Vapaus, August 12, 1922

              93. Lauantaina, elok. 12 p. — Saturday. August 12.
joka «IVi',o i mennä jäljettömästi
;r:ä3 ohitseen.
I ballituisen nykyiseEtä
f .jjjta johtaa vain kakel ulospää-
Essimäiseksi tarmokas taii-
'^^oikciitoa vastaan, minkä tais-kehittyessään
ehdottomas-f
johdettava työväenhallituksen.
l --ziksi että suurteollisuus väis-
,r tätä taistelua ja tekee myön-
"rtvkiiä vasemmistolle eristääkseen
Siston ja pakottaakseen sen mol-
^'cnuteen. Tämä meridtsbi ko-iäui^-'^'^
laajentamista aina Stin-
Lcpuolueeseen, jonka tulisi muut-
^"radikaalisemmaksi ulospäin. Yn-
.yjiannallisesti olisi tämä itse asi-
^ hallituksen taantumuksellisen
.Jjjtcen jatkumista ja työntäisi so-jjlideraokratisia
joukkoja vasem-
-jHe. Nykyisen hallituksen johta-jjt
pelkäävät kumpaakin, eivätkä
j-tkään tule tyhjän hälinänsä jäl-
/eea enempää kuin ennenkään ot­saan
askeltakaan kumpankaaa
• uontaan.
Mutta pyöveli seisoo., ovella inlh
iokansallisen oikeiston painostuksen
jä ententen vaatimusten muodesa.
jj tämän takia viittaa kaikki, että
jjlsan mätänemisprosessi jaiiaiu
loppuaan kohti ja että jälleeo Jähe-jee
ratkaiseva ajankohta —.. «ak-an
Icommunistipuolue on iäniän
ratkaisevan ajankohdan väriltä ^ko-lottahut
korkealle lippunsa, -ffa te-
Iän lippuun on kirjoitetta,* TJTSTS-
(BJuokan yhteisrintama | a (ty3v5«n«
liUitui!
ja r.iiiMiiii 1
Ovatko «kommaDiBtiea keilat»
epSoDDistaneet?
Nykyajan pftrutkysyisykset.
Porvarit ja noskelaispomot pitä­vät
huolen siitä — jos se meiltä
sattuisi hetkeksi unohtumaan — et>
tä nykyajan peruskysymykset, so­sialismi
ja proletariaatin luokka-diktatuuri,
pysyvät päiväjärjestyk-tätekevien
ja riistettyjen eturivissä
— sosialismin puolesta !>
Näin kirjotti toveri Lenin tasan
17 vuotta takaperin, jolloin Venä­jän
Sosialidemokraattinen Työväen­puolue,
missä bolshevikit olivat
enemmistönä, ryhtyi sankarilliseen
hyökkäykseen ensimäisen etapin,
demokratisen tasavallan saavuttami­seksi.
Ankarasti hän tuomitsi —
sessä. Niihin täytyy tutustua, nii-' leimaten anarkisteiksi — ne, jotka
hin täytyy kantansa määritellä jo- vaativat heti cpantavaksi sosialis-kaisen
työtätekevän. Niin näkyvät
työväen viholliset tahtovan. Se on niyksessä lalitda * lotialictiaen ku
(vähintäin 1/3 milj. ruplan päM-miUa
perustetut) liikkeet muilla
tuotantoaloilla.
Taistelun rautainen logriikka, pak­ko,
ajoi tässä suhteessa eteenpäin
— pitemmällekin kuin johtajilla
oli aikomustakaan. Mutta vasta
toinen N-allankumousvuosi (1918)
varsinaisesti johti kansantalouden
uusien muotojen vakiinnuttamiseen
mitä laajimmassa määränsä.
4. Lenin aelvittäa asemaa vuonna;
1918.
Kirjassaan cNykypäivien pääteh-
_ tävä», joka ilmestyi Bresti rauhan
mi voimaan.» ~ Silloin oli kysy- johdosta kevättalvflla 1918, piir
Puolan
tunnus:
Puolan porvaristo halajaisi tällä
laavaa rauhaa. Se tarvitsisi tuot­teilleen
menekkimarkkinoita, se tah­toisi
lisätä teollisontensa tuotta-vaisuutta
ja voittoaan. Varmentaak-teen
rauhan mielii «e tehdä lopun
(jBuren sosialistij* iPllsiKiskin na-poleoniraaisista
sumiriit^lmista, joi­den
takana ovat zanskalaiset kas-ta-
arkut! Ptiolan jpomristo, joka
tai niin surkeat kjbkemukset sodas­ta
Venäjää vastsan, ^mielii aivan
jbinkertaisesti kukistaa Pilsuds-lm.
Pilsudskin kaikki ^kaikessa ovat
jhtä kuuluisat 3?uolan sosialistit.
