1922-04-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, huhtlk. 27 p. - Thursday, April 27th. IJanadan Buomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmestyy Sudburyssa, Ott., joka tiistai, torstai ja lauantai. * H. PURO. yastaava toimittaja. Toimitussihteen. V A P A U S (Lfterty) ^ „ . The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Pub- Hshed inTdbury, Ont., every Tuesday. Thursday and fiaturday. Advertising rates 40c pe; col. Inch. Minimum charge «or s%le insertion 75c. Discount on stanamg advertise^ aient. The Vapaus is the beat advertismg medium among the Finnish People in Canada. __=—-—=== Ilmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-amSesta 75c. _ Lolemanilmotukset ?2.00 (muBto yärsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avol»"^ ilmot. alin hinta ?2.00. nimenrauutosilm. ^K'" aviuulttoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo^ tukset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset 11.00 kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista, J^btaei_ole_sopimust;t. tulp«^ rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: _ , , Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk. 75c. , ,. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk 03.00 ja kolme kk. $1.75. . «-^sa^ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään paitsi asiamiesten joillg on takaukset Jos ette milloin tahanpa saa vastausta ensimaiseen fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-coonallisella nimellä. ... i. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia. . Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038. - Postiosote: ^ Box 69. Sudbury, OQt. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as Oecond class matter. Kansainvälinen proletaarinen yhteisrintama Poliittisten virtausten, mielialain, kilvitelmain sekamelskaisessa vilskeessä ja romahtavain talouksien, valtioiden, valuuttain ja aatteiden kaaoksessa on toki yksi kiinteä napa — kapitaalin hyökkäys työväenluokkaa vastaan. Tämä tosiasia on tärkein. «Rauhankausi» paljastuu porvariston hyökkäykseksi, sodanjulistukseksi proletariaattia vastaan, joka ei ollut älynnyt sota-aikana julistaa porvarilliselle ylivallalle sotaa. Porvariston kiitollisuus ilmeneiksen kaikkialla hyökkäyksenä proletariaatin elinehtoja vastaan — kaunis palkka tyhmistyneiden palkkaorjain «uskollisuudesta». «Humanistiset» ihmiset,' kumpaakin, sukupuolta olevat vanhat ämmät, älisevät oman luokkansa «hulluudesta ». Mutta he eivät käsitä, että julkeaksi käyneen porvariston sankariteot ovat rautaisen taloudellisen välttämättömyyden ilmauksia, kapitalistinen järjestelmä kun ei muuten voisi edelleen jatkua. Itse asiassa ei löydy enää mitään aineellista perustaa joukkojen ielintason kohottamiselle. Taivaankappaleemme . suurimmalla osalla on tiiotantovoimat halpaannuk-sissa. Häiriöt taloudellisissa valtasuhteissa, suurvaltain välinen välttämätön kilpailu, lukemattomat uudet kehityksen kaiteet (pakkoverot, tullirajat, valuuttajärjestelmät, luokkataistelu Neuvosto-Venäjää vastaan jne.) kaikki nämä ovat luoneet ehdot, joiden vallitessa ei ainakaan lähimmässä tulevaisuudessa ole mikään riittävä ylituotanto mahdollista. Mutta porvaristo mielii yhtäkaikki ylös suosta. Kapitalistisen tuotannon jatkiiminen vaatii suojeluskeinoja. Ja nämä keinot .voivat nyt ktimmuta vain yhdestä ainoasta käsilläole-vasta lähteestä: vähentämällä työväenluokan osaa yhteisestä varallisuudesta. Siitä syystä — kapitaalin hyökkäykset. Taloudellinen ajatus on selvä: ne ovat kapitalismin yrityksiä vetää itsensä omasta tukastaan juosta. Ja vajklca kpkonäköisimmät porvpnt näkevät näiden yritysten koko vaaran —• niin ei auta; kapitaali ei voi puuttua mihinkään muuhunkaan; toisissa maissa (varsinkin voittajamaissa) ryhtyy se «suoraan toimintaan», alentaa palkkoja, pidentää työaikaa; toisissa taas anastetaan osa palkasta «halventamalla valuuttaa» ja verojen kautta; siirtomaissa harjoitetaan rosvotaloutta ja pumpataan 'kuumeenomai-sesti niiden viimeinerikin mehu. Työväestö maksakoon 'sodan kustannukset! Työväestö suorittakoon reparationikulut! Tässä porvariston todelliset tunnukset. Ja proletariaatti, uhattuna joka taholta, tarttuu lakkoaseeseen. Vahaiset lakot Englannissa, Saksassa, Tanskassa» Amerikassa, Etelä- Afrikassa ovat proletariaatin välttämättömän puolustustaistelun alkua. Mutta proletariaatti ei voi pysyttää edes nykyistä kurjaa tilaansa viskaamatta yhdistettyjä voimiaan taisteluun. Tässä voi johtaa ratkaisuun vain joukkojen suuri paino. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun nykyisessä tuotannon lamaannuksessa työnostajil-le on monessa tapauksessa etua tuotannon rajoittamisesta; Tällaisissa tapauksissa voivat. erilliset lakot olla aiheena sulkuun,: jonka työläiset itse täten loihtivat esiin. ':;V;' , , _ ' Kaikkien typläisten mobilisointi puolustukseen on siis proletariaatille elinehto. Ja 4äim mobilisointi on viahdpUinenl,%\\\äi on olemassa suuri ero entisten taistelujen Ja^»ykyisen välillä. Aikaisemmilla kahakoilla (varsinkuill^i^i aikaiia) ei ollut mitään niin yksinkertaista, loiriiSrret ja ilmeistä luonnetta. Riislo-prosessi;^: tiäistelu voitosta, ahneus, petomaisuus, kulta, petos taikki ne oli kätketty kokonaisen «kysymys»- vuoren alle: näitä olivat «isänmaa», «sivistys», «rotu», «ihmiskunnan hyvä» jne. Ja tämä «ylemmän järjestyksen » aatteiden, tarkoitusperäin ja mielialain vuori jaoitti proletariaatin. Suureen proletariaatin osaan vaikutti vielä kapitalismin puujumaluus niin, että siitä kävi täydestä sosialismi kaikkien maiden Scheideman-nien paraativiitassa. Vallan, toisin on asianlaita nyt. Taloudelliset tosiasiat — palkka ja voitto, voitto ja palkka — esiintyvät nyt kauniissa, kelpo klassillisessa alastomuudessaan. Jokainen työläinen, joka ei ole syntymästään kaistapäinen, näkee ja tuntee, ymmärtää ja käsittää, että. porvariston käsi on jo hänen taskussaan. Tämä koruton, tosiasia on niin yksinkertainen, että proletariaatin kaikki ainekset ovat siitä selvillä. Siitä syystä ei yhteinen toiminta ole ainoastaan välttämätön vaan imyös mahdollinen, taikka: ei ainoastaan mahdollinen vaan myös välttämälön! Kolmas Internationale, joka edustaa työväenliikkeen vallankumoubellis-marxilaista siipeä, ehdottaa nyt muille työväenjärjestöille yhteisen taistelun järjestämistä. Tabteluun porvariston kasvavaa julkeutta vastaan! Taisteluun veroja vastaan! Taisteluun