Vapaus, March 27, 1926

              Lanantaina, maalisk, 27 p
VAPAUS
*^ ilma»»
t v j Sodbtnm, Onb, joka tiistai, torstai ja lanantaL
T o i t n i t t A J A t :
S. G. H Q L . H. A . JSOUVINEN.
VAPAUS (Uberty)
The only ozsan of Fnmldi Wor]cera ID Canada. Pob>
Ibfaed fa Sndbury, OnL, every Tnesday, ThuMday and
SatDzday»' _
Begistered at tiu» Post OjEfiee Departmenl^ Ottawa,
aa gecond class matter. '-
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme klc.
ja yksi kk. 76e.
YMysvaltoiliin ja Saomeen, yksi -k. f 5.60, pooH vk.
98.00 ja .kolme kk. $1.75.
!niaoksia, joita ei »ear«a raba, el tt».Ha IShettamäSn
lyeftsi .asiamiesten jaJllB on takaokeet.
ILUOITUSgiNNAT VAPAUDESSA:
Naiinailniotakset SI.OO kerta, $2,00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60cpolstatsnma.
NimennautoafanotDfcset 50e kerta, $ 1 ^ 2 kertaa.
Syntymiälniotnkset fl.OÖ kerta. $2.00 S kertaa.
Aviocroilmotukset $2;00 kerta, $8.00 kakri kertaa.
^ Käobmariilinotukset $2.00 kerta, fSOcKsamaksn
aiitoslauseelta tai mnistovärssylta.
Halutäantiedot; ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
: kolmekeriaa.
lUapäfralroottajien ja ilmotusakenttnnnen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä, ilmotntfldnta etnkäteen.
•Ristain lehteen aijotntilmoitnkset pItSä olla kpnt*
torissa Iaoanta:na;tontain lehteen tiistaina ja lanantidn
lehteen torstaina fccMo 3.
General advertisingrates 76c per col. Inth. Mi
nimum dharge, for single Insertion 75c. The Vapans
t» the^ best adverttaSnsr medinm amonfir the Finnish
P^ple h» Canada. [ ;
Vapaudieh konttori jo toiraitns: Liberty B l d g ^ ^ l^
Bfc. Pohelin iloaH; > Pestiosote: Box' 6g. Sndhnry; Ont.
Joff^^ttc mirrin tahansa saa vastansta ensimaiseen
Idrfeeseenne. Idrjoittakaa nodelleen liikkeenhoitaja.-!
; oersoonalKflellH nini«11ä.
J . V. KAN^ASTO. Liikkeenhoitaja.
Neuyosto-Yenäjän saartaihmen
EnglantilaisessÄ aikakauslehdessä Fortnightly Review
on muuan Englannin ulkomlnistenstöa varsin lähellä
oleva ja di|»lomaattisistajuomttelui8ta varsin "selvillä
* oleva ienkilo," joka käyttää nimimerldciä Augur, kasi
tiellyt piibnaa «Europa, Turkki ja Moskova».
Augur alkaa «Venäjän kysymyksen» käsittelyn to­teamalla
^muutokset» Jotka ovat havaittavissa; Saksan
politiikassa, Neuvostoliittoon/ nähden. Hän osottaa,
etta Rapallo-politiikka dn jyrkästi muuntunut. <Lo-camossa
ei ollut enää mitään yhteyttä Saksan ja Neu­vostoliiton
velillä.» Tämä englantilaisen diploma­tian
taholta t^hty tunnustus on varsin arvokas ja o-sottaa
niiden Saksan :t(^olta annettujen; selitysten vaK
heellisuudeni etteivSaksansiihde Neuvostoliittoon olisi
lainkoan muuttunut. T
Ja arUkkelin kirjottaja selittää, «että Saksan muun-ttmut
-suhde-Netiyostoliittoon'^^^'^^
.rsiksi käymisen- Venäjän' probleemiin juuri nyt».
Täten' siis j^^<>sotetaan täysin, mitä luoldcatietoiset^
laiset ovat äänenkannattajissaan sanoneet I^catno^
ninv että sen'tarkotukscna oli saada Saksa Neuvosto­liiton
kapitalbtiseen saartoon. •
Sopimuksen mahdollinen aikaansaanti Ranskan ja
iN^envostoliiton välillä • hermostuttaa jossalun^i^
kirjottajoa, mutta, hän lohduttaa itseään sillä,, että
neuvottelut jäisivät^ tuloksettomiksi. Mutta englantiy
lainen; holhooja.vvöi hyvinkin: tehdä laskuvirheen.i^^^^^
tapauksessa. '
Augurin artikkelin loppu omistetaan «aseidenriisu-mis
»-konferenssille. Tässä on hän jälleen Neuvosto­liiton
niskassa. lEnnenkun voidaan ryhtyä mihinkään
asddemriisuiitaan, 'kirjottaa hän, on ratkabtava^^^^^^^^^
ko kysymyksiä. «Tärkein näistä kysymyksistä on suh­de
Europan: ja Neuvosto-Venäjän välillä.» Reunaval­tioiden
«turvallisuus» on ensin järjestettävä
hallisin keinoin .toisto \>akivalloin». ; Tähän väkival­taan
eivät reunavaltiot näytäkään tarvitsevan kahta
käslcyä^—esimeikkinä siitä on m.m. neuvostokuriirien
mudfia Lätissä.
