Vapaus, May 2, 1930

              Periäntainäv toukok.^ p :n — Fri.. Mäy 2
vieia
• • ' ^ Tieli muutamia kynunenia kap|>alelta Vappaa jäl«Uä,
mS». ^ iiivit ilman tätä arrokasta köyhälistön julilä-jvlkaisaa
- ; , e JO»«* J ^ . ^ j - Huolimatta »iitä vaikka VappujoUa kirjai^^K
*.. ^jin ne a««at mitä tässä julkaisussa käsitellään eivät
i'«JoB °^' jjuin riisto järjestelmä on voimassa. Kiirubtaltaa
-di^S^e kanssa. KinU 30 senttiä.
V A P A U S ,
S U D B U R Y , O N T .
AHAA
SUOMEEN
aSaomen
Ifanadan Dollarista
iShetyskulut:
i BOc jokaiselta seuraavalta a l -
-nSa »adalta dollarilta.
Imrfrbfl $500.00 j a siitä ylos
•'^noUinatla «umman suuruu-
^omslähetyk.istS OVat lä.
at $3.60 lähetykseltä,
rahaa ostetaan. Kursa
radasta Smksta.
'lähetykset osotteella:
VAPAUS,
le, 69, SUDBURY, Ont.
fMvapileUejä myydään.
judustakaa pilettiasioUa
Fipaodelle ottavat rahavälityk-
Iftstaait myöskin:
VAPA US
YfOST ARTHUR BRANCB
, S16 Bay Street,
i?ort Arthur, Ontarh,
nVS MONTREAL BRANCB
im st. Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
•tV.Kjkland Lake. Ont.
JOHN VUORI
jSsuth Porcupine, OB .
CBAkLES HAAPANEN, '
tanskauppa, Tiramins, Ont.
JOHNlnRTA,
•Broaview Ave., Toronto, Ont
I^feVö. AVID HELIN,
It^dtJgäbrnnilla Keski-Öntariossc
i;<n8'tällä kertaa 28 miljonaa
Earopassa, Ja tämä seik-oi;
Biikään vähentää ostoky-menkaikkea
maataloustar-iliiB
nähden. Amerikassa on
»lOödellinen pula niinikään
ttyiiyt huippuunsa työttömyy-
Wäa, joka v. 1929 saavutti
^anäärän. — Näin on siis ta-
«an asema ja vallitseva maa-mh
kytketty yhteen vallit-
, järjestelmän epäkohtien
^yyden y. m. kanssa.
™lle pantava pula-ajan il­olla
kertaa on se, että teolli-tootteet
ovat korkeissa hinnois-ijavastoin
maataloustuotteiden
« ovat aivan polussa. Tämä
IMlnitaan nimeltä "sakset."
^ n s o d a n aikana maatalo-
Krttyi ulkopuolella Europaa
Mttomasti. Silloin kiinnitet-
«aa siellä suunnattomasti
jQteen. Sota loppui, syntyi
f«"«i hikatuotantoa j a niin
maatalouspulassa. On huo-että
työläisten kurjistu­en
voittojen lähteenä kapi-
P;'e- Pikkutalonpoika ei voi
^totarvlickeiden aikaansaami-kflpailla
suuremman viljelijän
Työtätekevien talonpoiki-
«^onalaiseen asemaan ovat
.oaJtaan vaikuttamassa liian
^nmtilkut Verokysymys on
g Porvanlh.is.sa maissa suur-
SSL-,'"'-'-'^^''^ jotavastoin
Jlonpoikaa se rasittaa paina-
Sli.!-^-"^'"- "äet ovat
2«lyo>lle .ahteellisesti suu-
Z, suurviljelijöiUe. V e l -
''^^'•^"^i^ena seurauk-
^ ' o o n s t a ja maan puu-
M n tilanherrojen käsissä. |ts:if ^^^^
monopooHpolitiikkaa joka on suun­nattu
työtätekevää talonpoikaistoa
vastaan. Pulaa koettavat kapita­l
i s t i t ratkaista myöskin sillä, että
Europan maatalous pääsisi siirto­maiden
tasolle.
Sivumennen mainitsi puhuja, et­tä
Neuvostoliiton maatalous on
järjestelmänsä kautta päässyt kor­keammalle.
A g r a a r l p u l a ei poistu porvarime-iietelmien
Kautta,. Jokainen maa
näet p y r k i i monopooliin. Yhteistyö
käy siis porvarien näkökulmalta
mahdottomaksi. Tästä on välttä­mättömänä
seurauksena t u l l i p o l i ­t
i i k k a , joka aste asteelta saa yhä
kireämmän luonteen j a lopuksi joh­taa
sotaan.
Työtätekevien talonpoikien yh­teistyö
n. s, p o r v a r i l l i s en vihreän
rintaman kanssa on vahingollista.
Tästä suurtilallisten holhouksesta
on mitä pikimmin päästävä eroon.
Esityksessä lisäksi v i i t a t t i in Neu­vostoliiton
maatalouden nopeaan
nousuun. Mit€|n,on tämä tällä het­kellä
mahdollista, kun muualla
maailmassa vallitsee mitä ankarin
pula? — Se on mahdollista sen
kautta, että Neuvostoliiton talonpo­jat
ovat liitossa teollisuustyövaes-tön
kanssa. Tästä on k a i k k i en mai­den
työtätekevien talonpoikien otet­tava
esimerkkiä lausui puhuja, —
sillä vain l i i t to proletariaatin kans­sa
kykenee poistamaan kansainväli:
sen maatalouspulan. Tämä on a i
nua mahdollinen t i e .
Järjestömuodot, j o i t a tässä työssä
on käytettävä, ovat riippuvaipif
osaksi e r i maitten traditsiooneista;
s.o. perinnäistavoista. Tärkeänä te­kijänä
tässä työssä ovat talonpoi­kien
toimintakomiteat. Valveutu­neiden
talonpoikien velvollisuus ja
tehtävä on kohentaa välinpitämättö­miä
j a veljellisesti ojennettava jär-jestömahdollisuuksien
kautta, Esim,
kunnanvaltuustoissa maaseudulla
on tehtävä selväksi, jotta maata-louspulaa
ei voida porvarillisin
keinoin ratkaista.
