Vapaus, July 15, 1929

              SiFu2 Maanantaina, heinäk. 15 p;nä—Moiu, Jvly 15 No. 165 — 1929
VAPACS (La>«rtT) „ „ „ ,
Kcci«crc4 t tkt P«c OfCe. Pep«rtorat. Otair.. « J «eeocJ C1«M j M t t a .
T O I M I T T A J A T j
«- C, iiEIL, A- VAAKA ( T i n t i U u » * . B. TEXHCNEN, M. POHJANSAtO, A. PAIVIO.
T I L A U S H E O J A T ! _
1 T k . «4d0. 6 Ik. t2 JO. S k k . 11,75 i . 1 k k - - ^ y — J * * ^ ^
, 1 » k - tiJOO. 6 k k . $3M. S k k . «2i» J« I k k . n-flO. ...
ILMOTt-SHI.S.'<AT VAPAUDESSA: _^ .
Kirierd^urilmotokMt « J » kmt. KM k.k« k«m*. - Arioliittooa aamtm^ """^"J^^^JT
QbetettitZ n,.^..^h.t. ctakStecs. ^ '
to Ä^fcS» «^BS^T «»dioa th» rumJ* 'eopW I » C M ^
' Ia* « tu mlBois u k c s M «u ntttetu e i u i i o i i M e a k i r J e cM JliTiTm Hl Bl<a«ai: J. V. KANNASTO. l i i k k « a h o i t . } « .
»»«. k J r J o t u kM nieht€n l i i k k * 4 i « k J l t « J «i
T«9«id«. totoil«: H.«i«*o an. Ituck^ BolUir». 4 Dorf»» St. P»h.B» .
ko.««f, Llb«t, BoiMU* »7 Lo-.« St. Pia.di» 1038. P " » ! - ^ ' B « 69. S.4b«T. Oi«.
Ensimäinen päivä elokttttta
Ensimäinen päivä elokuuta merkitsee paljo luokkatietoiselle lyo-
Iäiselle Silloin tulee kuluneeksi viisitoista vuotta imperialistisen suur­sodan
alkamisesta. Se on päivä, jonka imperialistit toivovat työläisten
unohtavan. Yleisiä juhlapäiviä järjestetään kuningattaren syntymapÄ-vän
tai kuninkaan kuolinpäivän vietlämlseksi. Liput liehuvat Canadan
Suomalaisten Itdnmiäärä
näkyy aina, vain kasvavan Montrealis­sa,
tullen tämä viimein ybdefcS man­tereemme
buomatulmmaksi suomalais­ten
oleskelupaikaksL Vaikka työolot on
täällä olleet hunonpuoleiset koko ke­sän,
niin Quebecin maakunta, juuri ol­lessaan
teollisuuden kehitysasteellaan
tarjoaa paljon työpalkkoja, Mootreal
muodostuen kaikkien keskukseksi Sik­si
tänne virtaa paljon työläisiä Jotka
sitten hajaantuvat ymoäri maakunnan
lista ja älkää antako tääTTäkSän min­kään
klupin asettaa teitä ävistymättö-miksl
narreiksi, joita voi jotkut klupin
kuun ensimäistä paivaa. luona paivana
«anoja, jotta heidät saataisiin unohtamaan elokuun ensimäisen paivan
todellinen merkitys. ^ , ,
Elokuun ensimäinen päivä paljastaa työläisille impenalistisen so­dan
syyn ja luonteen, imperialististen riistäjäin sodan maailman mark-kinain
ja alueiden jakamiseksi. Se osottaa työläisille kuinka iraperia-listisia
sotia valmistellaan ja miksi tällaiset sodat ovat kiejtämattomia
niin kauan kuin kapitalistinen riistojärjestelmä säilyy. Ennen vuoden
1914 elokuun ensimäistä päivää työläisiä nukutettiin pehmeillä sananpar­silla
"rauhasta" ja "kansanvallasta" yhtä hyvin sosiali-reformistien ja
pasifistien kuin sotaa valmistelevien imperialististen valtiomiesten huulil­ta.
Ensimäisenä päivänä elokuuta viisitoista vuotta sitten työläiset ill^-
kiä syöstiin sotaan, sosialipettäjät äänestivät sotamäärärahojen puolesta
jä valehtelevat politikoitsijat alkoivat petosrynnäkkönsä.
Ensimäisenä ^päivänä elokuuta 1929 nähdään paljoa suuremmat so­tavalmistelut
kuin nähtiin vuoden 1914 elokuun ensimäisenä päivänä.
Me nykyään kuulemme samoja valheellisia lauseparsia toisteltavan poli-tikoitsijain
toimesta. Me näemme imperialististen rosvovaltojen suuret
hyökkäysvalmistelut Neuvostoliittoa vastaan. Me tiedämme, että englan-tilais-
amerikalaiset suhteet lepäävät ruutikellarin päällä. Näin ollen
ensimäinen päivä on suuresta merkityksestä meille, päivä, joka koette­lee
jokaisen työläisen vilpittömyyden vallankumouksellisessa taistelussa
imperialistista sotaa vastaan.
Tällä taistelulla on monta puolta. Osana taistelusta imperialistista
sotaa vastaan on taistelu kajpitalistlsen valtion nykyistä sortoa vastaan.
Canadan senaatti, kapitalistisen' luokkadiktatuurin elin, on vahvistanet
lain, joka tekee mahdolliseksi työläisen telkeämiseh kahdeksikymmeneksi
vuodeksi vankilaan 'Uaittomah" järjestön merkin kantamisesta. Tämä
on ase työläisten: sotavastaisen taistelun murskaamiseksi tulevana "elo­kuun
ensimäisenä päivänä", jona seuraava sota tullaan julistamaan. Mei­dän
täytyy taistella kapitalistisen Hallituksen j a senaatin luokkadikta-tuuria
vastaan, -osana läheisestä taistelusta sotaa vastaaii.
