1930-10-08-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-1930 Keskivtikkona, lo^rS p:nä — Wed., Oct. 8 SUOMBEg iuomep M:b|^ t ^ ; mutta juori sen takia ei icni> igii^^LIn yl^idDiielisyy^ siinä pä^> an DoUaristu .i,tä alle $20.00. 60c $•'0 00—*4a.liö. 80c ks'rä-?80.0l)-$10O.O0 laiselta seuraavalta a l ilta dollarilta. $500.00 j a «Ilta y l o . natta .umman .aaruu- „alähelyk.Ut5^0Vat lä- 3.50 lähetykseltä, ^i^^a, c i e t a a n . Kurasi a Smksta. hetykset osotteella. APAUS, SUDBURY. ONT^ dlettejä myydäcji, lakoa pUeUidäoita e ottavat ralia-#äiit|lt myöskin: iONTREAL BRANCa st. Antoiue, S t , ontraal, Que. ojmrössA m Järjestön sihteeri, i3roadview Ave. K JOKELA, Peter Street r. KAHILA, leen St. West, tai l Boon Ave. IILJAIOSKELA, . 03, Timmins, Ont. i ä . kttn 'äveysppin alalla muutenkin on paljon erimielisyyttä Ja hor. juvaisuutta. Vain yhdessä kohdin — e t t ä nim. kasvatukset vttllee olla kristillis-si-veellistä^— oh (porvariUisteTi) .ajat-tdijaih. kfesken yksimielisyyttä tähän asti ölli^.- Mutta se. onkin hy- VAPAUS IRTHUR BMHCB B Bay Street,'' Arthur, Ontarh. RO KIVINEN iand Lake. Ont. vin ymmärrettävää; sillä siveysoppi qn nyt icerta kaikkiaan niin sot|;et-tu uskontoon, että sitä on ollut vaikea siitä erottaa, tim. oh esl-kristillis^ filosoofeja sen vuoksi jnuokkälltu! Niinp% sit^ratas^ Platonia, Joka .kc^sy^txdtsen tai^k^tukseksi asettaa valtion, kunnon kansalaisten kiasVattamisen: mutta hänen kom-muhistlneh valtiöihanteensa tehdään samalla ^äiltävltksL aiUll siitä on vain askel — Jumalan valtakuntaan taivaassa! Platon on osaksi oikeas. sa. osaksi, väärässä, muka. Bxistillisen kasvatuksen tarkoituksena on siten ajanlaskumme alusta ollut "Jumalan kuva,". Tosin sitä on tulkittu monella tavalla, varsin vapaastikin. Mutta aiha uskonpuhdistuksen, aikaan asti siitä pidettiin Uukasti kiinni. Ja se Johti — nUn-kuin on salvottu — "liioittelussaan sllhoi kristillisen kasvatuksen irvikuvaan, Joka täydellisessä maail-manhalveluksumisessa ja lihan ki^olettamj^essa näki tehokkaimman keinon kaiken inhimillisen kurjuuden poistaipijiseksV'. Uskonpuhdistuksen jälkeen lisättiin tähän val-tiotarkoitus: lapsista tuli. kasvattaa myöskin kuuliaisia alamaisia. Ja sillä kannalla oli asia aina 18 :u-nelle yuosisadälle, — kas;vattajat kääntyiT^ät tepiriplneen ja käytän-nölUsine ohjelmineen ruhtinasten puoleen pyytäen känhatusta. Ja ruhtinaat antoivat laatia kbulujärjes-tykset Ja vahvistivat ne. Vasta valistusfilosofia avartaa kas-vatutaen tarkoitukisen. Coihenius oi-tää kiinni muodollisesti "Jumalan kuvasta", mutta tulkitsee sitä yleis-inhlmillisesti, niin että se hänellä merkitsee kaikenpuolisen Ja sopusuhtaisen sivistyksen Ihannetta. Rousseau saarnaa palaam.lsta luontoon. • "Luonnollisen kasvatuksen täytyy tehdä ihminen sopivaksi kaikkiin inhimillisiih olosuhteisiin.' Samanlaisen tarkoituksen esiintuovat filantroplstit. Basedo^r m.m. s a noi kuvatuksen tarkoituksena olevan kehittEÄ ihminen — h ä n käytt ä ä sanaa: 'eurooppalainen* —, ^doton sive3rslaki kohdistuu y)cs$- lööA. Jotta yhteiskunta tulisi paremmaksi. Aäytyy yksilön tahtoa ke-, hittää! Tämä individualistinen piioli tulee 'vielä selvemmin esille EUmtln oppilailla. Mutta Kantin siveysopis-ta koettaa myös eiäs uus^aikainen suunta johtaa yhteiskunnallisen kasvatuksen välttämättömyyden. Sitä edustaa prof. Natrop. Hänelle täy-tjry antaa tunnustus; mutta ratkaisematta tämä tehtävä vielä on. Kasvatuksen tarkoitus on kai sit. tenkin sehtettävä taloudellisen lils^ tcriankäsityksen valossa. Marxia on kuultava. — Taloudellinen historiankäsitys, niin selittää 'Engels, lähtee siitä, "että tuotanto,'ja tuotantoa lähinnä tuotteiden vaihto, on kaiken yhteiskuntakehityksen perusta". S§a-tähden "viimeiset syyt eivät ole löydettävissä ihmisten päästä eikä 'heidän kasvavasta totuudeji- ja oikeudentunnostaan, vaan tuotantoja vaihtotavan' muutoksista, — aikakauden taloudesta". Kasvatuksen suunta riippuu siis taloudesta, ja kasvatuJ^en tarkoi-tus on ajan katsantokannan mukainen. T.S. niinkuin ristiretkiä tehtiin— l^lä-^iskonkil veliä mutta tosiasiallisesti niihin johti riistämls- Ja saalistushimo, niin kasvatuksellakin voi olla ja täytyy oUa ylevä päämääränsä, mutta — sen el tar^ vitse lainkaan vastata sitä. Taloudellinen elämä on se pohja, josta kasvatuksen sisältö riippuu; siellä on syy, ja se pakottaa etsimään tarkoitusta. Joka olisi omansa selittämään tuon suunnan. Mutta se el luonnollisestikaan voi tapahtua muuta kuin ajan hengessä, —' suuretkin nerot, kaikkein ennakkoluu-lottomimmatkin, kuvastavat ,valn aikansa käsityksiä, Jotka muuttavat. Siten taloudelliset syyt aina jakautuvat aatteellisiin muotoihin, ja kasvatuksenkin tarkoitus — s^, Nenrosisitosta ll<»%k9T^ Ipita^uoxaaaknntieB koaeikttotta on paljastettu järjestetty kavaltajasakki. Kavaltajat varastivat säännösteityjä ruokat^jr-peitä ksrmmenien . tuiansien väärennettyjen ostokirjojen avulla, Kavallustoimihnalla oli joukkoluoa-ne j a oli sen tarkoituksena' jarruttaa työläisten varustelua. ^ Tutkimusten ja henkilökohtaisten tunnustusten kautta on saatu me käyttämään kaUcen energiamme Neuvostovallan, maailman vallankumouksen linnakkeen taloud^ ]a kulttuurin kohottamiseksi ja 5- vuQsissuunnitelman 4 vuodessa toteuttamiseksi sekä maatalouden kol-lektivisoimiseksi. Tämän toteuttamiseksi päätämme: 1. Jokainen nuorisoliittolainen kirjoittautuu iskuryhmäläiseksi ja l u jitamme sosialistista kilpailua. 2. Kohotamme työntiiottavaisua-dcn maksimiin niin opiskelussa^ kuin käytännöllisessäkin työskentelyssä. 3. Autamme konkreettisilla toimenpiteillä köyhiä ja keskivarak-hm Idrje LaUari Ahosnoimdaisele Seen kollektiiviseen talousmuotoon. 4. Taistelemme oikeisto- Ja va-tamalla puolu^opiskelua 5. Lujitamme maamme puolustusta ottamalla osaa aktiivisesti Osoa-vlahimin työhön sptilaallisten tietojemme kartuttamiseksi. , Eläköön Kansainvälinen nuorisopäivä! Eläköön selville, että ryhmä osuustoiminta-koneiston työntekijöitä on syste-jkaita talonpoikia heidän sUrtymlsek-maattisesti luovuttanut Mosko^n j a lähikaupunkien spekulanteille satoja tonneja rasvaa, sokeria, jauhoja, ryynejä jne. Yksitjriakaup^ piaat ottivat sitten näistä tuotteista moninkertaisen hinnan, Huomätuimpia k^yaltÄJia ovat seuraavat henkilöt: Valujev, D. I., kauppiaan poika, ilman määrättyä tointa; Akimov, R. K., ^elintarve, varaston johtaja, Sokolski, V. T-, elintarvevaraston johtajan apulainen, Shorsholiani — kauppias, Tshungunov — ruokalan^ johtaja, Kosmodemjanski, S. A . — ilman määrättyä tointa (sai väätenne-tyillä papereilla käytettäväkseen eSOO ostokirjaa muka sesonkityo-läisille). Kaikki yllämainitut tuomittiin korkeimpaan rangaistukseen — ammuttavaksi. Tuomio on pantu täytäntöön. Muut syytetyistä tuomittiin eri pitkiin vankeusrangaistuksiin. KANSAINVÄLINEN NUORISOPÄIVÄ RÄÄPYÄLLÄ •RääpyäUä vietettiin Kansainvälistä nuorisopäivää kommuuna "Työn" ruokasalissa. Johon tilaisuuteen osallistuivat myöskin SB:T:n .oppilaat ja henkilökunta. Käydyn