Vapaus, April 19, 1929

              vielä saatavana kirjakaupastamme ja asiamiehiltä* Muina vuosin
Vappu myyty hiin tyyten, että myöhästyneet ovat jääneet Umat^^
Hinta 35 senttiä.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
A. F. Lxn taantumuspyliäs,
WoU nimeliSnsäy
ymvosuduton tunnustamista
"esteW' kirjeUlänsä.
Siitä on herru nyt harmissansa,
kun siellä on työläisten valta.
Ja toiati on loppunut ikuisesti
työväen kavaltajilta.
Kova', oa työ silla Hooverilla, -—
kun kätensä aivan turpoo.
Vieraitten käsiä hän päiväkaudet
puristella kun tahtoo.
Tuhansissapa kättely höllä
ompi jo merkittynä.
Toimikautensa sitä jos tekee^
ennätys tuleepi hyvä.
Onhan sitäkin "erhetysta*
herroilla monenlaista.
Kun eräälle miehelle tuomio tuli
"vaiti!* kahdeksankymmentä vutOla.
Yli kymmenen vuotta jo vankina,
Clark Randallapa kärsinyt oli-
"Erhe" nähtihin oikeustuomiossa,
joko aukeni vangille ovi?
Urkkijat työläisten joukossa,
ne herrain on asialla.
Eräs Pittsburghissapa keksittun
aivan paikalla huomatuUa.
Tali lähtönsä siitä, ja äkisti,
sekä lehtikin tuntomerkit.
Siksi varuilla olkaa toverit,
missä liikkuvat "herrojen rengit^'
Freiheit-lehteä Canadaan
ei voida nyt lähettiä.
Kva juutalaiset porvarit,
ne sanoo, vaara on heillä.
Ei työläisille valistusta
Ididissä saisi tuoda.
Sen hyväksi nyt tullikin
jo koettaa esteen luoda.
MAGNUS RAEUS.
Vmm URHEILU
Canadan TUL:n ensi-mäiset
painikilpailut
Port Arthurissa
Asianomaisella liittotolmikunnan l u .
valla Canadan työväen urheiluliittoon
kuuluva paikallinen seura "Isku" oli
järjestänyt seiu^jen väliset kansalliset
painikilpailut huhtikuun 13 p. Kilpai-
Tikkaampi kun tulee uudestaan.
Vappu myöskin on kohta tulossa ja
sen valmistamiseksä ollaan täälläkin
tuohuttu. . Vapirajuhlat toimitaan
tämiä yhdessä ukrainalaisten kanssa.
Juhlat vietetään luultavasti, heidän
haaunaan. sillä meillä ei sellaista vielä
täällä ole ja muutenkin meitä on
täällä pieni joukko. Yhdessähän se
onkin paras toinda. ' Julilissa ttilee
olemaan paljon arvokasta' ohjelmaa
ukrainalaisilta ja. suomalailta toye-reilta.
Täyttäkää vappuna haaU
ääriään myöten, sillä vappu on jo­kaisen
työläisen juhlapäivä.
Täällä oli ikävä tulipalo t.k. 2 pnä,
sUlä silloin paloi täällä Kupiaisen
hotelli ja palosta ei saatu juuri m i ­tään
pelastettua, snm tuli levisi siksi
nopeasti yli rakennuksen; Tuli huo­mattiin
noin neljän ajoissa a k u l l a.
Kupiaisen vaimo oli herännyt kovaan
pamaukseen, kun tuU, oU rikkonut
akkunan, ja niin oli riehtäns^ herat,
tämään ihmiset ylös. Kolme yövie-rasta
Joutuivat hyppäämään yläker­ran
akkunasta pihalle, mutta oli oiml
onnettomuudessa, ettei heille tullut
sen pahempaa vaurasta, sillä paikalla
oli paksusti lunta; Varkailla sensijaan
oH kiirettä : korjatessa sekasorrossa
"talteen" sellaisia tavaroita, mitä ttili
ei ehtinyt hävittää. — Naisosaston
puolesta valittu.
Englantilaisten liberaalien lehti
''Manchester Guardian" kirjotti kesäk.
13 pnä 1927, että •'nykyisin käyvät
soslalldemokraatUen ja kommunisti­sen
oppositsioonln aatteet yhä enem.
män yhteen". Lokak. 4 pnä 1926 kir­joitti
Itävallan menshevikien lehti
"Wiener Arbelter-Zeitung'', että Trots­k
i on koittavan suuren demokratisen
vaOi^auden esitaistelija, joka poistaa
hamtsevaii ryhmän diktatoorisen mo-nopoolln".
Elokuussa 1927 kirjoitti
rantalainen sosialidemokraönen "Po-pulalre",
että "trotskilaiset valmistavat
bolshevistisen diktatuurin romahdusta
ja sen demtrfcratista llkvidoJmista'".
Tähän köörin on yhtynyt myös val-kt&
aartilalnen lehdistö, joka on aika-ajottain
Julkaissut mitä mielikuvituk­sellisimpia
satuja Trotskin kohtalosta.
VHmelsen Trotskin kirjoituksen lo-kek.
21 päivältä 1928 painatti koko
poryarilefadistd riemustapaisuvin ot­sikoin.
Joissa sanottiin, että nyt muka
lut suoritettiin Fort WUliamissa S. J .
osaston talolla Robertson St. Kilpai­lut
suoritettiin neljässä sarjassa: alle
140. 155. 170 ja yli 170 paunan. K U -
pailuihin osallistui kaikkiaan 17. joista
oli ulkopuolisia 3. Umottautuneista el
ollut (saapuvilla Sudburyn "Kisan"
Lind ja Beaver Laken "Jehun" Nis­kanen.
