1926-11-03-01 |
Previous | 1 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ji^TnS — 1926 .^J^ederated Pressin jSsen Keskiviikkona, ^4rrask. 3 p;hä-^WecL, !Nov. 3 Member The Federated Press Ykdekäui vo(Hlen peeh V^v..- ""i ' • ! I _ : _ : _ L _ 1 - L J — L — l i — - • - • - \ • -•• ^ - . Katsaus ensimausen työ votuksiin täiill^^ Tehdesään marraskdun vallankumouksen yhdeksäntenä vuosipäivä^ nä yhteenvetoa saavutuksistaan voi Venäjän proletariaatti katsastaa' jälkiään täydellä tyydytykseUä. Kansalaissota, j a lännen kapitaalin aseellinen sekaantuminen, mitkä saattoivat maan sekasortoon j a sen talouden saarron hirttosilmukkaan, ovat nyt j o sivuutetut menneisyyteen. Lähes viiäl vuotta on j o k^^ lanut siitä, kun vallankumouksemme luopui "sotakommunismista [ossa se suoriutui voittajana kaikil- ^ rintamilla, j a s i i r t y i todelliselle uovan taloudellisen työn alalle. So-jlaallisten suunnitelmien muka^et «htäväfc jätettiin sivuun "r^a tilalle-istui järjestelmällinen käsillä ole-ien taloudellisten edellytysten hy-mksikäyttäminen- j a maan tuotan-lollisten voimien: pysyvä j a jatkn-laajentaminen,: Tätä. varten Kuten huomaamme, on työvoima' kasvanut yhteensä noin 14 prosentilla, mutta kun sitä- on käytett y kolme kertaa tehokkaammin, niin on rautatieliikenteen tulos mainittuna biljoonissa tonnikilometreissä lisääntynyt-neljän vuoden kuluessa 247 prosenilla, siis hoin kolme ja puoli kertaisesti. Me voimme havaita saman menestyksen kansantalouden eri aloilla. Mutta mikä on kaikkein tärkeintä, on se, että raatajien hyvinvointi kulkee käsi kädessä, yleisen kansantaloudellisen edistyksen kanssa. E s i merkiksi, kun teollisuustyoläisen tuotteliaisuus lisääntyi näiden tilas-tojemme mukaan vuodesta 1921-22 vuoteen 1925-—26 mennessä 93 sotu ta6a\'allan taloudellinen ; pää-sikunta (valtion siiunnitteteira k o - oissioai), j o t a ' nimitetään Go^plan'- Icsi, or. jo Triiden vuoden ajan harottanut äärimäisen c: täydellistä, liitta siitä huolimatta erittäin . l u - aavaa suunnittelemistaan. Ja uoHmatta •: esiintyneistä vaikeuksis- El j a koetuista epäonnistumisista, työs taloudellisella rintamalla oimme esittää saavutuksia, joissa 1 ole naurun tilaa. • \ TdoilUuuden edistyminen Tarkastakaamme nyt ensiksi, m i - >n tehdasteollisuus on tämän ajan iilaessa kehittynyt. - Tässä on j o i - ikin numeroita: ' Työl. l u k u pros. 321—22 . 1,243,000 100 922—2.-; 1,452,000 117 m—?A - 1,615,000 130 J24—2;r ' ^ 1 ^ 8 8 9 , 0 0 0 ^ - 1 52 m—26 2,422,000 195 Tuotar.tc- ennen sotaa vallinnei-sn arvojc-n. mukaan yhtä työläistä )hden oli seuraava: Koko Rupi. tuDt. arvo pros. 1.20 1,493,00 100 1.34 1,949,00 130 1.59 2,566,0p 172 2.09 3,950,00 264 )25-*26 2.32 5,640,00 378 Tulokset, \-uodeIta 1925—26 ei- 2 ohi vielä, lopulliset, mutta tason e:^itecty alimmat arviot. Työ- 3ten lukumäärä j a heidän tuot-iiaL- juufcensa on näiden ^iiden vuo-n kuluessa, lisääntynyt kaksinlser- ^ k s i . , Samaah aikaan on tuo- ".ao^n kokonaisarvo lisääntynyt linkertaisesti. Eikö tämä ole saatua aellauienaan? Maanviljelys MaarAiiJelyksen laajalla alalla, t i or. miljoonien talonpoikain k a sa, on ollut vaikeampi alistaa' tuo-itoa järjestelmällisen valtion «iTuteu-san j a säännöstelj-n alai-ai. Eivätkä tuloksetkaan ole o l - )21—22 )22—2C )23—'24 )24—25 prosentilla, niin nousivat työläisten palkkaedut näiden viiden vuoden kuluessa' 123 prosentilla. Siis e-nemn^ än kuin kaksinkertaisiksi. Tämä osottaa erittäin hyvin, että kansantalouden nousu ei ole maassamme tapahtunut näinä vuosina työläisten lisääntyneen riistännän kustannuksella, kuten kapitalistisissa piaissa, vaan ennen kaikkea tehokkaamman j a järjestelmällisemmän apukemojen ja edellytys^n käytäntöön ottamisen kautta. Ja Neuvostoliiton työläiset, ollen isäntiä omassa talossaan, ovat kyenneet saattamaan luomansa taloudellisen edistymisen palvelemaan etupäässä raatavien joukkojen elintason korottamista ja toiisella tilalla ; maan tuotannollisten voimien .kehittämistä. Suunnattomia mahdoUisuuksaa Että, - suuria .mahdollisuuksia on avoinna . tällä jälkimäisellä alalla,' voidaan päättää seuraavista numeroista: ' Tuotannon 'välikappaleiden —- v a l tiolle kuuluvien — yhteinen arvo nousee koko maassa ^ maita ja metsiä huomiooiiottamatta — y l i 26 biljoonan ruplan. ^Valtiotalouden puhdas tulo nousi / tämän yhteis-kiinnallistetun kansantalouden alan toiminnasta vuotena 1923—24 tusk i n 468 miljoonan tservonetsrup-laan. Mutta jo .vuoteen 1924—25 mennessä oli s6 kohonnut 937 miljoonaan ruplaan, ja vuotena 1925 —26 arvioidaan se Gosplanin tekemien suunnitelmien ja laskelmien mukaan 1,407 miljdbnaksi ruplaksi. Ja se tulee joka vuosi kasvamaan sadoilla miljoonilla ruplilla. Voidaan. turvallisesti sanoa, ett.^ ci yhdelläkään miljoneerilla, eikä yhdelläkään trustilla maailmassa, ole koskaan ollut käytettävänään niin suunnattomia edellytyksiä taloudelliseen järjestelyyn ja suunnitteleminen nähden, jossa kaikki on keskitettynä yksiin käsiin ja yhden tahdon alaiseksi. Asianlaita on todellakin siten,: j a mikistämme edelleen, että 'Neuvostoliiton proletariaatin käytettävänä on mainittujen edellytysten i lisäksi suurenmoiset kuoletusrahastot, mainitsematta-vät monessa tapauksessa saa ede< omaa palkkaansakaan "voitokseen'^ kapitalistien joukkoon, n i i n kapitalistien osuus täten • rajotetussa muodossa ei nouse koko maan. kaupassa enempään kuin 20 prosenttiin. T e ollisuustuotannon alalla on se vieläkin p i e n e m p i ' — ' o n yhteensä noin 7 - ^ prosentin ^ vaiheilla. - Yielä pienempi on yksityispääoman osuus maan pääomasijotusten kokonaismäärästä. Tosiasia ; on, että jos jätämme pois laskuista käsityöläiset, niin jälellä olev^ta yksitjnsen teol-lisuuden harjottajista on enemmän kuin 70 pr/Dsenttia pienten valtion omistamien ' l i i k e y r i t y s t e n vuokraaj i a . Lo,kakuussa 1925 oli näiden pienten vuokrayritysten määrä kes-k i t t y n j ^ noin - 90 prosentiksi koko yksityisten tuotannon tehosta. ' Vähittäiskaupan alalla, millä meidän maassamme yksityisellä pääomalla saattaisi- olla suurin liikkumatila Bunnnattomine liikevaihtoi-neen, se ei kykene keskittämään suuria pääomia. Mutta tällä hetkellä un tfbrkein-tä si^ tosiasia/ että yksityisten yritteliäisyyden yhteinen; : liikevaihto laskee maassa vuosi vuodelta j a v a l tion yritysten kasvaa. . E s i m e r k i k si vuonna 1923^—24 oli valtion j a O'^ suustoiminnallisten laitosten: yhtei nen liikevaihto vain 50 prosenttia koko kaupan liikevaihdosta. Seuraavana tilivuonna 'nousi se jo' -73 prosenttiin ja 192»—26 76 ' pro-senlijtiin. Siten, huolimatta kauppasuhteiden ilmeisestä- määräysvallasta, maamme siirtyy hiljalleen, mutta