pak-komaksuja vastaan! Taisteluun palkanalennusta vastaan! Taisteluun Saksan kansan kuristusta vastaan! Taisteluun uhkaavaa sotavaaraa vastaan! Taisteluun hintain kallislultamista vastaan! Taisteluun Neuvosto- Venäjää vastaan tehtävien hyökkäysten torjumiseksi! Me ehdotamme 2 ja 2i internalionalelle yhteistä taistelua yhteisillä, välittömillä, kaikille tajuttavilla päämäärillä. Me mielimme yhdistää kaikki työläiset kysymysten perusteella, joiden suhteen ei meidän välillämme ole mitään erimielisyyttä. Uskokoon sosia-lidemokratinen työläinen Scheidemanniin, että julkinen oikeudenkäynti sosialivallankumoukselJisia vastaan on raakalaisuutta; uskokoon englantilainen trade-unio-nisti,, että Kaukaasian naftan suojeleminen englantilaisia rosvoja vastaan on rikos demokratiaa vastaan, mutta intialaisten raaka sortaminen kansallisen itsemääräämisoikeuden toteutusta; tästä huolimatta ymmärtää jokainen englantilainen, ranskalainen, saksalainen ja amerikalainen työläinen, että taistelu kallistumista, palkanalennusta, veroja ja vallassaolevain sul-kupolitiikkaa vastaan on alkeellinen välttämättömyys. Porvaristo on kehityksen kulun kautta pakotettu ryhtymään epätoivoisiin yrityksiin maailmantalouden keskinäiseksi järjestämiseksi. Saisiko työväenluokka tällöin seistä hajallaan, rikkirevittynä, voimattomana? Ei, tuhat kertaa ei! Kapitaalin hyökkäystä vastaan on proletariaatin valmistettava vastahyökkäystä.^ Tällä raskaalla hetkellä, jolla porvarillisten aatteilijain yhden osan aivot ovat joutuneet täydelliseen tylsämielisyyteen, samaan aikaan kun Stinnekset kautta mailraan ovat iskeneet kyntensä proletariaatin kurkkuun, on jokaisen työläisen sieistävä yhdessä rintamassa työtoveriensa kanssa. Itse taistelussa vasta voi luontua työväenluokan todellinen yhteisyys. Ehdotamme tämän yhtenäisen proletaarisen taiste-urintaraan luomista. Ja toivomme, että kaikki proletaarit, jotka näkevät aseman vaarallisuuden, ovat /ässä kysymyksessä meidän kanssamme. N. Buharin. Painajaishorros Buotsissa ja Saksan vallankumoukset puhdistivat tuokioksi ilman — kirjoittaa töv. Höglund tukholmalaisessa, toverilehdessä — jd sytyttivät valoisia kuvitelmia työläisten mielissä. Mutta Venäjän vallankumouksen okainen tie, jolle Europan proletariaatti jätti sen yksinään ja vertavuotavana jättikamppailussaan kokonaista vihollismailmaa vastaan, ja Saksan vallankumouksen surkea laantuminen ehdittyään häätää vain Hohenzollerit, merkitsi jälleen las^kua sosialistisessa mailmanmullistuksessa — kapitalistinen taantumus tunsi itsensä jälleen varmaksi satulassa ja joukot alkoivat tyytyä kurjuuteensa. Tällaisena kuvastuu nykyinen asema, eikä Ruotsikaan ole jäänyt siitä koskemattomaksi. ..Taloudellinen ja henkinen mailmankriisi on kovasti koetellut Ruotsia yleensä; mutta varsinkin sen työväenluokkaa. Pitkäaikainen, suuri työttö^myys, joka kapitalistisella pohjalla pysyy ratkaisemattomana pulmana, uhkaa yhtä osaa proletariaatista puhtaasti ruumiillisella me-hehdyksellä ja toista osaa ilmeisellä vaipumisella lähes esihistorialliselle, ihmiselle arvottomalle elintasolle. Ja tämän taloudellisen hävityksen jäljissä seuraa moraalinen ja henkinen, mitä pahinta laatua oleva lankeemus. Väsymyksen ja synkkämielisyyden laine kohisee kautta ajan. Kaikki pahat henget karkeloivat irrallaan meidän I alemman minämme ympärillä. On toden totta siis päästävä tästä synkkämielisyyden painajaisen lumopiiristä auringon kehään jälleen, jos työväenluokka mielii kohottaa itsensä ihmisarvoiselle tasolle. Monivuotisen hajaannuksen jälkeen vallankumouksellisessa murrosajassa on hämärän laskeutuessa yhtccnliitymisajatus jälleen saanut yliotteen mielissä. Kaaoksen utuisesta tähtisumusta siirtyy esiin vilkkuva tiihti; työväenluokka, joka uudelleen yhtyy sosialismin ja luokkataistelun lipun ympärillä. Kommunistinen puolue on lausunut yhteisrintaman tunnussanan, mutta se ei ole esittänyt sitä puolueharrastusten vaan koko työväenluokan yhteisien etujen nimissä. Se tietää, että on monia erimielisyyksiä työväenliikkeen eri suuntien välillä, mutta se tietää myös, että on paljon, mikä yhdistää ja minkä täytyy yhdistää työläiset juuri nyt taistelussaan kapitalistista taantumusta vastaan. Tästä syystä on kommunistinen .puolue, antamatta menneen ajan välttämättömyydellä luomain vastakohtain estää itseään, ojentanut käden yhteistoimintaan kaikkien poliittisten ja ammatillisten suuntain työläisten kanssa. Yliteisrintama —- siinä turvallinen puolustus kapitalistista yleishyökkäystä vastaan, siinä voiman, siinä voiton lähde. Vain tämän ajatuksen toteuttaminen voi antaa työväenluokalle uutta elämää. Neljä vuotta on vierähtänyt sitten aserauhan julistamisen, ja kuitenkin tänä Vapunpäivänä työväenluokka on suuremman kurjuuden painostamana kuin milloinkaan ennen viimeisen puolen vuosisadan ajalla. Europa on tullut nykyaikaiseksi iskusanaksi taloudelliselle kaaokselle. Mailmansota hävitti sen tehtaat, murskasi sen liikennelaitokset ja teurasti miljooneja tuottajia. Kaikkialla muualla paitsi Neuvosto-Venäjällä jossa toinen ihminen on jyrkästi kielletty elämästä toisen harteilla, ainoastaan rikkaat ovat hyvin ravittuja Suuret kansajoukot ovat nälissään. Ja imperialistiset kapitalistit ovat päättäneet, että jos suinkin mahdollista, kansajoukkojen täytyy kärsiä vieläkin suurempaa nälkää. Ranskassa, Saksassa, Italiassa, porvaristo kuormittaa sodan kustannukset työläisten päälle, joko suoranaisena palkkojen alennuksena tai epäsuorana palkkojen alennuksena, veroina. Europan kapitalistit koettavat kaikin voimin va'kiinnuttaa järjestelmäänsä. Multa Amerikan manner myöskin on saanut osansa kapitalismin yhteiskunnallisen anarki^jp -«siunauksesta». Täällä ei tehtaita ole hävitetty eikä rautateitä räjäytetty ilmaan. Täällä ei ole ollut viljaa hävittävää kuivuutta. Päinvastoin, tuotantokoneisto on saatettu teollisuuden historian korkeimpaan tehokkaisuuteen. Ja kuitenkin Yhdysvalloissa on kuusi miljoonaa ja Cana-dassa kaksisataatuhatta työtöntä. Täällä vallitsee jättiläismäinen teollisuuskriisi, ei sentähden että tuotantovoimat olisi murskattu, vaan kapitalisliluokan tuotannossa harjoittaman sabotaasin takia. Kapitalismi el nimittäin ole olemassa 'kansajoukkojen tarpeiden tyydytystä varten. Se että se niitä tyydyttää, on pelkkä sattuma; Kapitalismi on olemassa voittoa varten. Olkoon tämän maan työttömäin kuluttajain lukumäärä ja Europari kuluttajain lukumäärä kuinka suuri tahansa, tämän mantereen kapitalistit eivät halua tuottaa «ilman voittoa». Biljooneja sysättiin mailmansodalle, koska se merkitsee Amerikan taloudellista ylivaltaa, mutta ei senttiäkään mailman rauhalle. Näin tämän mantereen kapitalismi tahtoo sovittaa itsensä muuttuneisiin mailman markkinasuhteisiin, tuottakoompa se kuinka suuria kärsimyksiä hyvänsä työväenluokalle. Vapunpäivä, joka viimeisen puolen vuosisataa on ollut suuri työväen voimien tarkastuspäivä, työväen so-lidarisuuden osotuspäivä ja työväen palkkaorjuudesta vapautusmispyrkimysten mielenosotuspäivä — tänä Vapunpäivänä huomaa työväki olevansa seinää vastassa. Yksi työväeni päävaatimuksia menneinä vuosina oli kahdeksan tumiin työpäivä, joka on sangen pieni vaatimus Venä|äo vallankumouksen' ja varsinaisen Työläisten Tasavallan perustamisen valossa katsellessa.