Augur käyttää i hyväkseen aseidenriisumiskonferens-sia
—^^jatältöin^puhuu hän ilmeisesti Englannin dip­lomatian
valtuuksina koettaakseen pakottaa Neuvos­to-
Venäjän eräisiin iyleisiin vaatimuksiin, joitä hän ei
kuitenkaan vielä määrittele. Ja viho viimefseksi si­sältää
artikkeli -uhkavaatimuksen, että ellei neuvosto­valta
nyt: käytä tilaisuutta, tullaan se sulkemaan euro-palaisesta
kansainperheestä (!) ja Joutuu se huonon
esiintymisen tapauksessa puolustustoimenpiteiden koh­teeksi,
mitkä eivät rauhan vuoksi tule olemaan rauhat'
lisiä toimenpiteita.
Täten työnt)-vät yhtäkkiä kynnet esiin Locarnon silk-kikasineestä.
Augur on riisunut naamion ja vastaan
Jrvislää, Englannin kapitalismin tultu ryövärinaama*
Työväenmaan kansa ottaa tietysti levollisesti vas­taan
uhkauksen - sulkemisesta Europan «kansainper­heestä
t>. Neuvostoliitto ei ole koskaan lukeutunut hie­noon
Kansainliittoon» minkä kunnianarvoisia poikia
ovat lastcnmurhaaja Mussolini ja rahanväärentäjä
Bethlen, muita mainitsemalla. Solauhkaukselkaan eivät
ole uusia, mutta on laatuisaa saada kuulla niistä pu­huttavan
suoraan. Sillä Locarnossa ja sen jälkeen
on Chamberlain teeskennellyt vain rauhaa ja krbtilli-siä
tarkoluksia. :;);•••'•.-:
Neuvostoliitto lienee selvillä Englannin kapitalis­mia
mielenlaadusta ja mitä siitä johtuu. Jälkimäisen
politiildik edelliseen nähden' on selvän vihamielistä.
Augur-nimen taakse ei kätkeytyne mikään välienunän
huomattava persoonallisuus kuin yksi Englannin ui-komintsteristön
huomattavimmista' diplomaateista. Sir
William/Tyrell,' sama mies, joka aikoinaan ajoi läpi
saartopolitiikan Saksaa vastaan.
Englannin kapitalismi toteuttaa venäläisvastaista
politiikkaansa kaikella painolla, koko diplomaattiset
i a jrintamallaan ja käyttämällä hyväkseen kaikkia ti-
^labut^ia.^' 7^^ painostamisen tarkotuksena oli, ei
ainoastaan Mosulin vallitseminen, vaan myös mur­roksen
^aikaans3aminen Neuvosto-Venäjän ja Turkin
välillä,'ja näiden molempien heikentäminen. Ranskan
painostamisen tsikolnksena taas on estää.välitön sopi
muksen aikaansaanti tämän ja Neuvostoliiton välillä
ja Ranskan saaminen kiinteämmin kapitalistiseen yb-teisrinlaznaan
Neuvosto-Venäjää vastaan.' : Locarnon
tarkotidksena oli Saksan erottaminen Neuvostoliitosta Ja
Saksan kayltämhientyoväenmaatavastaan.v .Mahdollis­ta
aseidenriisimiiskonferenssia taas tulee Englanti käyt
tämään hyväkseen tehdäkseen neuvostovallalle vaati
niuksia- «Europan» rauhan ninjesä. Neuvostoliiton
kieltäytyessä alistumasta, tullaan sitä uhkaamaan so
tatoimenpiteillä^ (valmistelu: Itämeren maiden sotilas-konferenssi).
- _
Nämä välittömät johtopäätökset voidaan vetää Au
gurin hmnniotaherattävästä: artikkelista. Hänelle voi
daan olla kiitollisia. Hän on — päinvastoin kuin
Englannin diplomatian viralliset rauhanvalehtelijat —-
vahvistanut johtopäätökset, jotka luokkatietoiset työ­läiset
ovat jo varhemmin voineet vetää Englannin por
Htiikasaa.