Punnituksessa jakautuivat osanotta­jat
seuraavasti: 140 Ibs. J . Nuuttila
Port Arthurin "Isku", E. Sankala
Sudburyn "KiSa". Y. Saivo ja A. K i l ­ponen
molemmat Port Arthurin "Is­kusta".
155 Ibs. V. Niemistö, E. Mik­konen.
J . Lahti. E. Salo. K. Kujanpää,
kaikki Port Arth. "Iskun" poikia, 170
ibs. E. Telkkinen Sault Ste. Marien
"Vem", E. Koistinen ja T. Soini Port
Arthurin "Isku", yli 170 Ibs., U. K a ­taja
Sault Ste. Marien "Vesa", A. R i n ­tala.
A. Kataja, V. Ahlberg ja S. Pon.
sen Port Arthurin "Iskusta". \
KUpaHut suoritettiin Suomen työ­väen
urheiluliiton painisääntöjen mu­kaan.
Otteluiden korkein aikaraja oli
20 minuuttia.
Kilpailut alottivat 140 sarjan miehet
Sankala-Saivo. Ottelu vilkasta ja ote-rikasta,
päättyi Sankalan voitolla, a i ­ka
2 minuuttia ja 12 sek. Seuraavana
astui matolle 155 sarjan miehet K u -
jBcnpää-Salo. Kujanpää pakotti Sa^
ton hxkemaan tähtS ajalla 30 se-kunttla.
Kolmantena parina ottelivat
alle 170 Ibs. miehet TelMdnen ja Kois-länen.
Telkkinen sarjassaan tm jo
vuostkatxsla Isännöinyt matolla, mutta
ei ollut aricalasta kotoisin Koistinen-^
kaan, sehtähden ottelu muodostiäkin
reiluksi voimain ja taidon fccntoksl.
Telkkinen seljätti Koistfeen , ajassa
1 minuutti Ja"5 sektmttia, Neljantrna
astuivat matolle raskaan sarjan mle-liet
Kataja ja Ponsen. Mainitun pa.
rin painista muodostuHön Ulan sit­kein
ottelu. Olisi luullnt Katajan lä«f
lies 30 paunaa raskaampana miehenä
-nujertavan Heti vastustajansa, mut­ta
osat muuttuivatkin pähivastoin.
Ponien hyökkäsi kuin riivattu ja pa­kotti
Katajan melkän > koko; ajan
puolustamaan Itseään; i^^Qttela.i^ttyi
Ponsenln työvoitolla. 5 ^f^i?
Toisen erän alottivat 140 iarjan
miehet KUponen-NonttHa. Molemmat
pojat näyttivät olevan hyvin tasa­väkisiä.
Kumpikin hyökkäsi j a puo­lusti,
mutta Kilponen loiikkaisi jo-tenlcih
huulensa ja Inopni kiliJ^Ötnsta,
joten Nuuttila tuli voittajakä ajalla
15 min. 30 sekunttla. 155 sarjan pojat
Niemistö ja Mikkonen ottavat niin t u ­lisesti
yhteen, ettei meinannut katso­jat
perässä pysyä. 2 minutin 20 se-kuntin
kuluttua Mikkonen kasteli Nie­mistön
hartiat. Alle 170 sarjan mie­het
Telkkinen ja Soini eivät meinan­neet
millään pysyä matolla. Kumpi­kin
näytti pelkäävän toisiaan. Neljän
minuutin 'ja 55 sekuntin kuluttua ma-tdte
mennessä Telkkinra sai vähän
niinkuin varkain kaadon Solnista.
Myöhemmällä palkintotuomarit mää-räslvätkln
parin uuslnt£^>alniin. 155
sarjan Kiijanpään ja Lahden ottelu
pääUyi Kujanpään voittoon, aika 30
sekunttla. Raskaan sarjan miesten
Rintalan ja Ahlbergin ottelu oli reh­tiä
miesten työtä. Päättyi Ahlbergin
voitolla, aika 2 minuuttia 58 sekxmttia.
El ollut leikin tekoa Ponsenln ja A.
Katajankaan yhteenotto, mutta K a ­taja
ohimenevän pahoinvoinnin takia
luovutti voiton Ponsenille. aika 4 au-nutt.
6 sekunttla. 140 sarjan Sanka­lan
ja Nuuttilan paini päättyi San­kalan
voitolla, aika 7 min. 15 sekunt­tla.
Sankalasta voi kehittyä vielä haka
sarjassaan, sillä hän omaa rauhallisen
ja harkitsevan palnltavan. Ei pelkää
vastustajaansa, on aina valmis otr
tamaan vastaotteen. Salon ja Mik­kosen
ottelu oli tulista ja reipasta,
päättyi Mikkosen voitolla, aika 1 min.
30 sek, Kujanpään ja Niemistön otte­lu
loppui alkuunsa, sillä Niemistön
hartiat löjrsivät matossa leposijan 20
sek. kuluttua. Alle 170 sarjan Soini
pakotti Koistisen katselemaan tähtiä
2 min. 26 sek. kuluttua. Raskaan sar­jan
U. Kataja ja Ahlberg ottivat yh­teen
miehen tavalla, päättyi Katajan
voitolla, aika 2 min. 10 sek. Ponsehin
ja Rintalan paini loppui lyhyeen, 19
sek. kuluttua Rintala löysi hartiansa
matosta. Niemistön ja Lahden kamp­pailu
kesti 55 sek. Niemistö selviytyen
voittajana. A. Katajan ja Rintalan
ottelu keski 1 min. 21 sek. päättyi K a ­tajan
voitolla. Lauaiitai illan viimei­senä
otteluna oli Telkkisen ja Solnin
uuslntapaini, josta tuli ratkasematon
ilman työvoittoa kummallekaan.
