1930-05-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, toukok. 8 p-nä — Sat., May 3 t ji.r 1 - •m 1 yi: A JP TT Q C»Fi«iä»o MoaaUlKD t r i « « e ( t & > «Ino» IlBciikuBatujr, U o M s t rr £,!.Tr.»«, O n l . . kiJcJua». p«it»i «uinii»!»!- >j m i i i x i t t r i s i j u h U p i i r i a i. V A P A U S (lUb«itr> oix>a o< F t n c l t L Wo>Len i s C s a n U . Psbliifaed iulj <t S s d b s r r . O u a n* •^ecutered M tii» P o i t Oilien D c f u t m e s t . O t U v » , u Kcood C U M s u i u r. ToimitDS. fcoanori, klzjaktopp* palsa osiaaM taloaan E l a S t i e e t i U i. P M d o M U : VapM». B<n 69. St>4bui7. Oat. . l i b e l i m e t : Konttori 1038. — T o i m i t u i 536W. — 1 ' « e n e i : OiXic« (job v o r k , adrertiumeDt*. ete.) Urjakanppa 2337W. I03S—Edltor S36W^—Bookatora Z387V. >Jte3Sit«iJi J. T . A U i i T i a t. i U a a c e r : J . W . AbUjiriak O f f i e a . Bookatora and P r i a t a b o p : Vapana Bnildin S. EUa Straet. \a o a i l t0 b e addreaaed: Vapana. P . O . Box 6 9 , Sndbary. Ont. TILAUSHLVr* 1 <k.t4J0. 6 kk. 13.50. S kk. 11.75 la 1 kk t r «.Uomailto; 1 Tk. t6.00. 6 kk. «3.50 ja 1 kk. » J AT: 00. — Yhdra«altaiki» Ssötaaaa aäka B «< 00. . I L M O T U S H I N N A T VAPAUDESSA» SirieFaibloilmotnkaet « I i » kerta. 12.00 kakai kertaa. — A n o t i i t t o o s aanneOla oaaetitofrotakae JCc n a U u t n n m a . — Niacnmaottoilxnotakael SOe k e r U . «i:O0 3 kertaa. — S i o t y n d i l m o t o k a e t tlJ» 1 t < t u , tSfiO 3 k c t a a ; — Aauntoeroilojotukaet $2.00 kerta. t3U)0 kakai kertaa. — KUtoailmotokaei ^ . 0 0 kerta. — Knoleoanilniotnkaet 12.00 kerta. 50 l i ^ i s a k a v kiitoalaoaMlU tai mniatoräraTltä. — ' t i a t a a s t i e j o t Ja ototeilmotukaet 50c k e r u . %1M kolme kertaa. — Tilap2iailm«ttajien Ja ilmoto» ' e n n a n r i e o « n , raadittaeaaa, 'ibetettäri i l m o t a a b i n u ctokiteea. General a d r e r t i t i o f ratea, 75c p e r c o l . incb. M i n i m u a cbarge for aingla InaartioB. 7Sa. T be »apana i a the beat adveitiainy mediom among tba Finniab paople In Canada. I s a ette m i l l o i n tabania aaa vaaUoaU enaimiiaaea kirjeeaeenna. U r j o t t a k a a ••dcUaea liikkaan taataju» peraoonalliaella n i m e l U : J . W . A b l t i T i a t . U i k k e e n b o i u j a. Työttömyys politikoitsijain potkupallona pitää konetykkiosastot erikoisena aselajina. Tuo muutos on ilmeisesti lähdätly Puna-armeijaa vastaan, siinä kun konetykki on erikoisten jalkaväkiryhmien varusteena- A l kuperäisen suunnitelman mukaan oli "broHning"-maIUin siirtyminen, tuon aseen kalli-shintaisuuden vuaksi, määrätty toimeenpantavaksi vasta V . 1932. Lödzissa .suoritetun liikkeellepa- ;io-kokeen yksityiskohdat ansaitsevat' melkoista mielenkiintoa. Se ei )llut tavallista reservi joukkojen /nobifisointia harjolteluä varten, vaan niinsanottujen "peite"-patal-joonien koe-mobilisointia. Armeijan uudelleenjärjestelyn mukaan nuo pataljoonat ovat joukkoja, jotka armeijaa liikekann.ille pantaessa ensiniäiseksi kutsutaan asei-hin, s. o. neljän tonnin kuluessa siitä knn liikkeellepano-käsky on allekirjotettu, j a lähetetään suoraapäätä _ rintamalle suojelemaan toisten armeija-osastojen mobilisointia, joka kestää kolmesta neljääntoista päivään. "Peite"-patal- Joonien mobilisoinnin suorittaa po-i ja "Daily V/orker" on julkaissut liisi, joka sen teki Lodzissakin.'suurta huomiota herättäneen kirjoi- Työmiehet siepattiih tehtaista i^-uksen, jossa osoitetaan, että suur-raitiotievaunuista ja kadniha ™ . . . , , ^ ijoona puntaa "työväenhallituksen": tuollainen menettely aiheuUi suu- äänenkannattajalle " D a i l y HCTalfj Luokkaloopuniuden lunnaiksi miljoona puntaa Ei^lannissa Lontoossa ilmestyvä Englannin kommunistipuolueen äänenkannatta-renmoisen oma-alotteisen työläisnaisten mielenosotuksen. Maailman kommunistisen liikkeen on. mitä suurimmalla valppaudella seurattava Puolan fascismin sotaprovokatsioonia. Taistelua Neuvostoliiton puolesta on kävtävä kaksinkertaisella tarmolla. — In-prekor. Taas on talvi mennyt työttömien odotellessa joihinkin toimenpiteisiin ryhtymistä liittohallituksen taholta, jonka järjetön siirtolaisuus-politiikka on ollut suurimpana suoranaisena syynä niin hälyyttä-vään työttömyystilanteeseen kuin se tänä talvena on ollut ja monessa paikassa vieläkin on. Liittohallitus väitti työttömäin avustamisen kuuluvan maakunta- ja kunnallishallinnoille; nämä vuorostaan työnsivät vastuunalaisuuden liittohallitukselle. Niin siinä