- Ja kuitenkin me näemme tänä Vapunpäivänä ka-pitalistiluokan hyökkäävän ammattiunionismin tärkeimpiä periaatteita vastaan ja julistavan «avointa työpajaa ». Niin että on jo aika työläisten vastata tähän hyökkäykseen. • * • Kommunistinen Internationale julistaa, ettei kapitalismi kykene vakiinnuttamaan itseään, jos työväki kieltäytyy hyväksymästä teollista orjuutta ja kuli-elintasoa, jota kapitalismin vakiintuminen edellyttää. Mutta elleivät työläiset osota taisteluhenkeä, jos he sallivat itsensä raahattavan orjuuteen, niin kapitalismi voi mahdollisesti saada uutta elinvoimaa. Tämän suuren vaaran ovella, joka uhkaa työväenluokkaa, taistelu-henkisten työläisten on tänä Vapunpäivänä tarkistettava Vakavasti maan työväenliikkeen tarpeita ja sen edessä olevia kysymyksiä, keskitettävä kaikki ajatuksensa ja enerkiansa kerätäkseen työväen joukot yhteistoimintaan voimakasia ja armotonta vihollista vastaan. * TAISTELEVAN POLIIHISEN PUOLUEEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Canadan Workers' puolue veloo Canadan työväen-joukkoihin, kehottaen sitä tunnustamaan, että työväenluokan taisteleva poliittinen puolue on sille tärkein tekijä sen nykyisessä huutavassa ahdingossa. Jonkun aikaa sodan päätyttyä ja demobiliseerauksen aikana, ilmeni kautta mailman voimakas joukkoliike kapitalismia vastaan, johon Cainadankin työväenluokka otti osaa liikehtimisellään ja joukkolaköilla. Tämän liikkeeft pysähtymiseen oli syynä osittain sodan jälkeinen teollisuuden nousuaika, mutta myöskin suureksi osaksi vielä voimakkaitten sösialidemdkraäftiein, työvaenmiesten, byrokraattien ija kaiketikaltaisten reformististen liikkeitten vallankumouksellista työväenliikettä vastaäii harjoittama sabotaasi. Ganadassa ei ollut vallankumouksellista puoluetta, joka olisi käyttänyt tätä kriisiaikaa työväenluokan hyväksi, yhdistämällä erinäiset joul^koliikehtimiset ja järjestänyt työläiset koko maata «Akademisesta vapaudessta» kauniina esimerkkinä voidaan mainita, että Wisconsin Sta^e Journal vaatii Wisconsinin yliopiston Yhteiskuntatiede-klubin hajoittamista, koska tämä klubi kulettaa radikaalisia puliu-jia yliopistoon. käsittävässä mittakaavassa. Näistä syistä työväenluokka Canadassa, kuten muuallakin, on vastatusten pitempi-aikaisen taistelun kanssa. Ja mitkä on pääasiallisin opetus näistä menetetyistä tilaisuuksista? Tämä opetus on: jatkuva työskentely vallankumouksellisen puolueen muodostamiseksi jokaisessa maassa, joka puolue tulee keräämään vallankumouksellista kokemusta järjestelmällistä valmistelua varten poliittisen vallan valtaamiseksi työväenluokalle. Me emme tule nimittäin tapaamaan kapitalisteja varustamattomina toista kertaa. • CANADAN WORKERS PUOLUE. Mutta eikö täällä ole olemassa jo ennestään työväen luokan poliittisia puolueita? Workers puolue työskentelee olemassa olevien unioitten valtaamisen ja yh-tenäisyttämisen puolesta ja kilpailevaa unionismia vastaan teollisella alalla. No miksi sitten perustaa uusi puolue poliittiselle alalle, sen sijaan että vallattaisiin jo olemassa olevat? Vastaus on, että ensinnäkin sosialistipuolue on kerrassaan kykenemätön ja erillään kaikesta työväenluokan käytännöllisestä toiminnasta, ollen melkein kokonaan hävinnyt poliittiselta näyttämöltä. Se on ollut hengetön luokkataistelun jokapäiväiselle raa'alle todellisuudelle, ollen puhtaasti kri-tiseeraava. Reformistiset «työväen puolueet taas kieltäytyvät tunnustamasta luokkataisteluilmiöitä, ja ovat, kuten Workers puolueen ohjelmassa lausutaan «pelkkiä äänestyskoneita». Canadan työväenluokka tarvitsee tänä päivänä taistelevan poliittisen puolueen, jolla on yhtenäinen ohjelma, yhtenäinen politiikka ja yhtenäinen ideologia. Voidaksemme aikaansaada yhtenäisyyden nykyisessä sekaannuksessa, voidaksemme kerätä työväen voimat kokonaiseksi nykyisen hajaannuksen tilasta, on välttämätöntä perustaa itsenäinen vallankumouksellinen poliittinen puolue, joka on oleva kehittyneimpien työläisten liittymiskeskus. Workers puolue on taistelevan vähemmistön järjestö. Ammatti-uniot ovat suurten pohjajoukkojen järjestöjä, jotka käsittävät sekä edistyneimpiä että takapajulla olevia työläisiä. Näin ollen on aivan välttämätöntä, että vallankumoukselliset työläiset, sen jälkeen kun he ovat erottaneet itsensä ja luoneet oman poliittisen voimansa, että he työskentelevät ammattiunioitten yhtenäisyyden ja voimistuttamisen puolesta, tunkeutumalla niihin ja työskentelemällä niiden voimien kokoomiseksi. TOIMINNAN PUOLUE - JOUKKOJEN PUOLUE. Workers puolue tahtoo olla toiminnan puolue ja joukkojen puolue. Voidakseen olla toiminnan puolue, on käsitettävä että suuret ^työväenjoukot on saatettava poliittiseen itsetietoisuuteen- ennenkuin Työväen Tasavalta saavutetaan, tämä on tehtävä, ei ainoastaan pel-kästi puhumalla siitä, ei pelkällä propagandalla ja agitationilla. Tämä ei tarkoita propagandan ja agi-tationin halveksimista. Päinvastoin, Workers puolue pyrkii kehittämään järjestelmällisemmän ja teräväm-män propagandan ja agitationin kuin yksikään puolue milloinkaan on tehnyt. Mutta se myöskin yhdistää agitationin ja propagandan osanotolla pohjajoukkojen jokapäiväiseen taisteluun. Tämä tarkoittaa, että puolue tulee ottamaan selvän kannan jokaiseen kysymykseen taisteluun nähden. Puolueen jäsenistö järjestetään kaikkialla antamaan tehokasta apua työläisille kaikkialla sen taisteluissa. Workers puolue käsittää, ettei pelkkä kapitalistisen talouden analysoiminen eikä pelkkä työväenliikkeen päämäärien julistus riitä voittamaan joukkoja sen johdon alaisena toimimaan. Joukot vaativat oikeutetusti olojensa pikaista korjausta. Sen sijaan että