Vapaus, January 15, 1924

              M s
^ 2 Tiistaiiia; tammikiiiiii 15 p. — Toe. Jan. 15 IM
'-'I"
%02«NI SAAEI " " ^
d^stsSs ajokariumm^ Siitä liaoliinstta ^ pitelee
8, G . N B H / -
ToimitDMiaUaiaeB
„ . , , V A P / T i r s \ ; '
( L i b e r t y ^ ' \
. The mdy orgaa of FixmishWvt1tkn hiCankda. Ppl^
litbed in Suäbvry, QnU every Toesday. Thnrsday «nd
, Satnrdsy. - - • '
taan j a valmistelee mqaän k o y l i a l l ^ n v i i m m ^ taxsr
idttub.
Adverddi» tates 40c per eoL (BckMfnimum char«e
Jrinide insertlon 75c. Diieount on *tandlit(r advertise-nenL
The Vapans is the best adrertisiof; mediam amonr
tfie Piniiwh Feople in Canada. "
Vapaaden konttori Ja toimifcos on; UbeHy Bondiosf
X«orBeSt., Pobeiio 1088, Poftiosota: Box 69, Sndbnry.
TILAUSHINNAT:
Cänadaan-yksi vk. M.00« pooli vk. $2.25, kolme kk.
'*'^Yi5jJwStolbin ja Suomeen, yksi vk," 15.50, puoli vk.
13.00 Ja kolme kk.f 1.76. ^ ^ ^ . ,
Tflaoksia, Joita ei seuraa raha, ei toUa^ lSfai|ttämaia<
paHii ariamfcsten joilla on takaukset :
TUsta^,. ** ^.r,^ . Jotot flmotukset pitää olla kont­torisi'IaDaiii^-:^..
t^ihrt«In lehteen tiistaina Ja Janan
tain lehteen torstaina kelto S/
)
Bfif^stered at 4he l^ost Office Department. Ottaw8
as seobnd class matter. , v
Jos ette milloin tahansa saa vastausta jfensimaiseen
kiijeeseenne, kirjottaka» tiodelleen liikkeenhoitajar per-
BoonaUiseUa aimellS*' ^- .i^V'-,.;-
KA^mABTO. liikkeenhoitaja. > Kalajan tOomio. Niinpä kun muutamassa porvarildidessa
Kadotettu kunnia
Peterhoron rkaupunki (btariosaa haki äskettäin itt
selleen.mainetta omalla surkuteltavalla tavallaan: Kau­pungin
oikensTaxtc» tuonutsi eraan puolueemme jaso'
nei^kafadekn Ja;puoleksi kmikauddcsi linnaan'aen Joh­dotta
kun han oli puolueemme äänenkannattajassa
Workerissa^|ulaissut selostdcsen Peterhoron tdtaissa
]a tyopaikpissä maksettavistik nalkapaUicoista. Kaupun-pn:
tyonantaji^t painostavat' tuomion langettamista silla
perusteella, etti holy^ikset^älhals» palkoista a£beut>
tavat Siiriäiset J a munVtyoIaiset karttamaan kaupunkia
j|i näinr olleft halpapalJbcaiMiBta tyovoinm voisi tulla
loppu. . ' 1
kaikista puh|i9ta'utumisyriiyk8ista huolimatta
PeterboroQ kaupungin paalia näkyy sittexdcin Jepaavän
C ; . . ^ ^mmottavä kuUii
, ^Virallisten iilastofen^ mukaan Canadassa 380
«ellaista henkilöS, >iden vuositulot nousevat 50,000
dollariin ja >iita ylöspäin. Naiden ohella on 8,61$
. ' ^ 4ienkil6ä, joiden Juloi nousevat vähintäin 10,000 dol­lariin
vuodessa./'Suurimman osan väestöstä, eli se]-
/ / vemmin sanoen kotcokamtan vuositulot nousevat'ktjski-maarin
vahan yli tuhannen dollaria cja valtaisa osa
kuuluu siihen' jluokkaan, joiden vuositulot ,^vät ntm^
edes tilanteen' dotlariijn. " ^ , T
'NäroS vuositulot' kuvastavat' rikkauksien jalcaantu-
^ . * mistä.'- .Mitättömän pien? prdsenttT^^muutamissa aö^J
doJssa luettava'joukko,' omistaa Canadan rikkaud^.
l" / yatam ryhmän huippuna oyat sonnin luettavat raha-jateoHisuusruhtinaat,
joiden määräämisvalta taloudet-
, lisessa'ja valtiollisessa elämässä on hirvittävä. |a hei-däri
valtaistuimensa juurella taistelevat niukasta toi-:
j,ihe?Rtv|9?t8 ne,'^iotlc8,eivät omista milääo muuta kuin
I - työvoimansa» - ' f
V ' .^T^Sniä hirvittävä^rikkaidenVja köyhien välinen juopa
dn:kapffalistts?n järtpstfelman työtä. Kaikki rikkaudet
' j ovat lyiJnluomaii, .TyoväenliHce opettaa riJstettyia työ-
\ ' Iäisiä nousemaan .taisteluun oikeutetun osansa saami-
'}. aeksi oman raadantansa tuloksista.'
