Home

1926-01-14-06

Reference URL

Add tags

Comment

Rate

To link to the entire object, paste this link in email, IM or document
To embed the entire object, paste this HTML in website To link to this page, paste this link in email, IM or document
To embed this page, paste this HTML in website

Vapaus, January 14, 1926

1926-01-14-06

6 of 8

View Description

View PDF & Text

Download

small (250x250 max)

medium (500x500 max)

Large

Extra Large

large ( > 500x500)

Full Resolution

This page

All

PDF
Text

search this item

Text Search...

              . Torstaina, tamniik. 14 p;nä—Thiir.,
l i
1^ 1926
iiii Wm mmm
vnosiiOTunI
m.
. ^ / , \ ynoBi on kulunut siitä, kon V i -
V^^^?:: : t»n' .-vananinimouIcBcmBCT proletari-
- ' ^ ' ^ ^ % V - ^ i i n «tojoukko nosti' uljaasti k a -
^ pii^ijinn^^käyi^Mlike^^ hySK^yfc-;
seen^Jiyodäksecnomaahan ^fronSyd-koisen'kspitali^
i^uraadon. , , . ,
Se iifci ei vieE' täysin|fiättunufc^^
!' V Helildtoreissaan ' olleen; valkoisen
v* valli^ iskun väistää, onnis-
' tui toistaiseksi pidentämään loxrjan
^ -olonsa, mutta —~vain toistaiseksL
Tappioon päättynyt etujoukon
/hyökkäys koitui raskaaksi Viron^^
' karilliselle proletariaatille. Satoja
, teloitettuja. Satoja heitettyinä tyir-
'> ^ nuen kidutuskammioihin.
Viron proletariaatin taistelu elä-
V mänsä ja vapautuksensa puolesta: ef:
kysymyksen käs^
: jiEttknu. porvaristoni hurjista vainois^
s ta huolimatta, pelojttomastL Tappi-
:: «n jälkeen kootaan rivit,tiiviste»
. tään, lujitetaan ne. Tappio opettaa
taistelun ja — voiton taitoa.
Voiton taitoa! Niin sitä, jnuti
'sitä' meidän kaikkien vvallanknmo-
/ lUksellisten on.opittava. Opittava si-tä
omista ja' toisten kokemuksista,
'jokaisen: taistelun kokemus on ineil.
le kallis, se on verell^ ostettua Jco«
•kemnsta.
Joulukuun 1 ,päivän ^ kapina;
:.: rossa antaa'meille Jahtien Kaplna-
• -hen- tarvittavaa ainehistoa);' mutta
ole tarkoitus tyhjentävästi sitä kä«
sitellä (ei ole käsillä riittävästi su-
: .hen ^tarvittavaa 5 -ainestoa),! ^ntta^
eräittä, oleellisimmilta <j)uolil£a ' on
sitä syyiä huomioida.'
i : ' ^ •-K ka-
; il - pinaa;' on käytettävissä erinäisiä vi*
rolaisten toverien,antamia tietoja.
Niistä voimme vetää johtopäätökseiti^i
'^että tilanne oir^^:k^ avoi-
'meen .taisteluun. - - W0M^^Mä.
'Maassa vallitsi taloudellinen Icriisi
^ se oli Tomahdnksellinen. , Suurin
; osa' -tehtaista oli :':py tie
jotka oUvat' käynnissä, niis^lll^ä^^^^^
Iterineltiin mitättopiäUä' ^MmOiä^
T«Ktaissa, joissa , oli , ollut 10,000
työläistä ja siitä jrU, oli |ÖOr|^0P^
;> Syksyn•ttfUfenlcdhosi^ty
ku 20,000.' l.Coukottain'tefei^Äe|
yritykset vararikkoja. Työväen'ase-
> latk ^oli pterin kurja. San^f^ain^^^^
W^fickoinen tila ;~inaa80iit(iulla^^
< Talonpoikaistiloja joutiii |i*uh^nsÄ
r vasaran alle^ veroista "ja • veloista.
. Kriisostä kärsivät kovasti
kaporvariUiset väestöpiirit. • Tfiiden
tyytymättömyys hallituskomentoon
, oU^ ilmeinen; ^ • . , ^
. i c O^UdÄen 'pula' jöhtii vÄltiolli^
?een " pq>9an:, , JHallitseva|||2?tl^t^
'Mm
i l
«mi
mmm:
mm
mi
P
rähjäsivät ^esHenään. Vaikea hal-
' Utpspula' oli jatkiivfliia. Valtaherrojen
'4c«^uude^ paljaötui törkeitä
kavaHnksiä , ja lahjusten ottojja.
Yleinen käsitys o]i,.että^ta8avalta ei
voi :|(estää. Puhuttiin yleisesti, «ttS
/.on saatava uusi hallitnfivalta. <
, IVovaenluokka eli ähdistukseri ja
/vainon; mitä< häikäiiemättömimmän
terrorin alaisena. Työväen kaikki jul-
. kiset järjestöt oli hajoitettu. Kaik-
, ^iki julldnentoiminta ostetty. 'Sa-maati
^aikakn 'supini köihmunistijuttn
149 työläistä vastaan,' Petomaisen
i julmat' tuomiot siinä. Tov.> Tompin
, telotus. .Työväen aktiivisissa joukoissa
taiateluhalua ja kumoukselli-
J nen henki yleensä, työväessä.. l^om^
,' munistisella puolueella oli johtajan
- asema , ammatillisissa < yjii., järjes^
.töissä; onnen'niitten Tiajoitusta. Kurt-nallisva|
tleissa, v. 1933 kommunis.
. teillä ,eri..puoliUa1naata'tuntuvaa
menestystä.^ M.m. Tallinnassa koi-
. mannes kaikista äaneista. Puolu-
' cellä o]i vaikutus köyhään ja keskivarakkaaseen
taloiipoikaistoon, osaksi
opi&kelevaan nuorisoon ^^kä ar-meijaan.'
Puolueella armeijassa järjestö.
Upseereissa myötätuntoisia.
PoUisijoukoista laskettiin' olevan
kolmas osa työväelle myötätuntoisia,
kolmas osa lahtareita 'ja loput puolueettomia.
' Tällaisen kuvan tilanteesta saa,
. kun sitä annettujen .tietojen mukaan
arvioi. —- Kun tilanne on täi-
'fv lainen niin kommunistisen puolueen
1 velvollisuus on valmistautua taiste-
* luun. . -.
Sellaisen johtopäätöksen puolue
tekikin,, ja keväästä alkaen Tyhtyi
tarmokkaaseen agitatsioon pörvarill-
;li&ön hallituksen kukistamisen vält-iämättömyydestä
ja työläis-talonpoi-
- , kabhallitusvallan pystyttämisen puolesta.
Puolue valmistautui myös
teknillisesti kapinaan.
,:.,Ka'pinaan noususta ja, kulusta^ seuraavia
huomioita:
/ K a p i n a n - teknillinen valmistelu oli
erinomaista siinä ntielessä^ .että se
pidettiin viime minuuttiin saakka
.: salassa.' Se on ehdoton välttämättömyys
ylläkölle, mikä öli nyt .kyseessä.
' - ' . •
Kapinalliset laskiviat, ^ttä kun he
V valtaavat tukikohdat kasiinsa Ja pi-
.- , tävät / ne, niin näiden : ensi menes-
,tysten 'jälkeen tempautuvat työväen-joukot:
ja sotaväen joi&ko-osastot
, mukaan. ! , , 1 . '
^ ' Hyökkäyksen suorittivat iskujon-
. kot. , Niihin valittu. Rohkeimmat,
; päättSvimmät: Hyökkääjiä 250—300
miestä. ' , , . • •
s Hyökksysesineiksi joihin iskut
' sQunnattiln d i valittu: pSäesOcttnia,
ballitustalö, rautatieasema^ * kadettia
koulu,' poliisiasema,: riennätinasema,
tankkidivisic^, ilmailudivirio y.m. : ^e:
olivat oikein ja määrätietoisesti valittu.
Niissä .oli hallitusvallan johto
ja bermopaikat.; Niiden käsiin^
•S^minen ja; pitäminen'oMsi ratkaisevasti
: vaikuttanut hyökkäyksen
edelleen kehittämistä. Niiden paifc
kojen menetys hallitukselle olisi
merkinnyt tukiasemain ja keskitettyjen
johtopaikkojen vakavata- mene-!
tystä.
Hyökkäys suoritettiin tarmokkaasti.
.Ajaksi valittu klo 5.15 ap. Jois^
sakin kohdin oli menestystä. Mutta
sellainen ensiluokkaisen tärkeä paikr
ka kuin -pääesikunta- ei saatu vallattua.
Hyökkäys kadettikoululle epä^
onnistui myös.; Kadeteista sai hallituksenjoukot
huomattavan voiman:
lisän.;' Muissakin kohdin epäonnistumisia.
; 'Hmailudivision val.^
taus onnistui hyvin. .
Teknillisiin ja taktillisiin virhoi-riin
suorituksessa ei ole tässä syytä
yksityiskohtaisesti puuttua. Viittaamme
^ siinä 'erään asiantuntijan
osoituksiin. Voimat hajoitettiin lii-:
aksi, Olin ollut paretnpi-olla/lähettämättä
muutamiin toisarvoisiin^
paikkoihin Joukkueita J a keskittää
voimat tärkeimpiin. Eräissä kohdin
olisi /pitänyt rakentaa' barrikaadeja.:
Kohtalokasta oli myös se, ettei saatu
vankilasta ulos tovereita (jotka
.suunnitelmassa 'oU laskettu reserviksi)'.
* Johdossa oli heikkoutta
myös; •JoukkueittonJohtajat^ olivat
.kyUä> sotilaskouluutuksen vsaanutta
väkeä.. Mutta ne olivat tottumattomat
katutaisteluun jä kaupungin
valtauksen taitoon. Nämä hänestä
vaikuttavimmat virheet.
Aloite-itsenäisyyden puutetta olt
aIijohtajissa'>havaittavissa^ Johtami-:
sen taktiikka taisteluissa kaupungin
sisässä edellyttää juuri aloite-itsenäisyyttä
(initiativiä). Muutamalla