josta filosoofit ovat olleet eri mid-ijjeskystelun pohjalla hyväksyttihi tä Ja pedagoogit ktekustelleet ' seuraava päätöslauselma: on oikeastaan vain tunnuslause. Jo- ( Rääpyän Karjanholtoteknikumhi, ka on tarpeen Joukkoihin vetoaml- .kommuuna "Työn" ja Pedteknlku- Oleoome eläneet viime aikoina ankarassa Itsetutkistelussa, sill& Porvar i ja vaifsinkin sen cääv^suixten ä-pärikkö Lahtari Aitosuomalainen o-vat syyttäneet meitä epÄisänmaalli-suudesta. Olemme hengess^inme tallustaneet koko elämämme polun laamasta* lapsuudestamme tt|hän v^i-vään saakka. Kiertelleet ja kahlanneet ilottoman, nälästi^ rikkaan lapsuutemme Ja nuoruuden taii^eet. Kokeneet hikipiUojen viivat ja van. kiloiden piinaavat murjut, mutta t u loksetta havaitakseq^e itsessäm-kansa. Mielestämme juuri tällainen tas. sukinttu Ja pyöreätakamuksinen maatiaiskukko parludten edustaa s i tä aitosuomalalsuuden kukkbiAaista ylvästelyä, jolla se pyrkii poUitti«!et tunnuksensa maailmalle kiekaise-maan. Samalla se kuvaa sitä kukkomaista tappeluhalua, jonka läpi-puremaa on koko lahtarisuqmalal. suus. Ja ennenkaikkea se muistuttaa lintua. Joka ön kbrlslanht niidenkin valtakuntien vaakunoita joiden mukaan lahtarl^uom?ilalsetkln me hiventäkään epäisänmaallisuut- orientoitumisensa ott&vat. E^kimerklk-ta. Kaikki tämä vain siitä yksinker-semmistoj^ oikkeamia vastaan lujit-! täisestä syystä, ettei isällämme eikä hänenkään isällä ole ollut maata, kämmenen leveydeltäkään. Joten «lä ja ole sitten Isänniaallinen. Mutta kuitenkin. Oicuime olleet heikko ja antaneet tämän Lahtarl Aitosuomalaisen alinomaisen nalkutuksen itseemme niin paljon vai- Eläköön NKP (b) — sosialistisen kuttaa, että päätimme yrtttää olla rakennustyön ohjaaja! NEUVOSTOMAALLE OMIA LAtVOJA kerran olkea isänmaallinen. Mutta "Eläköön'maaTlmsii vaUankumous! »^"en? Mietimme ja vihdoin keksim-me: kalkki isänmaalliset teot ^esiintyvät suurien aatteiden esittämisenä. Ja niin päätimme mekhi tehdä. Lah. tari Aitosuomalaisen moitteen Ja morkkauksen herättämänä pyydämme siis hänen välitykseUään jättää isänmaallisen Porvarin harkittavaksi seuraava tosi-lsänmaälllnen ehd^ tuksemme: Vastoin Suomen kansan, s.o. työ-tahtoa on seksi, heidän kokoamlsekseen Ja 'johtamisekseen. Sanomattakin' siis on selvä, ettöi kasvatuksen tarkoitusta voida kaikkia aikoja varten ja kaikkiin olosuhteisiin nähden määrätä, vaikkapa filosoofit pääsivätkin siltä yksimielisyyteen. . Kasvatuksen tarkoitus on kyllä filosofinen kysy-hiys, se myönnettäköön. Mutta se mN VUORI Forcupine, On . IVID HEUN, imilla Eesk)-Ont«zl(MH atuksen tar-jtuksesta m tarkoitus on aito f i - ^symys. Siitä huollmat-attaa olla syytä tutus-mkin. Kukapa vanhin suudessa päättänyt kas-lan sellaisiksi ja sellai-' tsi? Harvemmat vän-evät päättäneet opettaa iärättyjä tietoja ja talia niin ollen on kasva-ätus, se päämäärä, Jo-e? Onko olemassa eh-anne, joka kasvatuksen ärää? symykseen etslkäämni? uutaman ohjelniiakirja-fn tarkoituksesta el ^1- sken olla yhtä .mieltä. siitä, minkä filosoofl- Imän kannalla kukin miten he suhtautuvat lykseen. Filosofian, vara Il kannalta nim. koete- "jonka elämä olisi niin vahingoton, on sitä aivan toisessa mielessä kuin niin - yleishyödyllinen ja niin tyytyväinen kuhi suinkin". Hänen l i - losoofhien päämääränsä oli pyrki, mya onnellisuuteen. Paljon huomattavampi k u i t e n l ^ on Pestalozzi, joka havaitsi kasvatuksen yhteyden yhteiskunnallisten olojen kanssa. Hän vaati ihmisen kalkkien voimien ja kykyjen sopusuhtaista kehittämistä. Ja, "ihmisyyden oman luonnon olemuksen" ennenkaikkea tuli määrätä sen muodostaminen". Kant taas filosoofln * tyyneydellä esitti kaiken sen, mihhi Pestalozzi oli val-länkumousmiehen innolla käynyt käsiksi. Hän tahtoi, ettei lapsia kasvatettaisi syntyperän mukaan ny-ikyistä, vaan ihmisyyden aatteen mukaan ^ tulevaa parempaa yhteiskuntatilaa varten. Mutta Kantkin — hänestä on sanottu, että hän oli vienyt Jumalan ulos järjestelmäs-t p n pääovesta, tuodakseen sen ta-ikäisin takaovesta — puolsi uskon-npnpetusta, vaikkakin hän piti puhdasta slveysopetusta parempana. Kantta merkitystä kasvatusoppiin nähden ei voi liioitella, — hänen ideaJisttaen slveysopplnsa»/ on sen pohjana. Sattuvasti onkin sanottu, että Herbart, joka on tieteellisen kasvatusopin luoja, on vain tulkinnut Kantia poroporvarillisesti. S i - veellisett tahdon mnodostaminen on lupilla pääasia, — "henkilön oman tahdon, joka on lähtenyt siitä tietoisuudesta, että siveyslailla on eh-mitä luullaan. Filosoofit sopivat parhaiten pohtimaan tällaisia "äärimmäisiä kysymyksiä", ja he voivat pitää aatteen lippua korkealla. Luultavasti tulee kuitenkin sekin aika, .jolloin kasvatuksen tarkoituksenmukaisuudesta nousee suurempi kysymys. Ja silloin on luka filosoofien väistyä. Sillä "Jumalan kuva", "onnellinen ihminen" Ja "eu-rooppalaInenl'_ "amerikalainen" y.m. s ovat pötyä niin kauan kuin nykyinen kapitalistinen järjestelmä vallitsee. Moraalikäsitteetkin riippuvat siitä,, mikä on kaiken yhteiskuntajärjestyksen perusta — "tuotannosta ia tuotantoa lähinnä tuotteiden vaihdosta". Ja siitä myös riippuu kasvatuksen tarkoitus: nykyisessä yhteiskunnassa ei kasvatus voi olla muuta kuin luokkakasvatusta. Vasta sosialismin toteutuminen tekee mahdolliseksi korkeamman kasva-tusihanteen noudattamisen. — H . V , min nuorisoliittolaiset ja puolueettomat kokoontunetaa viettämään XVr kansahivälistä nuorisopäivää ja käsiteltyään nykyistä kansainvälistä . ja Neuvostovallan sisäistä tilannetta, sekä Nuorisoliiton tehtäviä toteaa, että kajj^italismin yhä kasvava kriisi kaakissa maissa kärjistää luokkataistelua, jossa taistelussa myöskin nuoriso tulee näyttelemään huomattavaa osaa. Taloudellisesta kriisistä vyöryttävät syyn kapitalistit Neuvostovallan niskoille. Tämän tähden nyt kuoleva kapitalismi hankkiutuu suoranaiseen hyökkäykseen Neuvostovallan Jdmp-puun. Maaperän valmistamiseksi tähän se harjoittaa petomaista vainoa vallankumouksellisia vastaan hävittäen niiden Järjestöjä ja van.: giten työläisiä. Erikoisen raskaana on kohdistunut porvariston ja heidän apurlensa sosiallfascistlen vainotoimenpiteet työläisnuorison vallankumouksellista toimintaa vas-t- aan. Siitä viimeisimpänä esimerkkinä on Suomen lahtarien suorittama työläisnuorisoliiton hajoittam)^ nen. . Keino atUohurjastelua vastaan^ — 'Lehtonen: "Minä kohtasin vaimoni omituisella tavalla: ajoin autollani hänet nurin, ja sitten jouduin hänen kanssaan, naimisiin." Mehtonen: "Jos jokaiselle kävisi samalla tavalla, niin vähemmäi^ iksen tarkoitusta osölt- dottomastl sitova pätevyys". T.s.' olisi hurjaa ajoa.' Tänä Kansainvälisenä nuorisopäivänä lähetämme tulisen terveh-dyksemme kaikkfen maiden vallankumoukselliselle nuotlsolle, erittäinkin kovia kokeneelle Suomen Vallankumoukselliselle nuorisolle. Seuraamme kaikella" . mielenkiinnolla taöteluanne, tapahtukoonpa se sit- .ten Kiinassa, Intiassa, Unkarissa, Suomessa tai missä maassa tahansa. Keholtamme kaikkien maiden työläisnuorisoa kohottamaan bols-hevistisen taistelulipun korkealle. Ja vannoudumme kaikin keinoin auttamaan voittoisaa taisteluanne, sillä teidän voittonne ja meidän saavutuksemme sosialistisen rakennustyön alalla on koko maailman työtätekevien voitto. NKP (b):n Johdolla lupaudum- SSSR:n Osoaviahimin keskusneu- Vosto julistuksessaan kaikille työtätekeville iUhoittaa: Viimeaikolhm asti ovat SSSR:n laajat työtätekevät joukot ja koko proletaartaen yhteiskunnallisuus pysyneet huomattavassa määrin syt-jässä maamme ilmalaivojen rakentamisesta. Ainoastaan viime päivtaä Ilmalaiva "Kreivi Zeppelinta" vip-rallun jälkeen Moskovassa on tällä alalla-huomattavissa melkoista elpymistä. Sanomalehdet .