Me emme voi odottaa sodan syttymispäivään saakka, ennenkun mp,
työläisinä, valmistaudumme taisteluun sotaa vastaan. Meidän' täytyy
yhdistää jokainen jokapäiväinen taistelu sotavastaisepn taisteluun. Tais­telu
työnkiihdylystä, edessähune olevaa jännittyneempää riistoa vas­taaii
täytyy liittää taisteluun sotaa Tyästaan. taistelu reformisteja vas­taan
on' osa taistelusta sotaa vastaan, '.Ainoastaan mitä armodtomam-mallä
taistelulla sosialireformisteja vastaan voinune me foaottaa, että
me olemme oppineet näiden luokkamme riveissä olevien pettäjäin mus­tasta
petoksesta ensimäisenä päivänä elokuuta 1914.
Elokuun ensimäinen! päivä edustaa työläisten^ .kansainvälistä ViJil-mentautumista
vallankumouksellbeen taisteluun sotaa vastaan. Meidän
täytyy paremmin kuin milloinkaan ennen järjestää mielenosotuksemme
elokuun ensimäiseksi päiväksi, jona me tartumme luokkaveljiemme kä­siin
kautta maailman ja julistamme luokkasotaa imperialistista sotaa vas­o
t a a n . ; " . . . ' .': ',-
Ristiriitain pula kapitalistisessa maailmassa - on nykyään saavutta-aat
korkeamman ^asdi^l^uinmilloinkaait ennen.' Tattia pula on maail-mankapitalismin
tulion varjo. Järjestäessämme taistelua imperialistista
sotaa vastoan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi me valmistamme sotaa
synnyttävän anarkisen riistojärjestelmäti hävittämistä. . Ensimäinen päivä
elokuuta kutsuu jokaista työläistä maailmanproletariaatiny armeijan mie-lenosotukseen
imperialistista sotaa vastaan!
sina työmailleen. Tammien, suurten
voimalaitosten ' j a teollisuuslaitosten
rakennus-töitä on viimeisinä vuosina
ollut tavallista enemmän Quebecin
maakunnassa, mutta nämä eivät ole
voineet tarjota kovinkaan loistavia
mahdollisuuksia työlälsiUe, palkat kun
ovat kovin pieniä ntihih elämän kus­tannuksiin
verraten mikä valUtsee
näillä paikkakunnilla, ja työt sitten o-vat
täydellisesti isäntien orjamaisen
komennuksen alla. Mitään järjestämis-työn
merkkiä el ole näissä ollut, vaan
ainoastaan sen mitä rakeimuskpmp-nioiden
herrut kunakin aikana katsoo
parhaaksi, sähen on työläisen tyyty­minen
Jos haluaa paikkansa pitää.
Suomalaisia on ollut näillä työmailla
Luokkataistelu ^
Luokkien välillä on jatkuya taistelu käynnissä kapitalistisessa yhteis­kunnassa.
Sitä-ei voida estää millään laeilla eikä järjestysvallalla. Jos­kus
se on vähemmän huomattua, joskus taasen se riehahtaa ilmiliekkiin.
Riistäjän ja riistetyn välillä ei voi vallita enempää sovintoa kuin suden
ja lampaan välillä. Kaikki kuvittelut siitä, että luokkataistelu on kier­rettävissä,
ovat järjettömiä'ja vailla tosioloista pohjaa. Jos riistettävä
valheilla ja petoksilla harhaanjohdettuna kuvitteleekin, ettei ole olemassa
mitään luokkataistelua, niin hänen riistäjänsä, kapitalisti, ei sitä koskaan
tee. Riistäjä miettii, aina uusia keinoja, mitenkä hän voisi riistettävistään
im^ä mahdollisimman paljon yliarvoa. Mutta se ei suinkaan ^tä häntä
saarnaamasta luokkasovintoa ja asettamasta siihen tehtävään oikein eri­koisia
henkilöitä: pappeja, opettajia, kirjailijoita, sanomalehtimiehiä,
y.m., joille hän maksaa . palkkaa yksinomaan siitä, että he huolehtivat
riistettyjen, työläisten, rauhallisina jä tyytyväisinä pysymisestä.
Tässä on se peruste, miksi papit aina saarnaavat pääoman etujen puo­lesta
ja työläisten etuja vastaan. Kapitalistit heille maksavat palkan,
vaikkakin se palkka tulee työläisten työvoimasta riistetystä saaliista. Sa­ma
pitää paikkansa muihin kapitalistisiin julkisuushenkilöihin nähden.
Kaikki he pitävät kapitalisteja isäntinään aivan samoin kuin työläisetkin
tekevät.
Mutta millään keinolla ei. luokkataistelua Voida tukahduttaa. Se
voidaan lopettaa vafn luokkien hävittämisen kautta ja siihen on ainoa
tie luokkataistelu. Mitä päättäväisemmin siihen tarttuvat laajlat työlaisläi
joukot, mitä tietoisemmin ja suunnitelmallisemmin he sitä käj-vät, sitä
pikemmin tapahtuu kapitalistisen^ järjestelmän kukbtunfnen ja sen si­jalle
työväenluokan vallan rakentaminen, joka on työväenluokan tehtävä.