Tämä ensimmäinen talonpoikain
kongressi merkitsee suurta harp­pausta
talonpoikaisasian eteenpäin
viemisessä. —— Puhuja sanoi, että
-Neuvostoliiton talonpojafeivät ole
täällä edustettuina kongressissa,
mutta veljellinen tervehdys voidaan
täältä heille lähettää.
K a i k k i e n ' Sorrettujen talonpoiki­en
on yhdyttävä i - k a i k i s s a m a i s s a .
Siirtomaiderr talonpojat ovat mei­dän
ystäviämme, siis ne on otetta­va
mukaan yhteiseen rintamaan,
«amoin talonpoikaisnaiset j a nuori-
_Jä LuiiH s:iien lopulis: hyötj-j
tästä reiaöta. Viralii?;Ua xiiastoilla
onkin todettu, ettei maatalous ai­nakaan
pientiloilla tuota pääomal­le
sitä korkoa, jota rahasta nykyi­sin
vaaditaan. • Velka siis vie jo
näin automaattisesti kohti i)erika-toa.
Mutta niinkauan k.uiiKpien-yiljelijä
jaksaa sitä vastaan tapella,
joutuu häif uhraamaan velkaa an­taneiden
pankkikapitalistien hyväk­si
paljon vaivannäköjään. J a lo­pulta
vie velka useinkin koko omai­suudet.
Sama kohtalo uhkaa keskikokoi­siakin
viljelijöitä. Ja sen vuoksi
eräisä porvarilehdissä nyt on ko-roitettu
jonkunlainen hätähuuto
heidän puolestaan. Velkaa antava
kapitalismi on k u i t e n k in kuuro täl­laisille
hätähuudoille. Entistä laa­jemmat
viljelijäjoukot tulevat sor­tumaan
kapitalismin velkakuorman
alle. Siitä puhuvat edellä esite­t
y t k in numerot. Vain päättävä tais­telu
veloilla orjuuttavaa ja riistä­vää
suurpääoman mahtivaltaa vas­taan
voi pelastaa viljelijät uhkaa-a
tuhosta*
Karjanomistajan koti-lääkkeistä
SO.
Suomen maatalouden
rappiotila
Suomen maatalouden nopea vel­kaantuminen
alkaa huolestuttaa j o
kapitalistisiakin maatalouspolitiik­koja.
Tähän asti qn sillä taholla
aina vain esitelty velan lisäämistä
maatalouden kehittämiskeinona.
Eikä tälläkään kertaa vielä ;tahdo-ta
julkisesti puhua mitään- velka-taakkain
pienviljelijöille aiheutta­masta
tuhosta. Tämä kysymys ha­luttaisiin
sivuuttaa sinänsä ilman
muuta, n i i n vaikeasti se on selitet­tävissä.
Lukuisat pienviljelijät ovat
velkakuormain pakoittamina j o -
saaneet lähteä konnuiltaan j a uh­rata
sen t i en k a i k k i vaivannäkönsä.
Mutta velkataakka alkaa j o pahoin
ruhjoa keskikokoisiakin viljelijöi-täi
J a siitä täytyy kapitalististenkin
maatalousmiesten puhua. Äsket­täin
p i t i professori Cajander erääs­sä
tilaisuudessa esitelmän asiasta,
joka esitelmä on porvarilehdissäkin
saanut verrattain suurta huomio­ta.
Esitelmässään hän huomautti
ensin, että maanviljelijät vapautui­vat
maailmansodan jälkeisinä lähi­vuosina
melkein kokonaan velka­taakastaan,
mutta sen. jälkeen on
velkakuorman lisääntyminen ta­pahtunut
nopeasti. Esitettyjen tie­tojen
mukaan, mitkä koskevat 589
sellaista tilaa, j o i d en peltopinta-ala
on vähintään 10 ha., o l i nim.
näiden tilojen yhteenlaskettu vel­kataakka
1 päivänä tammik. 1925
8,457,000 mk., jä kaltunassa olevan
vuoden alkuun mennessä o l i lisäys
Ulkonaista käyttöä varten on de­naturoitu
sprii useasti hyvä ole­massa,
mutta kaikki lajit —- sitähän
on useanlaista — eivät kuitenkaan
lääketarkoituksiin sovellu. ^ S p r i in
denaturoimiseen käytetään nim. m l -'
tä erilaisimpia aineita^ kuten esim.
pyridiniä, formaliinia, väriaineita y.
m. sekä lisäksi vielä erinäisiä " l i i ­kesalaisuuksia".
Ainakaan formalii­n
i l l a denaturoitu sprii ei sovellu
lääketarkoituksiin, mutta sensijaan
muut tai ainakin osa niistä ovat
ulkonaiseen käyttöön kelpoisia. So­veliain
denaturoidun spriin käyt­tömuoto
lienee erinäisissä sekoituk­sissa,
joilla vastustetaan esim. har-j
a - ja häntärupea, rohtumaa, iho-loisia
y.m.s. Esimerkkinä tällaisis­ta
mainittakoon sekoitus, jossa o i
50 grammaa tervaa, saman verran
rikklkukkaa, 200 g. saksansuopaa ja
saman verran denaturoitua spriitä.
Jos tällä sekoituksella hieroo esim.
lehmän hännän juuressa usein t a ­vattavaa
rohtumaa, tai hilseilevää
tai rupista ihotulehdusta potevaa
hevosta, voi tauti pian parantua.
Myös voidaan denaturoitua spriitä
käyttää kääreisiin, mielulmmUi ve­dellä
miedonnettuna, tai jossakin t a ­pauksessa
käyttämällä esim. puo­let
kamfeftti- jä puolet denatu­roitua
spriitä.'^ Tällä hierominen ja
hautominen voi monesti olla hyödyl­listä.
Sisällisesti el denaturoitua
spriitä pidä yleensä antaa, sillä se
voi sisältää elimistöile vahingolli­sia
aineita. JTös denaturoiminen on
suoritettu väaraitomllla aiheilla, voi­daan
tietenkin denaturoitua spriitä
silloin jössäklii tapauksessa Myttää,
mutta yleensä se on v a in ulko­nainen
lääke. , ' .
