Vapaus, January 22, 1948

              Torstai!^, tammik. 22 p. ~ I?iursday, Jan. 22
Oi^sxf cf rsxiusb CuMdiaos. Es-tabli£
n<:<l Nov, 6 U J Jd W . Authorzzed
•aÄ second cJoÄb maU by the Post
Ofuce. DtfiaruneDt. Ottawa- Pub-lished
tlince ux-eisJy." Tuefcdays,
rTimrsdaya ^ata Saturdays by Vapaus
PubiisluQg Company Ltd.. at 100-102
E lm St. W , Sudbury. ODU, Canada.
-."pu^yiits I Biismtnä Oflice 4-4264,
i i 5 .r-<ij OJi-cti 4-i2e5. jylanager
H, puiÄi, £diU»r W. ElUiujd. MaiiiJig
aaarfcss Box 69; Sudbmy, Ontario.
Advertising rate? upon; appliStion-
-IILA-JSHINNAT:
C MU.--. i *5.5<:>6 icjt-$3.00
'J: ä 1 . ^. r7X)0 6 kk. $4.00
x^ysyfnyksiä ja
Ituvennoon-. •£raest. • Grueaijig äino:,
e:va kysymys Ala^Kasta v i i ; : o . i a on
Kirj. Tom Mc£wen
Kysymys: K u n Torontosxa ihTaesty-
.. • ''apää Sana Jmoitti että v; 1942 ev.a Ala-on • g^n. $tefan=Qn oh, vakuyiertu, ,e:t3
/-«-n iaa&roveron takaiAin mak- tullut proöiee-'n:.<i:, jor..<a p:^a_s: W a . jos Canica.'^ arkHikaii^a keh.'e::äi-j lonajo.^&u-.Cjsn r-.-io/.-.'^
ovat O'**- pa.'-h3:liä .1 • ' o -1
keiileet Ja^J€3'.a*^n. jalkaväen j a moot-1
Teollisuusdespotisminkö^tielle
Toron'oLi'XJcn ^ sano. (j!.<...r;nu Lilx-rai i.-..-iu».(av ooin
iBUUalaUoiien ioiiiunioan, sanoiiiin C"l';n kmgsionjn uuiisnedossa
sen hyv:.-i>.si, jo; ia «oiiiijiunis-icK.
i a n i u j ^ . I'uhjoiji-{jniarjon lev).-
iJius-a j.hic-ydeäsa kerrotuin mr. Youngin
. _ ; j , . : 3 L , i : . i ; i i i c . i un k a i i - r cm l u r k f i n i t h - .
inr; Youn^' l a r k o j t i a a ••koniiimnist!-
ii. kuivoa- jä met.satyölaisten keäkuu-ifrj.
Kinia ;jutiiiiuu!00!. on sc k u n l•'ohjoiS-
;ac;liaLvo^^aiJla puhutaan yleisen palkan-lammikuuii
I A ixijvaii.r
a\a liL< raa))]")•/ut ( •! i*fK
Jlniaji jriUu' 1 oj, =•!.
aiia.Tiit-r.ill,! ijuci.i-)!-.;.<
de.Ssa Ja 3 \ \ l>,'uii.ii
Ontar'uii kai\';->'(Kki!]<i ja
y k-nji> k-e-^ t<.-r.><.ciliMiU']L-' k i.vo-.nit h t ' aa'i'.a{ ivoimesti 3.5
M:ntiji paU.ajjv 1< . j . i • it ii.ifh.ehei J5 acnun paikanyle:-n>äta
tunnifia. Kaivoäkapitali.^tit ja mei.s;iparoonil taas pitävät kaikkein
j>;ihimj)ina • .i;or;j:xiun)SUa5ianiiehina ]okais;a työläistä, joka vaatii
Iisaa palkkaa, .suu.f-esti kohonneuien elinkustannustensa peittämiseksi.
• Cyril Youngin "ihanne'' on epäilemättä se aikakausi, jolloin
Pohjois-Ontarion metsä- j a kaivostyömailla ei. ollut minkäänlaista
.uniota. Silloin työnantajat saivat lyoda rin:o;hip.sa j a sanoa:;'"Me
teemme mitä tahdomme" j a he tekivät myös; Muistellaanpa vain
j o i t a i n kaikkein räikempiä seikkoja. Metsätyölaiset muistavat; union
järjestäjien.Rosvallin j a V o u t i l a i s en k o h t a l o n . . Tämä on yleisesti tun­nettu
t o s i s e i k k a . M u U a vähemmän mainostettu tosiasia on, että
liuonojen palkkojen Iisaksi siihen aikaan meLsämiesten olot olivat
•miltei sietämättömiä. Jos .sattui kämpällä .sairastnmann. niin mars
matkaan. Monta pientä kivikumpua peittää sellaisten n;iesten vai
pienneitä luita joille ei siihen aikaan r'ohjois-0ntarios5a löytynyt sai-ra.^
vuodetta. Samoin kaivosteollisuudes-sa: Satoja miehiä joutui
; mostalistatuksl uniotoimintan.sa takia; union virasto hävitettiin ja
50n toimitsijat piestiin Sudburys.sa: Työmaaterrori oli kehitetty siir
henmäffräfin. että kolmannen hpnkilon lähestyessä työtoverukset ei­vät
enää u.skalfaneef puhua mitään maanalaisesta uniostaan jms.
seikoista.
Onneksi tämä aika kuuluu menneisyyteen. Toivottavasti se ei
e naii koskaan palaa. M u t t a k u n C y r i l \'oungin tapaiset henkilöt pau­haavat
"kommunistiasiamiehiä- vastaan jotka sekaan:uvat 'Pohjois- i
Ontarion teollisuuksien ' toimintaan j a vaativat tässä ' yhteydessä
•-kommunistien" pään menoa, niin silloin tulee aina muistaa, että
jnurj vanhaan teollisuusdespotismiin paluusta on todellinen kysymys.
•OnDiyös pidettävä mielessä, etta C y r i l V o u n g i n esittämän ohielman-.
loieiii.tr(mi.-v\n-ity.c 1OI>C.U<T:S! nyt vallitsevat suhteellisen hyvät suhteet
tyiiiaisten fa työnantajien väliltä ia a l o i t t a i s i katkeran taistelun u n i -
wder\ uudelleen tnnnustami<:en hyviiksi.