Vielä proletaarisen-vallankumouksenkaan tapahduttua ei heti lopu luok­kataistelu,
sillä jälelle jäävät vanhan yhteiskunnan perut, mutta työväen­luokan
diktatuuri vähitellen murtaa ja hävittää ne, valmistaen, laskien
ja laajentaen luokattoman kommunistisen yhteiskunnan perusteita. Kun-nes
se on saavutettu, siihen-saakka kestää luokkataistelua.
Jokaisessa suuret joukot, puumlehinä
ja sekatölssä.
Montrealin kaupimklin on vielä suh­teellisesti
vähän Jäänyt suomalaisia
työläisiä asumaan, sillä työn saanti
kaupungista on ollut paljon vaikeam­paa
Ja siksi suuremmat Joukot mene­vätkin
ulos kaupungista, mistä aina
sattuvat työn saamaan. Voi huoletta
sanoa, että palvelijattaret muodosta­vat
suurimman osan Montrealin suo­malaisista,
sillä heitä on useita satoja,
ehkä vUtlsen sataa. — »Kellään el ole
varmaa tilastoa tästä.
VäUJnoni^ialie
on levincyt Montrealissa ehkä enem­män
kuin missään mutialla suomalais­tenkin
keskuuteen, johon ehkä on syy­nä
Quebecin maakuniutlUset laitkin.
Jotka saUlvat esim. olutta myytäväksi
2rksin fiekatavaiakaupoissakln, kun
väin ottaia hallituksen lupakirjan sii­hen,
samoin kapakoissa, myydään o-lutta
lasikaupalla, myöskin hallltuk-seif
viiiiakaupolsta ;;aa ostaa ilman l u ­pakirjaa
Jokainen henkilö. Tämän löy-hyyden
vielä tulee huomaamaan myös­kin
monenlaisten yö-klupien toimin­nassa,
myöskin hallituksen lupakirjal­la.
Joissa sitten rikotaan lakia sen
mitä ehditään. Yksi tällainep. joka
meille suomalaisille on kalkkein tun­netuin,
on miratamien saalistajien pe-riistama
Scandinavian volmlsteluklur
pin nimellä toimiva laitos. Tämä sa­mainen
kiupi on toiminnut Jo ViSia&
monta vuotta, ollen suoranaisesti ensi­mäinen
suomalaisten kokouspaikka,
tai paremmin Juopottelu- Ja seuruste­lupaikka,
minne kuletettlln heti Suo­mesta
tänne Jääneet tytöt Ja nuoret
sekä vanhemmatkin miehet saamaan
ensin maan kaljaa, kuten sitä sano­taan,
Ja sitten tanssia lurahuttamaan
päälle. Kunnarit pistäen rahat tas­kuunsa
hyvän näköisenä Ja tyytyväise­nä.
mutta~samalla kopeana Ja mahta­vana.
Jos kukaan uskaltaa vähänkään
arvostella) heidän plsnestään. Näin s i ­tä
on m^nty Ja tämä samainen klupi
jatkaa vain toimintaansa, vetää nuoria
tyttöjä Ja poikia sinne "hauskaa" p i ­tämään,
— niinhän sitä useampi alkaa
sanomaan kim ensin on "alkuun pääs­syt"
siltä nautinnojsta mitä klupi tar­joaa.
,
Ensin otetaan "klupllla" ryyppy vaik­ka
vain viiniä. Jota myöskin tarjotaan
Ja sen Jälkeen toinen Ja kolmas, vii­mein
pi& täyteen, lopuksi on juhlassa
tullut p ä ä n l i n täyteen että kanta-maUa
pitää kulettaa pois, tietenkin
"hyvfiii" miesseuran mukana, ja en-simäiset
sivistyksen askeleet on tul­lut
Cänadassa otettua. Tätä elämää
jatketaan ja lopuksi on enään mel­kein
mahdoton päästä siitä pois, sil­lä
.onhan sitä elämää tullut resuttua
niin että el paljoa minnekään muual­le
enääh viitsi mennä. Tällaista on
se klupin kasvattava voima. Ja kalkki
tämä tehdään laillisessa nimessä, täi
ollaan tekevinään.
Maakuntasääiinöti roääräävät kyUä-kin
että klupin sisälle pääsy on saUit-tu
ainoastaan jäsenille, joka voi vie-r
dä tuttavansa kerran pari mukanaan.
Scandinavian "Klupl" el ole tätä sään
töä ollenkaan koittanutkaan noudat­taa,
sillä silloin Jäisi syrjään joukko­jen
kasvattaminen koiratorppaelä
mään. mikä on' klupin päätehtävänä.
herrut tanssittaa yhdellä sormellaan
j a sitten osoittaa, että nehän ovat väin
— soomalaisia, vanhan maan kolloja
Käyttäkää että olette oma itsenne. —
Baiipln elämää seurannut.
Laivayhtiö aarrannat hnri-ttkailljoita
Baltic American linjan huvimat-kailijat,
jotka lähtivät New Yorkis­ta
"Estonia" laivalla toukokuun 29
päivänä, kertovat matkastaan, mi­ten
he tulivat petettyä laivayhtiön
puolesta. Laivayhtiö oli täällä ^ m e ­nkassa
ja Cänadassa suuresti 11-
mottanut yhtiön toimeenpanemasta
huvimatkasta "Estonia"-laivalla New
Yorkista suoraan Helsinkiin touko­kuun
29 päivänä ja niin olikin saa­nut
vähän yli neljänkymmenen suo­malaisen
ottamiaan osaa tähän huvi­matkaan,
jota vielä tuli johtamaan
kauppias Jacob Laurila Maynardis-ta,
Mass.
Matkustajat astuessaan laivaan
Brooklynissa, N . Y . , jossa laiva-komppanian
laituri on, olivat kaikki
hilpeillä mielin ja iloisena, lähties­sään
toivolla,- että pian saadaan
astua Helsingin rannassa taasen
somaan sitä osaston näyttämöltä
t k , 28 päivänä.