. Terva on hyvä kotilääke, jonka
käyttöä täytyy suositella. Erhiomal-neh
se on esim. lehimleni sorkka­taudeissa
j a semminkin sorkkamä-däss^.
kaviohalkeamissa,; liavlohaa-voissa.
leliiiiän katkaistessa sarven^-
sa, sädemädässä, Ihotaudeissa, sjS-hytaudissa
y.m. K u n terva shiänsä
pn erinäisiin paikkoihin käytettynä
Illan paksua, voidaan sitä ohentaa
"älstukseen, , t a i k k a muihin aineisiin,
kuten esim. kamferttisalvaan, Jol­l
o in sekoitusta käytetään utaretu­lehduksissa.
Pellavansiemenistä saadaan hyvää
kotilääkettä keittämällä niistä pel.
lavanlsemenlimaa tai i>ellavan5ie«
menpuuroa. . Pellavanslemenlima s i ­sällisesti
annettuna lehmille on r u u -
ansulatushäiriossä erittäin hyvää
lääkettä, varsinkm jos sekoittaa
joukkoon vähän suolahappoa. T a ­vallisesti
tehdään kuitenkin se yir»
be, että annetaan l i i an vähän limaa.
Ämpärillinen i»iyässä ei oie Ulan
paljon. Piplia vanslemenpuuro taas
on IxautomisLssa erinomaista lää­kettä.
Sillä voidaan menestykselli­sesti
kypsyttää märfeäpalseet, hau­toa
tulehtuneita utareita, pehmittää
kovat kaviot jne. Huomattava on,
että pellavansiemenillä tietenkin
tarkoitetaan kokonaisia siemeniä e i ­kä
puristettuja, vielä vähemmin
jauhoja t.m,s.
Kotilääkkeitten sarjaa olisi vielä
jatketava kahdella aineella, joista
toinen on n.s. Burowln sekoitus, l o i ­nen
joditinktuura. Molempia käyte­tään
ulkonaisesti. Burowin sekoitus
on kokoonpantu 50 g:sta alunaa jä
250 g:sta lyljysokeria. l/Ultä voi
ostaa rohdoskaujiasta, sekoittaa hy­vin
kotona j a säilyttää tlivlskantl-sessa
astiassa. Pulverisekoltuksesta
otetaan noin ruokalusikallinen l i t ­raan
kylmää vettä, hämmennetään
hyvin ja kaadetaan kääreisiin. Tä­mä
lääke on hyvää jänne- j a Jän­netuppitulehduksissa,
nyrjähtjihi-sissä,
venähdyksissä, jopa haavahol-dossakin.
Joditinktuura on välttämätön jo­kaisessa
maalaistalossa, sillä tapa-turmlalian
voi sattua koska tahansa
ja sekä ihmiset että eläimet saavat
hyvän ^nsi avun jodia käytettäessä.
Kädessä tai jalassa oleva haava pes­tään
lysolivedellä puhtaaksi ja jos
senjällrtcu kaatg» siihen jodia, e:
tavaili; e;t; tarviise peiäiä pahem­pia-
:eurauksia. Sitä voidaan kui­tenkin
käyttää myöskin uiotuleh-duksissa.
kaulakuvussa, sädesienen
hoidossa, utare- ja vedintulehduk-sissa,
hieromisissa y.m., ei kuiten­kaan
aina sinänsä, vaan rasvaan
sekoitettuna. Ilman reseptiä el jodia
saa 60 g. enempää apteekista, mut­t
a lääkärillä tai eläinlääkärUlä käy­täessä
on samalla pyydettävä jodl-tinktuuraa
jokunen sata grammaa
tulevien tarpeitten varaUe. Muis­tettakoon
vain. että jodi syö korkin
r i k k i , joten oh paras säilyttää iU-netta
lasikorkkisessa pullossa tai
vaihtaa korkkia _alka-ajoittain. •
Kotilääkkeitten lukumäärä ei. ku­ten
luetteloa lähemmin tarkastaes­sa
huomaa, ole kovin suuri, sllia
tervaa ja pellavansiemeniä on mel­kein
aina joka talossa, joten suurin
piirtein olisi vain noin 12 eri ainet­ta
ostettava. Näillä voi, oikein käy­tettynä,
saada paljon hyvää a i ­kaan.
Kotllääkkeet ovat kuitenkin,
se nuiLstettakoon, vahi ensi avun
antajia, joten, jos tehokkaampi apu
on välttämäljön, on käämittävä
ammattimiehen puoleen.
Kotilääkkeitten kaappiui kuuluu
kylläkin oikeastaan vielä muutakin.
Jokaisessa talossa pitäisi ehdotto­masti
olla aina pumpuUa, lämpö,
mittari ja huuhielukannu. Ellei tah­do
ostaa lisäksi sidekangasta, voi
tietenkin käyttää puhdasta, ohutta
llhiakangasta ja siitä leikata sopi­via
"siteitä.
Yllämainittujen kotilääkkeitten
hankkimista on suositeltava, ne o-vat
varsin halpoja ja voivat ensi
avussa olla suuremmaksi hyödyksi
kuin usein luuUaankaan. sillä se hyö.
ty, mikä niiden kotona saatavilla
olemisesta on, huomataan jmrhal-ten
vasta silloin, kun vahhiko on
tapahtunut ja apu on tarpeen.'
