Vapaus, April 14, 1930

              ^ 2 I r M f i :vlaananta!na, hulitik;i4 p:na — . M O I L , Aprfl 14w
V A. !P A . TT ^ 0$>aMi tw)MM»c» tyS»le»t8a «1»»» «MiV«iw«nt|«. Oacgry g»a.
• . VATADS (LU>«rty) ^ fV « m «f r i n i A V«fofs ia Cu«a«. PaWiA«I Atäj at S a t e r , Oattda
' iimfilBnid at tfc* roii (Mfiea JMpanaeat. Onsv», w M«aa4 da«
*3-
flMttoaaUi rayaa*. B«s 69, Saabory.' Oat.
t: JCoattori VM. — Touuta* S36W. — Kidik«app« 33t7W.
t ?iwM*i O^faa (joh »otit, aa»«ntiaa«ati. ««e.) KOt-Jtocr E36W.<-'4ook«<>M 2»7W.
« f l c » 1to<*<*ira aä< Ffjatffcain ya»aaa BaOAaf, SU* Imrt.
Jurtudää
vat iähes puoleen miljoonaan
markkaan. Kirjapainon tuhoutu­misen
vuoksi ei 'Työn Ääni", ei­kä
"Työväen Lehti", joka painet­tiin
samassa kirjapainossa, voi
Jainkaan ilmestyä.
Edelleen kerloo mainittu toveri-lehti,
että kaikkialla maassa, niin­kuin
Helsingissä, Oulussa ja Kuo­piossa
on fyöläisler» taholta ryh­dytty
'.. turva}lisuustoimf«pitfisini
kirjapainojen turvaamiseksi roisto.
j(fen hyökkäyksiltä, ialttamalJa työ-
Iäisistä vankat t^iijelusvartio! kir­japainojen
_:ynipärille.
>* Jugoslaviassa — yhdessä niistä
fascistiterrorii) maista, joissa har-t^
QSti rui^oillttan jumalaa pudotta
muan kätmaij kiven bo^shevil^-
kien päähän — o l i viiiqe kuulla
i& kommunistia tuotu erikoisen
tuomioistuimen eteen tutkintpvan
idlasta, jossa he olivat ^istuneet
elokuun 1 p;slä 19^9. Kanteen
jierusteena olivat poliisin laati
i^at "tiinnusiuksel"," joita vuiigl
tut oli pakotettu • allekirjoittamaan
niitä kauheimmilla rääkkäyksillä.
Kaksi vangituista, opettaja Bra-zan
l^räzanofritsch ja Punäispn
iRistiii yleissihteeri Nesitscli, jotka
olivojt kieltäytyiieet näitä "tuiji-jiiistuksia"
ail^rjoittamasta, Sli
poliisi sunnani/iut joitaktti päiviä
vapgitseinis^D'. ^älke^n. Kaikki toi­set
ovat j oytqrKEetksrsirnaän mi
tä hirveimpiä kiduttiksia, joiden
laatua o n uisein lehdessämme tar
kemmiii selostettu. Jugoslavian
pprvariUin^h sanomaleMlstö e i o-le
sanallakaan maininnut tästä oi­keudenkäynnistä,
vaan on si^n
'•vaikenemana tappainut". Syynä
on se, ettei tahdota päästää^ julki­suuteen
häitä kahta niittä Belgra­din
vankilassai tapahtiinijttä mUr-haa.
Mutta oiipa noilla »29:l|ä
henkiin jääheeliä kyliin kerrotta­vaa
heitä kohtaan härjotetuista
rääkkäyksistä, eivätkä Jje liiist^
suinkaan vaieriheet juttiia käsjtel-ttfessä^
i ^ Kolme ayfii^yieid, satip-nialehtimies'
Bilbijd, ylioppilas
Miliitinpjyit^ch , jj^ tphtori TeSch-kfirööh-
"öft"MltiF vietävä^ säifÄfl*
laan. Lag|^^^|Sfe- selittäneet
heidart^^ Olevan v m Ifieikossa ih
lassaf^ite^^ytä voinut jättää
VAt^iilaan kttölömaäni siliä silloin
A t i i lingoista
nturiiatijtKsi. ,
(iillut
Jugosiäviart - i di«atutti1 • v^nvait?»
muita n^ielipiteita kelläart'-ÄWali
kijift^ffiilöisli, Ä^ljkäläiftennvis-rinen
hsliinfÖ P t f 'ÄrSniiyt.
Kyseess;
tuoipioistuin
' erikoinen
on Pllöt oiem^^sa
vastft yHden vöpflen. SiiiH aikflinä
se käsitellyt 4^ eri jättui, jois­sa
on tUoSnttiii yh^^ 146 hen-^
luloä, hiistä kaksi kuptemaiäh ja
144 vankeuteen yJiteM?^
deksi ja viiileisi , knukfliidelfsi.
y«nkiiätaomiot *lvät Ituölöstä hiin
hirvjittäVHt^^^ n© tpdelld ovat,
öi|l8.JngosI^|isa V f nM var-niai
k^o|<^a^ kukgati ei ypi kestää
sikSlSistä vahidiäkohtelua.
|^ähs#iny»lineh ty^l|istetif vöi-ails
protesti (»n 3ihö|f,'iniit9 voi
, lastaa JugosfiaiviQn verisen ter^
rOFih uhrit petomaiselta rääkkäyk­seltä
jä kuolemasta. Vastalausei­ta
m%in jo pU:ahu^^ fiilvi? ei ai­noastaan
plkpmpideh työläisten ta-liöltav
vaan myoS int^ilättuaalien,
etupäässä Saksasta, Josäa hionet
'kahtta mailhian tunnetut pppinefei
(esim. Aibert Eihstejh)» kirjajli-jat,
sanom^lehtimieliet, taiteilijat,
lainöppineifii, politikoitsijat y-m.
ovat läheliaheel Jugoslavian hai'
litnkspUe vöiihaykaita vastalausei­ta
tuota mielipiteifien hillitiintä
vainoa vastaan. Huomiota on he­rättänyt
myös eht. opettajan Iwan
Pjifepunowin äskeinen kuolema
Welesin vankilassa^ Mainittu van­kila
on Jugoslaviaan kqultivalla
Makedonian alueella, ja on siellä
ollut säilytettävänä 18 makedonia­laista
vallankumouksellista jo kah­deksan
kuukauden ajan. Djiepu-n
oW ei kestänyt vankilavirkaili-jäin
-petomaisia rääkkäyksiä.
. Nuolten kommunistien vaino on
tietysti Jugoslaviassa yhtä täydes­sä
käynnissä kuin kaikkialla muu-all^
ih, Samaan aikaan kuin Bel-
.gradissa oli käsiteltävänä alussa-mäinittu
29:n juttu, julistettiin
Kiimanpvossa, Jugoslaviassa, pää­tös
13 ntiofen kommunistin jutus­sa.
Heille anneltiin yhteensä 59
vuodpn vankilatuomiot, jaoteltui­na
seuraavasti: kaksi syytetyistä
tuoniittiin 7 vuodeksi kunipikin,
yksi 6 vuodeksi, neljä 5 vuodeksi
kukin, kolme 4 vuodeksi kukin,
yksi 3 Vupdeksi ja kaksi 2 vuo­deksi
kumpikin. Ketään ei edes
•syytetty mistään rikollisesta teosta
— ainoastaan siitä, että heidän
väit^t^lln olevan kommunisteja
/nielipiteiltään.