sanalla tässä taistelun' jobtanrisesta.
^ Senjälkeen,' kun, hyökkäysjoukoille
on annettu yleinen tehtävä ja
päämäärä, sekä kullekin t^steluryh-
,mälle sen erikoistehtävä, on kaikkien
ryhmien suoritettava tarmolla
tehtävänsä 'ja pyrittävä yhteiseen
päämäärään. Kaupunkitaistelun
luonteen vuoksi ei johto voi taistelun
ensivaiheessa puuttua een yksitj^s-kohtaiseen
kulkuun. Sen tehtävänä
on oikein osoittaa hyökkäysobjektit.
Yhteys eri taisteluryhmien ja johdon
välillä on vaikea, li^nestys ja
keskitetty johto kynä 'vaatii kaikki
keinot ^käytettäväksi yhteyden pitoa
varten. ' *
Kun «nsimiäiset asemat on vallattu
ja hyökkäjfsryhraät lajittuvat,' oi»
^yhteys johtoon ja nappuriryhmiin,
jos ei sitä kaiken aikaa olo ollut,
beti otettava. Nyt on Johdon tehtävänä;
riippuen tilanteesta jatkaa
pysähtymättä hyökkäysliikettä; keskittää
ja, ybtenäistyttää eri taisteluryhmien
tehtävät.
Kaikissa iaistelunvaiheissa tulee,
jokaisen ryhmän päällikön ja jokaisen
miehen vomata aloite-itsenäisyys.
Sillä ymmärretään, että jos annettua
tehtävää ei kyetä suorittamaan
niinkuin käsky oli (tilanne muut-'
tunut)niin missään .tapauksessa ei:
saa Jäädä toimettomaksi, vaan ori
itsenäisesti, yleisen tehtävän ja pää^
määrän rajoissa, liorjumattapyrittä.1
vä yleiseen päämäärään. <
Vielä on mainittava, mitä ratkaisevampana
tekijänä se, että soti^
läsjoukkoja ei saatu liikkeelle. Ei
osattu oikealla tapiaa vetää niitä mukaan.
Ja niitä olisi hyökkäystä varten
hyvin valmistettu, niin niiden
käyttö olisi ollut mahdollinen, sen
osoittavat eräät tosiseikat.
Maaseudulla ei myöskään ollut
esiintymistä. Konspir^tiiviset seikat
estivät valmistusta. Jos Tallinna
olisi pysynyt* käsissä, niin maaseutu
olisi heti noussut.
Herää kysymys, oliko hyökkäys-aika
oikein, valittu. Nähtävästi laskettiin,
että. hyökkäys kuin alkaa
5 aikaan aamulla .(vihollinen nuk-r
kuu) ja vallataan tukiasemat, niin
työläiset, jotka j 7 aikaan kokoontuvat
tehtaisiin tai muuten lähtevät
ulos, ^niin ; ne päävoimana lähtevät
liikkeelle. .Mutta nyt kumminkin
kävi niin, että työläiset eivät ehtineetkään
mukaan, kun hyökkäys
muuttui puolustukseksi ja- kapinallis.
ten oli ylivoiman edessä peräännyttävä
valloitetuista asemistaan. —- Ja
.— "Puolustus, on aseellisen kapinan
kuolema", sanoo Marx.
Mistu on haettava syy tappioon?
i Tov. Anvelt väittää: Nyt jäles-täkin
katsoen on selvää, että voitto
oli mahdollinen. Että se meni käf
sistä, johtuu yksinomaan toimeenpanossa
tapahtuneista virheistä. Se'
on virolaisten tovereitten valtavan;-
enemmistön mielipide.
Tov. Angaretis^ liettualainen, kirjoituksessaan
Viron kapinasta, väittää,
että virolaiset toverit arvioivat
virheellisesti tilannetta. Että "Viw
ron joulukuun kapinan arvion keskeisenä
asiana on ipidettävä valtiol-^;
lisiä kysymyksiä. Ja Jos ^virolaiset
toverit eivät aseta Joulukuun kapi-,
nan-. arvioimisen pääkohdaksi poliittisia
virheitä. (Lenin kolmen: ehdon
valossa)^ niin täytyy sanoa,' että V i ron
K. P. on ylukin kapinan ky.
symyksessä blanqnilaisella .. eikä
marxilaisella kannalla."-'- • ^-
ErSs: l&aplnaan ' osallistunnt, virolainen
toveri lausuu:, : c i ole ybtan-qnismia
kun yrityksen Jäljestää puolue,,,
Jollav on työväen enemmistön
kannatus. Jos arvioi voimat väärin
ön se virhe, mutta ei vielä blanquis-mia.
Toinen sanoo: Probleemi -on
siinä kuinka voisi yllättää vihollisen
ja samalla antaa työväelle tieto.
Reservi ei saisi myöhästyä.
Kuten sanottu oli objektiivisesti
vallankumouksellinen tilanne ^ Ja
puolueen horjumaton velvollisuus oli
silloin taisteluun valmistuminen
mutta puuttui sitä mitä Lenin = 8a-.
noo, pitää olla mahojen "raivoa".
Puolue oi poliittisesi valmistuksessa
työntänyt toimintaa esille, Joka
tuossa tilanteessa olisi kypsjrttänyt
ja nostanut massat raivoon,
Tov. Eästas kirjoituksessaan - ifi^
pahtuneen Johdosta sanoo: "Aseeton
mielenosoitus ratkaisevien , tapahtumien/
kypsymisen edellä olevien
päivien aikana ei olisi voinut antaa
suotuisia tuloksia.> Porvaristolle ei
ole vaikeata perusteellisesti murskata
inielenosotusta ja halvaannuttaa
siten pitkäksi aikaa proletariaatin
toiminta: Valtiollisen lakon toimeenpano
oli vielä vaikeampaa, kuin
ei ollut pääedellystä: toimessa olevia
liikkeitä."
Ei ole asetettava kysymystä Joukkojen
kutsumisesta erikoisesti ka-tumielenosotuksiin,
vaan poliittisten
loosunkien esiintyönnostä,; jatkuvista
toiminnoista erilaisilla metoodeil-la/
vallankumouksellisten joukkojen
"nostamiseksi."
Käsittl^äksemme näitä ori katsantokantoja
oikeassa valossa, on syytä
lyhyesti-konstateeratablanquilai-sen
J a marxilaisen katsomuksen kapinan
taidosta: ^
Blanqui (lue: Blanki)* oli sitä
mieltä, että vallan ottartiinen työ-
^en käsiin / voi tapahtua vain / sillä
ehdolla^ että on olemassa voimakas
salaliittojärjestö, joka suorittaa
vallankumouksen V ja sitten antaa
vallan < työväen valitseman hallituk.
sön käsiin. Itse vallankumouksen
suorittamiseen eiyät laajat joukot
ota osaa, ne astuvat näyttämölle
vasta sitten kun aseellinen salaliitto-järjestö
on suorittanut vallankumouksen;
Blanquilaiset eivät ymmärtäneet
.vallankumouksellisen tilanteen
eikä poliittisen puolueen merkitystä.
. Heidän käsityksensä mukaan
vallankumouksen tekeminen
riippui «iitä; oliko/jo ehditty luoda
riittävän voimj&as salaliittojärjestö.
Lyhyesti sanoen: Vallankumous blan-
.quilaisenkäsitystavan-mukaan ei ole
joukkoliikettä, vaan puhtaasti sotilaallinen
yritys.
Oikea kommunistinen käsitys to^
dellisimpana ; ilmenee Leninin teoriassa.
Lenin syyskuussa 1917 kir-joittaaV
. ^'Onnistuakseen* täytyy kapinan
^^nojautua oi ^alaliittoon • eikä
'puolueeseen, vaan johtavaan luokkaan.'
Tämä ensiksi. Kapinan täy-'
tyy nojautua kansan vallankumouksellisen,
nousuun. Tämä ;toiseksi.
Kapinan; täytyy: nojautua sellaiseen
murro°skohtaan kasvavant vallankur
mouksen historiassa, jolloin kansan
etujoukkojen aktiivisuus oVi korkeimmillaan,,
jolloin horjuvaisuus vihollisen
-riveissä ja heikkojen Ja puolinaisten
epäröiininen vallankumouksen
ystävien riveissä on suVirin. Tämä
kolmanneksi. Marxilaisuus eroaa
blanquilajsuudcsta juuri näillä kolmella
/ehdolla kapinakysymyksen
asettamisessa.
Mutta jos nämä edellytykset ovat,
niin kieltäytyminen'suhtautumasta
kapinaan taitona merkitsee marxilaisuudesta
luopumista ja vallankumouksen
kavaltamista." Näin Lenin.
'Tässä perusehdot kapinan .oikein
ymmärtämisessä. Puolueen johtava
osuus O n myös oikein ymmärrettävä.
Sillä vtoiselta puolen vallankumouksellinen
joukkoliike itsessään
on vaistoperäistä, usein tiedotonta.
Ilman lyjaa ja tietoista johtoa, joka
ohjaa joukkojen vallankumouksellista
energiaa määrättyyn yhtenäiseen
päämäärään, se on hajanaista, sokeaa
ja. on sillä vähän voiton mahdollisuuksia^
Sellainen Johto on toteutettavissa
vain vallankumouksel-lisimman
luokan poliittisen puolueen
kautta. . >'
Puolue ei tee kapinaa,, sen teke-:
vat vallankumoukselliset Joukot puolueen
johdolla. Puolue valitsee sopivamman
hetken kapinan suoritta-^
miseen, se järjestää kapinan, vie
joukot avoimeen taisteluun.. Tämä
on mahdollista vain silla ehdolla,
että puolue nauttii laajoj^ joukkojen
luottamusta, että se kykenee oikein
arvioimaan tilannetta Jätettä
se kykenee ottamaart* kapinan taidon
