Vapaus, August 3, 1927

              mä
m.
1
1
mm
Moskovan vaDaokonMiiismas^ossa Mjmm
Kiri- L H.
Moskovan vaHaiJramoasamaeossa
käjnti on rotiri «lämys työväenlaok-kataisteliJaJle.
Toukoknon 26 psiä
oli meillÄ tilaisnns tatastaa siihen-
Museon eri kerroksilla sijaitseviin
lokoisiin avaroihin saleihin on sovi­tettu
tärkeimmät tapahtumat Venä­jän
vaHacknmonsliikkeen historialta.
Se on «rinomainen historiallinen tie­don
ja tapahtumain aarreaitta.
sitaatein senaikaisista lausunnoista
j.n.e, Myoikia yleensä työväenluo­kan
ja talonpoikaiston elämä kulta­kin
ajalta on kuvin ja piirroksin ha­vainnollisesti
esitetty. Seuraa sit­ten
työväen poliittisen tietoisuuden
noasu. Käsitetään, että työväen­luokan
vapaÄuminen on sen itser.23
suoritettava. Ymmärretään ettei
se tosin kyUä henkilökohtaisesti nh-
Siellä näemme havainnollisesti esi- • rautava ja urhoollinen yksilöterrbri-tettyisä
maaorjien kapinoita, ta-| taistelu ' itsevaltajärjestelmää vas-lonpoikain
liikehtimisiä ja kapinoita \ taan, jota narodnikkilaiset vallanku-feodaaliherroja,
maa-aatelia ja tsaa-I moukaelliset harjottivat, johda voit-reja
vastaan. Näemme muistoja Ja | toon. Taistelun perusteeksi asete-todisteita,
mitkä pahuvat selvää | taan joukkotaistelu, luokkataistelu,
kieltä kapitalisTum synnystä ja sa-• Tämän taistelan kehitys käy selville
moin proletariaatin synnystä ja j museon ainehistosta-taistelaan
heräämisestä, *^ työväen
laokkataistelun kehittymisestä itse­näiseksi,
jolloin se irtaantuu pikku­porvarillisten
intelligenttien johdon-alaisuudesta
ja hylkää niiden tulok­settomat
taistelutavat. Täten nä­emme
havainnollisesti työväen luok­kataistelun
kehittymisen marxilai­seksi,
näemme työväen lookkataiste-lan
valtavan nousan vuodet ja 1905
vaBankumonsvaoden ja atä seuraa­van
taantnmuskauden ja — jäHeen-nousun.
Sitten saamme nähdä im­perialistisen
teurastuksen raskaat
vuodet ja lopuksi helmikuun vallan-komouksen.
Nähdään tsaarin val­taistuimen
murskaaminen, porvaril­lisen
vallanknmouksen suorittamisen.
Vihdoin näemme siitä eteenpäin
kulkemisen, näemme lokakuun val­lankumouksen,
työväen diktatuurin
toteutumisen ja Neuyostovallan luo-misen.
Näitten tapahtumain yhteydessä
on osoitetta ne johtavat poliittiset
järjestöjä ja niiden historia, jotka
vallankumoustaistelua johtivat. Kom­munistisen
pnolneeti historia. Joka
samalla on proletaarisen vallanku­mousliikkeen
voiton historia, on e-lävästi
esitetty.
Ei tietenkään yhdellä käynnillä
tällaisessa valtaisassa laitoksessa
voi saada kuin yleiskuvan nälstS
historiallisista tapahtumista. Veisi
kymmeniä tunteja jos haluaisi kaik­keen
tutustua., Niin paljon on kul­takin
ajan kohdalta aineksia. K n -
Idn historiallinen kaasi ja tapahtuma
on esitetty niin, «ttä saa ehjän kä­sityksen
sen syistä, sisäUöstä jä
seuraamuksista. 2iurnlaisen histo­rian
tutkimusmetoodin mukaisesti on
aina ajan kohdalta, jonka tapauksia
Icuvataan, esitetty sen ajan t^ou-dellinen
tilanne graafilllsissa tanlu-koissa,
piirroksissa Ja numeroilla
taustaksi, jotta nähdään ne talou­delliset
tekijät. Jotka olivat vaikut-tajina.
Mainitsen muutamia mieleen jää­neitä
seikkoja^
Jo ennen varsinaisin museosalei-hin
astumista on pysähdyttävä mah­tavien
taulujen eteen, eteishalUiora.
