Vapaus, January 29, 1929

              1929
en 8Qe<
erikftn
»raUoissa OQ
takan
alevien työ­tä.
"Pakem-lausuvat
ne
lait n i ­l
a :
en työ on
ile on mak-miehiUe.
aa työhöE,
usta ka&sa-etty
paitsi
>lälsistä tu-rveen
mie-issä
työssä
:essa.
Ie on mak-kuukflutta
S3mnytyk-
5sä on yä-erustettaya
va. palkka
Jtetaan oi-
^ksi paivä
1.
joka koi'
elintarve-pois
työs­sänsä
kuin
sta, on oi-kuukauden
ätsrmis- Ja
jväen suo­si
Meksi-todennä-laruhtinas
roja:
ia työajan
iille Mek-
>ten bor-
«n pysy-merkitsee
Yhdysval-
[eksikosta,
loamiseen
SThdysval-lista
"au-plantaasf-
I f o r s i l ta
s- ja he-kun
aa-iljettu
ja
eöllisuus-tterikalal-
Lltaan ja
stelemaan
liden l a -
reä ame-
,tia kat-a
vaati-etoisempr
etujensa
"kehit-
Tsin jät-ääntiensä
ilais-
• • •
edusta-sta
kou-iittoa
o-marxi-renssiin,
tnunlstir
'okrows-l
m.m.
ita j u l -
sa.
8 aika-iint3^
vät
a ulko-ei
joh­ti
ulko-äasiasta
asvanut
une ja
jnkiinto
uneiden
toisella
käsitteli
Htsijain
ja sa-ikertai-
, histo-pblitii-dinassa
yhtä
jn me-letoodi.
djatkin
jäkym-en
l u -
stipuö-m
eri
seellis-nousu-elllses-
I kes-s
on
ä klo
No. 24 ~ 1929
yapanden Idrjakanpassa on viimeisen kymmenen vuoden ajalta ka­saantuneena
jonln- j a vappujolkaisiajä seka muitakin Inrjoja, joista L a -
InjUnme, tilanahtauden tähden, päästä eroon. Kuka tahansa saa noita
kirjoja aivan vapaasti, hakemalla niitä Vajauden kirjakaupasta. Ne jotka
«örät ole tilaisuudessa itse hakemaan voivat lähettää 50 senttiä posti- kaniksi J a lähetämme kappaleen kutakin varastossa olevaa julkaisua ja
Id^aa, niin kauan kuin varastoa riittää. Käykää valitsemassa omanne
tfjkka kirjottakaa heti tämän ilmotuksen nähtyänne, niin saatte arvo­kasta
iskemistä, joka on samalla lisänä kirjallisuuteenne.
— Tov. • • , ' _
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
NÄTTTÄMÖTAIDE
Jdtitajan velvollisuudet
"Ha ha h a ! " Kirjailija merkitsee
naurukohtaukset täten. Mutta se ei
merkitse, että merkintä lausutaan
noin. Näyttelijän pitää nauraa todel­lisesti,
ei lausumalla koneelllsesti"ha
ha ha", vaan nauramalla kuten luon­nostaan
nauraa mutta taivutettima
• :' ' j osan mukaan.'
I Näyttelijä ei saa tietää, että "nel-
MahdoUisesti näytelmäseurojemme i seinä on poissa", s.t.s. näyttelijä
johtajia, ammattilaisia ja amatöörejä, I eläydy osaansa, jos hän alittiisesti
hyödyttää lukea neuvot, joita heille! on kauhuissaan katsomosta,
antaa tunnettu ainerikalainen kirjaili- j varottava "traagillisia hanhenaske-ja
John Dolman jr. Erikoiset neuvot j leita." Varsinkin tragedioissa eslinty-juuri
viimeistä eli kenraaliharjotusta j jjä voi taapustella näyttämöllä kuin
varten eivät viene ojaan sellaistakaan, hanhi. Vaikkapa hän jrittää olla j u h - '
joka esiintyy näytelmässä. Suomen-! laiunen, muuttaa hän esiintymisen
•namme nuo neuvot tähän: {koomilliseksi, a,uttamattomasti särkien
Johtajan on kenraaliharjotuksen a i - j tunnelman. Sellaiseen on johtajan
kana oleiltava salissa, ei näyttämöllä/j kiinnitettävä tiukkaa huomiota,
siirtyen tarkkailua varten edemmäs Johtajan on katsottava, että esim-
Ja lähemmäksi näyttämöä. tymisen yleinen rytntxi vastaa näytel-
On kokeiltava katsoman mahdolli-! mää ja sen sisältöä,
su.utta kuulla ja siinä tarkotuksessa j Varottava, että näyttelijä ei muutu
seurattava näjrtelmän menoa myöskin arkipäiväiseksi lausumalla huolimatto­masti,
muka "luonnollisesti", vaikka
nu
\ kutakin näytelmää varten tarpeellisen
puvuston ja näsrttämödekoratsiot, nUn
Co-Oper«tive Trading Association'
V A S T A A V A A
dbury Limited
- V A S T A T T A V A A
Bahaa
Kiintei
..$1,216.57
5,877.00
Koneisto^^^^^V. 2,500.00
Kalustoa 730.00
Ajovehkeer^v:. ..,.:£j3i,45i,00
Eoqttorika|asto .i^;^ 282i»7;
Maitoa j a kermaa varas- • ?
tossa . " i • 111.00
Osakepääoma $2,030.00
VermUion Kiverin laina .... 2,000.00
T. Franssin laina 1,000.00
Creighton osasto 500.00
Burroughs 105,57
VOIT
Maidon myynhis
$12,168.14
j......$15,886.39
Ed. Grain ..
.€s Richardson ....
sXäjberge
C i P . R, lotista
Geo. Lockerby ...
Pikkulainiöja..