Maanantaina huhtikuun 15 p. Jat.
kettiin kilpaUuita. Ottelut alotti sar­jan
155 miehet Salo ja Lahti. LShti
seljätti Salon 28 sekuntlssa. Samassi
sarjassa oli vielä ottelut KuJanpääM
ja Mikkosella. Tiukan yhtecmoton
jälkeen Kujanpää pakotti Mikkosen
hartiat mattoon 9 min. 9 sek. IVIikko-nen
taas Vuorostaan seljätti Lahden
^ 1 mm. 55 sek. 140 Sarjan Nuuttilan ja
Salvon ottelusta tuli ratkasematon.
Isojen miesten sarjan ottelut alottl
veljekset A. ja U. Kataja. Kuuden
minimtm ja 57 setamtin taistelun jäl­keen
pakotti vanhempi veli XJ. Kataja
uuoramman hartioilleen. Ponsenln ja
Ahlbergin välit selviytyivät 1 min.
29 sek. Ponsenln voitolla. Kilpailut
loppuivat Ahlbergin ja A. Katajan ot­teluun.
Ahlberg voltti Katajan 37
sekuntlssa.
itse Trotskikin jo kehottaa lakkoihin
neuvostovaltaa vastaan, kuten tähän
asti ovat aina kehottaneet sodalide'
mokraatit. porvarillisen demoiaratiaa
kannattajat. Kuitenkaan eivät por­varit
vielä silloin voineet uneksiakaan,
että kahden kuul^den päästä Trotski
oa Jo saman porvarUehdistön eputoi*
mlttajana.
Trotskin vastavallankumouksellis^
kehotukset Ja hänen perustamansa
maanalaisen Järjestön neuvostovastaL
nen toiminta aiheuttivat Trotskin kar-kolttamlsen
Neuvostoliiton rajojen ul-kapucädle.
TSma tcämeniMe hyväk­syttiin
ei ainoastaan puolueessa mutta
puolueettomienkin tyOäisten kesknn-
«fcssa. "Eravdan" pääklrjotns TOh-jaan
asti kierähtäneet", missä puolu­een
päälehti antoi Trotskin j a hänen
perustamansa maanalaisen järjestön
toiminnan arvioinnin ja selvitti, miksi
neuvostovallan on täjrtynyt käyttää
ankarampia, toimenpiteitä Trotskin
maanalisen neuvostovastaisen puolu­een
elimiä vastaan, tämä pääkirjoitus
hyväksyttSin mitä suurimmalla tyydy­tyksellä
ei ainoastaan puolueessa mut­ta
puolueettomienlsin työläisten kes­kuudessa.
Puolueettomat työläisjouhct
kuten puoluejäsenetkin asettivat o-maan
arvoonsa trotsldlaisten viime­aikaisen
toiminnan, j a jos jollakin oli
epäilyksiä Trotskin karkottamisen tar-kotuksenmulcaisuudesta,
niin lausuttiin
epäilyksiä ainoastaan siitä, eikö Trots.
ki ole ulkA"'"iig- paljon vahingollisem­pi
neuvostovallalle kuin jos hän olisi
ollut Neuvostoliitossa. Ei yksikään
tehdas, el yksikään työläisrylunä, el
jteikään puoluejatsheikka ole lausu­nut
vastustavansa tätä karkotusta,
päinvastoin kaikissa päätöksissä, pää-tö^
uselmissa ja ilmoituksissa on tä^
mä tolmenplte- ilmoitettu täysin hy­väksyttävän.
Mitä monilukuisimmissa tehdaskoko-tiksissa
on vaadittu mitä ankarimplh
toimenpiteitä trotskilaisten vastavaS
lankumouksellisten suhteen. "Punaisen
PUtllovin tehtaan" työläiset vaativat
hänen karicottamistaan Neuvostolii­tosta
Jne. Jne. Mitä saimvat työläiset
nyt mister Trotskista hänen esiintyes­sään
EuTopan Ja Amerikan taantu­muksellisessa
imperialistisessa lehdiS'
tössä Neuvostoliittoa vastaan?,
• • •
Toisena tavalla on sosialidemokra-
Kilpailut yleensä oniustuivat hyvin.
Kalkki painijat tekivät työnsä reihisti,
varsinkin raslamn sarjan iniehet olivat
toisin ajoin hyvinkin lujissa otteluissa
keskenään. Painijoista': uaEoanpia otti
vasta ensikertaa tBaa'^^^']^
ITiistä on mahdoll^iiifc keMttyä^^^^^^^
kin miehen västii^tot"^^
icakuntlen pojat kunnostautuivat hy­vin,
veivät kaksi ensimäistä, yhden toi­sen
palkinnon ^sekä yhden kunniapal­kinnon
mennessään. ESvät ne sentään
omat pojatkaan olleet miestä huonom­pia,
säliä työtä ja kovaa piti vierajden
tehdä ennenkuin paBdnnot hellisivät.
Palkinnot jakautuivat seuraavasti:
Sarja 140 ja alle: 1 palk. E. Sankala,
Sudburyn "Kisa". 3 voittoa. 2 palk. J .