Ne kuvaavat Stenka Rasinin Johta­maa
kasakkain Ja talonpoikain ka­pinaa.
Eräässä taulussa nähdään
miten Stenka veneessä seisten puhun
joukoilleen kehoittaen taisteluun va-patidesta.
lupina ei Johtanut voit­toon,
ee kukistetiin. Työväenluok­kaa
ei silloin vielä ollut Toinen
taulu kuvaa Stenkan mestauksen.
Erikoisen mielenkiintoisia ovat ta­lonpoikain
puista veistämät korko­kuvat
Stenka Rasinista.
Seuraava historiallisesti merkit­tävä
kapina on Pngatshevin johtama
kapinaliike 18-vubsisadän toisella
puoliskolla. Hallituksen sortamat
kasakat, maaorjat ja äsken synty­neitten
teollisuuslaitosten työläiset
ottavat kapinaan osaa. Alussa oli
kapinallisilla menestystä, mutta jou­tuivat
sitten tappiolle.
Myös dekabristien kapina kuvin
ja kirjallisuudella osoitettu. Sen
satavuotismuistokal on järjestetty
erikoinen huone, jossa m.m. on
näytteillä dekabristien kapinasta
Neuvostovallan aikana toimitettu
kirjallisuus, mikä käsittää useita
kymmeniä niteitä.
, Sitten .seuraa Venäjän proletari­aatin
esihistoria Narodnikkilaisuu-den
historia. Marxilaisuuden ilme­neminen
ja taistelu tätä narodnikki-lajsnutta
vastaan. Narodnikkilai­set
S.O- eräs osa sivistyneistöä laski
vallankumousliikkeen perustaksi ta­lonpoikaiston
aliarvioiden työväen­luokan
merkityksen- Marxilaiset
taas taistelun johdon kuuluvan pro­letariaatille.
Joka Johtaa kaikkia
vallankumouksellisia voimia ja niin
myös talonpoikaistoa, joka liitossa
proletariaatin kanssa vain voi ase­maansa
parantaa Ja vapauden saa­vuttaa.
T&nän sitten -historia o-soittaakin
oikeaksL \
Voidaan nähdä miten kapitalismin
•kehxttyessi myös työväenluokka
syntyy Ja miten se astuu luokkatais­teluun.
Itsenäisiä, työväenjärjestö­jä
tavataan Jo v. 1875, kunnes V«- | lista toimintaansa,
najän sos.-dem puolue perustettiin
1898. MinskissäT' Työväenpuolueella
on elettävänä monta vaikeata ajan
kohtaa. .Sen 01»; taföteltava aatteel-|
lista epäselvyyttä vastaan, 'tearismin 6Uv^^^ näiltä ajoilta kotoisin olevat
Erikoisen nuelenkiintoista on seu­rata
Leninin osuutta vallankumous­taistelussa.
Hänen esiintymisensä
alusta loppuun saakka on johdon­mukaisesti
marxilainen. Hänen o-suutensa
ja johtajamerkityksensä
käy selville puolueen historian esi­tyksissä,
puoluekokouksista y-m..
Vaoden 1905 vallankumoustapah-tumia
kuvaavat salit ovat erikoisen
kiintoisuuden kohteena. Erinomai­sen
elävästi kuvatauluissa - nähdään
tammikuun veriaunnuntain tapahtu­mat.
Työväen suuret Joukot eivät sil­loin
vielä olleet luokkatietoisia. Tä­tä
kuvaakin suuri taulu, jossa esi­tetään
miten työväen valtaisat jou­kot
jumalankuvia kantaen ja kei-sarihymniä
laulaen menevät pappi
Kaponin yllyttämänä "isä tsaarin"
luo alamaisesti valittamaan vaivo­jaan.
Mutta "isä tsaari" antaakin
sotajoukoillensa käskyn ampua kan­saa.
Satoja kaatuneita jäi talvipa­latsin
torille. Kuin yhdellä iskulla
selvisi muille joukoille luokkatietoi­suus.
' A l k o i vallankumouksellinen
nousu. Kaikkialla Venäjää yhteen­ottoja
ja kahakoita työväen Ja hal­lituksen
joukkojen välillä. V, 1905
otti lakkoliikkeeseen osaa 2,863,173
henkeä. Myöskin talonpoikaiska­pinoita
on eri puolilla maata. Ja
kapinoita sotaväen keskuudessa.