3. Jm neljännen aineen edustajakokouksen
päätösponnet
VALLANKUMOUKSELJLISESTA
AMMATTIYiaDISTYS-LIIKKEESTÄ
Nykyään vallitseva ja yhä edel­leen
kiristyvä kapitalistisen kehityk­sen
kriisikausi, minkä selvinä i l m i ­öinä
j a todisteina ovat osakemark-k
i n a l n luhlstimiinen, liikeyritysten
vararikkojen lisääntyminen, yhä
suuremmaksi paisuva joukkotyöttö­myys
jä ennen kaikkea työtätekevän
luokan suurien Joukkojen elinehtg--
j e n , hi|ip:^qneniJn«s|i.1 on suoranaisena
'seui*au1iS(Bhä siltä kapitalistisen tuo­tantoprosessin
yleisestä ratslonall-soinnista,
- minkä avulla . .yritetään
pönkittää ja vakiinnuttai^. luhistuvaa
kapitalistista järjestelfnää ' i a * mhikä
33,490,000 mk., j o t en velkataakka
fea^-^J"^"^' °" hä-l tekee t i l a a kohti vastaavasti 14,357
vjxrattava ylenmäärin j a 71,215 mk. T i l o j en velka on siis
yuokraehdoilla.' Verojen
fayttaa val!itseva luok-
I h r n t ^ ? " ' ' ^ ' ^ ^ ^ useimmissa
i,^?^^^'^^^-"" talonpoikiin iapiteS^'"'1, suojelemiseksi
^ o n ? '^J-rokratiaa,
^?^o. k a > s t o i a teollisuus^
iimw T .vliäpito-
, Ja se, joka tätä us-kolassa
«.i-u' '^^"npojat
S ^^P^tai^smin asetta-
^ ^ - n t o a niin julis-i
S n t v ^ n—^. '-"'«"'a seutu-g
^ ^ n ja talonpoikain
acnfe^ ^^'^ on asi-
^ ^ t ^ i ulospää.-yä maa-*
r ^tä'tä^ >k"vsKy may.^ tmä.u ttaS es eo ne i
viidessä vuodessa kasvanut 4-ker-t
a i s e l la määrällä. Vuoden 1925
alussa o l i velkamäärästä kiinnitet­tyä
4,640,000 j a kiinnittämätöntä
3,800,000. Sen jälkeen otetuissa
lainoissa on vastaava suhde 10,380,-
000 mk. j a 23,110,000 mk., joten
s i i s kiinnittämätön osuus vuoden
1925 jälkeen otetuissa veloissa or
lähes 70 pros. koko lisävelkamää-rästä.
Tällaisia tietoja esittävät kapita-listiedustajat
keskikokoisistakin
viljelystiloista. l U i l l a i s t a s i l l o in on­kaan
tilanne pienvUjelijäin keskuu­dessa?
He ovat olleet pakotettuja
ottamaan velkojia monista sellaisis-t
a k i n syistä, j o i t a suaremmilla v i l ­jelijöillä
e i ollenkaan ole. Velkaan­tuminen
pienviljelijäin keskondessa
on saavuttanut useillakin paikka­kunnilla
monissa tapauksissa jo
äärimmäisen rajan. Pienviljelijät
I eivät saa enää velkaakaan.
denaturoidulla spriillä tai rasvalla.
Näin varsinkin ihotuadeissa. Terva
on lisäksi hyvä navetan puuosien
desinfioija, joten olisi syytä navet­taa
kesäishi puhdistettaessa tervata
kalkki puuosat. Tällöinkin -tahtoo
terva kyllä olla sinänsä Illan pak­sua,
mutta ei mikään estä sekoit­tamasta
sUhen tärpättiä, karholineu-mla
t.m.s. Mutta terva voidaan käyt­tää
myöskin sisällisesti. Tervavesl,
joissa on yksi osa tervaa j a viisi
osaa vettä, oh vanha kotilääke r i ­pulissa.
Tervahöyryt ovat myös tun­netut.
Terva-astia asetetaan kes­kelle
tallin lattiaa j a k u n siihen
panee esim. kuuman kiven, nou­see
astiasta tervahöjrryjä, jotka
hengityselinten sairauksissa voivat
olla palkallaan. Tervan sisällisen
käytön hyötyä on kuitenkin valta­vasti
lUoiteltu.
Usein kehutaan kovasti tärpättiä
fkotilääkkeenä. Senkin läälfearvoa
on sum^stl liioiteltu. Kiihottavassa
hieronnassa on sillä kieltämättä a r ­vonsa,
käyttömahdollisuus sillä on
lehmän pulllstustaudlssakin, mutta
yleensä el sen käyttöä pitäisi ulot­t
a a ulkonaista käyttöä pitemmälle.
Se voi olla kavlovolteen osana, sitä
voidaan käyttää syyhytaudlssa ja
sitä tarvitaan tavallisesti laastaria
laltettaes.sa, mutta muistettava on,
että ainetta sisällisesti annettaes­sa
Uha rupeaa haisemaan tärpä-tUtä.
Ihra j a vaseliini ovat kotilääk-keitä,
joita voidaan, käjrttää. me­nestyksellisesti
monessa taudissa.
Sinänsä on niillä verraten rajoitet­t
u käyttö, mutta kun n l i h h i se-koitetaan
esim. tervaa, boorihap-poa,
sahsyhhappoa, jodia, kamfert-tia
t.m.s.. saadaan mitä arvokkalm-iHa
lääkeaineita-. Rasva ei tieten­kään
saa olla suolattua eikä vetistä,
ei myöskään eltaantunutta. Sitä
ei näin ollen tavallisesti voi säilyt­tää
kauan, vaan pn käytettävä tuo­reeltaan.
Kavlovoiteerta näkee usein
käytettävän lämmitettyä ihraa s i ­nänsä.
Sekoitettaessa rasvoja esim. boo-rihapon,
salisyliliapon yjn. kanssa
voitanee s u i u ^ piirtein pitää suh­detta
1:10 sopivana,
Saksansuopa on ulkonaisessa käy.
tössä erinomainen Suottava puhdis­tusaine,
mutta samalla sillä on de-sinfloviakin
omlnaistnikfiia. Sitä val­mistetaan
pellavaöljystä ja kalillpeäs
tä ja liukenee se noin kahteen Ot­saan
vettä. Eaellä mainittiin eräs
sekoitus, jota voi suositella ihotau­deissa.
Suopaa voi sekoittaa myös
spriihln ja käyttää näin ihon puh-kautta
työläiset ja köyhät maan-vlljeiijä,
t ' joutuvat päivä jläivältä
yhä kireämmälle.