Nuuttila. Port Arthurin "IskU" 1
vtritto, 1 ratkasematon ja 1 häviö
3 palk. G. Salvo, Port Arthurin "Isku",
1 voitto, 1 ratk., 1 häviö. Ajassa jä-lessä-
Sarja 155 ja alle: 1 palk. K . Kujan­pää,
Port Arthurin "Isku", -4 voittoa.
2 palk. E. Mikkonen. P. Arthurin "Is­ku"
3 voittoa, 1 häviö. 3 palk. V. Nie­mistö.
Port Arthurin "Isku" 2 voittoa,
2 häv.
Sarja 170 Ja alle: 1 palk. E. Telkki­nen
Sault Ste. Marien "Vesa" 1 voitto
1 ratkasem., ajassa edellä. 2 palk. T.
Soini, Port Arthurin "Isku", 1 voitto
1 ratkasematon. 3 palk. E. Koistinen:
Port Arthurin "Isku". 2 häviötä.
Sarja 170 Ja yU: 1 palk. S. Ponsen,
Port Arthurin "Isku", 3 Vi voittoa. 2
palk. U . Kataja, Soon "Vesa" 3 voittoa
ja l-z häviötä. S palk. V. Ahlberg,
Port Arthurin "Isku" 2 voittoa ja 2
häviötä. V
Lisäksi jaettiin kaksi kuiinlapalkln-toa,
toinen ulkopuoliselle kilpailijalle
ja toinen paikkakuntalaiselle. Palkin­tolautakunnan
harkinnan i>erusteella
xilkopuolislst^ osanottajista katsottiin
Kisan Sankalan ansainneen palkinnon.
Sankala paini kaikki ottelut oterik-kaasti,
tarvinnut tuomarien yhtään
kertaa muistuttaa. Osottautul kaikin
puolin omaavan työlälsurheilijan reh­din
km^ln.
Paikkakuntalaisista S. Ponsen pää­si
kunniapalkinnon omist^^jäksl, eikä
se helpolla tullutkaan.
Yksi kehotuspalklnto myöskin jaet­tiin,
jonka omistajaksi tuli A. Rintala
Port Arthurin "Iskusta". Kestävyyden
perusteella oUsi A. Kataja, sillä hän
pääsi neljännelle" tilalle sarjassaan:
mutta Rintalasta voi myös tulla hy­vänkin
miehen vastus, kun vaan i n ­nolla
harjottelee edelleen.
Kalkille palkintojen lahjottajille
lausuu V.- ja u.-seiu:a "Isku" kiitök.
sensä.
Runsas yleisön osanotto kilpailuihin
osoitti, että kilpallulden toimeenpane­va
seura el ollut tehnyt turhaa työtä,
se totesi myöskin sen tosiasian, että
työläiset täälläkin antavat täyden tun­nustuksen
t i y ö T ^ n urholuharrastuk-slUe.
Yleisölfö
KYSYMYS
Matka Keski-Afrikan I
kääpiöiden asuma-alueilia
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia _Canaäan
TUL:n alaisia seuroja jäsentensä
kautta osallistumaan
Ktuisainväliäfn piainSdlpaibiiliin^
jotka asianomaisella tiJwSl]a'lölui^^
pannaan Sault Ste. Mariessa, Ont.,
toukok. 3 ja 4 päivinä. KUpaUut p i ­detään
S. J : n Soon osaston talolla ja
tapahtuvat ne sarjoissa alle 140, 155,
170, ja yli 170 Ibs. Punnitus alkaa
2 ttmtla ennen kilpailuja. Voimassa­olevia
TULtn painisääntöjä noudate­taan.
Ilmoittautumiset tehtävä, jos
mahdoUIsta. t.k. 25:een päivään. A-jolssa
llmottautimeUle vapaa asunto.
Runsasta osanottoa toivotaäh'.'
TyömisiiirheUuterrefiÄyk^
Sault Ste. Marien v.- ja u-seura Vesa
^ Osanbttoilmotukset osotteclla: Kosti
Tuomi, 326 Albert St., W. Sault Ste.
Marie, Ont.
Onko Ontarion tapaturmalaissa
määritelty kuinka monta miestä pitää
olla työssä, jotka ovat tapaturman
varalta vakuutettavat. Kun joku on
\Tiokrannut yhtiöltä kaivannon ja ot­tanut
miehet työhön urakalla (eli säk­kikaupalla),
onko kaivaimon vuokraa,
jan vakuutettava nämä työmiehet ja
keneltä voi korvausta vaatia, jos ta­paturma
sattuu.
VASTAUS
Kysymykseenne antoi Canadan puu.
tavaratyöläls^cn teollisuusliiton Surbu-ryn
alueen sihteeri semraavan vasta­uksen:
"Ontarion työläisiä koskevan tapa-turmaln
korvauslain (Workmen's
Compensation Act) vuoden 1924 pai­noksessa
mainitaan sivulla 68 (45. f),
että kun vähemmän kuin kuusi työ.
Iäistä työskentelee kolvostölssä (slsäl-t3?
en tähän määritelmään myöskin
"prospekteeraamlnen" ja kehittämis­työt),
niin el työnantaja ole lain mu­kaisesti,
eikä muutenkaan, velvolli­nen
vakuuttamaan työläisiään työssä
sattuvan tapaturman varalta, Tämäh-
* laisessa tapauksessa on korvausta siis
haettava suoraan työnantajalta. Jos
oikeus havaitsee hänet vastuunalai­seksi
ja syylliseksi tapaturmaan, niin
se tuomitsee korvauksen samaan ta.
paan ja samoilla perusteilla kuin en­nenvanhaan,
ennen nykyisen korvaus­lain
voimaanastumista. On luonnolli­sesti
olemassa se perin vähän oletetta­va
mahdollisuus, että työnantaja suos­tuisi
korvauksen maksamiseen muitta
mutkitta.
