1948-01-22-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstai!^, tammik. 22 p. ~ I?iursday, Jan. 22 Oi^sxf cf rsxiusb CuMdiaos. Es-tabli£ n<:<l Nov, 6 U J Jd W . Authorzzed •aÄ second cJoÄb maU by the Post Ofuce. DtfiaruneDt. Ottawa- Pub-lished tlince ux-eisJy." Tuefcdays, rTimrsdaya ^ata Saturdays by Vapaus PubiisluQg Company Ltd.. at 100-102 E lm St. W , Sudbury. ODU, Canada. -."pu^yiits I Biismtnä Oflice 4-4264, i i 5 .r-<ij OJi-cti 4-i2e5. jylanager H, puiÄi, £diU»r W. ElUiujd. MaiiiJig aaarfcss Box 69; Sudbmy, Ontario. Advertising rate? upon; appliStion- -IILA-JSHINNAT: C MU.--. i *5.5<:>6 icjt-$3.00 'J: ä 1 . ^. r7X)0 6 kk. $4.00 x^ysyfnyksiä ja Ituvennoon-. •£raest. • Grueaijig äino:, e:va kysymys Ala^Kasta v i i ; : o . i a on Kirj. Tom Mc£wen Kysymys: K u n Torontosxa ihTaesty- .. • ''apää Sana Jmoitti että v; 1942 ev.a Ala-on • g^n. $tefan=Qn oh, vakuyiertu, ,e:t3 /-«-n iaa&roveron takaiAin mak- tullut proöiee-'n:.<i:, jor..<a p:^a_s: W a . jos Canica.'^ arkHikaii^a keh.'e::äi-j lonajo.^&u-.Cjsn r-.-io/.-.'^ ovat O'**- pa.'-h3:liä .1 • ' o -1 keiileet Ja^J€3'.a*^n. jalkaväen j a moot-1 Teollisuusdespotisminkö^tielle Toron'oLi'XJcn ^ sano. (j!.<...r;nu Lilx-rai i.-..-iu».(av ooin iBUUalaUoiien ioiiiunioan, sanoiiiin C"l';n kmgsionjn uuiisnedossa sen hyv:.-i>.si, jo; ia «oiiiijiunis-icK. i a n i u j ^ . I'uhjoiji-{jniarjon lev).- iJius-a j.hic-ydeäsa kerrotuin mr. Youngin . _ ; j , . : 3 L , i : . i ; i i i c . i un k a i i - r cm l u r k f i n i t h - . inr; Youn^' l a r k o j t i a a ••koniiimnist!- ii. kuivoa- jä met.satyölaisten keäkuu-ifrj. Kinia ;jutiiiiuu!00!. on sc k u n l•'ohjoiS- ;ac;liaLvo^^aiJla puhutaan yleisen palkan-lammikuuii I A ixijvaii.r a\a liL< raa))]")•/ut ( •! i*fK Jlniaji jriUu' 1 oj, =•!. aiia.Tiit-r.ill,! ijuci.i-)!-.;.< de.Ssa Ja 3 \ \ l>,'uii.ii Ontar'uii kai\';->'(Kki!]<i ja y k-nji> k-e-^ t<.-r.><.ciliMiU']L-' k i.vo-.nit h t ' aa'i'.a{ ivoimesti 3.5 M:ntiji paU.ajjv 1< . j . i • it ii.ifh.ehei J5 acnun paikanyle:-n>äta tunnifia. Kaivoäkapitali.^tit ja mei.s;iparoonil taas pitävät kaikkein j>;ihimj)ina • .i;or;j:xiun)SUa5ianiiehina ]okais;a työläistä, joka vaatii Iisaa palkkaa, .suu.f-esti kohonneuien elinkustannustensa peittämiseksi. • Cyril Youngin "ihanne'' on epäilemättä se aikakausi, jolloin Pohjois-Ontarion metsä- j a kaivostyömailla ei. ollut minkäänlaista .uniota. Silloin työnantajat saivat lyoda rin:o;hip.sa j a sanoa:;'"Me teemme mitä tahdomme" j a he tekivät myös; Muistellaanpa vain j o i t a i n kaikkein räikempiä seikkoja. Metsätyölaiset muistavat; union järjestäjien.Rosvallin j a V o u t i l a i s en k o h t a l o n . . Tämä on yleisesti tunnettu t o s i s e i k k a . M u U a vähemmän mainostettu tosiasia on, että liuonojen palkkojen Iisaksi siihen aikaan meLsämiesten olot olivat •miltei sietämättömiä. Jos .sattui kämpällä .sairastnmann. niin mars matkaan. Monta pientä kivikumpua peittää sellaisten n;iesten vai pienneitä luita joille ei siihen aikaan r'ohjois-0ntarios5a löytynyt sai-ra.^ vuodetta. Samoin kaivosteollisuudes-sa: Satoja miehiä joutui ; mostalistatuksl uniotoimintan.sa takia; union virasto hävitettiin ja 50n toimitsijat piestiin Sudburys.sa: Työmaaterrori oli kehitetty siir henmäffräfin. että kolmannen hpnkilon lähestyessä työtoverukset eivät enää u.skalfaneef puhua mitään maanalaisesta uniostaan jms. seikoista. Onneksi tämä aika kuuluu menneisyyteen. Toivottavasti se ei e naii koskaan palaa. M u t t a k u n C y r i l \'oungin tapaiset henkilöt pauhaavat "kommunistiasiamiehiä- vastaan jotka sekaan:uvat 'Pohjois- i Ontarion teollisuuksien ' toimintaan j a vaativat tässä ' yhteydessä •-kommunistien" pään menoa, niin silloin tulee aina muistaa, että jnurj vanhaan teollisuusdespotismiin paluusta on todellinen kysymys. •OnDiyös pidettävä mielessä, etta C y r i l V o u n g i n esittämän ohielman-. loieiii.tr(mi.-v\n-ity.c 1OI>C.U<T:S! nyt vallitsevat suhteellisen hyvät suhteet tyiiiaisten fa työnantajien väliltä ia a l o i t t a i s i katkeran taistelun u n i - wder\ uudelleen tnnnustami<:en hyviiksi. 5clvnä on. että Pohjois Ontarion kaivos- ja melsätyöläisten esit" lamat palkankoro;usvaatimukset ovat perin kohtuullisia nykyisien korkeitten hintojen ja k a p i t a l i s t i en kahmimien isojen voittojen aikana. • •Mikään määrä epärehellistä punakauhulietsontaa ei voi muuttaa sitä tosiseikkaa, että oikeu.s ja kohtuus on tässäkin asiassa työläisten . puolelTn. m nen alkaa maaliskuun vi'mei£es- ;.;< D!i;vasta ja Vapaus, sanoi ,etta ne •r ^::sf.'taan maaliskuun viimeiseen r,;..:vifin mennessä^ njin kimipi tassa on siten oJkea.s.Ta? r— Epktietoinen, : ->• onto. Ont. ; •• » /ISl.