vellottiin edestakaisin, välillä "tutkittiin tilannetta", koottiin tilastoa, istuttiin konferenssia jne. — työttömäin värjötellessä nälässä ja . v i - . lussa, yksityisen armeliaisuuden varassa, j a monessa tapauksessa p^oliisiputkan tai vankilan lämpimissä. Todistaakseen, ettei työttö-liiiieh kärsimykset vallanpitäjiä yhtään liikuta, vaan että he käyttävät työttömyystilannetta vain politilli-sena potkupallonaan, o l i Canadan pääministerillä Mackenzie Kingillä jjuU«utlä'''ptlavvati parlamentissa työttömiä, joissa on i i vlib^a^Unsi^ •^Shen publoeensa')' 1'hallitus,'hän ?hkä saaltkigr' jöllafcih tbvallii! duaes^rvatiivien/; >;: A ^ t ^ ä ' o/evf7(e 'MäikantakallUuhsUle i hän ei anna nikkeliäkään käytettäväksi minkään-laiseen- iarkotukseenj vaikka kuinka o|ipi,varoja • . 5^iv; Yhdysvaltain kongressissa on asema aivan samanlainen. Jo kolmatta vuotta takaperin jätti new-yorkilainen demokraatlipuolueen senaattori Robert Wagner kolme eri työttömyyden lieventämistä tarkettavaa lakiehdotusta. Ne olivat asianmukaisesti laaditut ja varmasti yhtä hyvin tarkotustaan vastaavat kuin mitkään muut porvarien puoskaroimis-yrityksel. Mutta republikaanipuolueen "vanha kaarti" päätti, että koska ne olivat demokraatin esittämiä lakiehdotuksia, oli ne lykättävä valiokuntaan ja sinne haudattava. N i i n ne saivat maata valiokunnassa koskemattomina kolmatta vuotta, huolimatta yhä uhkaavammaksi paisuvasta työttömyydestä. Mutta "pahan nenällä" vaihtui taannoin valiokunnan puheenjohtajaksi california-laincn senaattori Hiram Johnson, d i l l e " . Tämä on t a p a h t u n u t ' siten, että taantumuksellisten käsissä ö?e-va suuri sanomalehtltrusti o n k i i n nittänyt tämän summan '"E>aily H e r a l d i n " pääomaan lehden olless a konkurssin edessä. K o m m u n i s t i puolueen äänenkannattaja mainitsee, että tapaus on mitä vakuuttavin esimerkki kapitalistien j a " t y ö väenpuolueen" johdon yhteisrinta-majsta E n g l a n n i n työläisiä vastaan. K a p i t a h s t i t ovat uhranneet näip suuren summan "työväenliallituk-s e n " äänenkannattajan pelastami- „ • ! „ j L- . • I _ I -11 ... .- seksi vararikosta, koska aikaisem-m a a i l m a n s o d a n histori-1 niille raskaille syytöksille, etta I menetelmät työläisten h a r h a an tdvvard Ureyn j a Asquithin h a i - ! j o h t a m i s e k c i porvarillisten lehUen m i n ryhtyessä yhä avonaisemmin ajamaan' interventlopolitiikkaa (a? sellistä hyökkäystä) Neuvostoliittoa l u j a sekä l u p a a kaksille Var^g^ni-^tTle k i l p a i l u i l l e . Myöskin päätettiin l ä hettää liittotoimikunnalLe ehdotus, että se järjestäisi jos s u i n k i n on mahdollista, liittojuhlat ensi kesänä siinä mielessä, että s a a t a i s i i n s i i h e n osanottajia Y h d y s v a l t a i n järjestöstä. Ko. 1 0 4^ opetuksen ja k e i i a u ^i m e a i l a niskaheitolla v=-.' us oli. että hän sai is-J^^' kassa lähes vuorokaud^. k a u a n kuin ehdittiin k u u . •a, f Salaisen diplomatian saavntnksia .1 joka ei ole "vanhan kaartin" miehiä eikä koko nykyisen hallitusko-mennon hartaimpia ihailijoita. Hän kaivoi esiin Wagnerin laki-ehdotukset j a suuren äänensä ja mahtaviin"sanayarästbrisä voimalla vafioi^^^a^sa;'';lä§L: Nyt ,ftn,T9[i4h4ollista, ,,Qttä kpngre^s^,-j^y,b* iyy jtrfikunlaisiin • toimenpiteihiii WSikä"S^läkfeVi6n'' työttöninih • avUBta-ttii^ feksi vyiIeivät'''4^publikäiWi siihen ,päätPKSRfn,.,etta xji^äi^mt on parenipi kuin sen avustamineii deniokraaltiäen-- '^ ^eitattltoriti- -älot^ Viime alle erittäin tärkeä totuus on vasta äskettäin paljastunut suuren yleisön tiettäväksi. Paljastuksen tuli tehneeksi, omia hämäräperäisiä tar-kotuksia ajaaessaan, ehkä puolittain vahingossa, aikakautemme kavalin brittiläinen valtiomies David Lloyd George, joka melkein koko .sodan ajan oli Britannian pääministerinä '}ä joka sen nojalla vaatii — on osaksi saanutkin — kansansa ' kiitollisuuden ja kunnioituksen tuon sodan "johtamisesta voitokkaaseen loppuun." Kaiken aikaa hän, niinkuin koko sak-salaisvastainen mailma, katkerasti syytti "Kaiseria" tämän, historian teestä. Ätöttäaki^* Puola soiari ja-^ ;r tjn';>;j;.' I D ; ! ! ; ) - un i l 1 -^'^'^rsöVastä' kirjbteldan^^ ^"' huvat;,Puolan ipQEvayillisetijso*? si^^HfascistiEet ichdet - ^ i i s u d e ^ valriiisiaatUrftfefestci hetikohta alkavaan sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Näitä sotahuhuja levittää Pilsudski itsekin j a hänen lähin ympäristönsä. He eivät edes välitä kieltää