Snojelojänintalaisten
rotoste^ Cana-dassa
julaistaan jatkuvasti hallittdcsen virallisia tilastoja eri­näiseen
elintarpeiden hinnoista, eri kaupungeissa ympä
ri Canadaa^ niin Peterboron kohdalle sattutr tuhka ti
heään kaikkien mustin viiva. Viimeisessä tilastossa
se taas voittaa kaikki Canadan jnuut kaupungit
Nyt olisi Peterboron porvareilla taas syytä I^teä
paikkaamaan loukattua kunnia&nsajSiUä' tiedot kor­keista
elinkustannuksista panevat työläiset karttamaan
iätä pesää yhtä hyvin kuin; alhaiset palkatkin.
Sen'B
Poliisivoima^ei ole saanut paikkaansa pitkä^^n > aikaan,
kun kaupungin ahneet «isät» eivät ole luovuttaneet/
tarpeeksi varoja poliisilaitoksen ylläpitämiseen.- Polii­sit
ovat päättäneet, vettä, ellei palkkoja ala pian -kuu­lua,
nijn silloin täytyy turvautua tavallisten työläisten
taistelukeinoon, lakkoon. f
i Peterboron porvarit ovatkaikista päättäen saatta--
neetkaupuiikinsa'Sellaiseen mainee8een,\ että vaikka
be taottaisivat oikeusmyllyissään yötä päivää mainet­taan
puhdistavia tuomiöitai 6i 'sen sisäine(i olemus sitv
tenkään kirkastuisi. ' / '
Yenaläii rahäkaniiah vakiintumii^en
..t - . ' .Vtiineaikaisipsa uutisissa^^^n MrrAlU^ NeuvflSto-Ve-
, ^>'ä»nn rahan asettamisesta kuUakannalle.' Näiden suun-,
niteltnien, yhteydessä on muun taloudellisen nousin
ohella ollut jo. havaittavissa myöskin Vlihakannan, va-y
kUntumistä. Vuosjich kokeilujen ja taistelujen peräs-tä
alkaa neuvostohaUitus selviytyä niin monia^ vaikea
uksia. tttoUaneesta tafaapulmastai
. K- Uusi». kttltÄannaile;»peinisttfvia^ seteUitä tullaan
\laskemaan piakkoin Mikl^eelle' 10,000,000 dollarin ar-
.vosta ja hiAtikuun alusta tullaan lyömään hopearahaa;
jotka tulevat Icäytantöön nykyisten neuvostooiplien ti-
> lail*; kertoo>iraUinen'Waa koÄev^ tiedonanto. -
' Nyt^onrjo kultakannalle perustuvia «taheyontseja»,
V^^jotka ovat yhdenarvoiset'Englannin punnan'kanssa - r
' vicläpa,-6^tai 7 |)fo5entUa parempiakin, kuudi^n kuu-
>uden aikana iMkctttT liikkeelle kaikkiaan 140,000,-
' ' ' * 000 dollarin arvosta. Muuta paperirahkaa oh liikkeellä
noin ^35,«fo0,000 dollarin arvosta. Huhulcuusta läh-
' tien ei Mta epää paineta, mutla^lailiisesti,tulee se ole-
- „ maan käytännössä vuoden loppuun saakka. Vuoden
3924 lopussa ihnotetaan Venäjän olevan- palautuiiut
^ kultakannalle kokonaan. , / ^ * "
' .., «Se bn 'oltva meidän vastauksemme maailmaUe»,
/ ' sanovat \yenajän^ rahaiasioiden^ johtajat, '«tCatsokaa
Saksaa,' Ranskaa; lEnglantia' ja verratkaa niitä meihin.»
f^if@8|if|j|iisii^ ''''
Kapitalismin viimeinen aste
- i l o meidän vanhat sosialistiset i^eorikmme opettivat,
\ «tä kapitidismi «i- ole paikallaan pysyvä järjestelmä
* , vaan se ,Äuuttuu muodoltaan ja 'olemuksellaan lakkaa
matta. Ölevtit olot kaUdcialla osottavat^tamän Jtjorian
' paikkansapitäväisyyden. - .