Työpalkkain polkemisen;' tuotan­non
kiihdyttämisen, työpäivän p i ­dentämisen
j a ' a i n a yhä uudempien
koneiden Jiäytäntöön ottamisen kaut­ta
koryätääri' isuurten työläisjoukko­jen
liliaslyövoimah tarve j a käyttö,
ollen tästä seurauksena tuotannon
siiuri lisääntyminen ja siltä johtu­va
liikatuotanto sekä markkinoiden
täyttyminen tavaroilla. Toisaalla
joutuvat suuret työläisjoukot tämän
johdosta heitetyksi kaduille kurjuu­teen
vailla alkeelUslmplakaan elä­misen
edellytyksiä.
Nykyisen Canadan ammattiyhdis­tysliikkeen
reformistinen johtajisto
on ollut kykenemätön j a haluton
ryhtymään mihinkään toimenpitei­s
i in tässä nykyisessä tilanteessa.
Päinvastoin on Amerikan työväen-l
i i t on (American Federation of L a -
bor) Canadassa olevat noin 180,000
jäsentä hallitsevat, johtajat osot-i
tautuneet kalkin keinoin avusta­neensa
vallassa olevaa luokkaa, saat­tamalla
tämän jäsenjoukon kapita­listien
harrastjuksien kannattajiksi
j a kiinnittämällä järjestöt jäseni­neen
pelkiksi tuotannon tehostutta-j
l k s l j a vakiinnuttajiksi yhä suu­rempien
rlistovoittojen takaamiseksi
kapitalisteille. Työn Ja pääoman
yhteistoimintasuunnitelmien, palk­kiojärjestelmien,
" ammattiliittojen
pakollisten vakuutusmenetelmlen yn­nä
muiden moisten työläisten pettä­mistä
j a käsien sitomista tarkotta-vlen
suunnitelmien käytäntöön otta­misen
kautta on näiden järjestöjen
jäsenistö kykenemätön toimimaan
ollessaan häikäilemättömän refor­mistisen
johtajakimnan vaikutuksen
ja lujan otteen alaisena. Amerikan
työväenliiton politiikka Canadassa
ei millään eroa amerikkalaisen i m -
perialLsmin politiikasta, sillä senkin
tarkotuksena on alistaa vaikutasval-tansa
alaisena olevat työläiset kapi­talistien
harjottaman riiston alai­seksi,
mistä orjuuttamisesta se saa
vastapalkklokseen porvarillisten h a l -
Utusten tunnustuksen samalla k un
sen johtomlehiä nimitetään kaiken­laatuisiin
kapitalistien j a niiden h a l -
lltuk.%n virkoihin.
yieiscanadalalnen työväenliltto
(All-Canadian Congress of Labor)
mikä 1927 penistettiin useiden tais­televien
järjestöjen toimesta cana-dalaiseksi
keskusjärje.stöksi, toivoen,
että se kykenisi järjestämään j a ke­räämään
Canadan työläisten laajat
joukot yhteisen taistelun pohjalla
kapitalismia vastaan, on kuitenkin
pettänyt kaikki siihen asetetut toi­veet,
sillä sen johto hallitsemiensa
noui 40,000 työläisen nimessä kiel­tää
lakot taistelukelnoina j a pyr­k
i i sovittamaan kaikki taistelukysy-mykset
jäsenistönsä puolesta.. K u n
lisäksi otetaan luktmn sen ahdas­mielinen
.kansallinen politiikka, niin
on selvää, että se on täten muo­dostunut
sosialidemokratian ja re-formi?
min hellljäksi, missä ominai­suudessa
se on perustamisesta^
saakka rappeutunut Ja on siten työ­väenluokan
taisteluissa yhtä vaa­rallinen
kuin konsanaan Amerikan
Työväenliltto, koska sen johtajat
ovat vilpillisessä mielessä omaksu­neet
taistelunfraaseja. joiden tar­kotuksena
on sekottaa ja johtaa
työläiset sivuun vaUankumoukselll-sesta
taistelu.sta, hiljaisen Ja asteet-talsen
sosialismiin kehittymisen tiel­le.
Näiden kummankin keskusjärjes­tön
r— samoinkuin perin vähälu­kuisten
lWVV:n ja O B U : n — J o h t a ­jat
j a parlamenttaarlkot ovat pet­täneet
työläiset jokaisessa tilaisuu­dessa
kun Jäsenistö on csottautu-nut
valmiiksi ryhtymään vastusta­maan
työnostajien hyökkäyksiä. Näi­den-
Järjestöjen taholta ei-ole tehty
kerrassaan mitään merkittävää jär-je.
styn!ättömien etupäässä am­mattitaidottomien
ja o.sittain am-mattitaltoLsten
työläisten suuren
joukon järjestämiseksi.
Tämänlaatuisen tilanteen vallites­sa
on maailman vallankumoukselli­sen
ammattiyhdLstysllikkeen Johtaja,
Punainen Taloudellinen Kahsainvä-llnen,
velvottanut Canadan vallan­kumouksellisen
ammattiyhdistysliik­keen
taistelijat muodostamaan C a -
nadaan ammattiyhdistysliikkeen kes­kuksen,
mikä kykenisi johtamaan
Canadan työläisiä heidän jokapäi­väisissä
taisteluissaan kapitalistista
ratsionallsointia, työttömyyttä . Ja
sen aiheuttamaa kurjuutta vastaan.
Punainen Taloudellinen Kansainvä-;
Unen on velvottanut Canadan val­lankumoukselliset
työläiset ryhty­mään
työhön Järjestymättömien jär­jestämiseksi,
sillä maan järje-sty-mättömlen
työläisten lukumäärä
nousee y l i 700,000, Jolta reformisti­set
Amerikan Työväenliltto ja Yieis­canadalalnen
työväenliltto ovat osot-tautuneet
kykenemättömiksi Järjes-
.tämään.
Näitä tehtäviä varten on muodos­tettu
Canadan Työläisten Yhtenäl-syysliitto
(Workers Unity League
oi Canada). Se on ottanut tehtä­väkseen
järjestää Canadan työläi­set
voimakkaisiin teollisuusliittoihin.
Se järjestää reformistisiin Järjestöi­hin
toiminnan komiteoita sekä työ­paja-
j a tehdaskomiteoita. Joiden
tulee osallistua työläisten taistelui­hin
j a jatkuvasti paljastaa refor-.
.Tiisti.sen Johdon petoksen ja vara-rikkoisuuden.