Syytetyt, joita oli hirveästi ki-dutiättii
vankilassa, kertoivat kär-
»jmiensä rääkkäyksien kaikki pöy­ristyttävät
yksityiskohdat "oikeu-delle".
Yleinen syyttäjä ei edes
vaivautunut kiitämään heidän ku-vauksiensa
todenperäisyyttä, yirk-koihan
vain kyynillisesti: "Mitäs
teille teki, kun tejtä ei saanut pu­humaan!"
.i'iJM'M
Todistuksien laatua kuvaavana^
ierrotiakoon. . vaiiiö .seuraava . fsi-misestä
sotapälVelukÄessa ollessaan
muuan tödistaj aksi' "ktttsiittu kpr-kbajlrtpj^^^^
u^^^ öHnomaisen
kiUiävän löjisönhpn. Tamah lau-simhph
luöhiari selitti todistavan
liän^t I c p m Ä i s t f i f s C ' ''
oli tuomarin anlkinta: riKaikki-tetyn
1 qhj^n V^^iHe^. köihtHÄ-teiiife.^
tä:%]i4n Q^,9}ky^MyM
sotamiehiä /jÄ ppittav» .sotaväessä
(iiläSsäfln, liyfetä^ÖÄsä my6hem'ihih
järjestäinään pinna-armeijaa". Niin
hänet hyvästä käytöksestään tup-inittiin
kolmeksi vuodeksi!
Kun thöhiiöt oli julistettu, huu­sivat
vangif: *'Alar Jugoslavfah
tcrrorikomento!" Poliisi heti
hyökkäsi heidän kimppuunsa ja
raastoi heidät ulps oikeussalista.
Tämä nyt on sitä euroo
ta sivistystä, sitä jijatuköerlvapaut-ta,
sitä omantunnon vapautta, jon­ka
pijiplestä näinä ail^pipa lähete­tään
"taivaan Herralle" palavia.
ruKpnksia kpko kristikunnasta
Neuvostpjiittpa vastaan, siellä kun
vallitsee semiftoinen ennenkuulji-maton
"terrori", ettei anneta ku­lakkien
hallinsa perästä riistää
köyhiä talonpoikia, ei mielinmää-j^
in mellastaa, rautateitä särkien,
paikallisvirkailijoila, murhaten j a
kyliä poltellen; ei anneta pappien
ilman paljastamatta puijata kan­saa
"pyhäin|äännöksillä", jotka on
havaittu enimmi|Jss«en olevan he­vosen
tai koiran luita, eikä sär­keä
ihmisten, korvia soittelemalla
yökaudet kirkonkelloja, muka per-keleltten
pelottelemiseksi pois lä­hitienoilta.
'
Ja jumala tietenkin kuulee kris:
likansan "otolliset" rukoukset —
aivan yhtä varmasti kuin pirukin
pelkää kellonsoittoa!
Työväen ja pifnvifjelijäin edus-'
kuntaryhmä on tehnyt kiireellisen
välikysymyksen eduskunnalle ta-,
pahtuman johdosta.
*
Edelläoleva selostus tapahtu­mista
Suomessa osoittaa, että siel­lä
ollaan menonsa huimalla vauh­dilla
kohden fascistiterroria, jollei
yhteiskunnan valtaapitävillä n.s.
vapaamieli.siilä porvariaineksilla
riitä sisua alkaa päättäviin toimen­piteisiin
sitä ruokotonta kiihoitus-ta
vastaan, jota fascistit ovat vii­meaikoina
harjoittaneet.
Olemme kuitenkin siinä uskos­sa,
että tihutyöt tulevat edelleen­kin
jatkumaan, ellei työväestö itse
nouse päättävästi ja nopeasti toi­mintaan
asettaakseen sulun taantu-musporvarien
veritekoihin tähtää­välle
toiminnalle. Enempää va­paamielisinä
pidetyt porvarit kuin
sosialidemokraatitkaan eivät omaa
niin paljon miehuutta, että uskal­taisivat,
jos heillä siihen halua
lieneekään, ryhtyä vastustamaan
suurporvarien ja kaikenlaisten hu-likaaniainesten
terroritekoja. Meil­lä
on karvaita esimerkkejä siitä,
että eivät edes noskelaisetkaan,
jotka sentään kehuvat itseään työ­läisten
asianajajiksi, nosta sor-meaankaan
työläisten kalleimpia
oikeuksia puolustaakseen. Päin-
,vastoin, monet, esimerkit Saksasta,
lEnglannista, Ranskasta y.m. roais
itä kertpyat' meille, että he ratkaij*
seyiih Heiken tullen niehevät 1 tf-
•puiijsesti. kapita1isU'^n j, puplell^^^^^
Poikkeusta tässä suhteessa ojfi aj.-;
van turha odottaa Suomenkaan
noskelaisilta. '
Suomen työtätekevää lirokkaa
odottaa kaikesta päättäen entistä
katkerammat taistelut verivihollis­taan,
valkoporvaristoa jva^taap jä
siinä taistelussa tarvitsevat lie,
kaikkien maiden lupkkatietoistÄnfc
tj^sten;,';;Mfea..; tälfee
hj^iiti^. tul^ehime antaa.^''S^^^
ten.työläisten Ganadassa ja Yhdy4^
v$lloissa tulee ryhtyä nopeaan t o lv
mintaan protesteeriatakseen Suo­men
veristä valkohallitusta vas-
"^taan, joka on vastuussa kaikista
niistä tihutöistä joita siellä har­joitetaan
työväenluokan parhain­ta
osaa vastaan. Samalla odota:^-
me, että puoluejohtomme ryhtyy
toimenpiteisiin keräyksen toimeeii
panemiseksi Suomen tyÖläistove-rien
taistelun tukemiseksi.
Toimintaan Canadan luokkalie-toiset
työläiset Suomessa taistele­vien
toveri emme avustamiseksi!
Antakaamme heille pikaisesti kaik­ki
se tuki, minkä suinkin antaa
voimme.
^ i sastsTa täanisi»='. Siis avonaista
1 tapiiaiistien riistoetaien tLiajmzUt-
I Eeformistien _ äänenkannsfctaj^t
i puolustavat tekoa rayöä kilvan
jtaantumäkses lehtien lcan«B«. liriin-
.Ipä kirjoitti Norjan s a Q r i a p i t a l i s -
tien äänitorvi "tidens Tegn" v.k,
28 p:nä: '^Sopimuksen aikasnsaa-minen
on erittäin ilahduttavaa.
[Ajm sihteeristö ansaitsee kaiken
Norjan vaJtion v^lftysmies on I f^^^^tlTS^L S L n ^ »ff«„..^ julkisuuteen sopimuk- * T
*^ kaansaamiseksi". S e n Belvemmin ei
Träfihiaeliläiset
tane^t Norjall
työläiset
s a a t t a n u t
sftn, j o k a ' o n t e h t y N o r j a n työnan­t
a j i e n l i i t o n ja Norjärt Ammatti­j
ä r j e s t ö n sihteeristön välillä, j a jon
k a m u k a a n voimassa o l e v a t työeh-tbHopimuksÄi
- - j ä ä v ä t e d e l l ^ e i i v o i
maan. S o p i m u s koskee nierfmiehiä,
elintarvetyöläisiä, k u t o j i a j a räätä­leitä.