Lokakuussa 1905 on yleislakko.
Useissa paikoin pitää valtaa käsis­sään
työväen neuvostot (tältä ajal­ta
onkin neuvostovallan valtiomuoto
alkuaan). Monarkia oli pakoitettu
perääntymään kun sen valta-asema
horjahteli. Tsaari antoi lokakuussa
manifestin Duuman kokoontumi­sesta.
•'
Porvaristo riemuitsi. Se lankesi
tsaarin eteen ja nousi työvEkei .vas­tan.
Työväki ei ollut tyytyväinen.
Se asettua boikoteeraamaan duu­maa,
julistaa ja valmistaa aseellista
kapinaa. -Kapinoita olikin eri puo­lilla
maata. Niistä voimakkain oli
Moskovan kapina joututcuulla. Bols­hevikit
olivat kapinan johdossa. 10
vuorokautta pitivät kapinalliset puo­liaan.
Vasta sitten kun hallituksen
joukot saivat Pietarista apua saa­tiin
kapinalliset kukistettoa.
Tämä kaikki käy selville erino­maisen
elävästi maalatuista tau­luista,,
^.taulukoista ja piirustuksista.
— Kerron, vielä toisessa kirjotuk-sessa
havainnoistani tuossa mielen­kiintoisessa
museossa.
Museon kirjotuksissa tapahtumain
ajoilta sanotaan, että häviöstään
huolimatta oli 1905 kapinalla suuri
nrerkitys, sillä koko ' proletariaatti
käsitti, että ilman aseellista taiste­lua
ei voida kukistaa itsevaltiutta'
Ja se käsitti, että ilman armeijaa,
ilman talonpoikaiston tukea on voit­to
mahdoton.
Kuvaavaa on miten menshevikit
jo tähänkin kapinaan suhtautuivat.
Ne voivottelivat Tässä ilmeni hei­dän
opportunistinen pelkuruutensa.
Niinpä on museossa siteerattuna
Plehanovin sanat: "ei olisi pitänyt
tarttua aseisiin".
Mutta Lenin katsoi, etä kapina
oli kiertämätön ja että tulevaisuu­dessa
on uusi kapina edessä ja Le­nin
kehoitti puoluetta ja proletari­aattia
ottamaan oppia kapinan ope­tuksista.
Venäjän vallankumoustapahtumta
seuraa myös liikehtimiset Suomessa­kin.
Museossa on aineistoa vuoden
1906 Viaporin kapinasta ja sen vai­heista.
Suomalaisten jgunakaarti-laisten
kuviakin on. Meillä oli tilai­suus
nähdä myös grafton-kiväärejä.
Tätä vuoden J 905 vallankumous­vuotta
seurasi taantumusvuodet Py­sähdyin
kaameaa kieltä puhuvan
taulukon eteen. Siina graafillisesti
osoitettiin hirsipuun kuvilla Ja nu­meroilla
paljonko kumouksellisia oli
vuosina 1907—1909 hirtetty. Muis­tiini
Jäi yhteisnumerot Kuoleman­tuomioita
näinä vuosina annettiin
5,08 Ja teloitettiin 2,073.
Tästä taantumuksesta huolinaatta
jatkoi työväenliike vallsr.kumouksel-
Puolue oli jo
tottunut maanalaiseen, salaiseen
työhön ja sitä työtä nyt Jatkettiin
Ja tehostettiin.
- Varsin kiintoisat nähtävyydet o-
MjösTda ulkomailta käsin tuotiin
täzstii&a salaista kirjallisuutta ja leh­tiä.
Tärkein oli Leninin toimittama
"r^kra" (Kipinä) lehtL
Myöskin oppaittea taholta mai­nittiin
menshevikkien ja bolshevik­kien
välisestä taistelusta. Kun olen
aikaisemmin jozikunverran Venäjän
työväenliikkeen historiaan tutustu­nut,
niin nyt paremmin schrisi se
luokkataistelusta luoparunskanta,
jota silloin menshevikit ajoivat ja
myös entistä selvemmäksi käy se
vastavallankamöBksellinen osa, jota
ne menshevikit (Dan y.m.) suorit­tavat
.