Yhteensä voitot ..
el jokaisen teatterimme erikseen tar­vitsisi
niitä hankkia. 3) amatööriteat^
terien esitykset muodostuisivat arvok­kaammiksi
vierailevien keskusteatte-rln
jäsenten avustuksella ja näyttä­mölle
voitaisi ottaa sellaisiakin suuria
kappaleita, joita tavalliset kiertueet
henkilökuntansa vähälukuisuuden t a ­kia
eivät voi ottaa ohjelmistoonsa, 4)
työräen näyttämöiden kustannukset
laskisivat huomattavasti.
Tässä tärkeimmät niistä eduista,
jolta suunnitellusta uudistuksesta toi-
Telehor — kaimonäkijaj ^"??"f. ¥y
* ' yha nirveammäksi
49.50 . votaan saata\'an. Tulisivatko kaikki
122.55
46.02
m
5^00
430.00
5,353.50
$12,168.14
Kulungit
Palkat ...
Vakuutus
Korko ....
TAJE»je|a|A
• ..iivik.jj .vi'^ ^4,168.65
i::;&;|:..:&Ä:t. 6,145.10
77.22
141.92
$15,886.39
balkongilta..
Valot, asettelu, kuliisit, valovaiku-j luonnollisuus voi johtaa vain halpa-
. tukset, huonekalut, kaikki on asetet-! maisuuteen ja raakuuteen,
tava siihen kuntoon kuin aijotaan. Näytelmän, tempoa on pidettävä
laittaa esityslltana. j silmällä. Se voi katketa, venyä, tulla
On huolellisesti tarkastettava, on-; nopeaksi jne. Siksi on katsottava, et­kö
näyttämöllä jotain, joka vie kat- lä yhteinen tyyli viedään loppuun,
sojan ajatukset Ulan paljon itseensä. Suorastaan hirvittävää on usein
Se on poistettava tai sen vaikutusta katsella; kun näjrtös lähenee loppua,
vähennettävä ' {millä ikävällä ihneellä näyttelijä o-
Qn tarkastettava, josko näsrttelljä dottaa, että esirippu laskisi ja, ran-tebee
mekaanisia liikkeitä ja hävitet- galstus päättyisi. Vilkuillaan sivuun,
tävä ne. Jos se ei käy laatuun, on l i i - ääneen tulee hätäilyä, koko loppuosa
kettä, joka käy mekaanisesti muutetr päätt3?y ikäänkuin kilpajuoksuun, k u -
tava ja näyttelijä vapautettava tus- ka pääsisi ensin pois. Sellaista on väl-kajsla,
ettei hän voi liikettä tehdä. J tettävä ja loppu esitettävä samassa
- öh pidettävä jsilmällä. erikoisesti sei-; tyylissä kuin koko muukin osa.
laista näyttelijää, jolla ei ole mitään' Eli toisin sanoen: jokaista yksityls-sanottavaa
näytelmässä. Ne ovat aina seikkaakin on pidettävä silmälläi kör-vaÄrallisia
yhteiselle esiintymiselle. Jos jattava pienemmät ja suuremmat vlr-
Maitoa myyty vuodensp'alla
Maitoa ostettu vuodenajalla ..
Voitto maidosta tilikaudella
Tilikauden voitto 5,353.50
$15,886.39
4 . . . . $44,600.06
28,713,67
i . . . . . . . ....$15,886.39
O. LUOMA.
Ylläolevan tilipäätöksen-olemme tarkastaneet ja huomanneet sen
keaksi. Sudbury, Ont, tammik. 26 p. 1929. 01-
A U N E RITARI. WM. KALLIO.
•n liian paljo liikettä apujoukoissa
tai liian vähän, täj^tyy kohentaa, aut­taa,
parannella, missä on parannetta­va
» vältettävä tarpeettomia huitomisia
ja liikkeitä. "Liikettä ihnan tarkotusta
el ole olemassa". On pidettävä erikoi­sesti
sihnällä, ettei yhtenäisyyttä
päästä rikkomaan. Erikoisesti pidettä­vä
silmällä, että muutokset tuimel-masta
tötseen tapahtuvat vaivatto-mästi.
•
Jos näytelmä on "puhuva", s.t.s. on
puhetta enemmän kuin toimintaa, Qh
parempi korostaa yksi tai kaksi koh--
tausta kussakin näytöksessä kuhi et­tä
srrittäisi koko keskustelun ajan p i ­tää
yllä korostettua lausuntaa.
On pidettävä huoU, että näytteUjä
el saa näsrtellä pelkkiä kylkiään, vaan
että riittävin väliajoin hänen kasvon­sa
käänty^t_ yleisöön.
On pidettävä silmällä, ettei joku,
näsrtteUjä saa liftettääp tarpeettomas­ti
lyhentää tai pitkittää.
Pidettävä huoU välimatkasta. Toi­sella
näyttelijällä ön tapa tiilla rampi-piln
j a vilkuilla yleisöä, vieläpä heru-tdla
naiuruakin, toinen pysyy peräl­lä.
Välimatkojen määrääminen on tiu­kasti
pantava voimaan näyttelijään
nähden.
On erittäin tarkasti katsottava, että
fyysfllinen toiminta ei ala ennenkuin
mieliala on kypsytetty. Esim. mies, jo­ka
hyökkää toisen päälle näyttämöllä,
heet, poistettava mikä näyttää mah­dottomalta
kunnollisesti suorittaa,
hävitettävä pitkäpiimälsyys, sidottava
puhevuorot yhteen, peittelemättä oso-tettava
näyttelijälle missä on vika ja
Juuri näitä tehtäviä varten olisi aivan
välttämätöntä perustaa oma toimisto
jonka kotipaikkana olisi Helsinki O-masta
fllmlkeskuksesta koituisi suu­ria
etuja. 1) voitaisi filmien valinta
suorittaa pätevämmin, 2) saataisi vuok
ratuksi ja ostetuksi ensiluokkaisiakin
lolstöfllmejä, 3) oltaisi tilaisuudessa
ostamaan ja vuokraamaan niitä suh­teellisesti
edullisilla ehdoilla, 4) voi­taisi
vähimmän kustannuksia vaati­valla
tavalla jäljestää niiden lähetys
jäsenyhdistyksille.