- (is y:r..nom,iiS' t ovat a;na i l - ' ' . / ' t a k '> vu^^den 1942 saa.s. ov,,-M;- itirr?;- avat takaisin maksetta-v-.-:." 5.: rrinen maaliskuun viimc-ista p a i - •ia POIMITTUA ihirxgtonin virano-Tjaiitfen käsitellä heti. Ala.skan Jcohot£iin:nen it.&nai-- sekä: vaitiok-si on '.arj^eeiimsrn eik^., kut£-n kuvernoo."-! (jrsbmii^ • ianoi. • k o i k a Venaja. Benn^m meren toisella puolella kehjttaa .suurenmoj.sta teoliistaaji;;*, i j i i t o la s- j a sotiiaailisti o.^Je!ma&, kan taas Alaikan • tay.yy 02 lo;metronaan- kun puut.uuv.: ::oj:-". • 01i:<>a;emrne oikeudc-nmukaiila ku- i s a . ' iiin teol3-sa-ita j a talout a .^a.Tiaila ; k a n s - a ;-rk'.ik; j i elo a, n::n n:o;e.T.p.er. alue;den i - u i k a i - toc^a :a -.eta--: lah&mmak i to; laa.i ri-u jalrca-. tavalla kui.n NeuvosiQLito.ri: i^ktiikas- [ samalla kokentii.n. a.rkf; lehtovr^:r[:l&.'i '•••v?i* en va.'u:-;:i.ni::-c-.-:si hall-sen edi3tyki:en n:o:iivit. -J.e vaih- :2j.uv:t keskenaa.'! arks.:ji:kaa koske:;' , n t.eteen sia-.Titak ien ÄO.-ierr-u i sia,. au.taisivat- poistamaan vihsm ; -isy.-ta ja epäluuloa' J O K .. on n i .n j : ^ - { k-paivais-ä nykyise.ssa p.ropsg. nd.-.s- SKilÄPPI OVVAIN SKXAPPI Jas l..idy-]akko.v3hti .sanoo lady-la- 'r-onrikkurla "likaiseksi skaapiksi" ta: "likaiseksi . : ." niin;.mahdollisesti han el ole lady,, mutta han ei ..siiiia • i:u:'enka-n riko Taft-Hartley lakia.j — UP-.i) uutistieioa VVashingtonista.! • • • i KISSAN 9 HENKEÄ | Lyttelten N. Z. Täkäläiseen kaa- ; Eukammioon pantu kissa näytti kuolr ) leelta. Muiden jätteiden mukana se pudotettiin laatikossa 150-jalkaa kor-.; kealta törmältä mereen. Ajuri naki: laatikon uppoavan; mutta muutaman j • a.noon Gruenmgille, nun on' vält- |. Kun en im.Tiäuet ;Neuvo;toIiiton la.r.aiönta sanoa, etta hänen - monen . p:oneent =aapu:Yat arktiikkaan, n ; in vuoden kamppailun-sa Alaskan kehi.rj he eivät lähettäneet uu:i ta P.'; vdaan. tamisek^i hitiovaltlon iay.=ivalt2iseksi f e::a on parempi py.sya t a a l u pois viltloksi j a hänen usein mainitse- koska ei ole työtä eika asimtoj? me. . T i i a s a ihailunsa Neuvo tohlton .saavutusten johdosta arktiikan. alueella, tödiiiaa ettei se ole neuvostovistaisen sotahy-steerun ilmaL^ua, j.:)ka' nykyr ään vaivaa Yhdysvaltain imperialismin johtavia piuFfija. Kuvernööri Grueningin ehdotukf en ''uutena" ele.? menttinä Alaskan itsenäisyyden vält-tämäitöm3rydestä ja taman suuren alueen kehittämtsesta, on ilmaisu s i i - Samalla tavalla kuin ensimmas.^et ca-nadai -iset p.oneent matku.=tivat pohjoiseen tai ; muille tutkimattoniille alueille, n i i n he eivat sanoneet, että "älkää tulko tänne koska taalla ci ole. asuntoja". He sanoivat, tulkaa tänne, täällä ei ole a.suntoja, mutta me vo.mme rakentaa nhia. . Hyvin tärkeä kohta minka Ötefan-son osoitti Ganadan-Neuvostoliiton tä m l l a siellä tapahtuu, kun jätetään; .ystävyyskysymyksessä oli se . . . että .sivuun Alaskan porvariston pionee- > vihatun .sotapsygologian vor tappaa nt.- Menneisyydessä nama .herras- ; canadan arktiikan rauhallisella ke-miehet matkustivat Washingtoniin, • paivan kuluttua kissa palasi kotiin; ^^^^^^ ^jg^^^ pidettiin Alaskaa taka-entisellään. .—- A P : n uutistieto. maana, josta suuna .rikkauksia sai rjöstää ja viedä "ulkopuolelle" j a hyvin vähän jättää alueen kehitykseen Nykyään he huomaavat, etta miljoo-hittämisellä, joka tuo canadalaiset jokapäiväiseen rauhalliseen kosketuk-oin. kute:i. Ca:2ädar; >oxis.=a. • ' Kaikkein i&rkeizi ja .-ia.ie.r. 'operat.o-st-" on .'e rr..z^ VhGvS-,r. 2 - tam ilmavoimat >uor::'avat., Erikoinen ' '•.:ieäu-';Leiue=;.':aadt:;-; .iJi-oniLia '?nttam tarkeaa- t;e;eti;:5:a. rvöu;,.- Se -lialtaa laajan AI-u-^-i^ '.'.'nuK rto.