"Tuottavat kaivannot ovat kuiten­kin
mainitun V lain alaiset, valkkapn
niissä työskentelisi vähemmänkin kuin
kuusi työläistä, jotka ovat "omistajan,
vuokraajan tai'haltijan" palveluksessa.
Jos kaivanto, mistä on kysymys voi­daan
määritellä "tuottavaksi", niin on
selvää, että vuokraajan on vakuutetta­va
työläiset, mistä johtuu, että kor.
vausta voidaan vaatia Ontarion työ­läisten
tapaturmain korvauslautakun-nalta.
,
"On kuitenkin otettava huomioon
että kysyinyksessä mainitut miehet c-vat
suorassa urakkatyöläjsen suhteessa
vuokraajaan. Muussa tapauksessa on
välillä oleva urakoitsija työnantajan
asemassa ja vapautettu vakuutusvel­vollisuudesta
Ja on korvausta haettava
suoraan häneltä.
"Meillä ei ole käsillä viimeisintä
painosta mainitusta laista, mutta o-lemme
melko varmat siitä, että edellä­mainittu
selvitys pitää nykyäänkin
palkkansa."
SALO TAASEN ENSIMÄISENÄ MAN­TEREEN
YLI JUOKSUSSA
tunut tietoon Trotskin karkottamisesta,
Ne ovat kalkki käsittäneet, että Trots.
kl palaa kapitalistiseen maailmaan t o l -
sellaisena knhi hän sen jätti 1917, Ja
että Trotskissa he saivat miehen. Jo­ka
tulee auttamaan porvaristoa Neu­vostoliiton
helkohtaxhls- ja horjutta-misyritykslssä.
Sen vuoksi on Ttotski
ollut porvaristolle mieluisa vieras, a i ­noastaan
aniharvat lehdet ovat olleet
toista mieltä.
Saksan sosdem. "Vor^ärts". Joka
kalkkein ilkelUunih porvariston koiris­ta
kiristelee hampaitaan Neuv.-liittoa
vastaan, on Trot^din xiähden ottanut
mitä hblhoavlmman sävyn, vaatien,
että Trotskille annetaan matkalupä
Saksaan. Ranskalainen "Populalre*:
Knightsfown, Ind., huhtlk. 18, —
John Salo, Passaicista, pääsi ellen en-slmälseksl
juoksussa Rlchmbndlsta
Knlghtstownlln. joka matka on 34.7
mallia. Hänen aikansa oli 4.25.24. Salo
yhteisessä ajassa kolmannella sijalla
parhaillaan käynnissä olevassa mante
rcen^polklci-juoasussa. .
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa
kia maan viralliselle edustakael»
kuuluvia tehtäviä, antaa pUMS»
matkustusta varten kotimaahan tai
muualle, vahvistaa asiakirjoja, b i i a -
nöksiä y.m., selvittää perintä, ja
muita Suomen kansalaisiin kolidBs.
tuvla asioita.
Osoite: '
ContuUte General of Fiataai.
Room 918
1410 Stanley Street, MontMaL
(Corner St. Catbarine and StaiOeyl
AKSELI RAUANHEIMO^
päikonsuU.
Lisäksi on SuomeRa e d h o t a p BB
Canadassa: Konsuli Erick J . Ksitoi.
Port Arthur, Ont. — Adiel Sa«n-mäki,,
319 Bay St., Toront<^
H. P. Albert Hermanson, 479 Maia
St.. Wihnipeg, Man. .^HMMB
Franssi, Box L., Copper Clif£. Ort-
Charles E. Magnusson 54 Dodk 9-»
Saint John. N. B.
sähelmoja, että hy\'ln usein paaiBltfcH
onkin oikeassa.
Fraser kertoo hankkineensa KB»!-
öitä apulalslkseen kerran seutaaCTlla
tavalla: „ . ...
Eräässä Belgian Kongon haTlintnffB»
kassa, missä oleskelin Jonkin «y»»
pyysin aslanomalsto vtrl^ u l o JJ
hankkimaan minulle pari M B p i^
metsästäjiksi. Eräänä P * * ^ ^ * ^ *
kin kaksi sotilasta bnngBtowBrf «u-tättömän
olennon keralla. Joafca 1 »
sanoivat olevan kääpIgpgSffiMn._Batt-laat
olivat virkamiehen mäöifi^aiiBBÄ
väljyskelleet monta päivää odottaen
päällikön mahdollista saapumista pal­kalle,
jolla hän usein kävi- H B
VEKSELIPROTESTIT LISÄÄNTY­VÄT
SUOMESSA
kertoo,, että "trotskilaiset eivät enää
tyydy Leninin kirJotu«ten arvosteluim.
vaan hyökkäävät itse holshevistlseh
diktatuurin perusteita - viastaan, f vaä.
tien lakko- Ja JärJestymlsvapsiutta.
palkankorotusta Ja salaista äänes^rsiä.
Trotskilaiset ovat palanneet takaisin
ven^älsten menshevikkien tunnuslau­seisiin.