Australiassa perustetta uusi lyö-väenimolue
;Kieltäydyttyään: allekirjottamasta ja muuten hyvak
mäsla n.k. «kommtmistivastaista lupausta», jonka Aust­ralian
Työväenpuolue äskettäin otti käytäntöön, ja joka
käytännössä meikitsee samaa kuin Englannin Työväen
luolueen konferenssissaan Liverpoolissa tekemä pää'
tos kommunistien häätämiseksi, ovat Työväenpuolueen
osastojen ja unioiden. jäsenet pitäneet Brisbanessa ko­kouksen
ja päättäneet perustaa uuden puolueen, joka
tullaan tuntemaan nimellä Taloudellinen Työväenpuo
ue (Industrial Labor Party). Uusi puolue tulee toi­mimaan
Australian Työväenpuolueen ohjelmassa mää
riteltyjcntarkoluksien ja vaatimuksien läpiajambeksi,
certoo Federated Pressille saapunut tieto.
Edelläblevasta päättäen ovat tyQväen itsenäisen po-iittisen
luokkataistel utoiminnan kannalla olevat j ärj esr
tyneet työläiset Australiassa päättäneet tehdä lopun
toimintansa jarruttamisesta. Jota heidän petturijohtajan-sa
A m.m. .kommunistien: vainoamisen muodossa harjot-tavat.
Se seikkaj etta iiuden työväenpuolueen perusta­ni,
poliittisesti ja ammatillisesti järjestyneet työläiset,
mieluummin eroavat macdonaldilaisista johtajistaan. Ja
vieläpä heidän kontrolliinsa joutuneesta puolueesta,
cuin kqmmunbteista, osottaa^.että;',Austr;alian Kom­munistipuolue
on Jo: ottanut aimo: askeleen maan työ-väenjoukkojen:
Johtavi^iv puolueeksi tulembensa tiellä.
Toinen merkillepantava seikka on^ se, - että ui^i puo
ue: selittää tulevansa toimimaan samojen taikotuksien
a vaatimuksien' puolesta kuin Australian Työväen
>uolue; ^ Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että
Australian Työväenpuolue on, petlurij ohtaj oin: kontrol
bsa. ollen» lakannut olemasta, sellainen työväenpuo-ueicuin
sen ohjelma edellyttää^ Ja että uuden puO'
ueen perustajat ovat selvillä siitä, että maassa vält
tämättä tarvitaan yhteisen rintaman koneistoa, jossa
coramunisteilla tulee olla oikeus toimia, mutta joka
»uolue ei . s i l t i ole kommunistipuolue. Mielestämme
ei; tässä oleV tehty samaa virhettä kuin kilpailevain
ärjestöjen, perustamisessa vanhoillisten anunalillisten
ärjestöjen rinnalle, ja sen. pitäisi taata undelle puo-ueelle
menestymismahdollbuudet Australian työväes
tön yhteisen rintaman koneistona, työläisten: kokoojana
yhtenäbeen- esiintymiseen kapitalistiluokkaa ja sen
lyökkäyksiä vastaan.
Italian reformistien siirtyminen
faseismiin
Roomasta ilmotetaan, että Italian kirjaltajaliiton
edustajakonferenssi on 2/3 enemmistöllä päättänyt liit­tyä
foscistiseen ammattijärjestöön. Päätös on fascisti-agenttien
systemaattisen provokatsionin tuote vapaissa
ammattiyhdistyksissä. Pieni ammatillisten byrokraattien
dikkij «ammattiyhdistysjohtaja» Tommaso Bruno joh­dossaan,
on häärinyt kauan saadakseen kirjaltajaliiton
siirtymään fascistien puolelle. Yhtä valppaita kuin
nämä herrat ovat olleet kaikkea .vastaan, mitä vain pn
cäynyt epäileminenkään kommunismiksi, yhtä valp-
>aita.ovat he ollce't ollakseen: Mussolinin suosikkeja ja
man mitään vastarintaa suvainneet fascistisen propa­gandan
jatkumista.
Konferenssin vähemmistö, joka käsitti luokkatietoi-siä
työläisiä, selitti tietysti olevansa tätä ennenkuulu­mattoman
halpamaista päätöstä vastaan ja ilmotti, että'
le aikoivat jatkaa liikettä vanhalla pohjalla. ^0 pros.
ammatillisesti järjestyneitä kirjaltajia luullaan seuraa­van
tätä vähemmbtöjohtoa. Mutta heidän edessään on
varsin raskas uudelleen rakentamistyö, kun heillä on
vastassaan asestettu fascistinen. roskaväki ja reformis­tiset
petturit, Jotka nyt ovat leimattuja fascisteja, min-cä
lisäksi Bruno , hengenheimolaisinecn m.m. rosvosi
iitoli kassat fascbteille.
Luokkataistelun kannattajat tulevat tietysti tukemaan
tovereitaan kirjaltajia tässä tabtelussa. Mussolinin
ryövärivallon terrorista huolimatta ei luokkatietoisuus
suinkaan ole Italiassa kuollut. Ja yli 140,000 työ-äistä-
on edelleen tiukasti järjestyneenä luokkataistelun
omanneissa ammattiyhdistyksbsä, kun sen sijaan jfas-cistinen
liike rappeutuu rappeutumistaan. Milanon
raitiotieläistcn viime luottamusmiesvaaleissa, esim., ei
yksikään fascistien ehdokas tullut valituksi.'