' Niinpä esimerkiksi Saksan kapitallstil^pkka on so-dan
aikana ja johdosta läpikäynyt"perinpphjaisen muu-
/ lokseö.. Ennen sotaa se eli pääasiassa, välittömästi tai
Välillisesti, työväestön teollisesta riistannäeta, Tämä
,^ oli liiketoimintaa, joka vaati -rauhaa, järjestystä \a
/Varmuutta sekä- voimakasia valtiovaltaa. Valtio oli
' ' heidän, kapitalistien valtio, he olrval siihen sydämensä
' pohjasta kiintyneitä.,^'
; • Tätä vanhaa kapitalistiluokkaa ei enää'ole olemas;
«a. Sota, setelitulva ja^ elämän alituinen epävarmuus
:&vat.yhä enemmän,hävittäneet omistavista luokista h ^ -
fastukaen teollisuutta kohtaan, ja irinostaneet ne k^-
nottelnun. ^ Kapitalistiluokassa eivät enSa .vallitse teol-ii
mä
mi
i
Siperia —: tulevaisuuden^ maa
' «Current Hislory» aikakausleliti kiijoittaa Siperias­ta
ja 'Sen tulevaisuudesta. I ^ t i käsittelee ^Siperiaa
niiden' tietojen^ja kokemiacsien ? perusteella, mit^ am^ri-kalainen
sotilasreddkunta sai viermllessaan st
na^lQlB. Ennen sitä fei Siperiasta ja sen laajoista luon­nonrikkauksista
ja sijoitusmidid^^
sa tiedetty^juuri* nutäänit^^T^tta kun
lisuudexAaijoiltajat, vaan^ keinottelijat, enimmäkseen]tä, jotka, siellä silloin retkeilivät, ovat hajaantuneet
nousukkaat, jotka ovat=vailla sivistystä, vailla edes\'as-
Junntunoetta, vailla'ymmärtämystä jä kunnioitusta työ-ta
kohtaan. ^ ' • >
Keinottelijat ovat ainoita^ jodca menestyvät vielä
tc^pia? kauppoja
, liksen paiva päivältä kasvavia voimia vastassa on pro-
. letar5aatti,:Joka ori kaynyf fcohd<dtkoin vuosikymmenen,
, . maailmasodanpuhkeamisesta^' 'saaÖca,', yhtämittaista
' ' taistelua' nälkää,' kurjuutta ja kuoleÄanvaaiua vaäTaan,
Työväen valtiotllisen tteräämisen
, suunta ,
Canadan työväenpuolueen taisteluiden ^ tulokseksi
on, merkittävä taas yksi uusi huomattava voitto. Äs­keisissä
kunnallisvaaleissa Edmontonissa tuli valituksi
entisten lisäksi kaksi työväenmiestä kaui)ungin neuvos-toou
ja kaksi kouluhallintoon. .Jo entuudestaan on
työläisillä kaksi miestä neuvostossa ja^ koulufaallin-^
nossa yksi. Työläiset ,^vat vielä vähemmistönä kum­massakin.
'
Työläisten .valtiollinen, herääminen ympäri iCana-daa^'
on mitä suurimpia toiveita antavaa.. ^ Luottamus
vanhoihin-porvaripuolueihin höltyy työläisten keskuu­dessa
joka käänteessä- Porvarilliset politikoitsijät tlin-teyat
maaperän luisuvan jalkainsa «alkali joka' jo: ilme^
nee .siinäkin, että heidän keskuudessaan tunkeu)uu itse-:
pintais^na esille ajatus, uusien puoluemuod^stämien
perustamisesta. Osa on pannut toivonsa jonkunlaiseen
progressiivipuolueeseen. ^ Tfliän saakka wat vanhat
pqolueet saaneet työläisten kannatuksen aivan kuin
luonnostaan. , Nyt niidep täytyy ryhtyä miettimään
erikoisia toimenpiteitä työläisten järkkyneen lu6ttamuk.
sen takaisin voiUamiseksi. v .
Mutta mitä enemmän porvaripuoluejdön politiikka
saa tgman, luonteen, sitä selvenimin työläiset tulevit
käyttämää];!, että meidän valtiollinen vaikutusvaltam­me
täytyy ilmetä työläisten oman luokkajiuolueen kaut­ta.,
• ' ' \ '
Eras S o n t Ji
PoreQp>in<^sa öle-
Tjja siiöjelasktm-ftiatlaiiie
» • JÄ-
1iett«jyt y aasa-lehdeiUe;„
j h y v i n
• h u r t taibenkisen
kitjpttdcseni; jon­ka
' 3^teydessä j u ­laistaan
mySskin
kohne kovaa, j ^ s i HoIIinger ' kai*'
vokselta Ja toinen Domelcatvannol-ta;
Jossa kovien vlähettäjä^^^^aanoo
tyd;ricentelevän ctoista sataa fltelä-
Fohjanmaan poikaa, Jotka kaikki a i ­kanaan
oivat knolnaeetstfojeluskun-taah
Suiunessa.» Eolmaimessa-kur
vassa o » «Kaksi reilaa Hännän poi­kaa,
»;' Jotka siis on tazicotetta esit­tämään
Porcupinen alueilla majai-lerda
:
tobn^ kuvan kionssa onkina käynyt
ten; - että toinen .kuvassaolijoista
«reilniata Harmänpojista» onkin ^va­listunut
^työläinen, jonka kuvaa tä-
W suojelnskontalainen on • M y t -
tänyt^ jfman asianomaisen henkilön
tietämättä. ' Vaasa-Iehdessa julais-tujen
kuvien lähettäjän hulttiomai-sen
menettelyn : Johdosta halua, asi­anomainen
toveriihnie huomauttaa
seuraavaa: ,•'
«Jalmari Ollila on käyttänyt kir­jotuiksensa
yhteydesesä' minun ku­vaani
Ja i maininnut minoa. reiluksi
Hännän pojaksi. Härmän poika mi­nä
kyllä olen, vaan en ole lafatarij
en- Suomessa lenkä tässä m^aassa.
