteet tulevat talpnpo|an täydelli­sen
oman käytön alaisiksi. Hänellä
on oikeus vaihtaa ne elintarpeisiin ja
kalustoon, joita hallitus tulee tuotta
maan ulkomailta, tehtaista ja kone­pajoista.
Hän voi ne käyttää vaih­taakseen
välttämättömiä elintarpeita
osuuslllkkeltten kautta ja palkallisil­la
toreilla j a myymälöissä. Samalla
neuvostovalta oh velvolnen varusta­maan
vättämättömlllä elintarpeilla
köyhimmän osan väestöstä, jolla ei
tule olemaan liikoja vpihtoia vartdn.
Viljan pakkoluovutuksen kumoa­minen
ja sen sijalle 'veron käytän-lonpolkasväestöä
ja samalla kiinnit­tää
sitä työläisten ja talonpoikien
liittoon, jolla koko suoritettu vallan­kumous
pysyy. Mutta talonpoikai»
yäetton on muistettava, että tämä
toimenpide on vain vSHaikaista. Kau
hean puutteen ja ulkomaitten kans­ia
käytäväksi tulevan kaupanteon
vielä järjeatymättömyyden' vuoksi,
Tämän vuoksi on tteu^^ostovalta pa-'
koitettu ottamaan osan talonpoikais-tälouksien
tuotteista veron muodos­sa
korvaamatta tappiota. Mutta he­ti
paikalla, kun teollisuutemme tu­lee
saatettua kuntoon, jonka menes­tymisestä
riippuu talonpoikaistalou-den
kohtalo ja sitä miikaa luonnossa
suoritfetfaVa vero tulee vähenemään.
Myöhemmin sosialistisen talouden ra
kennustyössä tulemme me saavutta­maan
sellaisen menestyksen, että jo-jalalla.
Sälftäa mnhää kantaan fi^
joi Jussi pHiueäSäii) ihikä)i|tb)i kysy-mykseen
työvä^ft Mökfeätaistelu laa-jeramaaBÄ
mittakaavassa, taloudelli­sen
taistelun suhde poliittiseen, kuin
myöskin kansalnvällsyyskysymys. Jus
si piirusti «delegelttikqmiteolta» y.m.
renkaita taulun täyteen, osottaen
kuinka niiden kautta rakennetaan
«uutta kaupungin hallitusta», mutta
kun ne on rakennettu, >«minä en tie­dä
mitä sitten tapahtuu», lausui hän.
Kaikesta pääsi siihen käsitytaeen et­tä
vallankumousta "ei tule ennen kuin
kalkki tai ainakin valtava enemmistö
työläisistä on liittynyt IWW:hen, j o ­ka
sitten ottaa vallankumouksen suo
rittaakseen. Jussi el tuntunut ensin­kään
käsittävän sitä seikkaa, joka on
nyt jo tapahtuneissa vallankumouk­sissa
todettu tosiasia, että vallanku-moustilanteessa
muodostuu TYÖVÄ­E
N NEUVOSTOT erinäisistä työvä
en järjestöistä ja että on välttämä­töntä,
että kouluutetaan tietoisia
kommunisteja, jotka kontrolleeraavat
näitä neuvostoja ja niiden kautta
suuria työväen volmavlpusimia. Sil­lä
eihänjiedoton joukko voi johtaa
vallankumousta. Ainoastaan tietoi­set
kommunistit, jotka tietävät mitä
on tehtävä, miten meneteltävä,, jot-ka
ovat jo etukäteen tutkineet työvä­enluokan
tähänastisten, vallankumoj^
usten kokemusten ja yhteiskuntatilan
teen kehityksen valossa asemaa, ja
siis voivat nähdä hiukan eteenpäin,
voiv.it sen tehdä. Mutta Jussi t>T-tyi
vain sanomaan, että nämä tehtä­vät
ovat «sen ajan niurhes.' Ja kun
tämän kirjottaja ja Järjestömme sih
teeri toveri Hill huomauttivat etta
vallankumouksessa tarvitaan tietoi­sia,
luotetulta kommunisteja, vasta,
si Jussi, että ainoastaan «maalta t u l -
iuotetulksl. Jussi el ota eneinkään
huomioon, että mönllU työväen joh­tajille
on tarjottu *etuja», hyvinkin
runsaita *t\ijä, jos rupeavat yöväen-llkkeSA
Sekottkjlksi ja hajottajiksi.