5clvnä on. että Pohjois Ontarion kaivos- ja melsätyöläisten esit"
lamat palkankoro;usvaatimukset ovat perin kohtuullisia nykyisien
korkeitten hintojen ja k a p i t a l i s t i en kahmimien isojen voittojen aikana. •
•Mikään määrä epärehellistä punakauhulietsontaa ei voi muuttaa sitä
tosiseikkaa, että oikeu.s ja kohtuus on tässäkin asiassa työläisten .
puolelTn.
m nen alkaa maaliskuun vi'mei£es-
;.;< D!i;vasta ja Vapaus, sanoi ,etta ne
•r ^::sf.'taan maaliskuun viimeiseen
r,;..:vifin mennessä^ njin kimipi tassa
on siten oJkea.s.Ta? r— Epktietoinen,
: ->• onto. Ont. ; ••
» /ISl.- (is y:r..nom,iiS' t ovat a;na i l -
' ' . / ' t a k '> vu^^den 1942 saa.s.
ov,,-M;- itirr?;- avat takaisin maksetta-v-.-:."
5.: rrinen maaliskuun viimc-ista p a i -
•ia
POIMITTUA
ihirxgtonin virano-Tjaiitfen käsitellä
heti. Ala.skan Jcohot£iin:nen it.&nai--
sekä: vaitiok-si on '.arj^eeiimsrn eik^.,
kut£-n kuvernoo."-! (jrsbmii^ • ianoi.
• k o i k a Venaja. Benn^m meren toi­sella
puolella kehjttaa .suurenmoj.sta
teoliistaaji;;*, i j i i t o la s- j a sotiiaailisti
o.^Je!ma&, kan taas Alaikan • tay.yy
02 lo;metronaan- kun puut.uuv.:
::oj:-".
• 01i:<>a;emrne oikeudc-nmukaiila ku- i s a . '
iiin teol3-sa-ita j a talout a .^a.Tiaila ; k a n s - a ;-rk'.ik; j i elo
a, n::n n:o;e.T.p.er. alue;den i - u i k a i - toc^a
:a -.eta--: lah&mmak i to; laa.i ri-u jalrca-.
tavalla kui.n NeuvosiQLito.ri: i^ktiikas- [ samalla kokentii.n. a.rkf;
lehtovr^:r[:l&.'i '•••v?i*
en va.'u:-;:i.ni::-c-.-:si
hall-sen edi3tyki:en n:o:iivit. -J.e vaih-
:2j.uv:t keskenaa.'! arks.:ji:kaa koske:;'
, n t.eteen sia-.Titak ien ÄO.-ierr-u i
sia,. au.taisivat- poistamaan vihsm
; -isy.-ta ja epäluuloa' J O K .. on n i .n j : ^ -
{ k-paivais-ä nykyise.ssa p.ropsg. nd.-.s-
SKilÄPPI OVVAIN SKXAPPI
Jas l..idy-]akko.v3hti .sanoo lady-la-
'r-onrikkurla "likaiseksi skaapiksi" ta:
"likaiseksi . : ." niin;.mahdollisesti
han el ole lady,, mutta han ei ..siiiia •
i:u:'enka-n riko Taft-Hartley lakia.j
— UP-.i) uutistieioa VVashingtonista.!
• • • i
KISSAN 9 HENKEÄ |
Lyttelten N. Z. Täkäläiseen kaa- ;
Eukammioon pantu kissa näytti kuolr )
leelta. Muiden jätteiden mukana se
pudotettiin laatikossa 150-jalkaa kor-.;
kealta törmältä mereen. Ajuri naki:
laatikon uppoavan; mutta muutaman j
• a.noon Gruenmgille, nun on' vält- |. Kun en im.Tiäuet ;Neuvo;toIiiton
la.r.aiönta sanoa, etta hänen - monen . p:oneent =aapu:Yat arktiikkaan, n ; in
vuoden kamppailun-sa Alaskan kehi.rj he eivät lähettäneet uu:i ta P.'; vdaan.
tamisek^i hitiovaltlon iay.=ivalt2iseksi f e::a on parempi py.sya t a a l u pois
viltloksi j a hänen usein mainitse- koska ei ole työtä eika asimtoj? me.
. T i i a s a ihailunsa Neuvo tohlton .saa­vutusten
johdosta arktiikan. alueella,
tödiiiaa ettei se ole neuvostovistaisen
sotahy-steerun ilmaL^ua, j.:)ka' nykyr
ään vaivaa Yhdysvaltain imperialis­min
johtavia piuFfija. Kuvernööri
Grueningin ehdotukf en ''uutena" ele.?
menttinä Alaskan itsenäisyyden vält-tämäitöm3rydestä
ja taman suuren
alueen kehittämtsesta, on ilmaisu s i i -
Samalla tavalla kuin ensimmas.^et ca-nadai
-iset p.oneent matku.=tivat poh­joiseen
tai ; muille tutkimattoniille
alueille, n i i n he eivat sanoneet, että
"älkää tulko tänne koska taalla ci ole.
asuntoja". He sanoivat, tulkaa tän­ne,
täällä ei ole a.suntoja, mutta me
vo.mme rakentaa nhia. .
Hyvin tärkeä kohta minka Ötefan-son
osoitti Ganadan-Neuvostoliiton
tä m l l a siellä tapahtuu, kun jätetään; .ystävyyskysymyksessä oli se . . . että
.sivuun Alaskan porvariston pionee- > vihatun .sotapsygologian vor tappaa
nt.- Menneisyydessä nama .herras- ; canadan arktiikan rauhallisella ke-miehet
matkustivat Washingtoniin, •
paivan kuluttua kissa palasi kotiin; ^^^^^^ ^jg^^^ pidettiin Alaskaa taka-entisellään.
.—- A P : n uutistieto. maana, josta suuna .rikkauksia sai
rjöstää ja viedä "ulkopuolelle" j a hy­vin
vähän jättää alueen kehitykseen
Nykyään he huomaavat, etta miljoo-hittämisellä,
joka tuo canadalaiset jo­kapäiväiseen
rauhalliseen kosketuk-oin.
kute:i. Ca:2ädar;
>oxis.=a. • '
Kaikkein i&rkeizi ja .-ia.ie.r.