Urkeilijain juhlat
Urheilu- j a voimisteluseura "Jou­si'*
tulee järjestämään paikallisten
jäsenten väliset voimistelu- j a ur­heilujuhlat
elok. 4 p mä osaston ken­tällä.
Koettakaapas kaikki urheili­jat
alkaa valmistumaan näitä juh­lia
varten. Kilpailussa tulee ole­maan
miehille viisiottelu: (kuula,
keihäänheitto, pituushyppy, kolmi­loikka
ja 100 metrin juoksu) sekä
lisäkilpailuna 1000 metrin juoksu,
naisille 3-otteIu: (kuula, pituushyp­py
ja 100 m. juoksu) ja rajapallon
heitto. Jotka eivät vielä ole Cana­dan
työväen voimistelu- j a urheilu­seuran
jäseniä on parasta nyt liit­tyä,
sillä ainoastaan seuran jäsenet
voivat ottaa osaa kilpailuihin.
Kenttä juhla
•Canadan kommunistipuolueen
Montrealin keskuskomitea tulee
järjestämään kansainvälisen kenttä-juhlan
S. J . osaston kentälle t.k.
28,pma. Kun toimessa on. kerta
kaupungin keskuskomitea, niin toi­votaan,
että juhlista tulee myöskin
muodostumaan sen arvoinen. Viime
vuonna kylläkin meni juhlat ohjel­mansa
puolesta vähän huonoon, sil-maankamaralla,
ja myöskin kaikki j ei oUut muuta, kuin suomalaisa-oli
järjestetty sitä varten aina mat-ita ohjelmaa, mutta toivotaan nyt
katavaroita myöten, että niitä vasta
ensi kerta tullaan Helsingin ran­nassa
siirtelemään. "Pohjalaisia
Matkalippuja leimatessa rannassa
kylläkin oli ilmestynsrt niiden mu­kaan
pieni lippunen, että laiva ei
voidakseen nsrpplä Jokaisen pennin
pois työläisten taskuista, niin mies­ten
kuin naistenkin. Suomalaisia pal­velustyttöjä
on osa myöskin tähän
kuiluun Joutunut ja useimmat heti
Suomesta tänne saavuttuaan. Klupin
avonainen kita on saanut heidät niel­tyä
ktmppelneen kampsulneen.
Työläiset!
Kuinka kauan te kulette tässä soke­assa
talutusnuorassa, ettekö huomaa
mitä varten tämä klupl on olemassa,
eikö se ole tukahduttamassa teistä In­himillisyyden
tunteita, tappamassa
teitä tullaksenne volmatt<Hnlksl Itse­änne
puolustamaan ja luokkanne kehi­tyksen
mukana kulkemaan. Eikö se ilo,
joka siellä teille tarjotaan, ole myrkyl­lä
seotettua teennäistä Iloa, jolla Juo­tetaan
teidät tunnottomiksi huomaa­maan
omaa 'asemaanne ja samalla
poljetaan teidät aina vain alemmak­si
ja alemmaksi, orjiksi Ja nöyriksi
luontokappaleiksi, kapitalistih voiton­himon
uhrialttarille. Usein kuulee Juu­ri
mainittavan että KlupUla on haus­kaa,
syystä kuin kaikki siellä ovat
päissään Ja sen takia niin "vapaita".
menekään Helsinkiin, vaan Kööpen­haminaan.^
Mutta kukaan ei sitä
ottanut todeksi, sillä olihan liput
myyty sekä monta kuukautta i l -
motettu, että laiva tulee menemään
suoraan Helsinkiin. Vasta laivalla
ollessa muutama päivä alettiin an­taa
huomiota enemmän mukana o l ­leelle
ilmoitukselle, että laiva me­neekin
Kööpenhaminaan ja että
matkustajat kuljetetaan Ruotsin
kautta Suomeen.
Päätettiin pitää kokous suoma­laisten
matkustajain kesken, johon
osallistui myöskin kauppias Laurila,
matkan johtaja, joka kokouksessa
selosti, että hänellä ei ole mitään
tekemistä, eikä liioin voi auttaa ky-t
symystä; hänen osuutensa on vain,
e t t ä hänen nimeänsä on käytetty
ilmotuksessa, josta saanut 'vastapälk-doksi
vahaan piletin. '
Kokous päätti kääntyä asiasta
kapteenin puoleen ja esittää, että
jos laiva ei mene suoraan Helsin-riin,
niin on siinä tapauksessa jär­jestettävä
joku toinen laiva suo­raan
Kööpenhaminasta Helsinkiin.
Päätöksien laadittua mentiin puhut­telemaan
kapteenia, joka puoles­taan
selosti, e t t ä hänell^ on mää­räys
Kööpenhaminan, pääkonttorista
ja on. sen mukaan toimittava. Kui­tenkin
hän lupautui lähettämään ko­kouksen
päätöksen langattomalla
sähkösanomalla komppanian kontto­riin
ja selostamaan matkustajain
vaatimuksen. • ,
Varrottiin muutama päivä j a niin
alkoikin huhu liikkua, että Vastaus
on tullut. Pidettiin kokous "ja kavtp-pias
Laurilalla olikin sähkösanoma-vastaus,
jonka hän oli saanut kap­teenilta
ja missä sanottiin, että
laiva tulee meiienmän ainoastaan
Kööpenhaminaan jk matkustajain
on matkustettava Ruotsin kautta
Suomeen iekä poistuttava laivasta
ennen maanantaiaamua kello 5.30,
sillä laiva oli määrä saapua Köö­penhaminaan
sunnuntaina. Ensin
jokainen päätti, että ei lähdetä pois
laivasta, vaan vedotaan asiasta en­sin
Yhdysvaltain ja Suomen konsuli­virastoon,
mutta kuitenkin lopulta
alkoi jokainen valmistautua muutta-iniseen
ja matkustukseen Ruotsin
kautta. Laivan miehistö antoi kyl­lä
apuaan arkkujen köyttämisessä
ynnä muussa. •
Rantaan päästyä piti kiireen /kau­palla
joutua lautalle, joka kuljetti
matkustajat Malmö-Tukholma junal­le,
jossa ei ollut-tiloja edes järjes­tetty,
vaan konduktöörin piti hi­koilla,
saadakseen kaikki selville ja
ainoastaan kolmannen luokan pile­tit
oli kaikille, vaikka laivapiletti
edellytti parempaa juriapilettiä.