Työnantajien l i i t t o o n s a ­m
a l l a pääfcfänyt, e t t ä m e t a l l i r , k i r ­j
a - , v u o r i - , j a l k i n e - j a panimo­t
e o l l i s u u d e s s a e i t o t e u t e t a palkka-järjfestelyjä
inaeksisääpn9stelyn p e ­r
u s t e e l l a heinäkijäh i p ä i v ä ä h m e n ­nessä.
Lisäksi o n p ä ä t e t t y ryhtyä
e n n a k k o n e d v o t t e l u i h i n palkka^^arif-fei.
«-ta sähkökemiallisessa t e o l l i s u u ­dessa.
N o r j a n l i r a n m a e l i l a i s e t .luopiot
ovat tässä asiassa häikäilemättö­mällä
t a v a l l a pettäneet N o r j an
työväestöä. Ryhtymällä e n n a k k o -
n e u v o t t e l u i h i n fyönähtajakapltan.s-t
i e n k a n s s a , j o i s t a ei t y ö l ä i s i l l e , e i ­pä
edes a s i a n o m a i s i l l e l i i t o i l l e k a an
a n n e t t u mitään y k s i t y i s k o h t a i s ia
t i e t o j a , k e h i t e t t i i n asiat r a t k a i s u -
vaihee.seen .trjanriiaeKIaisten h a l l i t ­seman
A m m a t t i j ä r j e s i ö n s i h t e e r i s ­t
ö n t a h o l t a a n t a m a t t a n e u v o t t e l u ­j
e n k u l u s t a työläisille minkäänlai­s
i a t i e t o j a . Nämä l u o p i o t mejiiväi
työläisten e t u j e n myymisessä niin
pitkälle, että v i i m e i n kylmästi i l ­m
o i t t i v a t N o r j a n A j : n sihteeristön
h e l m i k u u n 7 phä päättäneen, ettg
k a i k k i e n l i i t t o j e n , j o i d e n p a l k k a t a -
r i f f i k u l u v a n v u o d e n a i k a n a tule­vat
m u u t o k s i e n a l a i s i k s i , täytyy
j a t k a a s o p i m u k s i a e n t i s i n e h d o i n.
Nämä e n n a k k o s o p i m u k s e t kapi­t
a l i s t i e n kjanssa ovat noötaneet
s u u r e n s u u t l u m u k s e n m y r s k y n N o r ­jan
työläisten k e s k u u d e s s a . Voi­massa
o l e v a t s o p i m u k s e t , jotka, k o s ­k
e v a t 60,000 työläistä, pvat n i m .
monessa suhteessa (työläisille epä­e
d u l l i s e t , j o n k a v u o k s i y l e i s e s t i on
v a a d i t t u p a r a n n u k s i a sekä p a l k k a ­u
k s e e n että m u i h i n e t u i h i n nähden.
Näistä muodostavat suurimmat
ryhmät hi.«ial|imiehet ( 1 2 t u h a t t a ) ,
m e r i m i e h e t j l 2 , p Ö 0 ) . ja paperityö­läiset
,(.13,.0ppt^^
.rNSist»uoyfit.;F8^?.nkM .paRefMyö-läi^
t .i^(MJJ»i:.paikoiila,:mBata pitä­missään.;;:
kpkpuksiaBa.an.;. va§tin?et,
että; rfj^kyisk palfekaejj^tpj^viftn cPa-r
a n n e t t f t v a ; • Tlltä v a a t i n j n s f c a ;Oiyat
mirös' sekä l i i t o n että; Aj :n- refor­m
i s t i s e t j o h t a j a t näennäisesti kan­nattaneet^
/ O v a t p a . häikäileinä^^.-
mässä k a k s i n a a m a i s u u d e s s a a n men­neet
A i i n fiitkälie, eftä o v a t toi­m
e e n p a n n e e t " t u i e y a a . : j s a u r t a i s t e i
lua v a r t e n " , k u t e n - - o v a t -sanoneet,
yriÄräfsfen'^V#oi1J^Nöh • 5 0 ' äyriä
viikoSsöV'jUa-^htSM 0 viikon
p j a n . R e f o r m f ^ A ' i p e i t t U r u u s on
a i k a a n s a a n u t työläisten,, k e s k u u d e sr
s|(,^eÖäte4n^Stf^^^ myreiiirn,
e t t ä useat iäaik'4^^^^ oVat
pidättäneöfc omia t a i s t e l u r a h a s t p -
jaan v a r t e n tämän ylimääräisen
v e r o t u l o n , k o s k a eivät h a l u a sijtö
r i k a s t u t t a a fcapitalistien etuja aja­v
i e n r e f o r m i s t i s t e n j o h t a j i e n k a s -
s^jja. Nämä uhkäavait ^nyt puolesr
t a a i i e r o l t t a a tällaisia o s a s t o j a.
Trahmaeliiäiset ovat koettaneet
p e i t t ä ä p e t t u r u n t e n s a . selittämällä,
että t e h d y t s o p i m u k s e t o l i v a t vält-tämättömät,
koska kapitalistit
a s e t t i v a t s e n n e u v o t t e l u j e n ehdok­s
i . Lisäksi öVat he n y t t i l a n n e et
" h a a s t a i t t e l u j a " l i i l t o j e r t r e f o r n r i s -
t t e i l t a j o h t a j i l t a " t o d i s t a a k s e e n"
o l l e e n s a o i k e a s s a . Niinpä m e t a l l i ­l
i i t o n l u o t t a m u s m i e s A . M e e l g a rd
selittää T r a n m a e l i n äänenkannatta­jassa^
että s o p i m u k s i e n teko o l i
/välttäm.ätöntä, " k p s k a maahan on
k a p i t a l i s t i e n l e h t i v o i n u t a s i a a s e ­littää.
N o s k e l a i s e t lehdet k i r j o i t ­t
i v a t p u o l e s t a a n , että "liike-elämä
on n y t p a r a n e m a s s a , j a o n v a r o t ­t
a v a , että tämä s u o n t a pääsee j a b -
k u m a a n " . Siis täydellistä k a p i t a ­l
i s t i e n p u o l u s t a m i s t a.
No. ^B
Äfiöta - j u j i i i i & i s t a . teiltä j a - u r o i l t a .
SJJ» tsiiqa G^33. Ejöujö h i i p i i cia-l
i i f e i i t a a n . BSH k a i ^ t i e t ä i s a pitää
h a n k k i a ayaimen reijastä. A i k a tu-t
a a n Tisiäiin i j s r e m p i a k u i n eäslii-
5enä i l t a n a , raiicn raoritörtua, i u i s -
Eiaan 15 m a t s i a . V a i n rnjme 20 m i ­n
u u t t i a kestänyttä ottelua Suoritct-l
e e mqiieaan. O l l a a n p a s s i l l a i n ympä- t i i n lauantaina, j o t e n k i l p a i l u t m e -
rlHä Jfdcainen, s e i s epcLOfjät, että a - n i v a t loppuun t u n t i a lyhyemmäs^
Canadan Saom,
siästs v a n n a t , k m t l l a a n Ja k a t s e l ­l
a a n , k e h u t a n Ja beudcä^ian, mitä
ovat a i k a a n saaneet T l m m i n s i n suo­m
a l a i s i JärJastön JjyväXsi työsken-teleyät
tytöt Ja äijät. — A i d a l l a i s -
toja.
li ! III I
Kommnntstlnen moraali
Kuinka kyynillisiä reformistiset l ^ y ^ j ^ ^^^^^ ^^itus osal-a
j a s s a k u i n edellisenä i l t a n a.