— "Pravda", "Komsomolskaja Pravda". "Krasna-ja Svesda" ym. ovat alottaneet varojen keräyskamppailun mahtavien neuvostolhnaialvojen rakennusrahastoon. Tässä sanomalehtien • ja useitten muiden järjestöjen alotteessa näkee Neuvostoliiton Osoaviahimin Kes-kusneuvosto neuvostoyhteiskunnaltl-suuden valtavan Ulkkeen alun iima-lalvarakennustöiden mahdollisimman joutuisaksi kehittämiseksi. Osoaviahimin .Keskusneuvosto kutsuu kalkkia Osoaviahimin jäseniä, koko puolue- Ja . neuvostollista lehdistöä, kaikkia työtätekeviä tieteellisiä voimia ja kaikkia, joille ovat kalliit l ^ S R : n ilmalaivojen rakentamisen edut, ryhtymään laajaan varojen keräykseen ilmalaivojen- rakentamiseksi SSSR:ssä. Neuvostojen maan yllä on saatava leijailemaan, kym-mfenlä mahtavia neuvqptoilmalalvo. Ja. Kalkki yleiseen ilmalaivaraken-iftjjjfifäliastoon kerätyt varat on käyi tettf^Vä niissä laskelmissa, että tulisi turvatuksi ilmalaivojen rakentaminen seuraavassa prjestyksessä: 1.-"Pravda", 2 "Kllm Voroshilov", 3. "Oso-Aviahim". KÖYHÄLISTdN KATBE KOHDISTUU KOMMUUNAAN raM "n jo mainitsimme, alleissa ilmestyvä nos-mekafooni", Raivaajaani alkuun varojen ke- Suomen noskelaiselle lalitaistelurahoiksi. Siistimme, e t t ä Amerikan työläiset eivät toki "ja, että panisivat ra- 'Ti mokomaan tarkoi-mme enemmänkin kuin ä Raivaajan pullistelut noskien auttamiseksi !t ihan äitiinsä. Ajat-tnielessämme, että kylkiä saa hengenheimo-favoitua kasaan muu-dollareita, mutta nyt n sillä tavalla, että telemarame sadat dol-utiätuneet muutamiksi alkupäivinä oli Raivaajan oman "paijaan tuottanut koko. fyllä lohduttelee, että tuottanut kiitettäviä losta ajasta huolimat-äamaa mieltä. Vähem-ittänyt. Kaikkein hu- \ kuitenkin keräykses- 1 yksikään noakelaisen 'ysvaltalaisista napa- ^"tuloisista herroista, sonttiäkään likoon ^'^n veljiensä toimin-mi-^ eks;. Keräyksestä ' valkaista säännöllisesti Raivaajassa lähettäjäin nimet, eikä niiden joukossa näy yhtään "eturivin miestä. Panee epäilemään, että keräyksellä olikin tarkoitus haravoida kasaan tavallisten työläisten hiellä ja vaivalla koottuja penninkejä, suuripalkkaisten noskepomojen uhraamatta "aatteensa", eteen murustakaan. Keräys kuitenkin, kuten mainitsimme, tuotti vesiperän apajan. Mutta Raivaajan herrat eivät näytä vieläkään uskovan, ettei kansalta mokomiin tarkoituksiin rahaa heltiä, nimkuin suomalaisten noske-laisten_ avustamiseen, sUlä mainittua keräystä näytään jatkettavan edelleenkin. Lehti kirjoittaa, että •käyty voimakää Vaalitaistelu jätti puolueen kassaan varmasti velkoja, mainiten lisäfcei, että joulukuulla tulee kunnallisvaalit ja vuoden alussa presidentin vaalit. Jotta yhdysvaltalaisten työläisten tulisi vain edelleenkin lähettää dollarinsa Raivaajalle, Uskallamme epäillä, ettei jatkettukaan keräys tuota sen suurempia tuloksia. Käsittäähän jokainen ajatteleva työläinen, . ettei iSaöm^ presidentin,vaaleissa, enem-l »ää kuin knnnaillisvaaleissakaan ta-srallisilla rasvanahkaisilla, työläisillä ole m i t ^ n pnliumista, joteil on Ihftn turhaa vo|iteen haaskausta avustaa npskelaisia enempää ra^ h^Llisesti kuin muutenlcaan kannattamalla. Toista. olisi, jos alettaisiin kerätä_ Suomen työläisille rahaa ruokatarpeisiin ja kättäpite.m-pien hankkimista vaaten. Viimeaikaiset tapahtumat Suomessa ovat osoittaneet, että fascisteihin ja yleensä porvareihin ei vaikuta vaaliliput tuon taivaallista; jotain kou-raantiintuvarapaa olla täytyy en-neukuin niiden kanssa pärjää. Raivaaja itsekin marisee eräässä viime viikon loppupuolen numerossaan, että hukkaan on tainnut mennä koko Suomen noskelaisten vaalivoitto, sillä lapualaiset uhkaÄvat nyt toteuttaa ohjelmansa pakkokeinoin. Noskelaisilla nim. oli viime eduskunnassa 57 edustajaa jä nyt puhutaan heidän saaneen noin 70. Se merkitsee siis sitä, — jos nämä edustajat pysyvät sanoissaian — että pakkolakeja työläisiä vastaan ci voida eduskunnassa hyväksyä, koska siihen vaaditaan kahden-kolmasosan äänten enemmistö. Vaalivoitto siis asetti nosket Suomessa pahaan pinteeseen. Työväen pettämiseksi pitäisi heidän eduskunnassa pullikoida fascisteja vastaan, mutta ei oikein kärsLsi, kun on perustuslakien määräämä laumaankin kiroavat kansaa, kun se heille lykkäsi muutamia edustajia liikaa. Jos edustajamäärä olisi; pysynyt entisellään, niin olisi ollut sangen helppo asia näyttää kansalle, että qiitäs tässä lapualaisten edessä voidaan kun ette ole äänestäneet meilie enemmistöä, taikka edes yhtä kolmattaosaa edustajamäärästä, e t t ä voisi estää perustuslain muutokset. Kommunistit ovat aina sanoneet, että koko kapitalistien parlament-taarineh toiminta oh narripeliä, jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin jyvätä köyhää kansaa mahdollisimman .raskaasti. Suomen esimerkki nykypäiviltä osoitt^^a sen kannan aivan oikeaksi. Siellä ei vaalilipuilla ole nykyään Tninkäänlaista merkitystä. Lapuanlaki se on joka määrää miten asiat menevät. Suomessa tarvitaan tällä hetkellä ainoastaan suurta proletaarista luutaa, joka lakaisisi kaikki paikat puhtaaksi lapualaisuudesta. Sellaisen luudan hankkimiseksi jo.s R a i ^ j a panee dollarikeräyksen, niin siihen panen markkani minäkin likoon. Vaalilipuilla tappelema edustajia, joilla voidaan estää. nainen nousevaa myrskyilmaa vas perustuslakiluontoisten ehdotusten'taan on J'ian lapsellista hommaa hyväksymiseksi tuleminedn. Jos joka mies äänestää lakiehdotuksia tavallisen työmiehen mielestä. Lapualaiset häviävät kaikkein parhai-vastaan, joita lapualaiset .eduskun- ten Suomestakin heidän omiHa taan. kiikuttavat, niin aiheutuu siitä," että lapualaiset panevat ne voimaan väkivalloin. Noskepar^t Suomessa ovat tosiaankin penkin j a seinän välissä. Pitäisi koettaa touhuta työväenmieh'inäkin, mutta samalla se pitäisi tehdä sillä tavalla, etteivät lapualaiset suuttuisi- Noskelaisten johtopamput var-aseillaan, nim. koettamalla päästä paukkUratidan siihen päähän, jota sanotaan, peräpuoleksi. ^ MuuntaiJaeh "ta|»peleminen" on itsestään eielnnvihollisesta lähtöisin ja' vie .työläiset lopuksi ikäiseen kadotuk.