Tukholmasta vietiin matkustajat
Bore 2:11a Turkuun ja sieltä taa­sen
junalla Helsinkiin, minne huvi-matkailijoiden
matkan tulikin päät­tyä.
Laivan päällystöä vastaan eivät
matkueessa olleet valittaneet, sillä
ne olivat tehneet kaikkensa avus­taakseen
matkustajia, mutta komp­panian
pääkonttori oli määräyksil­lään
saattanut koko huvimatkajouk-kueen
narrattuun asemaan. Koko
joukkue oli katkeroittunut tällai­seen
pettämiseen, j a olivat sitä miel­tä,
että olisi matkustajain oltava^
enempi varuillaan kaikenlaisiin hu-vimatkueisiin
lähtemisen kanssa.
toon. Tilaa on kyllä uusille jäse­nille,
jos vaan ottavat asiakseen
j a tulevat meidän kanssamme yh­teisrintamaan,
sillä tässä ei tee ra­hakaan
kiusaa, kun ei ole miitään
maksaakaan, ei muuta kun liittyä
Kappale Pohjalaisia esitettiin
osaston , näyttämöltä kaksi kertaa.
Eiisi kerralla oli katsomo täpösen
täynnä yleisöä, jota vastoin viimei­sellä
kerraHa ei ollut niin paljoa.
Katsojat ovat olleet kiitollisia esi­tykseen.
Yleisesti sellaisia lauseita
on kuulunut. Kappaleessa mukana
olleena ei voi paljoa enempää lau­sua.
— J .
Port ArAuriD oatisra
Suomalaiset miehet ja naiset. Jättä­kää
toki tuoUainen alhainen elämisen
tapa niin kauan kuin se on mahdol-
"EUM, jä» tänne!"
Kun aikansa kieltää ja vastustaa,
niin tulee useinkin sitä katumaan
ja sitten tulee, lausuttua, vaikka
mitä. Jälestä päin huomaakin, että
se mitä hänelle olisi ollut joskus
kädessä otettavana, tulee luisumaan
pob, joten on paras jo huudahtaa:
'Elisa, jää tänne.»" Tällä tavalla
NAISLIITTO.OSASTÖN
TOIMINNASTTA
N.L. osaston kokoukset on pidet­ty
säännöllisesti näihin saakka ja
tullaan pitämään edelleenkin, ettei
pitempää kesälomaa- oteta tänä 'ke­sänä
ollenkaan. Ja kun oikeen a-jattelee,
niin vallankumouksellisessa
toiminnassa skä taistelussa kapita­listiin
okkaa vastaan ei saisi olla­kaan
mitään kesälomaa «ikä muuta­kaan
lomaa. Olisi aina vain jat­kuvasti
toimittava^ sillä yhteistoi­minnan
kautta meillä on toivo saa­da
parannuksia aikaan ,eikä toimin­taan
saisi väsyä vaikka siinä toisi­naan
ilmenee vastuksiakin ja vaik­ka
se tuntuu raskaalle niille hen­kilöille
jotka aina joutuvat ole­maan
kuormitettuna sekä useam­massa
tehtävässä' yhteistoiminnassa.
Henkilö, joka tuntee velvollisuuten­sa
luokkaansa kohtaan, pitää vel­vollisuutenaan
^ toimia sen hyväksi,
niin nainen kun mieskin,- j a kaik­kien
työläisten pitöisi tuntea se.
Viimeisessä N.L. osaston kokpuk-sessa
kuultiin raportit iltamista,
kuultiin myös laajennetun sihteeris­tön
kokouksen pöytäkirja ja, kier­tokirje.
' Puolustusliiton hyväksi
päätettiin luovuttaa 5 dollaria. Pää­tettiin
mennä vielä farmikontrille
pitämään iltamia kappaleen kans­sa
"Kesäleskia". Valittiin viisihen­kinen
komitea tämän piirin naisten
aluejuhlaa vartan, joka tullaan pi­tämään
18 p. elokuuta, joten sa­ma
komitea huolehtii tämän piirin
pioneerien kesäjuhlista myös, jot­ka
pidetään syyskuulla. Komiteaan
tuli valituksi seuraavat henkilöt:
O. Alanen, M. Böhm, E. Väyry­nen,
A . Hietala, A. Takoja j a sih­teeri
A. Hautamäki. Tämä juhla-komitea
pitää kokouksen yhdessä
Fort Williamin naisten kanssa. Jä-
-senkirjuriksi valittiin A. Hietala,
kun entinen jäsenkirjuri toveritar
Hjort muuttaa pois paikkakunnalta.