Yleisöä o l i k i l p a i l u l t a s e u r a a m a ;^
ennätysmäärä, täytyen k o h t a k i l p a i -
Igjen alettua keskeyttää pilettien
m y y n t i , koska sisälle e i millään e-nempää
mahtimut. Y l e i ä ä o l i a r v i -
i o l t a n o i n 600 henkeä. Siis ennätys
kannatukseen nähden,, n i i n k u i n itse
k i l p a i l u t olivat yleiseen tasoonkin
nähden. Yleisö muuten harvinaisen
puolueetonta ottelijpitiin nähden,
j o s t a o n a n n e t t a v a tunnustus.
Tuomarivirheitä sattui lauantaina
useampia k u i n edellisenä i l t a n a , jou­t
u e n muutamista h i u k a n k i l i ) a l l i j at
j o h t a j a ; t o v a t , i l m e n e e myös m e r i - i g jäsenlstamihe keskuudessa, v a i f . f " * ™ ^ ; „ ^ ö m i l e s oh t o i s i p a an
m i e s t e n u n i o n j o h t a j a n B i r k e l a n d i n onko ^rfteTettä s i t t e n vasta olem- soittamaan o t t e h j a t i r -
l a u s u n n o s t a , j o n k a m u k a a n l a i v a r ; „ , g a h n e e t tehtävämme k u n o l e m -
k a p i t a l i s t i e n " v a i k e a a s e m a " on me esiintyneet
otettava huomioon sopimuksia no- f^issa yleisissä
sittaessa. Minkälainen tahiä "vai-' " '
kea asema'' on, selviää paraiten
siitä, että laivakapitalistit juuri
näinä päivinä ovat julkaisseet ti­lastoja
viime vuoden voitoista ja
ilmoittavat jakavansa niitä 1 5 — 25
prosenttia.
Norjan ammatillisen liikkeen val­lankumouksellinen
oppositio pn ke-hoittanut
kaikkia työjiäisiä päättä­vään
taisteluun reformististen joh­tajien
petturuutta vastaan ja
useat osastot pvat lausuneet vasta­lauseensa
kapitalistien kanssa sol­mittuja
sopimuksia vastaan.
Soiirjiililia homniataaii
Kevät o n t u l l u t i l o i n e « i j a p e t t y ­myksineen.
K u m m a a i k a : Jokavuo­t
i n e n Ja a i n a uusi. M u t t a se t u o
Timminsissäkin erikoista uutta, - r
Eipä uskoisi Jos e l näkisi.
Tytöt j a ukot yhtei^pnahissa
Tytöt n u o r i a , h e r t t a i s i a , voipa s a ­n
o a k a u n i i t a k i n - u k o t r u m i a , p a r t a ­s
u i t a , voipa sanoa n u u s k a s u l t a k i n.
K u i n k a erilaisista yksilöistä tämä
uuras Joukko. M u t t a heidän p u u h a n ­s
a näyttää tulokseUiselta. Olisimpa
tyytyväinen, k u n k e l p a i s i n tuohon
jQukkoon, sillä , ulospäinkin näyttää
etteivät t u r h i a t o i m i t t e l e . ^Uhäpä p l
l a a n k m . ,Tätiiän k n u p 25 P , o h tiahs-
Bit. s u o m a i s e l l a , h a a l i l l a , J a . s e l l a i ­set
e t t e i ; . p l e e n i w n ölliit, h a t t u t a h s -
Sit. Ja h a a l i n k o r i s t u s , s i t t e n - ^ k o -
kpf,;täbtitaivas kuineen J a s i h i i e k d -
pe/gUr j a . . e r i k o l s o r k e s t e r in soitto, Jöi
h o n e i oteta edes äsken, .teskeksi
jäänyttäkään. Seuraa edelleen 26
ip:nä ohjelma, iaitaina, t a i oifcsamr
m i n konsertti, koska n y t JÖ k u i i l i i i i
n a a l i l t a a t a a i n e n s o i t t o ja l a u l u , ^ a
k y s y n , mitä se o n . n i i n vastaus:
" t r j t b t jä iisrtöt;". .sUnä^ k a i k ^ . P a l J pA
e i •tiedä,,vlel^, . | n u i t a a j n a k i n y§^^^
vät, e t t a a r v j o ^ a ^ tulee J a v a l h t e .
l e v a a . E d e l l e e n 27 p : n ä näyt«ln»ä*tta.
K u n poika n a i t e t t i i n " o n näytel*
maa 'nimi.76»ih varkjBf|n * & s J f n i j i t u pn
Jai l u i n j a n a u r o i n . Ja i i a u r p i n ^ , TSi}i^
sihiä ole y k s i n n a u r e t t a v a a . sUhä p n
annos opettavaa elämää, kaueut^
p i l k a h d u s sydänsurua, p i r n l l i s g u t ta
Ja k a i k k e a mitä t a v a t a a n eiett&y|is-sä
elämässä. M u t t a , äha. elyätpä o-le
löytäneet näytelmin. iQl^&ä e
o l i s i poikamiehiä. Tässä n i m . pn
s i k u n n i a l l i s t a v a n h a a poikaa " S a ku
Ja A s u " , J o i l l a o n yhteinen po&a.
J o t a e i h e r r a n nimessä saa s a n o a &-
päräkd, muuten A s u p o j a n sappl
h a l k e a a kiukustaL Eipä enempää.
K e n elää, hän n P : e e . — Tjilee 28
p : v ä vielä e l o ie l o p u s s a juhlahumu,
v a a n seuraa v a a l i a n B i a a n tanssit,
j o s s a k u u l e m a n m u k a a n välipalohaa
pitäisi o l l a j o t a k i n rep^SVäS. rnJfif:
k u p l e t t i kotoista tekoa, päivän tö^
p a h t u m i s t a - — SlliS neljä päi­vää
h u h t i k u u s s a herr^ v i i o n h a 1930
T i m m i n s i n S. O. h a a l i l l a y k s l j a k.