<u;cn — nimittäin täydelliseen kap^listien orjtioteen. SeppS Jnmpnraineo. kommuuna "Pyrtatö" (Volosovan pilrri) on vähemmistökansalllsuuksl-en kommuuna. Se kehittyy päivä päivältä eikä horju vaikeuksien edes. sä. Viljan leikkuu suoritettiin hyvin, pienestä työntekijämäärästä huolimatta. Jäsenten yksimielisyyden mukaan työpäivä Jatkui aina 10—13 tuntiin asti viljankorjuun aikana, Parhaillaan on käynnissä viljan puiminen, joka tapahtuu omiatekolsella "kombaineriUa". Se pui ja puhdistaa viljan samanaikaisesti. Kone on kommuunan jäsenen tov. Sjöruk-sen keksimä ja palkoilleen asettama. Kommunnan jäsenet lausuvat hänelle toverillisen kiitoksensa, sillä kone kohottaa . työntuottavaisuutta puinnissa 25—30%. Työtehon kohottamisella ja tarmokkuudella käytännössä osoitamme ympäristön talonpolkaisroiie suurtalouden etuisuulet. Olemme osotta-neet yksityistalonpojllle apua. suorittamalla koneillamme heidän töu tään viljanlelkkuussa ja puinnissa. Työllämme kumoamme kulakkien läityrlen huhut, että "kommuunassa eletään huonosti, syödään tumus-vettä, riidellään ja laiskotellaan''. feommuunan jäsenet itsetietolsesti jullstaututulvat iskureiksi, eikä ainoastaan sanoissa, vaan teoissa. Kommuunan naisetkin ovat hyvillä i l moilla olleet ensimäisinä suorittamaan kaksi työnormla, s.o, karjaku-jassa aamuin, päivälllstunnilla ja i l loin, mutta suurimman osan ajasta pellolla. Samoin keittiössä työsken-telljät, jotka tekivät työtä joka toinen päivä, suorittavat nyt vapaapäl-vlnään työtä pelloilla. Kommiiunan Jäsenet päättivät yk-simjelisesti tilata lainaa "5-vuotls-suUnniteima 4:ssä vuodes.$a". jokainen jäsen 2 viikon työpalkalla sekä Kollektiivisesti yhden päivän palkalla. Yhteensä lainaa on tilattu 150 ruplan arvosta. "Pyrinnön" Jäsenet käsittelivät y-leisessä kokouksessaan uskonnonvastaista työtä ja Sotivien Jumalatto-nnilen liiton jatsheikan perustamista k<»hmuunan yhteyteen. Kommuunan jäsenet yksimielisesti päättivät: järjestää uskonnonvastaisia keskusteluja vähintäin 2 kertaa kuukaudessa; perustaa kommuunan yhteyteen SoUvlen Jumalattomien Jat-sheikka, johMi lupautuivat kaikki liittyä jäseniksi. Jo. kokoustilaisuudessa jatsheik-kaan kirjoittautui 24 jäsentä. tätekevien talonpoUden maassa ryhd;^tty suurella ryttaällä poistamaan kaikkea sitH, mikä tavalla taikka toisella el ole aitosuomalaista alkuperää. Tämän tahdon on tosi-isänmaallisuuden hävälsemis-tä Ja aitosuomalälsuusperiaattelden lokaan tallausta se, että edelleenkhi on suomalaisuuden symboolina r i l - kinruottalalstcn keksltiiä nälkäinen afrikalalnen leijona. SUlä jokainen tietää ,ettei mä&ssia Ole koskaan ollut eikä muualla nähty, kuin Fehnläi sirkuksen rautahäkelSsä, mokomäia otusta. Tosin Isähmäö315suutt8imme el loukkaa tämän leijonan hälkäi-syys, sillä sehän sopii mainiosti kuvaamaan Sitä kurjuutta, missä elää todellinen kahsa, mutta se, että siinä ei ole mitään tosisuomaläisuutta, el anna rauhaa nyt heränneelle 1- sänmaalllselle mielellemme. Tämän tähden siis vakavan h&t. kintamme Jälkeen ehdotammekin, että muutettakoon' tosisuomilaläuu-den vertauskuvaksi ehtasuomalainen maatiaiskukko. 6ellataen oikea mä-talakoiptaen maatiaiskukko. Joka siellä Lapuan tanhuantunkiollla hyppii aidalle ja ruikauttaa Isänm&ania tunnusvärit likaisen harmaana ^ l -! nivalkosekotuksena 6janj?lentarcelle ja kiekaisee yivästelpVän kukkokic-si tsaari-Venäjän vaakunassa oli sil-pisatoinen kotkaräpiläs. Ja kuten tunnettua on kaikki se mikä haisee tsaarijärjestelmälle, altosuomalaisuu-delle kelpaavaa," kun se vaan sopivalla tavalla suomalaistutetaan. Niin kuin tää" KosoUi icotkaruplien ker-jäämtaen kreivi Buxhövdeniltä on kansalle osottanut. Mutta e*l ainoastaan jo tässä mataltut tekijät puhu lapualalsku-kon kunniaan nostamista, vaan on vielä muitakin sangen painavia seikkoja. Jotka puhuvat tämän puolesta. Esimerkiksi tämä: Lahtarit c-lävät parhaillaan, kuten timnettua^ klekuen Ja kuopien' kalkkita Uman-suimtiin kuten kaistapäinen kukko. Ja edelleen suurporvarit Ja tuldcik^- pitallstlt ovat nostattaneet pohjan-maialaiset körttilaismanttaalijutoit kukkomaiseen pörhistelyyn maan työläisiä ja työtätekeviä talonpoikia vastaan maksattaakseen näillä vanu rikkoutuneen lahtarihuusholllhsa. Joten kukko maan symbooltaa siis mainiosti kuvaisi tämän hetken sisä. poliittista tUannetta. Ja samota kuin posetilvtasöittaja käyttää .n&pukäljaa onnehlehtlen nostamiseen, hita samota voisi &• jatella vararlkkoutuneen lahtatipor-varlston käyttävän maatlalskukkoa oman onnenlehtensä nostamiseen vaikkapa esim. metsärikkaasta Neuvosto- Karjalasta. Nito, kalkki tämä puhuu ehdotuk-sepime puolesta. J a jos vielä lisäämme, että sellainen kuuluisa pääkal-lorunous, joka on puhjeimut kukkaansa aitosuomalalsuuden helmas. sa, ei ole kertaakaan kyennyt menestyksellisesti käyttämään aiheenaan maan nykyistä vaakuna-leljo-naa, sillä siihen on vaikeasti löydettävissä loppusointuja, saisi maatl. alskukosta itselleen mainion siiviltä jän. Estaierklksi näin. Suomen kukko, Suomen lukko siin on turVas Pekka-Ukko J.n.e. Jotta isänmaallista tunteta otta. kaa. vastaan ehdotuksemme, Lahtar l ' Aitosuomalainen. — Porsaanpää. ONNOmOT TyöiaisittheUiJAt ja liikkeelle »irfltÄnuelM.L ^ hettfikRfi tervehdykfieÄnfe k a » » l^ läiaiUe^^gjJftJjK»^^^^^ jatlLUJT' vaiitykseBi-Jgt kaisu tulee leviattMn <?w5*:^ siin tyoläiskoteihin ymJÄrt Canadan, joten . kannattaa telstelutervfeiBen» Sfkoteesti keholtamme Ähefcr' tal^k jä)fjeiimfe?> «jrilsoift-jaogtoilta V^"?*,?^^'»!!^*^^- 7 doll., puoli iaivna 1^ 4<»H. J» , koko sivu 20 doll. tervelidyl^Maii^ , '<Ty<aaiaurlieiU}«tUiL Jouluun"! itmoiiuk«e^ i a *»»>v5t*iä« 3' mennetMi o . o t t « e l U : TySIIU-u r k e i l i j a iÄ J6ttt* n ^ k o n t ^ r ir Villieläimet filminäy. ( « S?, "^HS^^S^^^ täniit>issä ffllDBTAKAA Jokaisessa paremmanpuoleisessa filmissä esiintyy ainakin joitakta ko. tieläimlä, hevosia, koiria, kissoja j.n.e. Mutta'eivät vlllleiälmetkään ole eaää lainkaan harvinaisia valkealla kankaalla. Chicagolainen Selig toi villieläimet elokuvaan v. 1903. Sama Selig Oli muutamia vuosia alkaisemmta Valmistanut ensimäisen suuren cowboy'- filmta esittäen hämmästyneelle lelsölle ylväät cowboyt vapaudessa. Näiden "Ihmeelliset esitykset" hevo. sen selässä herättivät ihailua Ja lli-metystä kaikkialla. Ja silloin ajatteli Selig: Jos kerran käy laatuun saada aikaan menestysfilmejä eowboyt-ten kera, niin varmasti on tiilös sama myös filmatessa villieläimiä. Sanottu ja tehty. Jonkun aikaa myö. hemmin lähetettiin ensimäinen vilU-elälnfilmi maalimalle,' Amerikan joutumtaeh edelläkävijämaaksi ei ole niinkään Ihmeellistä, sillä mikään maa maailmassa el niin hyvin sovellu sellaisten filmien valmistamiseen kuin Yhdysvallat. Esim., Callfomlassa el ole vähintäkään vaikeutta- löytöä ympäristö, joka antaa aivan täydellisen kuvan Intiasta t&I Afrikasta, halutaanpa sittpn aarniometsiä, viidakolta tai aavoja erämaita. VllUelälmillä filmaaminen tuli pian suorastaan muotlta ja nuo e-läimet, jotka aikaisemmin olivat saaneet esiintyä ainoastaan sirkuk- , scssa täi häkissä, näytettiin nyt täy- i dessä vapaudessa aarniometsissä, viidakoissa, aavikoilla tai erämaissa. Se oli yritys, jolla oli omat suuret vaaransa ja joka asetti varsin korkeat vaatimukset sekä kesyttäjille että regissöörille, Huollniatta kaikista, suojatoimenpiteistä, joihin on ryhdytty tällaisissa filmauksissa, sat.