Menshevikkejä kutsuttiin silloin
"likvidaattoreiksi". Se tarkoittaa,
etä ne tahtoivat saada työväen toi­mimaan
vain julkisesti ja hylkää­mään
itsenäisen toiminnan ja kul­kemaan
porvariston hännissä. Ne
kieltäytyivät kaikesta vallankumouk­sellisesta
toiminnasta.
Työväenluokka ei kuitenkaan hei­dän
tahtoaan seurannut —- se käy
selville museon rikkaasta aineistosta
— vaan kuUd bolshevikkien osoitta­maa
vallankumouksellista taistelun-tietä.
Toiminnassa käytettiin kaik­kia
. mahdollisia keinoja julkisia ja
salaisia. Puolueessa lopullisesti
voitti Leninin johtama bolshevikkien
suunta. Menshevikit lähtivät puolu­eesta.
Seuraa sitten uudelleen työväen­liikkeen
nousu. Siihen ponnahdus­lautana
on v. 1912 kuuluisa Sipe­rian
Ljenan kaivosalueen lakossa
olevien työläisten ampuminen. ; Mu­seossa
kuvaa tätä tapahtumaa maar
laus, jossa esitetään miten sotilaat
ampuivat työläisjoukkoon, joka a-seettomana
tulee vaatimaan edus­tajiensa
vapauttamista. Jotka kai­vosten
johto oli vangituttanut. 250
työläistä ammuttiin.
Jälleen kautta Venäjän alkoi voi­makas
lakkomyrsky. Se sai viri­kettä
kun tapahtuman johdosta si­säministeri
duumassa rohkeasti lau­sui:
"Niinkuin on ollut, niin tulee
aina olemaan." (Miten historia
tätä nyt pilkkaa.)
Työväenluokka vastasi tähän val­tavilla
mielen osotnksilla ja lakoilla.
Lakkotaulukko vuodelta 1912 osoit­taa,
että laldfoihin otti osaa 850,-
000 henkeä. Työväenliikkeen jul­kinen
toiminta myös nousee. V.
1912 alkaa "Pravda"-lehti ilmestyä.
Paljon puhuva on taulukko Joka o-scrittäa,
miten yli 2,000 lehtikerhov
oli työläisistä muodostunut. Jotka
levittivät ja keräsivät lehdelle va­roja.
Menshevikit^ jotka myös koetti­vat
toimintaa. järjestää, niinheillä
oli vain mitätön vaikutus työväen-joukkpihin.
Heillä oli vähäistä kan­natusta
pikkuporvarillisteh ainesten
keskuudessa.
Syttyi sitten, sota. Havainnolli­sesti
taulukoilla osoitetaan imperia-listiv^
tojen ryhmitys sodassa, so-tamäärärahat
ja armeijat.
Myös^käy selville museon aineis­tosta
miten länsimaiset "sosialistit"
suhtautuivat sotaan. Miten-ne o-sottautuivat
imperialistien rengeiksi
ajamaan työläisiä teuraiksi kapitalis­tisen
militarismin alttarille. Syvän
vaikutuksen tekee se kun saa tietää,
että Lenin ja bolshevikit selvästi ja
päättävästi asettuivat sotaa vastaan,
paljastivat sen imperialistisen luon­teen
ja heittivät tunuslauseen: "im­perialistinen
sota on muutettava
kansalaissodaksi."
Tämän mukaisesti työskentelevät
sitten bolshevikit. Kun länsimaiset
sosialistit äänestivät sotamäärära-hojen
puolesta äänestivät bolshevi­kit
niitä vastaan.Ja julistivat avoi­mesti;
työväenluokalle vallankumo­uksellisen
luokkataistelunkäymisen
välttämättömj^tä. Duumassa ole­vat
bolshevikit karkoitettiin Siperi­aan.
Tämä on havainnollistettu
kuvilla.
Sota- kurjistutti työväenluokan a-seman.
Se I^vi tyytymättömäksi.
Laajoja työtaisteluita. Lakkoihin
otti osaa vuosina 1914—-16 2,828,-
ON TODETTU ETTÄ USEIMMAT SUOMAL. MATKUSTAVAT
RUOTSIN AÄffiRKAN LINJALLA
Tähän heillä on monta pätevää syytä! Näin tekemällä he
menettelevät viisaasti! Miäkätähden? Suomalaiset tietävät että mm mm ra
ON SUORA JA MUKAVA T I E -
SUOMEEN tai SUOMESTA
AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ
Ei minkäänlaisia viivytyksiä
Atlannin ja Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa
Jos aiotte matku:;taa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystä­viänne
Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti'jos käytätte
hyväksenne RUOTSIN AMERIKAN LINJAN tarjoamaa erin­omaista
palvelusta ja nopeata kuljetusta.