- taksen. j o t ia vouaisiin jarjeraaa.: ptio-liLstus" elemt-mit; määritellään ha- !yytys2.semien paiÄliöja, , ta'j;teIu/.o-neiden a-semia,. mä'an2laiÄia täi-s-elu- ; kontroUikCikuk.sia, .sopivia asiimin: reaktiovoimalla kulkevien-jtt-Frrfte^l-la kontrolloitavien pommien lahetta-: mLStä varten jne. Erikoisen tarkeai tassa "puolu-siusvaimistuksessa" .om | määritellä .suuntaa? tarkasti maara-1 tyn magneettLse.n pohjoisnavan pe- | rusteella. "Operation Reconnaiisance-on • todermut- magneettisen navan Prince of 'VVales saaressa ja kaksi pienempää magneettista napaa. , "Operation Reconnaifsancessa" Canadan ilmavoimat näyttelivät tärkeää osaa..; 23-vuotias canadalamen tiedemies Paul H:.; Serson Dominion nakaJ nUj.niicn läkkläinen; kesfcvti: kosiite:! on lizanut Ueisuxgm'euU0j^ Ien puna kaa nilafsten ybdistykseftafl t«!"U<;nr€ttu-€axia€la.ssa olevien en-r; ilmas-i t-'St*u aseveljien adrefssi on saapc-: n-;;:;:;-: n-it pf^rill..*. Kirjeess:- todettiin.: < r l t i : adrcs^m Juhlallisen ja taitebik-liaaii tuntuinen^ Takataijrcn komitean rahastor.r hoi-.a-ja cnla-.! tavdellissn tilise!o^ - ' luksen mahdollLsunman pian tain-mjkuua lopaila eri paikkakannin:! | littleiiiiiiirn juhlien jalkecjl. V :1 OH . i - : - (.-vrt iiilryva so:avanistel'.. e. .:-.i.-;kj.;i \;lrii-:a:;nmallakaan mieii-icuvitiik- vella variL=rctulle voida asoit- i taa •puolusiu.stoimenpiteiksi" tai pohr.; jov:en riluten tärkeäksi .rauhalliser-i; x e . a i i t a m i s e n t v o K s i . Päinvastoin sei- i lainen on. kuten on sanottu.. Yhdys- I valiai.n impenali-stien / avainaseman ; i-tehitia-mista suunnattuna Neuvosto-, r liiton aluetta/rauhaa j a turvallLsuutta vaataan Talla hekella canadalaisille on tärkeää^- kuinka paljon tasta; valynste-lusta • lankeaa .Canadan osalle. . O t r MRS. RAE LUCKOGK Toronto Housewive.s* Gonsumen' .associationin tarmokas- presidentti! .sanoi \-iime maanantaina pidetyssä toukökuim, kirka Ljyg Möa vapautu; bjä p.i.ioj:a. joilie a ^o.-., on maa .joV ijen:;--"' n suojissa cii pjjvc:>:a ja - m e i s a^ fsapur.-n -oh tuotu tr. oh \angittu 1 ta oh paattynj ^fr. •• -"'"-li- paeta.; u c-r halusi jaadä- PrMyiFUi hän- pii - haki .ruojaa ::ävata; vaim :ö'ä i;-ip';:.staan. H i j i.rsia vaiilun,' ' c'^t':anvuotia.s. : /•: y v / i i . T o i v o n e n : ttt!; t r a hänet läl: in iälrioen vankilaai lodcii .-luluttua han äi;' oii. fjihit kaari; Han oli pitka, t tuiiuettu kunnoi Jkurina!!aan: k u n : y i |a- kuulivat haneh sr. riensivät he.: pi o:- seen Neuvastoluton arktnkassa asur i observatoriosta oli Canadan lentovoi- PIENI .MUTTA KOHTALOKAS __..';\-v •• VIRHE •;;, Miehet, jotka vangittiin syytettynii; ma; dollareita .sijpiretaan . Alaakaan tarkoituksella muuttaa se atomisodan keskuk-seksi j a kuitenkaan heillä ei ole mitään sanomista suuriin menolT. h i n tai heidän alueen.sa rikkauksiin. Alaska el: seiso "joutilaana syrjässä" eivätkä finan^sikuninkaat,: jotka tukevat; Yhdysvaltain:; maailmanval-; l an unelmia, ole kitsaita V m a a r a r a - hois.sa''. Päinvr.stoin Alaska on .jo täydellL^esti Valmis sota-alue. Yhdysvaltain . sotaloordien .avainasema suunnitcllu.ssa- alomiblitziH.sa NeuvoSr toliittoa vastaan. • . NoelMonks, London Daily Maihn ;• otakirjeenvaihtaja, kirjoittaess a a n esitti asian seuraavalla.tavalla: "Täal-vicn naapuriensa kanssa. .! mien mukana arktiika.s.=a seusemän. M i k a on todellinen tilanne Ala-skas-j kuukautta. Hänen huomionsa mag-siitä että. he yritti'Vät lähettää T N T - j Täjähdy-saineita Palestiinaan, tekivät • yhden virheen — heidän olisi pitänyt i naamioida itsensä arabialaisiksi pani- i likoiksi. — A l a n Max, D a i l y Worker- • sissa.' .*•' , • ,*. PITI KÄÄRMEITÄ POVELLAAN Mainostettuaan patamastan Vaa-sa- lehden mustasleluista pakinoiUsi- | jaa "Vaasan Jaakkoa" esimerkillisenä j vastThankamiehenh., rajan etelapuo- j. lella Ilmestyvä Kaivaja joutuu nyt; pakinamestarinsa suun kautta .tun- \ nustamaan, e^ta käärmettä.' myrkyl-1 i.stä kvvkäärmettä tuli povessa T>'--' T'''''T^^^r^^^TV^l^Zn^,.'^^^^^ ""'^'^'^ norjalaisia tai d.tykM, .siten tunmustaen. että Tyo- k-Hakaan ole p.it:uunoita eika^^^^^^^^.^^^^^^^^^^.^^^^^^^^^^ mies. Eteenpäin ja tämä meidän V a - kranaatteja, mutta kaikki muuten on ^. ^^^^^^^^ ^^^^^^^ Neuvostolnt-piii. skfn olivat loppujen lopuksi oike-nssa: Nain kirjoittaa nyt Raivaajan | sa, johon Ottavan pphtnkka on sitonut Canadan ja-Canadan pohjoisosan min lujasti? ., v Jättiläismäiset sotavalmistelut ovat kuumeisesti^ käynnissä Alaskassa. Useita - Yhdysvaltain ilmavoimien strategisissa paikoissa rakennettavia lentokenttiä kiiruhdetaan valmiiksi ja kaksi suurta lentokenttää, Laddissa la Elmendorfissa, jotka ovat rakennetut sellaisia atomipommittajia varten jotka voivat tehdä ; 5.000 mailin lentomatkoja, ovat j o valmiina,. Alasr kassa on 29; suurempaa lentokenttää ja, kuten nuori ilmavoimien majuri kyynillisen 'sanoi, "niistä ei aiota k u l jettaa maitoa".; Me voisimme lisätä. neettiseii navan" siirtymi.sc.sLa. kun tulee ky.symykseen V-2 rakettipom-mien, robottilentokoneiden ja sähköllä ohjattavien projektiilien lähettäminen, on erittäin tarkea. Magneet-. tisen navan .siirtymLsellu on; .'