Italian kiljaltajapamppujen petos tulee jälleen a-aamaan
tuhansien työläbten silmät näkemään prole­taarisen
eheyden välttämättömyyden luokkataistelun
pohjalla.
^ j - S a t,Mar.27,1926
en jisnriiristo p^^^
laisten vamo Ykdysvalloissa
u Päivästä .puvään miljoonat sano­malehdet
levitiävät myrkyllistä TOI-hepropaganäaansa
maan kaikkiin
osiin; Porvarillinen sanomalehdbtS,
tuo Anierikan imperialismin väline
yleisen mielipiteen muokkaamiseksi,
kertaa eri/muodoss^ saman kertor
muksen:
"Satojatuhansia ulkomaalaisia oh
salakuljetettu maahamme. . Nämä
ulkomaalaiset ovat vaaraksi yleiselle
moraalille, rauhalle j a järjestyksel­le.
Bikoksellisnus, murhat, väki­juomien
salakaupu stelu on lähtöisin
näiden ulkomaalaisten keskuudesta;
Nämä samat ulkomaalaiset: viettele­vät
meidän viattomat lOO-prösentti-set
virkamiehenune ja - politikoitsi-jamme
rikosten teille. On välttämä­töntä
puhdistaa maamme näistä epä­miellyttävistä;
Heidät täytyy kar­k
o t t a a ! "
Tätä agitatsionia voimistutetaan
väärennetyillä tilastoilla. Väitetään
esimerkiksi, että neljäkymmentä
prosenttia ikaikista Chicagossa asu­vista
ulkomaalaisista on tullut lait­tomasti
maahan j a että suurin osa
näistä on epämiellyttäviä j a rikok-sellaisia!
• Kaikkein • yksinkertai-simmankinv
kouraan tuntuva valhe.
'^Sanomalehdet kertovat myöskin,i
että liittohallituksen tydvirasto on
vaatinut vankiloiden,. houru jenhuo-heiden^
j a arme|liaisuusIaitosten- -hal-inhoiltä
selostusta siitä, kuinka suu;
i j / p r o s e n t t i näiden laitosten hoidok.
:k^sta o n ulkomaalaisia. Kaikki
niä' 'tehdään tarkotuksella synnyttää
sataprosenttisten amerikalaisten kes^
kuudessa epäluuloa j a vihamielisyyt­tä
ulkomaalaisia kohtaan. .
Morganin ja'jRockefelIerin hallitus
on nähtävästi tänä vuonna päättä­nyt
noudattaa isäntiensä käskyä hy­väksymällä
-ulkomaalaisia : vastaan,
tähdättyjä' lakeja. Amerikan i m ­perialismi
'tarvitsee tällaisia lakeja:
E n s i k s i , : saadakseen aikaan eri­mielisyyksiä:
tämän maan työläisten
keskuudessa, toiselta puolen lahjo,
maila työväestön aristokratian niillä
muruilla mitä :heidän herräinsa pöy­dältä
patoaa j a 'toiselta puolen p a i -
naakseen^'toisen V osan työläisiä 'to­dellisen''
orjan asemaan. — Yritys
akamiseen .javhallitseihiseen roo­malaisen
valtiotaidon mukaan.
• Toiseksi,'estääkseen hinnalla m i l -
ä hyvänsä ammattitaidottomien työ-äisten
järjes^^ästä johta'vissa teol-isuuksissa,
joissa työväestön suuren
enemmistön muodostavat ulkomailla
syntyneet. Kolmanneksi,' kehittää
tilanne sellaiseksi,. että riistoa voi­daan
harjottaa entistä suuremmassa
määrässä jä. että jokainen vastustus
työläisten puolelta: tulee heti murs­kattua.
Sellaiset .tapaukset kuin
oli terästyöläiston lakko v. 19ll9 e i ­vät
saa enää uudistua. Hiilenkai-vajien:
lakot,' jos asuinkin mahdol-ista,
tulee saada estettyä. Teuras-tamotyöläisten
vastustus on murret­tava.
Palkat täytyy alentaa. Tais­telussaan
maailmanmarkkinoiden
valtaamiseksi imperialismi ei näe
minkäänlaisia rajotuksia tyrannimai.
suudelleen, ei: mitään rajoja riis­tolle.
Mutta ennenkun- voidaan hyväk­syä
tässä suhteessa tarpeellisia lake-a*
täytyy yleinen mielipide muoka­ta
niille suosiolliseksi. Tässä tarko-tuksessa*
järjestetään ; hyökkäyksiä
ulkomailla syntyneitä 'vastaan j a l e i ­mataan
heidät ilman muuta "rikok-sellisiksi"
ja "epämiellyttäviksi." <
Tämä agitatsioni; o n kaksinkerta!,
nen palvelus Amerikan amperialis-mille.