Monet ovat langenneet näiden tarjot
tujen etujen takia. Mutta sellaisia
luokkataistelun koulussa ja toveriku-rlssa
kouluutettuja työväenmj^hlä,
jotka eivät ota työväen vihollisten
tarjoomla etuja, vaan vastaavat ku­ten
Debs, kun hätltä pyydettim kapi­talistien
taholÄ ostaa ja sanottiin «jo
kalsella miehellä olevan hintansa,
että «Yps — minullakin on: hmta ja
se on — työväenluokan täydellinen
vapaus. Jos te sen hinnan voitte suo
rittaa, niin te voitte ostaa minut, mut
ta ei muuten». Puhuja sanoi muu­ten
vallankumoustllanteen olevan A-^
merlkassa vielä hirveän «kaukana»,
joten —• on luonnollisesti tämän pe­riaatteen
mukaan «mukauduttava»
kapitalistiseen järjestelmään ja kor­keintaan
käytävä «työmaalalsteluja».
Mutta hyvin nolostui puhuja kun to­veri
Hill selosti hänelle mitenkä yleis
mailmallinen pula ja . vararikkoisen
Eurppan ostokyvyttömyys järkyttää
perustuksiaan myöten Amerikankin
kapitaismia. ja niin ollen lähentää
meitä tavattoman nopein.askelin koh
ti samaa tilannetta mikä vallitsee Eu
röpassa
Mitä tulee Internationalek-ysymyk-seen,
niin sitä puhuja kierteli kiiin kis
sa kuumaa puuropataa, mutta ilmaisi
kuitenkin peittelemättömästi vastus­tavansa
Kolmatta Kansainvälistä,
koska se asettaa «ehtoja» ja yhtenäi-
^ ^ , on tahdottu asettaa kaikeksi kaikes- j^^^ mouRpt ovat luotetulta» ja että
Äemaihitussarei Suom. Sos. Osasto sa, sitä vastaan olen aina ollut sota- ainoastaan vissit edut saavat ihmiset
mihin työväenjärjestötkin voivat kuu
lua, nimittäin Imperialls-mllltaristls-ten
sUurrlistäjien koko mailmaä kä­sittävä
Kansain liitto, ja proletariaa­tin
mallman liitto r - Kolmas Kansain
välinen ja että työväen järjestöjen
täytyy liittyä joko pmaan kansain­väliseensä,
tai sitten antautua kapi­talistisen
Kansalnlllon apurijärjes^
töksl, myönsi Jussikin kannattavansa
Punaiseen Ammatti- ja Teollisuus-järjestöjen
Hittoon IWWai liittymis­tä,
«ehdoilla», että se pysyy erillään
poliittisesta Kolmannesta Kansainvä­lisestä.
Tässäkin-puhuja ilmaisten
vanhentuneen polltiikkäkauhun, joka
el merkitse eikä ratkaise mitään. !
Välttelyä, kesti klo 2 asti yöllä. Ja
aina kun Jussi jputul pulaan, koetti
hän selvltytyä siltä nälvlmisellä, hal­pamaisella
persoonarakittelulla, joka
ei suinkaan antanut krediittiä hänen
asialleen. Vanhana persoonallisena
ystävänä minua suretti, ettei Jussi o-le
jaksanut kehittyä, vaan yhä uskoo
ja yrittää syöttää työlälstoverelUeen-kin
vanhaa hapatusta, joka ei nyt e-nään
kelpaa valveutuneelle työläi­selle.
Täytyy muuten myöntää, että
Jussin kuulijakunnassa oli paljon,
jotka uskoivat puhujatT muutamilla
vitseillä ja letkauksilla kumonneen
häntä vastaan tehdyt väitteet.^) Nä­mä
ovat sellaisia pintapuolisia ihmi­siä
joita voi viedä mihin vain. Mutta
sitävastoin monet niistä, jotka ovat
vielä olleet epäselvillä, kummanko va
Iita, oikeistotuplajuulaisen, vaiko
konimunistissosiaistisen aatesuunnan,
poistuivat Jussin puhetilaisuuksista
sen perusohjelman koko mailman työ jviimasti.päättäväisinä, että Jussin e-väenliikkeelle
eikä siedä luovailua jdustama kanta työv.nenlikkeessä on
sinne tänne, eik-ä myöskään siunaa kärsinyt auttamattoman haaksirikon,
oikeistotuplajuulaista sekasotkua.