Aivan äskettäin selitti sosialidemo-baatti
Daszynslq, Pilsudskin oikea
läsi, valtiopäivillä:
<Venäjällä edottaa 1,500,000
I miestä käsittävä ''armeija vain tilai-tuutta
heittäytyäkseen meidän
lamppuumme. ES:mitään sopimuksia,
ei mitään nootteja vaan pistimiä,
niitä tarvitaan! Se on valtion pää
I miehen ajatus!»
Kas siinä puolalaisen sosialide-
Inokratisen johtajan puhetta. Muu­ten
onkin koko -puolue heitäytynyt
I inurtilallisten puolueen vanaveteen,
1 pitää paÄaana pitää valtion
hohdossa sellaista lahtarityyppiä
hin Pilsudski, jjöka 'lisäksi on <so-tialisti>.
Ainainen nfiriistcripula jatkuu
jten takia, että Pilsudskin on vai-keata
muodostaa rministcristöä, jol­lia
olisi parlamEntin 'kannatus. On,
jjo puhuttu vditiopäiväin (hajoitta-nisesta.
Mutta kun 'uudet vaalit
nähtävästi olisivat ^epäedulliset -so-hialidemokraatti-^
apöloenille ja 'liä-
»en. klikilleen, riin pifelätään, 'Cttä
I Pilsudski valtiopäiväin >häjälla ol­lessa
julistaisi sotilasdiktatuurin ja
jatkaisi lahtaripblitiikkaansa :Nea.
nosto-Venäjää vastaan.
«aan ja päättäväisenä taistelussaan.
JEi ole porvarien lonnistunut .enti-
|««en tapaan tärvätä a-ikkureitakaan,
j iillä työläisten bökkatietoiauus on
I (entään huomattaxaati kasvanut,
paikka meistä vaiUaiikumauksellisis-
|ta se kasvu on aina ituntunut .tua-
1 kallisen hitaalta.
Canadalainenkin poiwari oh :ryh-jtynyt
järjestelemääa jos jonkirilai-jBa
hiilenjakelukonätaoita.. 3Iutta
jtosiasiaksi jää, että jmrvarin täb-ftaat
alkavat seisahlrua ja ij^lmiä
Rivi lähenee, eikä ilman iiiltä i u l -
|la toimeen. Mn «ttä jos Tain jak-
|faa kaivosmies vielä hetken pysyä
tana ja muilla tj<5äloiHa toimivat
1 raatajat heitä avustaa, auin ssää-
Peinpä on porvarin taipiunioen.
Noikelaispoinot ta&s «BBT»»»**»^
avttstnsta aabotoctaasaaasa
Meille BuomalaisiUe väöankumo-
NtseUisiUe työläisille on tattoa
jhinka IndTiBtrialistin roikka on
Joikin tavoin ^usta alkaen eabo-perannut
Venäjän mfljoonain näl-pisten
työläisten avustamista- Se
|oa kylvänyt kaikenlaista epälnnlaa
poläisiin varojen perille ' eaapBmi-psta
ja kerättyjen varojen hallm-
||a«n nähden yleensä. Nyt on nos-i^
laispomo ja amerikalaisten sosia-
Ifstipetturien «kenttjämarsalkka»,
pntalaisen <Forwärd> lehden toi­mittaja
Cahan tehnyt syytöksen,
Priends of Sovlct Bossia Ui-p
hallinto käyttäisi nälänhätäisten
hr^^^ ''«rättyjä varoja kommunis-agitatsioniin
Amerikassa. Tä-
Pä Doskelaispomo ei yritäkään to-
P*'la syytöksiään, ja se on mah-
P^ttomuDskin, sillä onhan Icerätyis-
P varoista ja niiden käytöstä jat-meidänkin
harrastuksemme. Sillä
linjalla taistelua käyden arvelem­me
varmasti voittavÄmme.
Porvarit ja noskelaispomot aset­tavat
kysymyksen yksinkertaiseen
mu^todn: «KcmmnmMivet kokeilut
Nenrrotfto-Vvnäjänti «urkeasti epä-
«QsitftcncrKiii. Että me «mme ole­kaan
niitä oikeita itfffrxilaisia —
sen cttavat herrat todistaaksensa
työmiehille!
•Katsokaamme mitenkä on asian­laita.
Ottakaamme 'esille kysymys
sosialismista, -sosialismin totentta-
'misesta. ."Mitenkä on sen laita Neu­vosto-
Venäjällä? Kysymys on suun­nattoman
niielehkiitttoinen jokaisel­le
työläiselle.
Seuraamme -töv. 'Leninin lausun­toja.