Kansallis-demokraattisen puolueen perustajan Roman Dmovskin suurta huomiota herättäneiden sotahankkeita paljasta-vain artikkelien todenperäisyyttä. Artikkeleissaan Dmovski selittää, että toiveet Euroopan kapitalistisesta vakaantumisesta ovat turr hat. Euroopan sairaus on tällä hetkellä paljoa pahempi kuin yleensä luullaankaan. Taudin rusikoitaviksi ovat joutuneet ei ainoastaan pienet valtiot, vaan myös suuret voittajamaat, Amerikkakin. Kaikissa niissä on liikatuotanto ja markkinain tukkeutuminen taudin syynä. Kapitalistien katseet kääntyvät siihen maahan, joka ulottuu Itämerestä Tyyneen valtamereen. Neuvostoliitossa käyneet liikemiehet eivät ennen paljoakaan välittäneet siitä, mitä tuossa köyhälistön diktatuurin maassa tapahtui. Siellä saattoi tapahtua mitä hirmuja tahansa (kenelle? — Toim.), "eivätkä liikemiehet niihin kiinnittäneet huomiotaan. Mutta nyt on heidän tietoonsa tullut Viisivuotisohjelma Venäjän muuttamiseksi teollisuusmaaksi. Tuo ohjelma se tekee liikemiehet pahanpäiväisen rauhattomiksi. Sensijaan että se jäisi riistoalueeksi, Neuvostoliitto valmistautuu vaaralliseksi kilpailijaksi kaikille riistäjille. Moinen tilanne on sietämätön puolalaisille ja amerikkalaisille liikemiehille, jotka sentähden ovat päättäneet, "että "Neuvostoliitto on kukistettava." Ja nyt — jalkaa Dmovski — olemme muutamain viime kuukausien ajan saaneet katsella neuvosto» vastaista kamppailua, jolla on kaikki suurhyökkäykseen valmistautumisen tuntomerkit. Äskettäin tehostettiin Neuvostoliitossa uskon-nonvainoa ( ? ) . Se nostatti sotajalalle uskovaiset, Rooman paavi etunenässä, ja äkkiä tapahtui ihme. Liikemiehet, jotka siihen asti hal- «Vat;' välil4'i?aÄih änktbrit^tin, "Räh; .i:jatUy.4t, piaavin, protestia, |a .alKou lYflit tkijjua kostp^^i^iliä; ,](^|k:fjfniiehei| omatunto öi v o i i >l?l6ä.räiä[.' djuota - r r Viisivuotis-ohjelmäät' Liikemies bii toiminnan mies; kun hän lähtee kamppailuun, niin tuskinpa on hänen aikomuksenaan pysälityä pelkk i i n sanoihin. Tähän mennessä liikemiehet eivät vielä ole ilmaisseet aikeitaan. Mutta sanomalehdistössä kuuluu jo hiljainen kaiku niistä monilukuisista neuvotteluista, joita parhaillaani pidetään kautta koko Euroopan. Tuon patavanhoillisen kansallis- demokraattisen johtomiehen Dmovskin paljastukset ovat ylen huolestuttavia, vaikka niiden tar-kotuksena ei suinkaan ole suojella Neuvostoliittoa, vaan ovat ne johtuneet kansallis-demokraattien ja pilsudskilaisten kilpailusta siitä, kummatko heistä pääsisivät Neuvostoliiton työläisiä j a talonpoikia riistämään ja orjuuttamaan. Hän ei olisi uskaltanut tuoda julki seu-raavanlaatuisia tosiasioita, ellei hän olisi tietojaan saanut täysin luotettavista lähteistä: Huhu kertoo, että uusi fascisti-nen perustuslaki tulee ennen pitkää julistettavaksi — Kievissä, "heti Kievin vallotuksen jälkeen." Siitä tulee "yhdistyneitten Puolan, Ukrainan' j a Valko-Venäjän liittovaltion perustuslaki." Aikaisemmin kertoi laajalle levinnyt huhu, että kun Puolan sosiali(fasci)stiseen puolueeseen kuuluvat metallityöläisten union edustajat olivat käyneet Pilsudskille valittaraabsa tyÖn-puutteen takia tapahtuneista työstä- erottamisista, i . oi if Ml^^f;'' ioh\lutukseksi' vastahnuiV ^^-^ÖlVa? huoletta, toukokuiissa . teitä ei ole kylliksikään paljo!" Soialistipuo-lue ei ole hiiskahtanut sanallakaan tästä käynnistä. Armeijassa tehdään kiihkeää uudelleenjärjestelyä. Niiden Gdin-genin ja Danzigin satamain kautta tuotettujen aselastien lisäksi, joista saksalaiset lehdet täniäntäs-tä ovat kertoneet, on nyt saatu selville, että belgialaisia "brow-ning"- mallisia keveitä konetykkejä parhaillaan sijotellaan Puolan armeijaan. Pienimmätkin jalkaväki-veksivat uskontoa ja vihasivat I osastot varustetaan tällä aseella, kirkkoa, tuossa tuokiossa tunnus-' sitävastoin kun ennen oli tapana hirvitlävimmän verileikin alkamisesta — verileikin, joka voittajillekin tuli niin tuhoisaksi. Lopulta oli "Kaiseria" kohtaan lietsottu viha niin raivokas, että Lloyd George 'sen tyydyttämiseksi moneen kertaan lupasi ja vannoi toimitta» vansa "Kaiserin" tuotavaksi Englantiin, jossa . hänet sitte kaikeii kansan nähden hirtetään. Sitte kun, lupauksen pitämisen aikä o l i - 'si"^'©!!!!!, ei sitä tietysti "eriää hiiiisj-tettu,.,,^ p^fi p f i E ^ i i ^ i n , kuin; Vf}}i}Xp^r kaan t. vaJtiomieate!» ^ valoja i;Jaj, ki[ ipajiksia.