, ,,• ^ •• * Tällaisen elokuvakeskuksen perus-vän
taloudeUisten työväenyhdistysten vaatimaan noin miljoo-neuvottelukokous
on laajemmassakin
Huomattava suunnitel­ma
Suomen taloudel­lisilla
työväenyh­distyksillä
Kun Vaasassa kohdakkom pidettä-nämä
toiveet toteutumaan, sitä on vie­lä
valkea sanoa. Asla sietää tarkan
ennakkoharj^nan ja erikoisella asian-
Eräässä hiljattain Berllnissä ävatus»
sa radlonäyttelyssä on Saksan valta­kunnan
postilaitos asettanut näytteille
kojeen, jonka avulla voidaan nähdä
etäällä sattuvat tapahtumat aivan sa­malla
tavalla kuin puhelimen avulla
kuulemme suurien etäisyyksien päästä
lähteneen äänen.
Pariisista saapuneiden tietojen mu­kaan
on työläisten liikehtiminen I t a ­liassa
viime aikoina ollut varsin huo-matta\'
aa. S3f7nä tähän on^fascistisen
komennon enUstä kärjistyneempl ote
työväestöä vastaan. Entisessä Polan
suuressa soCasatamassa, jossa aikai-
Uudelle keksinnölle 1 semmin on ollut töissä arsenaalilla
tti^temuksella laaditut laskelmat, en-nenktön-
sitä voidaan ajatella ratkal-
'^jä^^i- käytäntöön saatettavaksi., Ih*
fl^^lstä TifSLih olisi, ellei tässäkin suh-
\^iib^Ba, keikltetty toiminta muodostuisivänsä tapauksen maalimassa, Esim.
löijanalsta toimintaa edullisemmaksi. I teatterlnäytännön sanoin ja kuvin.
on annettu nimi "Telehor", kaukonä-kijä.
Sen keksijä on unkarilainen In­sinööri
Denes v. Mihaly. joka asuu ja
toimii BerUnissä, aikoen nyt saada
keksintönsä yleisesti käytäntöön.
Mitä on kaukonäkemlnen? Helppo*
tajuisesti lausuttuna se on sitä, että
näkee sen, jonka kanssa puhelimitse
keskustelee. Keksijä puolestansa sa­noo
sitä siksi, että kodissaan voi
valkealla kankaalla nähdä minkä hy-
Ettel puheenaolevan suunnitelman
mukalsjjfi teatteriolojen järjestelyä am-mattlmiestenkään
piireissä pidetä
Edelleen kaikenlaisia maailman merk­kitapahtumia,
kuten kesällisen suuren
laulujuhlan Wienissä Jonka kalkki yk-muksen
iJIekirJ^tamisen. Vieläkin
pitemmälle mentäessä— el, pltem-,
tnlälle tähän suuntaan el todellakaan!
piirissä muodostunut kiintoisaksi, kään
tyi "Työn Äänen" kirjeenvaihtaja tov.
K. L. Ktilon puoleen seuraavalla
haaistattelulla. Kysyimme:
— Mitkä tärkeäarvölsimmat syyt
ovat johtaneet taloudellisten työväen­yhdistysten
neuvottelukokouksen kool­lekutsumiseen?
— kysymyksiä, jotka siihen ovat
antaneet aihetta on useampiakin.
mistä kehittyy vika esltystilaisuuteen. {Mainittakoon sellaisista ennen muu-
Johtaja ei saa esim. srstävsryssyiötä ta: oman elokuviakeskuksen perusta-jättää
mainitsematta vielä viimeisessä minen, työväen näyttämöiden toimln-tiiarjotuksessakin
onko lausunnossa nan uudelleen järjestäminen, taloudel-virheitä,
onko liikehtiminen sulavaa,
onko hajottamon järjestely oikea.
Esityslltana ei sitä enää voi tehdä.
Silloin tulee suiuri yleisö, jolla on erin­omaisen
tarkka silmä nähdä kömpe­lyydet,
nauraa noille virheille, jotka
tekevät koomillisesta traägillisen i l ­man
tarkotusta j.n.e. Jos yleisö "nan­nan
markan pohjarahaston. Sitä siun-maa
el pitäisi olla kovinkaan vaikea
saada kokoon, joten tuntuu verrattain
varmalta, että sdunnltelmät filmlkes-kuksen
perustamisesta tulevat toteu­tumaan.
— Mutta minkälaisia ovatkaan
suunnitelmanne työväen näyttämöiden
toiminnan uudelleen järjestämisestä?
Siinä suhteessa on kyseessä aivan
mullistavat suunnitelmat. Perustana
tässäkin on yhteistoiminnan avulla
aikaansaatava keskitys. Asiasta on
Vaasan Tyrs laatinut alustuksen, jos-listen
työväenyhdistysten luotonsaan- sa aluksi viitataan näj^tämölden ny-tlmahdollisuukslen
parantaminen ja kyisessä toiminnassa esiintyviin epä­taloudellisten
yhdistysten liiton perus- kphtiiri ja ehdotetaan kokoukselle harr
taminen.. Paitsi edellämainittuja asl- kittavaksi seuraavaa suunnitelmaa:
olta tulee kokouksessa esille myöskin Ensiksikin kaikki työväenyhdistykset
kysymys työväenyhdistysten khrjasto-} järjestäisivät näyttämönsä yksinomaan
jen paremmasta järjestämisestä. Täs-1 amatöörivoimlUa toimiviksi. Näitä
mahdottomana, siltä todisteena joh-{sitylskohdat selvästi voi nähdä kodls-taja
A a r r e Linnalan muutama vuosi saan Berhnlssä. Tahi Kelloggin sopi­sitte
» esittämät samaiimukalset eh­dotelmat.
Mitä m u i ^ .H^symykslä vielä t u ­leekaan
kokouksessa •'käsiteltäväksi?