Tutustumme siis kysymyk­seen
sellaisen», kuin sen esittää suu
ren työväen-vällarikumouksen suuri
johtaja, eikä sellaisena kuin een
esittävät noskelaispomot
Marxilais«ji-tecTfeetikon katse on
laajankantoinen. Hän pitää vuosi­kymmenien
kuluessa johdonmukai­sesti
kiinni kehityksen historiallisis­ta
peruslinjoista. Tarkastaessamme
Leninin lausuntoja asiasta 20 vuo­den
/kiiluessa, tuomaamme niissä
järkähtämättömän yhdenmukaisuu­den.
2.'Mifii Lenin «anoi vuonna 1905?
Yhdessämitä parhaimmista kirja­sistaan
cKaksi sosialidemokratian
taktiikkaa>, joka on kirjotettu ke­sällä
1905, silloisen vallankumouk­sen
aattona, lausuu Lenin seuraa­vasti:
iTaloudellisen kehityksen aste
Venäjällä samoin proletariaatin laa­jojen
joukkojen tietoisuuden ja jär­jestyneisyyden
aste tekevät mah­dottomaksi
heti täysin vapauttaa
työväenluokkaa ja toteuttaa sosia­lismia.
»
'«Ainoastaan moukkamaisimmat ih-nfiiset
"voivat kieltää nykyisen demo­kraattisen
kumouksen porvarillisen
luonteen; ainoastaan lapsellisimmat
optimistit voivat unohtaa miten vä­hän
työläisjoukko vielä tietää sosia­lismin
tarkotusperistä ja keinoista
sen toteuttamiseksi. Mutta kaikki
olemme vakuutettuja, iettä työläis­ten
-vapautus voi olla ainoastaan
työläisten oma teko.»
«Hman joukkojen tietoisuutta ja
järjestymistä, ilman niitten valmis-tariiista
ja kasvattamista avomessa
luokkataistelussa koko porvaristoa
vastaan, ei sosialistisesta vallanko-moiiksesta
voi olla puhetta.»
«Järjestäkää satojatuhansia työ­läisiä
koko Venäjällä, levittäkää tie­toisuutta
ohjelmastamme miljoonien
keskuuteen! — Koko kansa ja eten­kin
talonpoikaisten eturivissä ,—
täjtetn vapauteen, johdonmukai­seen
demokraattiseen kumoukseen,
tasavallan puolesta! Kaikkien työ-mouksen
edellytyksistä, jotka ne­kin
proletariaatti voi vallata aino­astaan
kovilla kamppailuilla.
Suomessa päästiin vuosien 1905
—08 vallankumouksessa vähän pi-temmUlekin
kuin Venäjällä. Varsi­nainen
porvarillis-demokraattinen
vallankumous tapahtui Venäjällä
vasta 1917 maaliskuussa.
3. Mitä kirjotti Lenin «abnna 1917?
Kuuluisissa teeseissään huhtikuun
4 p:ltä 1017, jotka toveri Lenin jul
kaisi heti maanpaosta palattuansa,
totesi hän sen kaksoisvallan — por­varihallitus
ja neuvostot — mikä
oli aseman perusluonteena maalis­kuun
vallankumouksen tapahduttua.
Hallitus edusti kapitalisteja, joille
valta oli siirtynyt maa-aatelistolta
ja siihen liittyneiltä ryhmiltä. Neu­vostot
taasen edustivat työtäteke­vää
kansaa, työläisiä, sotilaita, ta­lonpoikia
ja pikkuporvaristoa.
Vallankumouksen vieminen eteen­päin
kansanjoukkojen elämänkysy­mysten
nimessä — «leipää, rauhaa,
maata!» — se oli bolshevikien teb-tävä.
Tehtäväänsä varten he tyy­tyivät
valtaamaan puolellensa eaera-mistött
neuvostoissa. Mitä aenali»-
min toteuttamiseen tulee, siitä 3a4J-suu
Lenin teeseissään:
«8 kohta. Sosialismin «käytän-töönottaminen
» ei ole valitöa tehtä­vämme
vaan ainoastaan yhteiskun­nallisen
tuotannon ja tootteBten ja­on
kontrolliin ryhtymiaen TyÖJVä-en
Edustajien Neuvostojen jHioldl-ta.
»
Ja tuotannon kontrollin Tafltimus
olikin bolshevikien vaatiainksena «ii-hen
saakka, kunnes olot pak:ötfiwat
astumaan askeleen eteenpäin.
Julistettiinko siis lokakxafBsa 1917
sosialismi voimaan, inn tpövaki ot­ti
vallan k ä d i s ^ Ei — Jkoukona
siitä!
Kansankomissaikatin BrääTäytedl-lä
marmknun 8 p:ltä 1^11 >ubt«t-tiia
työväen kesttroiili UMkiin '4co-tantoja
kaoppaliS&eisiin. liiikkeittsn
hallinnosta el poiftettu kirpitälisteja,
vaan pantiin täytäntSSn i^öväea
Inotdtabo&ons ^cosntaltsmon liähilen.