Trotski ei ole. vi^ tullut neuvostoviranomaisiaj Niin muodoin
Martovin Ja Daxän marxilaiseen kan- tuli TYotskin enslmäiseksi työksi ka-nustaneet
Trotskin omakseen, selittä­en
hänet porvarillisen demokratian esl-tatsteUjaksi.
Ulkomaitten kommunistinen lehäls-tö
sen sijaan yksimielisesti hyväksyy
Trotskin karkotuksen ja leimaa Trots­kin
vastavallankumouksellisten käty­riksi.
» « *
Trotski ilmestyi Konstantinopoliin
helmlk. 12 pnä, j a ensi työkseen teki
hän Kemal-pashalle seuraavan Ilmoi­tuksen:
"Teidän ylhäisyytenne Turldh
Tasavallan herra PresidenttL Kons­tantinopolin
portilla on minulla kun­nia
ilmoittaa teille, että en ole vai
paasta tahdostani valinnut Turkin r a ­jaa'Ja
että menen tämän rajan ylitse
ainoastaan väkivallan pakottamana.
.I^valtltaa, herra presidentti, vastaan­ottaa
minun kunnioittavat tunteeni.
L. Trotski, helmik. 12 pnä 1929",
Samana päivänä seUtti Trotski polii­sipäällikön
kanssa keskustellessaan hä­nelle,
että sanat väkivallan pakotta,
mana. eivät koske turkkilaisia vaan
tinen ja porvarillinezi lehdistd sUhtau-taan,
mutta tapaukset pakottavat. Jo
hänen käyttämään venäläisten men­shevikkien
konkreettisia tunnuslausei­ta".
"Itse" Dan esiintyy "Arfaeiter-Zei-tungissa"
Trotskin puolustajana, sa-httäen.
että "soslalldemokraattler}
myötätunto on Trotskin puolella. Ja
että ^sosialidemokraattien ei ole mi­tään
pelättävissä Trotekln poliittisesta
toiminnasta, kit»ka hän pikemminkin
tulee vahJngtättamaan kommunistista
liiiettä". It&vaUan sosialidenKdaaatit
ovat keränneet rahojaldn Trotskille
Siten ovat kafldd mensberiikit tun-pitaUstlsessa
maailmassa sylkälsy Neu­vostoliiton
päälle Ja kimniolttaväin
tunteitten ilmaiseminen Turkin tasa­vallan
Pre^dentUIe. Meitä eivät nä­mä
hänen tekonsa ihmetytä. Mutta
zoUsi Trotski häpesi esittää 'T>ally
Kauppalehden protestilistan mukaan
protestoitiin koko maassa viime hel­mikuun
aikana kalkldaan 1,025 vek­seliä,
joiden yhteinen raha-arvo oli
5.5 milj. mk. Tamn^ikuun vastaavat
luvut olivat, tarkistettujen laslcelmlen
mukaan, 1,077 j a 6.6. Viime vuoden
helmikuussa protestoitiin väin 458 vek­seliä,
arvoltaan 2.1 milj. mk.
Kuluvan vuoden kahden ensi kuu­kauden
aikana on vekseleltä protes­toitu
2,102 kpl., arvoltaan. 12.1 milj.
mk., vastaten 966 kpl. ja 4.5 milj. mk.
vuosi sitten.
tuksen alussa, että "minun tarkotuk-senänl
el ole propaganda, vaan ainoas.
taan totuus".
Trotiskin totuus on halpamainen
alusta loppuun saakka ruokoton pet-turitotuus.
On selvää, että porvarUeh­distön
agentit heti hyökkäsivät kllrmi
tällaiseen makupalaan. "United Press
of American" edustaja Unioittl Trots-kiUe,
että tämä porvarillinen lehtljär-jestö
pitää suuressa arvossa Trotskin
sähkösanomia kysymyksistä, jotka kiin.
nittävät Europan ja Amerikan por­varillisen
yhteiskunnallisen mielipiteen
huomiota. Ja samassa alkoi kaupan­hieronta,
JoUoin porvmilllsteh lehtl-syndikaatUen
edustajat asettivat Trots­kille
Ehdoksi: "välttää vallankumöuk-
Eräs AfrikantutkiJfi, p. Gllf^brd
Fraser, on julkaissut matkoistaan Ja
tutkimuksistaan Kesi^-Afrikan sydä­messä
mielenkiintoisia selostuksia,
joita seuraavassa lyhyesti lihaamme.
Maailma, joka on tottunut kui^tte-lemaan,
että maapallon mielkein joka
kolkka Jo on tutkittu, ei paljoakaan
tunne kääpiörotua^ joka asuu Keski-
Af rikan metsissä. Tämän seikan sa­noo
Frasejohtuvän siitä, että kää­piöt
ovat äärimäisen arkoja, josta
syystä heidän tutkimuksensa on vai-keata.
Kääpiö on paimentolainen, ja heimo
el ole milloinkaan suuri: lukumäärä
el useinkaan nouse tavallista perhettä
suuremmaksi. Lukuunottamatta jousta
ja nuolla sekä toisinaan keihästä ja
metsästyspuukkoaan (edellyttäen, että
hän on joutunut läheisiin kosketuksiin
muiden alkuasukkaiden kanssa) ei hä­nellä
näytä olevan mitään omaisuutta.
Hänen omatekoinpn 'vaatetuksensa on
niukka, jos sitä ylipäänsä on lainkaan
olemassa. Retklllänl Belgian Kongoon
käytin, kertoo Fraser, aina hyväkseni
kääpiöltä, mikäli heitä oli saatavissa.