varmasti yhä lähemmäksi täydellistä 'yhteiskunnallistuttamista kaupan j a teollisuuden alalla. Tätä yhteis-kunnallistuttamisen kehitystä seuraa maan taloudellisen elämän kaik kien alojen tuotannollisten laitosten j a edellytysten voimalcas nousu. Meidän sosialistinen teollisuutemme kasvaa erinomaisella "nopeudella; Ja joka-ainoa uusi menestys teollisuuden kehittämisen alalla yhdessä maan kansantalouden kansallistutta-misen kanssa, merkitsee m^ös- J>TO-letaariaatih elintason ja raatajien hyvinvoinnin lisääntymistä. Täpiänlaatuisia ovat voitokkaan proletariaatin vallankumouksen en-simäiset todelliset saavutukset. — S. Strumlliii. ^ Saksan kemiallinen teollisuus uhkaavana fc min oiainiot. Kun Umaisemmt J ^ ^ " 7^"'?" penosaannos-maanviljelyksen j a karjatalou-' kokonaisessa sarjassa menettely-i tuotannon ennen sotaa-vallin- ^^^V^ saannoste-lemisessa. ^ Nykyään me olemme todistajina tämän maailman ensimäiscn ~ sosialistisen valtion vasta lastenaskel ten ottamiselle" taloudellisen toimey liaisuuden alalla. Siitä huolimatto ei meidän kaikki kansallistutetun talouden alalle tekemämme pääomasi jotukset nousseet vuonna 1923 —-24.kuin noin 600 miljoonaan rup- .laan. Mutta jo seuraavana vuotena 1924—25 nousivat ne y l i 940- miljoonan ruplan j a ; 1925—26 käsittävät ne noin 1,900 . miljoonaa, j a tulevan vuoden kuluessa tulevat ne" nousemaan joka tapauksessa y li kahden;biljoonan merkin. :' 'äs-i ar/oissa, saamme seuraavan van: • Vuoaria 1921—22,' jolloin l^rsit-i kadoäta, nousi tuotanto,. 5 3 /4 [Oonaan r u p l a n , j a VTionna 1925 la niki korkealle kuin 10.4 b i l - naar. ruplaan. Tuotanto lisään- 8113 tälläkin alalla 82 prosent- Jos jätämme laskuista. pois •den 1921—22, niin on seuraa- <• yertaösvuoden ja rämeisen >den (1925—26) tuotannon l i - 3 noin;42 prosenttia. Ennen so-vallinneen tuotannon kokonais-ärauiu'; verraten ölisi lisääntymi-kerrassaan suurenmoinen, mut-a e t d i n teollisuutemme uudelleen iinnuttamisen noustun ' verraten 3C erittäin kohtuullinen. Raatatieliikenne - Kaan rautatieliikenne on saman n Induessa: laajentanut. verkT ^ seuraavien numerojen mukai- Bataa km-ssä Työläisiä !1~22 • 6^,800 919,000 •2--23 69,600 836,000 :3—24 . 73.600 866,000 ^ 2 . - 5 . 74,400 898,000 •5—2G 74,300 ^ 1,^45,000 Yluityispiäonian .osnus ; On totta,-että, rinnan tämän sosialistisen valtiotalouden. kasvurtf-kanssa maassa fbimii mS^ös ulkomaalaisten myönnytysten omistajain ^a kotoisten yrittäjäin pääomaa ^ e myönnetyllä alalla melko vapaasti. Mutta y tämän yksityispääoman o-suus maan taloudellisen elämän k o konaistulokseen nähden, on verrattain mitätön. Ellemme laske talon» poflcälston suuria joukkoja, käsltyd-läisiä, pikkukanppiaita j a muita sar maalaisia tavaranvaihtajia, j o t k a e i - Hoechst-AniiJVIain, Sak.sa. — Täällä on viimeistelty suunnitelmat ensimäisen suuren puhdistuslaitoksen rakentamiseksi Aniline-väritrus-tille. Siinä tullaan noudattamaan hiilen j a jätteiden muuttamiseksi Bcrgius-menetelmää : huonolaatuisen kemiallisten menetelmien avulla ga-solijniksi, aploöljyyksi. koneöljyksi j a rasvaksi. Täten saatetaan huonon hiilen arvo nousemaan jopa 25- kertaiseksi. - Saksa haluaa vapautua brittiläisten j a amerikalaisten öljy-yhtiöiden holhousvallasta. Berliiniläisen insinöörin, F. Zuf Ncddenin, mukaan voivat nämä puhdistuslaitokset muuttaa yhden tonnin huonolaatuista Ruhrin hiiltä 330 naulaksi gasoliinia, 450 naulaksi koneöljyä, 132 naulaksi kone-rasvaa ja 176 naulaksi paloöljyä. Näiden tuotteiden tuotantohinta on noin 26 dollaria. Samojen tuotteiden nykyinen markkinahinta on noin 45 dollaria. / ^ Saksalainen kemiallinen teollisuus nostaa jälleen päätään j a uhkaa jälleen nousta entiseen johtavaan asemaansa. Canadan kauppa Ottawa. — Viime -syyskuun loppuun päättyneenä 'vuotena on Canadan Icauppa huomattavasti lisäänty-njrt edellisten 'vuosien samaan a i kaan verraten. Vienti- j a tuontikaupan yhteinen määrä oli syyskuun loppuun. päättyneenä vuotena 1924 1,912>000,000; 1926 2,023,- 000,000 jar 1926 2.304,000^00, d o l - ' l a r i a . I4säys viime vuoden samaan aikaan verraten oU siis 281,- 000,000 dollaria. Canadan tuontikauppa nousi samana aikana 983,000,000 dollariin, josta kerättiin 131,000,000 dollaria tulleina. . Maan vient'!:3u^pa oli samana ai kana 1,320,000,000 dollarin suuruinen. Täten on inaan liikehommis-ta jäänyt 337,000,000 dollarin suuruinen - snotoisa kaupjabalanssi. Port Arthur,^ O n t i , lokak. 29 p .— Lakko mejksätyoalal^a V on nyt o d t - t a i n = päättynyt;^- ovat ylelsessäv kokouksessaan ypäättäneet palata: töihin niille |työmaille, jotka suostuvat maksamaan vaatimuksi-emme mukaan.^ I}|itä on jo niin monta, .«ttä olemme voineet ottaa tämän askeleen. Ktjn lakko -on kestänyt näin kauan/ ^ i i n on työläisiä siirtynyt paljon.vlakkoalueen ulkopuolelle, joten' lakkislaiset, mitä on jälellä, melkein kaik|d mahtuvat n i i l le : kämpille, joilla-.dn päätetty työt alottaa. . , v Ne Jcomppaniat 3a kontrahtorit, jotka- eivät ole'söostuneet vvaati-muksiimme, jäävät fdelleen lakkotilaan, .joten lakkomme c i ole vielä kokonaan ^ v i t t u , ^ Eilisessä lakkolaisten yleisessä kokouksessa oli e s i l l^ kysymys siitä/ miten; • tulemme ; -^emään lakkoa .eteenpäin. L. W. U. of Canadart ^piiolesta' oli t u o t u union kokouksen päätös, että lakkoa ^tultaisiin jatkamaan-- edelleen avonaisena lakkona niitä komppanioita jvastaan, -jotka .eivät ole" suQptuneev vaatimuksifm-me. I.' .W. W.. union puolesta oli t u o t u . myöskin uVon kokoukseri päätös/ että lakko tultaisiin siirtämään- .työmaataistelnksir niillä' työ-': mailla, jptka eivätfole^ suostuneet 'Vaatimuksiimme. Laajan keskustelun jälkeen, täytyi asia ratkaista äänes-! tyksellä. Äänestyks^ tulos: h. W. I. U . of Canadan.