Mutta kapitalisitien BaboteeranB
ja karkuonMklciniinen ja&otti ,-piaD-kin
ryhtymään työväen ihallinnaa
jäTJestämiasE li»ntroII»n .asemasta.
TSsn auodoeteditm} keaffiantalans-neuTOstojen
keimpänä osana «livat ammstilliset
järjestöt.
Liikkeitten iaTcayarikonninen -val­tiolle
tapahtai «nsä .alu^ .rangais-tukseks!
kapitalistien saliotaasista ja
oli tuo tsotanlovälmeitteii ^ältauf
verrattain wä}iäiElS Tuoflen 3:93«
puoliväliin saakka, jolloin porvaris­to
alotti TarösfiaiseB Ican^issoäan.
Vasta kesäkään 28 jcTiä 1'91« -tiili
ylemen dekriitti, j»Ila •olsäötiin -val­tion
haltuun eräät tootantoailat ko-konaisuudessaaa
eärä amtrimmat
tää toveri Lenin taloudelliset mah­dollisuudet
räikeän selvästi niit­tenkin
kommunististen t.vöjäisten
eteen, jotka kuvittelivat liian yk­sinkertaiseksi
ja mutkattomaksi siir-tymiskautta
kapitalismista kommu­nismiin.
Hän lausui:
«Kaikki kommunistit ovat luul­lakseni
sitä mieltä, että nimit.vs
«Sosialistinen Neuvostotasavalta on
päättänyt toteuttaa siirtymisen so­sialismiin,
vaan se ei merkitse sitä,
että nykyiset talousolot tunnustet­taisiin
sosialistisiksi^
«Mutta mitä nyt merkitsee sana
siirtycaiB«a? £ik$ se talduteen näh­den
merkitse sitä, että nykyiseen
järjestyksen sisältyy sekä kapita­lismin
että 5osiaTis;nij» allcaaineitsia,
osasia, iappafeita? Jokrainen tähän
vastaa myöntävästi. Mutta ei jo­kainen,
joTca itämän myöntää, mieti,
mitkfi sitten ovat r(uo Venäjällä
löytyvät erilaisttsn -yhteiskun-nällist.
ja taloudellisten 'dloäiiht^itten al-loainekset.
Juuri siinä on kysy­myksen
-ydin. ^no alknainekset
«•vat; 1. patriarkaalinen talonpoi-
Itaistalöus,* joka on suuressa määrin
luoHtai^tdlöUtts; '2. -pikku tsvaran-tuöttajät;
3. yksityiskapitälismi; 4.
"valtiökapttäliBmi; 5. stfsiailismi.»
Huomatkaamme siis, .ettei koko
Venäjän taloutta otettu suinkaan
summamyikassa kämmetii^lle Ja ase­tettu
-kommuiiistiseen 'järjestykseen.
Niin kuvittelevat ahjoastaaa nos­kelaispomot,
jotka eivät koskaan ole
kätsoucöt yhteiskunnallisen vallan­kumouksen
pohjaan saakka. — Mut­ta
seuratkaamme tov. Lenin esitys­tä,
«Venäjällä on -nykyisin vallitseva­na
juuri pikkupoTVäriirmen kapita­lismi,
josta sekä* valtiokapitalisraiin
että sosialismiin johtfta yksi ja sa
ma tie yhderj ja saman valiaseismc
kautta, jonka nimi on «tuotteitten
tuotannon ja jaon tcatrolli, ioko
kansan kautta.»
«JSosialisnu ei ole ajateltavissa
ilman • unflanaikiiiBelle tfeteelle pe-dustavaa
lelmiackaa, iSihaTi suiBmii-telaalHktB
valfeilliEta jBrjeStöä.
Tämän olemme me masbcilaiset aina
sanoneet.... Thtä TäTiän on sosMis-ffii
ajateltavisBa ilman •proletBrTBa-tin
herruutta Tvaltiossa.»
«Satsassa näMään nidenaikaiBen
BUHTiapitaLBBtifien tekniikan «vmmei-
3a>neisto, Jossa 5- 5«.a&eripo.Wrfi.
sen tsnpenäSismin «alainen SUurmttel-kuvasti
jjölaistu yksityiakohtaiaia t i ­lityksiä,,
jotka tilitykset on lupakir-
•jalla .toimivan tilintarkastajan tar­kastamat
ja oikeaksi hyväksymät
J[un (Ottaa huomioon, etiä eri lei-ireissä
toimivat työläismassat ovat
Venäjän 'avustuksessa osuttaneet
suurta ykshnielisyyttä ja lähenty­neet
yhä ilähemmäisi toisiaan, joka
taas .puolestaan merkitsee heidän
tulemistaan kosketuksiin kommunis­tisten
^aatteitten kanssa, niin kä­sittää,
miksi noskelaispomot ovat
tästä ;tj(51äisjoukkoihin Venäjän
jäkkauden kasvamisesta niin mus-tastikkaisia
ja kiukku^ia.