Workers puolue tahtoisi hävittää tätä joukkojen pyrkimystä, se tulee taistelemaan joukkojen elintasoa parantavan jokaisen vaatimuksen puolesta. Workers puolue käsittää kuitenkin, että nämä pikaiset parannukset saavutetaan, jos niitä saavutetaan ensinkään tällä kapitalismin rappeutumiskaudella, ei parlamenttaarisen diplomatian, eikä parlamentin eteisissä vaanimisen, eikä «työväen johtajien» alentavan kerjäämisen kautta, vaan joukkotaistelujen kautta. Työttömien on vaadit-' tava, ei rukoiltava. Unioitten on hyväksyttävä päättävä luokkataistelupoUtiikka. Workers puolue luottaa vakaasti, että joukkojen kokemukset taisteluissa näiden vaatimustensa puolesta, tulee riittävästi heille osottamaan, että ainoastaan Työläisten Tasavalta kykenee alullepanemaan ja toteuttamaan sellaisen ohjelman yhteiskunnan uudestaanraken-tamistyössä, joka tulee pysäväisesti parantamaan työläisten asemaa. , Eläköön kansainvälinen työväenluokka! Canadan Työläispuolue. No. ahettaä Cobaltin o'L,^^ Jä=en J. Mäki o!i ; toa. •"'•Pmäeni Toronton s. = , osaston e d u . s t a j a " i £ t t ; \ ^ '' Sos. Dem. Nuorbo-oi^; ja Nuoriso-, pHn. tien kautta jotka suo'itu ? "o^at nuoriso-osaston J^upHmatta o . a a v a n : ^ , sosialistisen kannan, v a i i ! :' J ^ ^ e i l l e sain valkoi keräysoikeutta. eikä heil^ X den taman mantereen nuoris ojen osoitteita, joten t o i v^ taalta lahetetuisiin „uoH.o. le Canadassa ja Yhdysvalloin pa listojen liihettämiseen X ^'V^ äänellä 3 v a s t ^ ' ^; ilmoitti vastalauseen päätöb. ^ Port Arthurin yml£: toimikunnan pöytäkirja hetti-- antenut aihetta toimenpitei^ Kesb Ontarion piiritoi^^ po^akirja luettiin. Ei anta, netta toimenpiteisiin. . Vapauden johtokunnan pöv jat luettiin ja hyväksyttiin. ' . ^''^•ote Vapauden liikkeen ta helmikuulta tarkistettiin ja tiin failiin. Sihteeri ilmoitti esittäneensä luehallmnolle laatimansa Työläisten Liiton sääntöluo sen, kuitenkin jätti puoluelia käytännöllisten toimenpiteiden misen piiri No. 3 konventioni: tavaksi. Järjestön edustajakokouksen jeiden mukaisilla korjauksilla väksyttiin Vapauden liikkeen säännöt. Järjestön .sääntöjä pääs myydä osastoille 5c hinnalla pale. Jäsenverojen tilitys päät puolueelle sitä mukaa tulee sisälle. , — Työväen yhteinen rintama tarkoittaa työväenluokan kaikkien parhaitten voimain mobiliseeraamista taisteluun kapitalismin kukistamiseksi ja työläislasa-vallan perustamiseksi. ÖSAStÖILLiS. Koska laseat järjestömme osastot ovat tiedustelleet, josko työttö-myysmerkkien käyttö ymmärrretään siten että jäsenen pn maksukykyiseksi tultuaan ostettava niiden päälle tavallinen merkki, kuten on järjestössämme ollut ymmäiryksenä aikaisemmin tai vapauttaako se täydellisesti maksusta, keskusteltiin tästä puoluehallinnon ylimääräisessä kokouksessa t k, 17 p. ja "päätettiin huomauttaa että koska säännöissä ei erikoisesti määritellä että sljoritus on tehtävä ja koska nykyinen tilanne jatkuvasti t vaatii työväenjärjestöiltä tässä suhteessa lievennystä, niin ymhiärrettäkööh se siten että niiltä kuukausilta, joille joku jäsen on saanut vapaa-merkkejä, ei tairvitse suorittaa veroa jälestäpäin. Toverillisesti, A. T. Hill, sihteeri. PÖYTÄKIRJA tehty S. S. Järjestön toimeenpanevan komitean kokouksesta huhtik. 9 p. 1922. Saapuvilla olivat kaikki toimeenpanevan komitean jäsenet ja sihteeri. Puhetta johti Latva. Beäver Laken osaston pahekslu-mislause. No. .3 piirikonVentionin kiireellisen koolle kötsumisen suhteen, päätettiin jättää puolueen väliaikaiselle piiritoimikunnalle ja sihteeri velvoitettiin selostamaan osastolle sääntöjen määrittely. tJsei~deh tovereiden tiedusteluun, «The Can. Friends of Soviet Rassia » aVustusyhdistykseft toimintaan nähden, velvoitettiin sihteeri vastaamaan esitettyään kirjeet yhdistyksen Toimeenpanevan komitean kokoukselle. Väpaladen liikkeenhoitajan esityksestä päätettiin ottaa kustannettavaksi Isaac McBriden kirjoittama «Punainen Vaaira> ja maksaa suo-mentajaile, Aili Kanfläötofle, $20.00 palkkio. tehdä verot Pöytäkirjan tarkastajiksi va Ahlqvist ja Väisänen. Kokous lopetettiin. Kokouksen puolesta, A. T. Hill, sihte; Olemme tarkastaneet edelläö pöytäkirjan ja hyväksymme sei Iäisenään. J.' W. Ahlqvist, E. Väisän . (Pöytäkirjan tarkastajat.) Toronton usilisia T. k. 15 ja 16 p. vietti osa me uuden talon avajaisjuhlal oli ne kaikinpuolin hyvin oni neet. Yleisö näytti olevan ki tyytyväinen uuteen taloon myöskin juhlan ohjelmaan yle varsinkin soittokunnan ja mie rin esityksiin oli yleisö erittäin tyväinen. Toivommekin siis nyt olemme saaneet uuden ja mi t ä v ä n talon, että soittokunta ja luseura alkavat harjoittele; säännöllisesti. Nämä ollen site laisuudessa aina antamaan a kaan lisän iltamiemme ohjelmii: sän jota ihmiset kaipaavat, soitto ja, laulu ovat sydämen tä. Minne tahansa kohtalon ra ihmistä kuljettaneekin, niin hän tuon parivaljakon vetämän la tahtoo. Toivomme siis, etti tajat ja laulajat palvelevat yleisöä ' jatkuvasti ja siten yhteistä suurta asiaamme — t; enliikettä. Toiskieliset toverit, Joi:a ji samme vieraili, olivat kovin tuneet uuteen komeaan taloo varsinkin tov. MacDonnld jr. J Simpson, jotka oliv.it m.m. j puhujiamme, kiittivät kovin, su laisia heidän harrastaksiensa si työväenliikkeen liyviiksi. S vat suomalaisten kelpaavan m sa kohden esimerkik?i tämänni! sille työläisille. Sanoivat ede uskovansa, että suomalaiset^ fJ aina kulkemaan käsikädessä maan järjestyneiden tv&i^ kanssa. Uskon, että näiden tovereiden louheet muistuuivat nelle suomalaiselle ?en, eta n on kunnia-asia olla aina mit: heisimniässä yhtey(U'5.=a t; maan vallankumoukscllbteT t}i ten kanssa. Että sitten ^-u') se aika jolloin tämän maan .y alkaa va 11 a n kumoushi.:eha.i emme me tarvitse häveten päätämme alas heidän saa^ osoittaa, huomauttamalla, oleu rulla.'joutilasna aikanne neet. . . • Onnittelusähkösanomia ja miä oli juhlaamme saapunu falosta ja Detroitista ent.to ronton osaston jäsen ilta-J"-^ S S. Osastolta, D^^roitm = Osastolta, Cobaltin S. S. ^ Sudburyn S. S. Osastoja S. -S. Osastolta, South Pore - Osastolta, onnittelukirje ma .ai Osastolta, " " ' " ^ ^ ^ ' " " " ' . . r i n la kymmenen viiden doUann kera. Saiult Manen S. i>- ^ S i persoonail^esti tover^r „,i Allan. Rahfnen o, ta oli y l i kahdefoan sataa a Ska ei ole ^ ^ ^ - ^ karan tyottSmryden- .^^ jälkeen ' ^ ^ ^ ' ' ^ ' IM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 27, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-04-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220427 |