--päiätöksen puolest a annettiin 293 Säntä j a I . W ; W :n puolesta 19 . ääntä; t u l i e n siis jöksi-^ kin- yksimieliseksi; päätökseksi,; että" lakkoa tullaan jatkamaan avoimena t a i s t e l u n a . - , ^'§^ f"*-'- Mitä sovinnöihin tulee^ ^ i i r t ' olem-: me joutunut vähän perääntymään vaatimuksistamme. Ensinnäkin,: mi-' tä tulee kahdeksan l u n n i n työpäivään, n i i n se-on täytynyt jättää tällii kerralla. Emme ole olleet kyllin voimakkaita ajamaan sitä lävitse. Muista: emme ole joutunut antamaan yhtään peräksi, joten taistelumme on onnistunut kiitettävästi. > ' Olemme ' taas onnistuneet saamaan rikkureiden uimiakin j a j u l kaisemme niitä tässä taas joitain. Kivikoskella Teevi Nuutin kämpällä , on lakonrikkureina useampia. Julkaisemme nvt nämä kaksi nimeä: M a r i a Leppämäki, toimieij/ ruuan-laittajana ja Peter Pouti. Sämi H i l l i n kämpällä ovat rikkureina Anselmi' Lähdemäki, Martti Haapala j a E r k k i Häkkinen. Nämä seuraavat henkilöt ovat myöskin rikkureina eri kämpillä: "(heikko Mahlamäki^ yA. Tantti, Taavetti Mäki/ Juho Piionti, Heikki Jääskeläinen, Jack Hirvonen, Hilja Hirvonen ( k o k k i ) , John Kauhanen, Heikki Rämänen, Jani Lahti, F e l i x Parkk i l a , Oskari Helin, Antti Virolainen, K u s t i Lähde, Juha Molin, Alex Alexson, Viljo Luseniu.s, Jaakko Kangaskorte, J. Tavasti, Juho K o sonen, V . Laukkarinen, V i l j o Mann i l a , Henry Virta, Matti Paavola, Eino Vigman, J. Mäki, H i l j a Lint-tu (kokki), Vihtori Nurmi, Paavo' Hietaranta, Matti Rehola» Matti Paavola, Vikki Koskiranta/ Huugo Heikkilä. Lakon alkaessa teki L . W. L U . of Canada ja täkäläinen osuusruo-kala Tarmo sellaisen sopimuksen, että union ei tarvitse maksaa lakon-aikana käteisellä kuin puolet lakkolaisten aterioiden hinnasta' e l i 10c. Toinen puoli jäi ^velaksi., Nyt on Tarmo-ruokalan johtokunta kokouksessaan -'päättänyt antaa anteeksi kaikki velan, ipikä on tullut uniolle syysk. 16 p:vän j a lokak. 25 pnrän välillä, nousten tämä summa - satoihin dollareihin. Tästä Jau^Bumme julkiset Ikiitoksemme : Tarmo-rtioka-lani jäsenille. Fort W i l l i a m i n osuusr ruokala on .myöskin lahjottanut 100.00 dollaria lakkolaisten, avustamiseksi, josta lakkolaisten puolesta Jausumme parhaimmat kiitokset. N y t viimeksi tekemämme päatök-sen mukaan on muutettu alin kuu-r kansipaikka 50 dollariin kuukausi sysitä/ että komppaniat ovat f jyrkästi vastustaneet, että he «ivat tule ^maksamaan «ellaisilte mieUlle^ jotka , eivät ole metsamll^ä, 60 dollaria ' kuussa. Suomalaisille., ja sk^ndinavTalaisille' he n^lcsavat seii kieltämättä. - ' Katkaisumaksun ' hy-väkssrvät' melkein kaikki komppa- Iniat. Tabä oli ainoa keino, rpSSa saadaan täällä lakossa olevat ukrainalaiset y.m; toisldeliset kämpillev Tämän 50 dollarin: alimman: kuukausipalkan tulemme saamaan joksikin pian lävitse. Ensi kirjotuk-sessa on selostus komppanioista, jotka ovat suostuneet. Lakkokomitean puolesta: V. T. ' Rautatietyöläisten ' pallckain korottaminen ;: Ottawa. Viidentoista tuhannen Canadian Pacifib National rantateiden junailijain,jarrumie8ten ja ratapihatyöläisten järjestöjen pall^ koje%--;korottamisvaati|nuksen . joh' dosta asetettu sovintolautakunta on Jättänyt lausuntonsa liittohaUituk 8«n'työasiain ministerille, ! i Lautakunnan enemmistön .lausunnossa,' j o n k a onv allekirjottanut. l a u takunnan puheenjohtaja tuomari j^ugh T. K e l l y j a työnantajain e-idustajain > edustaja Isaac Pitblado tVinnipegistä/ vastustetaan palkko- {'en korottamista. Lautakunnan .'vä-lemmiston lausunnossa^ minkä on allekifjottanut työläisten edustaja David Campbell Winnipegistä,. puolletaan muun muassa palkkojen korottamisia'sillä kuudella prosentilla, minkä iYhdysvaltain rautatielauta-kunta hyväksyi voimaan kaksi vuott a takaperin. Puoltaessaan työläisten vaatimust a ' - p a l k k o j e n ' korottamiseksi sanoo työläisten edustaja tämän maan ;iIttiastollistenkin seikkojen ojlevan työläisille epäsuotuisimmat kuin r a - i a h eteläpuolella. Työläisille^'fiöfi t u u sen - johdosta enemmän menoja, kuin rajantakaisille työläisille. ' E i kä heidän palkkansa tä^tä Jiuolimat-takaan ole yhtä suuri kuin Yhdysvalloissa. ' NeuvostdlitoiK komniiinisti' plueen : - , ' i ' * 5 f ' i i ' * * ' : - i i i i i i i i i i i i Kuudes yritys Mussolinin henkeä, vastaan Bologna; Viime sunnuntaina joutui Mussolini kuudennen murhayrityksen ' kohteeksi. Eräs 18-vuo-tias nuorukainen ampui Mussolinia kohti laukauksen, mikä osui hänen rintaansa raapaisten kappalcc'n vaatetta mukanaan. Kun nuorukainen oli ampumassa toi.sta laukaustaan joutui hän paikalla olle^den^ vartiosotilasten käsiin.! Myynnit ovat olleet suuremmat kuin ostokset.' Kapitalisteilla on siis ollut melkoisen hyvä liikeaika. VTydläiseneU-mSssä ei se ole tuntunut; Palkat eivät ole juuri lionsseet. Työtä on kyllä ollut hieman mnsaammin saatavissa. Nuorukainen joutui heti pahoinpidellyksi j a mcneUi henkensä. Hänen ruumiistaan löydettiin myöhemmin 14 puukoniskua ja merkkejä kuristamisesta. Ruumis oli koko-; naan muodoton sen poliisiesemalle saapuessa.'^: . - Murhayritys tapahtui tieteenedis-tämisyhdistyksen kongressin yhteydessä pidetyssä juhlakulkuessa, missä oli paikalla noin 50,000 henkeä, ^.Poliisi on jälleen ryhtynyt työhön pojan liittolaisten sel-vrille saa^ miseksi. Odotetaan piakkoin toimitettavan jälleen — kuten tavallista — suuret joukot vangitsemisia.- Mussolinin suurta "suosiota" osot-tavat lukuisat . häntä vastaan järjestetyt murhayritykset. Ennen pitkää yritettänee jälleen. . H ä n t ä vastaan tehtyjen murhayritysten johdosta on Mussolini: esittänyt kuolemanrangaistukin -'käy-täntöönottamista häntäija kuningast a vastaan tehtyjen murhayritysten rankaisemisessa. Mutta -kuningas el ^ l e toistaiseksi siihen suostunut. N y t arvellaan Mussolinin saavan hyväksymisen ehdotukseensa. Lisaa teitä Ontanooh , ' W a t f p r d , Ont. — Tieasiain m i nisteri George S. Henry ilmotti täällä pitämässään puheessa, että maakunnalliseen maantiejärjestel-mään on suunniteltu lisättäväksi 629 m a i l i a uutta tietä, jotenmatf* Jcännallisten teiden pituus tulisi nousemaan yhteensä 2,399 tnailHn. K a i k k i nämä tfet tulisivat rakennettaviksi vanhaan Ontarioon. , 1 ; i \ - -~- LeniaxraJissa on 9,000 ra-diovastaajDOttaJaa., ^ Moakovai—- Neuvostoliiton k^TO-munistipuolueen edjlstajakokpus v a l i t s i keskiviikkona: kolmekymmentä-: seitsemän henkeä käsittävän puher miehistön. Valittujen joukossa ovat Stalin, llykov,^ B u h a r i n , TottisklK Voroshilov, Molotov j a Kubishev. Edustajien lukomäära on ^ 817, niiden joukossa 36 ulkoipaisten; puolueiden edustajaa. Trotski, Sinov-j e v j a Kamenjev, oppositdonin johtajat, saavat osakseen suurta hupr miöta. Buharin antoi tj^hjentävän selostuksena kansainvälisestä' tilanteesta; j a Stalin tulee antamaan laajan ra<> portin puolueen sisäisestä tilanteest a j a oppositsiönin kannasta. Keskiistelun alaisena ovat neuvostohallituksen ulkopolitiikka» varsink i n EiuhtaantnminenKiinaan: j a siir-^ tomaihin, j a nykyinen taloudellinen tilanne. Konferenssi t u l e e ' t i ^ k a a ti vaatimaan ulkomaankauppamonopo^ Iin säilyttämistä hallitukselle. Stalinin kiicUysopiMsittioBista; Kommunistisissa' lehdissä on j u l - ' kaistu teesit e l i perusta/ - jolle Stalin tulee pohjaamaan puheensa; arvos-: tellessaan oppositsionia. Tästä j u l kaistaan seuraavat tärkeimmät koh-, dat< Ensiksi. Häri pitää oppositsionia liitliona, joka periaatekysymys-: sissä on ehkä yksilökohtaisesti e r i mielinen, mutta yhtenäinen hyökkäyksessä nykyiiStä hallintoa vas^ taan. Toiselisi. fer Oppoifltt^önl on syyl-: linen eosialidemokraattlseen eli menshevistiseen harhaoppifiuuteen — toisin sa"noenvtaipuvaineh kompromissiin kapitalismin kanssa, ollessaan vailla luottamusta; sosialistisen valtion käytännöllisyyteen el-sosla- - istisessar 'mäailmaBsa,'- Kolmanneksi; Sisäisissä asioissa oppositsioni tekee virheen, pitä-^ cssään talonpoikaistoa välttämättö-mästi porvarillisena : elementtinä^ mitä on mahdoton sulattaa sosialistiseen valtioon ja . sentähden sitä on verotettava, ääripäiseen rajaan saakka j a pakotettava, se maksamaan niin korkeasti k u i n : mahdollist a tehdastuotteista. Neljänneksi. UlkoinaisisBa asioissa oppositsioni ei kykene käsittämään nykyistä aikakautta kapita-lisniin tilapäiseksi vakaantumiseksi eikä sentähden sitä, että kommunistisen toiminnan tulisi rajottua valmistavaan ja kasvatukselliseen työhön ulkomaisten työläisten keskuudessa. Oppositsioni päinvastoin — tämä tarkottaa varsinkin Sinov-jevia — haluaa tuhlat» työväenluokan voimia aikaan soveltumattomilla^ hyökkäyksillä kapitalisniia vastaan. Oppositsioni ,haluaa kerätä rahaa verottamalla talonpoikia j a korottamalla -j tehdastuotteiden hintoja. Johto katsoo, että tämä politiikka aikaansaisi mullistuksen valtion t a loudessa, alentaisi neuvostorijplan ostovoimaa ' — s i t e n välillisesti alentaen .teollisuustyöläisten ^ palkan ar^ voa — 1 j a yleensä kärjistäisi talonpoikain j a työläisten keskinäistä oppositsionia. r - Kansainvälinen tilanne Buharinin tekemän raportin johdosta syntyneessä keskustelussa M a - nuilski, Losovski j a Pepper painos-, tivat e r i puolia, mutta yleisesti B u harinin osittamat ääriviivat hyväk^r syttiin. Manuilskl osotti, että Komintern i n päätehtävä o l L J ^ I s t e l l a pasifististen harhakäsity^^Ttuhoamiseksi. Pepper analyeeillratessaan ääri-mätsvasemmistolaisia virtauksia, j o i ta on noussut työväenliikkeeseen sitten Kominternin perustamien, osotti, «ttä \ nykyinen äärimäisva- 8emmistolaieuus'on toisenlaista kuin v. 1921, mikä, kuten' L e n i n psotti, erosi vallankumonkselliseUa:'maitta^ mattomuudeUaani^; - N ^ äärimäisyasemmistolaisuus ilmenee luottamuksen . puntteena~" proletaarisen vallankumouksen voimaan. Nä-, mä äärimäisvasemmistplaiset ten-' densBit täytyy kukistaa,' koska ne estävät kommunistipuolueiden löy-täntästä j a saamasta yhteyksiä va^ 90mpaan kulkevien tyoväenmassojen kaniisa. Losovski painosti sitä suurta osaa; osaa, mitä Ifhdysvallat on näytellyt Europan kapitalismin murttamisessa, mainiten Saksan näjrttelemäitta osas-ta Yhdysvaltain agetottiriä. Vastoin ' ' , kuin YhdysvaUoissa ; « r ^ n e n " tyo- = _ , väenliiko Tyynenmeren' maissa» - ka-.^ ' ' ' ^ ten esim, Australlaai^, c on ^^nlAa^- •kumouksellistiinut.' Ei/ollnt ^satttt^ . _ ^ ma, että Australian 'amnaatminiot ' kutsuivat Tyynenmeren mäidh^ uÄl-oidea kongressin. Puolisihttomaissa •* ' kehittyvä uusi työväenliike tekeö ^ - polttavaksi kysymyksen tj^öväenliik-keen yhdistämisestä' ja nnden. i n - * ^ ternationalen luomisesta,' ' ' . Neuvostoliitonsa sosiaUsmtai va- - kattttamisen takeena on. kommunis-- - • tipuolueen vakautuminen» häiiv' se-hoi. ^ . -s ; - - Baskolnikov osotti. Kiin?!m'tap8h-,;; , ^ tumien suunnatonta, .ipaailibaä ,kä-^-.\: . ~ sittfiyäa tärkeyttä.' r ' l^ak > Lbpipupuheessaan Baharln'fiainos*^'"' - tl tärkeyttä tAlsteUa; porvarllttstri.. pasifismia, vastaan, tjföskeniely» ammattiunioissa ja keskitt^ «ner- * gia" taisteluun »tmstipäabmaa väuS-^ taafl. / ' ' >^ '^^ . Tämän jälkeen konferenssi yksi- ^. mielisesti, kenenkään otlesSa fi&nes» - ^ tämättä, hyväksyi ponnen, .missä pe-^ tiaattecssa hyväksytään Venäjää'; edustajiston politiikka ja 1^5'Kom-^ munistisessa intemationalessa» sitoen edustajat jatkamaan päft^-v ^ vää ideologista t^isteluaMeniniläis-; vastaisia tendenssejä vastaai) K o - . , minternissa. Ponnessa T tiiomitäan , ryhmittymiset ja , hyväksytään Si^^ novjevin - vapauttaminen Kominter^*. • nista. Konferenssi my$s hyVäksyi, kirjelmän vastaukseksi Saksan puo-'v lueen kirjelmään, missä osotetaanU "defeatlstisen" ideologian olevan,, ohimenevä ilxniö. - ' > r VIISI' TUUMAA LUNTA AAVIKOLLA Winnipeg. — Saskatchewanin', j a - den , tuuman'.paksuisen lumivaipan „ peitossa. . ' "" ' Pelätään, että suuret määrät v i i - ' j a a on jäänyt vainioille puimatta.- Sitä c i , voida kädtellä, -ennenkun * tulcyana kevännä, j o l l o in se on k e l - - votonta muuhun, paitsi eläinrehuksi.' KAKSI TYtfLXISTX SUfiMAAN-TUNUT RXJXHDYKSBSSA-St. Catharines,^Ont. — Kaksi tyo-^ " läfstä menetti henkensä j a kolme' loukkaantui Interlake Tissue P a p ^ M i l l s tehtailla Merrittonissa tapahtuneessa räjähdyksessä. Räjähdys tapahtui a.seQrIHnikaa-sun säiliönTputkessa. Räjähdyksäh: syytä, ei ole vielä tarkoin saatu 'sei-, ville. JÄRJESTÄYTYMINEN RAKJEN-NUSALALLA VANCOUVERISSA _Z / Vancouver. ^ Rakennustyöläisten neuvoston järjestäjä; Page on' i l m o t - tanut vammattiyhdisty/stenv^' keskus** V neuvostolle rakennusalan työläisten ; järj^tÖjen jäsenmäärän lisääntyi neen äsken käydyn .ryntäyksen k u - i luessa y l i 600:11a. ' ' Rakennusalalla työskentelee: täst'- edes, vain järjestyneitä työläisiäni Siitä säännöstä tullaan pitämään tiukasti kiinni. , ' . Kirvesmiesten järjestö on päättänyt ryhtyä toteuttamaan viiden päivän työviikkoa tulevasta kesästä alkaen. Kaikkiin tulevan' vuoden ai'-< kana tehtäviin sopimuksiin on s tava - määräys viisipäiväisestä, v i i kosta. SUURI PAPERITEHDAS RAKENNETTAVAKSI Quebec. — Anglo-Canadian Pulp. and : Paper Companyn uuden} suuren ^ paperitehtaan . rakennusurakka . on ; annettuji-montrealijaisellfr urakoitsi^^ ' Jaliikkfeclle, .W. L .Bishop, <htAl vii- , dentoista miljoonan:dollarin-urakka;^' hinnasta. ' ' - ' V, Täällä on oiettu alustaviin töihV 87 miestä. Tulevan viikon «lussa tulee työläisten lukumääri lisättä-:' vaksi 160, ja tul^e työläisten luku lisättäväksi 900 talven, kuluessa^ ail-la xskennustsniä on kiire. Paperi^ tehdas pitää oUa valmiina iä käynnissä marraskuussa 1927.^ . , ' ' -— Lanlagradla ja Mattdahmian ^ - /. välille -on Järjestetty anöza ra^ta- /, ,^ tieyhteys. Miljan pitntta,-on ' 7»600 l\ tilometriä i a kestää » a t l » 7 « t t o ^ ' '
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 3, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-11-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261103 |
Description
Title | 1926-11-03-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ji^TnS — 1926 .^J^ederated Pressin jSsen Keskiviikkona, ^4rrask. 3 p;hä-^WecL, !Nov. 3 Member The Federated Press
Ykdekäui vo(Hlen peeh
V^v..- ""i ' • ! I _ : _ : _ L _ 1 - L J — L — l i — - • - • - \ • -•• ^ - .