Vaadin >: sinun peruuttamaan 'Val­heellisen
kirjotiikseksi, mikäli se
koskee Vninua. J a peruutus on - teh­tävä
samassa, Vaasa-lebdessä, Jossa
nestääa miljoonakai^anginr:. elämäin
fottoneena.'
-Välillä pistäydyin Suomen konso^
laatissa' 312 §L Catharine S t West,
miasä matkalainen sai erinomalsiji
Lieblcnecbt^n—Tj«xemburgin
, mmstojuMa ^
Nuorison Inlemationalen päätöksen mukaisesti tul-laän
tänäkin vuonna kaikissa maissa viejämaan tun-
^nettuji^ saksalaisten "esitaistelijoiden ja porvariston
raasti-surmaamien maindiikkaiden toverien Karl tieb-knechttn
ja Rosa Luxemburgin muistojuhlaa. Cana­dan
Nuorten TlÖläistcn liitto on yhdenmukaisesti mui­den
nijaiden nuorten työläisten kanssa' päättänyt pyhit
tää tammikuun ^20 p. siksi päiväksi, jölloiii kaikkialla
liiton osastot ja sille sympatiseeraavat ainekset kokoon­tuvat
jtdilimaan näiden marttyyrien muistoksi.- Mei­dän
oloissamme sopii osastojen tässä asiassa toimia yhv
dessä' nuorten kanssa, "joten kokonaisvoimilla järjes­tettynä
tilaisuus voidaan^/eri'paikkakunnilla järjestää
mahdollisimman taikoluksen. mukaiseksi.
teollisuus^ j a jiike-elämään Amerik^sa, on huomio'
kiintynyt Siperian hutkimiseen ja niihin mahdollisuuk­siini
mitä'tuötulevaisuudenrmarsaÄBstajillevoi^^^l^^^
ta- ' Kaikessa hiljaisuudessa seuraa^amerikalainaa kau­konäköinen
kapitalisti nyt mitä taloudellisia' Ja poliit­tisia
muutoksia tapätuu' tuolla maapdlon -kolkkia
Ja pidetään selviöuäii että seuraavan kÄdentoisla^^^^^^k^
kauden kuluttua ^erinäisissä toiveissa Siperian Idiittä-misdo^
i on pääsky aimo taival eteenpäin. Se merkit­see
yhdysvaltain imperialisösen pol^plkan laajentu­mista.
minut panet «urhoollisten' iahta-rien
Joulddoon. Ellet sitä tee, kat­son
sinut kurjaksi: olennioksi, joka
ei haikaile tekojaan. , ,
Tinbiinsissä, Matti . T y n i.
Pyydän toisiakin tyoväenlehtiä
tässä maassa ja Suomes^ Julkaise­maan
tämän.t •
, K u n nyt näin olemme tutustu-neetjtämän
suojeluskuntalaisen-kir-jetttksen
kuvitukseen, joka tuli suo­ritettua
' n^m'>kovin; suojeliiskonta-lais-
viheliäisellä tavalla, niin' voim­me
silmäiatä itse kirjotusta ja' tu-'
tustiia ' minkälaisia värejä oikein
kauluuntunut^^flirojelija käyttää
hettäessään täältä -selostuksia van­haan
biashan.'::Kyse'essaolävakir-jotus
kuuluu liokonaisttudessaan
seuraavasti: - i * »
«E!telä'<P(>l^'ainQaa^ antaa - vuosit­tain
suuren' määrän siirtolaisia
Amerika^n. Viime aikoina on siir^
tolaisv{rta< alkanut yhä suuremmas­sa
määrässä phjautua Canadan puoi^
lelle, kun -YhdyivallaV eivät^ t a h -
do j>ttaa vastaan koko, sitä siirtolais-määrää,
v mikä ^vuosittain Euroopas­ta,
vanliasta maailmasta,' Atlantin
tuolle puolelle suuntautuu.
AUekirJoittaTiOit sai muiden mu­kana
tuiman': Amerikan kuumeen> ja
niinpä valmistaudttn lähtemään / tän-'.
he luvattuun maahan. Canadaan
saafvuin- heinäkuun '1 ^inä^ tänä
Vuonna. Englannista tulin ~ V a l k o i ­sen
Tähden komealla valtam^rikyn-täjällä,
jonka mmi o l i Begina^^ l^tai^
va öli 16,500 tonnin kaHtoinen. ^^h-i-koisesti
v pisti suomalaisen matkus­tajan
^silmääni se huoi^aavaisuus,:Jo^
ta la^vaäsa, osoitettiin meidänikin
maamme kans8lai8ta;^:ko1itafin>iS^^
kaikki laivassa olevat taulukot y.m.
ilmoitukset oli varustettu myöskin
suomenkielisellä: tekstillä;
Maalin noususme Queb^ckissä.