3Iutta amerikalaisille työläisjou­koille,
jotka vielä ovat kulkeneet
yallankumauksellisista työläisjärjes-töistä
(enemmän tai vähemmän eril­lään,
paljastuu nyt entistä selvem-min
Miäen työläispetturien kata-
Bma. Ja seurauksena on, että näin
äimänsä auki saaneet työläisjoukot
tulevat naeidän vallankumouksellis­ten
tyolSMcn leiriin.
SaoadeiBea |p>ro1etaari-diplomaBtti.
Amerikan Workerspuolueen ää­nenkannattaja
<Tbe Worker» ker­too
Labor Temppelissä New^ Yor­kissa
äskettäin vietetyn tervetuliais­juhlan
Karjalan T,völäisten Kom­muunin
edustajan toveri Yrjö Ha­losen
kunniaksi Noin 150 toveria
oli kertynyt tilaisuuteen lausumaan
tervetulleeksi ja onnittelemaan pu­naisen
Neuvosto-Venäjän ja val­koisen
Suomen välillä olevan punai­sen
Karjalan edustajaa.
Tilaisuudessa toimi ohjelmameno-jen
ohjaajana ja puheenjohtaja­na
Amerikan Worker9 puolueen
kansallissihteeri C E. Euthenberg.
Neuvosto-Venäjän laifflinen cdasta-ja
Charles Bficht pjta jxnteKa pro-ietaarian
diplomatiasta j a sen .edus­tajista,
jotka asettivat varjoeo GB-noassa
kapUalistintailsBan edfvhn-mätkin
diplomaatit.
Illan sankari, toveri Halon«D, BB-,
losti Karjalan Kommuunin iisto-i
riaa, sen autonomiaa ja suhdetta
Neuvosto-Venäjään, kiittäen Ameri­kan
vailankamonkseHifiia työläisiä
niiden antamasta avustakeesta jai
osottamasta solidarisnudesta Neo-vosto-
Venäjää ja Karjalaa kohtaan
lausuen lopuksi ettei Karjalan ja
Venäjän työläiset taistele ainoas­taan
omaa vapantnstaisteluaan vaan
koko mailman proletariaatin pikai­sen
vapautuksen puolesta.
Tilaisuudessa luettiin useita on-nittelusähkösanomia,
joista yksi bli
Kaukaisen Idän Tasavallan lähetys­töltä
WaBhingtonista, lähetystön pu­heenjohtajan
Yazikoffin allekirjoit­tamana.
Yhtykäämmepä mekin kaikki Ca­nadan
suomalaiset proletaarit toi­vottamaan
Punaisen Karjalan Ame­rikassa
olevalle edustajalle toveri
Haloselle parhainta menestystä ja
toivokaamme, että toveri Halosesta,
Joka on vielä verrattain nuori mies,
kehittyisi kyvykäs proletaarinen dip­lomaatti.
— Punikki.
malHaen Järjesfö. Pyyhkikää Tiar-vennetnt
sanat psis, asettalcaa jnnk-i
«!ri-'poTVffnl!risen imperialirtisen val­tion
»MB toisi» ybteaskumraniBta
rakennetta oleva vaiti», luokkasi-säilöltään
toisellmnen -valtio, neu-
»ortoaaTtifi, s.o. proletasarinen Tafl-tio,
ja -teinä on «dtloin kiolcd niitten
ehtojen enama, joista «oBiatomii
qr«tyy*
Sas «inä taloudellisen kehi-tjrksen
soun^, jooika toneri liCmin
1S18 mn ^ i s t i piireL Jo ejys
imussa 1917 bän d i «Uhiaava ka-tastroofi
» ximisesBä k^asedtiaan
lausunut:
«Sosial&mi ei ©Ie mitääa .muDta
kuin seuxaara aslcd valtioltapitalis
tieesta aui>»op!»^ista eteenpäin. Yd-iaomoBopol^
tluen kapitalismi lot
täydellinen aineellinen edelljrtys BO-
.-aafeiaille, «en 'ttfiVmen on histo­riallisen
postaikea aste, jonka jbekä
fiosiälismikei niflaif:etyn asteeu vä­lillä
ei ole Bulään Tä3ia<!tetta.>
S. mitä Lestiä Idfjottaa v. m i .
Mc huomaamme siis tov, Leninil-la
Jiiatttta vnotikynmenien järkäb
tämättomän kiinteän ja määrätietoi­sen
kannan- Hän on enemmän kuin
kukaan muu selvillä talondelliseij
kehitylcsen perusteista, sosialismin
aineeHiaista edellytyksistä. Ja hän
vetää m^ös johtopäätökBensä verrat­tomalla
«etkeydälä.