Katsaus ensimausen työ
votuksiin täiill^^
Tehdesään marraskdun vallankumouksen
yhdeksäntenä vuosipäivä^
nä yhteenvetoa saavutuksistaan voi
Venäjän proletariaatti katsastaa' jälkiään
täydellä tyydytykseUä.
Kansalaissota, j a lännen kapitaalin
aseellinen sekaantuminen, mitkä
saattoivat maan sekasortoon j a sen
talouden saarron hirttosilmukkaan,
ovat nyt j o sivuutetut menneisyyteen.
Lähes viiäl vuotta on j o k^^
lanut siitä, kun vallankumouksemme
luopui "sotakommunismista
[ossa se suoriutui voittajana kaikil-
^ rintamilla, j a s i i r t y i todelliselle
uovan taloudellisen työn alalle. So-jlaallisten
suunnitelmien muka^et
«htäväfc jätettiin sivuun "r^a tilalle-istui
järjestelmällinen käsillä ole-ien
taloudellisten edellytysten hy-mksikäyttäminen-
j a maan tuotan-lollisten
voimien: pysyvä j a jatkn-laajentaminen,:
Tätä. varten
Kuten huomaamme, on työvoima'
kasvanut yhteensä noin 14 prosentilla,
mutta kun sitä- on käytett
y kolme kertaa tehokkaammin, niin
on rautatieliikenteen tulos mainittuna
biljoonissa tonnikilometreissä
lisääntynyt-neljän vuoden kuluessa
247 prosenilla, siis hoin kolme ja
puoli kertaisesti.
Me voimme havaita saman menestyksen
kansantalouden eri aloilla.
Mutta mikä on kaikkein tärkeintä,
on se, että raatajien hyvinvointi
kulkee käsi kädessä, yleisen kansantaloudellisen
edistyksen kanssa. E s i merkiksi,
kun teollisuustyoläisen
tuotteliaisuus lisääntyi näiden tilas-tojemme
mukaan vuodesta 1921-22
vuoteen 1925-—26 mennessä 93
sotu ta6a\'allan taloudellinen ; pää-sikunta
(valtion siiunnitteteira k o -
oissioai), j o t a ' nimitetään Go^plan'-
Icsi, or. jo Triiden vuoden ajan harottanut
äärimäisen c: täydellistä,
liitta siitä huolimatta erittäin . l u -
aavaa suunnittelemistaan. Ja
uoHmatta •: esiintyneistä vaikeuksis-
El j a koetuista epäonnistumisista,
työs taloudellisella rintamalla
oimme esittää saavutuksia, joissa
1 ole naurun tilaa.
• \
TdoilUuuden edistyminen
Tarkastakaamme nyt ensiksi, m i -
>n tehdasteollisuus on tämän ajan
iilaessa kehittynyt. - Tässä on j o i -
ikin numeroita:
' Työl. l u k u pros.
321—22 . 1,243,000 100
922—2.-; 1,452,000 117
m—?A - 1,615,000 130
J24—2;r ' ^ 1 ^ 8 8 9 , 0 0 0 ^ - 1 52
m—26 2,422,000 195
Tuotar.tc- ennen sotaa vallinnei-sn
arvojc-n. mukaan yhtä työläistä
)hden oli seuraava:
Koko
Rupi. tuDt. arvo pros.
1.20 1,493,00 100
1.34 1,949,00 130
1.59 2,566,0p 172
2.09 3,950,00 264
)25-*26 2.32 5,640,00 378
Tulokset, \-uodeIta 1925—26 ei-
2 ohi vielä, lopulliset, mutta tason
e:^itecty alimmat arviot. Työ-
3ten lukumäärä j a heidän tuot-iiaL-
juufcensa on näiden ^iiden vuo-n
kuluessa, lisääntynyt kaksinlser-
^ k s i . , Samaah aikaan on tuo-
".ao^n kokonaisarvo lisääntynyt
linkertaisesti. Eikö tämä ole saatua
aellauienaan?
Maanviljelys
MaarAiiJelyksen laajalla alalla,
t i or. miljoonien talonpoikain k a sa,
on ollut vaikeampi alistaa' tuo-itoa
järjestelmällisen valtion
«iTuteu-san j a säännöstelj-n alai-ai.
Eivätkä tuloksetkaan ole o l -
)21—22
)22—2C
)23—'24
)24—25
prosentilla, niin nousivat työläisten
palkkaedut näiden viiden vuoden
kuluessa' 123 prosentilla. Siis e-nemn^
än kuin kaksinkertaisiksi. Tämä
osottaa erittäin hyvin, että kansantalouden
nousu ei ole maassamme
tapahtunut näinä vuosina työläisten
lisääntyneen riistännän kustannuksella,
kuten kapitalistisissa
piaissa, vaan ennen kaikkea tehokkaamman
j a järjestelmällisemmän
apukemojen ja edellytys^n käytäntöön
ottamisen kautta. Ja Neuvostoliiton
työläiset, ollen isäntiä
omassa talossaan, ovat kyenneet
saattamaan luomansa taloudellisen
edistymisen palvelemaan etupäässä
raatavien joukkojen elintason korottamista
ja toiisella tilalla ; maan
tuotannollisten voimien .kehittämistä.
Suunnattomia mahdoUisuuksaa
Että, - suuria .mahdollisuuksia on
avoinna . tällä jälkimäisellä alalla,'
voidaan päättää seuraavista numeroista:
' Tuotannon 'välikappaleiden —- v a l tiolle
kuuluvien — yhteinen arvo
nousee koko maassa ^ maita ja
metsiä huomiooiiottamatta — y l i 26
biljoonan ruplan. ^Valtiotalouden
puhdas tulo nousi / tämän yhteis-kiinnallistetun
kansantalouden alan
toiminnasta vuotena 1923—24 tusk
i n 468 miljoonan tservonetsrup-laan.
Mutta jo .vuoteen 1924—25
mennessä oli s6 kohonnut 937 miljoonaan
ruplaan, ja vuotena 1925
—26 arvioidaan se Gosplanin tekemien
suunnitelmien ja laskelmien
mukaan 1,407 miljdbnaksi ruplaksi.
Ja se tulee joka vuosi kasvamaan
sadoilla miljoonilla ruplilla.
Voidaan. turvallisesti sanoa, ett.^
ci yhdelläkään miljoneerilla, eikä
yhdelläkään trustilla maailmassa,
ole koskaan ollut käytettävänään
niin suunnattomia edellytyksiä taloudelliseen
järjestelyyn ja suunnitteleminen
nähden, jossa kaikki
on keskitettynä yksiin käsiin ja
yhden tahdon alaiseksi. Asianlaita
on todellakin siten,: j a mikistämme
edelleen, että 'Neuvostoliiton proletariaatin
käytettävänä on mainittujen
edellytysten i lisäksi suurenmoiset
kuoletusrahastot, mainitsematta-vät
monessa tapauksessa saa ede<
omaa palkkaansakaan "voitokseen'^
kapitalistien joukkoon, n i i n kapitalistien
osuus täten • rajotetussa muodossa
ei nouse koko maan. kaupassa
enempään kuin 20 prosenttiin. T e ollisuustuotannon
alalla on se vieläkin
p i e n e m p i ' — ' o n yhteensä noin
7 - ^ prosentin ^ vaiheilla. - Yielä
pienempi on yksityispääoman osuus
maan pääomasijotusten kokonaismäärästä.
Tosiasia ; on, että jos
jätämme pois laskuista käsityöläiset,
niin jälellä olev^ta yksitjnsen teol-lisuuden
harjottajista on enemmän
kuin 70 pr/Dsenttia pienten valtion
omistamien ' l i i k e y r i t y s t e n vuokraaj
i a . Lo,kakuussa 1925 oli näiden
pienten vuokrayritysten määrä kes-k
i t t y n j ^ noin - 90 prosentiksi koko
yksityisten tuotannon tehosta.
' Vähittäiskaupan alalla, millä meidän
maassamme yksityisellä pääomalla
saattaisi- olla suurin liikkumatila
Bunnnattomine liikevaihtoi-neen,
se ei kykene keskittämään
suuria pääomia.
Mutta tällä hetkellä un tfbrkein-tä
si^ tosiasia/ että yksityisten yritteliäisyyden
yhteinen; : liikevaihto
laskee maassa vuosi vuodelta j a v a l tion
yritysten kasvaa. . E s i m e r k i k si
vuonna 1923^—24 oli valtion j a O'^
suustoiminnallisten laitosten: yhtei
nen liikevaihto vain 50 prosenttia
koko kaupan liikevaihdosta. Seuraavana
tilivuonna 'nousi se jo' -73
prosenttiin ja 192»—26 76 ' pro-senlijtiin.
Siten, huolimatta kauppasuhteiden
ilmeisestä- määräysvallasta,
maamme siirtyy hiljalleen, mutta
varmasti yhä lähemmäksi täydellistä
'yhteiskunnallistuttamista kaupan
j a teollisuuden alalla. Tätä yhteis-kunnallistuttamisen
kehitystä seuraa
maan taloudellisen elämän kaik
kien alojen tuotannollisten laitosten
j a edellytysten voimalcas nousu.