Asianoma&etvi-tarkastukset läpikäy­tyämme
Jouduimme junaan. Olin
päättänyt jäädä Montrealiin, ^ k a
on Canadan suurin'kaiipunkt-ja Jos^
sa on lähes mBjoona asukasta.
(Montrealissa viivyin useita p^
viä. Pian kuitenkin uteliaisuus . a j oi
liikkeelle katselemaan kaupunkia.
Kaupunki on S t Lawrence-Joen
mutkassa j a Canadian Pacific-radan
j a Canadan^: - i ^ ^ lähtS-paikka.
St. Lsnrrfence^okei^ mjrö-ten>
nivat kaupunkiin suuret valta-merihöyryt.
Näistä mainioista kul­kuneuvoista
, Johtuu, ittä^ Montrea­lin
rkauppaoiirerinom^ennuditava.
Noin. 3 0% koko Canadan ulkomaan-kaut>
asta käy Montrealin kautta.
Kaupnnld on^ täynnäi vjättiläismäisiä
pa*n]&e3a j a suörliiläceitä. ^
Päätä pyörryttää siirtolusella nä-nen
tutustuessaan ensi päivinä tä­hän
suurena ina^baan elämään. T i m -
tuu suorastaan toivottomalta saada
ijostidn työ{>aitic8. > Teen ^huomioita
j a laskelmia. Montrealiin en voi
mitenkään' jäädä.'f Itfistä. '^rystä?
Qffinä syön, juon Ja h u v i t t a e n ' Ja
j ( ^ penni menee sitä. « ^ o t e n Inm
on t u l l u U ^ l^män t e « ^ IjO; en-r.
nenvoifä J a ystävällisiä objeita; B d p -
paalla mieleilä Ja kiitollisena saa­mistani
opastuksista lähdin Montre­alista.
Matkalla kuulin; että
seen-alnminlnmitehtaaseen haluttiin
ftySvSceä. Tehdas on 'Sawinigan
Falls-nimisessä . palkassa lähdlä
Montrealia. Värvääjät ilmoittivat
iebtaan maksavan Iqrjrtin - työmaal­le
Ja kohtuullisen paDcan. ;
— Mitä minun, siellä on tAtävä?
Olei&o tottunut ~ siellä tehtävääp
työhön?" ^
— S p o t t ^ a n / s a n o i värvääjä m i ­nulle.
J a niin min» koetteeksi suostuin
Ja otin «sipin».
iMutta kylläipä sSmät rävähtivät
selälleen, kun saavuttiin tehtaalle.
Ifiitt valtavan snnri se o l i Työ-paikakseniv*
osoitettiin suuri - sali.
Jossa x>li 100 kahden metrin pituista
Ja l i metrin levyistä kattilaa. Niis­sä
alumiini sulatettiin sälikön avul­la.
: Työnäni- odi 5 muun miehen
'kanssa särkeä kattilain päälle syn­tynyt
koya. kerros rautakangilla.
Sattui usein, että tämä kerrostuma
piti - «hengen» Ja kun sitten rauta­kangella
iski reiän, niin syöksyi kie
huva alumiini uloa.' Tässä työssä
täytyi siis olla äärimmäisen varo­vainen-
Kuumuus oli ^niin hirvittä­vä,
.että tavaliisiasa "kengissä ei voi­nut
olla kattilain/ läheisyydessä.
Kengät täytyi''pääHystää topilla, kä­sivarret
j a rintaan etupuolelle aset­taa
tulenkestävä, suojustin.- Tämä
työpaikka näkjri olevan kuin suora­nainen
heHvetti. Ulkona oleara kuu­muus
oli 40 astetta, mutta sisällä
se kohosi 50—^00 asteeseen. Päätin
olla työssä iltaan asti. Seuraavana
aamuna ilmoitin poistuvani J a mak­soin
- tehtaalle kyytini; asuntoni ja
ruokani.
jAsuin tehtaan hotellissa yhdessä
erään englantilaiseen' l^nssa. YöHä
pistäytyi varas huoneeseen j a vei
minulta kengät j a 3iv dollaria r a -
Ihaa sekä n a t u r i l t a kellon. ja'5>dol-l
a r i a : - Olin. tyytyväinen, että täJlä
pääsin. Masentuneena palasin ta­kaisin
Montrealiin. ,
Seuraavana päivänä lähdin raui-tdtien
rakennustyöhön Sudburyyn.,
Tämäkään työ - ei ihinua mielly.ttär
nyt. Toisinaan., o l i . auringonpaiste
tukahduttava, toisinaan sator tavat­tomasti
ja- niinpä kolmantena päi-^
vänä jo jätin työmaan. Tämä^ ker­ta
oli 'kuitenkin tuottoisampi kuin
ensimmäinen,^ sillä sain jo vähän
palkkaalkin. j a varas aai äitilastaan
eo senttiä, mikä oli unohtunut H i ­ivin-
taskuun./"
npienin Sudburyyn j a Gopper
C l i f f i i n . / Molemmissa näissä pai­koissa
on hyvin' paljon suomalaisia.