- Luu yhä vielä kerta kerran. jälkeen edeltä laskemattomia tapauksia, u- .sein Burullisesti päättyviä, mutta ehkä yhtä useta koomllllsestikln. Että seurustelu vlllielätaten kanssa on' vaarallista leikkiä sen todistavat monet Höllywoodln - f ilmlatel-jeLssa' näkyvät vammat ja haavat, Eiokuvayhtiölll^ on yleensä kokonal- ' set eläintarhat parhaine ajateltaviansa olevine puistoineen. Osa eläimistä on hyvin "harjoitettuja ja "kesyjä", kttn taas tofeet on tuptu suoraan aarniometsistä ja viidakoista. . . :, , , Leijona sopeutuu parhaiten taltutettavaksi,' mutta se vaatii aikaa. Samota voi t ^ t a v ä kesyttäjä päästä hyvin pitkälle tiikerin kesyttämlses- .<;ä, jos hänellä on siihen oikea tarmo, kaikki karhut ovat ejpäluo^etta. via, eikä osaa niistä voida kokkaan .saada taittumäMi, ei vaisinkaan pph joisamerikalaista grisselkarhua, Joka alinomaa hyökkää iKsyt^Jänsä kimppuun, matta myöskin jääkarhut ovat äärimmäisen eiÄluotettavIa ja kesyttäjien ^ I k ä E m l ä , Kesyttäjän valkehnmin käslteltä-rlt, leopardit, gepardit ja puumat: Näiden viileys voittaa suuresti sekti leijonan että tiikerinkin temperamentin. Ne ovat paljon arempia kuta suuret pedot j a lisäksi no ovat tot. tunect klipcilemäun jonka vuoksi ne usein hyökkäävät ylhäältä käsin. Myöskin ne ovat paljon ovelampia kuin. niiden suuret serkut. Villlelälnfilmlen ensi aikoina cl koskaan u.skallcttu antaa oikeitten eläinten painiskella sankarin kans- .^a suurissa kohtauksissa, mutta vähitellen on antauduttu siihenkin vaaraan. Usein kuitenkin joku" kesyttäjä saa olla sankarin sijaisena •taistelun tapahtuessa. Tällölnkta voi tulla kysymykseen vain hyvänluon-totaen, koeteltu eläin, mutta sittenkin näyttelijän täytyy aina muistaa, että häncflä tulee olla taisteltaessa hallussaan joku eläimen tassuista, sillä silloin eläin on melkein turvaton. Oli miten tahansa, sillä henkilöllä,-joka antautuu mieskohtaiseen taisteluun- viiita pedon kanssa täytyy ennen kaikkea olla ruumiillista voimaa ja mieleniujuut-tä.. Ennen-kaikkea koskee tämä sitä hetkeä, jolloin heittäydytään maahan eläimen kera. Tiikerin, pantterien ja leopardien kanssa tällainen on mahdotonta muuten kuin harvoissa poikkeustapauksissa, Sellgillä oli niinmuodoin kerran pantteri, joka taisteli BuurenmoLsia näytöksiä Kathleen Willlamsln kanssa.-Eräässäkin elokuvassa esitettiin kohtaus, Jossa tuo nubrl natoen M m kevyesti puettuna joutuif aJt^.^^ff**, hyökkäävön p^ttejin r ^ f k ö l l e^ Molemmat vaipuivat mftfthMj» Jöasa taistelevat edfelle^ — tatot^lu oU valokuvattu keskeytyksjttä. de oU e-sitys, jollaista slil^ö flaajp» ^ ollut suorittanut ataöaliaätt eUB luultavasti myöskään vaftaMJiudes. sa suoriteta. Wifehllä.toen Josepli D^tooitli jokft parinkymmenen vUONden i a M i i a on ^ totaitaut vUUelätaf Umlen reglssöö-rlnä Amerikassa. Jft J|Ok% Ij^fyttäjä-' n^ on käsitellyt kalia% mahdollL sia petoja, el väblamiÄn Ji^tUjaismus tekalojB, krokodlUeJa merileijonia Jä kotkia selittää ettft • Woa|a^tta näitten esitysten aiheultamasta v>a-rasta ja vakavuudesta, usein ovat niin humprisll^^ että $e. Saattaa jo^i pa unohtamaan kaiken'muun. •' Kerttitt piti tllmattama^ l^^htaus, jossa leljöp^n, Joka oli rjröfS^^y^yt vapaaksi elält^häkista, QU tultava hurjaa vauJkiilÄ pltlcln katua. IjilpMa. us eöltettlto OhteÄgon iUk<»w^ll» ojievan . plkkukäu)>uh^ln kadt^lla. Kalkki poikkikadut oU «uijettö. Ja leijona oillaskeUavft irti flUn&ftdan toisessa päässä viistä bäk^fcä'ja pyydyiBtettäyä " toisessa, päässä ole-i vaäh häkkita. ' • Kaikki OU Järjestyksessä ]a Del^ mont antoi merkin. Eto^uvfiÄJat veL; vasivat koneitaan, kadjim 'täyttävät apunäyttelljät kuhisivat" VlUtka^tl — mutta leijonapa ei vain t a h ^ u t - kaan jättää h ä k l ^ . saatli^ 4^aa uudelleen. Nyt ti|lU leijona tode^jäcin häkistään, mutt^ vilkutti yflätipjyl-tä, hieroi selkäänJ?^ s e ^ ^ ä 1^äs|^ ja asettui makaamaan ke^eUe katua.* Vasta seitsemännellä kfrralla -onnistuttiin, ^ejjo^ä, oti W t iodellakta huonolla tuulella, muttlt apunäyttfer, ; lijät olivat Jö käyneet Tohkea|rimlk-si .Srään .heiätä piti Icau&ttissaan kiivetä erääseen patsa^eii ' T^n meni kuitenkin . nurin - patsaineen päivineen, bnnistid '' pi^stytt^mään sen jälleen maahan Ja^alköl uudel^ leen kUvetä: faelijfl^a lähestyi täyttä vauhtia ja näytti kitanostuneen . l ä t sään päässä olevasta 'miehestä. iSe nousi patsasta vastan J a yhdellä a i . noalia tassun slpal£'ulliEl ee repi pois miehen takin, housu^, paldankta. Mies. sai Samassa t>^rl sjjivää naarmua. Tämä tapaus sattui vata patin metrta päässä vllmfJse$tä valol^tfvaa^ J«8ta, j^nka q^i Ifijoaa fe^ttp»^ i y y - nesti käveli suusÄaän saamnsa''ja kato;sl saman, tl^fth&kklta. ^ Kohtqii^i p^lsl qq^tt^jt hyvinkta käydä onnettomasi^ ' inuttj^ seasl-; jaan toi odottamaton rUsu^)$koiit^us fihnille suorastaan Jättll^jficnestyk-. sen., • • •. . ' TILATKAA Ainoa Canadassa ilmestyvä työväin jouliduk€mist& • • Avustajina tunnetuimmat Canadan työläiskynäUiJät Runsaasti kuvitettu, kymfnenittäin kirjpiti^hi^' Canadan TUL:n suomalainen jaosto julkaisee tSna vuonna oman joululukemiston "TyöläiguriieiliJBin Jfou- ' . l u n ' " joka t ä t e n . t a r j o t a a n kaikkien •sUomenkieHpten t y ö - - Iäisten tilattavak.si. Julkaisu tulee käsittämään puolensataa sivua, mutta siitä huolimatta on sen tilaushinta ainoastaan 25 .senttiä. , . ^ T Y Ö L Ä I S E T KAIKILLA TYKÄA . LEVITTÄMÄÄN J U L K A I S U A I P A I K K A K U N N I L L A ! T Y Ö L Ä I S T E N OMAA R Y H - Tilaukset on tehtävä martöskuttn 15 D ä i v ä ä h orotlödllA» TYÖLÄISURHEILIJAIN JOULtJN KONTTORf! BöX 69. l u d - hury, Ont. Asiamiehille myöJinetään 16 pros. palkkio; Julkäl^tl lilhetetään posti vapaasti jos raha ,'seUraa tilausta. MUttsSft tÄ-i pauksessa -jälkivaatimuskulut lisäksi. Käyttäkää" allaolevaa t i - laushppua tilausta tehdessänne. . Allekirjoittanut tilaa täten " T Y Ö L Ä I S U R H E I L U A I N J O U L U A " "* . . , . , . , J O . . kappaletta. Mukana seuraa Joeilfi D B $ . . . , "poistettu äsiamiespalkkiona. , Nimi • Osotteehi ....„..,„ .....,.„.,....„........„.•„
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 8, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-10-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301008 |
Description
Title | 1930-10-08-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
-1930 Keskivtikkona, lo^rS p:nä — Wed., Oct. 8
SUOMBEg
iuomep M:b|^
t ^ ; mutta juori sen takia ei icni>
igii^^LIn yl^idDiielisyy^ siinä pä^>
an DoUaristu
.i,tä alle $20.00. 60c
$•'0 00—*4a.liö. 80c
ks'rä-?80.0l)-$10O.O0
laiselta seuraavalta a l ilta
dollarilta.
$500.00 j a «Ilta y l o .
natta .umman .aaruu-
„alähelyk.Ut5^0Vat lä-
3.50 lähetykseltä,
^i^^a, c i e t a a n . Kurasi
a Smksta.
hetykset osotteella.
APAUS,
SUDBURY. ONT^
dlettejä myydäcji,
lakoa pUeUidäoita
e ottavat ralia-#äiit|lt
myöskin:
iONTREAL BRANCa
st. Antoiue, S t ,
ontraal, Que.
ojmrössA
m Järjestön sihteeri,
i3roadview Ave.