He ovat; kun heidät,saa suostutetuksi
Itseensä, hyviä kantajia. Vaikka he
pienuutensa vuoksi eivät voikaan kan­taa
mitään raskaita taakkoja! kul­kevat
he mitä nopeammin vaikeakul­kuisissa
metsissä. . . .
Alue, jolla tutktinusmatkanl tein,
kertoo P. edelleen. Ja joka sijaflsee
Leopold I I :n Järvestä pohjoiseen ja 1-
täänpäln, oli erikoisen , mielenkiintoi­nen,
sillä valkoiset miehet elyät ole
kovinkaan laajalti tutkineet seutua
sen turmiollisuudestaan kuuluisien
soiden ja kuumetautien vuoksi.
, Keskl-Afrlkassa näyttää vallitsevan
ainainen taistelu Ihmisen ja luonnon­voimien
välillä. El ole ystäväUisii
kukkuloita, el vihreitä niittyjä, ei rai­kasta
tuulcnleyhkää; minkäänlaista
apua el luonto tarjoa sltk(;älle vlhol-lliselleen
— Ihmiselle. Kalkista tarpeis­taan
hän saa taistella — ja taistella
kovasti — Ja Jos :hänen_ylhdoln on­nistuu
tarttua hedelmään. Viin havait­see
hän sen usein kitkeräksi. Häm­mentäen,
lumoten, rajattomana, so­keana
luonto houkuttelee uhrinsa rin­noilleen
ja uuvutettuaän hänet sylei­lyynsä
ja riudutettuaan hänen tervey­tensä
ja usein tolvonsakln, hylkää se
hänet yhtä säälimättömästi^ kuin sei­reeni
rakastajansa, johon on kyliäsi
tynyt. Norsun voi nähdä tuolla, vU-'
dakkoleiimän täällä, viikkoja voi sie­tää
papukaijojen, apinoiden ja villleh
p ^ s a ; erämaan ensimäinen • puÖluRr'
tuslinja näyttää taipuvan, mutta vain
hullu voi luulla sen murtuvan — ta.
kana on tuo kuvaamaton, aava hil­jaisuus.
Matkan teko on luonnollisesti heN
pompaa Jotakin virtaa myöten kulkien,
mutta asianhaarat pakoiltavat tutki­musmatkailijan
tai kokoilijan hylkää­mään
virran. Ja. hänen täytyy kulkea
jalan, kulkutapa. Jota rannikolla sa­notaan
"pensaanpieksämlseksl". Sil­loin
hänen ilcävyytensä alkavat. Jos
eiyät jo ennemmin ole alkaneet. Koh­ta
kun hän rupeaa tiedustelemaan
kantajia. Ilmaantuu näköjään voitta­mattomia
valkeuksia. Päällikkö vältr
tää. ^ettei • hänellä ole ainoatakaan taa myöhemmin karavaanto JSSnaBk-mtestäl^
ntajatol ja unitauti Ja muut sen, ellei näet jäännöksen ole aanls.
sairaudet ovat niin vähentäneet met- tunut livistää pakoon.
tiesivät varsin hyvin, että Jos 1 »
sivat hänet panttivangiksi, niin "
kuita heimon jäseniä kohta flmaan-tulsl
paikaUe. Niin tapaMuHda. Ja
toivomukseni täyttyt
Mutta kalkki eivät selviydy
ta näin. Ja Jos. matkailija onnlstadUii
saamaan kantajansa, huomaa Idba
pian. että aivan toinen asla on pltBä
ne. Enslmälsestä päivästä IfifaUen te
useilla alueilla koettavat karata^^yksi-telien
Ja parlttain. ja luomudUsesH e-teneminen
niinollen on hldast» |a pe­rin
huolekasta.
Kongossa tavaroita kannetaaa sei­päissä
kahden miehen yälisäL JDauc*
mat on sidottu näthhi seipfilaiin
sakslUa tai käynnöksIUä. On KytBo^
tä tehdä kuormaa. fco^teesdcyxainenUl
naulaa raskaammaksi. 'sillS mm/tm
alkuasukkaat varmasti UdCSviyrtt
kantamasta, heittävät taaklama nalu
t^^lja^ iilalsiiuden tullen paUUaaifA
iäj^iuBitce^ ' j^enmilllBBdP.
Vettä kohtaa alituisesti, elkS <d» öllea-
Icaan Imrvinalsta, että kunotea
tyy kahlata pitkiä matkoja
vedessä, joka ylettyy polyien
lelle. Sellaisissa olosuhteissa fcultaan
tietenkin, hidasta eikä. >fiiv9malka
nouse yli yhdeksän in^pn. , j ,
Valkoiset miehet nukkuvat,
uksetta majataloissa, missä
vain on olemassa, tai Jos niltft ci «le,
alkuasukkaiden taloissa ja VBUae-leissä;
mutta ei mUloipkaan tafranSlEt,
sillä se on äärimmäiseni va^
troopillisessa Afrikassa. Opas Ja
tajlen enemmistö ennättävät, aina
neti yön tuloa kylään. Ja Johtaja
sellistä propagandaa Ja kieltäytyä kai­kista
haastatteluista Ja kirjotuksista
toisille kuukauden kuluessa". Joka
tapauksessa tarjottiin hänelle alusta
^kaln ensimäisista kirjoituksistaan vä­hintään
5,000 dollaria Ja llmotettiin
hänelle, että oikeudesta julliaiista hä­nen
klrjotnksiaan kiistelevät keske-
Exinesslssä" tätä ilmoitustansa siinä
muodossa kuin hän sen todellisuudessa
Turkin presidentille lähetti. Ja miksi
hän sen sanotussa lehdessä Julkaisi
vahi muodossa: 'TBerra. ihnoitan telL
le muodolUsestl Jne.", ilmaa kurnu­tuksen
tunteita? Banoihan hän "Dai­ly
Expressfssä" Julkaisemansa kirjo­naan
sellaiset kunnianarvoisat lehdet
kuin likaisenkeltainen "Daily Mali"
(Jota itse englantilaisetkin usein sa­novat
"Daily Likaiseksi" sx>. "Jokapäi­väiseksi
valheeksi"). Jolloin agentit Il­moittivat
hänelle, että Julkaisemisoi-keudet
Stamdinavlassa ovat myydyt
hyvään hintaan, että turkkilainen
pankki on valmis m^i^fpfiMi hä­nelle
hänen kirjoituksistaan Jne. Erält.