Ensiksikin, sen kautta 'saa­daan
vallassaolevan ryhmän kannat­tajiksi
pikkuporvaristo (erikoisesti
sellaiset, jotka ovat järjestyneet K u
K l u x Klaniin j a muihin samantapai-i
n järjestöihin) j a tuhannet maas­sa
syntyneet valkoiset työläiset/jot­ka
ovat poliittisessa kehityksessä j a ­ella
j a omaavat ennakkoluuloisia
mielipiteitä ulkomailla syntyneitä
työläisiä kohtaan. Toiseksi, suuri,
ääninen agitatsioni, joka on koh­distettu
sitä "vaaraa" vastaan, m i n -
mät • hallituksen -'viricamlehet. Jos
tarkastamme valtioiden j a kanpun-:
Iden hallituksia, on meillä edessäml:
me sama Jcuva. ..Toinen poliittinen
skandaali; paljastuu toisensa jälkeen-
Tänään ilmotetaan, että valtion k u ­vernööri
o n "hyväkseen käyttänyt",
valtion varoja, huomenna Icerrotaan
mitenkä joku ' kunnallishallituksen
'virkamies on noudattanut ylempien
esimerkkiä, j.n^e. ^ T m ^ t t e n tiedote­taan/
että valtion yleinensyyttäjä on
ottanut: osaa väkijuoinien salakau-pustelulla
j a prostitutsionilla keinot­televien-
heittiöiden järjestämiin juo^
minkeihin. Samaan aikaan ilmote­taan,
että valtion yleinensyyttäjä, on
t u l l u t toimeensa valittua j u u r i edel-lämainitunlaisten
heittiöiden suora,
naisella a'vustuksella. Tällaiset u u ­tiset
täyttäyät päivästä päivään por-varilehtien
palstoja.
Samantapaisia ovat ne uiiläset, j o i ­ta
porvarilehdet kertovat yläluokan
"seuraelämästä". - -Loppumattomiin
sensatsionimaisia avioerojuttuja, yölr
lisiä juominlceja,, orgioita j a niiden
seurauksena itsemurhia, tappeluja,
j.n.e. Näistä kaikista yrittää kapi-talistiluokka
kiinnittää - huomiota
pois alottamalla yleisen hyökkäyk­sen
ulkomailla syntyneitä työläisiä
vastaan. •: Tällaista työläisiä vastaan
kohdistettua hyökkäystä ei voida
noin vain vaitiololla si'vuuttaa.
Työläisten on siihen vastattava
voimakkaalla vastaliikkeellä. Ulko­maalaisten:
työläisten suojelemiseksi
on muodostettava työläisten yhtei­nen
rintama.. Taantumuksellisille
työläisille, jotka' rielä ovat porva­riston
vaikutusvallan alaisina, on
osotettava: käytännöllisillä esimer-ikeillä,
että. rikoksellisin j a epämiel-
Isrttävin osa yhteiskunnastamme on
j u u r i se luokka, j o k a elää työläisten
riistämisellä. Valtaluokan hyökkä­ykseen
^'vaarallisia" ulkomaalaisia
-vastaan on vastattava hyökkäyksellä
riistäjiä / j a riistojärjestelmää vas­taan,
osottamalla, että' se. on kapi­talismi
j a kapitalistiin ofcka, joka on
koko'ihmiskunnan todelÖnen vaara.
järjestäydyttävä katuryhmään sii­hen
saakka; kunnes he voivat v « -
kottaa toisiin työläisiin - ^ U i n . voi­makkaasti
voidakseen' muodostaa
työmaaryhmän työmaalleen. -
Pnoluetoiminnan tärkeyttä , : ei
saa käsittää ammattunioissa vain
kokonksisisa j a konventsioneissa t a ­pahtuvaksi,
vaan on sitä painostet­tava
. julistuksilla y.m. keinoilla.
Kolmannessa puoluekonventsionissa
t u l t i i n siihen tulokseen, että vain
puoluetoiminnan järjestämisellä amr
raattiunioiden sisällä voidaan päästä
vaikuttamaan tälläkin alalla j a et-;
tä tarpeellista on, silloin kuin on
kolme tahi useampia tovereita sa­massa
uniossa tahi muissa järjes­töissä,
muodostaa siellä puolueryh-:^
män voidakseen paremmin täyttää
kommunistiset velvollisuutensa.
Tovereitten ön vältettävä muodos­tamasta
ryhmiä, jotka eivät ole y h ­täpitäviä
puolueen perustuslakien
kanssa; Työalaryhmät., ovat erikoi­sia
tilanteita varten j a jiiissä ole­vain
jäsenten on toimittava ei vain
ryhmän sisällä, vaan ottamalla osaa
laajempiin puoluetoimiin. Unioissa
on tovereitten muodostettava puo­lueryhmiä
paikallisen teoUisuusjär-jestäjän
ohjauksen alaisena j a nä­mä
ryhmät pitävät .Isokouksiaan
säännöllisesti, keskustellen työläisiä
koskevista kysymyksistä. Sillä t a ­valla
pääsemme yksimielisyjrteen e-sille
tulevista" menetelmiä koskevis­ta
asioista j a työväenjärjestöjen
vallankumouksellistuttamisessa.