K JOKELA,
Peter Street
r. KAHILA,
leen St. West, tai
l Boon Ave.
IILJAIOSKELA, .
03, Timmins, Ont.
i ä . kttn 'äveysppin alalla muutenkin
on paljon erimielisyyttä Ja hor.
juvaisuutta.
Vain yhdessä kohdin — e t t ä nim.
kasvatukset vttllee olla kristillis-si-veellistä^—
oh (porvariUisteTi) .ajat-tdijaih.
kfesken yksimielisyyttä tähän
asti ölli^.- Mutta se. onkin hy-
VAPAUS
IRTHUR BMHCB
B Bay Street,''
Arthur, Ontarh.
RO KIVINEN
iand Lake. Ont.
vin ymmärrettävää; sillä siveysoppi
qn nyt icerta kaikkiaan niin sot|;et-tu
uskontoon, että sitä on ollut vaikea
siitä erottaa, tim. oh esl-kristillis^
filosoofeja sen vuoksi
jnuokkälltu!
Niinp% sit^ratas^ Platonia, Joka
.kc^sy^txdtsen tai^k^tukseksi asettaa
valtion, kunnon kansalaisten
kiasVattamisen: mutta hänen kom-muhistlneh
valtiöihanteensa tehdään
samalla ^äiltävltksL aiUll siitä on
vain askel — Jumalan valtakuntaan
taivaassa! Platon on osaksi oikeas.
sa. osaksi, väärässä, muka.
Bxistillisen kasvatuksen tarkoituksena
on siten ajanlaskumme alusta
ollut "Jumalan kuva,". Tosin sitä
on tulkittu monella tavalla, varsin
vapaastikin. Mutta aiha uskonpuhdistuksen,
aikaan asti siitä pidettiin
Uukasti kiinni. Ja se Johti — nUn-kuin
on salvottu — "liioittelussaan
sllhoi kristillisen kasvatuksen irvikuvaan,
Joka täydellisessä maail-manhalveluksumisessa
ja lihan
ki^olettamj^essa näki tehokkaimman
keinon kaiken inhimillisen kurjuuden
poistaipijiseksV'. Uskonpuhdistuksen
jälkeen lisättiin tähän val-tiotarkoitus:
lapsista tuli. kasvattaa
myöskin kuuliaisia alamaisia. Ja
sillä kannalla oli asia aina 18 :u-nelle
yuosisadälle, — kas;vattajat
kääntyiT^ät tepiriplneen ja käytän-nölUsine
ohjelmineen ruhtinasten
puoleen pyytäen känhatusta. Ja ruhtinaat
antoivat laatia kbulujärjes-tykset
Ja vahvistivat ne.
Vasta valistusfilosofia avartaa kas-vatutaen
tarkoitukisen. Coihenius oi-tää
kiinni muodollisesti "Jumalan
kuvasta", mutta tulkitsee sitä yleis-inhlmillisesti,
niin että se hänellä
merkitsee kaikenpuolisen Ja sopusuhtaisen
sivistyksen Ihannetta.
Rousseau saarnaa palaam.lsta luontoon.
• "Luonnollisen kasvatuksen
täytyy tehdä ihminen sopivaksi
kaikkiin inhimillisiih olosuhteisiin.'
Samanlaisen tarkoituksen esiintuovat
filantroplstit. Basedo^r m.m. s a noi
kuvatuksen tarkoituksena olevan
kehittEÄ ihminen — h ä n käytt
ä ä sanaa: 'eurooppalainen* —,
^doton sive3rslaki kohdistuu y)cs$-
lööA. Jotta yhteiskunta tulisi paremmaksi.
Aäytyy yksilön tahtoa ke-,
hittää!
Tämä individualistinen piioli tulee
'vielä selvemmin esille EUmtln
oppilailla. Mutta Kantin siveysopis-ta
koettaa myös eiäs uus^aikainen
suunta johtaa yhteiskunnallisen kasvatuksen
välttämättömyyden. Sitä
edustaa prof. Natrop. Hänelle täy-tjry
antaa tunnustus; mutta ratkaisematta
tämä tehtävä vielä on.
Kasvatuksen tarkoitus on kai sit.
tenkin sehtettävä taloudellisen lils^
tcriankäsityksen valossa. Marxia on
kuultava. —
Taloudellinen historiankäsitys,
niin selittää 'Engels, lähtee siitä,
"että tuotanto,'ja tuotantoa lähinnä
tuotteiden vaihto, on kaiken yhteiskuntakehityksen
perusta". S§a-tähden
"viimeiset syyt eivät ole
löydettävissä ihmisten päästä eikä
'heidän kasvavasta totuudeji- ja oikeudentunnostaan,
vaan tuotantoja
vaihtotavan' muutoksista, — aikakauden
taloudesta".
Kasvatuksen suunta riippuu siis
taloudesta, ja kasvatuJ^en tarkoi-tus
on ajan katsantokannan mukainen.
T.S. niinkuin ristiretkiä tehtiin—
l^lä-^iskonkil veliä mutta tosiasiallisesti
niihin johti riistämls-
Ja saalistushimo, niin kasvatuksellakin
voi olla ja täytyy oUa ylevä
päämääränsä, mutta — sen el tar^
vitse lainkaan vastata sitä. Taloudellinen
elämä on se pohja, josta
kasvatuksen sisältö riippuu; siellä
on syy, ja se pakottaa etsimään tarkoitusta.
Joka olisi omansa selittämään
tuon suunnan. Mutta se el
luonnollisestikaan voi tapahtua
muuta kuin ajan hengessä, —' suuretkin
nerot, kaikkein ennakkoluu-lottomimmatkin,
kuvastavat ,valn
aikansa käsityksiä, Jotka muuttavat.
Siten taloudelliset syyt aina
jakautuvat aatteellisiin muotoihin,
ja kasvatuksenkin tarkoitus — s^,
Nenrosisitosta
ll<»%k9T^ Ipita^uoxaaaknntieB
koaeikttotta on paljastettu järjestetty
kavaltajasakki. Kavaltajat
varastivat säännösteityjä ruokat^jr-peitä
ksrmmenien . tuiansien väärennettyjen
ostokirjojen avulla,
Kavallustoimihnalla oli joukkoluoa-ne
j a oli sen tarkoituksena' jarruttaa
työläisten varustelua. ^
Tutkimusten ja henkilökohtaisten
tunnustusten kautta on saatu
me käyttämään kaUcen energiamme
Neuvostovallan, maailman vallankumouksen
linnakkeen taloud^
]a kulttuurin kohottamiseksi ja 5-
vuQsissuunnitelman 4 vuodessa toteuttamiseksi
sekä maatalouden kol-lektivisoimiseksi.
Tämän toteuttamiseksi päätämme:
1. Jokainen nuorisoliittolainen kirjoittautuu
iskuryhmäläiseksi ja l u jitamme
sosialistista kilpailua.
2. Kohotamme työntiiottavaisua-dcn
maksimiin niin opiskelussa^ kuin
käytännöllisessäkin työskentelyssä.
3. Autamme konkreettisilla toimenpiteillä
köyhiä ja keskivarak-hm
Idrje LaUari Ahosnoimdaisele
Seen kollektiiviseen talousmuotoon.
4. Taistelemme oikeisto- Ja va-tamalla
puolu^opiskelua
5. Lujitamme maamme puolustusta
ottamalla osaa aktiivisesti Osoa-vlahimin
työhön sptilaallisten tietojemme
kartuttamiseksi. ,
Eläköön Kansainvälinen nuorisopäivä!
Eläköön
selville, että ryhmä osuustoiminta-koneiston
työntekijöitä on syste-jkaita talonpoikia heidän sUrtymlsek-maattisesti
luovuttanut Mosko^n
j a lähikaupunkien spekulanteille satoja
tonneja rasvaa, sokeria, jauhoja,
ryynejä jne. Yksitjriakaup^
piaat ottivat sitten näistä tuotteista
moninkertaisen hinnan,
Huomätuimpia k^yaltÄJia ovat
seuraavat henkilöt: Valujev, D. I.,
kauppiaan poika, ilman määrättyä
tointa; Akimov, R. K., ^elintarve,
varaston johtaja, Sokolski, V. T-,
elintarvevaraston johtajan apulainen,
Shorsholiani — kauppias,
Tshungunov — ruokalan^ johtaja,
Kosmodemjanski, S. A . — ilman
määrättyä tointa (sai väätenne-tyillä
papereilla käytettäväkseen
eSOO ostokirjaa muka sesonkityo-läisille).
Kaikki yllämainitut tuomittiin
korkeimpaan rangaistukseen
— ammuttavaksi.
Tuomio on pantu täytäntöön.
Muut syytetyistä tuomittiin eri
pitkiin vankeusrangaistuksiin.
KANSAINVÄLINEN NUORISOPÄIVÄ
RÄÄPYÄLLÄ
•RääpyäUä vietettiin Kansainvälistä
nuorisopäivää kommuuna
"Työn" ruokasalissa. Johon tilaisuuteen
osallistuivat myöskin SB:T:n
.oppilaat ja henkilökunta. Käydyn
josta filosoofit ovat olleet eri mid-ijjeskystelun pohjalla hyväksyttihi
tä Ja pedagoogit ktekustelleet
' seuraava päätöslauselma:
on oikeastaan vain tunnuslause. Jo- ( Rääpyän Karjanholtoteknikumhi,
ka on tarpeen Joukkoihin vetoaml- .kommuuna "Työn" ja Pedteknlku-
Oleoome eläneet viime aikoina ankarassa
Itsetutkistelussa, sill& Porvar
i ja vaifsinkin sen cääv^suixten ä-pärikkö
Lahtari Aitosuomalainen o-vat
syyttäneet meitä epÄisänmaalli-suudesta.