Kirjeenvaihtajaksi Toverittarelle va­littiin
A. Takoja. Seuraava Nais­liiton
kokous, pidetään 6 p. elok.
j a puoluenaisten kokous On 23 päi­vä,
heinäkuuta. — ^O.
vaan jäseneksi j a käydä kokouksissa,
keskustelemassa nykyisistä asioista,
jotka kulloinkin ovat tärkeimpinä
edessämme. Otamme käsiteltäväksi
siellä muutakin, kuin vaan toistem­me
arvostelemista. Sillä kun on
iso joukko' naisia, niin silloin on
parempaa, hyödyllisempääkin asioit­ten
tutkimista eikä vaan arvostella
toistensa vikoja. Meissä kaikissa on
omat vikansa j a kukaan ei näe eikä
tunne omia vikojaan. Siellähän ne
voidaan sitten kaikki epäkohdat
korjata yhdessä keskustelemalla. Ja
t ä h ä n joukkoon sopii aina, ei ole
koskaan liian "täysi" ja ovet on
aina auki jokaiselle, joka vaan,viit­sii
liittyä tähän rjrysyläisten joulr-koon
ja tuntee itsensä sen arvoi­seksi.
NaicUiton iltamat
meillä on elok. 3 p. j a silloin esi­tetään
kappale "Rikkaus j a rak­kaus".
Tulkaa nyt naapurikylän
nuoret j a vanhat silloin Hallaleekin
haalille. Pantiin sentähden lauan-tai-
illaksi, että ihmisillä olisi, pa­rempi
tilaisuus tulla, kun on ^uuri
kiire aika, näin j ä ä pyhä leväte ja
samalla tiellä voi kyläillä.
Yksi Joukosta.
vihaa. Kielten sekoitus on tieten­kin
melkoinen, mutta hyvin tul­laan
toimeen. Njrt kun kesän ajak­si
tuli oppilaita toistakymmentä, nim
eiiglannin, venäjän j a ^suomen kie­l
i i n , jotka tähän asti ovat olleet
pääkielinä, sekoittuu nyt ruotsin
tanskan ja norjan kielet; Tähän
vielä pesuksi tulee inkeriläisten ja
karjalaisten murrekielet ja väliin
saksakin suhajaa, jota säestää viro­lainen
j a lättiläinen, niin jopa siinä
on kieliä yhden talon osalle. Mutta
kuten sanottu, hyvin vaan toimeen
tullaan j a hauska onkin elää tässä
baabelissa.
Sosialistinen kilpailu
"Kylväjä" on saanut sekä anta­nut
haasteita sosialistiseen kilpai­luun.
Yleensä kollektiiviset talou­det
täällä ottavat osaa kilpailuun,
josta odotetaankin hyviä tuloksia
maatalouden nostamisessa joka suh­teessa.
.— L . L—^no.
SUOMESTA
TULIPALO FORSSASSA
Eri paikkakHiiniita
Washatenau, Alta.
Herätimme tyolaisnaisliiton
käy kuitenkin kappaleessa, jossa
poikamies ottaa kasvatin ja luulee
sitä -vielä pieneksi lelliteltäväksi
"kainalovauvaksi", mutta kasvatin
saavuttua, onkin se täysi nainen,
joskaan ei näytä miellyttävältä yk­sinkertaisissa
pukimissaan, mitkä
hänellä vain on päällään. Vaatteet
tekevät kuitenkin kenenkä tahansa,
jopa kasvatin isänkin. Tulkaa kat-taas
toimintaan, tuon, joka nukkui
sikeätä unta kokonaisen vuoden.
Kun toisen paikkakunnan työläis-:
naiset pukkasivat meitä kylkeen, niia
emme viitsineet enään varttaa uutta
muksua. Ja häpeähän olisi ollutkin
jos olisimme' jääneet syrjään tästä
edustajakokouksesta, joka on nyt
Sylvah Lakella. Niin valitsimme
joukostamme Mrs. Krohulkin edus­tamaan
meidän naisliittoamme. Ja
mielellään hän lähtikin, ei pannut
vastaan ja annettiin hänelle eväs­tykset
j.n.e.
Kyllähän täällä on. meitä naisia
koko paljon, jos vaan kaikki tunti­sivat
yhteenliittymisen arvon. Mut­ta
tahtoo olla, että ei saa mukaan
kaikkia ollenkaan. Jos kysyt j a pyy­dät,
niin heillä on omat esteensä:
vaikka puheilla eivät vastusta, niin
Kirje Kylväjästä
Satotoiveet hyvät — Yhä uusia ko­neita
— Eri kansallisuudet vel-jellisessa
yhteistyössä
Kesa ja satotoiveet
"Kylväjässä" sekä "Gigantissa"
suoritettiin kylvöt nopeasti j a var­man
suunnitelman mukaan. Trak­toreissa
olevien valonheittäjien
avulla kävi kylvökoneet taukoamat­ta
myöskin öillä. Hmat olivat erit­täin
suotuisat sekä kylvötöille että
kasvullisuudelle. Sateli lievästi, inut-ta
riittävästi. Toukokuun alkupäi-,
vinä kumminkin lakkasi sateet jä
kuuteen ;viikkoon ei satanut muuta
kuin hjrvin pienen pirahduksen, joka
ei kastellut juuri mitään. Dma ei
ollut kumminkaan kuumaa ja se
auttoi niin, että viljat isäiljnivät tu­holta.
V.k. 16 päivää vasten sitten alkoi
satamaan j a satoi koko vuorokau­den
melkoisen runsaasti. Maa kas­tui
syvältä, mutta viljat eivät pai­nuneet
maahan syystä, että niiden
kasvu oli vielä kuivuuden takia l y ­hyt.
Näiltä- suurilta pelloilta on
siis tyydyttävät satotoiveet.