-'» • ' .M'-t<h^::"'Xii;Uy... j Äskeisen laiVäslbkonf«Wh*sJn .mukana ^«aiiuuien-Xlo^ iGeöig| .paflamentissa-^vaati- "työväenhalli* tuksen" ilmottamaan hänelle, libe* konservatiiviseh öppositsionin johtajalle Baldvvinille, tarkalleen kai» pahtui. Kun,.pääministeri RäQi^ say MacDonald parlamentin. is\ tunnossa nu^tik, 7 p:na Vakuutti • s • • . i ; . - ; n^tVJ i ; / U i ; . J K i . ö - !. lUiielelläan suoalipy^nsj^. ,tahan y^aa* itimukseen, innostui: L l o y d Geoirge| totaessaari tunnustuksenpa -päSniit nistferin' osoltamalle luottämulcsel^ le, selittämään, kuinka erinomaisen tärkeätä o l i "tietää, mihin me sitoudumme, koska näistä sitoumuksista riippuu rauha taikka sota." Tuota väitettä tukeakseen hän edelleen lausui: "On aikalailla väitelty siitä, oliko meillä v. 1914 sotaan velvoittavaa sitoumusta vai eikö. Jos oli, niin se sitoumus oli sangen epämääräinen, mutta kun kysymys siitä, oliko varsinaista sitoumusta olemassa vai ei, muodostui kunniakysymykseksi, annoimme epävarmuuden langeta vastapuolen hyväksi. Emme halua uudelleen joutua samanlaisiin tilanteihin. Emme halua mennä mihinkään sellaiseen sitoumukseen, minkä nojalla ranskalaiset olettaisivat meidän suo^uneen joihinkin velvollisuuksiin, joihin meidän a i komuksemme ei ole ollut suostua." Tuossa meillä on mitä päte-vimniältä taholta saatu vahvistus j u l k a i s e m i e n "työväensivujen" avull a ei enää ole j o h t a n u t tarkoitett u u n tulokseen. K a p i t a l i s t i t ovat nyt ottaneet haltuunsa sosialifascististen j o h t a j i e n j a k a p i t a l i s t i e n e t u j a ajav a n " D a i l y H e r a l d i n " samasta syystä k u i n a i k a i s e m m i n " D a i l y M a i l i n ", n i m . laajan vääristelypropagandan ylläpitämiseksi, keinona työläisten l u o k k a t a i s t e l u l i i k k e e n vahingoittami. seksi. E n g l a n n i n työväenliike on vuo-litus suotta syöksi Englannin ma-ilmansodan kauhuihin, joissa miljoona brittiläistä miestä menetti henkensä. Jo silloin tiedettiin eräissä piireissä, että Ranskan kanssa tehdyt sopimukset oli salattu ei ainoastaan Britannian väestöltä ja parlamentilta, vaan vieläpä ministeristön enemmistöltäkin. Niiden olemassaolo o l i kaiken a i kaa jesuiittamaisesti kielletty. Vain jsikymmen.iä taistelut porvarillista pieni sisäinen johtajarengas niistä (lehdistöä vaataan. Nykyiset "työvä-tiesi. Mutta ratkaisevalla hetkellä ovat - Edward Grey ja pääministeri juhlallisesti vakuuttivat, että sopimukset Ranskan kanssa olivat "pätevät ja sitovat", joten mikään epäröiminen ei saanut tulla kysymykseenkään. Englannin kunnia; he sanoivat, o l i kysymyksessä, eh'- dottomasti. Nyt Lloyd George samassa vanhassa parlamentissa julistaa, että koko juttu oli "sangen epämääräinen" ja että o l i epävarmuutta siitä, oliko tässä mitään "kunniakysymystä", mutta olipa "varsinaista sitouniusta olemassa täikkä e i " i fiiiri bliyat sillöSrt' tenv inilsäblevat valtib^ieAe?'välmUi ,^^ettani?an piil|.ofJ3}i ni^3t^pieniaan i surman •; suuhun; j a t paonmaan , alt- >tiikbi'-kokQoi>rkliläi8^' vaFltakunnäi^ :bleAä^^iprii'^^; i ' Täfläiiieii.' rnenfetteSy" ' bikeuiiäa historian tuomjqistuimen (;ltiokittei-lemaan ne miehet, jotka, .>t]t£in> Jce-vytmielisesti syöksivät Englannin sotaan, nykyajö^^ suuriinniikii-' rir linen asema vakavasti; ,u!^9tliyna rSaksan; jaj-YhdysValtain .kilpailun 'tökiii'.'"Tä4lä^ b«kellä on ehttriftian kuin epävarmaa, töli^ekb feÄiläfltji >Kxn^/.$,a^maan taitaisin .sit^, ase* maa, miKä sillä oli elokuun 1 p:nä 1914. Jotkut sen tärkeimmistä teollisuuksista eivät ole päässeet entiseen terveyteensä, e i kä aselevon jälestä ole ollut tuskin yhtään päivää, ettei 800,000 :sta l,500,000:een henkeen olisi ollut työttömänä. Brittiläinen mailman-valta on sivuuttanut voimanpäi-vänsä ja on nyt hajoamiskaiides-saan — se ei ole yksinomaan ulkopuolisten havainnontekijäin mielipide, vaan monen englantilaisenkin, joiden mielipiteillä on varteenotettavaa arvoa. Tuota hajoa-mbta joudutti suunnattomasti se seikka, että o l i "sangen epämääräinen" sopimus Brittiläisen ministeristön sisäisen renkaan ja molempain asianomaisten sotilas-esikuntien välillä; että, kuten Lloyd George sanansa sovitti. Englanti antoi "epävarmuuden langeta" Ranskan hyväksi v. 1914; että Edward Grey j a pari hänen kaltaistaan jesuiittaa kivenkovaan vakuutti, että Englannin pyhitetty kunnia vaati lähdettäväksi historian hirveimpään verilöylyyn! e n n e n maailmansotaa . kehoittaneet työläisiä h a n k k i m a a n itselleen voim a k k a a n sanomalehdistön, mutta tällä kertaa