'operat.o-st-" on .'e rr..z^ VhGvS-,r. 2 -
tam ilmavoimat >uor::'avat., Erikoi­nen
' '•.:ieäu-';Leiue=;.':aadt:;-; .iJi-oniLia
'?nttam tarkeaa- t;e;eti;:5:a. rvöu;,.- Se
-lialtaa laajan AI-u-^-i^ '.'.'nuK rto.-
taksen. j o t ia vouaisiin jarjeraaa.: ptio-liLstus"
elemt-mit; määritellään ha-
!yytys2.semien paiÄliöja, , ta'j;teIu/.o-neiden
a-semia,. mä'an2laiÄia täi-s-elu-
; kontroUikCikuk.sia, .sopivia asiimin:
reaktiovoimalla kulkevien-jtt-Frrfte^l-la
kontrolloitavien pommien lahetta-:
mLStä varten jne. Erikoisen tarkeai
tassa "puolu-siusvaimistuksessa" .om |
määritellä .suuntaa? tarkasti maara-1
tyn magneettLse.n pohjoisnavan pe- |
rusteella. "Operation Reconnaiisance-on
• todermut- magneettisen navan
Prince of 'VVales saaressa ja kaksi pie­nempää
magneettista napaa.
, "Operation Reconnaifsancessa" Ca­nadan
ilmavoimat näyttelivät tärke­ää
osaa..; 23-vuotias canadalamen
tiedemies Paul H:.; Serson Dominion
nakaJ nUj.niicn läkkläinen; kesfcvti:
kosiite:! on lizanut Ueisuxgm'euU0j^
Ien puna kaa nilafsten ybdistykseftafl
t«!"U<;nr€ttu-€axia€la.ssa olevien en-r;
ilmas-i t-'St*u aseveljien adrefssi on saapc-:
n-;;:;:;-: n-it pf^rill..*. Kirjeess:- todettiin.:
< r l t i : adrcs^m Juhlallisen ja taitebik-liaaii
tuntuinen^
Takataijrcn komitean rahastor.r
hoi-.a-ja cnla-.! tavdellissn tilise!o^ - '
luksen mahdollLsunman pian tain-mjkuua
lopaila eri paikkakannin:! |
littleiiiiiiirn juhlien jalkecjl. V :1
OH
. i - : - (.-vrt iiilryva so:avanistel'..
e. .:-.i.-;kj.;i \;lrii-:a:;nmallakaan mieii-icuvitiik-
vella variL=rctulle voida asoit- i
taa •puolusiu.stoimenpiteiksi" tai pohr.;
jov:en riluten tärkeäksi .rauhalliser-i;
x e . a i i t a m i s e n t v o K s i . Päinvastoin sei- i
lainen on. kuten on sanottu.. Yhdys- I
valiai.n impenali-stien / avainaseman ;
i-tehitia-mista suunnattuna Neuvosto-, r
liiton aluetta/rauhaa j a turvallLsuutta
vaataan
Talla hekella canadalaisille on tär­keää^-
kuinka paljon tasta; valynste-lusta
• lankeaa .Canadan osalle. . O t r
MRS. RAE LUCKOGK
Toronto Housewive.s* Gonsumen'
.associationin tarmokas- presidentti!
.sanoi \-iime maanantaina pidetyssä
toukökuim, kirka
Ljyg Möa vapautu;
bjä p.i.ioj:a. joilie a
^o.-., on maa .joV
ijen:;--"' n suojissa cii
pjjvc:>:a ja - m e i s a^
fsapur.-n -oh tuotu
tr. oh \angittu 1
ta oh paattynj
^fr. •• -"'"-li- paeta.; u
c-r halusi jaadä-
PrMyiFUi hän- pii
- haki .ruojaa
::ävata; vaim
:ö'ä i;-ip';:.staan. H i
j i.rsia vaiilun,' '
c'^t':anvuotia.s. : /•:
y v / i i . T o i v o n e n :
ttt!; t r a hänet läl:
in iälrioen vankilaai
lodcii .-luluttua han
äi;' oii. fjihit kaari;
Han oli pitka, t
tuiiuettu kunnoi
Jkurina!!aan: k u n : y i
|a- kuulivat haneh
sr. riensivät he.: pi
o:-
seen Neuvastoluton arktnkassa asur i observatoriosta oli Canadan lentovoi-
PIENI .MUTTA KOHTALOKAS
__..';\-v •• VIRHE •;;,
Miehet, jotka vangittiin syytettynii; ma; dollareita .sijpiretaan . Alaakaan
tarkoituksella muuttaa se atomisodan
keskuk-seksi j a kuitenkaan heillä ei
ole mitään sanomista suuriin menolT.
h i n tai heidän alueen.sa rikkauksiin.
Alaska el: seiso "joutilaana syrjäs­sä"
eivätkä finan^sikuninkaat,: jotka
tukevat; Yhdysvaltain:; maailmanval-;
l an unelmia, ole kitsaita V m a a r a r a -
hois.sa''. Päinvr.stoin Alaska on .jo
täydellL^esti Valmis sota-alue. Yhdys­valtain
. sotaloordien .avainasema
suunnitcllu.ssa- alomiblitziH.sa NeuvoSr
toliittoa vastaan. • .
NoelMonks, London Daily Maihn
;• otakirjeenvaihtaja, kirjoittaess a a n
esitti asian seuraavalla.tavalla: "Täal-vicn
naapuriensa kanssa. .! mien mukana arktiika.s.=a seusemän.
M i k a on todellinen tilanne Ala-skas-j kuukautta. Hänen huomionsa mag-siitä
että. he yritti'Vät lähettää T N T - j
Täjähdy-saineita Palestiinaan, tekivät •
yhden virheen — heidän olisi pitänyt i
naamioida itsensä arabialaisiksi pani- i
likoiksi. — A l a n Max, D a i l y Worker-
• sissa.'
.*•' , • ,*.
PITI KÄÄRMEITÄ POVELLAAN
Mainostettuaan patamastan Vaa-sa-
lehden mustasleluista pakinoiUsi- |
jaa "Vaasan Jaakkoa" esimerkillisenä j
vastThankamiehenh., rajan etelapuo- j.
lella Ilmestyvä Kaivaja joutuu nyt;
pakinamestarinsa suun kautta .tun- \
nustamaan, e^ta käärmettä.' myrkyl-1
i.stä kvvkäärmettä tuli povessa T>'--' T'''''T^^^r^^^TV^l^Zn^,.'^^^^^ ""'^'^'^ norjalaisia tai
d.tykM, .siten tunmustaen. että Tyo- k-Hakaan ole p.it:uunoita eika^^^^^^^^.^^^^^^^^^^.^^^^^^^^^^
mies. Eteenpäin ja tämä meidän V a - kranaatteja, mutta kaikki muuten on ^. ^^^^^^^^ ^^^^^^^ Neuvostolnt-piii.
skfn olivat loppujen lopuksi oike-nssa:
Nain kirjoittaa nyt Raivaajan |
sa, johon Ottavan pphtnkka on sito­nut
Canadan ja-Canadan pohjoisosan
min lujasti? ., v
Jättiläismäiset sotavalmistelut ovat
kuumeisesti^ käynnissä Alaskassa.