kannalta,'.että se. osaa Johtaa
joukkoja kapinan taidon vaatimusten
mukaan. •• ^-J.•• :: ^ •.^••^
Tilanteen oikea arviointi on mitä
ratkaisevinta. ' ^iitä riippuu tais^
telusuunnitelma, tehtävä ja päämäärä
kullakin ajankohdalla, minkäipuo-lue
asettaa. Ei ole kokkaan kahta
*) Augusta .Bkuiqui - - raiiska-
.lainen .vallankumouksellinen sosialisti,
\monien salaliittojen ja kapinain
järjestäjä eli 1805—1881;
samanlaista tilannetta. Joita kaavallisesti
voidaan toisiinsa verrata. Kokemuksia
Sellaisinaan ei voida siirtää
toisaalta toisaalle. Suoranaista
neuvoa, 'miten kussakin eri tilan-
•'teessä on ^ toimittava ei ennakolta
voida antaa, sillä - tilanne on aina
uusi, se-on eri maissa erilainen ja
aina. muuttuu.
Mtitta kokemnltseen perustuva
opetus, tosiasiat, historialliset tapaukset
muodostavat teorian, Joka
on avaimena tilanteen ymmärtämiseen
ja arvioon kaikissa olosuhteissa.
Tästä on se hyöty, mikä varoittaa
toistamasta tavallisimpia, turmiolli-simpia
ennen tehtyjä virheitä.
' Lopetanmie Leninin lausumaan:
tappion kärrineet armeijat oppivat
hyvin; — Sen Venäjän vallanku-monsliikkoen
historia osoittaa Jääväämättömästi
oikeaksi. ,
Työskennelkäämme voitokkaan lokakuun
' vallankumouksen innoittamana,
Jotta kaikissa maissa vallan-kumousarmeijat
oppisivat voitokkaan
kapinan taidon!
l/XII-25.
Toivo Antikainen.
Hammas
Humoreski, kirj. Mark Twain
Mr. Pötts oli potenut hirveätä
hammassärkyä, jä kun hän lopulta
tunsi hiljaisen mielenvikaisuuden
alkavan rumentaa n. s. sieluaan,
päätti hän mennä kuuluisan hammaslääkärin
Mr. Sluggin luo otattamaan
hammasta pois.
Mr. Slugg, jolla oli,potilaita niin
paljo, etta hänen oli miltei mahdotonta
huolehtia kaikista hammasten
kiskomisista, oli äskettäin keksinyt
nerokkaan hammastenottokoneen,
joka toimi automaattisesti; tätä ihmeellistä
laitetta käytti kaasumoot-tori
ja siinä oli mutkikas' vipulaite,
mikä sai ' ha*timastongin 'Suorittamaan
automaattisesti tehtävänsä.
Mr; Slug oli päättänyt kokeilla kekseliästä
laitettaan - seuraavaan potilaaseen
ja Mr. Pottsin onnettomuur
delcsi, sattui hän olemaan juuri se
seuraava.
Aavistamatta mitään pahaa ^istuutui
Jlr; Potts tuolille, avasi tohtorin
pyynnöstä suunsa : ja samassa
.silmänräpäyksessä humisi hänen kor-'
vissaan, ja liettävä esine, kuivan
käden tapainen työntäytyi esiin Ja
— prrr — Mr. Potts 'tunsi jonkun
tarrautuvan kiinni .hänen > hampaaseensa
Ja vsamalla kohottaen' hänet
ensin tuolilta, heittäen hänet kattoon,
sitten /lattiaan, ja sen jälkeen
kaikkia seiniä kohti/ niin että hän
lopulta menetti s^kä näkönsä että
kuulonsa; «auraavassa hetkessä leh-si
hän pää c^edellä läpi öljymaalauk-sfen,
joka kuvasi Mn Sluggin - i^ä,
ja sitten jalat edellä suuren peilin
läpi; sitten heitettiin hänet vielä
kattokruunua Vastaan; lopulta ret-kahti\
hän instrumenttipöydälle.
r Siinä/ makasi hän- puolikuolleena,:
kunnes tohtori sai hänet tajuihinsa,
minkä Jälkeen hänet/kulotettiin kotiinsa;
Täällä'vbän vasta kolmen
tunnin ' tunnottomana olemisen • jälkeen
heräsi hirveimpään pää>- ja
hammassärkyyn^ sillä helvetinkone
oU kiskonut hknen suustaan neljä
tervettä hammasta, mutta kipeä
hammas oli edelleen paikallaan.
i; Pari, päivää Mr. Potts sitä vielä*
kesti, : mutta sitten päätti hän itse
kiskoa hampaan suustaan. Hän oli
kuullut, että sen saattoi mukavim-min,
. nopeimmin' ja kivuttomimmin
suorittaa seuraavalla tavalla: kiedotaan
vahva, lanka hampaan ympäri,
kiinnitetään langan toinen pää
kuulaan, joka työnnetään pys^n
piippuun ja sitten — pim! —^kuulan
mukana lentää myös hammas
suusta. Se tuntui bänestä niin käytännölliseltä
Ja helpolta, että häh
päätti heti ryhtyä toimeen.
Hän teki jo kaikki valmiiksi, mut-;
ta juuri, kun hänen piti laukaista,
rupesi hän epäröimään, sillä samalla
hammassärky taukosi. Hän o-dotteli
pari /kolme minuuttia, mutta
— hammassärky oli putsvek!
Niinpä niin, tuumi hän, sitä parempi
ja hän aikoi jo heittää k i väärinsä
syrjään, kun — pim I
se laukesi ja kuulan kera suhahti
myöskin kipeä hammas suusta noin
50. peninkulman nopeudella tunnissa-
Mr. Potts romahti lattialle,
päästäen oikein intiaanikiljunnan ja
kiemurteli siinä; kunnes Mrs/ Potts
saapui sisään J a sai raahatuksi hänet
ikkunan viereen tuolille.
;, Siinä hän nyt istui ja tuijotti
synkkänä maisemaa;
Mutta mitä se oli? Neljä miestä
kantoi paareilla näköjään kuollutta
miestä. ,
"Mitä on tapahtunut?*' kysyi Mr.
Potts kauhistuneena.
. "Jotkut roistot ovat ampuneet
Mr. Dikuksen."
Oli kuin Mr. -Potts olisi vasta
nyt herännyt henkiin ja hän (pyysi
miesten kertomaan lähemmin tapauksesta.
Vaivoin kohottautui b i a -
vottunut pystyyn Ja kertoi seuraavia:
hän. oli istunut omenapuussa,
kun äkkiä kiiulni laukaus Ja hän
tunsi jotain reidessSSn, minkä jälkeen
hän retkahU mäafaah.
Mistä kuula tuli/ sitä ban ei tien-
.nyt. -
Koi) hänet öli kannetta Mr. Pot^«|l»
luo mään,'-mentiin''b
käriä. Tämä alkoi tutkia Iiaavaa.
Ensinnä -löysi Iiän vahvan - langan,
joica oli, kiinni' snnritekoisessa
kunlass^ lääkäri /.veti nuorasta^
mutta se' oli lujassa ja sairas kar^;
jui tuska^.i : LSäkäri teki siitä sen
johtopäätöksen,/ että ruumiissa täy-^
tyi 'vielä olla jonkun esineen; bän
vakuutti, ettei tämänlaatuista tapausta
ollut vielä tätä ennen Idrjo-tettnlääkäritaidon
historiaan, jä et^
tä bän tulee lähettämään tästä se-'
lostuksen tiedeakatemiaan, v; -
Projektiiei oli nyt saatava pois,
minkä vuoksi lääkäri antoi sairaalle
kloroformia jae teki pienen leikkauksen.
Lääkäriltä pääsi hämmästyksen
huuto: hän oli löytänyt valtavan
poskihamparä haavasta. /
"Erittäin merkillistä r s e U t t i hän.
Luodin, hampaan ja langan on, täytynyt
tulla taivaasta.; . M u t t a mikäs
teidän on/^Mr. Potts? Ettekö
voi hyvin? Teistähän vuotaa verta!'
'.'Vuo . . . vuo vuotaako minusta
verta?" •
"Kyllä, kyllä Veistä vuotaa verta!"
"Niin/ minulta on juuri otettu
hammas suusta." ; -
"Kuka sen on ottanut?"
^ "Minä . C . minä . . . niin, minun-
on kai tunnustettava kaikki;
minä ammuin sen suustani."
"Ammuitte?"
"Niin." .
Ja Mr. Potts: kertoi /kärsimystensä
historian lääkärille.
Tietysti häntä syytettiin murhayrityksestä
ja ilman poliisitarkastajan
väliintuloa olisi hänet lynkattu.
Poliisitarkastaja veti hänet syrjään
ja sanoi karskisti: ''Te olette;
liettävä kurjimus — ymmärrättekö?"
^ - - ,
"Niin, minä tiedän sen, mutta en
minä tiennyt enempää pyssyn laukeamisesta
kuin siitäkään, että Mr.
Dikus istui puussa." Vi
"Loruja! 1: Mitä se asiaan kuuluu.
Minä ajattelen, että kun kerran
ampuu, niin ampuisi kuoliaaksi. Tämä
on hyvin -tyhmästi tehty." ' 7
Mr. Potts huomasi' sen myös ja
tunsi itsensä kokonaan murtuneeksi.
Liikutettuna : taputti poliisitarkastaja
b^ntä olkapäälle ja' lohdutr
teli:
'^Älkää ottako pahaksenne, Mr.
Potts. Mutta ampukaa ensikerralla
paremmin." '
' : Vapauden' kirjakauppaan on jnnri saapunut suoraan Snomesta
seuraavia urheilu- j a voimistelukirjoja: ^ ' '
NyrUceayn Alkrat, Mrj. Arthur Kodi, ,sid.
•/;f^.;
.$1.00
Tyovien UriieUnkalenteii 1925, toifauttanut V. Koivida, s d — . .75
Vfijpaaiiikkeiti; Hiuiildn makaaa,' kirj. .Väinö Xabermay-nid./... .50
Sänvaliikkeeita, JUnsiikii» mukaan, kitj. Väinö Laberma, nld...„ .SO
lUta- j a KenttanriMuIan kSsädrja, Idrj. J . J . Mikkola, sidl.... l.oo