KAIKKI N^'SY-\IKAISEN VALTAMERIMATKUSTUKSEN
ML^VLTTDET
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoilla vallitsee mitä suurin
puhtaus ja ruokajäcjestys on soviteltu tyydyttämään suoma­laisten
makua.
Käyttäkää aina RUOTSIN A3IEEIKAN LINJAA ja olkaa vakuu-"
tetnt luotettavasta palveluksesta ja tunnetusta mukavuudesta.
Siänaölllnen Ujkeane Vaoden ympäri Halif&xiia
ItäSspäin Ne-ar Yorkista sekä talvien myöskin HaIxfaxista
KOLMANNEN LUOKAN ALIMMAT HINNAT:
SUOMEEN §110.50 ^SUOMESTA $122.00
EDESTAKAINEN PILETTI $186.00
(Canadan vero $5.00 lisää)
LAIVOJEN KULKUVUOROT NEW YORKISTA:
DROTTNINGHOLM
.... ,„.. elok. 20 pmä
STOCKHOLM syysk. 1 pmä
oRIPSHOLM syysk. 10 pmä
GRIPSHOLM lokak. 8 pmä
DROTTNINGHOLM loka. 22 p.
STOCKHOLai marrask. 3 pnä
GRIPSHOLM marrask. 9 pmä
DROTTMINGHOLM
marrask. 26 pmä
„.... .. Halifaxista 27 pmä
JROTTNINGHOLM
syysk. 24 p:nä
STqCKHpLM lokak. 1 pmä
Saapukaa MONTREALIIN noin pari, kolme päivää ennen laivan
lähtöpäivää ja ilmoittakaa kirjeellisesti MONTREALIN KONT­TORIIN
osoitteella: SWEDISH AMERICAN LINE, 1410
STANLEY ST., MONTREAL, QUE., maloin ja millä junalla
saavutte, niin Linjan suomalaiset edustajat ovat vastassa ase­malla
ja auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta kai­kissa
matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saami­sessa
J. n. e.
Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista
ky^rmyksistä icääntykää lähinunän aslamiehemme puoleen tahi
kirjoittakaa suoraan:
SWEDISH AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET, MONTREAL, QUE.
J. V. KANNASTO. BOX 69. SUDBURY, ONT.
Ostakaa parhaimmat
Ruotsalaiset viikatteet
BÄNKO LAATUA
Ovat taattuja leikkausterän kestävyydestä terävänä,
täydellisesti taattuja tehtaan tekovijoHta. Ovat
SCYTHES
No. 5 SIDtlJDi MORA MALLI
Leveä leäiuuterä ja tukeva seSä..Katkaisee alempaa kun
tavalliset viikatteet
f - S C T T H E S ' : --
Tätä mainiota Suomen luokkasota suur-romaania on vielä V a ­pauden
kirjakaupassa. Rientäkää tilaanoaan. Hinta, sid- ?1.5Ö ja
nid. $1.00. Tehkää tilaukset osotteella
VAPAUS, Box 69, Sndbury, Ont
i*
i
No. 11 — DUTCHMAN MALU
Ruohon ja rikkaruohon katkaisua varten. Varustettu tuke­vallat
selällä joka kestää raskasta työtä.
"HANKO" viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräksestä,
kaksi pehmeää Ja keskellä kova, J o r ^ voi teroittaa kun parta­veitsen.
^
"BANKO" viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet Mark-kinoiOa
on jäljennöksiä, jtften olkaa ostaessann^ huolellisia saa­daksenne
kutiluisia Banko viikatteita.
Ostakaa kauppiaaltanne taikka kirjoittakaa asiamiehelle Ca-nadaa
varten.
S A N D V I K
20 sr iVtCMOLAS ST- MONTKEAL f=>. Q.