Useita - Yhdysvaltain ilmavoimien
strategisissa paikoissa rakennettavia
lentokenttiä kiiruhdetaan valmiiksi ja
kaksi suurta lentokenttää, Laddissa
la Elmendorfissa, jotka ovat raken­netut
sellaisia atomipommittajia var­ten
jotka voivat tehdä ; 5.000 mailin
lentomatkoja, ovat j o valmiina,. Alasr
kassa on 29; suurempaa lentokenttää
ja, kuten nuori ilmavoimien majuri
kyynillisen 'sanoi, "niistä ei aiota k u l ­jettaa
maitoa".; Me voisimme lisätä.
neettiseii navan" siirtymi.sc.sLa. kun
tulee ky.symykseen V-2 rakettipom-mien,
robottilentokoneiden ja sähköl­lä
ohjattavien projektiilien lähettä­minen,
on erittäin tarkea. Magneet-.
tisen navan .siirtymLsellu on; .'•nun
merkitys-. merikulkuliikenLeelle, muir.
ta ; "Operation Reconnausance" - o!i:
järjestetty. Alaskan -puolu?tuk.=eksi"
ta\vä or: hyvin kitsas antamaan tietoja ! yhdistyksen kokouksessa, että T o r o n . § o l f k o e t t ua
Amenkan-Canadan yhteisen- puolus-tuspohtnkan
sitoumuksista. '-'Ope­ration
Mu.skox".selittiinvaarattomak-
£i Canadan arktnkassa, suoruetuksi
liikkumiskokeiluksi, jossa arktiikan
ankara.'-.sa ilmastossa kokeiltiin mies­ten
ja koneiden kestävyyttä j a yhteis­toimintaa.
Jos tama sehtyson totta,
n i in meillä canadalaisma-.ei ole.mi-,
taan syylä rudella siita, .silla meidän-,
k in tulee puaa .«ilmalla pohjoisen, t a ­loudellista,-
edistyksellistä ja rauhal-li.
sta kehittämLstä .— silla Canadan
arktiika-ssa on resursseja ylli.nkyllin.
' Miitta - totuus on kuitenkin se, etta
v.Opei-ation Mu.=kox' Churchillissa--ja
edelleeii jatkuva .Amerikan .aloittama
eikä ollut mitenkään yhteydessä rau- kyl.aian saan tutkimukset j a kokeilut
pnkinamestari:
sotaan: valmista. :.,Joukot ja välineet
ovat. täällä;'. Äla^kä^ii .yaltamaantieta-matkustaeisa^
j a mailipylväs ' 1.221,4
kohdalla (joka on Ala-kan-Yukonin
" V i a s a n Jaakkoo on täältä lehdel- ( ^^^^^^^^ ^^^^^ ikaankum Maginot Un-
7ohoHd..,ndn,^ 'Vnimn. knlmnn- ^^jj^ FArbanksia pidetään ensim­mäisenä.
: yleisesikunnan päämajana
sen - alkuasteella : ätömispdsssa Neu-
•vostoliittoa vastaan, jöhkä"^;: .sanoo
Haisevatko kapitalistien rahat?
, ^ K u i i ch-cagolaincn iuomalaineu !\ov. cn\hdis'y5 lahotti Heisin
«rbj.-<iivilrQe.siyvälle Työkansan Sanomille lahjaksi kirjoituskoneen niin
TVJ^^^nl('>••7^<J j ! ; n v ' ^ t y v . ' \ ;;paa -^ana . < u p i v r c M pvi^iiclla eitä
Ji'i1aii.^lit•u t/i_\.\' i (. h.i'~c
l ' a - ^ . i _ \ h t ' ^ < \ > - a » i I l u u t n rii< IV-^^IM
vdf.iMa »"ika -^vMi h l i l l u t a -i! ! a h i M u i d '
m\ a a n ' • tv t >.\'; t c a; s r 11 • s i < >
.k-ai.ri;';tli;s;lie
. lenrrrui t nv. l - . - M i n !t i I
\wn^ä.
l v i - ;
} , ( i u i . . ; / i n i i ( : ! . t < ' i i i o r u ! - ; n i a i :.
) i \ a - M i H d U n . i u a i\ u \ a * u l i ' i i i i m ! a i n n
' i j q , ii-v^ o i ! 1 ' i M ) ( ! i i N i t i i \ > i ' - ' 1"-";) l u i o l i pi
ka M e t r a n amei <l:i!
ma ojisi haiiinnul .irvistelläsjlleniiten todella
); paiiomaa F.iiroojian mukaanlukien : myös
Su<>'ncn ka[>iiali-!uin pclasiamisyritysl^^n hyväksi, niin sen toimit-
.tajai-; <>lisivai voinoei .nt taa puheen aiheeksi .A.FL:n patataantumuk-.,
se)li%^n' varapre-identin Malthew\Vollin Toronto Photo-Engravers
union kokouksessa viikon vaihteessa pitämän puheen. Sy\'entykääm-me.
siis mr. MatthewWolIin omalaatuisiin aatteen- ja .käytännön le-koihinjijoista
sivumennen sanoen A'apaa Sana ei ilmoittanut sanaa­kaan
lukijakunnalleen.
• • kaivoskapitaTistien päivälehti Globe and M a i l ker-tCH:^
ime.:maanantaina etusivun uutistarinassaan mr. Matthew.Wollin
sanoneen, että "Pokjois-Amerikan työväki en lähettänyt miljoonia'
4ottitreka meren taakse edistääkseen demokratiaa ja .säilyttääkseen
kapitalismin : . Edelleen mainitussa uutistiedossa kerrotaan mr.
^ t J l i n - "voimakkaasti - puolustaneen kapitalismia ainoana tienä va­pauteen
mahdollisuuksiin ja inhimilliseen h ^ i n v o i n t i i n . . . "
'Canadan laajimmin levinnyt liberaalinen Toronto Daily Star ker-
!tol' (maanantaina) mr. Wollin puolustaneen kapitalismin ''periaat­t
e i t a " ja lausuneen:
• v - - . " U S A - n va on antanut näille-
:ryhmille rahaa Saksassa ja muissa maissa, siinä mielessä että
ne voivatvastustaa kommunistisolujen työtä . . . Hän sanoi,
.että vapaa teollisuusuniokomitea on toiminnassa.myös,Rans­kassa.