Olemme hengess^inme tallustaneet
koko elämämme polun laamasta*
lapsuudestamme tt|hän v^i-vään
saakka. Kiertelleet ja kahlanneet
ilottoman, nälästi^ rikkaan lapsuutemme
Ja nuoruuden taii^eet.
Kokeneet hikipiUojen viivat ja van.
kiloiden piinaavat murjut, mutta t u loksetta
havaitakseq^e itsessäm-kansa.
Mielestämme juuri tällainen tas.
sukinttu Ja pyöreätakamuksinen
maatiaiskukko parludten edustaa s i tä
aitosuomalalsuuden kukkbiAaista
ylvästelyä, jolla se pyrkii poUitti«!et
tunnuksensa maailmalle kiekaise-maan.
Samalla se kuvaa sitä kukkomaista
tappeluhalua, jonka läpi-puremaa
on koko lahtarisuqmalal.
suus. Ja ennenkaikkea se muistuttaa
lintua. Joka ön kbrlslanht niidenkin
valtakuntien vaakunoita joiden
mukaan lahtarl^uom?ilalsetkln
me hiventäkään epäisänmaallisuut- orientoitumisensa ott&vat. E^kimerklk-ta.
Kaikki tämä vain siitä yksinker-semmistoj^
oikkeamia vastaan lujit-! täisestä syystä, ettei isällämme eikä
hänenkään isällä ole ollut maata,
kämmenen leveydeltäkään. Joten
«lä ja ole sitten Isänniaallinen.
Mutta kuitenkin. Oicuime olleet
heikko ja antaneet tämän Lahtarl
Aitosuomalaisen alinomaisen nalkutuksen
itseemme niin paljon vai-
Eläköön NKP (b) — sosialistisen kuttaa, että päätimme yrtttää olla
rakennustyön ohjaaja!
NEUVOSTOMAALLE OMIA
LAtVOJA
kerran olkea isänmaallinen. Mutta
"Eläköön'maaTlmsii vaUankumous! »^"en? Mietimme ja vihdoin keksim-me:
kalkki isänmaalliset teot ^esiintyvät
suurien aatteiden esittämisenä.
Ja niin päätimme mekhi tehdä. Lah.
tari Aitosuomalaisen moitteen Ja
morkkauksen herättämänä pyydämme
siis hänen välitykseUään jättää
isänmaallisen Porvarin harkittavaksi
seuraava tosi-lsänmaälllnen ehd^
tuksemme:
Vastoin Suomen kansan, s.o. työ-tahtoa
on
seksi, heidän kokoamlsekseen Ja
'johtamisekseen.
Sanomattakin' siis on selvä, ettöi
kasvatuksen tarkoitusta voida kaikkia
aikoja varten ja kaikkiin olosuhteisiin
nähden määrätä, vaikkapa
filosoofit pääsivätkin siltä
yksimielisyyteen. . Kasvatuksen tarkoitus
on kyllä filosofinen kysy-hiys,
se myönnettäköön. Mutta se
mN VUORI
Forcupine, On .
IVID HEUN,
imilla Eesk)-Ont«zl(MH
atuksen tar-jtuksesta
m tarkoitus on aito f i -
^symys. Siitä huollmat-attaa
olla syytä tutus-mkin.
Kukapa vanhin
suudessa päättänyt kas-lan
sellaisiksi ja sellai-'
tsi? Harvemmat vän-evät
päättäneet opettaa
iärättyjä tietoja ja talia
niin ollen on kasva-ätus,
se päämäärä, Jo-e?
Onko olemassa eh-anne,
joka kasvatuksen
ärää?
symykseen etslkäämni?
uutaman ohjelniiakirja-fn
tarkoituksesta el ^1-
sken olla yhtä .mieltä.
siitä, minkä filosoofl-
Imän kannalla kukin
miten he suhtautuvat
lykseen. Filosofian, vara
Il kannalta nim. koete-
"jonka elämä olisi niin vahingoton, on sitä aivan toisessa mielessä kuin
niin - yleishyödyllinen ja niin tyytyväinen
kuhi suinkin". Hänen l i -
losoofhien päämääränsä oli pyrki,
mya onnellisuuteen. Paljon huomattavampi
k u i t e n l ^ on Pestalozzi, joka
havaitsi kasvatuksen yhteyden
yhteiskunnallisten olojen kanssa.
Hän vaati ihmisen kalkkien voimien
ja kykyjen sopusuhtaista kehittämistä.
Ja, "ihmisyyden oman luonnon
olemuksen" ennenkaikkea tuli
määrätä sen muodostaminen". Kant
taas filosoofln * tyyneydellä esitti
kaiken sen, mihhi Pestalozzi oli val-länkumousmiehen
innolla käynyt käsiksi.
Hän tahtoi, ettei lapsia kasvatettaisi
syntyperän mukaan ny-ikyistä,
vaan ihmisyyden aatteen
mukaan ^ tulevaa parempaa yhteiskuntatilaa
varten. Mutta Kantkin
— hänestä on sanottu, että hän oli
vienyt Jumalan ulos järjestelmäs-t
p n pääovesta, tuodakseen sen ta-ikäisin
takaovesta — puolsi uskon-npnpetusta,
vaikkakin hän piti puhdasta
slveysopetusta parempana.
Kantta merkitystä kasvatusoppiin
nähden ei voi liioitella, — hänen
ideaJisttaen slveysopplnsa»/ on sen
pohjana. Sattuvasti onkin sanottu,
että Herbart, joka on tieteellisen
kasvatusopin luoja, on vain tulkinnut
Kantia poroporvarillisesti. S i -
veellisett tahdon mnodostaminen on
lupilla pääasia, — "henkilön oman
tahdon, joka on lähtenyt siitä tietoisuudesta,
että siveyslailla on eh-mitä
luullaan. Filosoofit sopivat
parhaiten pohtimaan tällaisia "äärimmäisiä
kysymyksiä", ja he voivat
pitää aatteen lippua korkealla.
Luultavasti tulee kuitenkin sekin
aika, .jolloin kasvatuksen tarkoituksenmukaisuudesta
nousee suurempi
kysymys. Ja silloin on luka
filosoofien väistyä. Sillä "Jumalan
kuva", "onnellinen ihminen" Ja "eu-rooppalaInenl'_
"amerikalainen" y.m.
s ovat pötyä niin kauan kuin nykyinen
kapitalistinen järjestelmä
vallitsee.
Moraalikäsitteetkin riippuvat siitä,,
mikä on kaiken yhteiskuntajärjestyksen
perusta — "tuotannosta ia
tuotantoa lähinnä tuotteiden vaihdosta".
Ja siitä myös riippuu kasvatuksen
tarkoitus: nykyisessä yhteiskunnassa
ei kasvatus voi olla
muuta kuin luokkakasvatusta. Vasta
sosialismin toteutuminen tekee
mahdolliseksi korkeamman kasva-tusihanteen
noudattamisen. — H . V ,
min nuorisoliittolaiset ja puolueettomat
kokoontunetaa viettämään
XVr kansahivälistä nuorisopäivää ja
käsiteltyään nykyistä kansainvälistä
. ja Neuvostovallan sisäistä tilannetta,
sekä Nuorisoliiton tehtäviä
toteaa, että kajj^italismin yhä kasvava
kriisi kaakissa maissa kärjistää
luokkataistelua, jossa taistelussa
myöskin nuoriso tulee näyttelemään
huomattavaa osaa. Taloudellisesta
kriisistä vyöryttävät syyn kapitalistit
Neuvostovallan niskoille.
Tämän tähden nyt kuoleva kapitalismi
hankkiutuu suoranaiseen
hyökkäykseen Neuvostovallan Jdmp-puun.
Maaperän valmistamiseksi
tähän se harjoittaa petomaista vainoa
vallankumouksellisia vastaan
hävittäen niiden Järjestöjä ja van.:
giten työläisiä. Erikoisen raskaana
on kohdistunut porvariston ja
heidän apurlensa sosiallfascistlen
vainotoimenpiteet työläisnuorison
vallankumouksellista toimintaa vas-t-
aan. Siitä viimeisimpänä esimerkkinä
on Suomen lahtarien suorittama
työläisnuorisoliiton hajoittam)^
nen. .
Keino atUohurjastelua vastaan^
— 'Lehtonen: "Minä kohtasin vaimoni
omituisella tavalla: ajoin
autollani hänet nurin, ja sitten jouduin
hänen kanssaan, naimisiin."
Mehtonen: "Jos jokaiselle kävisi
samalla tavalla, niin vähemmäi^
iksen tarkoitusta osölt- dottomastl sitova pätevyys". T.s.' olisi hurjaa ajoa.'
Tänä Kansainvälisenä nuorisopäivänä
lähetämme tulisen terveh-dyksemme
kaikkfen maiden vallankumoukselliselle
nuotlsolle, erittäinkin
kovia kokeneelle Suomen Vallankumoukselliselle
nuorisolle. Seuraamme
kaikella" . mielenkiinnolla
taöteluanne, tapahtukoonpa se sit-
.ten Kiinassa, Intiassa, Unkarissa,
Suomessa tai missä maassa tahansa.
Keholtamme kaikkien maiden
työläisnuorisoa kohottamaan bols-hevistisen
taistelulipun korkealle.