•nun merkitys-. merikulkuliikenLeelle, muir. ta ; "Operation Reconnausance" - o!i: järjestetty. Alaskan -puolu?tuk.=eksi" ta\vä or: hyvin kitsas antamaan tietoja ! yhdistyksen kokouksessa, että T o r o n . § o l f k o e t t ua Amenkan-Canadan yhteisen- puolus-tuspohtnkan sitoumuksista. '-'Operation Mu.skox".selittiinvaarattomak- £i Canadan arktnkassa, suoruetuksi liikkumiskokeiluksi, jossa arktiikan ankara.'-.sa ilmastossa kokeiltiin miesten ja koneiden kestävyyttä j a yhteistoimintaa. Jos tama sehtyson totta, n i in meillä canadalaisma-.ei ole.mi-, taan syylä rudella siita, .silla meidän-, k in tulee puaa .«ilmalla pohjoisen, t a loudellista,- edistyksellistä ja rauhal-li. sta kehittämLstä .— silla Canadan arktiika-ssa on resursseja ylli.nkyllin. ' Miitta - totuus on kuitenkin se, etta v.Opei-ation Mu.=kox' Churchillissa--ja edelleeii jatkuva .Amerikan .aloittama eikä ollut mitenkään yhteydessä rau- kyl.aian saan tutkimukset j a kokeilut pnkinamestari: sotaan: valmista. :.,Joukot ja välineet ovat. täällä;'. Äla^kä^ii .yaltamaantieta-matkustaeisa^ j a mailipylväs ' 1.221,4 kohdalla (joka on Ala-kan-Yukonin " V i a s a n Jaakkoo on täältä lehdel- ( ^^^^^^^^ ^^^^^ ikaankum Maginot Un- 7ohoHd..,ndn,^ 'Vnimn. knlmnn- ^^jj^ FArbanksia pidetään ensimmäisenä. : yleisesikunnan päämajana sen - alkuasteella : ätömispdsssa Neu- •vostoliittoa vastaan, jöhkä"^;: .sanoo Haisevatko kapitalistien rahat? , ^ K u i i ch-cagolaincn iuomalaineu !\ov. cn\hdis'y5 lahotti Heisin «rbj.-<iivilrQe.siyvälle Työkansan Sanomille lahjaksi kirjoituskoneen niin TVJ^^^nl('>••7^<J j ! ; n v ' ^ t y v . ' \ ;;paa -^ana . < u p i v r c M pvi^iiclla eitä Ji'i1aii.^lit•u t/i_\.\' i (. h.i'~c l ' a - ^ . i _ \ h t ' ^ < \ > - a » i I l u u t n rii< IV-^^IM vdf.iMa »"ika -^vMi h l i l l u t a -i! ! a h i M u i d ' m\ a a n ' • tv t >.\'; t c a; s r 11 • s i < > .k-ai.ri;';tli;s;lie . lenrrrui t nv. l - . - M i n !t i I \wn^ä. l v i - ; } , ( i u i . . ; / i n i i ( : ! . t < ' i i i o r u ! - ; n i a i :. ) i \ a - M i H d U n . i u a i\ u \ a * u l i ' i i i i m ! a i n n ' i j q , ii-v^ o i ! 1 ' i M ) ( ! i i N i t i i \ > i ' - ' 1"-";) l u i o l i pi ka M e t r a n amei <l:i! ma ojisi haiiinnul .irvistelläsjlleniiten todella ); paiiomaa F.iiroojian mukaanlukien : myös Su<>'ncn ka[>iiali-!uin pclasiamisyritysl^^n hyväksi, niin sen toimit- .tajai-; <>lisivai voinoei .nt taa puheen aiheeksi .A.FL:n patataantumuk-., se)li%^n' varapre-identin Malthew\Vollin Toronto Photo-Engravers union kokouksessa viikon vaihteessa pitämän puheen. Sy\'entykääm-me. siis mr. MatthewWolIin omalaatuisiin aatteen- ja .käytännön le-koihinjijoista sivumennen sanoen A'apaa Sana ei ilmoittanut sanaakaan lukijakunnalleen. • • kaivoskapitaTistien päivälehti Globe and M a i l ker-tCH:^ ime.:maanantaina etusivun uutistarinassaan mr. Matthew.Wollin sanoneen, että "Pokjois-Amerikan työväki en lähettänyt miljoonia' 4ottitreka meren taakse edistääkseen demokratiaa ja .säilyttääkseen kapitalismin : . Edelleen mainitussa uutistiedossa kerrotaan mr. ^ t J l i n - "voimakkaasti - puolustaneen kapitalismia ainoana tienä vapauteen mahdollisuuksiin ja inhimilliseen h ^ i n v o i n t i i n . . . " 'Canadan laajimmin levinnyt liberaalinen Toronto Daily Star ker- !tol' (maanantaina) mr. Wollin puolustaneen kapitalismin ''periaatt e i t a " ja lausuneen: • v - - . " U S A - n va on antanut näille- :ryhmille rahaa Saksassa ja muissa maissa, siinä mielessä että ne voivatvastustaa kommunistisolujen työtä . . . Hän sanoi, .että vapaa teollisuusuniokomitea on toiminnassa.myös,Ranskassa. 'missä työläisten äskettäinen päätös osoittaa etteivät hjB;.;h'alua olla ulkomaisen kommunistikoneiston hallittavalla? j Itävallassa, Kreikassa j a Italiassa missä 'minun käsitykseni mukaan meidän ponnistelumme päästivät hallitukset', sekä- Tshekkoslovakiassar^ Suoneessa. Kiinassa..Japanis muissa osissa .Aasiassa . . . " leen lähettämäänsä 'kolmas kolman i teen' kirjeeseen pistänyt. yhden. r u - i mahir.en sy}'töksen Amerikan snoma-laisia .... . vastaan. Hyvä ystävä, joka meidän käytettäväksemme antoi-kp-koh3i. sen tukun Vaasa-lehdesta saksi-tettuja Jaakkoon kirjeitä, sanoi että katsos n v t s i n i i km Jukuri.minkamoi-sia me Jaakkoon mielestä olemme. " . . Shna sanotaan, etta jumalaton rienaus on vlikukkuroilla taalr lä suomalaisten keskuudessa -. , . . Jrnkk.r^n .se on .