'missä työläisten äskettäinen päätös osoittaa etteivät
hjB;.;h'alua olla ulkomaisen kommunistikoneiston hallittava­lla?
j Itävallassa, Kreikassa j a Italiassa missä 'minun käsityk­seni
mukaan meidän ponnistelumme päästivät hallitukset',
sekä- Tshekkoslovakiassar^ Suoneessa. Kiinassa..Japanis
muissa osissa .Aasiassa . . . "
leen lähettämäänsä 'kolmas kolman
i teen' kirjeeseen pistänyt. yhden. r u -
i mahir.en sy}'töksen Amerikan snoma-laisia
.... . vastaan. Hyvä ystävä, joka
meidän käytettäväksemme antoi-kp-koh3i.
sen tukun Vaasa-lehdesta saksi-tettuja
Jaakkoon kirjeitä, sanoi että
katsos n v t s i n i i km Jukuri.minkamoi-sia
me Jaakkoon mielestä olemme.
" . . Shna sanotaan, etta juma­laton
rienaus on vlikukkuroilla taalr
lä suomalaisten keskuudessa -. , . .
Jrnkk.r^n .se on .-illa tavalla, etta tee
.«inä ensin totinen parannus ja puhu
?.ltte v?..-ta meidän pakanuudestam-Ä
i n r n ' . snnomme me!
i l l a J i v I o l to
U:ununs3] ä i s i l ]e
TimmVn'!. — Ensi -sunmintai-iltana
pidettävässä suomalaisten Ocuustoi-minnallLsessa
illanvietossa .on keskus-tplun
aiheena "Hinnat j a m i t a me
voimme tehdä nnden.suhteen?"
Ohjelmassa on myöskin Australian
satamatyöläisten d o k u m entaarinen
f i l m i "Indonesia Galling". Se on k u n ­nostava
uutiskuvien luonteinen; kerto­mus
sUta solidarisuudesta, jota taman
kaukaisen etelamaan työläiset osoitta­vat
indonesialaisia veljiään kohtaan
heidän taistelussaan hollantilaista i m .
perialismla vastaan, ja oman. kansalhr;
sen itsenäisyytensä puolesta.
Tilaisuuden ; on järjestänyt^ yhtei­sesti
C S J : n täkäläisen osaston valis-;
tuskomitea j a Workers* Go-operative
of New Ontario.
• Vapaa, sisäänpääsy j a ravintola ,.
halllsten; .suunnitelmien kanssa. :Uu-:
den magneettisen navan loyto j a sen
Inkkumisen- likipitamen alue on suu-,
resta merkityksesta- laivaliikenteelle,
turkisten pyytäjille, metallien • et.si-jöille,
tuckimusmatkaihjoille — kai­k
i l l e sille toiminnalle imtiv harjoiic-taan-
pohjoisessa.- Koika Canada on
sidottu Yhdysvaltain ; unpenaVistien
sotavalmistelaseikkailuun,* nnn. mc
*oa. ulottuvat Jäämereen. Yhdvsval-; vedamme oman johtopaatoksemme
tn i n sotavoimain kaikki aselajit ovat i Yhdysvaltain "Operation Rcconnai.s-iäriestäneet
erikoisia "tutkimusmat- i saneen" raportin^johdosta.: jos.sa ; s a -
Hudson lahden satamassa, naamioi-tan
vain tietojen hankkimisek.si rau­hallisia
larkoiluspena varten. Sen
päätarkoituksena on. . e t t a Canada
suorittaa .samanlai.?ia sotavalmiitelu-
. ja kuin .'^laskas.sa.ja :alistaa Canada:
etukäteen Yhdysvaltain - ulkopolitii­kan
alai-suuteen j a • nam- vaarantaa
meidän .pohjoisten laajojen alueiden
. suvereni.suutta. • :
Sikäh kiun "Operation Reconais-sance"'
tulee kirsymykseen, n u n C a n a - .
da pidetään itsestään olevan-muka-ihmiset
kykenisiväiE,
ostamaan naita välttämättömiä tar.B" luP^si it^e- ottaa
yikkeita. -Hänen johtamansa vhdis.BtioJcista. Hän jätti
k n l f r-° ''T*'^ Torontosta 100,000 j a t haltuun ja läh
koko Canadasta miljoonan perheen.
emännän allekirjoitukset sen vaali ff •
muksen alle, etta hinnat palautettai.lpaästvään perille, i
sim tammikuussa 1946 vallinneelle ta.|jhaä ja kurjaa si-
-a käJitti vam yh(
jyputkihnja Norman VVellsista, NortlZi"" repaleista last£
West Territorysta, VVhitehorseen, Yii.'»^"''^" tic-don mieb
• koniin, lolivät toiminnassa, AÖn-Ve-ÖW^*' - "^ surkeasti.
Yhdy.svaltain; sotadepartmentti;- eikj^^J'"^' ."ahdes.saai:
Canadan puolustusdepartmentti ; j o , i j a avojalkaiset lal
ka pui käynmsHa naitd tärkeitä >h 1^' To-^'°sta ammi
teyslinjoja ja taruketuotantoa 'i(tj|nen ehka joutuvar
maiha rautatietä Skag\vaysta W}iite.-P" kuultuaan, . ra
honseen, josta .kolme neljän.nestä oal
Canadan alueella, oli Yhdvsvalfai"!
so.tilaiiten käyttämä. , 1,600 inajliaj
pitka: Alaskan valtatie Dawson Cree-j
k i l ta Fairbanksnn, josta kolme nel-l
Jannesta oh Canadan ; alueellsi., olij
myöskin .Yhdysvaltain armeijaii ha!.|
lussa.
E l . edes. Canadan hallituksen .]3iJ.|
lisclla asialla .ollut henkilö- vointfl
matkustaa Alaskan valtatietä, ömassai
maa.ssaan ellei han .saanut,siihen Yh,|
dysvaliain :North\vest Service ComJ
Sillä aikaa k u i n uj
an, pilkkasivat var
^kuivat., etta nussj
^erisi, kun- eivat; t
DR. G. H
Hammasl
trikoishuomio„ann
vedolle-ja hami
1396 St. Catharii
lione 412 Puh. PJ
' V, - S t a r i n uuiistiedon .mukaan k a i k k i tämä yhdistyy välittömästi
:^^far5hallin suunnitelmaan.; Lopuksi^^^m vetosi Ap;L:n huippu-
.lohdonvSO:'vuotta vanhaan teoriaan '•työläisten jaMtyönantajien yh- J
; :£eistoiminnastalV ja'sanoi; "Min^
i i ^ ^ yhtenäiseen toimintaan poliitti-/:
Iclla^lalla.»