Mutta en viiihtynyt täälläkään. Seu­raavana
päivänä lähdin matkalle;
suunnaten tieni Pohjois-rOntarion
kultakaivoksille. Siellä onnistuin
pääsemään heti työhön j a tämä työ
oli kaikkein paras, mitä olen tehnyt.
'Kaivos ei ole niin. vaarallinen kuin
usein luullaan. Kivestä on täällä
seinät, lattia j a katto, kyUä ne kes­tävät.
V<Ji olla, että irtopaiset k i ­lvet::
putoanrat Ja aiheuttavat onnet­tomuuksia,
mutta työhön merievää
«Jcehoitetaan: aina "varomaan ; itseän-;
sä j a katsomaany ettei irtokiviäv ole;
Tähän työmaalle päätin toistaiseksi
pysähtyä.
;.Canadan kultakaivokset ovat san­gen
huomatulta. ^
Täällä on kolme jättiläiskultakai-vosta,
jotka ovat maailman ensim­mäisiä.
Yksi näistä kolmesta on
sellaisella kunniasijalla, ,eittä sitä
mainitaan maailman > suurimmaksi.
iSuomalaisia tapaa t i ^ ä Joka pai­kassa,
missä tehdään raskasta ruu-miiilista
työtä. Mutta jkävällä on
mainittava, että .^suomdaiset eivät
ole yksimielisiä, vaan ovat he tuo­neet^,
riitansa; j a kinastttksensa van­hasta
maasta mukanaan tänne^Varf
sinaisesti on täällä havaittavissa
kaksi ryhmää. Toisetu ovat vapaus-'
olevista on Härmästä^. Kyröstä, K a u ;
hajoelta Ja I^as^^iajänreltä. '
Tanilan maan pojat tääSä viettä­vät
.^iHtoJansa kaivosyhtiön asunnoin
sa ,eivatkä lähde huveihm tai kotf
ratoiifpiin.- rKoiratorpiJcä mmntayn
täällä salakapakapoita, vioita onldn
runsaasti. On tosin sellaisiakin; jot­ka
; koiratormssa kulkevat^ mutta
heitä on vähäni ^ '
Mutta vanhat e o n n b y ^ a t ! ~ K as
ne. 'Osaavat - nauttia koiratorppien
Uoista. Siitä johtuu, etä heidän
^taloiftensakin on- vielä vnosäymme-'
fiien jälkeen J^J(een heidän saavut­tuaan
täime kuin vasta alussa. On
kuitenkin . arilajsiakin :eountry-mie-hiä.
Jotka asuvat vakavina farmeil­laan,
mutta heitä el näe koskaan
näissä raskaissa työpaikoissa. :
Selfeiset-rtulevat täällä h y v i n ' a i -i
kaan j a he voivat .^aaada kauniita,
säästöjälnn.
iKovaDa, reheaiisellä työllä tääl­läkin
"toimeen tulee. ' Mutta Joka
paikassa täytyy muistaa olevansa
suomalainen, jolla on sisua' j a tar­moa.
Se antaa .voimia j a kestävyytr
.tä. Siksi suomalainen työmies etääl­lä
on yleensä suojuttu j a tunnustet­tu.^
. ' -
Jalmar Ollila,
South POrcjopine Ont, Canada.
~- (Dome Mine)
ei ole
den. vaan
^ ^ ^ ^ ^oli
«äästä Ja iuolemasta. &*^J^ 1
auttaa pe^öonS
'jvaiauudet, aivan ^ " ^ ^
faH» ffi»- Englannissa, « i | ^
dan aikana^väestö h o p n i ^
^ vapauksistaan j a S " '
taan. Kun nyt V e n ä j i i S S t '
vomiakas, niin avohnesti
laan erimielisyyksistäkin.
Mikäli noista porvarileitie, ^ 1
^^«^^i»*» selctubSstar'
tolldcua, mm' nykyinan snnaUiS
on leimahtanut siitä että ,
bpuolueen keskuselin, «unalla ^
kum se ilmotti kannattavanaT
Mn verran kansanyaltaiseiSpaj J ^ ,
hieen asiain johtoa, kielsi mxLJ
laisten ryhmien mHodösfamisett W j
lueen sisälle,, vaatien että puola»
on toimittava yhtenäisesti Tioi,'
fcansanvaltaistuttamismyönnytyfaa *
sanotaan lisänneen' tuulta p«rie.|
siin: tyytymättömille aineksille.
~ Työmiev
sodan Jälkeen tänne saapuneita Ja
he haluavat Koota' itselleen 2—3,-
000 dollaria j a sitten palata Suo­meen.
He ovat miltei poikkeukset^
ta säästeliäitä Ja ahkeria. Toiseen
sakBin kuuluvat vanhat «conntry»-
miehet, Jot3ca ovat äärimmäisiä kom-muniste5a.