K o n u n u n l s t i p n o l n e e n ajgritprOp j a o s t o n t a h o l t a j u l k a i s t a p u h u j i a j a y a '
listostypntekijoitä varten
TYÖLÄISET M l E L E N p S O t T U K S I IN
PakeisHt Suomessa ryhtyneet pmeniaan
Väflsqssä olevan työväenlehden kirjapaino hävitetty jascistien toi-nteifa^'
-rrr YliOetty Suomen "oikeusvaltio" osoittautuu käy-
- iatinos^Q valtioksi, jossa hulikaanit hallitsevat
Se edesvastuuton kiihoitus, jota
Siio^essät. dn; fioi;yanen tOTihesta
jft p^iteihm^ ai^S^^ tfi^
väfehliikettS vastaa^ oa alfcmut
k ^ ä he^ f h i ä . Viraae lauairtai-na
lehtenmife töuhSokseett saapu­nut
helsinkiiäineai vasenunislotyo-l
ä k ^ »CBk^pnattaja ^^'yöyseh-värje^
jei» Tiedonantaja'* kertoo
maaliskuun 28 päivän numeros­saan,
ejlä jsamana päivänä oli Vaa­sasta
saapunut 'Työn Ääneltä"
saldcasanoma, jossa kerrotaan vaa­salaisten
fascistien hävittäneen
edellisfää.ä yönä koko mainitun leh­den
kirjapainon. Tihutyössä on
tidiotlta kobne painokonetta ja
kaksi latomakoneita, sekä joukko
1. C a n a d a n k a p i t a l i s m i n k r i i s i , m i ­kä
löytää i l m a i s u n s a kasvavassa C a ­n
a d a n työläisten joukkotyöttömyy­dessä,
o n a i n o a s t a a n alussa. Tämä
k r i i s i , mikä- a i h e u t u u C a n a d a n k a p i ­t
a l i s t i s e n t u o t a n n o n a n a r k i a s t a , t u ­lee
yhä a n k a r a m m a k s i . K a p i t a l i s ­m
i n j o h d o n m u k a i n e n seuraus o n kär­jistyvä
työttömyys; tuhansien työ­läisten
nälkäkuolema kauttaaltaan
Canadassa. Kymmenen tuhannet
r a n s k a l a i s e t työläiset ovat nälkä­k
u o l e m a n p a r t a a l l a . Tuhannet k a i ­vostyöläiset
Canadassa ovat täydel­l
e e n v a i p u n e i n a köyhyyden j a k u r ­j
u u d e n t i l a a n . T u h a t toisensa j ä i .
fceen syrjäytetään r a u t a t e i d e n työläi­siä
, p o i s teollisuudesta. A u t o m o b i i l i -
teollisuus o n s u p i s t u n u t puolella. C a ­n
a d a n köyhät f a r m a r i t samoin s a a ­vat
osakseen k u r j u u t t a , mitä k a p i -
t a U s t i n e n järjestelmä tarjoaa työ­läisjoukoille.
Maanviljelijät eivät o.-
le vielä saaneet l o p u l l i s t a suoritusta
vuoden 1928 v i l j a s t a j a k a i k k i h e i l ­l
e tulevat suoritukset joutuvat he
sysäämään pankeille j a lainayhtiöil-l
e . Samanaikaisesti k u n tuhannet
työläiset syrjäytetään teollisuudesta
j a jätetään a v u t t o m i k s i k a d u i l l e , k a ­p
i t a l i s t i s e t h a l l i t u k s e t eivät ainoas­t
a a n petkuta heitä, v a i n tietoisesti
j a tat^oituksellisesti naUdinnj^äeh
j a f ^ a v a t t u h a n s i e n lisäämistä heidän
riveihinsä rahallisesti avustaen OT-jakontrahti-
järjestelmää, n Ä s i i r t o ­l
a i s u u t t a . Lisääntsnrä työkiihko teol­lisuudessa,
lisääntyvät työläisten elä­män
menetykset, k a i k k i tämä l u o n ­teenomaisesti
Osoittaa mitä k a p i t a.
l i s m i merkitsee työväenluokalle täl­lä
hetkellä, j a tulevaisuus t u o k a i ä -
t a l i s t i l u p k a n kärjistyvän hyökkäyk­s
e n työläisiä vastaan.
2. Täinä työväenluokan j a työtä­tekevien
f a r m a r i e n t i l a on seuTaus"
työväenluokkaa rosvoavasta k a p i t a ­l
i s t i s e s t a Järj^tCtlmäStä. K a p i t a l i^
t i s e n järjestelmän anarkia jpl^tan
s u u n n a t t o m a a n y l i t u o t a n t o o n . ka!up-p
a t a v a r a i n kasaantuessa k a p i t a l i s t i -
l u o k a n kastin, j a . yhtämittaiseen
työvSenluokan eläjnän tason alas
polkemiseen toisaalla. TSliä hetkel­lä
me näemme Canadassa ennen-k
u u l u m a t t o m i m m a n pääomien k a ­s
a a n t u m i s e n h a r v a i n rahamiesten
käsim yhtäällä, j a työläisten Ja köy­h
i e n maanviljelijäin j o u k k o j e n k a s ­v
a v a n k u r j u u d e n t o i s a a l l a.
3. V a s t a k o h t a n a tälle me näemme
uuden s o s i a l i s t i s e n y h t e i s k u n n a n n o r
piean n o u s u n Neuvostoliitossa, y h t d i s -
k u n a n missä e l o l e k a p i t a l i s t e j a . P o rr
värillisen "siveysopin" valhe-tarn*
e t t e i sosialismi anna " k i i h o t i n t a"
" l u o y a l i e työlle" paljastuu ontotei
u l k o k u l l a l s e k s i lörpöttelyksi, joBai-seksl
kaikki vallankumonkseli^set
työläiset o v a t sen a i i c o j a s i t t e n jur
l i s t a n e e t k i n . M e näemme s u u n n a t l^
m a n , historiaUisesti ennenkuulumat:^
t o m a n ' y h t e i s k u n n a l l i s e n energian j a
Voiman nonsevan Neuvostoliitossa.
NeuvPstomton työläiset rakentavat
u u t t a y h t e i ^ u n t a a itseSeen, k a n -
sanjoukot t u o t t a v a t äärettömiä uusia
rikkauksia itselleen, ei k o u r a l l i s en
k a p i t a l i s t i s t e n • rilstjäjäla voitoksi,
m u t t a työtätekevien joukkojen h y ­v
i n v o i n n i k s i ; tämä seUttää m£k^
s u u r i v i i s i v u o t i s s u u n n i t e l m a menee
eteenpähi pdottamaftomalla nopEfu-d
e l l a J a Voimalla; tämän taUa
m a a n v i l j e l y k s e n kollektivisoiminen
o n sanut k y m m e n i e n moJoonien k ö y ­h
i e n j a k e s k i v a r a k k a i d e n taKmpOl-k
i e n kannatuksen. Näin o l l ^ m s
näename s u u n n a t t o m a n vastakohdan
N e u v o s t o l i i t o n s u u t e n m c ^ n edls.
t y k s e n j a k o k o k a p i t a l i s t i s e n m a a i l ­m
a n k r i i s u i välillä. Neuvostoliitossa
työläisten elämän arvo kohoaa y h ä
k o r k e a m m a l l e j a k o r k e a i n m a i l e h e i ­dän
o m a n t a h t o n s a j a Vcämaäsa l u o ­massa
sosialistisessa yhteiskunhassa:
k a p i t a l i s t i s e s s a niaailmaäsa työläis-j
c u k p t p o l j e t a a n y h ä a l e m m a k s i ja
a l e m m a k s i k u r j u u t e e n j a nSlkfikifO-l
e n i a a n m i h i n k a i i l t a l i S t i n e n järjes­telmä
p a i n a a heidät.