Woll" myöntää häpeämättä, että hänen "vapaa teollisuusunioko-mrteansa"
(vaikka .AFL on tehnyt "ammattiunionismista" uskon-_
\kappalfensa.; tällä mantereella) toimii kapitalismin pelastamisen ^hy-
.väksi;Euroopassa j a .-^asiassas kuten täälläk Hän viittaa kintaalla ,;
:kaikkeen^.<4iäd5'lli.syyteen ja myöntää; ett
ivritetään hajoittaa työväenliikkeen riveiä^-Saksassai Ranskassai.,Suo- -..
titessaja muissa rtiaissa. Ja vanhana poliilrisena kettuna hän va­roittaaYhdysvaltain
kapitalisteja; että-niiden^^^^e
sdlaista/mikä vaikeuttaisi mr. \Vollin ja kumppanien hajoitustyötä.
Ankaria tulvia Ranskassa
Pariisi. — Y U 50,000 ihmistä on j o u ­tunut
. pakenemaan kodeistaan i t a -
Ransksssa,:jossa- on ankarin tulva
sitten 1778. Tulvivat joet ovat-havitta-iieet
y l i 100 siltaa ja aiheuttanut n o in
$64,000.000 vahingon. Meurthe j a Mo--
selle - Joet ovat tulvineet ja tuhansia
iieljomaileja on veden alla Metzin;:ja:
Nancyn välillä.
K A I V O K S E T PANTU KUNTOON
^ l o s k o v a . — K a i k k i saksalaisten.viir,
me sodan-aikana K r i v o i R o g i n alueel­la
tuhoamat kaivokset on pantu u u ­delleen-
kuntoon. Tämä alue on Neu­vostoliiton
tärkein manganeesimal-min
lähde.
MonkSi -"jokainen täällä, uskoo tule.-
van "
On hyvä mut^taa; e t t a jo kauan en­nenkuin
toinen maailman-ota : oli-päättvnyt,-
neuvostovastaista " m i e l i -
.nlaa" hetcottUn Ala-k^n ja Yukonin;
alueelle majoitottUjen Yhdysvaltain
;North-west Service:Commandinjquk-.
ko-os.-Jstojen keskuudersi, Tajm a
•mielial.T" .sai. ilm7i:^umuodon Amerl-
'-'sn .sot.liidcn 'io'd°n =ot'»Dai'.elu-ulottumit
Ska"-wny'.a eika=;White-c
' - "-un F t^v- on "oitettu. i f e n me
suoriudumme ; noista venäläisistä"!
H l t^rpeptont- s-noa e'ta talvisella
•uVealla • on . ennomTiinen. kasvamis-iiinhd-
ollisuus Truman-n politiikan l i -
hava-.sa maaperässä j a samalla k un
Yhdysvaltain ylimpien . sod^nlvetro-,
:rien. -jotka viekkaina- nay-televät. _
"viattomuuttaan loukatuksi" j a k a r - {
sivänsä. siitä,: ideat saavat suorasu-. i
kaisemman ilmaisun, jaskm vähem­män
diplomaattista tieta. heidän pe­riaatteistaan
vähemmän tuntevilta
sotilashenkilöiltä.
" K u n ihmiset puhuvat •puolustuk­sesta'';
sanoi Lontoon sanomalehti-konferenssissä
Andrei Vishinski,-."oli­si
mielenkiintoista tietaa keta vas--
taan he puolustautuvat. Tata ei sa-,
nöta selvästi. -Hyvin usein sellaiset,
ihmiset, jotka puhuvat puolust.ukses-
:ta, valmistuvat hyökkäykseen."
Neuvostoliiton arktiikan kehittämi­sen
motiivin pakoittavana voimana
on neuvostokansan; rauhan: ja hyvin-,
voinnin pjTkimykset.
Alaskan, sen mukana; Yukonin ja
Northwest Territoryn liikkuvine väesr
töineen, .taloudellista . j a .sosiaalista,
kehittämistä : ,ei: ole. koskaan otettu
huomioon silla etualalle on -asetettu,
tämän laajan alueen rikkauksieii r a - •
jaton • ryöstäminen. ; Erikoisesti: v i i ­meisen.
kymmenen- vuoden aika n a Ca*;.
nadan: pohjoisosaa: .on pidetty C a ­nadan
^'puolustussqdan iilkovarustuk-sena.
Tunnettu p o h j oLsnapamatkailija
VVilhjalmur Stefansoni äskeisellä vie­railulla.
-Vancouyerissai ;:0,7oitti,; - että"
meidän yhteiskunnallinen järjestel-
•koja'^ arktiikkaan. "Operation Ice-bergmV
• suoritti Yhdysva^ltain laivas­ton,
vedenalainen laivue 'tarkoituksel--
l a tutkia vissinlaisen merisodan te­hokkuutta
arktiikassa,, keräsivät'tie­toja
-Jäämeren virroista, kylmyydes­tä,;
magneettisen navan siirtymisestä,
lämpötilasta, jaiden hikkeista- j a . sa-
.malla ; a r k t i i k an rannikoilla olevista
hyvistä polttoaineasemien paikoista.
notaan .suoraan, etta j u u r i ' t a ^ sH tär­keässä
löydössä Canadan hallitus toi­mi
yhdessä, silla .Prince of Wale5in
saari .on Canadan, aluetta . ' mutta
mitään ei - mainittu nuoren -canadar
laisen . tiedemiehen .. huom.attavasta
saavutuksesta.-
-. . Ne-useat-- Yhdysvaltani - armeijan,
ilma-; ja ;• merivoimien -"operatiöt.'.