Ja vannoudumme kaikin keinoin
auttamaan voittoisaa taisteluanne,
sillä teidän voittonne ja meidän
saavutuksemme sosialistisen rakennustyön
alalla on koko maailman
työtätekevien voitto.
NKP (b):n Johdolla lupaudum-
SSSR:n Osoaviahimin keskusneu-
Vosto julistuksessaan kaikille työtätekeville
iUhoittaa:
Viimeaikolhm asti ovat SSSR:n
laajat työtätekevät joukot ja koko
proletaartaen yhteiskunnallisuus pysyneet
huomattavassa määrin syt-jässä
maamme ilmalaivojen rakentamisesta.
Ainoastaan viime päivtaä
Ilmalaiva "Kreivi Zeppelinta" vip-rallun
jälkeen Moskovassa on tällä
alalla-huomattavissa melkoista elpymistä.
Sanomalehdet .— "Pravda",
"Komsomolskaja Pravda". "Krasna-ja
Svesda" ym. ovat alottaneet varojen
keräyskamppailun mahtavien
neuvostolhnaialvojen rakennusrahastoon.
Tässä sanomalehtien • ja useitten
muiden järjestöjen alotteessa näkee
Neuvostoliiton Osoaviahimin Kes-kusneuvosto
neuvostoyhteiskunnaltl-suuden
valtavan Ulkkeen alun iima-lalvarakennustöiden
mahdollisimman
joutuisaksi kehittämiseksi. Osoaviahimin
.Keskusneuvosto kutsuu kalkkia
Osoaviahimin jäseniä, koko
puolue- Ja . neuvostollista lehdistöä,
kaikkia työtätekeviä tieteellisiä voimia
ja kaikkia, joille ovat kalliit
l ^ S R : n ilmalaivojen rakentamisen
edut, ryhtymään laajaan varojen keräykseen
ilmalaivojen- rakentamiseksi
SSSR:ssä. Neuvostojen maan
yllä on saatava leijailemaan, kym-mfenlä
mahtavia neuvqptoilmalalvo.
Ja.
Kalkki yleiseen ilmalaivaraken-iftjjjfifäliastoon
kerätyt varat on käyi
tettf^Vä niissä laskelmissa, että tulisi
turvatuksi ilmalaivojen rakentaminen
seuraavassa prjestyksessä:
1.-"Pravda", 2 "Kllm Voroshilov", 3.
"Oso-Aviahim".
KÖYHÄLISTdN KATBE KOHDISTUU
KOMMUUNAAN
raM
"n jo mainitsimme,
alleissa ilmestyvä nos-mekafooni",
Raivaajaani
alkuun varojen ke-
Suomen noskelaiselle
lalitaistelurahoiksi. Siistimme,
e t t ä Amerikan
työläiset eivät toki
"ja, että panisivat ra-
'Ti mokomaan tarkoi-mme
enemmänkin kuin
ä Raivaajan pullistelut
noskien auttamiseksi
!t ihan äitiinsä. Ajat-tnielessämme,
että kylkiä
saa hengenheimo-favoitua
kasaan muu-dollareita,
mutta nyt
n sillä tavalla, että
telemarame sadat dol-utiätuneet
muutamiksi
alkupäivinä oli
Raivaajan oman "paijaan
tuottanut koko.
fyllä lohduttelee, että
tuottanut kiitettäviä
losta ajasta huolimat-äamaa
mieltä. Vähem-ittänyt.
Kaikkein hu-
\ kuitenkin keräykses-
1 yksikään noakelaisen
'ysvaltalaisista napa-
^"tuloisista herroista,
sonttiäkään likoon
^'^n veljiensä toimin-mi-^
eks;. Keräyksestä
' valkaista säännöllisesti
Raivaajassa lähettäjäin nimet,
eikä niiden joukossa näy yhtään
"eturivin miestä. Panee epäilemään,
että keräyksellä olikin tarkoitus
haravoida kasaan tavallisten
työläisten hiellä ja vaivalla koottuja
penninkejä, suuripalkkaisten
noskepomojen uhraamatta "aatteensa",
eteen murustakaan. Keräys
kuitenkin, kuten mainitsimme,
tuotti vesiperän apajan.
Mutta Raivaajan herrat eivät
näytä vieläkään uskovan, ettei kansalta
mokomiin tarkoituksiin rahaa
heltiä, nimkuin suomalaisten noske-laisten_
avustamiseen, sUlä mainittua
keräystä näytään jatkettavan
edelleenkin. Lehti kirjoittaa, että
•käyty voimakää Vaalitaistelu jätti
puolueen kassaan varmasti velkoja,
mainiten lisäfcei, että joulukuulla
tulee kunnallisvaalit ja vuoden
alussa presidentin vaalit. Jotta yhdysvaltalaisten
työläisten tulisi
vain edelleenkin lähettää dollarinsa
Raivaajalle,
Uskallamme epäillä, ettei jatkettukaan
keräys tuota sen suurempia
tuloksia. Käsittäähän jokainen
ajatteleva työläinen, . ettei
iSaöm^ presidentin,vaaleissa, enem-l
»ää kuin knnnaillisvaaleissakaan ta-srallisilla
rasvanahkaisilla, työläisillä
ole m i t ^ n pnliumista, joteil on
Ihftn turhaa vo|iteen haaskausta
avustaa npskelaisia enempää ra^
h^Llisesti kuin muutenlcaan kannattamalla.
Toista. olisi, jos alettaisiin
kerätä_ Suomen työläisille rahaa
ruokatarpeisiin ja kättäpite.m-pien
hankkimista vaaten. Viimeaikaiset
tapahtumat Suomessa ovat
osoittaneet, että fascisteihin ja
yleensä porvareihin ei vaikuta vaaliliput
tuon taivaallista; jotain kou-raantiintuvarapaa
olla täytyy en-neukuin
niiden kanssa pärjää.
Raivaaja itsekin marisee eräässä
viime viikon loppupuolen numerossaan,
että hukkaan on tainnut mennä
koko Suomen noskelaisten vaalivoitto,
sillä lapualaiset uhkaÄvat
nyt toteuttaa ohjelmansa pakkokeinoin.
Noskelaisilla nim. oli viime
eduskunnassa 57 edustajaa jä
nyt puhutaan heidän saaneen noin
70. Se merkitsee siis sitä, — jos
nämä edustajat pysyvät sanoissaian
— että pakkolakeja työläisiä vastaan
ci voida eduskunnassa hyväksyä,
koska siihen vaaditaan kahden-kolmasosan
äänten enemmistö.
Vaalivoitto siis asetti nosket Suomessa
pahaan pinteeseen. Työväen
pettämiseksi pitäisi heidän eduskunnassa
pullikoida fascisteja vastaan,
mutta ei oikein kärsLsi, kun
on perustuslakien määräämä laumaankin
kiroavat kansaa, kun se
heille lykkäsi muutamia edustajia
liikaa. Jos edustajamäärä olisi; pysynyt
entisellään, niin olisi ollut
sangen helppo asia näyttää kansalle,
että qiitäs tässä lapualaisten
edessä voidaan kun ette ole äänestäneet
meilie enemmistöä, taikka
edes yhtä kolmattaosaa edustajamäärästä,
e t t ä voisi estää perustuslain
muutokset.
Kommunistit ovat aina sanoneet,
että koko kapitalistien parlament-taarineh
toiminta oh narripeliä,
jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin
jyvätä köyhää kansaa mahdollisimman
.raskaasti. Suomen esimerkki
nykypäiviltä osoitt^^a sen kannan
aivan oikeaksi. Siellä ei vaalilipuilla
ole nykyään Tninkäänlaista
merkitystä. Lapuanlaki se on joka
määrää miten asiat menevät.
Suomessa tarvitaan tällä hetkellä
ainoastaan suurta proletaarista
luutaa, joka lakaisisi kaikki
paikat puhtaaksi lapualaisuudesta.
Sellaisen luudan hankkimiseksi jo.s
R a i ^ j a panee dollarikeräyksen,
niin siihen panen markkani minäkin
likoon. Vaalilipuilla tappelema
edustajia, joilla voidaan estää. nainen nousevaa myrskyilmaa vas
perustuslakiluontoisten ehdotusten'taan on J'ian lapsellista hommaa
hyväksymiseksi tuleminedn. Jos joka
mies äänestää lakiehdotuksia
tavallisen työmiehen mielestä. Lapualaiset
häviävät kaikkein parhai-vastaan,
joita lapualaiset .eduskun- ten Suomestakin heidän omiHa
taan. kiikuttavat, niin aiheutuu siitä,"
että lapualaiset panevat ne
voimaan väkivalloin. Noskepar^t
Suomessa ovat tosiaankin penkin
j a seinän välissä. Pitäisi koettaa
touhuta työväenmieh'inäkin, mutta
samalla se pitäisi tehdä sillä tavalla,
etteivät lapualaiset suuttuisi-
Noskelaisten johtopamput var-aseillaan,
nim. koettamalla päästä
paukkUratidan siihen päähän, jota
sanotaan, peräpuoleksi. ^
MuuntaiJaeh "ta|»peleminen" on
itsestään eielnnvihollisesta lähtöisin
ja' vie .työläiset lopuksi ikäiseen
kadotuk. «jrilsoift-jaogtoilta
V^"?*,?^^'»!!^*^^-
7 doll., puoli iaivna 1^ 4<»H. J»
, koko sivu 20 doll.
tervelidyl^Maii^ ,
' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-10-08-03