UrbeOn OhjesSintS, jnlk- Puolnstusministeristö, sid. 1^
Koneatoliarjotiiksia, knrj. E. KaUio, nid, .75
Pasnitkeläopas, kirj. H, Lehmusto ja A . Laitinen, nid.' 1.25
LapsivfrfmUtelo, kifj.~Ftony Stenrotb, nid. ,! 75
Tehkää tilaukset joutuin niin että osaamme ensi talvea varten
lisätä puuttuvilla kirjoilla tätä varastoa. * A
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69. SUDBURY. ONT.
• •^'•7••;^V.••/:•'•'••^;•;Vv;.•/^•.-::/v^•••^^•^^
Suomesta
Uusia poikkeuksia 8
tunnin työaikalakii^^
myönnetty
M. m. sillan ja : maautierakennus-työt
aseissa Pohjolaa kunnissa
ulkopuolelle lain -
Erinäistei/ .keskushallitusten y.m.
esitysten ja^ anomusten johdosta on
valtioneuvosto • 8 tunnin' työaikalain
12 pykälän /2 momentiny nojalla
määrännyt, että sanotun lain alai.sia
eivät V. 1926 ole alempana maini-.
tut yritykset, laitokset ja työt:
1) Yksityisten asum- ja, talousrakennusten
rakentaminen, korjaus-Ja
kunnossapito 'maalla sekä satomain,
ratain, siltain, teiden -ja muiden
kulkulaitosten korjaus ja kunnossapito.
2) Välittömästi metsänhoidon yhteydessä
suoritettavat raivaus-, > perkaus-
Ja 'kuivaustyöt.
^ 3) Metsän- ja halonhakkuu, v
4) Puutavaranajo/ seka /puutavaran
lauttaus -ja uitto paitsi varsinaisilla
lajittelupaikoilla.
:.. 5) Rautatieliikenne, mikäli siinä
käytetään vuosi- ja- kuukausipalkalla
olevan henkilökuntaa. : :
6) Posti-,' lennätin- ja tullilaitos,
kanavat ja kääntösillat sekä sairaalat
ja vankilat.
Työaikaa - keskeytymättömässä
työssä koskevanv päätöksensä joulukuun
22 päivältä 1924 on valtinoeu-vosto
määrännyt pysymään Jatkuvasti
voimassa ensi vuonnakin. Sa-*
maila on valtioneuvosto bsrvaksyen
tie- ja vesirakennushallituksen esityksen
määrännyt/ ettei työaikalaki
koske maantie- ja sillanakennustöi-tä
Oulun, Kajaanin,., Kemin, I^pin
ja Petsamon kihlakunnissa v. 1926.
Olirana ampuu—^ ammutut
oikeuteen
Eras "mairraskuun leikkauksen"
välikohtaus olkeatten >
Joulukuun 8 p:nä sai työväenta;.
lon järjestysmies Kilpinen haasteen
saapua Helsingin raatuvanoikeuteen
vastaamaan "virkamiehen pidättämi-^
sestä_ virantoimitUcsessa". Kysymys
.on, nyt siitä kuuluisasta. obranamel-lakasta
Helsingin työväentalojla, jos-sav.
mnuan bi^wninki kourassa rie-buva
tuntematon ohrana. hieitettiin
ulos talolta sen jälkeen, kun oli, ampunut-
erästä järjieistysniiestareiteeh^
tämän -yrittäessä '.pidättää ohranaa
' I^tä on jokapäiväinen leipä?
Ruokaleipä j a kahvileipähän se. on. Jokainenhan sen tietääkin i
~ j a senldn/ että Kotileipomosta jokapäiväisen :Jeivän^^^^s^ '
' kaimman. ^ '
' Kuivaleipä j a korput ovat keveitä ja huokoisia j a hinta —
kysykääpäs. Jo useanvvuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille
ja 'kampUle. täytetty huolella. Puhelin 1338S. J
HOME BAICERY — 740 SIMPSON S T . — F O R T WILLIAM, ONT. (
Vanha, tunnettu ^ K E I L A N LIIEE
Omistajat: ERKKILX & MILTON
130 Cnmberland Street S., . Port Arthur,^ Ontario. (Bay kadun kulmauksessa)
Suosittelee ———
MIESTEN J A POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilla hinnoilla, tavaran . laatuun 'nähden .paikkakunnalla;"
Yksi ja sama hinta kaikille. — J a . —
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
ranballisine ja pubtaine huoneineen.
KAHVILA-, VIRVOKE- J A TUPAKKAMYYMJUJIA.
Suoinalainen RuokatavaralaHppa
Halvin paikka, ostaa kaikki ruokatarpeet.. :/
Linjoille lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan tilaukset.
^ '
INTERI^ATIONAL GROCERY
Omistajat:, £ - Seppälä ja E. Kotanen.
292 Bay St. Puhelin 305 N . PORT ARTHUR, Gnt.
;T:ri H. Quackenbushl
Hammaslääkäri
107 Cuthbertson Blk.
[FORT WILLIAM, ONTARIOi
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
::-•:/';/••• " l ^ . . • • . • • / ^ • : ^ - ^ . ' /^.::-.';^;S,;'-/w:^;/..,
tihutöistä ihmisjoukossai Tiedossamme
ei ole, onko muitakin järjes-tysmiehiä
haastettu. ^
Ohrana jnfittää siis saada järjestyksen
ylläpitäjät/^ tuomituiksi. Aiotaanko;
täten oikein laillisesti: turvata
ohranan/hulinoimisoikeus yleisillä
aikoilla?
Pirtumanöveeraajat
. kunnan hoidokkeina
Helsinfirin suojelijoille : besorkattu
porvarien voimin 200,000 mk.
' samaan a i k a ^ , kun .yritettiin .
.korottaa työväen asuntojen
vuoioria
Helsingin kaupunginvaltuustossa
oli esillä suojelijoiden, rahanmauku-
:.misesitys.. Porvareiden taholta rui-|
nättiin suojelijoille / >puolta / miljoonaa,
nim. vakituisessa / budjetissa
200,000 mk. j a ylimääräisessä 300,-
000 mk. : Vasemmiston/ taholta asetuttiin
Jyrkästi vastustamaan/ koko
määrärahojen ;myontämis.tä; -Asian
tullessa äänestykseen saivat porvarit
besorkatuksi vak. menoarviossa
ehdotetun 200,000 mk. määrärahan,
sillä vsiinä riitti. yksinkertainen äänten
enemmistö.
Ylimääräisessä menoarviossa ehdotetun
300,000 mk. määrärahan saamiseen
vaadittiin .määräenemmistö./
Sitä^eivät porvarit saaneet; Ja määräraha
evättiin. Pari porvariakin,
ruots. vas. Schauman ja ed. Rita-vuori,
vastustivat vasemmiston: mukana/
tämän _ rahamäärän myöntää
mistär-
, Porvarit saivat kuitenkin suojelijoilleen
besorkattua 200,000 , mk/
Ja tästä huolimatta he olivat niin
ruokottomia, että hetkistä myöhem-mi
» i ehdottivat työläisasuntojen
vuokria -korotettavaksi/ puhtaanapitolaitoksen
työläisten työoloja yhä
kiristettäväksi ja vastustivat työmäärärahojen
• myöntämistil. .:
Näin poEvärit ajavat kunnan asioita'
jafisubtäutuvat työläisten tar.>
Nälkäiset ^
ruokailkaa /työläisten kontrollee-raamassa-
TAI^MOSSA.
— 25c^' ateria.' " —
316 Bay St., Port Arthur, Oal.
DELONGCim
Catafi! C(L, Ui
. Sudbury» Ont
Olemme avanneet' autokumien kor*
jausliikkeen'joten ota&me nyt vastaan
kaikenlaista autokumien ja! sisäkumien
korjausta.
Tyydyttavaisjrys: taataan.
MTKAILUAKOn
SUflteja huoneita saatavana.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lane
SUDBUBT, ONTARIO
Lähellä C. N. R. asemc^
TAli>fooni hB9
Hammaslääkäri
TokbriELGiE
I Huone- 7, -Clinie Blk.
MeCartney'n ja Burb«'n. yläpuolella.
VJetoria Av. ja Brmiie St. kulmassa
FORT WILLIAM
Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p.
—6 i.p. Iltasin: 7—9. Puhelin
1008 S.
'Toimisto tyttö -puhuu suomea ja
englantia.
KIPU RTNNAN
ALLA
Ja Vatsassa. Pflänpakotus, Kllkeraa vetiJ
suussa, SydOmen p o l t t o , . p a k o t u s .selässä js
H r l k U u l d e n alla, ' Sappitautf,~^l£eltatautl,
Kova vatsa j a .vlecn-sa faoikko ruuansulatus
ovat k a l k k i Vatsakaurrin tuntumerkkejä. ,-
: TSiaA^laiitl <td'>
knndessa Ja «en olm-t otat m i n nKjnet Ja •aUit*'
Ie»at,> ett! 'monUiiU InnU* tb^fiUo valtaaran «f-i
B i i - , keoblrö^ t..mj taudin, valtka/'»!? Joutua «I-;.
maataan heikoKta rnnansnlatnlcm-Kta.
ndtfitlnämlM sanoo iaakk(^tfi::'V
l.awler. Mlna. ,
Jdr, P l A . L l g n r a - ' ..^
^ l l t a tilaamani UakkMO^^v6: SSO-oJeo fciTTt
t l n r t obleklcn fnakann Ja «Vn taaB.trrrc.^'^^
KUtoa teiUe bTvaiita iaJUkwKta.
Kunnliiit., • - D a n i f l SaUlomlLL.
TSrdi>nifwcn lioltpoB k n l l m i spn^l portomuitta,
p « i l w l « Ja: j)jn««|wmi«-^^^
i S y d k u u brfta. r U s t b j s EUke »0.
tetatn poitU» yMUkoln^ .oaoiitettona f 2 ^;
— U g n ^ l l l n A p t i ^ H f l - o t t «mrta—•
- ^ a o n . ApteckU VIidrnaUoiMa—
e. i i . / i a i i E L L C Q . . ^pw{onivii<
•: -.a .