7' Heillä «n suomalais-paikoilla
omat tutldJako<nuteansa,
jonlca eteen koetetaan, ^ i ^ t t a a jö^
k m n e n ' v a d l i a s t a ; maasta: saapuva:
Yritepiän selvittää, onko t i ^ a - o t -
tanut osaa vapaussotaan valkoisten
puolella. Tämän kirjoittajaa o n usein
koetettu saada ttttl&ikomiteaan
etee.,^ 'Mutta olen vastannut^ että
^os haluatte tutkia, n i i n antakaa
haaste», ^ e l ä olen ihnoittannt, et­tä
Jos.' h e i ^ n ' komiteansa tulen,
niin otan poliisin mukaanL
Meitä on ^äilä Soudi Porei^lnes-isä
yli 100 etelä-pohjälmstk Ja tämä
näkyy, olevan^sangen - p ^ i a ^ seSckd
kommunisteille. ~Smirin < ^ täällä
Suunt^ldiiast^liua Ve-
' näjän, komi^unii^-
. puolueessa v ' ,
Yhdysvaltain suurten porvarileh-tien
kirjeenvaihtajien / lähettämien
tietojen, mukaan on parasta aikaa
Venäjän k<o m m u n i s tipuolueessa
käynnissä koko kameraksi kehitty­n
y t ; suuntataistelu.. Kysymyksessä
on suuremman kansanvallan toteutr
taminen puolueen* asioissa. : ^;
Puolueen virallinen johto on puo­lestaan
jo myöntänyt suuremman
kansany^Uan"^ toteuttamiseA \välttä-mättömyyden,
mutta tästä huolimat­ta
Trotski, IBelobomov, Preopra-jenski,
Piaktov ja Saproiiov ovat
vielä sotajalalla johtoa vastaan. Si-novjev,
»Stalin Ja Kamenejev. ovbt
Trotskia vastaani BeloboroinoV^^^^qn
sisäasiain -; kansankomi8aari,;gäapror
nov on neuvostojen toimeenpanfevan;
komitean kirjuri ja Piakatov on,; uir
k o t i l a i s e n ; kon'sesaionik6mJi£B..;: pur.
heenjohtaja,, siis • hyvin ^vaiklrtusval*
taisia henkilöitä. . ^
'^K'pmmunistipuoIueenv virallisessa,
lehdessä Moskovan Pravdas^a^ viime
viikojla sanottiin, että suuntakinai:
lun voi katsoa päättyneeksi, mutta
lauantaina ilmestyneessä .numeros­sa"
oli Trotskilta pitkä; artikkeli, mis­sä
hän menee ^arvostelussaan kau­emmas
kuin 1 ennea.;:jS»xi sanoo, et^
tä;rryhmien muodostaminen:-..puolu­een
sisällä JohtuuVirkavaltaisuude^v
ta. Hän v a a t i i , että puolueen Joh­dossa'
olevat suhtautuvat. jäsenistöön
Bvomielisemmästi j a sovittavammas-
Artikkelissaan Trotski' mainit­see,
että V, 1917 k u n - L e n i n lähes
yksin kannatti häpeällisillä ehdoil­la
rauhantekoa'^ksan^i kanssa, niin
Buharin j a toiset olivat vangita Ler
ninin. < - / «
Pravda - katkerasaivy&ea^^' toimitiis^
kirjotuksessa •vastaa' Trotskillej; mis-^
sä Isanotaan väettä jokaisessa •; puoluf
eensisMlä: tapahtuneessa .entise^^^
suuntataistelussa Trotski on^ ollut
väärällä puolen -ja että; hän.; vasta
1917 : l i i t t y i -kommunistipuolueeseen
j a häntä :epäiltiin muutamien- 'vuo­sien-:
aikana vmenshevikisistä' taipu­muksista,
rpravda'sanoo, että-Trots-'
ki: on utopisti j a ' ' että hän ei" ym­märrä
kansaa.
Tammik. 1 p. lähetetyssä tiedos-sarsanotaan
että suuntariita Jatkuu
j a että lehdet laveasti lainaavat asi-^
alle huomiota,Yinihinkä on ',yleinen-ldn.\
mielenkiinto *kohdistpnuti--Y^^
nen käsitys o^ että riita päättyy
kompromissiin ja;- että• -puolueen ti-»
ukka:^-keskitej^S / johtos tulee imuut-
^tumaan :,kansanvaltaisemniak8i.-i Ny­kyistä
v.suuntariitaa^ sanoo i T r o t s k i
puolueen neljänneksi?'Mstorialliseksi
tapaukseksi. Trotski*^ vaatii, että
komnmnistipuotoeenyveteraaidtj joi­den
käsiin! on valta- keskittynyt,., aal'
liVat nuorempien voimien astua v a i -
kutusvaltuseen neuvostoon. - y ^äXL
satiirisesti kieltää että kaildd i e n^
knöt. Jotka ovat nykyisin puolueen
Johdosta olisivat: autiaii^attomiaitre
sev^tiaita. Useimmat toimitsijat
puolueen: johdosta kuljettuaan läpi
^nykyisen kriitillisen: lajankohdan-Ja
ymmärtäenxsen: merMtyksenvtolevat
hylkäämään nseita^^^heitään;; sanoo;
TrotskL Virkavaltaismi» rikkoo pi?o-^
' ItiaAvi *• nnnTr^n«w.'''i^i*«mMMM''-- bS^.' - • ^ • . • . 7 ^ i - ^ '
Pooheen ja färjestiic
asioita
lueen'eheyden;lsanoo hän.:
Trotskin ja^Jiäneä,^ ryhmänsä
vastustajat syyttävät että itse Trots-
1d haluaa safida monopdiia pnohiees-sa,
k o ^ puolue-iOn ' J o ^ r i i p p u^
Trotskista ryhtynyt sitä kansanval-taistuttamaaoL;
' . J, ^
' Eräs kommnnfstTpnohieen' johta­j
a on -sanonut että, nylcyötä Venä­jän
^ kommunistipuolueen sisäisiS
smmtariitäa -väärin ' ymmärretään
tdkomaHla. Nykyinen snuntakina
Pöytäkirja
: i*;.teäity Canadan Työläispuoiueea j
Suom.- Järj. toimeenpanema
: komitean kokouksesta joolitl
31 p. 1923.