Talouden nostamAien "Kylväjässä"
jk "Gigantissa"
Peltojen muokkaus syyskylvöjä
varten näillä tiloilla on tapahtunut
voimaperäisesti. Samoin rakennus­työt.
"Kylväjässä" on rakennuksen
alla kolme suurta rakennusta. Asun­totalo,
viljamakasiini ja navetta.
Ikäänkuin sivutöinä on rakennettu
jo maitohuone j a lihahuone. Kaikki
muut rakennukset tehdään tiilistä
paitsi viljdimakasiini tulee puusta.
"Gigant" rakentaa asuntotaloja,
korjauspajoja y.m. varastohuoneita.
Kumminkin suurimmat rakennukset
ovat kaksi suurta elevaattoria, jotka
ovat pian valmiina. Koneistoja lisä­tään
myöskin molemmissa talouk­sissa.
"Kylväjässä" on jo koottu
j a odottaa pellolle pääsyä Combin-der.
Se on tekniikan viimeisin sana
maatalouskoneiston alalla. Leikkaa,
puipi ja säkittää samalla kertaa.
Leikkausterä on 20 jalkaa. 'Myös­kin
viimeisintä mallia, ja suurin
mitä Amerikassa tehdään, silon
täyttäjä ja rehumylly jo saapui ja
alkaa työskentelemään niin pian kun
silo valmistuu vastaan ottamaan re­hua.'
Myöskin joitakin uusia leik-kuukoneita
on isaapunut ja on jo
koottuna odottaen leikkuuta.
Parhaillaan tilataan lisää uutta
koneistoa. Huonjattavimmat niistä
kaksi 60 hv. Best tankkitraktoria.
"Kylväjän" tilalla, jossa on ko­keiltu
useammanlaisilla traktorimer-keillä,
on osoittanut "Best" kaikis-
Tull oU päässyt irti aivan kauppa­lan
keskuksessa Ja saavutti se valta­vat
mltfiRsuhteet. uhaten pahimmil­laan
ollesfa koko KeSkl-rftorssaa. Tu­l
i sai alkunsa Lounais-Hämeen Kaup­pa
Oyji varastosuojästa. Täältä levisi
se nopeasti Parin minuutin kuluttua
koko rakennus oli tulimerenä. Kohta
tämän Jälkeen huomattiin tulta myös­kin
mainitun kaupan pihan toisel­la
puolella, missä sijaitsee hotelli Seu­rahuone
Ja autokorjaamossa oli l ä ­hes
20 autoa. Joihin myös tuli tart­tui,
tuhoten ne täydellisesti, mm. In-temational-
merkklsen linja-auton se­kä
useita aivan uusia Ja käytettyjä
Ford-autoja Tämän jälkeen tuli tart­tui
autokorjaamoon ja kaksikerroksi­seen
puiseen hotellirakeimukseen,
josta matkustajien Ja henkilökunnan
oli suinpäin yöpukimlssaan paettava
Samiaan aikaan levisi tuli toisella puo­len
pihaa tontin ulkopuolelle, sytyt­täen
ensiksi teurastaja Saarisen kaksi­kerroksisen
puisen asuinrakennuksen
mikä paloi perustuksiaan myöten.
Pian sen jälkeen tuli tarttui myöskin
työväentalon kattoon, tuhoten kaikki
puuosat, näyttämövarusteet, arkiston,
fllmlkoneen sekä vahtimestarin irtai­miston.
Vielä paloi työväentalon vie­ressä
sijaitseva O. Vahdan pienem­pi
asuinrakennus, leviten tuli vielä
Lounais-Hämeen tontin takana ole-v£
ian V.PÄ. taloon, mikä sammutus-.
yrityksistä huolimatta' paloi joiden­kin
perusteellisesti. Kalkki muutkin
ympärillä olevat talot olivat ankarasti
tuhattulna. NUhpä syttyi mjn. Seura­huoneen
vastapäätä oleva talo paari­kin
kertaa tuleen, mutta saatiin ruisr
kujen avulla sammumaan- ,
Vahingot nousevat noin 2 ja puoleen
miljoonaan markkaan. Seurahuone^ oli
täydestä arvostaan vakuutettu, sa­moin
Irtaimisto. Työväentalo oli vo-kuutettu
500,000 markasta ja irtai­misto
75,000 markasta, mitkä suni-mat
eivät kuitenkaan vastaa vahin­koja.
ORJATSALON
"valtiopetosjuttu" oli äskettäin esiUä
Turun hovissa. Mlkko Erich esitti puo-lustusklrjelmän,
jossa todettiin m.m.
se, että S37ytetty on toiminut Englan­nin
vakoilijana maailmansodan aikana
Myöskin kuulusteltiin useita todista­jia.
Juttu lykättiin heinäk. 19 piään.
' Turhaa se ohrsmamaa Orjatsaloa
hätyyttelee. kyllähän tuon nyt huomaa
tuosta Erichin valtistakin.
sillä pysyttelevät ulkona kaikesta
toiminnasta. Vaikka sama riisto-järjestelmä
riistää heitä yhtähyvin
kuin meitäkin. Nyt meitä on seitse­mästä
naista liittynyt tähän liit-ta
parhaaksi. Niitä nyt on saapunut
Gigantillekin joitakin k3nnmeniä.
Kaikkiaan niitä tulee 200, mutta
kaikki eivät ole vielä saapuneet.
Gigant tulee tästä alkaen käyttä­mään
vain Best-traktoreita j a kaik­ki
muut merkit lähettää pienimmille
neuvostotiloille.