Description
Title | 1922-04-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Torstaina, huhtlk. 27 p. - Thursday, April 27th. IJanadan Buomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmestyy Sudburyssa, Ott., joka tiistai, torstai ja lauantai. * H. PURO. yastaava toimittaja. Toimitussihteen. V A P A U S (Lfterty) ^ „ . The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Pub- Hshed inTdbury, Ont., every Tuesday. Thursday and fiaturday. Advertising rates 40c pe; col. Inch. Minimum charge «or s%le insertion 75c. Discount on stanamg advertise^ aient. The Vapaus is the beat advertismg medium among the Finnish People in Canada. __=—-—=== Ilmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-amSesta 75c. _ Lolemanilmotukset ?2.00 (muBto yärsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avol»"^ ilmot. alin hinta ?2.00. nimenrauutosilm. ^K'" aviuulttoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo^ tukset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset 11.00 kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista, J^btaei_ole_sopimust;t. tulp«^ rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: _ , , Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk. 75c. , ,. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk 03.00 ja kolme kk. $1.75. . «-^sa^ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään paitsi asiamiesten joillg on takaukset Jos ette milloin tahanpa saa vastausta ensimaiseen fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-coonallisella nimellä. ... i. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia. . Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038. - Postiosote: ^ Box 69. Sudbury, OQt. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as Oecond class matter. Kansainvälinen proletaarinen yhteisrintama Poliittisten virtausten, mielialain, kilvitelmain sekamelskaisessa vilskeessä ja romahtavain talouksien, valtioiden, valuuttain ja aatteiden kaaoksessa on toki yksi kiinteä napa — kapitaalin hyökkäys työväenluokkaa vastaan. Tämä tosiasia on tärkein. «Rauhankausi» paljastuu porvariston hyökkäykseksi, sodanjulistukseksi proletariaattia vastaan, joka ei ollut älynnyt sota-aikana julistaa porvarilliselle ylivallalle sotaa. Porvariston kiitollisuus ilmeneiksen kaikkialla hyökkäyksenä proletariaatin elinehtoja vastaan — kaunis palkka tyhmistyneiden palkkaorjain «uskollisuudesta». «Humanistiset» ihmiset,' kumpaakin, sukupuolta olevat vanhat ämmät, älisevät oman luokkansa «hulluudesta ». Mutta he eivät käsitä, että julkeaksi käyneen porvariston sankariteot ovat rautaisen taloudellisen välttämättömyyden ilmauksia, kapitalistinen järjestelmä kun ei muuten voisi edelleen jatkua. Itse asiassa ei löydy enää mitään aineellista perustaa joukkojen ielintason kohottamiselle. Taivaankappaleemme . suurimmalla osalla on tiiotantovoimat halpaannuk-sissa. Häiriöt taloudellisissa valtasuhteissa, suurvaltain välinen välttämätön kilpailu, lukemattomat uudet kehityksen kaiteet (pakkoverot, tullirajat, valuuttajärjestelmät, luokkataistelu Neuvosto-Venäjää vastaan jne.) kaikki nämä ovat luoneet ehdot, joiden vallitessa ei ainakaan lähimmässä tulevaisuudessa ole mikään riittävä ylituotanto mahdollista. Mutta porvaristo mielii yhtäkaikki ylös suosta. Kapitalistisen tuotannon jatkiiminen vaatii suojeluskeinoja. Ja nämä keinot .voivat nyt ktimmuta vain yhdestä ainoasta käsilläole-vasta lähteestä: vähentämällä työväenluokan osaa yhteisestä varallisuudesta. Siitä syystä — kapitaalin hyökkäykset. Taloudellinen ajatus on selvä: ne ovat kapitalismin yrityksiä vetää itsensä omasta tukastaan juosta. Ja vajklca kpkonäköisimmät porvpnt näkevät näiden yritysten koko vaaran —• niin ei auta; kapitaali ei voi puuttua mihinkään muuhunkaan; toisissa maissa (varsinkin voittajamaissa) ryhtyy se «suoraan toimintaan», alentaa palkkoja, pidentää työaikaa; toisissa taas anastetaan osa palkasta «halventamalla valuuttaa» ja verojen kautta; siirtomaissa harjoitetaan rosvotaloutta ja pumpataan 'kuumeenomai-sesti niiden viimeinerikin mehu. Työväestö maksakoon 'sodan kustannukset! Työväestö suorittakoon reparationikulut! Tässä porvariston todelliset tunnukset. Ja proletariaatti, uhattuna joka taholta, tarttuu lakkoaseeseen. Vahaiset lakot Englannissa, Saksassa, Tanskassa» Amerikassa, Etelä- Afrikassa ovat proletariaatin välttämättömän puolustustaistelun alkua. Mutta proletariaatti ei voi pysyttää edes nykyistä kurjaa tilaansa viskaamatta yhdistettyjä voimiaan taisteluun. Tässä voi johtaa ratkaisuun vain joukkojen suuri paino. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun nykyisessä tuotannon lamaannuksessa työnostajil-le on monessa tapauksessa etua tuotannon rajoittamisesta; Tällaisissa tapauksissa voivat. erilliset lakot olla aiheena sulkuun,: jonka työläiset itse täten loihtivat esiin. ':;V;' , , _ ' Kaikkien typläisten mobilisointi puolustukseen on siis proletariaatille elinehto. Ja 4äim mobilisointi on viahdpUinenl,%\\\äi on olemassa suuri ero entisten taistelujen Ja^»ykyisen välillä. Aikaisemmilla kahakoilla (varsinkuill^i^i aikaiia) ei ollut mitään niin yksinkertaista, loiriiSrret ja ilmeistä luonnetta. Riislo-prosessi;^: tiäistelu voitosta, ahneus, petomaisuus, kulta, petos taikki ne oli kätketty kokonaisen «kysymys»- vuoren alle: näitä olivat «isänmaa», «sivistys», «rotu», «ihmiskunnan hyvä» jne. Ja tämä «ylemmän järjestyksen » aatteiden, tarkoitusperäin ja mielialain vuori jaoitti proletariaatin. Suureen proletariaatin osaan vaikutti vielä kapitalismin puujumaluus niin, että siitä kävi täydestä sosialismi kaikkien maiden Scheideman-nien paraativiitassa. Vallan, toisin on asianlaita nyt. Taloudelliset tosiasiat — palkka ja voitto, voitto ja palkka — esiintyvät nyt kauniissa, kelpo klassillisessa alastomuudessaan. Jokainen työläinen, joka ei ole syntymästään kaistapäinen, näkee ja tuntee, ymmärtää ja käsittää, että. porvariston käsi on jo hänen taskussaan. Tämä koruton, tosiasia on niin yksinkertainen, että proletariaatin kaikki ainekset ovat siitä selvillä. Siitä syystä ei yhteinen toiminta ole ainoastaan välttämätön vaan imyös mahdollinen, taikka: ei ainoastaan mahdollinen vaan myös välttämälön! Kolmas Internationale, joka edustaa työväenliikkeen vallankumoubellis-marxilaista siipeä, ehdottaa nyt muille työväenjärjestöille yhteisen taistelun järjestämistä. Tabteluun porvariston