Meidän sosialistinen teollisuutemme
kasvaa erinomaisella "nopeudella; Ja
joka-ainoa uusi menestys teollisuuden
kehittämisen alalla yhdessä
maan kansantalouden kansallistutta-misen
kanssa, merkitsee m^ös- J>TO-letaariaatih
elintason ja raatajien
hyvinvoinnin lisääntymistä.
Täpiänlaatuisia ovat voitokkaan
proletariaatin vallankumouksen en-simäiset
todelliset saavutukset. —
S. Strumlliii. ^
Saksan kemiallinen
teollisuus uhkaavana
fc min oiainiot. Kun Umaisemmt J ^ ^ " 7^"'?" penosaannos-maanviljelyksen
j a karjatalou-' kokonaisessa sarjassa menettely-i
tuotannon ennen sotaa-vallin- ^^^V^ saannoste-lemisessa.
^
Nykyään me olemme todistajina
tämän maailman ensimäiscn ~ sosialistisen
valtion vasta lastenaskel
ten ottamiselle" taloudellisen toimey
liaisuuden alalla. Siitä huolimatto
ei meidän kaikki kansallistutetun
talouden alalle tekemämme pääomasi
jotukset nousseet vuonna 1923
—-24.kuin noin 600 miljoonaan rup-
.laan. Mutta jo seuraavana vuotena
1924—25 nousivat ne y l i 940-
miljoonan ruplan j a ; 1925—26 käsittävät
ne noin 1,900 . miljoonaa,
j a tulevan vuoden kuluessa tulevat
ne" nousemaan joka tapauksessa y li
kahden;biljoonan merkin. :'
'äs-i ar/oissa, saamme seuraavan
van: •
Vuoaria 1921—22,' jolloin l^rsit-i
kadoäta, nousi tuotanto,. 5 3 /4
[Oonaan r u p l a n , j a VTionna 1925
la niki korkealle kuin 10.4 b i l -
naar. ruplaan. Tuotanto lisään-
8113 tälläkin alalla 82 prosent-
Jos jätämme laskuista. pois
•den 1921—22, niin on seuraa-
<• yertaösvuoden ja rämeisen
>den (1925—26) tuotannon l i -
3 noin;42 prosenttia. Ennen so-vallinneen
tuotannon kokonais-ärauiu';
verraten ölisi lisääntymi-kerrassaan
suurenmoinen, mut-a
e t d i n teollisuutemme uudelleen
iinnuttamisen noustun ' verraten
3C erittäin kohtuullinen.
Raatatieliikenne -
Kaan rautatieliikenne on saman
n Induessa: laajentanut. verkT
^ seuraavien numerojen mukai-
Bataa km-ssä Työläisiä
!1~22 • 6^,800 919,000
•2--23 69,600 836,000
:3—24 . 73.600 866,000
^ 2 . - 5 . 74,400 898,000
•5—2G 74,300 ^ 1,^45,000
Yluityispiäonian .osnus
; On totta,-että, rinnan tämän sosialistisen
valtiotalouden. kasvurtf-kanssa
maassa fbimii mS^ös ulkomaalaisten
myönnytysten omistajain ^a
kotoisten yrittäjäin pääomaa ^ e
myönnetyllä alalla melko vapaasti.
Mutta y tämän yksityispääoman o-suus
maan taloudellisen elämän k o konaistulokseen
nähden, on verrattain
mitätön. Ellemme laske talon»
poflcälston suuria joukkoja, käsltyd-läisiä,
pikkukanppiaita j a muita sar
maalaisia tavaranvaihtajia, j o t k a e i -
Hoechst-AniiJVIain, Sak.sa. —
Täällä on viimeistelty suunnitelmat
ensimäisen suuren puhdistuslaitoksen
rakentamiseksi Aniline-väritrus-tille.
Siinä tullaan noudattamaan
hiilen j a jätteiden muuttamiseksi
Bcrgius-menetelmää : huonolaatuisen
kemiallisten menetelmien avulla ga-solijniksi,
aploöljyyksi. koneöljyksi
j a rasvaksi. Täten saatetaan huonon
hiilen arvo nousemaan jopa 25-
kertaiseksi.
- Saksa haluaa vapautua brittiläisten
j a amerikalaisten öljy-yhtiöiden
holhousvallasta.
Berliiniläisen insinöörin, F. Zuf
Ncddenin, mukaan voivat nämä
puhdistuslaitokset muuttaa yhden
tonnin huonolaatuista Ruhrin hiiltä
330 naulaksi gasoliinia, 450 naulaksi
koneöljyä, 132 naulaksi kone-rasvaa
ja 176 naulaksi paloöljyä.
Näiden tuotteiden tuotantohinta on
noin 26 dollaria. Samojen tuotteiden
nykyinen markkinahinta on
noin 45 dollaria. / ^
Saksalainen kemiallinen teollisuus
nostaa jälleen päätään j a uhkaa
jälleen nousta entiseen johtavaan
asemaansa.
Canadan kauppa
Ottawa. — Viime -syyskuun loppuun
päättyneenä 'vuotena on Canadan
Icauppa huomattavasti lisäänty-njrt
edellisten 'vuosien samaan a i kaan
verraten. Vienti- j a tuontikaupan
yhteinen määrä oli syyskuun
loppuun. päättyneenä vuotena
1924 1,912>000,000; 1926 2,023,-
000,000 jar 1926 2.304,000^00, d o l -
' l a r i a . I4säys viime vuoden samaan
aikaan verraten oU siis 281,-
000,000 dollaria.
Canadan tuontikauppa nousi samana
aikana 983,000,000 dollariin,
josta kerättiin 131,000,000 dollaria
tulleina.
. Maan vient'!:3u^pa oli samana ai
kana 1,320,000,000 dollarin suuruinen.
Täten on inaan liikehommis-ta
jäänyt 337,000,000 dollarin suuruinen
- snotoisa kaupjabalanssi.
Port Arthur,^ O n t i , lokak. 29 p .—
Lakko mejksätyoalal^a V on nyt o d t -
t a i n = päättynyt;^- ovat
ylelsessäv kokouksessaan ypäättäneet
palata: töihin niille |työmaille, jotka
suostuvat maksamaan vaatimuksi-emme
mukaan.^ I}|itä on jo niin
monta, .«ttä olemme voineet ottaa
tämän askeleen. Ktjn lakko -on kestänyt
näin kauan/ ^ i i n on työläisiä
siirtynyt paljon.vlakkoalueen ulkopuolelle,
joten' lakkislaiset, mitä on
jälellä, melkein kaik|d mahtuvat n i i l le
: kämpille, joilla-.dn päätetty työt
alottaa. . , v
Ne Jcomppaniat 3a kontrahtorit,
jotka- eivät ole'söostuneet vvaati-muksiimme,
jäävät fdelleen lakkotilaan,
.joten lakkomme c i ole vielä
kokonaan ^ v i t t u , ^
Eilisessä lakkolaisten yleisessä
kokouksessa oli e s i l l^ kysymys siitä/
miten; • tulemme ; -^emään lakkoa
.eteenpäin. L. W. U. of Canadart
^piiolesta' oli t u o t u union kokouksen
päätös, että lakkoa ^tultaisiin jatkamaan--
edelleen avonaisena lakkona
niitä komppanioita jvastaan, -jotka
.eivät ole" suQptuneev vaatimuksifm-me.
I.' .W. W.. union puolesta oli
t u o t u . myöskin uVon kokoukseri
päätös/ että lakko tultaisiin siirtämään-
.työmaataistelnksir niillä' työ-':
mailla, jptka eivätfole^ suostuneet
'Vaatimuksiimme. Laajan keskustelun
jälkeen, täytyi asia ratkaista äänes-!
tyksellä. Äänestyks^ tulos: h. W.
I. U . of Canadan.--päiätöksen puolest
a annettiin 293 Säntä j a I . W ; W :n
puolesta 19 . ääntä; t u l i e n siis jöksi-^
kin- yksimieliseksi; päätökseksi,; että"
lakkoa tullaan jatkamaan avoimena
t a i s t e l u n a . - , ^'§^ f"*-'-
Mitä sovinnöihin tulee^ ^ i i r t ' olem-:
me joutunut vähän perääntymään
vaatimuksistamme. Ensinnäkin,: mi-'
tä tulee kahdeksan l u n n i n työpäivään,
n i i n se-on täytynyt jättää tällii
kerralla. Emme ole olleet kyllin
voimakkaita ajamaan sitä lävitse.
Muista: emme ole joutunut antamaan
yhtään peräksi, joten taistelumme
on onnistunut kiitettävästi. > '
Olemme ' taas onnistuneet saamaan
rikkureiden uimiakin j a j u l kaisemme
niitä tässä taas joitain.