4. S o s i a l l s mm etevämmyys ka;pita'-
l i s m i n ^ y l i tulee y h ä selvemmäksi j a
selvemmäksi k a p i t a l i s t i s e n m a a i l m an
i^öläisjoukcdlle. I m p e r i a l i s t i e n p ^ -
k i m i y k s i l l e N e u v o s t o l i i t t o a vastaan
s o d a n . j a h h i s t e l u i s s a täytyy näin
o l l e h J a t k u v a s t i a n t a a uusia verhOa-m
y i a u o t o j a j o u k k o j e n .«älmiffiä. T o i -
v p e n voivansa n^rteUä t a k a p a j u i -
senunHle Joukoille o n k i r ^ vedettjr
e t u r i n t a m a a n taistelussa Netnrosto-l
l i t t o a vastaan. Valveutuneemmat
työläisjoukot k a u t t a kaiätallstisen
m a a i l m a n " tervehtivät Innostuksella
r a p a j u o p p o n a k a i -
t{]blsuuksissa mitä
yrdp^ristön väestöllä p n . M u t t a k y l ­lähän
s e n o s a n voisi viedä puoluee­seen
k u u l u m a t t o m a n k i n nimessä. E n
l u u l e sen a g i t a t s i o nm olevan muuta
k u n n y k y i s e n v a l t a l u e ^ n tukemista
k a i k i s s a muodoissaan. Jo y k s i n päih­t
y n e e n näkeminen tekee huonon
v a i k u t u k s e n selyäSn ylelspön, joten
e i ole p u h e t t a h a n agitatsiohityön
tuloMsta kpmmunismin eten edes
e s i i n t y m i s e t . Jos o i k e i n harkitsee
a s i a n , niin s a a t t a a se v a i k e u t t a a v i e ­t
ä selvinäktn työskentelijöitä, toveri­p
i i r i n ollessa tällaista väkeä. Olen
o l l u t St k e r t a a peräkkäin t a n s s i t i l a i^
suudessa. J o t k a eivät kyjlä olleet o-sastpn
asettamia, m u t t a kummissa­k
i n ovat samat osaston Jäsenet v i e ­neet
osaa jota yanhassa maassa
" s u p j e l l j a t " h a r j o i t t a a työväen kes­kuudessa
saadakseen työväenliikkeen
h a j a l l e iyödyksi. Juuri s i l l o i n mei­dän
t u l i s i m u i s t a a että olemme jär­jestyneen
työväen j ä s e n i ä p ä pitäisi
v o i t t a a e i - k o m m u n i s t l n e n työläisai-nes
y h t e i s r i n t a m a a n , k u n k e r t a l u o k ­k
a t a i s t e l u n eteen teemme työtä e i ­kä,
s o v i t t e l u n.
L . W . i . U . osasto
p i i s i meiltä pystyssä k u n se joukko
n y t t u l i s i l u i i k k i esiin joka viime
v u o n n a o l i sen perustamisen k a n n a l ­l
a , < v o i t s i S U n p a sitten tehdä jotain
meidän possl-rjipejen kurissapitämi­s
e n eteen ensi k a t k a l s u k a u t t a v a r -
t e n ; tälle talVelle ei n3rt enää v o i
m u u t a k u i n ihmetellä; p a n k i t pitää
h u o l e n loppuselvittelyatä ja me
Jäämme- hyvän k a l a n s a a i m i n v a^
raart. kunnes taasen . se = 'herrasväki etevän vastustajansa o t t e i t a lauso-k
ä s ^ taislmetsään syyskuun a l a s s a : 'akseen. S o r t i i i . k u i t e n k^
F . O. osaston homma
t i m a t o n reunalla, josta j o h t u i , että
m a t o l l a saatu_j)te täjftyi k i l p a i h j o i -
den muutamia k e r t o j a löysätä. S e l -
l a i n e i r v f a - h e s a t tm Penttilän j a L e h ­tosen
ottelussa, j o u t u e n Penttilä s i i ­tä
icäxsimaän. S a m a n l a i s i a v s c t ^ i p a ­ri
k e j t a a S o i n i n j a S t o l tm ottelus­sa.
Joutuen Soini löysäämään o t ­teensa.
B a s k i n j a Oinosen ottelussa
s a t t u i ylituomarille virhe, määrää­mällä
pystjTiainiin, v a i k k a Oinonen
o l i s/.anut B a s k i n alleen p a r t t e r i in
m a t o n reunalla, m u t t a selvästi k u i ­t
e n k i n matolla. S a t t u n e i t a virheitä
ei luonnollisesti v o i d a sanoa t a h a l l i -
silcsi. sillä uskomme, että Jokaisella
t u o m a r i l l a oli päämääränään kat­s
e l l a o t t e l u i t a täysin puolueettomas­t
i , mitään "omapaikkalaisuutta"
huomioonottamatta. Virheisiin
lienee ollut suurimmalta osal­t
a a n syynä se, että nämä k i l p a i l ut
o l i v a t . t i u k i m m a t j a tasaväkisimmät
mitä C a n a d a n suomalaisten keskuu­dessa
on koskaan aikaisemmin toi­meenpantu.
S i k s i e i p a l k i n t o t u o m a r i -
e n työtä ole_enempää k i l p a i l i j o i d en
kum yleisönkään t a h o l t a k o v i n a n ­k
a r a s t i tuomittava, sillä parhaansa
he koettivat.
P a l k i n t o j e n jaossa t a p a h t u i myös­k
i n s e l l a i n e n kommellus, että toisen
p a l k i n n o n saajalle, Oinoselle, annet­t
i i n kolmas p a l k i n t o j a päinvastoin.
Erehdys k o r j a t t i n myöhemmin, j o ­t
en O i n o n e n t u l i •ansionsa mukaises­t
i saamaan toisen palkinnon.
O t t e l u i d e n k u l k u o l i l y h y e s t i seu­r
a a v a : .
Ensimäisenä p a r i n a joutuivat m a ­t
o l l e Y r i t y k s e n Penttilä j a K i s an
Lehtonen. Ottelu o l i t u l i n e n , , jossa
L e h t o n e n sai p a n n a k a i k e n kykynsä
Toveri John Latva Toro
on hiljattain koteutunu: Ke
lutpn matkaltaan ja vaikla e i
neliä tällä kertaa olekaan t i l ^
ta vierailla kaikissa Järjraäv,
osastoissa, tekee hän kuitenkia
kaisen kierroksen .Ontariossa,
lostaen tuloksia h nH^nT
tuolta pitkältä inatkaJta V,
pyydetään hänelle jäi-JestäS^
ko litan tjlai£uudet k u l l a k i r tM
kakunnalla, ällemerl..ittjinä'*-fe
nu: ,
South Purciipine: if, p..
Kirkland Lake: ifi
Rosegi*ove: 17 p.; ' .
Kirkland Lake: 18 p -
Cobalt: .19 p . ;
B u r r i t t : 20 p.;
Sudbury: 21 p.;
CrÄghton Mine: 22 p.;
Levack: 23 p.; '
Long Lake: 24 p.;
Sault Ste. Marie: 25 p.;
Bruce Mines: 2G p.;
Beaver Lake: 27 p.
Osa.stot! Ilmoittakaa hyvin tove
ri Latvan puhetilaisuuksista. Hä
neliä on paljon .sellaista kerroit
vaa, jota kanntittaa tulla
maan.
. Toyerillis;(-sti
• John TVirta.
iGana
; aiety
i SOe J(
Iti
ntJ
alle"ä,.^;'sek. ,.