Näin järjestettyjen te­ollisuusliittojen
ja komiteoiden pää-aiääränä
tulee olemaan mahdolli­simman
voimakas yhtenäisyys päi­vittäisissä
taisteluls.sa kapitalistista
riistoa vastaan.
Sa.malla kun Canadan .suomalai­sen
järjestön neljännen alueen e-duslajakokou."?
ilolla tervehtää C a ­nadan
Työläisten Yhtenälsyyslilton
perustamista velvottaa se valitta­van
aluetoimikunnan j a paikalliset
o.sastot parhaarLsa mukaan -tuke­maan
j a avustamaan sen toimin­taa.
Vallankumouksellisen liikkeen - e-des,^
ä on Canadassa suuri työ ras­kaan
teollisuuden työläisten järjes­tämisessä
eri teollisuuksilla. Meillä
on Metsä- j a maanviljelystyöläisten
teollisuusunio, joka omaa vallanku-mouk-
seUisen periaatteen. Tämä jär­jestö
vasta on etupäässä Järjestä­nyt
metsätyölälslä, mutta tulee nyt
yhä laajentamaan työskentelyääo
myö3 maanvlljelystyölälsten y. m.
vit-.-to :uu:uu 5rii-jmlieeu, ovat m*t-k
i n aialia on tciminnar-sa taloiidei-li^
iä järjestöjä. Joskin nämä ovat
vasta todellisten taistelevien uniol-den
luurankoja, sillä ne eivät vie­lä
läheskään vastaa työläisten tar­peita
voimakkuudessa Ja toiminta-tehossa.
Metsä- ja maanvlljelystyölälsten
teollisuusunio on alueella ollut san­gen
heikossa toiminnassa. Se ei
ole kyennyt saamaan kunnollista
otetta metsäkämpiUä. Siltä on puut­tunut
aktiivisuutta ja riittävää jär-jestelykykyii.
Sen toiminta on suu­reksi
osaksi nijoiltunut n i i h in kämp­piin,
missä on suomalaisia metsä­miehiä.
Tässä suhteessa toteamme, että
suomalaisten osi\stojeu toiminta
metsätyölälsten taistelujärjestön
tukemiseksi on täliän saakka r a ­joittunut
etupäässä taloudelliseen
avustamiseen. On pidetty Iltamia
metsämiesten järjestämiseksi, on ke­rätty
ja lahjoitettu varoja metsä-työläisten
taistelujen avustamiseksi.
Osastojen haalit ovat vHeet met­sämiesten
kokouspaikhcina. Suoma­laisen
järjestön lehti "Vapaus" on
myös tukenut metsätyölälsten toi­mintaa
ja taisteluja. Mutta osas­tomme
eivät ole tehneet kylUksl
valistustyötä, saadakseen Jäsenensä,
mikäli työskentelevät puutavarateol-lisuudessa
tahi st(katöissä, liitty­mään
unioon. Rohkenemme myös-kUi
välttää, ettei union taholla ole
painostettu läheisemmän yhteistoi­minnan
/välttämättömyyttä muuta
kuin avustusten saamtscssa suoma
laisten osastojen kanssa. Tämä Joh
tunee siitä, että union Jäsenet
vat verrattain Irrallisia, eikä unlol
la itselläänkään ole k y l l in vaikutus
valtaa omiin jäseniinsä. Joka t a
pauksessa lähempi vuorovaikutus
Iisi toivottavaa.
Kaivostyöläisten taloudellinen jär
jestäminen- on myös paljon laimin
lyöty. Suomalaisen järjestön Jäse
nistö el ole mobilisoitu Järjestettyyn
toimintaan tällä alalla, Joka on ko­ko
alueen tärkein, järjestymistä
kaivosalalla ei suomalaisten keskuu
dessa ole olemassa sanan varslnai
sessa merkityksessä. Tällainen asl
aintlla vallitsee huolimatta siitä, et
tä työläisten elinehtojen Ja, .työte
hon kiristämistä kiihdytetään k a i
vannoissa, huolimatta siitä, että olo
suhteet niissä muodostuvat entistä
huonommiksi sekä että yleismaail­mallisen
sodan vaara on vakavasti
lisääntynyt, mikä merkitsee paljon
Keski-Ontarion hlkkellkaivantoalu-eella.
Joka tuottaa raaka-ainetta ko­ko
maailman sotateollisuutta var­aten.""-'
''^
Ni^^sUi' syistä pn olemassaoleva
kalvastyölälsten Järjestö uudistetta­va.
Se on rakennettava volmak
kaaksl teolllsuusjärjestöksl, Joka ve­tää
Jäsenyyteensä kaikki kalvostyö
iäiset kansallisuuteen katsomatta
Suomalaisilla on tällä järjcstäyty
mlsen alalla tärkeä t(;htävä suo
rltettavanaan. .Osastomme p n teh­tävä
kaikkensa tukeakseen kaivos­teollisuuden
työläisten Järjestymls-
Aluekokous päättää lisäksi:
1. Että osastojen Jäsenten velvol
lisuus on kuulua työalaansa vastaa­vaan
ammatti- tai teollisuusliittoon,
mikäli paikkakunnalla sellainen toi­m
i i ;
2. Että Jos jäsen tai jäsenet kuu
luvat reformistiseen järjestöön, niin
on Jieidän muodostettava tohnln-nan
komitea, minkä on toimittava
Tycyäisten Yhtenälsjo^slilton anta
mien ohjeiden mukaisesti ja valvon­nan
alaisena;
3. Että osastot määrätään valvo­maan
näiden velvotu.sten käytän­töön
.sovelluttamista, mitä varten
voidaan valita erikoinen komitea,
minkä tehtävänä on myöskin tar­peellinen
ky.symyksen valaiseminen
samoin kuin ehdotusten tekeminen
osaston kokouksille mahdollisia k u ­rinpidollisia
toimenpiteitä varten,
mikäli se on tarpeellista. On kui­tenkin
otettava varteen, että mah­dollisten
kurinpidollisten toimenpi­teiden
edellä on yritettävä eslostaa
kysymykset mahdollisimman peruis-teelllsesti,
ennenkuin toimenpitei­siin
ryhdytään.