Naapurin tilalle viljelyssuunnitel-maa
laatimaan on saapunut ameri-kalaiset
spesialistit. Amerikassa
maanviljelyksen alalla kuuluisuutta
saavuttaneen professori Wilsonin
johdolla. Ennen kuin he alkoivat
lainkaan työtään, käyivät he Kylvä­jässä
ottamassa kaiken mahdollisen
ainehiston. Eritoten ottivat selville
koneistomme kuormituksen ja te­hon
koska tähän asti tässä maassa
on Kylväjässä saavutettu parhaat'
tulokset koneellisessa viljan vilje­lemisessä,
fiyöskin on suunnitelma,
e t t ä amerikalaiset ottavat viljelläk-seen
osan neuvostotilasta näytevil-jelyksenä
siten, että 1,000 ha v i i -
jelee yksitoista miestä, joista kym­menen
miestä työskentelee koneilla
Ja yksi johtaa. ^
"Kylväjän" kansamvälinen talous
"Kylväjä" on tyypillinen näyte
en kansallisuuksiin kuuluvien työ­läisten
yhteenkuuluvaisuudesta.
Meillä nyt työskentelee vieri vieres­sä
toistakymmentä eri kansallisuut­ta
ja hyvin näkyy työt luistavan
Ilman mitään iansalliskiihkoilna ja
- ja sydänsäteet
Tänä keväänä julkaisivat Neuvos­toliiton
suomalaiset kirjailijat j a ky­näilijät
Kevätvyöry-niniisen albu­min.
Seuraavassa lainaamme siitä
L. Helon "lyyrillisen kevätkdrtomuk-sen".
Nyt on kevät ja sinä tulet ilta­sin
luokseni hymyilevänä ja reippaa­na
kuin kevään tytär. Tuntuu kuin
olisit hiukan hämilläsi. Heilautat
päätäsi j a samalla huiskahtaen hei­lahtavat
komeat, kultaiset palmik­kosi,
mutta . s i l m ä s i . . . ne salaa kur­kistavat
miten nopeasti minä nou­sen
pÖ3rtäni äärestä j a riennän tove­riani
vastaan. Niin, toveriani. Me
olemme ainoastaan toveiruksia. Eikö
muka pojan ja tytön välillä voisi
olla toveruussuhteita? Sinä suutut
niille, jotka väittävät toisin, mutta
monet eivät sittenkään usko. Ja
miten voisivatkaan uskoa he, jotka
eivät milloinkaan ole kokeneet oi­keaa
toveruutta ja ystävyyttä ja
joille toisten parjaava mielipide on
laki.
, Minä nousen j a tervehdin sinua.
Kattelen kaksin käsin.
— Terve! Tervetuloa yksimäisen
iltani ilostuttavaksi! Täällä on p i ­meää-.
Minä sytytän toiseenkin
lamppuun valon. Sinä tulit. Onko
ehkä jotain asiaa?
Hymyilet vastaukseksi ja aunä
arvaan, ettet tullut asiatta. Kuinka
voisitkaan tuhlata kallisarvoista a i ­kaa
tyhjänpäiten. Sinulla on tär­keitä
asioita j a ainoastaan minulle.
Istumme vastatusten j a puhelem­me
keväästä, tästä ja menneestä.
Ensin keväästä j a sitten asioista.
Muistathan, miten silloin toisena
keväänä* usein, kun kaupunki nukkui
kevätyön valjunsa hämärässä, me
Idertelimme pitkin kaupungin ka­tuja
ilman päämäSiSa, mgtta ei
asiatta. Meidän piti kh-joittaa ku­vaus
kaupun^sta, sen: asiddcaista: j a
oloista. Me keräsinune ; ainehistoa.
No. 165
KnrssiS
3
Oanad
40c lähetyks
hetyksistä $
betyksistä $
lähetyksistä
50c jokaiselt
sadalta dolla
Sähkosano
hetyskulnt $
Suomen i
|2<45 sadast
TAkää la
\
Box 69
Ltdvap
Tiedusti
Vapaudella
vastaan myö
PORT A
81(
Port
VAPAUS A
1196
~ . M^
JO,
W7 Broadvi»
DA
paikkaki]
Tosin riihen
jpäiva sopivai
me työssä pi
J a muistat
xisoUittokoko
i u n olin jo
3umnonvastai
Olin silloin
le, mutta sii
ai.van vahini
nutkaan auti
tutustuimme,
astaan tuttu;
J a sitten,
j a ensimäis
huuhtelivat li
luo^Eseni, kui
I sinun tulevai
kevään tytti
j a toit keväi
nasi.
Hoitsin, sil
odotin ' sinua
jotkut säteet
nuun ja sinä
— Ne ovai
arvelit.
-—- Eivätk(
utelin.
— Ei, ei!
moista saatti
. Täytyi us
luonnontietee
inia.
Niitä semr
n i in aiseita j ;
vättä, vaikka
ulkona oli p
asemasta ka
lumL
Miani talvi
nä aina iltasi
run asemasta
ämuniltojen i
asemasta huc
iltojen keveä
J a sinä m
xan, kun »iel
tunkeilivat r
Kärj
pi knii
todellis
t e nä
pana
demies.
Tarttuvien
hot ovat suur
luulla voidaax
ukset, maanj
kin sodat oy
j a tuhansia ke
siä kuin tartt
Musta ruttc
miljoonittain.
Pilkkuknumi
vantaudin /.y.n
Iden hukka O]
kotautiin kuol
tuhansia.
Mutta mitä
huonekärpäsen
asioiden kans»
Kärpänen oi
tien levittäjist
Ne saastutt
sekä juomaved
tnnta-aineella.
kolera, vatsai
tuberkuloosi,^ 1
Tieteen tutit
saatu selville, (
sa yoi löytyä
knoshmljponaa
lia.