kasvavaa julkeutta vastaan! Taisteluun veroja vastaan! Taisteluun pak-komaksuja vastaan! Taisteluun palkanalennusta vastaan! Taisteluun Saksan kansan kuristusta vastaan! Taisteluun uhkaavaa sotavaaraa vastaan! Taisteluun hintain kallislultamista vastaan! Taisteluun Neuvosto- Venäjää vastaan tehtävien hyökkäysten torjumiseksi! Me ehdotamme 2 ja 2i internalionalelle yhteistä taistelua yhteisillä, välittömillä, kaikille tajuttavilla päämäärillä. Me mielimme yhdistää kaikki työläiset kysymysten perusteella, joiden suhteen ei meidän välillämme ole mitään erimielisyyttä. Uskokoon sosia-lidemokratinen työläinen Scheidemanniin, että julkinen oikeudenkäynti sosialivallankumoukselJisia vastaan on raakalaisuutta; uskokoon englantilainen trade-unio-nisti,, että Kaukaasian naftan suojeleminen englantilaisia rosvoja vastaan on rikos demokratiaa vastaan, mutta intialaisten raaka sortaminen kansallisen itsemääräämisoikeuden toteutusta; tästä huolimatta ymmärtää jokainen englantilainen, ranskalainen, saksalainen ja amerikalainen työläinen, että taistelu kallistumista, palkanalennusta, veroja ja vallassaolevain sul-kupolitiikkaa vastaan on alkeellinen välttämättömyys. Porvaristo on kehityksen kulun kautta pakotettu ryhtymään epätoivoisiin yrityksiin maailmantalouden keskinäiseksi järjestämiseksi. Saisiko työväenluokka tällöin seistä hajallaan, rikkirevittynä, voimattomana? Ei, tuhat kertaa ei! Kapitaalin hyökkäystä vastaan on proletariaatin valmistettava vastahyökkäystä.^ Tällä raskaalla hetkellä, jolla porvarillisten aatteilijain yhden osan aivot ovat joutuneet täydelliseen tylsämielisyyteen, samaan aikaan kun Stinnekset kautta mailraan ovat iskeneet kyntensä proletariaatin kurkkuun, on jokaisen työläisen sieistävä yhdessä rintamassa työtoveriensa kanssa. Itse taistelussa vasta voi luontua työväenluokan todellinen yhteisyys. Ehdotamme tämän yhtenäisen proletaarisen taiste-urintaraan luomista. Ja toivomme, että kaikki proletaarit, jotka näkevät aseman vaarallisuuden, ovat /ässä kysymyksessä meidän kanssamme. N. Buharin. Painajaishorros Buotsissa ja Saksan vallankumoukset puhdistivat tuokioksi ilman — kirjoittaa töv. Höglund tukholmalaisessa, toverilehdessä — jd sytyttivät valoisia kuvitelmia työläisten mielissä. Mutta Venäjän vallankumouksen okainen tie, jolle Europan proletariaatti jätti sen yksinään ja vertavuotavana jättikamppailussaan kokonaista vihollismailmaa vastaan, ja Saksan vallankumouksen surkea laantuminen ehdittyään häätää vain Hohenzollerit, merkitsi jälleen las^kua sosialistisessa mailmanmullistuksessa — kapitalistinen taantumus tunsi itsensä jälleen varmaksi satulassa ja joukot alkoivat tyytyä kurjuuteensa. Tällaisena kuvastuu nykyinen asema, eikä Ruotsikaan ole jäänyt siitä koskemattomaksi. ..Taloudellinen ja henkinen mailmankriisi on kovasti koetellut Ruotsia yleensä; mutta varsinkin sen työväenluokkaa. Pitkäaikainen, suuri työttö^myys, joka kapitalistisella pohjalla pysyy ratkaisemattomana pulmana, uhkaa yhtä osaa proletariaatista puhtaasti ruumiillisella me-hehdyksellä ja toista osaa ilmeisellä vaipumisella lähes esihistorialliselle, ihmiselle arvottomalle elintasolle. Ja tämän taloudellisen hävityksen jäljissä seuraa moraalinen ja henkinen, mitä pahinta laatua oleva lankeemus. Väsymyksen ja synkkämielisyyden laine kohisee kautta ajan. Kaikki pahat henget karkeloivat irrallaan meidän I alemman minämme ympärillä. On toden totta siis päästävä tästä synkkämielisyyden painajaisen lumopiiristä auringon kehään jälleen, jos työväenluokka mielii kohottaa itsensä ihmisarvoiselle tasolle. Monivuotisen hajaannuksen jälkeen vallankumouksellisessa murrosajassa on hämärän laskeutuessa yhtccnliitymisajatus jälleen saanut yliotteen mielissä. Kaaoksen utuisesta tähtisumusta siirtyy esiin vilkkuva tiihti; työväenluokka, joka uudelleen yhtyy sosialismin ja luokkataistelun lipun ympärillä. Kommunistinen puolue on lausunut yhteisrintaman tunnussanan, mutta se ei ole esittänyt sitä puolueharrastusten vaan koko työväenluokan yhteisien etujen nimissä. Se tietää, että on monia erimielisyyksiä työväenliikkeen eri suuntien välillä, mutta se tietää myös, että on paljon, mikä yhdistää ja minkä täytyy yhdistää työläiset juuri nyt taistelussaan kapitalistista taantumusta vastaan. Tästä syystä on kommunistinen .puolue, antamatta menneen ajan välttämättömyydellä luomain vastakohtain estää itseään, ojentanut käden yhteistoimintaan kaikkien poliittisten ja ammatillisten suuntain työläisten kanssa. Yliteisrintama —- siinä turvallinen puolustus kapitalistista yleishyökkäystä vastaan, siinä voiman, siinä voiton lähde. Vain tämän ajatuksen toteuttaminen voi antaa työväenluokalle uutta elämää. Neljä vuotta on vierähtänyt sitten aserauhan julistamisen, ja kuitenkin tänä Vapunpäivänä työväenluokka on suuremman kurjuuden painostamana kuin milloinkaan ennen viimeisen puolen vuosisadan ajalla. Europa on tullut nykyaikaiseksi iskusanaksi taloudelliselle kaaokselle. Mailmansota hävitti sen tehtaat, murskasi sen liikennelaitokset ja teurasti miljooneja tuottajia. Kaikkialla muualla paitsi Neuvosto-Venäjällä jossa toinen ihminen on jyrkästi kielletty elämästä toisen harteilla, ainoastaan rikkaat ovat hyvin ravittuja Suuret kansajoukot ovat nälissään. Ja imperialistiset kapitalistit ovat päättäneet, että jos suinkin mahdollista, kansajoukkojen täytyy kärsiä vieläkin suurempaa nälkää. Ranskassa, Saksassa, Italiassa, porvaristo kuormittaa sodan kustannukset työläisten päälle, joko suoranaisena palkkojen alennuksena tai epäsuorana palkkojen alennuksena, veroina. Europan kapitalistit koettavat kaikin voimin va'kiinnuttaa järjestelmäänsä. Multa Amerikan manner myöskin on saanut osansa kapitalismin yhteiskunnallisen anarki^jp -«siunauksesta». Täällä ei tehtaita ole hävitetty eikä rautateitä räjäytetty ilmaan. Täällä ei ole ollut viljaa hävittävää kuivuutta. Päinvastoin, tuotantokoneisto on saatettu teollisuuden historian korkeimpaan tehokkaisuuteen. Ja kuitenkin Yhdysvalloissa on kuusi miljoonaa ja Cana-dassa kaksisataatuhatta työtöntä. Täällä vallitsee jättiläismäinen teollisuuskriisi, ei sentähden että tuotantovoimat olisi murskattu, vaan kapitalisliluokan tuotannossa harjoittaman sabotaasin takia. Kapitalismi el nimittäin ole olemassa 'kansajoukkojen tarpeiden tyydytystä varten. Se että se niitä tyydyttää, on pelkkä sattuma; Kapitalismi on olemassa voittoa varten. Olkoon tämän maan työttömäin kuluttajain lukumäärä ja Europari kuluttajain lukumäärä kuinka suuri tahansa, tämän mantereen kapitalistit eivät halua tuottaa «ilman voittoa». Biljooneja sysättiin mailmansodalle, koska se merkitsee Amerikan taloudellista ylivaltaa, mutta ei senttiäkään mailman rauhalle. Näin tämän mantereen kapitalismi tahtoo sovittaa itsensä muuttuneisiin mailman markkinasuhteisiin, tuottakoompa se kuinka suuria kärsimyksiä hyvänsä työväenluokalle. Vapunpäivä, joka viimeisen puolen vuosisataa on ollut suuri työväen voimien tarkastuspäivä, työväen so-lidarisuuden osotuspäivä ja työväen palkkaorjuudesta vapautusmispyrkimysten mielenosotuspäivä — tänä Vapunpäivänä huomaa työväki olevansa seinää vastassa. Yksi työväeni päävaatimuksia menneinä vuosina oli kahdeksan tumiin työpäivä, joka on sangen pieni vaatimus Venä|äo vallankumouksen' ja varsinaisen Työläisten Tasavallan perustamisen valossa katsellessa.