Hyväksytty toimeenpanevan ko­mitean,
kokouksessa maaliskuun 14
päivänä, 1926.
paikoilla paljon. '
täällä Timminsissä alkaa
: Puolueen virallisia i
i ^ tiedonantoja
• <" -1
..«••••••••••••••••>>•>••••••••••••••••>
Päätöslauselma uudel­leen
järjestämisen alai­sena
oleville osas­toille
, — On vaikeata käsittää, että kukaan, joka ajattelee
nykyisen yhtebkunnan vääryyksiä, voi olla muuta kuin
punainen.
Upton Sinclair
kä aiheuttavat "rikokselliset" ja
epämiellyttävät" Ulkomaalaiset, on
omansa vetämään työläisten huo­mion
pois eräistä surullbi-^ta tosi­asioista,
joista tässä mainitsemme
näytteeksi vain pari.
Viimeisetkin jätteet :siitä paljon
puhutusta kansanvallasta hävitetään
yksi toisensa jälkeen j a tilalle astuu
alaston imperialistien J a raha-vallan
diktatuuri. Työläisten j a työtäteke­vien
farmareiden riisto kiihtyy päi­vä
päivältä. J a lopuksi on pantava
merkille vaIIassaole'van luokan jat­kuva
rappeutuminen, mikä on tun­keutunut
Amerikan kapitalistisen
yhteiskuntakoneiston oirgaheihin y l ­häältä
alas asti. Tästä ovat osotuk-sena
ne suunnattomat skandaalit.
J o i t a viime aikoina on paljastanut,
sellaiset kuin Teapot'Domen j u t t u,
raajarikoiksi jääneiden: sotilaiden
hyväksi myönnettyjen varojen k a ­valtaminen,
alumiinitrustin huijauk­set,
y.m. J a k a i k k i i n näihin skan­daaleihin
ovat sekaantuneet ylem-
(Hyväksytty jär jestäjätoimikunnan
kokouksessa: maalisk., 1 p;) -
Puolueen perusyksiköt ovat: (A)
tehdasryhmät (solut), vähintäin 3
jäsentä. (B) Katuryhmät; (G)
Sellaiset erikoiset järjestömuodot,
jotka toimeenpaneva keskuskomitea
hsrväksyy.
Neljäs puoluekonventsioni hyväk­syi
ylläolevat muodot, mutta, kes­kustellessa
' erikoisista järjestömuo-dobta
havaittiin, että on tai-peel-lista
muodostaa erikoisia ammatti­ryhmiä
erinäisille tuotantoaloille,
mutta väärinymmärryksen välttämi­seksi
on tämä kohta tulkittava s i ­ten,
että- näillä aloilla työskentele­vät
toverit saavat toipiia näissä ryhk
missään vain puolueen luvalla t a -
.bi muussa tapauksessa heidän puo-luetehtävänsä
rajottuisi vain työs­kentelyyn
yksityisellä työalallaan ja
omassa uniossaan. ^ '
Työalaryhmät kuuluvat sellaisiin
järjestömuotoihin, joitä -»saa perus­taa
'vain puolueen toimeenpanevan
keskuskomitean luvalla. Sellaisten
ryhmien perustaminen tarkottaa,; et­tä
puoluejäsenemme voivat tehok­kaammin
toimia sellaisilla työaloilla
kuin rakennusalalla. Näissäkin,
jos työpaikka on pitkäaikainen tulee
ryhmien • muodostua:; työpaikka-,
(tehdasr) solun muotobiksi. Vain
silloin, kun eri työpaikoissa työs­kentelevät
toverit samalla työalalla
voi'vat yhteisvoimin vaikuttaa sano
tussa teollisuudessa, tullaan näitä
työalaryhmiä sallimaan.
E i ole mitään yhtenäisys^ yllä­mainitun
tilanteen j a sellaisen tilan­teen
välilfä, jolloin samalla teolli­suusalalla
työskcntcle'viä työläisiä
riistetään pienissä yksityistyöpai-kobsa
j a vaikka työ niissä olisikin
riippu'vaista -vuodenaikojen vaihte-l
u b t a . Näiden tovereiden on työ-maaryhmänsä
Ibäksi muodostetta­va
puolueryhmä, joka työskentelee
unioiden sisällä ja työmaakomite-oissa
y.m.s. Jos taas mainituilla
aloilla ei ole taloudellista järjestöä,
on tovereiden aika-ajoittain pidet­tävä
työläisten yhteisiä kokouksia
toloudellii^a järjestäytymistä silmäl­lä
pitäen: Kaikissa -tapauksissa on
muistettava, että . puoluevelvq|^isuu-det
voidaan täyttää -vain olemalla
jäsenenä puolueryhmissä.- Jos on
mahdotonta järjestäytyä työmaa-
Ilon hiihtokilpailut
C. s. J : n Timminsin osaston voi­mistelu-
ja urheiluseura Ilon. jär­jestämät
hiihtokilpailut pidettiin
Timminsissä 21 päivä maaliskuuta.