Kivikoskella Teevi Nuutin kämpällä
, on lakonrikkureina useampia.
Julkaisemme nvt nämä kaksi nimeä:
M a r i a Leppämäki, toimieij/ ruuan-laittajana
ja Peter Pouti. Sämi
H i l l i n kämpällä ovat rikkureina
Anselmi' Lähdemäki, Martti Haapala
j a E r k k i Häkkinen. Nämä seuraavat
henkilöt ovat myöskin rikkureina
eri kämpillä: "(heikko Mahlamäki^
yA. Tantti, Taavetti Mäki/
Juho Piionti, Heikki Jääskeläinen,
Jack Hirvonen, Hilja Hirvonen
( k o k k i ) , John Kauhanen, Heikki
Rämänen, Jani Lahti, F e l i x Parkk
i l a , Oskari Helin, Antti Virolainen,
K u s t i Lähde, Juha Molin, Alex
Alexson, Viljo Luseniu.s, Jaakko
Kangaskorte, J. Tavasti, Juho K o sonen,
V . Laukkarinen, V i l j o Mann
i l a , Henry Virta, Matti Paavola,
Eino Vigman, J. Mäki, H i l j a Lint-tu
(kokki), Vihtori Nurmi, Paavo'
Hietaranta, Matti Rehola» Matti
Paavola, Vikki Koskiranta/ Huugo
Heikkilä.
Lakon alkaessa teki L . W. L U .
of Canada ja täkäläinen osuusruo-kala
Tarmo sellaisen sopimuksen,
että union ei tarvitse maksaa lakon-aikana
käteisellä kuin puolet lakkolaisten
aterioiden hinnasta' e l i 10c.
Toinen puoli jäi ^velaksi., Nyt on
Tarmo-ruokalan johtokunta kokouksessaan
-'päättänyt antaa anteeksi
kaikki velan, ipikä on tullut uniolle
syysk. 16 p:vän j a lokak. 25 pnrän
välillä, nousten tämä summa - satoihin
dollareihin. Tästä Jau^Bumme
julkiset Ikiitoksemme : Tarmo-rtioka-lani
jäsenille. Fort W i l l i a m i n osuusr
ruokala on .myöskin lahjottanut
100.00 dollaria lakkolaisten, avustamiseksi,
josta lakkolaisten puolesta
Jausumme parhaimmat kiitokset.
N y t viimeksi tekemämme päatök-sen
mukaan on muutettu alin kuu-r
kansipaikka 50 dollariin kuukausi
sysitä/ että komppaniat ovat f jyrkästi
vastustaneet, että he «ivat
tule ^maksamaan «ellaisilte mieUlle^
jotka , eivät ole metsamll^ä, 60
dollaria ' kuussa. Suomalaisille., ja
sk^ndinavTalaisille' he n^lcsavat seii
kieltämättä. - ' Katkaisumaksun ' hy-väkssrvät'
melkein kaikki komppa-
Iniat. Tabä oli ainoa keino, rpSSa
saadaan täällä lakossa olevat ukrainalaiset
y.m; toisldeliset kämpillev
Tämän 50 dollarin: alimman: kuukausipalkan
tulemme saamaan joksikin
pian lävitse. Ensi kirjotuk-sessa
on selostus komppanioista, jotka
ovat suostuneet.
Lakkokomitean puolesta:
V. T.
' Rautatietyöläisten
' pallckain korottaminen
;: Ottawa. Viidentoista tuhannen
Canadian Pacifib National rantateiden
junailijain,jarrumie8ten ja
ratapihatyöläisten järjestöjen pall^
koje%--;korottamisvaati|nuksen . joh'
dosta asetettu sovintolautakunta on
Jättänyt lausuntonsa liittohaUituk
8«n'työasiain ministerille, !
i Lautakunnan enemmistön .lausunnossa,'
j o n k a onv allekirjottanut. l a u takunnan
puheenjohtaja tuomari
j^ugh T. K e l l y j a työnantajain e-idustajain
> edustaja Isaac Pitblado
tVinnipegistä/ vastustetaan palkko-
{'en korottamista. Lautakunnan .'vä-lemmiston
lausunnossa^ minkä on
allekifjottanut työläisten edustaja
David Campbell Winnipegistä,. puolletaan
muun muassa palkkojen korottamisia'sillä
kuudella prosentilla,
minkä iYhdysvaltain rautatielauta-kunta
hyväksyi voimaan kaksi vuott
a takaperin.
Puoltaessaan työläisten vaatimust
a ' - p a l k k o j e n ' korottamiseksi sanoo
työläisten edustaja tämän maan
;iIttiastollistenkin seikkojen ojlevan
työläisille epäsuotuisimmat kuin r a -
i a h eteläpuolella. Työläisille^'fiöfi
t u u sen - johdosta enemmän menoja,
kuin rajantakaisille työläisille. ' E i kä
heidän palkkansa tä^tä Jiuolimat-takaan
ole yhtä suuri kuin Yhdysvalloissa.
'
NeuvostdlitoiK komniiinisti'
plueen
: - , ' i ' * 5 f ' i i ' * * ' : -
i i i i i i i i i i i i
Kuudes yritys Mussolinin
henkeä, vastaan
Bologna; Viime sunnuntaina
joutui Mussolini kuudennen murhayrityksen
' kohteeksi. Eräs 18-vuo-tias
nuorukainen ampui Mussolinia
kohti laukauksen, mikä osui hänen
rintaansa raapaisten kappalcc'n vaatetta
mukanaan. Kun nuorukainen
oli ampumassa toi.sta laukaustaan
joutui hän paikalla olle^den^ vartiosotilasten
käsiin.!
Myynnit ovat olleet suuremmat kuin
ostokset.'
Kapitalisteilla on siis ollut melkoisen
hyvä liikeaika. VTydläiseneU-mSssä
ei se ole tuntunut; Palkat
eivät ole juuri lionsseet. Työtä
on kyllä ollut hieman mnsaammin
saatavissa.
Nuorukainen joutui heti pahoinpidellyksi
j a mcneUi henkensä. Hänen
ruumiistaan löydettiin myöhemmin
14 puukoniskua ja merkkejä
kuristamisesta. Ruumis oli koko-;
naan muodoton sen poliisiesemalle
saapuessa.'^: . -
Murhayritys tapahtui tieteenedis-tämisyhdistyksen
kongressin yhteydessä
pidetyssä juhlakulkuessa, missä
oli paikalla noin 50,000 henkeä,
^.Poliisi on jälleen ryhtynyt työhön
pojan liittolaisten sel-vrille saa^
miseksi. Odotetaan piakkoin toimitettavan
jälleen — kuten tavallista
— suuret joukot vangitsemisia.-
Mussolinin suurta "suosiota" osot-tavat
lukuisat . häntä vastaan järjestetyt
murhayritykset. Ennen pitkää
yritettänee jälleen.
. H ä n t ä vastaan tehtyjen murhayritysten
johdosta on Mussolini: esittänyt
kuolemanrangaistukin -'käy-täntöönottamista
häntäija kuningast
a vastaan tehtyjen murhayritysten
rankaisemisessa. Mutta -kuningas el
^ l e toistaiseksi siihen suostunut.
N y t arvellaan Mussolinin saavan hyväksymisen
ehdotukseensa.
Lisaa teitä Ontanooh
, ' W a t f p r d , Ont. — Tieasiain m i nisteri
George S. Henry ilmotti
täällä pitämässään puheessa, että
maakunnalliseen maantiejärjestel-mään
on suunniteltu lisättäväksi
629 m a i l i a uutta tietä, jotenmatf*
Jcännallisten teiden pituus tulisi
nousemaan yhteensä 2,399 tnailHn.
K a i k k i nämä tfet tulisivat rakennettaviksi
vanhaan Ontarioon. ,
1 ; i \ -
-~- LeniaxraJissa on 9,000 ra-diovastaajDOttaJaa.,
^
Moakovai—- Neuvostoliiton k^TO-munistipuolueen
edjlstajakokpus v a l
i t s i keskiviikkona: kolmekymmentä-:
seitsemän henkeä käsittävän puher
miehistön. Valittujen joukossa ovat
Stalin, llykov,^ B u h a r i n , TottisklK
Voroshilov, Molotov j a Kubishev.
Edustajien lukomäära on ^ 817,
niiden joukossa 36 ulkoipaisten; puolueiden
edustajaa. Trotski, Sinov-j
e v j a Kamenjev, oppositdonin johtajat,
saavat osakseen suurta hupr
miöta.
Buharin antoi tj^hjentävän selostuksena
kansainvälisestä' tilanteesta;
j a Stalin tulee antamaan laajan ra<>
portin puolueen sisäisestä tilanteest
a j a oppositsiönin kannasta.
Keskiistelun alaisena ovat neuvostohallituksen
ulkopolitiikka» varsink
i n EiuhtaantnminenKiinaan: j a siir-^
tomaihin, j a nykyinen taloudellinen
tilanne. Konferenssi t u l e e ' t i ^ k a a ti
vaatimaan ulkomaankauppamonopo^
Iin säilyttämistä hallitukselle.