— Jo alussaiittalnltsemanl alustukset
yhdistysten luot^cnsaantimahdollisuuk-sien
parantamisesta, taloudellisten työ­väenyhdistysten
Uiton pepistamlsesta
ja työväenyhdistysten kirjastojen pa­remmasta
järjestelysä. il
Ensiksi mainitsemani näistä alustuk­sista
pn erhiomaisen tärkeä, mutta
valitettavasti verrattain vaikeasti to­teutettavissa.
Luultavasti tässäkin
.sentään yhteistoiminta vie tuloksiin.
Saavutetaan ainakin parhain mahdol­linen
tulos.
Mitä sitten tulee erikoisen talou­dellisten
työväenyhdistysten liiton pe­rustamiseen,
niin hjrvä on, että tä­mäkin
kysymys joutuu kokouksen har­kittavaksi.
Tietenkään el kustannuk­sien
takia voida ajatella muodostetta­vaksi
ehdotetulle Uitolle vakinaisella
työvoimalla palkattua toimistoa,, mut­ta
edistysaskel ohsi jo sekin, jos edes
heikommin toimiva yhteistoimintaelin
saataisi syntymään.
Kun nyt lopuksi vielä mainitsen
työväenyhdistysten kU:jastoJen parem­man
Ja ajanmukaisemman Järjestä­misen
suuresta merkityksestä, niin 0-
lenkln ylimalkaisesti koskettanut tär«
keimplä taloudellisten työväenyhdis­tysten
kokouksessa esUletulevIa asioi­ta.
Kokouksen työ tulee olemaan san»
gen tärkeä ja varmaan monissa kj-symykslssä
päästään yhdlstykslärhme
yleisesti hyödyttävUn tuloksiin.
ja teiakaUa n. 12,000 työläistä, työs­kentelee
nykyisin vain n. 1,000 työ­läistä.
ParhahJimllle ammattltyöläi-sille
maksetaan 20 liiraa päivässä palk­kaa,
joka tekee noin 75 senttiä. Apu-työläiset
saavat palkkaa 6 liiraa päi­vässä,
joka tekee n. 25 senttiä. Lähitu­levaisuudessa
aiotaan Polassa lopett.
vielä eräs työmaa, jossa joutuu työt­tömäksi
n. 600 työläistä. Suurin osa
Polan työläisistä on sUs työttömänä
eikä monellakaan ole mahdollisuutta
matkustaa pois paikkakunnalta. Myös­kin
maaseutuväestön keskuudessa, jol­la
aikaisemmin on ollut sivutöitä
mainitussa kaupungissa, vallitsee nyt
suuri hätä.
Pasclstlen kuulutuksia ja määräyk­siä
bolkoteeratean Polan lählseudulUa
^calkklalla. SUtä huolhnatta, vaikka
fasclstlt olivat kalkin keinoin koet-vol
mennä, vaikka suurella yleisöllä' taneet saada väestöä juhliinsa ' l l o o -
ehkä siihen olisikin halua. Herra'maan marssimansa" kunniaksi, saa-
Mihalylle onkin Jo vihjailtu, että m l - ' Pul "juhlijoita" vain vlltlsenkymmen-tenkäliän
olisi, jos esimerkiksi epäluu- j tä aktiivisten lisäksi. Seuraavana
loinen aviomies saattaisi seurata vai-'päivänä käskettiin työläiset kalkissa
MATKUSTAJALIIKE SUOMESSA
Ohrana yksin siitä kirjaa pitää.
sä nyt lueteltuina tärkeimmät koko-raa
väärässä paikassa",niin usein on'uksen pohdittaviksi joutiivista äslols-myöskln
asettelussa jotain vikaa, tai ta. K u n ne kuitenkin jokainen ovat
on lausuttu jotain sävyssä, jonka saat­taa
käsittää toisin kuin oli tarkotus.
POSTIMAKSUT SUOMESSA
KORKEAT
I H AN
Ruotsin lehdissä olleitten uutisten
mukaan siellä suunnitellaan posti­maksujen
alentamista. Tämän joh­dosta
on Suomen posti- ja lennätin-hallituksesta
ilmoitettu, että jos mai-laadultaan
sellaisia, ettei niissä ole
todellista parannusta alkaansaatavis-lukuisla
työväen aiuatööriteättere-ja
yhdistäväksi muodostettaisi sitten
erikoinen keskusteatteri, johon palkat­taisi
joukko parhaita ammattinäytte­lijöitä.
Tämä keskusteatteri suun­sa
ilman monien taloudellisten työvä- nittelisi ja järjestäisi amatööriteatte-nitimlainen
alennus toimeenpannaan
Ruotsissa, niin on varsin mahdollista,
että postimaksuja tullaan Suomessa­kin
alentamaan. Postilaitoksen ase-.
ma salllikin tämänlaisen maksujen
ei saa pitää asettaan koholla pitkiä alennuksen, mutta toiselta puolen val-aikoja,
koskapa yleisössä sjmtjry kä.si- tio tafvltsee tuloja, minkä vuoksi
tys, että tuonhan voi hyvin häätää postimaksukysymystä on pidettävä
kimpustaan. Mielialan kypsyttyä iepäsuörana verotuskysjrmyksenä. Pos*
hyökkäykseen on se tehtävä salanian «maksujen alentamlskysymys ei vielä
nopeasti, eUei toisin erikoistapaukses-. ole ollut hallituksen pohdinnan alal-sa
määrätä. sena. ' . -
KurjuiidJEin kdkem^^ Perä4\ilijdlan
säkäminlta
enyhdistysten yhteistoimintaa, niin
päädymmekin siihen tulokseen, että
onkin vain yksi syy johtanut tulevan
kokouksen järjestämiseen^ ja se on:
yhteistoiminnan yälttämättöms^s.
— Onko suunniteltu perustettavaksi
työväen oma filmlkieskus ja miten sel­lainen
on arvioitu mahdolliseksi?