(Jatfc)
tä, että hän oli tiketin myyjänä
porvarillisella liikkeellä, luettiin ja
velvoitettiin sihteeri selostamaan et­tä
koska hän yksinkertaisesti toimi
myyjänä, eikä puhvannut minään
sellaisena jota työläisten pitäisi s
kannattaa, niin ei sitä voida selittää
puoluerikokseksi,
Rosegn^oven osastolle päätettiin
i myöntää pyytämänsä keräyslupa
haalinsa rakennuksesta aiheutunei­den
kulujen maksamiseksi.
Yhdysvaltain S. S. Järjestön toi­meenpanevan
komitean kirjelmä,
koskien Vapauden liikkeen yhdistä­mistä
Yhdysvaltain töveriliikkeiden
kustannusliittoon, luettiin ja hyväk­syttiin
Vapauden johtokunnan esi­tys
että. lähetetään Kannasto edus­tajaksi
yhteiseen neuvotteluun Chi­cagoon
elok. 28 p. ja että kirjalli­nen
alustus laaditaan, joka on lä­hetettävä
toimeenpanevan komitean
hyväksyttäväksi.
Tov. Slupin tiedusteluun, josko
hän saa hänelle kuuluvan viikon
lomaa, päätettiin vastata että se
ni.vönnetään hänelle.
Päätettiin lahjoittaa kirjoja <Tie-de
ja Vallankumous» ja «Sosialisti­sen
Filosofian Juuret» kumpaakin
26 kpl. Pietarin Suomenkieliselle
Työläiskorkeakoululle ja 25 kpl.
Karjalan Työkansan Kommunin kan
sanvalistustoimistolle. Yhteensä 100
kpl. jotka maksetaan Järjestön va­roista.
Lähetys päätettiin tehdä
Karjalan Työkansan Kommunin
edustajan välityksellä.
Piirien no. 4 ja 6 toimikunnille
velvoitettiin sihteeri selostamaan
sääntöjen määrittely piiriveron suh­teen.
Piirien no. 2, 3, 5 ja 6 piiritoi­mikuntain
pöytäkirjat tarkistettiin.
Ei antaneet aihetta muihin toimen­piteisiin,
paitsi no. 2 piiritoiniictin-nalle
päätettiin huomauttaa Bvrrit'-
iin puhujan matkan järjestämiseen
nähden.
Vapauden johtokunnan pöytäkir­ja
heinäkuun 19 p:lt» luettiin ja
hyväksyttiin, sekä velvoitettiin sih­teeri
antamaan selostusta JPort Art­hurin
ympäristön (No. 3) piirin
tupaagitaattoria koskevaan pykä­lään,
kuin myöskin huomauttamaan
ilmoitushintojen suhteen.
Vapaudea liikkeen puolivuosi ti-llkeTtomuB
j-a liiklieBnhöitajan se­lostus
luettiin ja hyväksyttiin.
TBOTieenptaitevaji koniitean puo-
OestL Järjestön tilien tarkastajaksi
valrttiin Latva jo P(iltonen.
Pöytäkirjan ta-iikastajaksi valit-läin
Eajala ja Iteltronen, i
Ko"k»U8 lopetettiin.
Ko-nouksen puolesta,
A. T.lHill, sihteeri.
ölenime tarknatHneet edellä tfe-van
-ptjytäkirjon ja 'hyväksymme an
sellakenaan.
K. IL "Peltonen. ...........
|IEIIi!!iii!nilSi!!llii!tll!yfiliiilIMi!!!tilf||!!iliitHilli!I{f!i|fO
dollarista i
LÄHETYSKUSTANNUKSETt
Pöytäkirjan tarkastajat
1^
lÄ
mm
PÖYTÄKHÖA
tehty S. S. Järjestön toimeen­panevan
komitean kokouksesta,
heinäkuun 30 p. 1922,
Saapuvilla olivat Rajala, Väisä­nen,
Latva, Peltonen, J. Hill ja
sihteerit Puhetta johti Latva,
Quibellin ja So. Porcupinen osas­tojen
tiedusteluun haalin laillistut-tamisen
suhteen, velvoitettiin sih­teeri
selostamaan.
Piirin N, 4 piiritoimikunnan kir­jelmä,
koskien Lake Cateaun OBas-ton
jäsentä vastaan tehtyä syytös- lehtimaan että tällaiset harkitse-
Heinäkuun :29 p. näytelmäsraran
jsTJestäniässu öhjelmantamassB .pu-
!fao! Hill, Ttmöja 'lausui Kaiau j
Emmi Airola, duettblanlna <esitt
Arolan VIBE ja Korhonen, kron
kan Jokela ja <pikku»-Ville Teisafi
ki^letteja ja yleisö nauroi seki
lopuksi esitftttiin näytelmä «Ihmeel
linen asia», jolla taas naurettiin
riihi 'että vitfä illan tanssikin meni
samassa hyririässä.