J U O K A A Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.m.
hyviksi tunnettuja pehmeitä Juomia^
Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Box 1749, 61 Birch S t , N . , Timmins, Önt—Telef 646 J.—K. A. MerikaUio
vainoai sortoa j.n-e. v
- TänaS. kaikki museoissa osoitetaan
valokuvilla alloin toiminneista hen-
Idlöxstä, suorin kirjaimin maalatuin
salsuset pienet Iräsildrjapainot Ja
painotuotteet lentolehtiset j.n.e.
Sadointuhansin kappalein salaista
kirjallisautta oli levitetty.
681 henkeä.
Tsaarihallitus oli heikko. Se ei
kyennyt käymään sotaa. Talonpo­jissa
ja työläisissä kohosi tyytymät­tömyys
kukkuroilleen. Purkautui
helmikuun vallankumous.
On vallan mahdoton yhden käyn­nin
perusteella kuvata kaikkea sitä
rikasta aineistoa mitä on vuodelta
1917. On väliaikaisen hallituksen
toimista kuvia. Sen julistuksia y.in.
y.m.. On kuvia rintamilta. Soti­laitten
karkaamisia y.m. On bols-hsvikien
toiminnasta paljon aineis­toa,
julistuksia, lausuntoja kuvia
y.m. Lokakuun päiviltä, jolloin
bolshevikkien johdolla proletariaatti
kukisti lahonneen" porvarivallan j a '
toteutti proletariaatin diktatuurin
ja alkoi kansainvälisen proletaarises
vallankumouksen.
Kuin elävinä tapahtumain sarjana
kulkevat tapahtumat silmien ohi,
kulkiessa läpi tämän vallankumous-museon.
Nämä tapahtumat selvästi
osoittavat, miten bolshevikkien kul­kema
taisteluntie on ollut ainoa oi­kea.
Se on tuottanut tuloksia.
Kun lopuksi. alakerroksessa on
hämärä vankikoppi sisustuksineen
y.m. vanMlakidutusta osoittavia ko­jeita
Ja'Välineitä, niin ajatus kulkee
dnne, missä edelleen on työtäteke­vien
osana samanlainen kohtalo, mi­tä
täällä työväenvallan mailla saam­me
museoissa katsella. Yläkerrassa
olimme jo saaneet nähdä kuvia maa­orjien
rääkkäyksistä, talonpoikain
pieksämisistä j.n.e. Ne palauttivat
mieleen torppäriolot, Santarmio-saston
nähtävyydet palauttivat mie­leen
sen "nuoremman veljen" Suo­men
ohranan, jfiipä siis ihme jos
vankilaosastoa koskeva osastokin
saa ajatukset siirtymään Tammisaa­ren
tanhuville, missä sadat toverim­me
ovat kantaneet valkoisten väke-vöittämiä
tsaristikomennon jätteitä,
kahleita.
Näkemämme kuitenkin osoittaa,
että noilla ei ole voitu proletaarisen
vallankumouksen voittokulkua eh­käistä.
Vallankumous on voittanut.
Varsinkin kansainvälistä vallanku­mousta
koskevat osastot osoittavat
miten proletaarinen vallankumous
vyöryy voittoisana. maasta maahan.
Vallankumous ei ole kuollut Sen
ainekset kjrpsyvät kaikkialla.
Mieli tekisi katsella enemmän tä­tä
mielenkiintoista historiallista ai'-
nehistoa. Mieli tekisi palata sinne
täydentämään pikapäin tehtyjä ha­vaintoja.
ERÄS AMERIKALAINEN ARVOS­TELU
BRITTILÄISESTÄ
IMPERIUMISTA
Brittiläinen maailmanvalta on toi-senlaatuinen
kairi Joku muu hallitus
ennen sitä. Se ei vain käsitä Vt,
maapallon pinta-alasta, vaan ss po­liittisella
vallallaan hallitsee lisäksi
\7rtta valtamerta- 17/20 maapal­lomme
pinta-alasta pitää anglosak-silainen
silmällä. Se tosiseikka, et­tä
brittiläinen "valta ulottaa Eallitsi-jakätensä
näin suureen osaan maa­palloa,
osoittaa selvästi, miten brit­tiläinen
imperiumi sortaa kaikkia
muita kansoja, piirittäett heidän oi­keuksiaan
ja kehitjpsmahdollisuuk-siaan
niin maitse kuin meriisekin.—
Edellytykset sotaisiin selkkauksiin
muiden valtojen välOlä eivät ole
niin paljon brittiläisten alusmaiden
suunnattomassa koossa kuin niiden
maantieteellisessä asemassa. Britti­läinen
maailnoarivalta ei ole maan^
tieteellisesti eristetty valtakunta, ka
ten Venäjä, mikä käsittää yhtenäi­seen
osan maapalloa. Anglosaksien
imperiumi sulkee sisäänsä koko
maapallomme. Ja kaikki muut val­tiot
ovat kuin sirotellut sen sisään.