— Tällaista elokuva- tai fUmlkes-kusta
on eräiden elokuvateattereja o-mlstavlen
työväenyhdistyksien tahol­la
suunniteltu jo pitemmän alkaa. J a
sanottakoon, että sellaisen perustami­seen
onkin erinomaiset edellytykset
olemassa. Laskelmiemme mukaan on
noin 50—60 työväenyhdistyksellä ny-k3dsin
oma elokuvanäyttämönsä. Näi­den
kesken ön jo kauan kaivattu y h ­teistoimintaa
filmien valintaan, vuok­raamiseen
ja ostamiseen nähden
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
Nyt alamme sen kaikkein pyhim­män
toimituksen, kim kerta olemme
saaneet tarkastetuksi tämän isänmaal­lisen
huoneen. Työläinen pyytää hy­vin
alla-armoin: "Minä , tarvitselsin
rallaa", saaden "leivän herralta" ynse-än
vastauksen, jotta "mihin te sitä r a ­haa
aina tarvitsette?" johon saa seli­tellä
mitä ruokatarpeita täytyisi saa­da.
Kun se itsevaltias on tarpeeksieen
nöyiyyttähyt työmiestä^ sanoo hän
kirjiuineen, jotta katsoppas onko silla
töitä, ja kirjuri tarkastaa papereita,
nälkäinen odottaa hiljaa kun pahan­tekijä
tuomarin päätöstä oikeudessa
ja "leivän herra" istuu, mahtavana
odottaen kirjurin laustmtba. Jos sat­tuu
ne "elämänkirjat" näyttämään
Ruokatarpeiden kauppaa harjoitetaan
työnantajan laskuun, joten ne samat
rahat joutuu kiertämään koko työ­kauden
konttorin ja muonamakasii.
nin väliä, kuluen lopulta jottei tah­do
huomata leijonan aseitakaan, ja
väsynyt se poloinen onkin työkauden
lopussa,, kun- aseensa menettäneenä
lähtee matkalla pääkaupunkia kohden
kertomaan yläluokalle, niistä kärsimyl:-
sistä joita Pohjolan työväestö saa ko<
kea, rajattoman ahneiden tukkiporkc-jen
työntäessä imutorvensa heidän l i ­haan
j a vereen.
Nyt mennään uudestaan siihen esi<
kimnan rakennukseen, mutta toisen
pään ovesta. Oven ulkopuoleisilla sei­nillä
riippuu nauloL^ useamman
leipää, niih"leivän lierra" käskee an­taa
kirjurin rahaa kassa-arkustaan
joitta "tuo" pääsee makasunista sapus­koita
ostamaan. Blassa-arkusta löytyy
sitä Suomen "suurvallan" rahapaperia-joka
on ^oristettu petomaisen ja so­taisen
hallituksen vaakunalla, jossa
on rannnsmerkinä leijooha miekan
kanssa. Kun sitä kertomaani papeiia
on saanut kouraansa hiukan, n i i n a l ­kaa:
sen uskollinen kuljetus muona-makasiiniin,
missä muonan myyjän
päähuolena on saada rahat, jokseen­kin
tarkoin työmieheltä pois, viedäk­seen
ne takaisin kassa-arkkmm, hyödyt
taen mahdollisimman vähän sitä, joka
sen kcmttorista muonamakasliniin toL
lajisia eväspusseja, ollen "pakctoHihim"
pussit lukuisimmin eäiistettuha. " P a ­kokauhun
pussiksi" nimittävät jätkät,
sotilasrepun mallista evässäkkiä, muis­tellen
siinä yhteydessä valkoisten te­kemiä
ryöstöretkiä Karjalaan, mistä
on tullut hoppu.aina Suraneen isän­maan
turviin, osan jäädessä nukku­maan
Elarjalan puolelle viimeistä u n ­tansa.
Nyt kun olemme tutkineet eväsäk-kien
historiaUisia nimiä, niin menem­me
sisälle kämi^än, jonka lattiaa ei
ole koskaan puhdistettu muulla tavoin
kuin haravoimalla, joten hyvin huo­maa
askeleensa liassa niin kauan
kun toisten askeleet ne sekcAttaa.
IJanmitysväUneenä on 'apiisi" Joka on
paljon isonpaa kokoa Inrn "herrain''
puolella oleva. Huone on täyteen
kansotettu, jonka huomaa kakMker-rokslsta
makuulavolsta ympäri seiniä
missä vähänkään on tilaa. , Makuu-lavoUla
on miestä kohden tilaa 1%
ja 2 jalan väliltä, makuuvaatteide'n
ollessa päällä työssä ollessa päivällä;
Se, on kummallista, kun ei tässä päää
reiden ohjelmiston kutakin näytäntö­kautta
varten — ja sopisi niiden kans­sa
näytöskappaleiden eslttämlsajasta.
Keskusteatteri puolestaan valitsisi kes­kuudestaan
henkilöt harjoittelemaan
pääosat samoihin näytöksUn ja esi­tettäessä
niitä, vierailisivat sen "am­mattinäyttelijät
silloin työväenyhdis­tysten
näyttämöillä, Keskusteatteri ei
siis ainakaan yleensä esiintyisi Itse­näisenä
näyttämönä. Sen jäsenet
olisivat näytäntökauden kestävillä kier­roksilla,
johtamassa amatoörinäyttä-möiden
" "kenraaliharjoituksia" j a e-sUntjrmällä
näytösten pääoislssa, Täl­laisen
järjestelyn kautta arvioidaan
saavutettavan seuraavat edut: 1) väl­tettäisi
vaara" yhdlstykslemme muo­dostumiselle
pelkiksi teatteriyhdistyk-
Etslvän keskuspoliisin pitämien
matkustajaluettelojen mukaan lähti
V. 1928 Suomesta iilkomallle yhteensä
61,862 henkilöä, joista suomalaisia! set
siksi, 2) kun keskusteatteri hankkisi ja kohtaan.
29,733 Ja ulkomaalaisia 32,129. Maahan
saapui 61;013 matkustajaa. Joista suo­malaisia
28,343 Ja ulkomaalaisia 32,-
670. Vilkkain oli matkustajaliikenne
Helsingistä, Jonka kautta maasta läh­ti
29.316 henkeä jä maahan saapui
35,577. Toisella sijalla on Turku, jon­ka
kautta maasta lähti 21,149 Ja maa­han
saapui 18.765 henkeä. Rajajoen
kautta lähti 3,219 matkustajaa ja
maahan saapui 301 henkeä. Marlan-hamlnan
kautta lähti ulkomaille 2,-
069 matkustajaa Ja saapui 1,926 hen­keä.