ten tietojen mukaan maksettiin Trots­kille
hänen kirjotukisestaan TSJOOO dol­laria,
toisten tietojen 104)00. Meitä ei
tämä kunnosta. Tässä hieroo pölUtti-nen
vainaja ja luopio kauiqyaa par.
Jaustensa juyymlsesta. tonmtmlstlsta
puoluetta vastaan, sen Johtoa vastaan
ja neuvostovaltaa vastaan kyhäämicn-sä
parjausten kauppaa.
Trotski sanoo kirjoituksessaan, että
"ennenkuin ryhdyto kirjottamaan,
vaadin täyttä lausuntovapautta"!
Jokaisella on oikeus kysyä, mistä a i ­kain
ja minkä Johdosta on imperialis­tinen
porvarilehdistö tullut vapaaksi
puhujalavaksi sille, joka ilmoittaa ole.
vansa totinen leniniläinen? Ja Jos
taantumuksellisen porvarUehdistön ny­kyisin
julkaisemasta trotskilaisesta
"totuudesta" maksaa porvaristo kullal­la,
niin jokainen työläinen ymmärtää,
että tämä "totuus" on porvaristoUe
edullinen, muuten se ei siltä maksaisi
Kun tietää, että. Trotskille asetettUn
ehdoksi, että hän "välttää vallanku­mouksellista
propagandaa", niin kasit,
tää hyvin, mikä merkitys on hänen ma­noillaan,
että "hänen tarkotuksenaan
ei ole propaganda". Ja eilcö ole kum-mallista,
että Trotskille maksavat
kymmeniä tuhansia dolL "propagan­dasta"
ne samat englantilaiset Johto­miehet,
Jotka järjestivät välien katkai­semisen
Neuvostoliitoa kanssa Juuri
"propagandan" vuoksi. Eikö ole selvää
että mister "ftotskln propaganda on
niin kaukana kuin maa on taivaasta
siitä propagandasta, Jonka vuoksi k a i -
Irfssa, Europan Ja Amerikan IcapltalisU.
sissa maissa vangitaan Ja ammutaan
kcnnmimisteja.
litse asiassa harjottaa TrotsU kir-
Jotukstefiaan propagandaa Ne?ivosto-
Uittoa vastaan, kommunistista puo-j
luitta Ja Kominternia vastaan. Juuri
I tästä maksavat hänelle Eiinman Ja
Amerlkaa »hasäkit
"Daily Express" lausuu syvän siS>
linsä "poliittista karkotettua kaOaan,
jolla ei ole penniäkään taskussa". Mis­ter
Trotski^parkaf Tosiaan säältttSväl
mies. Jolla ei ole penniäkään tadcuBHi
ja joka myyskentelee poliittista omaa.
tuntoaan. Trotski Itse I^ertoo «-n'?——°
lehdessä, että "minun pointeri-kntaad
tulivat rauhattomiksi,- nähdessään B Q D
paljon vieraita miehiä ^OPUni mie­hiä)
rauhallisessa asunnossanr. rZkals-kin
koira-raukat f Pointerirauko^ Jot­ka
teki rauhattomaksi tuo ir—«»••n
väki, • tseklstit! Trotski mitiDirttiä
kaikkein kunnlanarvoislmpain eoBian-tllaisten
lordien Ja ^dyjen esnfinS.
Jotka vuosittain panevat tofmeen J B -
malanpalvelUksia. xnet^iäfyäaSrwim&
edestä rukoUenilseksi, pamiim ripot­taessa
pyhää vettä koirain i^äOe.
Miten mielellään ne tekisivät
Trotskinkin pointereiliei Mutta
alhaiseksi on pitänyt vajota,'kxm
tavoin miellyttää ponraristoa!' JSMta
nopeasti teki mister Trotski laäatafl^
sensä. takaisinpalaamlsensa
isäntänsä palvelukseen. - <
Trotski ihnottaa kirjotyksessaan
tenkin samoilla sanoilla kuin ndni
Churchillin sihteeri BoOtbf, etOL
ka f>dottaa neuvostoJätJestdDdbi
heistä lwUstumista,.'se on
vielä yhteen pahaan jii tljmilBi ir
Molemmat ovat ykidmieUset ^ t i ^ om
neuvostojarjestdmän knUstaniSto
voidaan odottaa, ei Uxän
mutta ei myCs kovin kaukaista;. J ^t
on selvä, mitä "propagandair
ndster Trotski, nyt on selvä.
taUa porvaristo maksaa bäneO»
laeniätuhaasia dollareita.
E. Jarodovafel,
'mii
'lm