Stalinin kiicUysopiMsittioBista;
Kommunistisissa' lehdissä on j u l - '
kaistu teesit e l i perusta/ - jolle Stalin
tulee pohjaamaan puheensa; arvos-:
tellessaan oppositsionia. Tästä j u l kaistaan
seuraavat tärkeimmät koh-,
dat<
Ensiksi. Häri pitää oppositsionia
liitliona, joka periaatekysymys-:
sissä on ehkä yksilökohtaisesti e r i mielinen,
mutta yhtenäinen hyökkäyksessä
nykyiiStä hallintoa vas^
taan.
Toiselisi. fer Oppoifltt^önl on syyl-:
linen eosialidemokraattlseen eli
menshevistiseen harhaoppifiuuteen —
toisin sa"noenvtaipuvaineh kompromissiin
kapitalismin kanssa, ollessaan
vailla luottamusta; sosialistisen
valtion käytännöllisyyteen el-sosla-
- istisessar 'mäailmaBsa,'-
Kolmanneksi; Sisäisissä asioissa
oppositsioni tekee virheen, pitä-^
cssään talonpoikaistoa välttämättö-mästi
porvarillisena : elementtinä^
mitä on mahdoton sulattaa sosialistiseen
valtioon ja . sentähden sitä
on verotettava, ääripäiseen rajaan
saakka j a pakotettava, se maksamaan
niin korkeasti k u i n : mahdollist
a tehdastuotteista.
Neljänneksi. UlkoinaisisBa asioissa
oppositsioni ei kykene käsittämään
nykyistä aikakautta kapita-lisniin
tilapäiseksi vakaantumiseksi
eikä sentähden sitä, että kommunistisen
toiminnan tulisi rajottua
valmistavaan ja kasvatukselliseen
työhön ulkomaisten työläisten keskuudessa.
Oppositsioni päinvastoin
— tämä tarkottaa varsinkin Sinov-jevia
— haluaa tuhlat» työväenluokan
voimia aikaan soveltumattomilla^
hyökkäyksillä kapitalisniia vastaan.
Oppositsioni ,haluaa kerätä rahaa
verottamalla talonpoikia j a korottamalla
-j tehdastuotteiden hintoja.
Johto katsoo, että tämä politiikka
aikaansaisi mullistuksen valtion t a loudessa,
alentaisi neuvostorijplan
ostovoimaa ' — s i t e n välillisesti alentaen
.teollisuustyöläisten ^ palkan ar^
voa — 1 j a yleensä kärjistäisi talonpoikain
j a työläisten keskinäistä
oppositsionia. r -
Kansainvälinen tilanne
Buharinin tekemän raportin johdosta
syntyneessä keskustelussa M a -
nuilski, Losovski j a Pepper painos-,
tivat e r i puolia, mutta yleisesti B u harinin
osittamat ääriviivat hyväk^r
syttiin.
Manuilskl osotti, että Komintern
i n päätehtävä o l L J ^ I s t e l l a pasifististen
harhakäsity^^Ttuhoamiseksi.
Pepper analyeeillratessaan ääri-mätsvasemmistolaisia
virtauksia, j o i ta
on noussut työväenliikkeeseen
sitten Kominternin perustamien,
osotti, «ttä \ nykyinen äärimäisva-
8emmistolaieuus'on toisenlaista kuin
v. 1921, mikä, kuten' L e n i n psotti,
erosi vallankumonkselliseUa:'maitta^
mattomuudeUaani^; - N ^
äärimäisyasemmistolaisuus ilmenee
luottamuksen . puntteena~" proletaarisen
vallankumouksen voimaan. Nä-,
mä äärimäisvasemmistplaiset ten-'
densBit täytyy kukistaa,' koska ne
estävät kommunistipuolueiden löy-täntästä
j a saamasta yhteyksiä va^
90mpaan kulkevien tyoväenmassojen
kaniisa.
Losovski painosti sitä suurta osaa;
osaa, mitä Ifhdysvallat on näytellyt
Europan kapitalismin murttamisessa,
mainiten Saksan näjrttelemäitta osas-ta
Yhdysvaltain agetottiriä. Vastoin ' ' ,
kuin YhdysvaUoissa ; « r ^ n e n " tyo- = _ ,
väenliiko Tyynenmeren' maissa» - ka-.^ ' ' ' ^
ten esim, Australlaai^, c on ^^nlAa^-
•kumouksellistiinut.' Ei/ollnt ^satttt^ . _ ^
ma, että Australian 'amnaatminiot '
kutsuivat Tyynenmeren mäidh^ uÄl-oidea
kongressin. Puolisihttomaissa •* '
kehittyvä uusi työväenliike tekeö ^ -
polttavaksi kysymyksen tj^öväenliik-keen
yhdistämisestä' ja nnden. i n - * ^
ternationalen luomisesta,' ' ' .
Neuvostoliitonsa sosiaUsmtai va- -
kattttamisen takeena on. kommunis-- - •
tipuolueen vakautuminen» häiiv' se-hoi.
^ . -s ; -
- Baskolnikov osotti. Kiin?!m'tap8h-,;; , ^
tumien suunnatonta, .ipaailibaä ,kä-^-.\: . ~
sittfiyäa tärkeyttä.' r ' l^ak >
Lbpipupuheessaan Baharln'fiainos*^'"' -
tl tärkeyttä tAlsteUa; porvarllttstri..
pasifismia, vastaan, tjföskeniely»
ammattiunioissa ja keskitt^ «ner- *
gia" taisteluun »tmstipäabmaa väuS-^
taafl. / ' ' >^ '^^ .
Tämän jälkeen konferenssi yksi- ^.
mielisesti, kenenkään otlesSa fi&nes» - ^
tämättä, hyväksyi ponnen, .missä pe-^
tiaattecssa hyväksytään Venäjää';
edustajiston politiikka ja 1^5'Kom-^
munistisessa intemationalessa» sitoen
edustajat jatkamaan päft^-v ^
vää ideologista t^isteluaMeniniläis-;
vastaisia tendenssejä vastaai) K o - . ,
minternissa. Ponnessa T tiiomitäan ,
ryhmittymiset ja , hyväksytään Si^^
novjevin - vapauttaminen Kominter^*. •
nista. Konferenssi my$s hyVäksyi,
kirjelmän vastaukseksi Saksan puo-'v
lueen kirjelmään, missä osotetaanU
"defeatlstisen" ideologian olevan,,
ohimenevä ilxniö. - ' > r
VIISI' TUUMAA LUNTA AAVIKOLLA
Winnipeg. — Saskatchewanin', j a -
den , tuuman'.paksuisen lumivaipan „
peitossa. . ' "" '
Pelätään, että suuret määrät v i i - '
j a a on jäänyt vainioille puimatta.-
Sitä c i , voida kädtellä, -ennenkun *
tulcyana kevännä, j o l l o in se on k e l - -
votonta muuhun, paitsi eläinrehuksi.'
KAKSI TYtfLXISTX SUfiMAAN-TUNUT
RXJXHDYKSBSSA-St.
Catharines,^Ont. — Kaksi tyo-^ "
läfstä menetti henkensä j a kolme'
loukkaantui Interlake Tissue P a p ^
M i l l s tehtailla Merrittonissa tapahtuneessa
räjähdyksessä.
Räjähdys tapahtui a.seQrIHnikaa-sun
säiliönTputkessa. Räjähdyksäh:
syytä, ei ole vielä tarkoin saatu 'sei-,
ville.
JÄRJESTÄYTYMINEN RAKJEN-NUSALALLA
VANCOUVERISSA
_Z
/ Vancouver. ^ Rakennustyöläisten
neuvoston järjestäjä; Page on' i l m o t -
tanut vammattiyhdisty/stenv^' keskus** V
neuvostolle rakennusalan työläisten ;
järj^tÖjen jäsenmäärän lisääntyi
neen äsken käydyn .ryntäyksen k u - i
luessa y l i 600:11a. ' '
Rakennusalalla työskentelee: täst'-
edes, vain järjestyneitä työläisiäni
Siitä säännöstä tullaan pitämään
tiukasti kiinni. , ' .
Kirvesmiesten järjestö on päättänyt
ryhtyä toteuttamaan viiden
päivän työviikkoa tulevasta kesästä
alkaen. Kaikkiin tulevan' vuoden ai'-<
kana tehtäviin sopimuksiin on s
tava - määräys viisipäiväisestä, v i i kosta.
SUURI PAPERITEHDAS RAKENNETTAVAKSI
Quebec. — Anglo-Canadian Pulp.
and : Paper Companyn uuden} suuren ^
paperitehtaan . rakennusurakka . on ;
annettuji-montrealijaisellfr urakoitsi^^ '
Jaliikkfeclle, .W. L .Bishop, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-11-03-01