Alaska.^^sa j a Canadassa ja nuden l i -
v,-an :i-aniolo ja paaministeri-Macken-,
zie Kingin .viekas, epävarmuus voi­d
a a n - t u l K i t a .^iteh. etta on olemassa
täydellinen .sopimus ' Yhdysvaltain
kans.sa sotasuunnitelmasta pohjoista
naapuriamme, Neuvostoliittoa va.s-
• taän.:.;.;.;•,,,.;-.^;j.. •..;.;.•-'••';:'• -^^;;•••/v-.-
-. K u n Alaskan valtatie, Edraontonin-
Fairbahksiii lentolinja ja: Gartol-51-
Brittilälnen SK/AI jet-vesitaso, joka.on ainutlaatuinen maailmassa. Tätä sotahirviota kokeiltiin äs-äettäin
Englannissa; Sen aseistus on neljä tykkiä j a se on varusteitu sellaisella istuimella, joka-nap­pulaa
painamalla heittää lentäjän koneesta ulos. . .
ni n a i s a sota;.ilmistekussa otta-i Päällikön lupaa. Samoin CaJ
nolin oljyputkilinjat haaromeen oIl-|
vat, Yhdysvaltain: sptilashenkilöideii
yaIyonhan;-:a:ila.; ^^:-^ :•'''•]:,;.'''•',•••}
" Tämän kaiken .kontrolloimineii he-l
;rätti ','omistushalun",; jota ei .pelkäliäj
naiurulla ole pyyhkäisty olematfomiin.l
Yvikonin alueeii' ''yhdistäinisenä".: onl
voimakkaita kannattajia vissien*\.!as-k
a h ' j ä Washingtonih piirien kes:kuu-|
dcssa.^ .; ; ;^v..', ;'^
; • Sodan 'päätyttyä, nämä ti.et...j-3 ö^^^
putknhijätf.-jpista^ pitänyt ^ti;|llaj
m h t n y i i ; ; yaltasupiiia . pohjoiseii ke-|
• .hi;ttäriilse-sa;räuhan.nikai^^^ ,j'a joicler.
-kautta .;6lJsi'-.vöitU;;-ayäta BTlti"h':;Co:|
!umJDiivpbhjpi=^o-is,sa jä.Y^ukohissa sa.|
r.^hi kuvRamattömat'k^
det. ei-.,ollut .Kin»;in •ha:llVtiik,--en':ii^ä-
,te{;täyissä. , vafjn,,;Washingtoiiin sotarl
herro.i en;' : Lyhyesti- ~s3iioeiv A !?sknn|
ja Yukoiiin alueen' tule vaisuus putini-l
•;taan J^euvpstoliiton .yästäisen/^-^^
^väa-'assä, eikä .Alaskan,- Yuköniii; tail
. Nörthwest Territqrin hajallaan a;u-|
vien--ä'=^ukkaiden etujen ;mukaan.;
• Ma.nliskui.ih 20 päivänä 1946.'Yhdyj-valtain
hallitus antoi Alaskan i;aUa-tien
Canadan kansalliselle:puplustU5-
departmentiile ja sen mykäna ;hvvi2J
yähRl i vlläpit-oon, täryittäVaä -,k(ij,iei5-|
' - : ( J a t k o a seuraavassa: iiumerbssaj
Moraalisen järkytyksen uhri
J o i l l a k in ihmisillä - on sellainen
kummallinen tapa, etta he arvostele^
vat asioita joita eivat turtne. -Tällai-;
i i en on Toronton Vapaan Sanan K i .
viperan- Pekka. Kun. Yhdysvaltain
elokuvasensuun esti " D i t t e ihmislap-si"-
nimisen tanskalaisen 'elokuvan
maahan paasyn min Pekka kumar­taa
kuin K o n n i n puuaijä ja.hyvaksyy
tällaisen toimenpiteen; Jokainen ker­ta
kun taantumus huutaa, n i i n h a n
varmasti nöyränä kitisee perässä. ••;
" K u n "Suomi-Pinland-USA"-nimi-:
nen lehti ihmettelee mainitun filinin
tuontikieltoa j a pitää • "alastomuus-kohtausta"
riittämättömänä, niin
Pekka sensijaan . joutuu - aivankuin
tetty - siltä, etta- pieni - lapsi-suorittaa
Siina vain: luonnollisen teht•a•^•an•, n i in
onhan sensuurilla sakset., j o i l la se • o l i ­s
i voinut, leikata sen kohdan pois.
Siis tasta ei ollut ky^ymjs.
Sitten Pekka, joka ei edes tunne
"Ditte ihmislasta" -.ertempaa filminä
kuin kirjanakaan; koppavasti puolTis-taa
amerikkalaista taantumusta, ja
juhstaa seuraavaa:
. "Eurooppalaiset saisivat jo»ku.s
muistaa, ettemme mei_tää"Llä^Jä^ini-
• tään mustalaiselämää, jota heidän
on .säälittävä, vaan ;meistä- :;'monct.
ja amerikalaisen kansan = -.esi-isät;
muuttivat tälle: mantereelle monissa
ova-t. Itävaltalaisia.;
jatkaa, mutta ;tama-. riittänee osoit­tamaan,
etta kylla Amerika. on tar-uinut
ulkomaalaisia.
Amenkalaiset; filmikapitalistit,. jot-
. ka:. mutaa vat taiteen' ja kulttuurin
-.dollarin mittapuulla, eivat; ole vain
-joitakin ulkomaalaisia, • vaan myös
omia taiteilijoitaan vastaan. ;. Mitä
; muuta on epaamenkalaisuutta"; tutki­van
- komitean tyo . ellei se:isita ole.-
: Syytettynä-on oman maan .parhaim-
:pia- filminavttelijoita, johtajia.-ja kir­jailijoita.
-Vaino. kohdistetaan omia
kansalaisia \astaan.
: Amenkalamen.kirjailija Henry J a ­mes
sanoi: keiTan, etta amerikalaisen
on - opiskeltava elämässään ^viisikym^:
menta vuotta päästäkseen sivistyksel-:-
lisesti-sille tasolle, josta eurooppalai­nen
alkaa. syntyessään. ••Tamd • ei - ole
mairittelevaa amerikalaisille. mutta
erikoisesti, kirjallisuuden j a -taiteen
alalla se on totta; Onko joku kuullut,
että taidemaalari olisi matkustanut
Luetteloa voisi., maiseen kattilaan kykenemättömän
j a lahjattomana kirjailijana. . ;
- Tanskalaiset. • ovat,', kuitenkin •
mieltä Pekan kanssa,, j a ] tuskin
muuttaisivat mielipidettääii ,vväikisl
sattuisivat kuulemaankin haneh ne-j
ronleimauksiaan. Tanskalaisille
Nexö - kansallinen ylpeys, osoitus niilJ
laista- lahjakkuutta iöytjfy;;työ^^^
piireissä.;..:.. ^'
- -;Suomalainenkin työiäineh,; jpka,lU'|
kee ''Ditte;ihnuslapsen'!, näkee on
.kovan elämänsä kuvafctuhafsiinä' r^^^^
lisessa; valossa. Se.- o i i kertomus avio
liiton. ulkopuolella olevan tytön taii-j
telusta leivän j a eläinä.ii' puolesta; Kuq
teoksen on lukenut, niin : jokainf^j
oikeudentuntoinen ihminen tiir.'e
syvaa j arkytysta ja sen vaikutus säi-j
lyy kauan. Se on samalla todisrusyc
•maineii- syytös kapitalistista; ;yhte
kunta järjestelmää vastaan, ja si
mielessä- se on- myöskin . ppliittiines
Ohhan -Emile Zolan: ;,''Mhia:-syj;^^
ja. Jack 'Londonin "Rautakorko"
hittisia romaaneja;
P Ä ÄS
P A K E 1
• •*
NO. 162 -
4 Ib. gr. coffee
2 Ib. sugar .
2 Ib. rice
1 Ib. raisins
N0..162-S
(Sama- kuin., edcl
i-kahvin : asem
ihvia pcltikanc
NO. nö -
•5 Ibs.: sugar, V
12 Ibs; whitc
Hinnat CANy
Hsaltj-j: n i i h in v
ihctjskulut. V.