[ S o i n i n j a Qihöseh o t i e l i i • k u l u i ,ä-p
n myös tässä kuumana," h a a l i a t o u - f l u s s a pääasiallisesti tunhiistelliuri,
h u t a a n k o v a s t i j a o n k i n j o o n n i s t u t - ' ^Jtnösen bliesSa 'ptiölustavaUa k a n -
tu t a r p e i d e n l^iitPssä s i i l i e n asti että
toverit J o i l l a on o l l n t hevpsla pyat
ajaneet - h i r r e t j a l a u t a a paikan
pääDd. E i k u l u n e pitkääkään aikaa
k u n ^eihäi a l k a a nousemaan, jos en
liene I h g h iölveftas. Mutta
tiioilä, k u n h a n ' kovasti
' ni slltä^^jbtafii näkyvääkhi Jää. '
U
Sodburp Kisan kan-
ENNENNÄKEMÄTTÖMÄN L U J AT
K J L P A I L I I T CANAQAN SUOMA­L
A I S T E N vnt0n^fAJN tm-
B $ 5 E l ^ A N E M l N A PÄÄTTYIVÄT
LAVANTAINA
L a u a n t a i n a J a t k e t t i i n K i s a n k a n ­sallisia
painikllpailuja. pUen osanot-tajlai>
vlel^ 19. Hllrpsen luovuttua
lout^aan^Mhnisen j a l§undeiinin yli-paihpn
vHpissl.
nällä. Ottelu täsaanttif kuitehkhl
loppuiiuöiefia erää. T o l i e n puoliajan
a l u s s a sai S o i n i varoituksen maton
i i l k o p u b i e l i a suoritetuista heitoista.
L o p p u p u o l e l l a e i t a p a h t u n u t mitään
erikoiSiar^ Päättyi ratkaisematto-t
o u h u t a a r i i ^ i a a n ; ! >i • ' •
j S e u r a t o v e r u s t e n H a a p a s e r i j a B a s k ­i
n välien • s e l v i t t e l y - a i k o r reippaasti,
fts^tbpääm kärsiessä' selkähäviön
lonkkaheitoöfe. A i k a a e h t l - k u l u a 4.12.
; LeVäiikilaisteA" seuratoverien P i r s -
kasen • J a • Sillanpään ottelir raskaas-"
s a sarjassa p i i pikeä loisto-ottelu y -
lelsön k a n n a l t a . Yleisön suosionosoi­t
u s t e n raikuessa heitti Pirskanen
seuratoverinsa lindenistä selälleen.
A i k a 1.15.
K i s a l a i s t e n S a n k a l a n j a H3rvärisen
o t t e l u alle 140 s a r j a s s a o l i k i l p a i l u ­j
e n t e k n i l l i s e s t i p a r h a i t a , Hjn^ärisen
kärsiessä selkähäviön puoliksi v a ­hingossa
maton r e u n a l l a . A i k a a k u ­l
u i 10.13.
P o n s e n i n j a K i v i s e n ottelu alkoi
r e i p p a a s t i , v i i m e m a i n i t u n puolustau­tuessa.
8.0? k u l u t t u a k u i t e n k i n P o n -
sen käänsi vankan, m u t t a vähär.
h a r j o i t e l l e e n v a s t u u a l a n s a selälleen.
T o r o n t o l a l s t e n seuratoverien Pent­tilän
j a K o k o n ottelu alkoi tulisesti,
K o k o h Joutuessa 3.22 k u l u t t u a s i l ­t
a a n j ä siltä hartailleen.
. S t o l tm j a H a a p a s e n .ottelu alle 170
deillsen p o h j sm r a k e n t a n i i s e s s a , m u t .
t a he pviHi käyneet t a i s t e l u a k u l t.
tuufi-rintgm^lla uskpnnpliisen t a l -
kauskolsuuden oplumia yastaan. U s -
tPnnolÖsuus tulee tuiioutumaan
loukkojen kasvavan k u l t t u u r i s e n k e -
i l t y k s e n k a U t t a , sosialismin kasvun
m u k a n a .
5. Täydainettyäto militaristiset
sutinnitelmäh^ä sotaa varten, Impe.
riallstit nyt käyttävät Jokaisen m a h -
tiöliisen keinon armottomimhiassa
u<^käspdassa k a p i t a l i s t i s t e n xnaltten
y ö ^ i s i ä vastaan, jotka seisovat'
!?euvPstpliitpn puolustamisen ' p u o l e l ­l
a . i S t e i i me näemme lisääntyvän
v e r i s e n hyöfckäyksen työläisten Jo-tatlSta
ilikettä vastaan, N e u v o s t o l i i.
»n pu(^ustamisessa imperialistien
hyökkäyislä yästaah^T^nä verinen
käpltalistiseh v a l t i o n aseellisten v o i -
mieh hyoldiäys a l k a a työläisten t a i s -
t^!lessa pienempiä olojensa k o r j a ­u
k s i a .
b. Työttetaäin työläisten l i i k e h t i ­m
i n e n m a a l i s k u u n 6 p. o s o i t t i s e l -
väsUiimkkätiet(risuuden kohoamisen
k a i ^ t a l i s t i s e n m a a i l m a n työläisjou­k
o l l a . työläistä läpi C a n a d an
aiOi että N e u v o s t o l i i t o a tyotät^^vät
eivät ainoastaen syösseet alas r o s .
y o a v a a k a p i t a l i s t i s t a lupkkaa ja
feaarilaista ylimystjgi, m u t t a ovat
^ ö s s e e t v a l t a i s t u i m e l t a a n soctäja.
i o p k a n l i k e l s l m m f t n lUttoiaiseB, k i r ­k
o n . NeuvPstoUftcn ttyöfiiset eivät o -
l e a i n o a s t a a n saavuttaneet s u a n a a -
t a n t a m e n e s t j f ^ snsitaismla t a i o u -
s e o r g a v a t K o m m u n i s ^ e n Intemar
l o n a i e n k u t s u a kansainväliseen mier
enpscätukBeen työttömyyttä vastaan,
^ ^ J o u j k k o J e n nalleaan näännyttä­mistä
vastaan, nhUä k a p i t a l i s t i t ja
s o s i ^ i r e f o r m i S t i t toivovat v o i v a n^
r a t k a i s t a k a p i t a l i s m i n p u l a n . Toukor^
k u u n I p . j a t k a a sitä t a i s t e l u a , mitä
i h a a U s k u u n 6 i ^ v ä n suuret mielen-
06oitti&set edustavat, ja v i e tämän
t a i s t e l u n yhä idtemmäile. T o u k o k u un
1 p. e d u s t a a ^ l U i t t i s t a t a i s t e l u a k a .
Statistisen luc&an . v a l t i u t t a vastaan.
Tpulmkmm 1 päivä cäustäa t^öttö.
täyydea kaiutta työVäenfiiPkan jouk-ko-
nälkihsn^ttamlstä ^rastaan taisto
lua, edustaa t a i s t e l u a tydiäivän i n -
rfentamtsta ja tuotannon tyffldlhkoa
vastaan, S.Ö.. y l m i s ä kaiötalistista
r a t i o n a l i s o i n t i a vastaan, edustaa
t a i s t e l u a työnostajaluokan hyökkä­ystä
vastaan, työväenluokan elämän­t
a s o n polkemisessa yhä j a t k u v i l la
p a l k a n ^ e n n u k s i l l a . T o u k o k u u n 1 p .
edustaa k a i k k i e n työläisten yhtenäi­syyttä,
työssä olevien j a työttömäin
p o l i i t t i s t a iupkicarintamaa k a p i t a l i s ­t
i s t a riistoa vastaan, kapitalistista
h a l u t u s t a vastaan.
7. Typläisten taistelujen terävöi-t
y e s ^ a m m a t t i i m i o - b y r o k r a a t i t ja
s c s i a l l r e f o r m l s t l t siirtyvät suoranai­sesti
p o r v a r i l l i s e n v a l t i p n l e i r i i n työ­läisten
tukahduttamista varten.