toimii "työväenpuolue e n " johto, sanomalehtineen, kiinteästi kapitalistien j a vallassaolevan l u o k a n hyväksi. T a p a h t u m a l l a on mitä suurin ja k a u a s k a n t o i s i n poliittinen merkityd n y k y i s e n luokkataistelutilanteen k i ristyessä j a e n g l a n t i l a i s e n k a p i t a l i s - johtajiön • kasassa muuttimut refor-mistisest&''' audistu5pDOlueesta elimelliseksi Osaka' vaflassaolevlen sorto-kcneistosta työläisiä vastaan. N y k y i n e n " D a i l y H e r a l d " ei u s k a l l a pai-^ n a a ainoatakaan sellaista kirjoitus, ta, kuin se p a i n o i esim. vuonna ir-12, j o l l o in lehti jatkuvasti paljasti M a c - D o n a l d i n , Snowdenin ja T h o m a s in petokset työväkeä kohtaan ja j o l l o i n esim. n y k y i n e n ministeri T h o* mas nosti syytteen lehteä vastaan, j o s t a se joutui maksamaan sakkoja. E n g l a n n i n sosialifascistien j a k a p i t a l i s t i en etuja ajava " D a i l y H e r a l d " ei enään moneen vuoteen ole a j a n u t työtätekevien luokkataiste-luliikettä. Sen kuolema on t a p a h t u nut askel askeleelta. Jo L a n d s b u r y n t o i m i t u s a i k a n a oli l e h d e n toimitus-i ohjeena, milloin pasifismi, milloiil pikkuporvarillisuus j a m i l l o i n krls-tillisjrys. Tällä kertaa o n l e h t i täydellisesti kapitalistien imperialistisia etuja ajava lehti, joka suunnatt o m i l l a summilla, petkutuskeinoilla j a pakkolevikin avulla koettaa joht a a E n g l a n n i n työväkeä harhaan. Tätä imperialistien ja sosialifascististen johtajien yhteisrintamaa vastaan taistelee E n g l a n n i n työtätekevien oma äänenkannattaja " D a i l y •Worker" iMiättävästi j a t a r mokkaasti, paljastaen jatkuvasti työläisten vihollisten suunnitelmat ja aikeet. Vain tämän lehden avulla s a a d a a n Englannin työtätekevien m i l j o o n a - a r m e i j a luckkatietoiseksi ja v a l m i i k s i taistelemaan itselleen v a pauden kapitalistisesta sorrosta ja vainosta. lisen. Harl.oL LehtinierrJ, yVsi _ . Sudfauryn K i s a" Järjestettiin tulevan urheilukauden neet järjestelmin-C eri urheilualojen harjoitusajat seu- harjoittelemis "^'^ vastaan. Jo suurlakkotapahtumat |raavasti: yleisnrbeUu t i i s t a i - j a t o r s - toinui osoittivat, että reformistinen a m - mattililtlx>johto, o n täydessä yhteisr i n t a m a s s a nyöväenhalUtuksen" S O - p e r j a n t a i - i l l a l la s i a l l l a s c j s t l s t en ministereiden kans- iltapäivällä. s a . - ; K y k y i n e n "työväenpuolue" - o n Yleisurheilun ohjaajaksi vaHttiiii t a i - U t o i n a sekä s u n n u n t a i n a a a m u - { j y r j - n emiMä re>-*'r,>"'. >allDiluUe keskiviikko- j a ' o t t a j i a on vr= ^ sekä sunnimtaina liian vähän. I Järnefelt; juoksun ohjaajaksi P J a n s s o n ; palloilun ohjaajaksi U. R o n n i sekä naisille ohjaajaksi P. Häkkinen Palkintotuomareiksi ensi s i m n u n - t a i n a kello kaksi pidettäviin jäsentenvälisiin murtomaajuoksukil-p a i l u i h i n v a l i t t i i n U . R o n n i , E . G y l - den B. T e n h u n e n , R. Pehkonen, M . Passi. K . T u o m i , V . T i k k a n e n j a V . M u u r i a i s n i e m i . Edellisessä kokouksessa oli hyväks y t t y j en jäsenten joukossa sellainen n a i s - i h m i n e n , jonka jäsenkortti n y t täytyi kuolettaa syystä, että ilmeni hänen h a r j o i t t a v a n laitonta "pisnes-t ä " . " V a l i t t i in 5-henkinen komitea joka tarkastaa kenttää sekä jos m a h d o l l i s t a korjauttavat sitä. koska ilmeni, ettei se tyydytä urhelUJotta. S a m a l le komitealle annettiin huoleksi teettää pukuhuone. K o m i t e a a n tulivat Jansson, Rautio, Ruohonen, Seppälä j a Salo, ensinmainittu kokoonkutsujana. Jätettiin Heiskaselle huoleksi homm a t a j a i l m o i t t a a miehet Long L a . kelle sisähyppymestaruuskilpailuihin. Päätettiin mennä LehtD-Kassun saunalle ensi pyhästä viikko. •Vielä päätettiin paljon muita seur a n sisäisiä asioita. — R. S . joten lisää ™ tulevan.. KesäM p.-^ic, . 3 ^^ alokaskilpailut. TYÖVÄEN URH0LU joita NeuYiösJoMttödrt n i n urheijjuinterhäjtionali n n , kuter tunnetti/.vJfläfiiMi&inffclelmnyt k ai k e n kilpailuyhteyden Neuvostoliito! tjyäEäBurheilijain kanssa. . K i e l t o ort n i i n ^törkeä, etteivät sitä Luzemiri n i t u s t a keltaisesta järjestöstä jo sen viimeisestä kongressista saakka, j o l l o i n , kuten muistetaan, m a i n i t u n l i i t o n edustajat aje'ttlin kokouksesta tykkänään ulos. .siitä syystä, että e- 4u6tajat, iiskailsivftfc) ;fipvostella "Ly^^r- ;i)ift4QjitajpJn tj^MftenUikkeen (y•li.