Heinäkuun '30 -p. öli "RnoriBO
osaston työbokou» ja ohjelmailta-ma.
Kuultiin konventionin ja nuo
rison toiminnan -yleisraportti .ja kes-kuätieltiin
sen johdosta y.m. nuori
son toiminnaii muodoista. Tavallis­ten
Icokousasiain Jälestä pUhrii tove
ri Latva, nutirisdliikkeen kokoami
«eh nnerkrtykMsrtä. Kaisu Airola
lausui runon ja Viitasen Maiju lu­ki
«Kehityksen» y.m.
T. k. 6 p. esitti näytelmäseura
kolminäytöksisen huvinäytelmän,
jolla «Jöröjukkakin» saattoi nauraa,
Sunnuntaina tk. 6 p. osaston
iokouksessa mm. Jätettiin agitat-sionikomitean
järjestettäväkfä Työn
päivän iltama lehtemme Vapauden
hyväksi. Osaston kirjeenvaihtajalle
päätettiin antaa muistutus huoli-mattomuudeHta
(toivottavasti aut
taa)- Luettiin Winnipegi8sä pide
tyn puolueemme keBkustoimeenpa
nevan komitean kokousraportti, jos­ta
lyhkäisesti keskusteltiin ja jätet­tiin
agitatsionikomitealle lähemmin
käsiteltäväksi, ymmärryksellä että
esittävät suunnitelmat mahdollisiin
toiminnan korjausvälttämättömyyk-siJn
seuraaville kokouksille. Palkal-iseen
puolustuskomiteaan valittiin
edustajaksi Kahila ja Anderson,
Osaston edustajat Friends of Soviet
Russia yhdistyksen yleisessä pai-kalliskonferenasiBsa
v e 1 v o i tettiin
BäännöUisempään toimintaan. Kai­vostyöläisten
lakkoavustuksen ke-räyskomiteaan
valittiin Nyren, Hill
a Kivi. Vapauden asiamiehille
luomautettiin velvollisuuksistaan ja
isättiin keskikaupungille asiamle-heksi
E. Väisänen. — Haumautet-tiin,
että joku osaston jäsen on
edesva-stuuttomaxti vääristellyt puo-ueen
toimintaa, jopa mennen niin
pitkälle että sanonut puolueemme
olevan vain <juutalaisten puolue».
Velvoitettiin agitatsionikomitea huo-
E Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaiteilta oumm. «
= Kysykää erikoiskurssia suurille summille. =
S Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad' S
5 view Ave. s
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. |
5 Tiedustelkaa hintoja y. m. s
E Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. E
= BOX 69, SUDBURY, ONT. E VAPAUS,
I Pilettiliike tehtävä J, V. Kannasten nimessä. |
iiiiiHniiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuiiiiiiHii^^
Tiiiiisin S. S. Osaston Ägitatsiiiknmitea
- jarjestaa •
SUURET
Lauantaina, elokuun 12 p. klo 8.30 illalla..
Päämyyntinä on suuri „savolainen kala­kukko",
jonka purasemisesta tulevat kilpaile­maan
äijämiehet ja ppikamiehet.
Lisäksi on kukkien myyntiä, joita velvoite­taan
kaikkien naisten tuomaan 50c sakon uhalla.
Soitosta huolehtii orkesteri.
Varat käj^tetään osaston agitatsionirahas-
Saapukaa joukolla!
Halutaan 20 miestä häkkaamaaTi halkoja
2 doll. koorti, metsä hyvä, aivan kämpän vieres­sä.
Ruoka 90 senttiä päivä. Tyytyväisyys taa­taan
ruuan suhteen. Tuokaa halkovehkeitä tul­lessanne.
""^KJ^^
Ida Konnikr'
Spucedale, G. T. varrella.'^"
mattomuadet tulee jäsenistölle scl-vitetyksL
Muutoin voin huomauttaa
että puolueemme voiman muodostaa
englanninkieliset, suomalaiset ja uk­rainalaiset,
jnntulaisilla ollcta vain
joku osasto, kuten TorontoBsa ja
Winnipegi8Bä, mutta Torontossakin
on juotalainen asobasluku noin
40,000, joten se on hyvinkin tar­peen.
En^anninkieliset sitäpaits
muodostavat eri teollisuu^keskuk-sissa
sielun nnionistifiesta vasem-mistoliikkcestä,
jonka kautta heidän
toimintanfla laajenee moninkertai­seksi.
Saatte olla vakuutettuja sii­tä
että puolueellamme on järjestetty
varma pohja yli maan ja siis en-simainen
aste todellisten vallanku­mouksellisten
toimivien kokoamises-
Ba on saavutettu, nyt olemme toi
sessa suurten joukkojärjestöjen yh­distämisen
ja lujittamisen astees­sa,
jonka kautta voidaan koota ne
puolueen toiminnan ympärille.