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä S30--S40. en 1 1^
= lähetyksistä $40.00-?60.00; 75c lähetyksistä $60.00-~Soft w- -
5 ?100.00 25c. jokaUelta alkavalta sadalta lisää. ' | j
TAPAUS j
» - Sffldbuiy^Ont l |
Torontossa ottaa rahalähetykslä vastaan tov. A.-T. Hill 214 AHai • S
St. West. • • ; . • ' Aaeiai-j
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiihTiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
ja merUtkäS •m •
, Canadan Suomalaisille iuokkatietoisllle työläisille' saamme il
moittaa, että itään on perustettu uusi lehti «noskelaisen^ Raivaaun
tilalle. Lehden nimi on ETEENPÄIN ja osote: ^™J-n
7 ^ — 40 St., Brooklyn, N. Y .
vk. JM2*OoVkk.'''^^^^^^ tilaushinnat ovat: $6.00 vk. $3.25 puoli
f ^^^^'^r,''"'''"'''^}^'' ia yksityisten tava tdauhsenne Vapauden välityksellä, jotta «vittu prosentti
jaapi omalle liikkeelleftne. F "»entu
Proletaaritervehdyksin,
?<iiMniuiNiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiiniiiiiiiiiiiiHiHiiiiii„„|
kaisesta talonpojalta otetusta puudas
ta me tulemme antamaan samanar­voisen
ja maaseudulle välttämättö­män
tuotteen. ,
Lähestyvän heyätkylvökauden vuok
si Yleisvenäläinen Toimeenpaneva
Keskuslkomitea ja Kansankomissari-oitten
Neuvosto kehoittaa Venäjän
maataviljeleviä jännittämään kaikki
voimansa, ettei yksikään desjatiina
jäisi kylvämättä. Jokaisen'talonpo­jan
on tiede*ttävB Ja täysin käsitettä­vä,
että mitä enemmän maata hän
kylvää, sitä enemmän jää hänelle lii­kaa
viljaa Hänen oinaan käyttöönsä.
Mutta samalla on tämän talonpojan
muistettava, että joskin .neuvostoval­lalla
on tilaisuutta helJ)oittaa ras­kauksia,
niin tapahtuu se siitä syys­tä,
että sankarillinen Puna-armeija
oh karkoittanut pois työtätekevien vi
holliset ja osoittanut koko mailmalle
työläis-talonpoikäisvaltion horjumat-tomuuden.
Jos maassa alkaisi ha­jaannus
työläisten j a talonpoikien
kesken j a monilukuisten kansallisuuk
sien kesken, jotka kuuluvat meidäh
suureen työtötekevien liittoon, tai
jos ulkovallat tahtoisivat rikkoa mei­dän
kanssamme solmiaman^ sopi­mukset,
lakkauttaa kaupanteon, a l ­kaa
uuden sodan, palauttaakseen
suurtilallisille ja kapitalisteille näit>
ten kadottamat rikkaudet, ja teli-däkseen\
Venäjästä helpon ryöstösaa
Uin, niin on meidän uudelleen palat­tava
aikaisempiin toimenpiteisiin. •
Eläköön manehikas Puna-armeija!
Eläköön rikkomaton työläisten ja ta­lonpoikien
liitto! Eläköön työläis-ta-lonpoikainen
valta! Eläköön suurti­lallisten
ja kapitalistien väkivallasta
vapaitten työ! .
Tämä hallituksen kirjelmä on luet­tava''
kaikissa Venäjän sosialistisen
Federatiivisen Neuvostotasavallan
kirkonkylissä, maakylissä, stanitsois-sa,
tehtaissa, konepajoissa ja puna-armeijalaisosastoissa.
,
JjyUESTON
Kun sitten Jussille osotettiin, että on j •) Lestatiolaiset uskovat jo pel-ainoasaan
kaksi rengasta — kaksi källä käden olkapäälle panolla syn-mailmaa
kaksi luokka järjestöä, tinsä anteeksi. — Latoja.
Noskelaisetkin hakevat Canadasta-,
päin turvaa
«Nykyaika», Mossun kuolleista he­rätetty
«Säkenet», jonka nimeksi pa­remmin
sopisi sisältönsä puolesta
«Vahha-alka», on myöskin nyt ilmes­tynyt.