-illa tavalla, etta tee .«inä ensin totinen parannus ja puhu ?.ltte v?..-ta meidän pakanuudestam-Ä i n r n ' . snnomme me! i l l a J i v I o l to U:ununs3] ä i s i l ]e TimmVn'!. — Ensi -sunmintai-iltana pidettävässä suomalaisten Ocuustoi-minnallLsessa illanvietossa .on keskus-tplun aiheena "Hinnat j a m i t a me voimme tehdä nnden.suhteen?" Ohjelmassa on myöskin Australian satamatyöläisten d o k u m entaarinen f i l m i "Indonesia Galling". Se on k u n nostava uutiskuvien luonteinen; kertomus sUta solidarisuudesta, jota taman kaukaisen etelamaan työläiset osoittavat indonesialaisia veljiään kohtaan heidän taistelussaan hollantilaista i m . perialismla vastaan, ja oman. kansalhr; sen itsenäisyytensä puolesta. Tilaisuuden ; on järjestänyt^ yhteisesti C S J : n täkäläisen osaston valis-; tuskomitea j a Workers* Go-operative of New Ontario. • Vapaa, sisäänpääsy j a ravintola ,. halllsten; .suunnitelmien kanssa. :Uu-: den magneettisen navan loyto j a sen Inkkumisen- likipitamen alue on suu-, resta merkityksesta- laivaliikenteelle, turkisten pyytäjille, metallien • et.si-jöille, tuckimusmatkaihjoille — kaik i l l e sille toiminnalle imtiv harjoiic-taan- pohjoisessa.- Koika Canada on sidottu Yhdysvaltain ; unpenaVistien sotavalmistelaseikkailuun,* nnn. mc *oa. ulottuvat Jäämereen. Yhdvsval-; vedamme oman johtopaatoksemme tn i n sotavoimain kaikki aselajit ovat i Yhdysvaltain "Operation Rcconnai.s-iäriestäneet erikoisia "tutkimusmat- i saneen" raportin^johdosta.: jos.sa ; s a - Hudson lahden satamassa, naamioi-tan vain tietojen hankkimisek.si rauhallisia larkoiluspena varten. Sen päätarkoituksena on. . e t t a Canada suorittaa .samanlai.?ia sotavalmiitelu- . ja kuin .'^laskas.sa.ja :alistaa Canada: etukäteen Yhdysvaltain - ulkopolitiikan alai-suuteen j a • nam- vaarantaa meidän .pohjoisten laajojen alueiden . suvereni.suutta. • : Sikäh kiun "Operation Reconais-sance"' tulee kirsymykseen, n u n C a n a - . da pidetään itsestään olevan-muka-ihmiset kykenisiväiE, ostamaan naita välttämättömiä tar.B" luP^si it^e- ottaa yikkeita. -Hänen johtamansa vhdis.BtioJcista. Hän jätti k n l f r-° ''T*'^ Torontosta 100,000 j a t haltuun ja läh koko Canadasta miljoonan perheen. emännän allekirjoitukset sen vaali ff • muksen alle, etta hinnat palautettai.lpaästvään perille, i sim tammikuussa 1946 vallinneelle ta.|jhaä ja kurjaa si- -a käJitti vam yh( jyputkihnja Norman VVellsista, NortlZi"" repaleista last£ West Territorysta, VVhitehorseen, Yii.'»^"''^" tic-don mieb • koniin, lolivät toiminnassa, AÖn-Ve-ÖW^*' - "^ surkeasti. Yhdy.svaltain; sotadepartmentti;- eikj^^J'"^' ."ahdes.saai: Canadan puolustusdepartmentti ; j o , i j a avojalkaiset lal ka pui käynmsHa naitd tärkeitä >h 1^' To-^'°sta ammi teyslinjoja ja taruketuotantoa 'i(tj|nen ehka joutuvar maiha rautatietä Skag\vaysta W}iite.-P" kuultuaan, . ra honseen, josta .kolme neljän.nestä oal Canadan alueella, oli Yhdvsvalfai"! so.tilaiiten käyttämä. , 1,600 inajliaj pitka: Alaskan valtatie Dawson Cree-j k i l ta Fairbanksnn, josta kolme nel-l Jannesta oh Canadan ; alueellsi., olij myöskin .Yhdysvaltain armeijaii ha!.| lussa. E l . edes. Canadan hallituksen .]3iJ.| lisclla asialla .ollut henkilö- vointfl matkustaa Alaskan valtatietä, ömassai maa.ssaan ellei han .saanut,siihen Yh,| dysvaliain :North\vest Service ComJ Sillä aikaa k u i n uj an, pilkkasivat var ^kuivat., etta nussj ^erisi, kun- eivat; t DR. G. H Hammasl trikoishuomio„ann vedolle-ja hami 1396 St. Catharii lione 412 Puh. PJ ' V, - S t a r i n uuiistiedon .mukaan k a i k k i tämä yhdistyy välittömästi :^^far5hallin suunnitelmaan.; Lopuksi^^^m vetosi Ap;L:n huippu- .lohdonvSO:'vuotta vanhaan teoriaan '•työläisten jaMtyönantajien yh- J ; :£eistoiminnastalV ja'sanoi; "Min^ i i ^ ^ yhtenäiseen toimintaan poliitti-/: Iclla^lalla.» Woll" myöntää häpeämättä, että hänen "vapaa teollisuusunioko-mrteansa" (vaikka .AFL on tehnyt "ammattiunionismista" uskon-_ \kappalfensa.; tällä mantereella) toimii kapitalismin pelastamisen ^hy- .väksi;Euroopassa j a .-^asiassas kuten täälläk Hän viittaa kintaalla ,; :kaikkeen^.