Ei yksikään voi seurata luonnollista
aluelaajenemistaan Joutumatta en­nenpitkää
törmäämään yhteen brit­tiläisen
valtion kanssa.—
Toiselta puolen ei Knglanti voi
laajentaa aineitaan tnnkeatamatta
toisten valtioiden maalle Ja aten
loukkaanmtta niiden oikeuksia. Tä­mä
sodanaihe on jatkuva niin kauan
kuin on olemassa tasavSkisyyttä
brittiläisen imperiumin ja sen naa^
purivaltioiäen sotilasvoimien välil­lä.:—
\
Nykyistä brittiläistä valtaa ei voi­da
ylläpitää ehkäisemättä miiiden
maiden alueellista Ja poliittista ke^..
hitystä —- olosujide, minkä täytyiy
johtaa sotaan — yhteen isotaan,
jos imperiumi kukistuu, kokonai­seen
sarjaan sotia, jos se taasen
voittaa." ^
» . i_ '' ==.
R. W. Demorest
Maamittari — Vaori-RuiDoSri
Huron Ohambers,
SUDBURY, ONT.
Suomalaiset voivat Jättää tilaukset
mittauksista, kartoista y.m. minulle.
R. W. DEMOREST.
Sudbury, Ont
MATKAIUJMOn
Siistejä huoneita saatavacA.
EMU. JOHNSON *
62 Edmond Laa«
SUDBUBt, ONTAitJ
L&h«IIi a N. R, asemsa
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
Eäydessäiuie En^lehärtissa tulkaa
C H. I M and^^ kauppaao |
Meillä on Mydellinen varasto ruokatavaraa,
lihaa, y.m.
Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreifca Yeast Gakeja. Kaademummaa.
PERUNAJAUHOJA. SOKERIA, LARDIA Y . M.
Jack Seppälän Sauna
Avoinna 4 kertaa viikoua: TlistaiiuC keskiriackona, perjantaina ja
- Inuantaina kello 1 j.p.p. kello I2:ta yöUS.
Spnice St — PuheUn 1107 — Sudbnry, Ont
Lähellä Vapauden konttoria.
Telefooni SS2
HAMMASLÄÄKÄRI
TM Wood
Bank af Nova ScotU Bldff.
Täyttö-, pääiyatyiP- Ja kultatyäti
tehdään sekä tdosvetämistä.
Konttori pxih«lin 190 .
^ Asunto puheUn 1139.
Sudbory ——- Oalarie.
sm BOTTliG VORKS
K. V. NURMI, omUtaja
Box 1028 — Sudbury, Ont - — Phone 946 1
VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ. \
Tohtori
MD., L.M.C.C., M.aP. & S.
KIRUR8I JA SPECIALISTI
SUKUPUOLITAUDEISSA:
Konttori 12-14 Ross BBL,
Sm^son ja VKtoria katnjefl
kalmana ,
Puhdin 2077 S. Koton 2077 K.
FORT WILLIAM, ONT.
I NORIHERN COÄL & WeOD CO, |
KOVAA JA PEHMEÄÄ KOLIA — KOKSIA — KOVAA JA
PEHMEÄÄ PUUTA
I 202 Mackey Bldg. — Puhelm 744, Sudbury.
f VARASTOPAIKKA — - LORNE STREET —— PUHELIN 86.
AL60MA STEAM BATH
AND~ BOTTLING WORKS
146 Algoma St, SouÖi. — Port Arthur, Ont
- Saosit^laan
HÖYRY-, SUIHKU-, AMME. J A HÖYRYKAAPPIKYLPYJÄ
A«ki joka arkuÄCTi kelU» 1—12 ySÖ*
VirTottujoomatflaakset lihetetaSn kotim Öattae»»
PUHEUN 2400 N .
LABER6E LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
Raokaa i» K « h ~ , -
C A N A D I A N C A F E^