igaapuvilla olivat kaikki toime«ii-|
panevan komitean jäsenet ja sihttt-1
ri. /Puhetta johti tov. Latva.
-Vernullioa Ri^erin osaston brjt,!
koskien myyjäisten»» pitoa, jätettia]
sihteerin selostettavaksi.
Sioux Lookotttin osaston valit>j
seman haali'komitean pyytäessä
paa keräyksen järjestämisdle jf i
järjestön, päätettiin lupa myöntEJ
myöhemmällä kevättalvella.
St. Catharinen osaston kirje, kos­kien
jäsenhakemuskaavakkeidea sao- \
menkielellä kustantamista ja keri-,
-yslistain leimaamista, ei antapat ai­hetta
toimenpiteisiin.
Port Arthurin osaston kirjetaääa
oirt^suuskysymyksen suhteen hjnil-]
setiin sihteerin vastaus, r
>^£räaII Mlaaimellä cTietoa yoi-.
iva» Industrialistissa No. 301 tsle-i
mään kysymykseen^ päätettiin IBO-mauttak
että 'aikaisemmin pmnor-pOjen
hyväksi suoritetun keiäyM
määräpaikkaanisa tilittämisen n i ­teen
on julmstu aikoinaan.raportit
j a myöskin kirjelmä Suomen Sos.
Työväenpuolueen» puoluehallinnolta,-
is^ä Neuvosto-Venäjän orpojen n-hastoä
on tilitetty kuukausittain C»-
•nadian iFreindg of Soviet Bussia yi-distykselle,
sekä lehdessä jallais-:
tuista Väosi- ja puolivnositilikertt-
'mtrksista-on jatkuvasti selvinnyt en
rahastojen asema, kuin myösMn näi-.
nä päivinä jnlkaistatvalsi tderas»
•viime vuosipuoliskon: tilikertomnk-sessa
ilmenee tilien asema vuoden
loppuun 'asti.
SointUlan otaston Jdrjelmään, j
koikien Saksan avustustyöh järjes- j
telyä, "hyväksyttiin sihteerin rasU-1
us. f
^ Mondin o»a«ton tiedusteluun, jos­ko
voivat lainata rahaa White Fe- ,
hin osastolle, hyväksyttiin sihteeriä
vastaus tiedottaen ettei toimeenpa-,
nevalla*.komitealla ole mitään sti
vastaan. „ j
KustannMluUceiden irälistä K - ,
jeenvailitoa luettiin ja 1^'^^^
kustannettavaksi «Historiikki Sno-inen
Luokkasodasta», KeittofarS»'
Vapaudelle lähetetyn osuuden sas-
Tuus ei antanut aihetta toimenjo-sjitt,
«Amerikan Suomalaisia. J ^ ;
tiin Vapauden liikkeelle
varten, samoin Vapun. Tasknöle^
terin j a Työmiehen Joulun <«a»-
den suuruus jätettiin Vajjc^ett
määriteltäväksi menekin
snuksien perustedla. /
Vn^uden- lUkk^n tiU-ote ^ '
raskuulta ei antanot aihetta toimen­piteisiin.
%Hrie« 1,2, 3, 4 ja 7 ^
Jat^ luettiin. E i antaneet aihetta ti»-
Trtehpiteisiin. ,jLJi^
Luettiin Otto Mellerin to^*^
jv^Titoa Etelä-Venäjältä, S « ^ « ^
aihetta muihin toimenpiteisnn
si lähetetään Vapauden Z^^^
Taksi «tarkoitettu osa.
Vapauden johtokunnan pöytäni
Iuettimra1»yväksyttiinseB«5e^
patfeväU^ komitean pöytäkirja
öin ja. pantun failiin. . . ^ r
Wirra-h kirjottama k a ^ ^
näytdmä päätettnn oto»
l e aikaisemmin sovitmlls e o * - -
sekä' vuokrata osastoille^ ?3.00.^
Krjbttama n l y t to
tiin iarkastajain ViVSuA^^
palautto.