<4iäd5'lli.syyteen ja myöntää; ett ivritetään hajoittaa työväenliikkeen riveiä^-Saksassai Ranskassai.,Suo- -.. titessaja muissa rtiaissa. Ja vanhana poliilrisena kettuna hän varoittaaYhdysvaltain kapitalisteja; että-niiden^^^^e sdlaista/mikä vaikeuttaisi mr. \Vollin ja kumppanien hajoitustyötä. Ankaria tulvia Ranskassa Pariisi. — Y U 50,000 ihmistä on j o u tunut . pakenemaan kodeistaan i t a - Ransksssa,:jossa- on ankarin tulva sitten 1778. Tulvivat joet ovat-havitta-iieet y l i 100 siltaa ja aiheuttanut n o in $64,000.000 vahingon. Meurthe j a Mo-- selle - Joet ovat tulvineet ja tuhansia iieljomaileja on veden alla Metzin;:ja: Nancyn välillä. K A I V O K S E T PANTU KUNTOON ^ l o s k o v a . — K a i k k i saksalaisten.viir, me sodan-aikana K r i v o i R o g i n alueella tuhoamat kaivokset on pantu u u delleen- kuntoon. Tämä alue on Neuvostoliiton tärkein manganeesimal-min lähde. MonkSi -"jokainen täällä, uskoo tule.- van " On hyvä mut^taa; e t t a jo kauan ennenkuin toinen maailman-ota : oli-päättvnyt,- neuvostovastaista " m i e l i - .nlaa" hetcottUn Ala-k^n ja Yukonin; alueelle majoitottUjen Yhdysvaltain ;North-west Service:Commandinjquk-. ko-os.-Jstojen keskuudersi, Tajm a •mielial.T" .sai. ilm7i:^umuodon Amerl- '-'sn .sot.liidcn 'io'd°n =ot'»Dai'.elu-ulottumit Ska"-wny'.a eika=;White-c ' - "-un F t^v- on "oitettu. i f e n me suoriudumme ; noista venäläisistä"! H l t^rpeptont- s-noa e'ta talvisella •uVealla • on . ennomTiinen. kasvamis-iiinhd- ollisuus Truman-n politiikan l i - hava-.sa maaperässä j a samalla k un Yhdysvaltain ylimpien . sod^nlvetro-, :rien. -jotka viekkaina- nay-televät. _ "viattomuuttaan loukatuksi" j a k a r - { sivänsä. siitä,: ideat saavat suorasu-. i kaisemman ilmaisun, jaskm vähemmän diplomaattista tieta. heidän periaatteistaan vähemmän tuntevilta sotilashenkilöiltä. " K u n ihmiset puhuvat •puolustuksesta''; sanoi Lontoon sanomalehti-konferenssissä Andrei Vishinski,-."olisi mielenkiintoista tietaa keta vas-- taan he puolustautuvat. Tata ei sa-, nöta selvästi. -Hyvin usein sellaiset, ihmiset, jotka puhuvat puolust.ukses- :ta, valmistuvat hyökkäykseen." Neuvostoliiton arktiikan kehittämisen motiivin pakoittavana voimana on neuvostokansan; rauhan: ja hyvin-, voinnin pjTkimykset. Alaskan, sen mukana; Yukonin ja Northwest Territoryn liikkuvine väesr töineen, .taloudellista . j a .sosiaalista, kehittämistä : ,ei: ole. koskaan otettu huomioon silla etualalle on -asetettu, tämän laajan alueen rikkauksieii r a - • jaton • ryöstäminen. ; Erikoisesti: v i i meisen. kymmenen- vuoden aika n a Ca*;. nadan: pohjoisosaa: .on pidetty C a nadan ^'puolustussqdan iilkovarustuk-sena. Tunnettu p o h j oLsnapamatkailija VVilhjalmur Stefansoni äskeisellä vierailulla. -Vancouyerissai ;:0,7oitti,; - että" meidän yhteiskunnallinen järjestel- •koja'^ arktiikkaan. "Operation Ice-bergmV • suoritti Yhdysva^ltain laivaston, vedenalainen laivue 'tarkoituksel-- l a tutkia vissinlaisen merisodan tehokkuutta arktiikassa,, keräsivät'tietoja -Jäämeren virroista, kylmyydestä,; magneettisen navan siirtymisestä, lämpötilasta, jaiden hikkeista- j a . sa- .malla ; a r k t i i k an rannikoilla olevista hyvistä polttoaineasemien paikoista. notaan .suoraan, etta j u u r i ' t a ^ sH tärkeässä löydössä Canadan hallitus toimi yhdessä, silla .Prince of Wale5in saari .on Canadan, aluetta . ' mutta mitään ei - mainittu nuoren -canadar laisen . tiedemiehen .. huom.attavasta saavutuksesta.- -. . Ne-useat-- Yhdysvaltani - armeijan, ilma-; ja ;• merivoimien -"operatiöt.'. Alaska.^^sa j a Canadassa ja nuden l i - v,-an :i-aniolo ja paaministeri-Macken-, zie Kingin .viekas, epävarmuus void a a n - t u l K i t a .^iteh. etta on olemassa täydellinen .sopimus ' Yhdysvaltain kans.sa sotasuunnitelmasta pohjoista naapuriamme, Neuvostoliittoa va.s- • taän.:.;.;.;•,,,.;-.^;j.. •..;.;.•-'••';:'• -^^;;•••/v-.- -. K u n Alaskan valtatie, Edraontonin- Fairbahksiii lentolinja ja: Gartol-51- Brittilälnen SK/AI jet-vesitaso, joka.on ainutlaatuinen maailmassa. Tätä sotahirviota kokeiltiin äs-äettäin Englannissa; Sen aseistus on neljä tykkiä j a se on varusteitu sellaisella istuimella, joka-nappulaa painamalla heittää lentäjän koneesta ulos. . . ni n a i s a sota;.ilmistekussa otta-i Päällikön lupaa. Samoin CaJ nolin oljyputkilinjat haaromeen oIl-| vat, Yhdysvaltain: sptilashenkilöideii yaIyonhan;-:a:ila.; ^^:-^ :•'''•]:,;.'''