; silla pakeli
;a^ Kirjoittak:
täydellinen o:
NORCOf
3465 Cotc d
Hontreal
DF
Moni vuotin
ERIKOISAL
Nielur
3537 PARK
Te voitie
VIKIN S
Kysymme nyt Toronton Vapaalta Sanalta: "Haiseeko mr. \Vollin
rahat .joita käytetään työväenliikkeen hajoittamisen jä kapitalismin
pelastamisen v-hj-väkäi?.^'-- -;-Jokatapauksessa.:-on.selvää-,--että..-'Ranslvastaj-
Saksasta; Suomesta jne. ei. varmastikaan löydy yhtään niin rohkeata.
Wollin miestä joka uskaltaisi oman maansa työväestön edessä tunnus­taa
vastaanottaneensa näitä juudaspeninkejä — kapitalismin pelas;
tamisen hyväksi.
' Ta toinen seikka: Jos Yhdysvaltain miljoonapäaomilla — niiden
käytö-^tä on puhe vaikka mr. Woll siitä vaatimattomasti vaikenee —
on oikeus puolustaa kuolevaa kapitalismia.Euroopassa.;niin totta kai'
fyöväeniärjestöilläkin on s i l l o ia oikeus ja . velvollisuuskin • auttaa
Euroopan työväenliikettä.
tapauksissa :pakoon niitä-oloja.: jotka
. , .... , . ..... .. , j ! moraalisen järkytyksen'.valtaan;:, ja i- eurooppalainen kiilttuuri; o asemassa.
mamme ei ole vam estänyt Canadan ! ^ - j ^.^^^ luomukset' eivät ole miten-= Vaikka AmerLkassa. on y l i satamil-
'• ."Yksi asia on kaikkien tiedossa: o l i - . j icään kehuttavat,
pa/. kysymys: miten taiteellisesta. tai- f..., " S i k s i • meidän taiteellinen j a poliitj-taiteettomasta
elokuvasta hyvänsä.'.tinen makumme j a vaatimuksemme
yhdysvaltalainen :elokuvasensuuri.eL:,i;on täällä-paljon enlameii ja siksi em-hyväksy;
alastomuutta^ ei omillta ei^ me monasti ketään nexöjä täällä k-ai-arktiikan:
kehittämistä, .vaan tappa­nut
meitiänvesirisiemnie.pioneerihenr:!
paa
.^merikäan opiskeleinaan maalau.sta•
Kyliä kaiketi täilä alalla Pariisi jaVl i m a t t a , tai;juui-i sen'.:vuoksi ne ,o
merkillisiä taidfeteöksia maa
ole -.miteii-
-• ;i- Joonaa ::a5ukasta.rniin .kirjallisuuden
' alalla 'ei; se; kykene kilpailemaan . p a l ­jon
•; pieriemmän. . Äanskän kanssa;
.Amerikassa on tosin pilut j a - o n vie­läkin
tällä : hetkellä. joi t a k in -e teviä
kirjailijoita, jotka: ovat kyenneet .iriiir,-
tauutmaan.kömniei-sialisuiiden. lujaii
muurin läpi^ j a saavuttaneet maail­man
mainetta.
Palatkaarime kuitenkin M a r t i n - A n -
t a luoja,; mihiii-siUoiii pääty ttäisiin•.!^l monet. HoUywoodin^^^.t dersenNexön. "Ditte ihmislapsi",-ni-
E i tilissään maassa _.<näytellä ; n i in f ovat lähtöisinEiiroopaii maiden teat-' naiseen filmiin;' jota; Pekka
paljon' kinttiijen:heiluttamisfilmeja(:tereista.C
kuin juuri Yhdysvalloissa; ja-sitä ei [ C h a p l i n ovat brittiläisiä, Sonja; rHe-|tääii.^.H
voida nussään tapauksessa lukea: edes ^ nie on iiorjalauien.Gret
taiteeseen Initiluvaksi.;Jos amerikka-.! Ingrid 'Bergm:^
iäinen lilmisensuuri)on - n i in ; J ^
'aikki valineei
Kat korkeinta
»ata-; ia ovai
a l m i s t e t t i
haista ai.
leista.
kä vierailta
^"Yhdysvalloissa on elokuvateollisuus Tämä osoittaa selvästi, että Pekka
jättiläistuotantoa j a jos ruvetaan ve-r ei tässä: tärkeässä "kysymyksessä .näe -
tämäänrajaä'.'caiteellisen"ja kaiteet-: nenäänsä.,.pidemmälle. ;Hän: ei. k a i - l
toman' alastomuuden välillä, n i i n a u - keti ole koskaan kuullut siitä, eitä
kirjallisuudessa.
Skandinavian .maissa -kutsuta
M a r t i n Ahdersen-Nexöä ^"Pohjoli
runoilijakmiinkaaksi" ja.hän riaV';
.suirrta arvonantoa eri poliittisten.?-']
rien taholta; Hänet tunnustetaan;!
rimmaksi eläväksi pohiolan. kirja
jaksi ja "Ditte ihmislapsi" han
parhaimmaksi öteoksekseen. -
K u n täällä kaukana joku.töher
heittää likaa loistavan kirjailijape
silmille, n i i n sellainen ei herätä la"
ta kuin sääliä.
.Lopuksi me keholtamme lukijoitss
me tutustumaan "Ditte; ihmisl.apseesj
j a ellei sitä; satu olemaan kirjes
tai tuttavalla saatavissa, n i in sen;:
tilatu lehtemme konttorista. — Uo^l
SANDVl
SANDV1
kin terä
SANDV
SANDV
ÖBERG
Kysykää
kirjoitte
SANI
426 McG