- Ja kuitenkin me näemme tänä Vapunpäivänä ka-pitalistiluokan hyökkäävän ammattiunionismin tärkeimpiä periaatteita vastaan ja julistavan «avointa työpajaa ». Niin että on jo aika työläisten vastata tähän hyökkäykseen. • * • Kommunistinen Internationale julistaa, ettei kapitalismi kykene vakiinnuttamaan itseään, jos työväki kieltäytyy hyväksymästä teollista orjuutta ja kuli-elintasoa, jota kapitalismin vakiintuminen edellyttää. Mutta elleivät työläiset osota taisteluhenkeä, jos he sallivat itsensä raahattavan orjuuteen, niin kapitalismi voi mahdollisesti saada uutta elinvoimaa. Tämän suuren vaaran ovella, joka uhkaa työväenluokkaa, taistelu-henkisten työläisten on tänä Vapunpäivänä tarkistettava Vakavasti maan työväenliikkeen tarpeita ja sen edessä olevia kysymyksiä, keskitettävä kaikki ajatuksensa ja enerkiansa kerätäkseen työväen joukot yhteistoimintaan voimakasia ja armotonta vihollista vastaan. * TAISTELEVAN POLIIHISEN PUOLUEEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Canadan Workers' puolue veloo Canadan työväen-joukkoihin, kehottaen sitä tunnustamaan, että työväenluokan taisteleva poliittinen puolue on sille tärkein tekijä sen nykyisessä huutavassa ahdingossa. Jonkun aikaa sodan päätyttyä ja demobiliseerauksen aikana, ilmeni kautta mailman voimakas joukkoliike kapitalismia vastaan, johon Cainadankin työväenluokka otti osaa liikehtimisellään ja joukkolaköilla. Tämän liikkeeft pysähtymiseen oli syynä osittain sodan jälkeinen teollisuuden nousuaika, mutta myöskin suureksi osaksi vielä voimakkaitten sösialidemdkraäftiein, työvaenmiesten, byrokraattien ija kaiketikaltaisten reformististen liikkeitten vallankumouksellista työväenliikettä vastaäii harjoittama sabotaasi. Ganadassa ei ollut vallankumouksellista puoluetta, joka olisi käyttänyt tätä kriisiaikaa työväenluokan hyväksi, yhdistämällä erinäiset joul^koliikehtimiset ja järjestänyt työläiset koko maata «Akademisesta vapaudessta» kauniina esimerkkinä voidaan mainita, että Wisconsin Sta^e Journal vaatii Wisconsinin yliopiston Yhteiskuntatiede-klubin hajoittamista, koska tämä klubi kulettaa radikaalisia puliu-jia yliopistoon. käsittävässä mittakaavassa. Näistä syistä työväenluokka Canadassa, kuten muuallakin, on vastatusten pitempi-aikaisen taistelun kanssa. Ja mitkä on pääasiallisin opetus näistä menetetyistä tilaisuuksista? Tämä opetus on: jatkuva työskentely vallankumouksellisen puolueen muodostamiseksi jokaisessa maassa, joka puolue tulee keräämään vallankumouksellista kokemusta järjestelmällistä valmistelua varten poliittisen vallan valtaamiseksi työväenluokalle. Me emme tule nimittäin tapaamaan kapitalisteja varustamattomina toista kertaa. • CANADAN WORKERS PUOLUE. Mutta eikö täällä ole olemassa jo ennestään työväen luokan poliittisia puolueita? Workers puolue työskentelee olemassa olevien unioitten valtaamisen ja yh-tenäisyttämisen puolesta ja kilpailevaa unionismia vastaan teollisella alalla. No miksi sitten perustaa uusi puolue poliittiselle alalle, sen sijaan että vallattaisiin jo olemassa olevat? Vastaus on, että ensinnäkin sosialistipuolue on kerrassaan kykenemätön ja erillään kaikesta työväenluokan käytännöllisestä toiminnasta, ollen melkein kokonaan hävinnyt poliittiselta näyttämöltä. Se on ollut hengetön luokkataistelun jokapäiväiselle raa'alle todellisuudelle, ollen puhtaasti kri-tiseeraava. Reformistiset «työväen puolueet taas kieltäytyvät tunnustamasta luokkataisteluilmiöitä, ja ovat, kuten Workers puolueen ohjelmassa lausutaan «pelkkiä äänestyskoneita». Canadan työväenluokka tarvitsee tänä päivänä taistelevan poliittisen puolueen, jolla on yhtenäinen ohjelma, yhtenäinen politiikka ja yhtenäinen ideologia. Voidaksemme aikaansaada yhtenäisyyden nykyisessä sekaannuksessa, voidaksemme kerätä työväen voimat kokonaiseksi nykyisen hajaannuksen tilasta, on välttämätöntä perustaa itsenäinen vallankumouksellinen poliittinen puolue, joka on oleva kehittyneimpien työläisten liittymiskeskus. Workers puolue on taistelevan vähemmistön järjestö. Ammatti-uniot ovat suurten pohjajoukkojen järjestöjä, jotka käsittävät sekä edistyneimpiä että takapajulla olevia työläisiä. Näin ollen on aivan välttämätöntä, että vallankumoukselliset työläiset, sen jälkeen kun he ovat erottaneet itsensä ja luoneet oman poliittisen voimansa, että he työskentelevät ammattiunioitten yhtenäisyyden ja voimistuttamisen puolesta, tunkeutumalla niihin ja työskentelemällä niiden voimien kokoomiseksi. TOIMINNAN PUOLUE - JOUKKOJEN PUOLUE. Workers puolue tahtoo olla toiminnan puolue ja joukkojen puolue. Voidakseen olla toiminnan puolue, on käsitettävä että suuret ^työväenjoukot on saatettava poliittiseen itsetietoisuuteen- ennenkuin Työväen Tasavalta saavutetaan, tämä on tehtävä, ei ainoastaan pel-kästi puhumalla siitä, ei pelkällä propagandalla ja agitationilla. Tämä ei tarkoita propagandan ja agi-tationin halveksimista. Päinvastoin, Workers puolue pyrkii kehittämään järjestelmällisemmän ja teräväm-män propagandan ja agitationin kuin yksikään puolue milloinkaan on tehnyt. Mutta se myöskin yhdistää agitationin ja propagandan osanotolla pohjajoukkojen jokapäiväiseen taisteluun. Tämä tarkoittaa, että puolue tulee ottamaan selvän kannan jokaiseen kysymykseen taisteluun nähden. Puolueen jäsenistö järjestetään kaikkialla antamaan tehokasta apua työläisille kaikkialla sen taisteluissa. Workers puolue käsittää, ettei pelkkä kapitalistisen talouden analysoiminen eikä pelkkä työväenliikkeen päämäärien julistus riitä voittamaan joukkoja sen johdon alaisena toimimaan. Joukot