Object Description

Rating
Title	Vapaus, January 14, 1926
Language	fi
Subject	Finnish--Canadians--Newspapers
Publisher	Vapaus Publishing Co
Date	1926-01-14
Type	text
Format	application/pdf
Rights	Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright
Identifier	Vapaus260114

Description

Title	1926-01-14-06
Rights	Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright
OCR text	. Torstaina, tamniik. 14 p;nä—Thiir., l i 1^ 1926 iiii Wm mmm vnosiiOTunI m. . ^ / , \ ynoBi on kulunut siitä, kon V i - V^^^?:: : t»n' .-vananinimouIcBcmBCT proletari- - ' ^ ' ^ ^ % V - ^ i i n «tojoukko nosti' uljaasti k a - ^ pii^ijinn^^käyi^Mlike^^ hySK^yfc-; seen^Jiyodäksecnomaahan ^fronSyd-koisen'kspitali^ i^uraadon. , , . , Se iifci ei vieE' täysin\|fiättunufc^^ !' V Helildtoreissaan ' olleen; valkoisen v* valli^ iskun väistää, onnis- ' tui toistaiseksi pidentämään loxrjan ^ -olonsa, mutta —~vain toistaiseksL Tappioon päättynyt etujoukon /hyökkäys koitui raskaaksi Viron^^ ' karilliselle proletariaatille. Satoja , teloitettuja. Satoja heitettyinä tyir- '> ^ nuen kidutuskammioihin. Viron proletariaatin taistelu elä- V mänsä ja vapautuksensa puolesta: ef: kysymyksen käs^ : jiEttknu. porvaristoni hurjista vainois^ s ta huolimatta, pelojttomastL Tappi- :: «n jälkeen kootaan rivit,tiiviste» . tään, lujitetaan ne. Tappio opettaa taistelun ja — voiton taitoa. Voiton taitoa! Niin sitä, jnuti 'sitä' meidän kaikkien vvallanknmo- / lUksellisten on.opittava. Opittava si-tä omista ja' toisten kokemuksista, 'jokaisen: taistelun kokemus on ineil. le kallis, se on verell^ ostettua Jco« •kemnsta. Joulukuun 1 ,päivän ^ kapina; :.: rossa antaa'meille Jahtien Kaplna- • -hen- tarvittavaa ainehistoa);' mutta ole tarkoitus tyhjentävästi sitä kä« sitellä (ei ole käsillä riittävästi su- : .hen ^tarvittavaa 5 -ainestoa),! ^ntta^ eräittä, oleellisimmilta Syksyn•ttfUfenlcdhosi^ty ku 20,000.' l.Coukottain'tefei^Äe\| yritykset vararikkoja. Työväen'ase- > latk ^oli pterin kurja. San^f^ain^^^^ W^fickoinen tila ;~inaa80iit(iulla^^ < Talonpoikaistiloja joutiii \|iuh^nsÄ r vasaran alle^ veroista "ja • veloista. . Kriisostä kärsivät kovasti kaporvariUiset väestöpiirit. • Tfiiden tyytymättömyys hallituskomentoon , oU^ ilmeinen; ^ • . , ^ . i c O^UdÄen 'pula' jöhtii vÄltiolli^ ?een " pq>9an:, , JHallitseva\|\|\|2?tl^t^ 'Mm i l «mi mmm: mm mi P rähjäsivät ^esHenään. Vaikea hal- ' Utpspula' oli jatkiivfliia. Valtaherrojen '4c«^uude^ paljaötui törkeitä kavaHnksiä , ja lahjusten ottojja. Yleinen käsitys o]i,.että^ta8avalta ei voi :\|(estää. Puhuttiin yleisesti, «ttS /.on saatava uusi hallitnfivalta. < , IVovaenluokka eli ähdistukseri ja /vainon; mitä< häikäiiemättömimmän terrorin alaisena. Työväen kaikki jul- . kiset järjestöt oli hajoitettu. Kaik- , ^iki julldnentoiminta ostetty. 'Sa-maati ^aikakn 'supini köihmunistijuttn 149 työläistä vastaan,' Petomaisen i julmat' tuomiot siinä. Tov.> Tompin , telotus. .Työväen aktiivisissa joukoissa taiateluhalua ja kumoukselli- J nen henki yleensä, työväessä.. l^om^ ,' munistisella puolueella oli johtajan - asema , ammatillisissa < yjii., järjes^ .töissä; onnen'niitten Tiajoitusta. Kurt-nallisva\| tleissa, v. 1933 kommunis. . teillä ,eri..puoliUa1naata'tuntuvaa menestystä.^ M.m. Tallinnassa koi- . mannes kaikista äaneista. Puolu- ' cellä o]i vaikutus köyhään ja keskivarakkaaseen taloiipoikaistoon, osaksi opi&kelevaan nuorisoon ^^kä ar-meijaan.' Puolueella armeijassa järjestö. Upseereissa myötätuntoisia. PoUisijoukoista laskettiin' olevan kolmas osa työväelle myötätuntoisia, kolmas osa lahtareita 'ja loput puolueettomia. ' Tällaisen kuvan tilanteesta saa, . kun sitä annettujen .tietojen mukaan arvioi. —- Kun tilanne on täi- 'fv lainen niin kommunistisen puolueen 1 velvollisuus on valmistautua taiste- luun. . -. Sellaisen johtopäätöksen puolue tekikin,, ja keväästä alkaen Tyhtyi tarmokkaaseen agitatsioon pörvarill- ;li&ön hallituksen kukistamisen vält-iämättömyydestä ja työläis-talonpoi- - , kabhallitusvallan pystyttämisen puolesta. Puolue valmistautui myös teknillisesti kapinaan. ,:.,Ka'pinaan noususta ja, kulusta^ seuraavia huomioita: / K a p i n a n - teknillinen valmistelu oli erinomaista siinä ntielessä^ .että se pidettiin viime minuuttiin saakka .: salassa.' Se on ehdoton välttämättömyys ylläkölle, mikä öli nyt .kyseessä. ' - ' . • Kapinalliset laskiviat, ^ttä kun he V valtaavat tukikohdat kasiinsa Ja pi- .- , tävät / ne, niin näiden : ensi menes- ,tysten 'jälkeen tempautuvat työväen-joukot: ja sotaväen joi&ko-osastot , mukaan. ! , , 1 . ' ^ ' Hyökkäyksen suorittivat iskujon- . kot. , Niihin valittu. Rohkeimmat, ; päättSvimmät: Hyökkääjiä 250—300 miestä. ' , , . • • s Hyökksysesineiksi joihin iskut ' sQunnattiln d i valittu: pSäesOcttnia, ballitustalö, rautatieasema^ * kadettia koulu,' poliisiasema,: riennätinasema, tankkidivisic^, ilmailudivirio y.m. : ^e: olivat oikein ja määrätietoisesti valittu. Niissä .oli hallitusvallan johto ja bermopaikat.; Niiden käsiin^ •S^minen ja; pitäminen'oMsi ratkaisevasti : vaikuttanut hyökkäyksen edelleen kehittämistä. Niiden paifc kojen menetys hallitukselle olisi merkinnyt tukiasemain ja keskitettyjen johtopaikkojen vakavata- mene-! tystä. Hyökkäys suoritettiin tarmokkaasti. .Ajaksi valittu klo 5.15 ap. Jois^ sakin kohdin oli menestystä. Mutta sellainen ensiluokkaisen tärkeä paikr ka kuin -pääesikunta- ei saatu vallattua. Hyökkäys kadettikoululle epä^ onnistui myös.; Kadeteista sai hallituksenjoukot huomattavan voiman: lisän.;' Muissakin kohdin epäonnistumisia. ; 'Hmailudivision val.^ taus onnistui hyvin. . Teknillisiin ja taktillisiin virhoi-riin suorituksessa ei ole tässä syytä yksityiskohtaisesti puuttua. Viittaamme ^ siinä 'erään asiantuntijan osoituksiin. Voimat hajoitettiin lii-: aksi, Olin ollut paretnpi-olla/lähettämättä muutamiin toisarvoisiin^ paikkoihin Joukkueita J a keskittää voimat tärkeimpiin. Eräissä kohdin olisi /pitänyt rakentaa' barrikaadeja.: Kohtalokasta oli myös se, ettei saatu vankilasta ulos tovereita (jotka .suunnitelmassa 'oU laskettu reserviksi)'. * Johdossa oli heikkoutta myös; •JoukkueittonJohtajat^ olivat .kyUä> sotilaskouluutuksen vsaanutta väkeä.. Mutta ne olivat tottumattomat katutaisteluun jä kaupungin valtauksen taitoon. Nämä hänestä vaikuttavimmat virheet. Aloite-itsenäisyyden puutetta olt aIijohtajissa'>havaittavissa^ Johtami-: sen taktiikka taisteluissa kaupungin sisässä edellyttää juuri aloite-itsenäisyyttä (initiativiä). Muutamalla sanalla tässä taistelun' jobtanrisesta. ^ Senjälkeen,' kun, hyökkäysjoukoille on annettu yleinen tehtävä ja päämäärä, sekä kullekin t^steluryh- ,mälle sen erikoistehtävä, on kaikkien ryhmien suoritettava tarmolla tehtävänsä 'ja pyrittävä yhteiseen päämäärään. Kaupunkitaistelun luonteen vuoksi ei johto voi taistelun ensivaiheessa puuttua een yksitj^s-kohtaiseen kulkuun. Sen tehtävänä on oikein osoittaa hyökkäysobjektit. Yhteys eri taisteluryhmien ja johdon välillä on vaikea, li^nestys ja keskitetty johto kynä 'vaatii