(Huom. toiminta kaivostyöläisten
keskuudessa y,m,) Millään edesvaB-tuuttomalla
huitomisella ei tosiasi-ain
edeflsä voida muuta kuin osot-taa
yritys vallankumoukflelllBen
liikkeen hajoittamiseksi, kun tämän
isäksi muistamme, että nämä sa­mat
yksilöt olivat S S, Järjestön
Itsenäisenä ollen rähjäämässä sillä
että emme ole kiinteänä osana
maan työväenliikkeen toiminnasta
a nyt kun olemme OBana maan
(öyhälifitön vallankumoukselliBesta
uokkapuolueesta, niin haluaisivat
le että me olisimme vain «kansal-isseuralaisia
» jne. Eikö tuollainen
sotkeminen jo ala hävettää?
Frienda of Sovi«t Ruotia jrhdie
tjrkten paikallisen konfcrenHsin jär
estämä «piknekki» oli t.k, 7 p
Kingston Roadilla, pysäkki 29 Pil­visestä
ilmasta ja sateesta huoli
matta oli osanottajia kokoontunut
useampia satoja. Rahallisista tulois-a
en vielä saanut varmuutta,
Toronton piirin Trndei Councilin
edustajaksi Dominion Trades and
Labor Congressin vuoHikonventio-niin,
Joka kokoontuu tk. 12 p.
Montrealissa, tuli neljästätoista eh­dokkaasta
valituksi ,Jame8 Simp­son,
William Fordham ja John Mac
Donald (puolueemme keekustoi-meenpanevan
komitean puheenjoh­taja).
Näytelmafeuran johtajan kuulin
juttelevan että lauantaina t k, 19
p. on järjestetty näytelmäseuran
iltama. Ohjelmassa runoja, lauluja,
kupletteja, tTalouskoulusKa» näytel­mä
1 näyt, ja vielä lopuksi tanssia.
Seuraavana lauantaina tulee esitet­täväksi
kuuluisa yhteiskunnallinen^
näytelmä «Vanki No. 77».
Obielmoiltarao ensi Bunnuntainti
on järjestetty erikoisella huolella.
Puheet, runot, laulut, soitot ja
nyrkkilehti takaavat sen. Olkaam-me
kaikin mukana. — Topi.
iiinuD uutisia
Pakisempa hiukan kesän kuulumi­sia,
koska ei näy paremmatkaan
paperin päälle plBtävap. Täällä
näyttää enin osa ihmisistä, ettö
niiden ei tarvitse seurata aikaan-
»a muuten kuin kahvlkekkereissä.
Minusta tuntuu, että olisi herättävä
siltä taannuBtilasta missä nukum­me
ja ruvettava vaikkei enää it-semme
tähden, mutta tulevan su»
kupolven, joka juuri on kasvamas­sa,
toimimaan. Sen mieliin olisi
juurrutettava terve järki. Mutta
olemmeko niin tehneet? Yhtykääm­me
osastoon, niin minä kuin muut­kin
ja tositarmolla toimimaan. Meil-ä
on paljon epäkohtia esimerkiksi
astemme kasvatukseBsa, ettei ne
ainoastaan olisi huvitettuja katu-elämästä.
Osastoon yhtymällä meil-ä
on huOne Jossa voimme vojntim-me
mukaan toimia, siinä kehittyi-eimme
itsekin,
Seurataanpa taasen noita valta­via
lakkoja, Jotka riehuvat ympä­ri
Amerikan, kuinka kapitalisti pi­tää
puoliaan, Sentähden juuri kun
me emme ole kyllin luokkatietoi-flia.
Kapitalistit kyllä sopivat tois­tensa
kanssa neuvottelemaan, el se
ole heidän laita niinkuin meillä
työläisillä, vaikka meidän pitäisi i l -
la yksimielisiä niin kuitenkin mei­dän
kallis aikamme menee toiseem­me
parjaamisessa lehtien palstoilla,
milloin minkäkin puolueen parjaa­miseen,
Joka ainakaan ei tee toi- '
vottua tehtävää, ei Jäsenien kes­kuudessa,
eikä muuten. Mihin on
päästy nyt näitten vuosien kulues­sa
kun on ruvettu riitelemään suun-nLita?
Joko sitä ollaan ivm:läifllä
eli workerB-partylaisia, niin 8e on
melkein se sama peli. Joka vähän­kin
ajattelee asiaa tarkemmin, niin
huomaa, että sillä ei eteenpäin,men­nä.
Meidän kuitenkin pitäisi' jäse­nistömme
keskuudessa tehdä enem-'
män kasvatuksellista työtä eikä ha­jottaa.
Ja tehdä ee siiuä valossa että
«e syöpyisi lapsenkin mieleen. Mi­nä
ainakin olen sitä mieltä, että on
paljon sellaisia Jäseniä, jotka, eivät
(Jatkoa 4:llä sivulla.)