•',•••} " Tämän kaiken .kontrolloimineii he-l ;rätti ','omistushalun",; jota ei .pelkäliäj naiurulla ole pyyhkäisty olematfomiin.l Yvikonin alueeii' ''yhdistäinisenä".: onl voimakkaita kannattajia vissien*\.!as-k a h ' j ä Washingtonih piirien kes:kuu-| dcssa.^ .; ; ;^v..', ;'^ ; • Sodan 'päätyttyä, nämä ti.et...j-3 ö^^^ putknhijätf.-jpista^ pitänyt ^ti;|llaj m h t n y i i ; ; yaltasupiiia . pohjoiseii ke-| • .hi;ttäriilse-sa;räuhan.nikai^^^ ,j'a joicler. -kautta .;6lJsi'-.vöitU;;-ayäta BTlti"h':;Co:| !umJDiivpbhjpi=^o-is,sa jä.Y^ukohissa sa.| r.^hi kuvRamattömat'k^ det. ei-.,ollut .Kin»;in •ha:llVtiik,--en':ii^ä- ,te{;täyissä. , vafjn,,;Washingtoiiin sotarl herro.i en;' : Lyhyesti- ~s3iioeiv A !?sknn| ja Yukoiiin alueen' tule vaisuus putini-l •;taan J^euvpstoliiton .yästäisen/^-^^ ^väa-'assä, eikä .Alaskan,- Yuköniii; tail . Nörthwest Territqrin hajallaan a;u-| vien--ä'=^ukkaiden etujen ;mukaan.; • Ma.nliskui.ih 20 päivänä 1946.'Yhdyj-valtain hallitus antoi Alaskan i;aUa-tien Canadan kansalliselle:puplustU5- departmentiile ja sen mykäna ;hvvi2J yähRl i vlläpit-oon, täryittäVaä -,k(ij,iei5-| ' - : ( J a t k o a seuraavassa: iiumerbssaj Moraalisen järkytyksen uhri J o i l l a k in ihmisillä - on sellainen kummallinen tapa, etta he arvostele^ vat asioita joita eivat turtne. -Tällai-; i i en on Toronton Vapaan Sanan K i . viperan- Pekka. Kun. Yhdysvaltain elokuvasensuun esti " D i t t e ihmislap-si"- nimisen tanskalaisen 'elokuvan maahan paasyn min Pekka kumartaa kuin K o n n i n puuaijä ja.hyvaksyy tällaisen toimenpiteen; Jokainen kerta kun taantumus huutaa, n i i n h a n varmasti nöyränä kitisee perässä. ••; " K u n "Suomi-Pinland-USA"-nimi-: nen lehti ihmettelee mainitun filinin tuontikieltoa j a pitää • "alastomuus-kohtausta" riittämättömänä, niin Pekka sensijaan . joutuu - aivankuin tetty - siltä, etta- pieni - lapsi-suorittaa Siina vain: luonnollisen teht•a•^•an•, n i in onhan sensuurilla sakset., j o i l la se • o l i s i voinut, leikata sen kohdan pois. Siis tasta ei ollut ky^ymjs. Sitten Pekka, joka ei edes tunne "Ditte ihmislasta" -.ertempaa filminä kuin kirjanakaan; koppavasti puolTis-taa amerikkalaista taantumusta, ja juhstaa seuraavaa: . "Eurooppalaiset saisivat jo»ku.s muistaa, ettemme mei_tää"Llä^Jä^ini- • tään mustalaiselämää, jota heidän on .säälittävä, vaan ;meistä- :;'monct. ja amerikalaisen kansan = -.esi-isät; muuttivat tälle: mantereelle monissa ova-t. Itävaltalaisia.; jatkaa, mutta ;tama-. riittänee osoittamaan, etta kylla Amerika. on tar-uinut ulkomaalaisia. Amenkalaiset; filmikapitalistit,. jot- . ka:. mutaa vat taiteen' ja kulttuurin -.dollarin mittapuulla, eivat; ole vain -joitakin ulkomaalaisia, • vaan myös omia taiteilijoitaan vastaan. ;. Mitä ; muuta on epaamenkalaisuutta"; tutkivan - komitean tyo . ellei se:isita ole.- : Syytettynä-on oman maan .parhaim- :pia- filminavttelijoita, johtajia.-ja kirjailijoita. -Vaino. kohdistetaan omia kansalaisia \astaan. : Amenkalamen.kirjailija Henry J a mes sanoi: keiTan, etta amerikalaisen on - opiskeltava elämässään ^viisikym^: menta vuotta päästäkseen sivistyksel-:- lisesti-sille tasolle, josta eurooppalainen alkaa. syntyessään. ••Tamd • ei - ole mairittelevaa amerikalaisille. mutta erikoisesti, kirjallisuuden j a -taiteen alalla se on totta; Onko joku kuullut, että taidemaalari olisi matkustanut Luetteloa voisi., maiseen kattilaan kykenemättömän j a lahjattomana kirjailijana. . ; - Tanskalaiset. • ovat,', kuitenkin • mieltä Pekan kanssa,, j a ] tuskin muuttaisivat mielipidettääii ,vväikisl sattuisivat kuulemaankin haneh ne-j ronleimauksiaan. Tanskalaisille Nexö - kansallinen ylpeys, osoitus niilJ laista- lahjakkuutta iöytjfy;;työ^^^ piireissä.;..:.. ^' - -;Suomalainenkin työiäineh,; jpka,lU'| kee ''Ditte;ihnuslapsen'!, näkee on .kovan elämänsä kuvafctuhafsiinä' r^^^^ lisessa; valossa. Se.- o i i kertomus avio liiton. ulkopuolella olevan tytön taii-j telusta leivän j a eläinä.ii' puolesta; Kuq teoksen on lukenut, niin : jokainf^j oikeudentuntoinen ihminen tiir.'e syvaa j arkytysta ja sen vaikutus säi-j lyy kauan. Se on samalla todisrusyc •maineii- syytös kapitalistista; ;yhte kunta järjestelmää vastaan, ja si mielessä- se on- myöskin . ppliittiines Ohhan -Emile Zolan: ;,''Mhia:-syj;^^ ja. Jack 'Londonin "Rautakorko" hittisia romaaneja; P Ä ÄS P A K E 1 • •* NO. 162 - 4 Ib. gr. coffee 2 Ib. sugar . 