4. Että osastoissa heti ryhdytään
järjestämään vallstu-s- Ja varojen-hankin
ta-ryntäy.stä Canadan Met­sä-
Ja Maanvlljelystyölälsten uni­on
järjes-tämisen hyväksi toukokuun
ajalla, kuten järjestömme toimeen­paneva
on kohoittanut. Tämän ryn­täyksen
kulues.sa tulee järjestää oh­jelmallisia
iltamia erikoisesti Jär-
Jestämlstyön tunnetuksi tekemii;eksl
Ja rahavarojen hankkimiseksi jär-
Jcstämistyön tukemiseksi.
5. Että osastoissa ylläpidetään jat­kuvaa
propagandaa puutavarateolli-suudessa
joko tilapäisesti tahi ko­konaan
työskentelevien jäseniensä
ke.skuudef-;sa saadakseen heidät liit­tymään
aktiivisiksi Jä.seniksi puuta-varateolllsuustyölälsten
unioon;
että suomalainen järjestö teroit­taa
jäsenille, että passiivisuus omaa
ammatillista Järjestöä kohtaan on
karsittava pois j a Jä.senten oli vaiku­tettava
järjestön Johtoon: mikäli
siinä esiintyy epäkohtia j a puutteel­lisuuksia,
on ne hävitettävä sääs­tämättä
kelvottomiksi havaittuja
taantumuksellisia virkailijoita;
että taloudellisesti tuetaan met­sätyölälsten
järjestämistä ja taiste­luja
ymmärryksessä että täten saa^
Torbniöii initisk 1 ^
s. J. TCmONTON OSATOLLA ON
YLIMÄÄRÄINEN KQKOVS
naanantaina 5 p. ' toukok. alkaen
kello 8 Illalla, Jcesa vleljl kerran
tullaan käsittelemään sitä paljon
puhuttua, uuden haalin lotln osto-juttua.
Tullaanpa siis vielä kerran
oikein joukolla tähän kokoukseen,
ehkäpä siellä nyt jo vllmeUtkin saa­daan
Jotain valmUksi , tuon kauan
vireillä olleen asian suhteen. J a on
huomioon otettava myös se, että tä-liän
kokoukseen sisälle pääsee aino­astaan
jäsenet, joten jäsenkortit
mukaan j a kalkki kokoukseen. E. P .
SUOMESTA
ERIKOISLAATUINEN
TOSJUTTU ESILLÄ
VALTIOPE-OULVSSA
Kuten lehdessämme on kerrottu,
pidätettiin Oulussa viime kuulla
useita Oulun V.v. Huoltoyhdistyksen
Johtokunnan Jäseniä. Heidät on
nyttemmin kultÄukln kalkki vapau­tettu.
Pidätykset olivat Johtuneet
eräästä .Huoltoyhdistyksen lähettä­mästä
klertokhrjeestä. Toveri Väinö
Aalto, jota vältetään mainitun kler.
; toklrjoen laatijaksi, vaikka « i k u u ­lukaan
huoltoyhdistyksen Johtokun­taan,
on passitettu lääninvankilaan.
Mikäli on ihnoltettu, tullaan häntä
Oulun raastuvanoikeuden istunnos­sa
syyttämään {'valtiopetokseen y l ­lyttämisestä",
Samaan raastuvan i s ­tuntoon
ovat saaneet haasteen myös­k
in huoltoyhdistyksen toimikunnan
Jäsenet, toverit Fredrik Peltomaa,
Jaakko Karvonen, IMsa Perätalo ja
PUna Lankila, Heitä kalkkia syy-tcftäiirt
luvattomasta rahankeräyk­sestä
j a "vfrltlopetoksQcn yllyttämi­sestä".
Lisäksi on saanut haasteen
myöskin toveri Piina Aalto jonka
väitetään antaneen apua mainitun
kiertokirjeen postittamisesta.
antakaa meidän langoittaa talonne
tai'sähköuuninne. . j . '
134 Gore $t. — Puhelin 1784
SAUjUT STE. MARIE,< ONT.
IDEAL SERVICE
DYEWiWlKS *
VÄRJÄYS. SEKÄ PUHDISTUS.
LIIKE
D. Piliatrault,
>-Pubelln 1153—
S4 Borgia Street, Sudbury, On|.
Huomatkaa!
Olen tavattavissa joka keskiviik^
o sekS lauantai Sudburyn marke-i
m . Lihaa, mpncn eri laista» oQ
«ina hyvää ja tvpratta.
EMIL OJALA
•$ q<Si Sudbury. Ont.'
SYYTEVIMMA HUIPUSSAAN
Mikäli olemme saaneet tietää on
Porissa nostettu £yyte Vaaaan kir­japainon
liävltyksen johdosta pide­tyn
vastalausekokouksen puheen­johtajaa,
tov. Buoniemeä, vastaan
sen Johdosta, että kokoukseen osaa-ottaneet
työläiset tekivät lahjpltuk-i
sla roistojen hävittämän khrjapalnon
uudelleen kuntoon saattamiseksi.
Syytteen perusteena pitäisi olla
— luvaton rahankeräys,
NEUVOSTOHITTOON ON 1VLhJ!->
TU SUURI VARTIOALUS
Porvoon telakka on N-lllton kaup­pavaltuuskunnan
välityksellä saanut
tehtäväkseen suuremman vartloaluk-
.sen, joka varustetaan kahdella 350
IV. moottorilla. Runko tehdään k o -
conaan mahongista, kun sitävastoin
sisustus tehdään osittain mahon­gista,
osittain suomalaisesta puuai­neista.
Laiva valmistuu syyskuun lopulla,
a tulee Neuvostohallituksen puo­lesta
sijoitettavaksi Muiu-mannln
rannikolle kalastuksen Ja mahdolli­sen
salakuljetuksen valvomista var­ten.
Aluksen hinta on vähän alle
miljoonaa markkaa. (
Aaronlä&r
Hyvu!i:Bi tunnetun chicagolaisen
maaiausisonnusliikkeen edustajan,
Canadan postiosoite on: Box 303,
Port Arthur. Ont. (TP
Sttomalnlaea '
Naisparturl jä
Kähertäjä
Pyydämme sulkeutua arv. ylelsOn
suosioon hyvällä työlltt ja kohtelisi'
suudell.a. Kauncushoitoa myOs.