kaikki keinot ^käytettäväksi yhteyden pitoa varten. ' * Kun «nsimiäiset asemat on vallattu ja hyökkäjfsryhraät lajittuvat,' oi» ^yhteys johtoon ja nappuriryhmiin, jos ei sitä kaiken aikaa olo ollut, beti otettava. Nyt on Johdon tehtävänä; riippuen tilanteesta jatkaa pysähtymättä hyökkäysliikettä; keskittää ja, ybtenäistyttää eri taisteluryhmien tehtävät. Kaikissa iaistelunvaiheissa tulee, jokaisen ryhmän päällikön ja jokaisen miehen vomata aloite-itsenäisyys. Sillä ymmärretään, että jos annettua tehtävää ei kyetä suorittamaan niinkuin käsky oli (tilanne muut-' tunut)niin missään .tapauksessa ei: saa Jäädä toimettomaksi, vaan ori itsenäisesti, yleisen tehtävän ja pää^ määrän rajoissa, liorjumattapyrittä.1 vä yleiseen päämäärään. < Vielä on mainittava, mitä ratkaisevampana tekijänä se, että soti^ läsjoukkoja ei saatu liikkeelle. Ei osattu oikealla tapiaa vetää niitä mukaan. Ja niitä olisi hyökkäystä varten hyvin valmistettu, niin niiden käyttö olisi ollut mahdollinen, sen osoittavat eräät tosiseikat. Maaseudulla ei myöskään ollut esiintymistä. Konspir^tiiviset seikat estivät valmistusta. Jos Tallinna olisi pysynyt* käsissä, niin maaseutu olisi heti noussut. Herää kysymys, oliko hyökkäys-aika oikein, valittu. Nähtävästi laskettiin, että. hyökkäys kuin alkaa 5 aikaan aamulla .(vihollinen nuk-r kuu) ja vallataan tukiasemat, niin työläiset, jotka j 7 aikaan kokoontuvat tehtaisiin tai muuten lähtevät ulos, ^niin ; ne päävoimana lähtevät liikkeelle. .Mutta nyt kumminkin kävi niin, että työläiset eivät ehtineetkään mukaan, kun hyökkäys muuttui puolustukseksi ja- kapinallis. ten oli ylivoiman edessä peräännyttävä valloitetuista asemistaan. —- Ja .— "Puolustus, on aseellisen kapinan kuolema", sanoo Marx. Mistu on haettava syy tappioon? i Tov. Anvelt väittää: Nyt jäles-täkin katsoen on selvää, että voitto oli mahdollinen. Että se meni käf sistä, johtuu yksinomaan toimeenpanossa tapahtuneista virheistä. Se' on virolaisten tovereitten valtavan;- enemmistön mielipide. Tov. Angaretis^ liettualainen, kirjoituksessaan Viron kapinasta, väittää, että virolaiset toverit arvioivat virheellisesti tilannetta. Että "Viw ron joulukuun kapinan arvion keskeisenä asiana on ipidettävä valtiol-^; lisiä kysymyksiä. Ja Jos ^virolaiset toverit eivät aseta Joulukuun kapi-, nan-. arvioimisen pääkohdaksi poliittisia virheitä. (Lenin kolmen: ehdon valossa)^ niin täytyy sanoa,' että V i ron K. P. on ylukin kapinan ky. symyksessä blanqnilaisella .. eikä marxilaisella kannalla."-'- • ^- ErSs: l&aplnaan ' osallistunnt, virolainen toveri lausuu:, : c i ole ybtan-qnismia kun yrityksen Jäljestää puolue,,, Jollav on työväen enemmistön kannatus. Jos arvioi voimat väärin ön se virhe, mutta ei vielä blanquis-mia. Toinen sanoo: Probleemi -on siinä kuinka voisi yllättää vihollisen ja samalla antaa työväelle tieto. Reservi ei saisi myöhästyä. Kuten sanottu oli objektiivisesti vallankumouksellinen tilanne ^ Ja puolueen horjumaton velvollisuus oli silloin taisteluun valmistuminen mutta puuttui sitä mitä Lenin = 8a-. noo, pitää olla mahojen "raivoa". Puolue oi poliittisesi valmistuksessa työntänyt toimintaa esille, Joka tuossa tilanteessa olisi kypsjrttänyt ja nostanut massat raivoon, Tov. Eästas kirjoituksessaan - ifi^ pahtuneen Johdosta sanoo: "Aseeton mielenosoitus ratkaisevien , tapahtumien/ kypsymisen edellä olevien päivien aikana ei olisi voinut antaa suotuisia tuloksia.> Porvaristolle ei ole vaikeata perusteellisesti murskata inielenosotusta ja halvaannuttaa siten pitkäksi aikaa proletariaatin toiminta: Valtiollisen lakon toimeenpano oli vielä vaikeampaa, kuin ei ollut pääedellystä: toimessa olevia liikkeitä." Ei ole asetettava kysymystä Joukkojen kutsumisesta erikoisesti ka-tumielenosotuksiin, vaan poliittisten loosunkien esiintyönnostä,; jatkuvista toiminnoista erilaisilla metoodeil-la/ vallankumouksellisten joukkojen "nostamiseksi." Käsittl^äksemme näitä ori katsantokantoja oikeassa valossa, on syytä lyhyesti-konstateeratablanquilai-sen J a marxilaisen katsomuksen kapinan taidosta: ^ Blanqui (lue: Blanki)* oli sitä mieltä, että vallan ottartiinen työ- ^en käsiin / voi tapahtua vain / sillä ehdolla^ että on olemassa voimakas salaliittojärjestö, joka suorittaa vallankumouksen V ja sitten antaa vallan < työväen valitseman hallituk. sön käsiin. Itse vallankumouksen suorittamiseen eiyät laajat joukot ota osaa, ne astuvat näyttämölle vasta sitten kun aseellinen salaliitto-järjestö on suorittanut vallankumouksen; Blanquilaiset eivät ymmärtäneet .vallankumouksellisen tilanteen eikä poliittisen puolueen merkitystä. . Heidän käsityksensä mukaan vallankumouksen tekeminen riippui «iitä; oliko/jo ehditty luoda riittävän voimj&as salaliittojärjestö. Lyhyesti sanoen: Vallankumous blan- .quilaisenkäsitystavan-mukaan ei ole joukkoliikettä, vaan puhtaasti sotilaallinen yritys. Oikea kommunistinen käsitys to^ dellisimpana ; ilmenee Leninin teoriassa. Lenin syyskuussa 1917 kir-joittaaV . ^'Onnistuakseen* täytyy kapinan ^^nojautua oi ^alaliittoon • eikä 'puolueeseen, vaan johtavaan luokkaan.' Tämä ensiksi. Kapinan täy-' tyy nojautua kansan vallankumouksellisen, nousuun. Tämä ;toiseksi. Kapinan; täytyy: nojautua sellaiseen murro°skohtaan kasvavant vallankur mouksen historiassa, jolloin kansan etujoukkojen aktiivisuus oVi korkeimmillaan,, jolloin horjuvaisuus vihollisen -riveissä ja heikkojen Ja puolinaisten epäröiininen vallankumouksen ystävien riveissä on suVirin. Tämä kolmanneksi. Marxilaisuus eroaa blanquilajsuudcsta juuri näillä kolmella /ehdolla kapinakysymyksen asettamisessa. Mutta jos nämä edellytykset ovat, niin kieltäytyminen'suhtautumasta kapinaan taitona merkitsee marxilaisuudesta luopumista ja vallankumouksen kavaltamista." Näin Lenin. 'Tässä perusehdot kapinan .oikein ymmärtämisessä. Puolueen johtava osuus O n myös oikein ymmärrettävä. Sillä vtoiselta puolen vallankumouksellinen joukkoliike itsessään on vaistoperäistä, usein tiedotonta. Ilman lyjaa ja tietoista johtoa, joka ohjaa joukkojen vallankumouksellista energiaa määrättyyn yhtenäiseen päämäärään, se on hajanaista, sokeaa ja. on sillä vähän voiton mahdollisuuksia^ Sellainen Johto on toteutettavissa vain vallankumouksel-lisimman luokan poliittisen puolueen kautta. . >' Puolue ei tee kapinaa,, sen teke-: vat vallankumoukselliset Joukot puolueen johdolla. Puolue valitsee sopivamman hetken kapinan suoritta-^ miseen, se järjestää kapinan, vie joukot avoimeen taisteluun.. Tämä on mahdollista vain silla ehdolla, että puolue nauttii laajoj^ joukkojen luottamusta, että se kykenee oikein arvioimaan tilannetta Jätettä se kykenee ottamaart* kapinan taidon kannalta,'.että se. osaa Johtaa joukkoja kapinan taidon vaatimusten mukaan. •• ^-J.•• :: ^ •.