Heistä tulee a k t i i v i s i a p o l i i s l t e r r o r in
a v u s t a j i a yhä raakamaisemraassa
työläisten tukahduttamisessa. Todis-teenä
tälle o n se toimelias osuus m i
tä s o s i a l i r e f o r m i s t l t näyttelivät k a u ­p
u n k i e n valtuustoissa kauttaaltaan
Canadassa m a a l i s k u u n 6 päivän m i e -
ItoosplUisten tukahuttamisessa. S a ­manaikaisesti
ovat he tämän r a a k a -
m a i s e n p o l l i s i t e r r o r i n puolustusver-h
o n a . A m m a t t i u m o i d e n taantumuk­s
e l l i n e n virkakoneisto, j o k a o n v a r ­mentanut
jatkuvan a m m a t t i u n l o l -.
d e n . jäsenistön rosvoamisen r a k e n t a -
sarjassa päättyi 3.27 kuluttua
häviöön.
Oinosen ja Baskin ottelu
sarjassa oli otekoyhä. Päättyi
kaisemalitpmaan.
Alle 140 sarjassa veti Ehrlund
dottamatta Hyvärisen käsiv
tcsta selälleen. Aikaa ehti kulua
31 sekuntia. Kilpailujen
voitto.
Pirskasen ja Kivisen ottelu
tyi myöskin melkoisen lyhyeen,
kasen heittäessii viimemainitun
denillä selälleen. Aika 1,12.
Alle 140 sarjassa tapahtui ylläl
Kisan Forcierin voittaessa YritylBe
Kokon ajassa 8.55. Yleisön supsioDj
osoitukset olivat valtavat Kisan
niverstaan kouluuttamalle
ranskalaiselle.
Ponsen—Sillanpää. Ponsen vi
kummaltakin puolen reilusti
ottelun ajalla 3.53. Sillanpää
ten osoitti aloittelevaksi Dainijaii
hyvää aloitekykyä ja .reilträ^i ,
paä. !Mutta eihän se olekää;*
sillä Levackin pojilia on i i y^
taja,., vanha "niattokettu",
joka näissäkin kilpailuissa vi
jansa.
Alie . 130 sarjan, ainoa .
Erying joutui otieleinaan
ta 140 pannan sarjan voittajan
kalafi kanssa. Ottelu alkoi li
Ien, mutta päättyi 4.41
Sanku,l3n luiskahtamiseen
Kilpailujen ainoa sopug^tel}!.
Illan ja kilpailujen viitpei^"''
rina, kun Kokko luovutti 1(*1
painivat, Soini ja Haa."-"'^
ottelun, joka päättyi ratki
maan.
Palkintöjärjestys muodo^P
raavaksi: ;•, •".'•»ii.
Sarja alle 130: 1) E. E i % ^
buryn Kisa 1 v. (Paini
alle 140 sarjan voittajan kansai).''
Sarja alle 140: 1) E. Sankala 1
buryn Kisa 3 v.; 2) A. EhrlBM!
ronton Yritys 2 v. 1 h. ja 5) V.i
värinen Sudburfn Kisa 1
häviötä.
Sarja alle 155: 1) V. PenttDi,!
ronton Yritys 5 v.; 2) L
Sudburyn Kisa 4 v. 1 h. ja
Forcier Sudburyn Kisa 3 y. J
Sarja alle 170: 1) T. Sdnl''
Arthmin Isku 1'^ v. 2 ratfc:
Oinonen Toronton Yritys 1 »
ratk. ja 3) E. Bask .Sudburya i
1 V. 2 rat>. 11.
Sarja yli 170: 1) P. Pirskaasil
vackin Kisatoverit 2 v. 1 r8tfc;>
T. Ponsen Port Arthurin Isbf.||
1 ratk. (ajassa jälessä edelllsc^
fpptodel
Ytistasb
M 4
81
\ u
•• JCifld
K
Soatb
mm
Broavle
m a i l a v o i m a k k a i t a t a a n t u m u k s e l l i s ia
koneistoiaMi t m i p i d ^ . k o n t r o U e e r a a -
miseksi rivijäseniä vastaian. pelaavat
samaa s o s i a l i r f a s c i s t i e n r o o l i a . H e o -
v a t tänäpäivänä a v o i m i m p i a työväen­l
u o k a n v i h o l l i s i a , a k t i i v i s e s t i t u k a h ­d
u t t a e n Jokaisen työväenluokan t a i s ­t
e l u n k a p i t a l i s m i a vastaan, a k t i i v i -
s e s u vääristellen j a h a l v e n t a e n työ­läisten
h a l l i t u s t a Neuvostolutossa j a
a k t i i v i s e s t i o s a l l i s t u e n sodan v a l m i s ­t
e l u i h i n Neuvostoliittoa vastaan.
Juuri näiden seikkojen t a k i a k a p i ­t
a l i s t i e n sanomalehdistö t y & k e n t e -
lee yötä iräivää k o e t t a e n u s k o t t a a e t ­tä
Bämä reformistiset p e t t u r i t edus­t
a v a t työläisiä.
8. "Z^stä j o h t u v a n a me näemme
u u d e n a m m a t t i u n i o l i i k k e e n nouse.
van, minkä luovat militanttisetj
Iäiset tarkoituksella käydä
taistelua kapitalistiluokan
vää puristusta vastaan. llnäBl
den nnioliikkeen johdossa ovat W
munistit, Canadan työväe
militanttisimmat ja peli
mimmät ainekset. Petettyä»
mistleii taholta, myytyinä
jille korkeapalkkaisten
byrokraattien taholta, jotka
yhä • suoranaLsemmin kajritf
kan palvelukseen, hallitulcsai
kojen ja niitä avonaisinunan W
haisimman lahjomisen kaUtÄV]
nadan työväsnluo:ian täytjT
tää rivinsä taloudellisissa
sa, mitkä tulevat yhä
maksi. Workers' Unity I ^ * ^ .
Workers'. Unity League eduStttl
nadan vasemmistosiiven^
ammattiunionisteja ja järjf
mien työläisten joukkoja,
taa ohjehnassaän ensiUlalB
dan ' työläisten järje
tuhansien järjestämisen,
jestymätöintä tilaa tark
ti pyrkii työnantajalu^-
mään . ammattiuniot
vusttiksella. Nämä järji
työläiset, jotka ovat
tetyin osa työväestöstä,^
todeUista vaaraa taantr"
ammattiunioliikkceri
turvallisuudelle. K u i t e n l^
pitalistiluokka näkee
mien työläisten J-^^-^o^f,.^..!
litanttisen liikke?n ^ ^ ^ 4
jestäytymiseen militairttiss»
teluun - niin lahettäral
katut apurinsa.
lijat, hajoittamaan J»
maan militanttien
mättömien jäjjestänu?fissi-läiset,
terästyölaiset.
set. neulomatyöläiset,
tämän hyvin omista
kemuksistaan näiden
£teti
vi
j Ji
i
ja i
Ija•iidn totmui
»At l
•laiijalttai
»..päjkiii
[Muihi
Jaek
Hardv
P. A
The
ttm%
as.«anen,
Regent
•Siivenna
Tallors 1
l&gs. Limi
lisä
puuty
lahji
ja lu
ta Ca
taloud
vasta
^.1* työn k
enää
> eris
nämä
ja et