^t^l. ^ i ^ j ^ s o t t a R H j s i a , ,; ... ^n]g^1i(i5lauselina6sa, J o n ^ ; liitito o n tehnyt, ^rot^ssaMi keltaisesta järje?- t,ö^ä, s?Ji9^aan, syynä s^l^e^ olevan jLfi^erflffl^T jc^tpherrojeqvjta^yäenliik-f *«^ain¥S|sta^B^ ;.; ja,, ha^Qittaya tt>\j n^i^te., i L i i t i j i ^ ; ^ j i y g ^ y n a i j a e n , , . p u n a i seen t j r h e i l u i n t e m a t i o n a l e e n ; t a p a h - I n t e r n a t i o n a l e n alaiset .t^^öläisurhei-- l i j a t h a l u a noudattaa. Niinpä jo v U - m^^esänä, useimmista L U I i h i n k u u - ' t ä Neuvostoliitosta lähjte^ n y t a l k u - i^HTJsV ma^t?.^Y*eraiu" u r h e i l u j o u k - i^^säst^ .J^ueit^"f^eu)fqstiOl(iiosak:' niiden' /idnL Ä ^ t j m . j a ^ Y i i d y ^ y a l t o i h i n . Eng-f kossa m.m. itävaltalainen jalkai^allo- ^vP^""^ J?c. " ^ y ^ t a m i l l^ Kisan murtomaa-juoksut •V.- ja u.-seura K i s a n jäsentenväliset murtomaajuoksukilpailut ovat ensi sunnuntaina. Lähtö tapahtuu k e l l o 2 Seppälän saunan luota. K u . t e n kaikki j o tietää, on se samalla ukkoin ja poikain välinen. T i i s t a i - lehdessä oli k u i n ukkojen sakilta a n n e t t u haaste pojille. A l l e k i r j o i t t a nut sattui tässä eräänä i l t a n a n a a l i l l a näkemään ^ U ä k k i s e n Paavon, j'Dka o n p o l k i e n " k a p u " , j a kyllä h ä . ni§ä' liymystään saattoi Jo äivatä',' "että on j o t a i n e r i K ^ t a . ' ; ' ' S a r f d i ' ' 4käh; e t t ä pojat ovat' ottaneet' '"ukkbjen heittämän haasteen vastaan'' siinä mielessä, eflä • voiitavat,' vaikka el tiUekaah n i i n p a l j o n osanottajia-kuin önufccfina. N o n i i n , - sliAäi sitä 'ttyt o l t i i n . Ukot • ovat päättäneet voittaäi J a Paavo pojan sanat taas puhuvat, että pojat voittaa. K e h e n sitä ' ufe-^ New yorkilainen uimari K e a t i n g , joka voitti Toront, me vuonna uidun 15 m«i r a t o o n i u i n n in K i r j e Port Wil.| liamista tunee aivan lähiaikoina. _ ..•^SlfefÄ!^^^^^^ koo? KaT-on^parastl^Tttä Jökainln menee itse paikan päälle, niin sil- . , N:!^t. ^ y l e ^ , jsdpllepfl, tieto, etta IXSQ-lai^ tee "toukQkuiuj 'lopiiila ^^uyiiäto-- 4iitt;0.on , t^piäisurhk JalMpa^llbr ^ j Q u k k u e i * v l e p i r i a i i & n tigei^^^ . työi" läisvaltiön ' kaupungeissa" ' Työlälsurheilijat eivät siis itse Sveitsissäkään h a l u a totella Luzer-n i n urheiluherrojen kieltoa, joka ei sallisi työläisurheilijain k i l p a i l la k a i k k i e n maitten työläisurheilijain kanssa. jxiaaljantuIoJuvan. Englannin TUL liittynyt JPUI:n E n g l a n n i n T U L on nyttemmin l i i t t y n y t Punaiseen U r h e i l u i n t e m a - tionaleen j a siten eronnut L u z e m in keltaisesta intemationalesta. Tosiasiallisesti o n l i i t t o ollut erossa m a i. l o i n ' t i e t ä ä ' • v a r m a a n kutka saavat 'syödäkseen- • s e n suuren "niBn- u k o i i 'i ; • ,• , ... ,, Tätä salaisuutta ei o l i s i - s a a n u t • y i e . j o u k k u e ^ e e n kuuluville., . ^ y o n t a n y t ilmoittaa. - Kisan ukko. V i i m e sunnmitÄina oli v . - j a u . - s e u r a K i s a n y l e i n e n kokous, jossa tällä kertaa o l i v a i n n o i n 30 jäsentä läsnä. K a u n i s i l m a kai houkutteli p y symään ulkona toiset. Uusia jäseniä hyväksyttiin 18. L u e t t i i n edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväks y t t i i n . Päätettiin ostaa, uusi kirjoituskone Vapaudesta koska katsottiui tulevan l i i k a kalliiksi sen koneen, jonka kanssa o n o l tu kaupoissa. Liittokokousedustajilta ei tahdottu selostusta, koska kokouksesta oli o i . l u t lehdessä j o tietoja. J o i t a i n ky-' symyksiä ainoastaan t e h t i i n. L i i t t o t o i m i k u r m a l t a päätettiin pyy tää murtomaajuoksumestaruuskilpai- Uutispoimiiitoja ,i >!rt S p k s a n f y y s i l l i s en k u l t t u u r i n j a kas. vatuksen pääneuvosto o n 52 äänellä 11 vastaan päättänyt eroittaa järjestöstä kaikki "valtiojärjestelmälle vihantieliseb" urheilujärjestöt. T ä män päätöksen johdosta menettävät vallankumoukselliset urheilujärjestöt useita etuoikeuksia, jotka ovat kaik i l l a porvarillisilla j a sosialidemok r a a t t i s i l l a mrheilujärjestöiUä. • V i i m e torstain vappukohinoissa v a n g i t t i i n m.m. S u d b u r y s s a useita työläisiä, ollen heidän joukossaan e-räs K i s a n painija. Poliisi kehoitti häntä kadulla liikkeeseen, mutta J a c k ei ollut kiireinen, j o l l o in poliisi kävi