^••^ Tilanteen oikea arviointi on mitä ratkaisevinta. ' ^iitä riippuu tais^ telusuunnitelma, tehtävä ja päämäärä kullakin ajankohdalla, minkäipuo-lue asettaa. Ei ole kokkaan kahta ) Augusta .Bkuiqui - - raiiska- .lainen .vallankumouksellinen sosialisti, \monien salaliittojen ja kapinain järjestäjä eli 1805—1881; samanlaista tilannetta. Joita kaavallisesti voidaan toisiinsa verrata. Kokemuksia Sellaisinaan ei voida siirtää toisaalta toisaalle. Suoranaista neuvoa, 'miten kussakin eri tilan- •'teessä on ^ toimittava ei ennakolta voida antaa, sillä - tilanne on aina uusi, se-on eri maissa erilainen ja aina. muuttuu. Mtitta kokemnltseen perustuva opetus, tosiasiat, historialliset tapaukset muodostavat teorian, Joka on avaimena tilanteen ymmärtämiseen ja arvioon kaikissa olosuhteissa. Tästä on se hyöty, mikä varoittaa toistamasta tavallisimpia, turmiolli-simpia ennen tehtyjä virheitä. ' Lopetanmie Leninin lausumaan: tappion kärrineet armeijat oppivat hyvin; — Sen Venäjän vallanku-monsliikkoen historia osoittaa Jääväämättömästi oikeaksi. , Työskennelkäämme voitokkaan lokakuun ' vallankumouksen innoittamana, Jotta kaikissa maissa vallan-kumousarmeijat oppisivat voitokkaan kapinan taidon! l/XII-25. Toivo Antikainen. Hammas Humoreski, kirj. Mark Twain Mr. Pötts oli potenut hirveätä hammassärkyä, jä kun hän lopulta tunsi hiljaisen mielenvikaisuuden alkavan rumentaa n. s. sieluaan, päätti hän mennä kuuluisan hammaslääkärin Mr. Sluggin luo otattamaan hammasta pois. Mr. Slugg, jolla oli,potilaita niin paljo, etta hänen oli miltei mahdotonta huolehtia kaikista hammasten kiskomisista, oli äskettäin keksinyt nerokkaan hammastenottokoneen, joka toimi automaattisesti; tätä ihmeellistä laitetta käytti kaasumoot-tori ja siinä oli mutkikas' vipulaite, mikä sai ' hatimastongin 'Suorittamaan automaattisesti tehtävänsä. Mr; Slug oli päättänyt kokeilla kekseliästä laitettaan - seuraavaan potilaaseen ja Mr. Pottsin onnettomuur delcsi, sattui hän olemaan juuri se seuraava. Aavistamatta mitään pahaa ^istuutui Jlr; Potts tuolille, avasi tohtorin pyynnöstä suunsa : ja samassa .silmänräpäyksessä humisi hänen kor-' vissaan, ja liettävä esine, kuivan käden tapainen työntäytyi esiin Ja — prrr — Mr. Potts 'tunsi jonkun tarrautuvan kiinni .hänen > hampaaseensa Ja vsamalla kohottaen' hänet ensin tuolilta, heittäen hänet kattoon, sitten /lattiaan, ja sen jälkeen kaikkia seiniä kohti/ niin että hän lopulta menetti s^kä näkönsä että kuulonsa; «auraavassa hetkessä leh-si hän pää c^edellä läpi öljymaalauk-sfen, joka kuvasi Mn Sluggin - i^ä, ja sitten jalat edellä suuren peilin läpi; sitten heitettiin hänet vielä kattokruunua Vastaan; lopulta ret-kahti\ hän instrumenttipöydälle. r Siinä/ makasi hän- puolikuolleena,: kunnes tohtori sai hänet tajuihinsa, minkä Jälkeen hänet/kulotettiin kotiinsa; Täällä'vbän vasta kolmen tunnin ' tunnottomana olemisen • jälkeen heräsi hirveimpään pää>- ja hammassärkyyn^ sillä helvetinkone oU kiskonut hknen suustaan neljä tervettä hammasta, mutta kipeä hammas oli edelleen paikallaan. i; Pari, päivää Mr. Potts sitä vielä* kesti, : mutta sitten päätti hän itse kiskoa hampaan suustaan. Hän oli kuullut, että sen saattoi mukavim-min, . nopeimmin' ja kivuttomimmin suorittaa seuraavalla tavalla: kiedotaan vahva, lanka hampaan ympäri, kiinnitetään langan toinen pää kuulaan, joka työnnetään pys^n piippuun ja sitten — pim! —^kuulan mukana lentää myös hammas suusta. Se tuntui bänestä niin käytännölliseltä Ja helpolta, että häh päätti heti ryhtyä toimeen. Hän teki jo kaikki valmiiksi, mut-; ta juuri, kun hänen piti laukaista, rupesi hän epäröimään, sillä samalla hammassärky taukosi. Hän o-dotteli pari /kolme minuuttia, mutta — hammassärky oli putsvek! Niinpä niin, tuumi hän, sitä parempi ja hän aikoi jo heittää k i väärinsä syrjään, kun — pim I se laukesi ja kuulan kera suhahti myöskin kipeä hammas suusta noin 50. peninkulman nopeudella tunnissa- Mr. Potts romahti lattialle, päästäen oikein intiaanikiljunnan ja kiemurteli siinä; kunnes Mrs/ Potts saapui sisään J a sai raahatuksi hänet ikkunan viereen tuolille. ;, Siinä hän nyt istui ja tuijotti synkkänä maisemaa; Mutta mitä se oli? Neljä miestä kantoi paareilla näköjään kuollutta miestä. , "Mitä on tapahtunut?' kysyi Mr. Potts kauhistuneena. . "Jotkut roistot ovat ampuneet Mr. Dikuksen." Oli kuin Mr. -Potts olisi vasta nyt herännyt henkiin ja hän (pyysi miesten kertomaan lähemmin tapauksesta. Vaivoin kohottautui b i a - vottunut pystyyn Ja kertoi seuraavia: hän. oli istunut omenapuussa, kun äkkiä kiiulni laukaus Ja hän tunsi jotain reidessSSn, minkä jälkeen hän retkahU mäafaah. Mistä kuula tuli/ sitä ban ei tien- .nyt. - Koi) hänet öli kannetta Mr. Pot^«\|l» luo mään,'-mentiin''b käriä. Tämä alkoi tutkia Iiaavaa. Ensinnä -löysi Iiän vahvan - langan, joica oli, kiinni' snnritekoisessa kunlass^ lääkäri /.veti nuorasta^ mutta se' oli lujassa ja sairas kar^; jui tuska^.i : LSäkäri teki siitä sen johtopäätöksen,/ että ruumiissa täy-^ tyi 'vielä olla jonkun esineen; bän vakuutti, ettei tämänlaatuista tapausta ollut vielä tätä ennen Idrjo-tettnlääkäritaidon historiaan, jä et^ tä bän tulee lähettämään tästä se-' lostuksen tiedeakatemiaan, v; - Projektiiei oli nyt saatava pois, minkä vuoksi lääkäri antoi sairaalle kloroformia jae teki pienen leikkauksen. Lääkäriltä pääsi hämmästyksen huuto: hän oli löytänyt valtavan poskihamparä haavasta. / "Erittäin merkillistä r s e U t t i hän. Luodin, hampaan ja langan on, täytynyt tulla taivaasta.; . M u t t a mikäs teidän on/^Mr. Potts? Ettekö voi hyvin? Teistähän vuotaa verta!' '.'Vuo . . . vuo vuotaako minusta verta?" • "Kyllä, kyllä Veistä vuotaa verta!" "Niin/ minulta on juuri otettu hammas suusta." ; - "Kuka sen on ottanut?" ^ "Minä . C . minä . . . niin, minun- on kai tunnustettava kaikki; minä ammuin sen suustani." "Ammuitte?" "Niin." . Ja Mr. Potts: kertoi /kärsimystensä historian lääkärille. Tietysti häntä syytettiin murhayrityksestä ja ilman poliisitarkastajan väliintuloa olisi hänet lynkattu. Poliisitarkastaja veti hänet syrjään ja sanoi karskisti: ''Te olette; liettävä kurjimus — ymmärrättekö?" ^ - - , "Niin, minä tiedän sen, mutta en minä tiennyt enempää pyssyn laukeamisesta kuin siitäkään, että Mr. Dikus istui puussa." Vi "Loruja! 1: Mitä se asiaan kuuluu. Minä ajattelen, että kun kerran ampuu, niin ampuisi kuoliaaksi. Tämä on hyvin -tyhmästi tehty." ' 7 Mr. Potts huomasi' sen myös ja tunsi itsensä kokonaan murtuneeksi. Liikutettuna : taputti poliisitarkastaja b^ntä olkapäälle ja' lohdutr teli: '^Älkää ottako pahaksenne, Mr. Potts. Mutta ampukaa ensikerralla paremmin." ' ' : Vapauden' kirjakauppaan on jnnri saapunut suoraan Snomesta seuraavia urheilu- j a voimistelukirjoja: ^ ' ' NyrUceayn Alkrat, Mrj. Arthur Kodi, ,sid. •/;f^.; .$1.00 Tyovien UriieUnkalenteii 1925, toifauttanut V. Koivida, s d — . .75 Vfijpaaiiikkeiti; Hiuiildn makaaa,' kirj. .Väinö Xabermay-nid./... .50 Sänvaliikkeeita, JUnsiikii» mukaan, kitj. Väinö Laberma, nld...„ .SO lUta- j a KenttanriMuIan kSsädrja, Idrj. J . J . Mikkola, sidl.... l.oo UrbeOn OhjesSintS, jnlk- Puolnstusministeristö, sid. 1^ Koneatoliarjotiiksia, knrj. E. KaUio, nid, .75 Pasnitkeläopas, kirj. H, Lehmusto ja A . Laitinen, nid.' 1.25 LapsivfrfmUtelo, kifj.