2 Ib. rice 1 Ib. raisins N0..162-S (Sama- kuin., edcl i-kahvin : asem ihvia pcltikanc NO. nö - •5 Ibs.: sugar, V 12 Ibs; whitc Hinnat CANy Hsaltj-j: n i i h in v ihctjskulut. V. ; silla pakeli ;a^ Kirjoittak: täydellinen o: NORCOf 3465 Cotc d Hontreal DF Moni vuotin ERIKOISAL Nielur 3537 PARK Te voitie VIKIN S Kysymme nyt Toronton Vapaalta Sanalta: "Haiseeko mr. \Vollin rahat .joita käytetään työväenliikkeen hajoittamisen jä kapitalismin pelastamisen v-hj-väkäi?.^'-- -;-Jokatapauksessa.:-on.selvää-,--että..-'Ranslvastaj- Saksasta; Suomesta jne. ei. varmastikaan löydy yhtään niin rohkeata. Wollin miestä joka uskaltaisi oman maansa työväestön edessä tunnustaa vastaanottaneensa näitä juudaspeninkejä — kapitalismin pelas; tamisen hyväksi. ' Ta toinen seikka: Jos Yhdysvaltain miljoonapäaomilla — niiden käytö-^tä on puhe vaikka mr. Woll siitä vaatimattomasti vaikenee — on oikeus puolustaa kuolevaa kapitalismia.Euroopassa.;niin totta kai' fyöväeniärjestöilläkin on s i l l o ia oikeus ja . velvollisuuskin • auttaa Euroopan työväenliikettä. tapauksissa :pakoon niitä-oloja.: jotka . , .... , . ..... .. , j ! moraalisen järkytyksen'.valtaan;:, ja i- eurooppalainen kiilttuuri; o asemassa. mamme ei ole vam estänyt Canadan ! ^ - j ^.^^^ luomukset' eivät ole miten-= Vaikka AmerLkassa. on y l i satamil- '• ."Yksi asia on kaikkien tiedossa: o l i - . j icään kehuttavat, pa/. kysymys: miten taiteellisesta. tai- f..., " S i k s i • meidän taiteellinen j a poliitj-taiteettomasta elokuvasta hyvänsä.'.tinen makumme j a vaatimuksemme yhdysvaltalainen :elokuvasensuuri.eL:,i;on täällä-paljon enlameii ja siksi em-hyväksy; alastomuutta^ ei omillta ei^ me monasti ketään nexöjä täällä k-ai-arktiikan: kehittämistä, .vaan tappanut meitiänvesirisiemnie.pioneerihenr:! paa .^merikäan opiskeleinaan maalau.sta• Kyliä kaiketi täilä alalla Pariisi jaVl i m a t t a , tai;juui-i sen'.:vuoksi ne ,o merkillisiä taidfeteöksia maa ole -.miteii- -• ;i- Joonaa ::a5ukasta.rniin .kirjallisuuden ' alalla 'ei; se; kykene kilpailemaan . p a l jon •; pieriemmän. . Äanskän kanssa; .Amerikassa on tosin pilut j a - o n vieläkin tällä : hetkellä. joi t a k in -e teviä kirjailijoita, jotka: ovat kyenneet .iriiir,- tauutmaan.kömniei-sialisuiiden. lujaii muurin läpi^ j a saavuttaneet maailman mainetta. Palatkaarime kuitenkin M a r t i n - A n - t a luoja,; mihiii-siUoiii pääty ttäisiin•.!^l monet. HoUywoodin^^^.t dersenNexön. "Ditte ihmislapsi",-ni- E i tilissään maassa _.<näytellä ; n i in f ovat lähtöisinEiiroopaii maiden teat-' naiseen filmiin;' jota; Pekka paljon' kinttiijen:heiluttamisfilmeja(:tereista.C kuin juuri Yhdysvalloissa; ja-sitä ei [ C h a p l i n ovat brittiläisiä, Sonja; rHe-|tääii.^.H voida nussään tapauksessa lukea: edes ^ nie on iiorjalauien.Gret taiteeseen Initiluvaksi.;Jos amerikka-.! Ingrid 'Bergm:^ iäinen lilmisensuuri)on - n i in ; J ^ 'aikki valineei Kat korkeinta »ata-; ia ovai a l m i s t e t t i haista ai. leista. kä vierailta ^"Yhdysvalloissa on elokuvateollisuus Tämä osoittaa selvästi, että Pekka jättiläistuotantoa j a jos ruvetaan ve-r ei tässä: tärkeässä "kysymyksessä .näe - tämäänrajaä'.'caiteellisen"ja kaiteet-: nenäänsä.,.pidemmälle. ;Hän: ei. k a i - l toman' alastomuuden välillä, n i i n a u - keti ole koskaan kuullut siitä, eitä kirjallisuudessa. Skandinavian .maissa -kutsuta M a r t i n Ahdersen-Nexöä ^"Pohjoli runoilijakmiinkaaksi" ja.hän riaV'; .suirrta arvonantoa eri poliittisten.?-'] rien taholta; Hänet tunnustetaan;! rimmaksi eläväksi pohiolan. kirja jaksi ja "Ditte ihmislapsi" han parhaimmaksi öteoksekseen. - K u n täällä kaukana joku.töher heittää likaa loistavan kirjailijape silmille, n i i n sellainen ei herätä la" ta kuin sääliä. .Lopuksi me keholtamme lukijoitss me tutustumaan "Ditte; ihmisl.apseesj j a ellei sitä; satu olemaan kirjes tai tuttavalla saatavissa, n i in sen;: tilatu lehtemme konttorista. — Uo^l SANDVl SANDV1 kin terä SANDV SANDV ÖBERG Kysykää kirjoitte SANI 426 McG
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 22, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-01-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480122 |
Description
Title | 1948-01-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstai!^, tammik. 22 p. ~ I?iursday, Jan. 22
Oi^sxf cf rsxiusb CuMdiaos. Es-tabli£
n<: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-22-02