,,
"Maaherra el-ole katsonut voivansa
suostua", sanotaan, kun työläiseltä e-vf>
t?än passinsaantl , ulkomaille. Se
seikka, että ohrana pitää kirjaa ulko­maan
matkustajaliikenteestä, kuten
ylläoleva uutinen osoittaa, edellyttää,
että ohranalle on myös erikoista kiin­nostusta
näitä maaherran passlklelto-monsa
askelelta Näin pitkälle el
kuitenkaan päästäne — kuten sanottu.
Maailmassa on vielä paljon muun­laisiakin
salaisuuksia paljastamatta.
Mlhalyn kaukonäkljä voidaan esim.
upottaa valtamerien suunnattomiin
syvyyksiin tahi laskea kraaterlaukko-jen
onkaloihin ja saada sillä selville
niiden salaisuudet.
Kekshmöstä saa maallikkokin nope­an
käsityksen herra Mlhalyn kerto­muksen
perusteella. Kuvan lähettä­minen
sähkötcltse, kertoo hän, perus­tuu
siihen seikkaan, että lähettäjä-kone
Jaottaa lähetettävän kuvan t u ­hansiin
plkkuplstelslln Ja välittää ne
sitten vastaanottejaan. Siihen kuluu
määrätty aika. Joka täytyy olla käy­tettävissä.
Kaukonäkljässä täytyy k u ­van
jaottamlsen tuhansiin pisteisiin ja
niiden lähettämisen silmiemme eteen
tapahtua niin nopeasti, että me to­della
näemme kuvan tahi sanoaksem­me
asian Mlhalyn lailla, joudumme
optllllsen harliaii alaiseksi. Me emme
huomaakaan, että fellmllmme sattuu
50,000 pistettä toinen toisensa jälkeen
vaan uskomme näkevämme kalkki nqo
pisteet yhfalkaä. Sentähden me myös
näemme täydellisen kuvan. Tähän
vaaditaan aika, joka on enintäin kym­menesosa
sekuntia pitkä. Lyhyempi
aUca on mahdollinen, mutta pitem­mäksi
se ei saa venyä, siUä siinä t a ­pauksessa
el kone enää toimisi. Viisi­kymmentä
tuhatta pistettä völ jokai­nen
meistä loihtia mielessään sil­miensä
eteen, miitta sekunnin kym­menesosaa
ci meiilä maallikoilla ole
muuta kuin teoriassa, ja aikamittana
Be on meille epäkäsltteelllnen. Mutta
Mihaly on koneellansa voinut johdat­taa
harhaan Ihmissilmän, Me näem­me
kalkki esineet, kuvat ja klrjöituk.
jotka pannaan lähetyskoneeseen,
ei mene asuntovuokraa muuten kun yäenlehtiä vastaan välttäessä. J a ml-kiertoteitse
moneUa eri muotoa, joihin tä tulee niihin erikoisasemassa oleviin
en ns^t kajoa, sillä jokainen huomaa
konstien riittävän.
Kerron nyt sutä näytelmästä, joka
vastaanottpkoneessa , aivan selvästi.
Todistuksen siltä on antanut Mllialyn
malllkone.
"Vuonna 1913", kertoi Mihaly, " a -
loln enslmmäLsefe kokeiluni ja jatkoin
tilitä ensimmäisinä sotavuosina. E n ­simmäinen
onnistunut kokeilu suoritet­tiin
heinäkuun 7 p, 1919. Kuvat oli­vat
silloin kumminkin vielä kovin
epäselvät, lähetys- ja vastaanottoko-neet
varsin monimutkaiset, TleteeUi-sessäkin
maaUmessa oltiin kovin epäi­levällä
kannalla. Teoreettisesti kau-konäkijää
toisin pidettiin mahdollisena,
mutta sen käytännöllistä toteuttamista
pidettiin lukemattomista syistä mah­dottomana,
Seurasi siten pitkä vä­liaika.
Isänmaassani käytiin sisäisiä
taisteluja, el voinut saada tarpeellisia
koneita ja apuvälineitä ja minä kuu­lin
vain muiden samansuuntaisista
töistä. Vihdoin muutin Saksaan ja
asiani lähtivät uudelleen luistamaan
tehtaissa fasclstljohtajain kuulustel­taviksi
siltä, miksi he olivat Jääneet
poLs Juhlista. Paljon työläisiä eroltet-tiin
juhlista poisjäämisen vuoksi.
Myöskin fasclstlryhmän keskuudessa
vallitsee suuri hätä, ja alkavat fas-clstltkln
osoittaa tyytymättömyyttä
Johtoaan vastaan.
Samalla tavaUa kasvaa kurjuus ja,;;
tyytymättömyys useilla muillakin palk-^'v
kakunnllla Italiassa. Tuomioistuimet
työ.skentelevät parhaansa mukaan teh­däkseen
tyytymättömyydestä ja työ­läisten
liikehtimisestä lopun, mutta
tuloksetta. Vankilat Ja karkoltuspai-kat
käyvät entistä asutulmmlksi, mut­ta
siltä cl ole mitään apua Musso-llnlUo.
Päinvastoin. Aikaisemmin
Mussolini aina joulun aikaan tehnyL
suurta reklaamia amnestlalla, vapau' -
taen joltakin uhrejaan vankiloista Ja
karkoltuspalkollta. Mutta viime Joii-luna
el enää löydetty yhtään •'k-l-volllsta",
joUe olisi voitu antaa am-nestla.