~Ftony Stenrotb, nid. ,! 75 Tehkää tilaukset joutuin niin että osaamme ensi talvea varten lisätä puuttuvilla kirjoilla tätä varastoa. A VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Box 69. SUDBURY. ONT. • •^'•7••;^V.••/:•'•'••^;•;Vv;.•/^•.-::/v^•••^^•^^ Suomesta Uusia poikkeuksia 8 tunnin työaikalakii^^ myönnetty M. m. sillan ja : maautierakennus-työt aseissa Pohjolaa kunnissa ulkopuolelle lain - Erinäistei/ .keskushallitusten y.m. esitysten ja^ anomusten johdosta on valtioneuvosto • 8 tunnin' työaikalain 12 pykälän /2 momentiny nojalla määrännyt, että sanotun lain alai.sia eivät V. 1926 ole alempana maini-. tut yritykset, laitokset ja työt: 1) Yksityisten asum- ja, talousrakennusten rakentaminen, korjaus-Ja kunnossapito 'maalla sekä satomain, ratain, siltain, teiden -ja muiden kulkulaitosten korjaus ja kunnossapito. 2) Välittömästi metsänhoidon yhteydessä suoritettavat raivaus-, > perkaus- Ja 'kuivaustyöt. ^ 3) Metsän- ja halonhakkuu, v 4) Puutavaranajo/ seka /puutavaran lauttaus -ja uitto paitsi varsinaisilla lajittelupaikoilla. :.. 5) Rautatieliikenne, mikäli siinä käytetään vuosi- ja- kuukausipalkalla olevan henkilökuntaa. : : 6) Posti-,' lennätin- ja tullilaitos, kanavat ja kääntösillat sekä sairaalat ja vankilat. Työaikaa - keskeytymättömässä työssä koskevanv päätöksensä joulukuun 22 päivältä 1924 on valtinoeu-vosto määrännyt pysymään Jatkuvasti voimassa ensi vuonnakin. Sa-* maila on valtioneuvosto bsrvaksyen tie- ja vesirakennushallituksen esityksen määrännyt/ ettei työaikalaki koske maantie- ja sillanakennustöi-tä Oulun, Kajaanin,., Kemin, I^pin ja Petsamon kihlakunnissa v. 1926. Olirana ampuu—^ ammutut oikeuteen Eras "mairraskuun leikkauksen" välikohtaus olkeatten > Joulukuun 8 p:nä sai työväenta;. lon järjestysmies Kilpinen haasteen saapua Helsingin raatuvanoikeuteen vastaamaan "virkamiehen pidättämi-^ sestä_ virantoimitUcsessa". Kysymys .on, nyt siitä kuuluisasta. obranamel-lakasta Helsingin työväentalojla, jos-sav. mnuan bi^wninki kourassa rie-buva tuntematon ohrana. hieitettiin ulos talolta sen jälkeen, kun oli, ampunut- erästä järjieistysniiestareiteeh^ tämän -yrittäessä '.pidättää ohranaa ' I^tä on jokapäiväinen leipä? Ruokaleipä j a kahvileipähän se. on. Jokainenhan sen tietääkin i ~ j a senldn/ että Kotileipomosta jokapäiväisen :Jeivän^^^^s^ ' ' kaimman. ^ ' ' Kuivaleipä j a korput ovat keveitä ja huokoisia j a hinta — kysykääpäs. Jo useanvvuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille ja 'kampUle. täytetty huolella. Puhelin 1338S. J HOME BAICERY — 740 SIMPSON S T . — F O R T WILLIAM, ONT. ( Vanha, tunnettu ^ K E I L A N LIIEE Omistajat: ERKKILX & MILTON 130 Cnmberland Street S., . Port Arthur,^ Ontario. (Bay kadun kulmauksessa) Suosittelee ——— MIESTEN J A POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti helpoimmilla hinnoilla, tavaran . laatuun 'nähden .paikkakunnalla;" Yksi ja sama hinta kaikille. — J a . — CANADIAN NORTHERN HOTELLIA ranballisine ja pubtaine huoneineen. KAHVILA-, VIRVOKE- J A TUPAKKAMYYMJUJIA. Suoinalainen RuokatavaralaHppa Halvin paikka, ostaa kaikki ruokatarpeet.. :/ Linjoille lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan tilaukset. ^ ' INTERI^ATIONAL GROCERY Omistajat:, £ - Seppälä ja E. Kotanen. 292 Bay St. Puhelin 305 N . PORT ARTHUR, Gnt. ;T:ri H. Quackenbushl Hammaslääkäri 107 Cuthbertson Blk. [FORT WILLIAM, ONTARIOi Auki iltasin sopimuksella — Phone S. 2334 — ::-•:/';/••• " l ^ . . • • . • • / ^ • : ^ - ^ . ' /^.::-.';^;S,;'-/w:^;/.., tihutöistä ihmisjoukossai Tiedossamme ei ole, onko muitakin järjes-tysmiehiä haastettu. ^ Ohrana jnfittää siis saada järjestyksen ylläpitäjät/^ tuomituiksi. Aiotaanko; täten oikein laillisesti: turvata ohranan/hulinoimisoikeus yleisillä aikoilla? Pirtumanöveeraajat . kunnan hoidokkeina Helsinfirin suojelijoille : besorkattu porvarien voimin 200,000 mk. ' samaan a i k a ^ , kun .yritettiin . .korottaa työväen asuntojen vuoioria Helsingin kaupunginvaltuustossa oli esillä suojelijoiden, rahanmauku- :.misesitys.. Porvareiden taholta rui-\| nättiin suojelijoille / >puolta / miljoonaa, nim. vakituisessa / budjetissa 200,000 mk. j a ylimääräisessä 300,- 000 mk. : Vasemmiston/ taholta asetuttiin Jyrkästi vastustamaan/ koko määrärahojen ;myontämis.tä; -Asian tullessa äänestykseen saivat porvarit besorkatuksi vak. menoarviossa ehdotetun 200,000 mk. määrärahan, sillä vsiinä riitti. yksinkertainen äänten enemmistö. Ylimääräisessä menoarviossa ehdotetun 300,000 mk. määrärahan saamiseen vaadittiin .määräenemmistö./ Sitä^eivät porvarit saaneet; Ja määräraha evättiin. Pari porvariakin, ruots. vas. Schauman ja ed. Rita-vuori, vastustivat vasemmiston: mukana/ tämän _ rahamäärän myöntää mistär- , Porvarit saivat kuitenkin suojelijoilleen besorkattua 200,000 , mk/ Ja tästä huolimatta he olivat niin ruokottomia, että hetkistä myöhem-mi » i ehdottivat työläisasuntojen vuokria -korotettavaksi/ puhtaanapitolaitoksen työläisten työoloja yhä kiristettäväksi ja vastustivat työmäärärahojen • myöntämistil. .: Näin poEvärit ajavat kunnan asioita' jafisubtäutuvat työläisten tar.> Nälkäiset ^ ruokailkaa /työläisten kontrollee-raamassa- TAI^MOSSA. — 25c^' ateria.' " — 316 Bay St., Port Arthur, Oal. DELONGCim Catafi! C(L, Ui . Sudbury» Ont Olemme avanneet' autokumien kor* jausliikkeen'joten ota&me nyt vastaan kaikenlaista autokumien ja! sisäkumien korjausta. Tyydyttavaisjrys: taataan. MTKAILUAKOn SUflteja huoneita saatavana. EMIL JOHNSON 62 Edmond Lane SUDBUBT, ONTARIO Lähellä C. N. R. asemc^ TAli>fooni hB9 Hammaslääkäri TokbriELGiE I Huone- 7, -Clinie Blk. MeCartney'n ja Burb«'n. yläpuolella. VJetoria Av. ja Brmiie St. kulmassa FORT WILLIAM Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p. —6 i.p. Iltasin: 7—9. Puhelin 1008 S. 'Toimisto tyttö -puhuu suomea ja englantia. KIPU RTNNAN ALLA Ja Vatsassa. Pflänpakotus, Kllkeraa vetiJ suussa, SydOmen p o l t t o , . p a k o t u s .selässä js H r l k U u l d e n alla, ' Sappitautf,~^l£eltatautl, Kova vatsa j a .vlecn-sa faoikko ruuansulatus ovat k a l k k i Vatsakaurrin tuntumerkkejä. ,- : TSiaA^laiitl knndessa Ja «en olm-t otat m i n nKjnet Ja •aUit' Ie»at,> ett! 'monUiiU InnU tb^fiUo valtaaran «f-i B i i - , keoblrö^ t..mj taudin, valtka/'»!? Joutua «I-;. maataan heikoKta rnnansnlatnlcm-Kta. ndtfitlnämlM sanoo iaakk(^tfi::'V l.awler. Mlna. , Jdr, P l A . L l g n r a - ' ..^ ^ l l t a tilaamani UakkMO^^v6: SSO-oJeo fciTTt t l n r t obleklcn fnakann Ja «Vn taaB.trrrc.^'^^ KUtoa teiUe bTvaiita iaJUkwKta. Kunnliiit., • - D a n i f l SaUlomlLL. TSrdi>nifwcn lioltpoB k n l l m i spn^l portomuitta, p « i l w l « Ja: j)jn««\|wmi«-^^^ i S y d k u u brfta. r U s t b j s EUke »0. tetatn poitU» yMUkoln^ .oaoiitettona f 2 ^; — U g n ^ l l l n A p t i ^ H f l - o t t «mrta—• - ^ a o n . ApteckU VIidrnaUoiMa— e. i i . / i a i i E L L C Q . . ^pw{onivii< •: -.a .

Vapaus, January 14, 1926

Object Description

Description

Tags

Comments

Vapaus, January 14, 1926

Vapaus, January 14, 1926