- J a valalstaansllnä erikoisesti
meitä canadalalsla seuraavalla luet­tavalla:
Milloinka Canadassa tule« vallan-kumous?
Säkenlen toimittaja lähetti Suo-mein
kansan tunnetulmmalle hiimo-ristaie,
mutta nykyään Mukustutta-
VMi Itsepintaisesti kynätyöstä Meltäy
tyvälle Kaapro Jääskeläiselle seuraa­van
kirjeen:
«Veljemme, siellä kaukana suuren
veden saaressa.
Milloin tulee' vallankumous Cana­dassa?
Minä en tätä asiaa tarkalleen
tiedä ja sentähden minun tulee ky­syä
sitä toisilta, jotka paikanpäällä
olijoina voivat olla viisaampia tässä
asiassa. Aavistelen kyllä vallanku­mouksen
tulevan Canadassa pikapuo­liin,
koska Vapauden toimittaja Pu­ro-
Jussi.... puhuu siinä äänilajissa ja
mliistuttaa, että sanoinhan sen jo sil­loin
kuin tuplajuulaisuuden nimessä
särki Yhdysvaltain spsialistipuoluetta
että niin siinä tulee käymään, että
vallankumous siitä pian tulee. Muut­kin
merk-it ja edelljtykset .Canadas­sa
ovat vallankumouksen kynnyksel­lä
kököttämistä todistavia. Niinkuin
esimerkiksi sekin, että maa.on asu­maton
ja saapi lähimmässä tulevai-jgnudessa
ennenkuulumattoman siir­tolaistulvan,
josta seuraa että entis-
Vapauden 31 numergssa julkais­tiin
tilitys • Suonien punaorpojen hy­väksi
kertyneistä varoista, joka osoit
ti rahallista avustusta kertyneen $2,-
890.72.,_ Jälestä tämän tilityksen on
saapunut Tarmolan osastolta E. W.
Smolanderin kautta $108.60, siis yh­teensä
$2,999.32. Tästä summasta
oli aikaisemmin lähetetty Suomen
Työväenpuolueen puoluetoimikunnal
ten .canadalaisten asema pakostakin
muuttuu. Heistä tulee pikkuporva-relta
luokka-asemaltaaii, ja maanvil-jelljäluokka
kasvaa voimakkaaksi,
maanviljelljäluokka, joka aina on tie
tysti vallankumouksellista, kuten lus-torla
niin selvästi osottaa!!! Kaik­kihan
nämä ovat selviä ja tulipunai­sia
canadalaisen , vallankumouksen
merkkejä ulkopuolisellekin ihraiselle,:
mutta yhtäkaikki tekisi mieli varmen
taa itseään ja Säkenlen lukijoita kuu
lemalla, miltä se .asia näyttää sieltä
länsirannikolta; Montrealiin päin kat­sottuna.
Senpätähden vastaa kieräi-lemättä
kysymykseen, milloin se val­lankumous
siellä tulee, että tässä
taas ei jäisi oikeistolaiseksi ja noske-laiseksi
ja työväenluokan petturiksi
sen tietämättöinyyten^ tähden. Mel­keinpä
olen halukas lykkäämään ko­ko
kuorman sinun ' niskoillesi, jos
vain tässä asiassa jään vanhoillisten,
provokaattorien ja porvarien kätyri­en
kirjoihin. . On ainakin taivaisun
saakka huutava vääryys ja ilkeämie­lisen
kavaluuden todistus, jos et va­lista
minua ja Säkenlen lukijoita ta=-
sä kysymyksessä, vaikka varmasti
sen tiedät. Mitä pitäisikään aja.eu
lähimäisestään, joka tahallaan jät­tää
meidät vanhoillisuuden
nieltäviksi vaikka muutamalla kpan
vedolla voisi meidät pelastaa, ^'».0
maila totuuden.
cJos et halua sanoa canadaia-^" •
vaUankumouksen aikaa aivan mv-^
tiileen, ehkäpä et tunnilleer.Kaan,
kaikkien jumalieh nimessä sano ^^^^
tenlrin vuosikymmen, sekin o ii
rempi kuin pelkkä pimeys.*
Tähän «tärkeään»
vastasi Kaapro Jääskeläinen tapss-sa
mukaan-— tyhjentävästi. Hane.
vastauksensa kuuluu:
«Tässä pisneskirjeitten raossa p i ^