vaativat oikeutetusti olojensa pikaista korjausta. Sen sijaan että Workers puolue tahtoisi hävittää tätä joukkojen pyrkimystä, se tulee taistelemaan joukkojen elintasoa parantavan jokaisen vaatimuksen puolesta. Workers puolue käsittää kuitenkin, että nämä pikaiset parannukset saavutetaan, jos niitä saavutetaan ensinkään tällä kapitalismin rappeutumiskaudella, ei parlamenttaarisen diplomatian, eikä parlamentin eteisissä vaanimisen, eikä «työväen johtajien» alentavan kerjäämisen kautta, vaan joukkotaistelujen kautta. Työttömien on vaadit-' tava, ei rukoiltava. Unioitten on hyväksyttävä päättävä luokkataistelupoUtiikka. Workers puolue luottaa vakaasti, että joukkojen kokemukset taisteluissa näiden vaatimustensa puolesta, tulee riittävästi heille osottamaan, että ainoastaan Työläisten Tasavalta kykenee alullepanemaan ja toteuttamaan sellaisen ohjelman yhteiskunnan uudestaanraken-tamistyössä, joka tulee pysäväisesti parantamaan työläisten asemaa. , Eläköön kansainvälinen työväenluokka! Canadan Työläispuolue. No. ahettaä Cobaltin o'L,^^ Jä=en J. Mäki o!i ; toa. •"'•Pmäeni Toronton s. = , osaston e d u . s t a j a " i £ t t ; \ ^ '' Sos. Dem. Nuorbo-oi^; ja Nuoriso-, pHn. tien kautta jotka suo'itu ? "o^at nuoriso-osaston J^upHmatta o . a a v a n : ^ , sosialistisen kannan, v a i i ! :' J ^ ^ e i l l e sain valkoi keräysoikeutta. eikä heil^ X den taman mantereen nuoris ojen osoitteita, joten t o i v^ taalta lahetetuisiin „uoH.o. le Canadassa ja Yhdysvalloin pa listojen liihettämiseen X ^'V^ äänellä 3 v a s t ^ ' ^; ilmoitti vastalauseen päätöb. ^ Port Arthurin yml£: toimikunnan pöytäkirja hetti-- antenut aihetta toimenpitei^ Kesb Ontarion piiritoi^^ po^akirja luettiin. Ei anta, netta toimenpiteisiin. . Vapauden johtokunnan pöv jat luettiin ja hyväksyttiin. ' . ^''^•ote Vapauden liikkeen ta helmikuulta tarkistettiin ja tiin failiin. Sihteeri ilmoitti esittäneensä luehallmnolle laatimansa Työläisten Liiton sääntöluo sen, kuitenkin jätti puoluelia käytännöllisten toimenpiteiden misen piiri No. 3 konventioni: tavaksi. Järjestön edustajakokouksen jeiden mukaisilla korjauksilla väksyttiin Vapauden liikkeen säännöt. Järjestön .sääntöjä pääs myydä osastoille 5c hinnalla pale. Jäsenverojen tilitys päät puolueelle sitä mukaa tulee sisälle. , — Työväen yhteinen rintama tarkoittaa työväenluokan kaikkien parhaitten voimain mobiliseeraamista taisteluun kapitalismin kukistamiseksi ja työläislasa-vallan perustamiseksi. ÖSAStÖILLiS. Koska laseat järjestömme osastot ovat tiedustelleet, josko työttö-myysmerkkien käyttö ymmärrretään siten että jäsenen pn maksukykyiseksi tultuaan ostettava niiden päälle tavallinen merkki, kuten on järjestössämme ollut ymmäiryksenä aikaisemmin tai vapauttaako se täydellisesti maksusta, keskusteltiin tästä puoluehallinnon ylimääräisessä kokouksessa t k, 17 p. ja "päätettiin huomauttaa että koska säännöissä ei erikoisesti määritellä että sljoritus on tehtävä ja koska nykyinen tilanne jatkuvasti t vaatii työväenjärjestöiltä tässä suhteessa lievennystä, niin ymhiärrettäkööh se siten että niiltä kuukausilta, joille joku jäsen on saanut vapaa-merkkejä, ei tairvitse suorittaa veroa jälestäpäin. Toverillisesti, A. T. Hill, sihteeri. PÖYTÄKIRJA tehty S. S. Järjestön toimeenpanevan komitean kokouksesta huhtik. 9 p. 1922. Saapuvilla olivat kaikki toimeenpanevan komitean jäsenet ja sihteeri. Puhetta johti Latva. Beäver Laken osaston pahekslu-mislause. No. .3 piirikonVentionin kiireellisen koolle kötsumisen suhteen, päätettiin jättää puolueen väliaikaiselle piiritoimikunnalle ja sihteeri velvoitettiin selostamaan osastolle sääntöjen määrittely. tJsei~deh tovereiden tiedusteluun, «The Can. Friends of Soviet Rassia » aVustusyhdistykseft toimintaan nähden, velvoitettiin sihteeri vastaamaan esitettyään kirjeet yhdistyksen Toimeenpanevan komitean kokoukselle. Väpaladen liikkeenhoitajan esityksestä päätettiin ottaa kustannettavaksi Isaac McBriden kirjoittama «Punainen Vaaira> ja maksaa suo-mentajaile, Aili Kanfläötofle, $20.00 palkkio. tehdä verot Pöytäkirjan tarkastajiksi va Ahlqvist ja Väisänen. Kokous lopetettiin. Kokouksen puolesta, A. T. Hill, sihte; Olemme tarkastaneet edelläö pöytäkirjan ja hyväksymme sei Iäisenään. J.' W. Ahlqvist, E. Väisän . (Pöytäkirjan tarkastajat.) Toronton usilisia T. k. 15 ja 16 p. vietti osa me uuden talon avajaisjuhlal oli ne kaikinpuolin hyvin oni neet. Yleisö näytti olevan ki tyytyväinen uuteen taloon myöskin juhlan ohjelmaan yle varsinkin soittokunnan ja mie rin esityksiin oli yleisö erittäin tyväinen. Toivommekin siis nyt olemme saaneet uuden ja mi t ä v ä n talon, että soittokunta ja luseura alkavat harjoittele; säännöllisesti. Nämä ollen site laisuudessa aina antamaan a kaan lisän iltamiemme ohjelmii: sän jota ihmiset kaipaavat, soitto ja, laulu ovat sydämen tä. Minne tahansa kohtalon ra ihmistä kuljettaneekin, niin hän tuon parivaljakon vetämän la tahtoo. Toivomme siis, etti tajat ja laulajat palvelevat yleisöä ' jatkuvasti ja siten yhteistä suurta asiaamme — t; enliikettä. Toiskieliset toverit, Joi:a ji samme vieraili, olivat kovin tuneet uuteen komeaan taloo varsinkin tov. MacDonnld jr. J Simpson, jotka oliv.it m.m. j puhujiamme, kiittivät kovin, su laisia heidän harrastaksiensa si työväenliikkeen liyviiksi. S vat suomalaisten kelpaavan m sa kohden esimerkik?i tämänni! sille työläisille. Sanoivat ede uskovansa, että suomalaiset^ fJ aina kulkemaan käsikädessä maan järjestyneiden tv&i^ kanssa. Uskon, että näiden tovereiden louheet muistuuivat nelle suomalaiselle ?en, eta n on kunnia-asia olla aina mit: heisimniässä yhtey(U'5.=a t; maan vallankumoukscllbteT t}i ten kanssa. Että sitten ^-u') se aika jolloin tämän maan .y alkaa va 11 a n kumoushi.:eha.i emme me tarvitse häveten päätämme alas heidän saa^ osoittaa, huomauttamalla, oleu rulla.'joutilasna aikanne neet. . . • Onnittelusähkösanomia ja miä oli juhlaamme saapunu falosta ja Detroitista ent.to ronton osaston jäsen ilta-J"-^ S S. Osastolta, D^^roitm = Osastolta, Cobaltin S. S. ^ Sudburyn S. S. Osastoja S. -S. Osastolta, South Pore - Osastolta, onnittelukirje ma .ai Osastolta, " " ' " ^ ^ ^ ' " " " ' . . r i n la kymmenen viiden doUann kera. Saiult Manen S. i>- ^ S i persoonail^esti tover^r „,i Allan. Rahfnen o, ta oli y l i kahdefoan sataa a Ska ei ole ^ ^ ^ - ^ karan tyottSmryden- .^^ jälkeen ' ^ ^ ^ ' ' ^ ' IM |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-04-27-02