Alkalsemmlp oU amnestlaa
valmisteltu karkoltuslelrelllä Ja von-kllol^
sa siten, että sairaita ja muita
huonoon ,talpudell^een asemaan Jou- ,
tiineitä vankej^i sorrettiin kalkenlal- '
sUla keinoilla niin, että he kokonaan!
murtuivat ja sitten epätoivoiseen t i ­laan
jouduttuaan allekirjoittivat a r -
monanomusklrjelmiä, joissa selitetään,
että he olivat erehtyneet ja tunsivat
fasclstlsta komentoa kohtaan kUtölli-suutta
sUtä, että olivat erehdyksensä
tulleet huomaamaan. Näitä raukkoja
sitten armahdettiin. Nyt tänä Jou­luna
el Mussolini kuitenkaan, enää ole
voinut löytää vankeja, jotka olisivat.
oUeet valmiita myymään, vakaumus­taan
tai ilmoittamaan olevansa Val­miita
kunnioittamaan häntä saadak-secn
armon hänen silmiensä edessä.
MANITOBAN UUSI KUVEBNOOBI
il
lm
hevosmlehlin, niin he järjestetään
semmolsUIe kämpille, jossa pidemmän
alkaa on asukkaita, joten heillä on t l -
sä rakennusta näe automaattisia am­puma-
aseita, mutta näkee selvästi
kmnminkin yhden kapitalistisen auto­maattisen
aseen — kurjuuden — jo­ta
se isänmaallisuuden viitta liar-tioilla,
armotta käjrttää. Tässä huo­neessa
nähdään Iiellakin, jossa k^ddd
valmistaa ruokaa "leivän lierratr sa­kin
muodostamalle "ruokapuulaakille."
Ja kokin tehtävänä on jäännösruokia
myyää kämpän suurelle asujamistolle,
jotta voitaisiin järjestää ilmainen
ruoka kihojen sakille, j a pareinpilian
se kokki on jos ruokapuulaaki saa
saa raliaa jakaa. Myytävänä on mus­taa
kahvin k i u ^ hedelmäsoppaa ja
luu- ynnä lihasoppaa, kahvin maksa­essa
p. toippi, hedehnäsopan mak­saessa
lautasellinen 3.5Ö mk. taikka 4
mk. J a se l u u s t o n jako on kaikkein'
pinillisin, kun lihat sen seasta kerärj
tään kiilojen ruokapöytään ennenkuh
jätknie annetaan.' Ruokapuulaaki se j
kokin komentaa tekemään kertomal- ^
lani tavalla. Elävästi muistan kymme- ]
nlä päämajoja, missä olen luita järsi-1
nyt ja usein kuulee jätkäin saiiovan,!
että mistä pirulta niitä luita riittää.:
kun el saa lihaa ollenkaan. Edellä
kertomani asiat on syynä, jotta mies-kämpän
seinillä on kaksikerroksiset
makuuritsit, <ean nukkuessa lattlal-,
la. Ja ruokaprnilaakin ollessa lukui­nen,
kansitetaan kylpysaunakhi. Joka
<m rakennettu kihopakin kylpemistä
värien. Tl£sä rakennuksessa asujilta
raiskaa pohjolan humisevat hongl-haisuus pitää samanlaista keittoannos-kot
sekä muuttaa runollijain ylistä-jten kauppaa, kun edelläkertomani
man maan sen asukkaUle maan pääl-.'päämajan ruokapuulaaki päiväpalkka-liseksi
helvetiksi. Pakottaen metsä- ja lalsuie piti. J a kertomallani keittoan-ulttotöissä
olevien työläisten ja pien-jnosten myynnillä voi erikoisasemassa
talonpoikien perheiden hakemaan oleva ajuri saada oman ruokansa hal-turvaa
kunnallisesta köyhäinhoidosta
josta seurauksena on kunnallisten
köyhäinhoitomenojen kohoaminen hir­vittäviin
summiin, lähennellen jo
muutamissa kunnissa miljoonaa marK-kaa
vuodessa, tuhoten kunnallisen r a ­hatalouden.
Ja tähän on syjiJää k a ­pitalistien
käskyläisenä oleva "tasa­vallan"
halUtus ja siitä alkaa olla ja
selvillä Pohjolan kansa, joten ei tar­vitse
ihmetellä sitä, jos pohjan peril­lä
kansa nousee vaatima^ui leipää ja
oikeutta.
Työn johto on järjestänyt syksyllä
kaikki asiat valmiiksi. Metsät on tark­kaan
tutkittu ja laadittu kartta, joten
on talveUa hyvä järjestää toiset.huo­noihin
toiiiin.
vaksi, josta on seurauksena vähäpä­töinen
rahan tarve ruokamenoihin
sieltä herrain kassa-arkusta, ja siitä
seiu-aa pieni numero vilkkoraporttlln
ruokamenojen kohdalle, sekä suuri nu­mero
rahallisen jäännöksen kohdalle,
johon myös yhdistyy parhaasta met-sä,
stä saatu tulos. Ja nyt on Itses­tään
selviönä, miksi suurin osa käm-r>
än väestä on puuttuvan ravinnon
varassa. Muutoin ei menisi kaupaksi
ne erikoisasemassa olevan ajurin ko­kin
valmistamat keittoannokset. Eikä
porvarilehtlen oUsl helppo valehdella
korkeista työansioista ja halvaste
ruuasta Pohjolan kansan nääntyessä
puutavarakapitalistlen kynsissä aivan
metsiin ja huonolliln maas- porvarisanomalehdistön tletea Ty5-
Erikoisasemassa olevat ajurit, väen sanomalehdistö kun julkaisee
järjestetään iKirlialsiin metsUn, jossa! kamaloita tosiasioita, niin porvari sa-erikolsasemassa
on muutamat erikoi-! noo ne tulevan'Moskovasta,
set "leivän isän" ystävät. Joka viikko' Tukin ajo- j a kaatomaksu määrä-' maan, joten kuukausittain työskennel-lähetetään
työmaalta "viikkoraportti" tään kuutiojaloista. Paperipuista mää-j tyään on jäänyT puutavaraporhoUle
pääkonttoreiiiin menemää jossa mää-; rätään ajomaksu kuutiometreistä ja'velkaan. Onpa viety asevoimin eväät i
— mukaan. Tukit; reestä polslähtlessä työn loputtua,| ^gj^j^^^^
tataan kuoren alta. Ja ajat<?lla kuinka
paljon liikaa puuta maksutta menee
rantaan tukeissa, Jotka on 20 ja 30
Jalan väliltä. Ja se onkin käynyt ylei­seksi
kllpalluksr työnjohtajilla kuka
halvimmalla saa puut rantaan ja ku­ka
saa suurimman palkintorahan, työn
päätyttyä, puutavarayhtiön puolesta,
Ja kuka voi mkollisimmin palvella k a ­pitalistia,
saadakseen vaivaisen eläk­keen.