ELSA CLADE
ja
KERTTU REUNANEN
131 Peter St., Toronto, Ont
Parturiliikkebni
•il • rv.
Durbam St. i Sudbury, Ont.
Palvelee toita aina a u l i i s t i . a m -
mattitaitoiBcUa työllä. Samalla
voin-myöskin ilmoittaa ottU naisten
hiusten kiiherrystyötä tehdään meil­lä.
Työ cnailuokkaincrt j a hinnat
kohtuulliset. ^
KAAMEA RAAKALAISTEKO
jpkrhaat mojakatj sekä kahvit
saatavana aamusta varhain Il­taan
myöhään.
ENNI KOSKINEN
SUDBURY, ONT..
• .1
PALLOHUONE
Nakkilan Leistllän kylässä tapah-
:ui v.k. O pnä kaamea veriteko.
Sanotitsta kb^Iästä kololsin <ABV^.
työmies Nestor Emil Rantala, asuu
nykyään Porissa, tuli hakemaan
vaimoaan, Joka aviopuolisoiden rii­taisuuden
takia oli poistunut koto­aan
Porista aikoen matkustaa Vii­puriin,
mutta oU pysähtynyt tätin­sä
luokse Leistllän kylään. Vaimo
halunnut lähteä takaisin mie­hensä
luo, (jolloin mies tempasi
puukkonsa ja Iski £lllä vaimoaan
useita kertoja rintaan Ja vatsaan Ja
tarttuen sitten vaUnonsa niskaan
viilsi häneltä niskan poikki, katkais­ten
niskanikamat.
Vaimo kuoli heti Ja murhaaja
lähti karkuun, mutta ilmoittautui
myöhemmin Porin etsivään osa-s-toon.
Jossa hänet vangittiin.
Murhattu Lahja Rantala on 20-
vuotlas Ja murhaaja 25-vuotlas.
Helliä on 3 lasta, Joista nuorin on
2 kk, vanha.
Matkailijakoti
061—963 St. Antofa* St.,
Montreal, Qae.
NISULA ja MATTILA, onbt.
^ (Tr.
J. JARVIS,
ASIOIMISTO
Haon* 106, Haron CbaadMrp
Pubelin 2189. _ P.O. Bo* tl61
SUDBURY, ONT.
LabiVioUe, atlakirjoja,
IfanaalelcpaperoitA, elirtoUMnpIa,
y.m.
Kiinteimiatobunoja
Vaeditteiaaa tevnttsvana iltaala»
näitä aloja lähellä olevien työläis­ten
järjestämiseksi. Tämähän onjdaan .samalla värvätyksi näiden e-juuri
teollisuusunio, joka järjestää niten riistettyjen työläisten kanna-taikki
teollisuudessa työskentelevät tus suomalaiselle joukkojärjestöUem-työläiset
rotuun Ja väriin katsomat­ta.
Meidän täytyy myöntää, että
onnistunut vallankumouksellinen toi­minta
* vaatii myöskin voimakkaan
taloudellisen taistelujärjestön, joka
käsikädes.sä. poliittisen toiminnan
kanssa käy kukistamaan lahoavaa
kapitalistista yhteiskuntaa.
Kaksi pääalaa. Joiden kanssa alu­eemme
osastot j a suomalainen työ-me;
7, Että välinpitämättömyys kaivos­työläisten
Järjestymlsfä kohtaan on
poistettava Ja suomalaisissa osas­toissa
tehtävä tunnetuksi kalvostyö*
Iäisten järjestymisen väJttämättö-
3. Että osa-stot rahallisesti tukevat
kaivostyöläisten järjestämistä par­haaksi
katsomilla keinoilla.
Yleisöltä
Vapauden Tolmltasf
1. Onko soveliasta käyttää sanaa
"kommunisti" puhuttalssa osuus­kauppa-
asioista?
2. Onko epäjohdonmukaista sekot­taa
kommunistinen suuntakäslte j a
asuustoimintakäslte yhteen?
Vastaus: 1. On, 2. EL
COTIHOIDON A V U L L A TERVEY-T
E E N ! SUOMENKIELI.
SILLÄ OHJEILLANI
Laosnollioco r«irl9to}2r}«(t«laiS M
Miiiopmoaa* (fatitoläati) - , , , ,. IjQt
B#»k«. IC««ri«. j , Hedelnamokijirjertelaa 14«
Pu«toptr«BDD« -. • , . • III „ I , ,1 xift
Ttt*e»i\iua> ve«ip«r«sas* r- , i , m . i . . . . i, • „ 2.00
LaoonolKn^ •ukupuolielgmj (äUio* teo*
•biluo) 2 JOB
N«<*tea •iitiaelisModil • - IJt
MJdien j« ntita »^kvpaoVuictt krkeneait.
IrmSö* . • ijffC
Veoeerim Uudit ttliitn oodet pvutno».
I«r«t , , , ,,„ 1 „ 3J0C
Beunu»iwo, Y«kio fm Jnflaeaiaa psnDssf IM
uapiHodio (icora» T«tf«o) ptruuoioes ^ IJOO
TCJO., » . « -
Huora, YHDEIf DOLLARIN MAKSUSTA w
uu«s I M I U U B «tInJdea Intfmrktila. Krwlr>
»•<) j»»Jn;f^'äin "per*oouiwbUi<ia" Iloilo-Objel-u.
TiluiM* ««oitteelU:
DR. K O S k r S f l E A L T H SERVICE.
Box 1198« Saa Franelacb, CaUL
M ' 1
Ainoa valmistaja Sud-buiyn
piirissä. —
Box 1028 - Phöne 946
Sudbory, Ont
Br. S. J. MiUer
HAMMASLXJIKXRI
Spesialisti 'l
\
tekohampaiden i » ]qn}tiim^ lafc;
tossa seka siltatySalalla
Acrae apteekin yläkerrassa 1
Cedar j ä Pnrbam kat. kutmassa ^
P. O. Box 636 Pobelia SJt
SUDBURY,^ ONT. l i