häneen käsiksi. J a c k muisti k u i t e n k i n K i s a n p a i n i m a t o l l a saamansa " K A I U N " K E V Ä T. K O N S E R T T I Olemme jo.ennen maininn, hyesti F . \V:n sekakuoro kevät-kon.serti<ta ja nyt me hiukan lisää. Jokainen,] vähänkin on ullut joskus kost sissa esim. laulukuoron tietää miten suuren työn valmistaa lauluja sellaiseen | toon, että ne jotenkin ty yleisöäniftie'.'Jos meinaa , „ laa varten ^saada jöJt^m vaatii se monen-viikon työn,( kuin niitä pystyy yleisöHj mään. Kuulee usein sanbf "olen minä taon, kuullut. J9 kin,'- vanha laulu" "Saattaa i Ia 'riiinkiri;'mutta er aina eit haalla tahdolla^lc8ai);.jsaadi ohjelmaa. Syitä" on möiua. syy on se, eUä ei ole saada harjoteCa . piiji,-usein vaatisi, edes kak^fker' , ^ i t c i r . o n : ^ a ) , ^ sa yhdeksän-eri-iairtna'ja onkin mennyt vähillä harioiti roilla koko talvi. Johtaja,, on tehnyt parhaansa, etti onnistuisi, samoin lanUJi käyneet kutakuinkin tyyd; harjoituksissa koko täheH. ammekin nyt yleisömme myi toon ja olemme toivossa, etti me siinä tule petettyä. Siis laulutaidetta harrastara yleiss Iille perjantaina toukokiim. Sj vä kello 8.30 illalla suuren» kona. Kevät-konserttimme oi kokonaisuudessaan seuraan tetään allaolevassa järj 1. Alkusoitto taiteilijat Ström ja Laakso. 2. Esitelmä (musikista) Järvelä. 3. "Kan.sainvälinen". 4. "Vangin laulu" (sov. MaMn). 5. "Piirilaulu" (so^ Riittääkö miehentappötaito kelpoisuus-ehdoksi mille alalle tahansa Petroskoi, sosialistinen Neuvosto- Karjala Karjala — suomalaisten punikkien kotimaa Suomen luokkasodan hävittyä on kielellään, luoda oma kansallinen Kunnia Minnesotan ylioikeudelle, joka itse asiassa on pyyhkäissyt pöydän alle kaikki Yhdysvaltain puolella laaditut sotaveteraanien . .eLuqikeus-asetukset. Tosin o l i k i n kyseessäi erittäin räikeä tapaus, joka kosketti lakimiesyhdistyksen monopolistisiin «ikeuksiin, siis kökö lupmarisäädyn äriinpaan paikkaan. Oli himittäiri kysymyksessä erään sotaveteraanin anomus päästä mitään tulkintoja suorittamatta asianajajaksi. Hakemuksessaan hän vetosi asetukseen, jossa tuollainen poikkeus-etu myönnetään kaikille enemmän kuin 10 prosenttia työky\'ystään menettäneille sotaveteraaneille. Kuitenkin kaikitenkin on ylioikeuden päätös virkistävä kuulla. Ensin todettuaan, että kaikki luokittelu lakiraies-uralla vanhastaan perustuu laintuntemukseen, ylioikeus lausuu siekailematta: "Me emme jaksa käsittää, kuinka se seikka, että hakija oh palvellut mailmansodassa ja sen- . johdosta menettänyt työkykyään, jonka vähentyminen kysyniyk-sessäolevan poikkeus-asötuksen ilmestyessä nousi asianmukaisen laillisen arvioinnin mukaan vähintään 10 prosenttiin —rrkuin-ka se pienimmässäkään määrässä osottaisi hakijalla olevan la-kimies- alalla tarvittavia tietoja ja laitoja." Jos toisetkin tuomioistuimet rohkenisivat sovelluttaa tuota periaatetta muihinkin tapauksiin, niin useimmat noista sotaveteraanien etuoikeus-asetuksista, jotka nyt estävät parasten miesten pääsemisen erilaisjin julkisiin toimiin, katoaisivat lakikirjoistamme, sanoo eräs sikäläinen lehti. tänne Neuvostojen maahan saapu nut suuret määrät suomalaista työväestöä, jotka pakenivat valkoista vainoa. Saavuttuaan tänne ovat he hajaantuneet eri puolille suurta valtakuntaamme. Paljon heitä on mennyt m.m. Siperiaan. Heikoin ja huonoin aines kovien koettelemusvuosien ajalla on tosin palannut takasin "isänmaahan'', ja heitäkään ei ole suinkaan vähän. Mutta lukuisasti on työväen parhainta ainesta jäänyt tännekin taistelemaan, tekemään työtä, rakentamaan sosialismia. . Samoin niitä on saapunut Amerikan niYh-dysvalloista ja Canadastai ; ;Hekin mennen mikä rainneki'nr-mikä Kuz-bakseen, mikä Donille, KubaDiiti, Leningradin alueelle ja tänne fiatr-" jalaan. Paljon on heistäkin palannut takaisin mutta parhaimmat ovat jääneet maahan. Ovat teh neet osaltaan, missä ovatkin olleet erinomaista työtä työväenvallan maan nostamiseksi niin ruumiillisen kuin henkisenkin työn rintamalla. Nyt olosuhteiden vakiinnuttua, elämän luontuessa myrskyisäksi sosialismin rakennuskaudeksi puolueemme alkaessa voimakkaasr toteuttamaan leniniläistä kansalli-s u u s D o l i t i i k k a a , jonka mukaan jokaisella kansallisuudella tulee o!la Sosialistisessa Neuvostotasavaltojen Liitossa ei vain oikeus, vaan velvollisuus kehittää, omaa kansallista kulttuuriaan — oppia omalla proletariaatti, on kautta suuren maamme alkanut voimakas pyrkimys suomalaisen työväen keskuu-desa, siirtyä Neuvosto-Karjalaan. Niinpä tänne nyt, puolueen komentamana sekä ilman sitä, saapuu suomalaisia, työväestöä sekä toi-mitsijavoimia siinä määrin, että liijoittelematta voidaan jo sanoa: N e u v o s t o - K a r j a l a o n s u o m a l a i s i en . p u n i k k i e n k o t i m a a . . . Kommuuna ."Kylväjästä" on siir- *^Xiiyt. ipj4?uurin,,9?