Pohjolan suurimmat puutavara­yhtiöt
antavat nim. uskollislmmllle
rengeilleen vähäpätöisen eläkkeen 20
vuotta palveltuaan työnjohtajana.
Työaika talvipuolella kestää vain
kahdesta kolmeen kuukauteen niillä­kin,
jotka alus.sa sattuvat pääsemään
töihin, suurimman osar. haeskellessa
työmaita kun työvoimaa on kaupan
paljon enämpl mitä töihin mahtuu,
Porvarisanomalehdistö huoIehtU sUtä-kin,
jotta on riittävä reservi työnan­tajalla.
Työnantajan on hyvä järjes­tää
tili nollaan kun^jiäke^ työvoimaa
olevan vaikka- ei annakaan kun mä-
Winnlpeg, Man,, tammik. 26. -—Äs­kettäin
kuolleen T. A. Burroughsin
Jilalle on J . D, McOregpr, Brandonlsta,
nimitetty Manltoban maakunnan ku­vernööriksi.
McGregor on huomattu
karjankasvattaja länsI-Canadassa. Hän
tulee virallisesti astumaan tehtäviinsä
muutaman päivän sisällä,
täydellä höyryllÄ."
Mihaly, optlralstl, hymyilee hieman,
kun hän ajattelee kaikkia niitä val­keuksia.
Jotka hän on voittanut.
No niin", lausuu Mihaly, asla on
nyt selvä. Kaukonäkljän hinta el to­dennäköisesti
tule kahtasataa (Sak­san)
markkaa kalliimmaksi. Kun ko­ne
on ostettu ja montteerattu, el o-mistaja
tarvitse mitään ammattitie­toja.
Panee koneen toimintaan ja
katselee haluamaansa tapausta."
däntynyttä läskiä ja kovaa leivän k a -
muraa sekä joskus voitakin vähäisen
DalkaksL-BÖHe "vihreän kullan kaiva­jille".
Onpa tapahtunut, että asevoi­min
on työntekijän pakoittaneet lop­putilissä
velkakirjan allekh-joitta^
Ja edelläkertomlssani työmaissa
harhailtuaan saamatta juuri ollen­kaan
;sitä leljonankuvapaperia mu­kaansa,
joutuu helmikuun lopusta
toukokuun alkuun asti viettämään a i ­kaansa
siellä missä parhaakseen nä­kee.
Enslmälnen työ on ruveta valhto-kaupplaaksl,
jos sattuu jonkun löytä­mään,
jolla on mtiutama markka r a ­haa
ja joku vaateriekale, huonompi.
Jotta on mahdollisuus saada välirahaa
vählilsen, päästäkseen syömään. Ruo­ka
maksaa kirkonkylissä 8 j a 10 mk:n
välillä ateria, joten'ei ns. "luppojät-kän"
kannata syödä kun kerran päl-väs.
sä ja osan täytyy elää 10 nik:Ua
kaksikin pä.ivää. On kyllä poikkeuk­sia
kertomastani menetelmästä ole­massa;
sattuuhan niitä tuhansien jou­kossa
olemaan jotka pn onnistuneet
saamaan sen verran rahaa, että voivat
£aada täydeii ravinnon joka päivä,
mutta työttömyysajan lopulla ei mo­nella
tapaa rahaa, kun n e on tulleet
tasattua rahattomien kanssa. Kevään
lähetessä alkaJa työttömien armeija
virrata sinne missä on uittotöitä odo­tettavissa,
kun pohjolan lumen sula­minen
usein tapahtuu nopeani, kat­koen:
kulkuyhteyden sydänmaihin, Jou­tuen
täten työläiset kärsimään Uitto­töiden
edellä tai^htuvan nälkiinnyt-tämiskurssin
viimeisen osan kaukana
erämaissa olevilla^ kämpillä. Se edel-'
kertomain hälkilnnyttäm^ärjes-ritellään
kuinka suuri on ansio päi- kaato kappalelaskun yksl huomattaVä^^keksintö
vää kohden parhaaUa tukin ajurilla mitataan latvasta ja usein tahtoo te-; Jossa el paljon muuta oUutkaän kun j i l ^ ^ i ^ i f l " ' " ^ f ^ m ^
ja metsämiehellä, sekä kuinka kalliik- ravaksi viilatut mittasaksen käret; % säkkiä ruisjauhoja. On revitty rau-' vJetetaS t a l S t ^ i a S m Ä Ä f a -
si tulee ruoka päivää kohden. Mutta painua liian syvälle puuhun latvan dat reenpohjlsta velan vasthieeksi "t^ut^^X^^^
kysymystä vahvuutta mitatessa. Josta seurauksena työn lopussa. Voishi luetella paljonkin ^^ki ikemääii kauheata kurjuutta e-odotellessaan
kevättöiden a i - -
mm
kuinka stiuri on huonoin jÄivän ansio työ tulee lialvemmaksi työnantajalle tapahtumia, mutta ^ l l ä kai kertomis- rämaassa
ja korkein ruuan hinta. Nämä viikko- ja vähemmän "murua rinnan alle" tanl tapauksista saa selvän kuvan ^ ^ ^ ^
raportit cm niitä papereita Joista por-; työntekijälle. Hakkuusäännöissä tar-työ-
varalta sanotaan,' Jotta ptm m l - taa työnteMJöHle
mitä Suomen valkcäiien tasavalta a n -
(Jatk.)