K i l p a i l u t olivat avdhaiset kaikille
järjestyneille työläisille. Kilpailu­rata
oli 5 kilometrin pituinen, jos­ta
toinen puoli o l i murtomaata. O-sanottajia
oli Sudburysfa,; Soostä,
Ppttvlllesta, South Porcupinesta ja
Timminsistä. Palkintoja jaettiin
kolme: kussakin sarjassa." Matkan
loppuun hiihtäneitten tulokset oli­vat
seuraavat: •
15 km. matkalla:
1. Taavi Kumpula, Timminsin
Ilo, aika 1.10.5 '
2. Pauli Jansson, Sudburyn K i ­sa,
aika 1.15.13.
3. Aug. Salminen, Timminsin
Ilo, aika 1.22.17.
4. Edvard Kauppi, Soon- Voima,
aika 1.24.40.
5. Viktor. Koski, Timminsin Ilo,
aika 1.26.24.
Kaksi keskeytti. ^
maan hiihtonrheilonn.
lahjoittivatkjlpailnihih -
Suomalainen väestö on -m^ös^^^
tnnut urheanani vaan paljo^on^
laisia, jotka eivät tiedä vielä ^
heflun merkitystä.'
C. s. T. U:n edustaja^
kokouksesta
joka pidettiin maaliskuon 21
^ päivä 1926, alkaen keHo SaJ
' ap., Liberty-haaliöa SndL
ryssa, Ont. Kokouksen
si liiton sihteeri.
P.
: Alkutoimet
1. Puheenjohtajaksi v
Ruohonen.
2. JPöytäkirjuriksi Jussi Lehtelä.
3. Järjestysmieheksi J . Seppälä.
4. Pöytäkirjan, tarkastajikä N
Piispanen j a V . Oinonen.
- 5. Läsnäolo- j a puheoiiens !«>.;
kouksessa myönnettiin kaikJBe läsl
häolijoille. C
6. Kokouksen osanottajat päätei-"
tiin valokuvauttaa.
7. Edustajiksi hyväksyttiin Voi­masta
A. W. Ki-vinen; Jehusta N.
Piispanen; Toronton Yrityksestä v!
Oinonen; Kisasta Jussi Lehtelä;
Vesasta; Urho .Kataja-,. Creighton
Yrityksestä Onni Rautio; Liöljl
o l i s a a p u - v i l l a J . Seppälä, Hannes
Sula j a P . Ruohonen liittotoiniiknii-nasta,
sekä joukko liiton jäseniä. •
ryhmään, n i i n silloin on tovereiden
5 km. matkalla
Ikämiehet 35 vuodesta ylöspäin.
1. Matti V i s t i , L . W . I . U . o f C ,
aika 27.58.
2 Edvart K u u s e l a j i Timminsin
Ho, aika 30.16.
3. Viktor KurOhen, Mine Work-ers
Union of Canada, aika 30.22.
4. Kalle Elanerva, Timminsin
suom. OS., a i k a 31.12.
5. Isak Mäenpää, Timminsin Ilo,
aika 32.17.
Kaksi keskeytti;
Naisten 2 km.
1: Alma Ranta, Timminsin Ilo,
aika 12.23.
2. Laina ;Honkala, Timminsin
osasto, aika 13.6.
S. Alma .Janhonen, Timminsin
osasto, aika 14.44.
Alle 18: vuotiaiden poikain
5 km. matkalla
1. Viljo Vesa, Timminsin Ilo,
aika 33.43.
2- Ero Vesa, Timminsin " Ilo,
aika 34.25.
3. Veikko Sillanpää, Timminsin
Ilo, aika 36.45.
4. Reino , F l o i t , ,'aika 42.23.
' Yksi keskeytti. '
Tytöt 1 km. matkalla
1. . Senja Kyllönen, Timminsin
Ilon lasten osasto, aika 4.44.
27 Taimi Aarnio, Timminsin Ilon
lastenosasto, aika 4.51.
3. Raakel Viitasaari, Timminsin
Ilon lastenosasto, aika 6.28.
Pojat alle 12 vuoden 1 km. matkalla
1. Torsti Tanner, Timminsin Uon
lastenosasto, aika 6.45.
2. Ero Peterson, Timmmsin Don
lastenosasto, aika 6.46.
/ 3 . Helmer Luoma, Timminsin
Ilon lastenosasto, aika 6.49.