^, ,; suomalaisia tänliy,^5a ne*kPä''siellä eiiää on, niistä ?iDadi!€<ft /kaikki , varustautuvat siirtymään._tänne, niin piap kuin,'pnohie .. -1 näkee siirtsfUusen mahdoUisefcsi;:.kattamatta häiriötl" aikaan -kommunnan elämässä. Samoin saapuu Siperiasta, saapuu niitäkin, jotka ovat Siperiassa syntyneet ja kasvaneet, saapuu Leningradin alueelta ja osa myöskir Suomesta. On luonnollista, että täällä, missä suomenkieli on valtion virallisena kielenä, missä ovat suomenkieliset koulut, missä nousee omalla kielellä ymmärrettävänä kaikenlainen kulttuuri- ja sivistyselämä, missä iskutunnnksena or kansallisen proletariaatin luominen on selvää;--että tänne muodostuv suomenldeltä taitavan vallankumouksellisen väestön kotipaikka. Niin-pä nyt jo onkin P e t r o s k o i suurin suomalaisten pynikkien keskus maailmassa. Täällä tapaavat nyt toisensa vanha Suomen työväenliikkeen kokenut kaarti, täällä varttuu nuori punainen sukupolvi, täällä elämän kukkeimmillaan oleva mies- ja naisjoukko ahertaa teollisuuden nostamis- ja valistus-tehtävissä. Ei ihme että onkin syntynyt ajatus: A m e r i k a s t a k a i k e n hyödyllisen t y Sn a m m a t t i l a i s t a K a r j a l a a n . . . . Tätä kysymystä pohdittiin hyvin edesvastuullisissa piireissä, kun toverit Tenhunen ja Puro vierailivat täällä. Jälkeenpäinkin on asiata kehitelty. On tultu seuraaviin tuloksiin: Yhdysvaltain, samoin kuin Canadan, puolella on työttömyyttä ja sen synnyttämää hätää ja puutetta. Useat tarmokkaat ja hyvät suomalaiset työläiset ovat joutuneet ja edelleenkin joutuvat vaille elämän välttämättömyyksiä. Myöskin on monta joita innoiFtaa vallankumouksen voitto ja sosialismin rakennustyö. Täällä on kaiken hyödyllisen työn tekijöistä ankara puute. Etenkin puute auton ja traktorien ajureista, mekanikois-ta, rakennusmiehistä, kivimiehistä sekä muista vuorityöalan ammattilaisista. Siispä henkilöt, jotka eivät ole siellä puolueen tehtäville aivan välttämättömiä, hehän voisivat siirtyä tänne kanssamme yhdessä yrittämään rakentamaan sosialistista tuotantoa, sosialistista valtiotamme. Totta on: meillä ön myöskin puute t y ö n t e k o välineistä, työaseista. No, niitä toisivat tullessaan. Jos jollakin on pääomaa kiinnittää työkaluihin ja koneisiin ne varat maksettaisiin takaisin täällä hyvällä kurssilla. 'Varoja meillä on maan sisällä, mutta valuuttaa emme voi ulkomaille sijoittaa kaikkeen mihinkä tarvitseisimme ja haluaisim-olertt! me. Näin on tuumittu, kait pian saammekin jo taa tukkipoikaa. Niitä _ kipeästi. Tarvitaan miehä.! kykenevät järjestämään, mään tuloksellista työtä me ulosottamiseksi laajöistiJ täme. Sitte: parhaillaan me suuren keskuskorjau-^vi rakentamista PetroskoibiB.^ ja traktoreita tulee sfd» tiinä kesänä, tuhansittain' vuotena. Niiden korjaamoa tava kuntoon. Siihen pit^J hiä ja koneita saada A E - Entäpä edessämme asunto.- tehdas- ja 1 rakennustyöt: Niihin miehiä j a miehille tyo^^l Niitähän kumpiakin olia nyt siellä Amenk^ olemme tässä viime aikoua; telleet ja laatineet jo suunnitelmaa. Kun saau pohdituksi, niin toimitaajl mät suunnitelmat totea- Ilman taive* Talvea ei tänä « 0 ^ ! Pari kolme tuhmaa kuukauden ajalla, ^jca» ta. Tämä uhkasi sunrt»^ nitelmaamme tuhoUa-kirjoittaessa ei ole lopig saapuneet hakk-nista 3*^ mutta varmana JO on, seen vuoteen verraten taistetun tukinve' me olemme täyttan^^ aivan madalla pr<^=^''^ nak-in hyvin labeUe. J uusi näyte siita sitkeydestä, milla tse teetk-in voiretaan. ToveriterA-eisin. ^ -Gsotteeni: , R C ' Petro^avod^K. Sovboz, 1*0
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 3, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300503 |
Description
Title | 1930-05-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, toukok. 8 p-nä — Sat., May 3
t ji.r
1 -
•m
1 yi:
A JP TT Q C»Fi«iä»o MoaaUlKD t r i « « e ( t & > «Ino» IlBciikuBatujr, U o M s t rr
£,!.Tr.»«, O n l . . kiJcJua». p«it»i «uinii»!»!- >j m i i i x i t t r i s i j u h U p i i r i a i.
V A P A U S (lUb«itr>
oix>a o< F t n c l t L Wo>Len i s C s a n U . Psbliifaed iulj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-03-02