4. Taisto Viitasaari, Timminsin
Ilon lastenosasto, a i k a 7.7,
5. Vilho Kyllönen, Timminsm
Eon lastenosasto, aika 7.35.
Mma oli lämmin j a keli o l i huo­no,
josta johtui, että ajat tulivat
huononlaisia, Yleböä oli kOpailu-
L^iton toiminta- ja tilikertonrakMt) {
Tämän jälkeen; selosti sihteeri lii-ton
'toimintaa kuluneella ensimäiil
sellä; ; toimintavupdeUa. Siitä «ji^^^
'veni,''että: liittoon kuuluu tällä eiää: vi
yhdeksän seuraa -^ja että niiden jä-;
senmäärä on -viime -vuoden kuluessa
ehkä hiukan laakonut. Kaikessa?
muussa suhteessa:^on liiton toimmta
ollut erittäin onnistunutta pieneen ::
jäsenmäärään nähden.
Hyv^yessään toimintakertanrei. :
sen velvottik(&ous sihteerin valmis. ;
tamaan arkistoa varten lyhyen se- ;
Jostuksen,. toiminnasta liiton end-maiselta'
toimintavuodelta. Sihteeri
esitti liiton tilikertomuksen, joka
hyväksyttiin 'tilintarkastajain lan-;
sunnon perusteella. ^ ^
Uudet tahräarheiluennätykset: '
- Hyväksyttiin - seuraavat tnlolkBet
l i i t o n uusiksi ennätyksiksi:
10 km. joulkkuehiihto • (3 miestä)
Sudburyn K i s a ; 2 t. 28 sek. 21.2.26:
Beaver Lakella. <
, A l l e 18 -v. poikain 2 km. hiibto,*
W. Salminen, Jehu, 8 m. 28.5 seL
28.2.26 VermiliönRiverillä.
; A l l e 18 V. poikain 5 km. hiihto^,
W. Salminen, Jehu, 21 m. 48.5 sek.;
21.2,2« Beaver Lakella.
Naisten 2 km. hiihto, Siiri Risto-:;
nen. Kisa, 9, m. 39.5 sek. 21.2.26
Beaver Lakella.
Naisten 3 km. hiihto, Edith Isak-;
son, Ilo, 16 m: 13 sek. 28.2.26 Thn- ^
minsissä.
5 km. hiihto, Pauli Jansson, Kisa,
19 m, 15 sek. 6.3.26 Sudburyssa.
10 km. hiihto, Pauli Jansson^ K i ­sa,
37 m. 7 sek. 21.2.26 Beavex La­kella.
20 km. hiih-to, Pauli Jansson, K i ­sa,
1 t. 37 m. 38 sek. 7.3,26,Sud-buryssa.
, Liittotoimikunnalle annettiin val­ta,
hyväksyä uusia ennätylcsiä, sikäli
kuin niitä «saa-vutetaan.
Tämän jälkeen o t t i kokous valo­kuvaus-
j a päivällisloman kello 11
tienoissa.
ofcousta: j a t k e t t i i n jälleen kello
1 ip.
Saantojen 'muutokset
Kokous hyväksyi liittotoimikunnan,
menettelyn ^sääntöjen: muuttamista
koske-rissa asioissa. Liittotoimikun­nan
(6.12.25 pidetyn) kokouksen
pöytäkirjassa mainittujen lisäyksien
lisäksi päätti kokous hyväksyä vielä
seuraavat, joista ensimäbeen on jo
saatu vahvistuskin: .
L i i t o n sääntöjen toisen Invtm 1
pykälään tehty lisäys ja Oikaisu:
Lopullinen sanamuoto, t u l i seura^- .
vanlaiseksi: 1. Liittoon voivat liit­tyä
kaildd Canadan. Kommunistipuo-'
lueen suomalaisten j a Canadan Suo-.
malaisen Järjestön osastojen voi­mistelu-
-ja- urheiluseurat j.n.e, - :
Samaan-lukuun hyväksj^ttiin uua
pykälä, joka kuuluu seuraavasti:
5. Jäsenmaksujen keräämisessä on
käytettävä mtolta saatavia vero­merkkejä,
j o i t a liitto myy seuroille
kolmen sentin hinnasta kuukauden
veromerkiltä. / -
Viides pykälä muutetaan (kuuden­neksi
seuraavalla lisäyksellä: Jokai­sen
seuran on annettava jäsenil­leen
jäsenkortit, joita painatetaan
liiton toimesta. :
Kahdeksannen l u v u n sisältöä pää­tettiin
muuttaa siten, että jos liit­to
syystä t a i toisesta : lopettaa^ toi­mintansa,
n i i n lankeaa sen omaisuus
Canadan suomalaiselle Järjestölle,
eikä Kömmnnistipuolueelle, kuten
säännöissä tähän saakka on mai­nittu.
-
Sääntöjen muutoksien johdosta ai>-
hetftttvät*^ käytännölliset toimenpiteet
jätettiin ^'liittotoimikannane.