Vapaus, April 18, 1927

              osotusJcallnieetg,:
j a sillä saa^i. i
ston menetteljs^ 1
:ä siitä, e t t ä I
[enosotuksib (*.]
in lukuisten so-|
työläisten. |
a-aattien tatala 1
jläisvair.oiain -.A
isiin valir.isttlc, i
liaan osottamsa;)
työläisjoukoille, I
istinen paolc;
elämän tervaa,
latin vapautuai. 1
ien johdcUa vt-
L menestykse!!:-
•vää taantumte;
laajemmin tji.
iän käsittävät
nmunistipuoiuet; 1
1 yltFi-ää i&siid
nopeammin
yöläisten vapain-I
- muka osotö-i
le tovereille, nij
nlehden mainittsl
a sen lisäksi, ttj-j
. SS:n hävaistys-j
inotaan "kaky.!
iäiset ovat taita-|
(pancominästoii.l
iasvot pomrehl
i urheilussa H-J
öisten kemaiisfial
ja muiden porra.|
ii-Europassa sätj
;ta Neuvostoveiä.|
t ulkolaisiä koaj
cilpaillessaan nor-l
stien kanssa, fej
asvot sosialis'ial
lea varten, aä-J
t yhteistä uris-l
innet julkeat k&l
äistä kansaa varJ
[lettelevat jate-j
i urheiluir
laskettelee sn&l
)n valittu
ainvälisten lii
ksi, liittojuh
u myöskin veiil
a johon kutainj
istanneet myon
amme oleraiM
lainen henkilö,]
harjottaa
i kansaim
a valheellista
iittojuhlien on
d ole sopiva
aijaksi,
en Urheilnle
rula on esiint;
asiassa tehnyt i
iksi olemaan
la. Hän on
lostiaisen töiiei
lehteen täji
ttä sen sis
kaan lehden
;tissä ja e^
tl sopimaton Tji
;ssä julkaistavi
saattaa aja
rheilulehdestä i
sm. puoluejoli
andavälinettä.
No. 45 — 1927
PnniMn Pääsiäioen 1927 i
V A P A U S ,
Box 69. S U D B U R Y , O N T A R I O .
Maanantaina, huhtik, IS pmä—Monday, AprHlS
A H A A rämetsimainitun sekä ensimäisen
l u k u k i r j a n ^heidän omalla kielellään
lissa, mutta joka oli jo kuitenkin
sekä ruumiinrakenteerisa puolesta.
antoi näille pikkukansoille vasta että myöskin järjellisesti n:uuta
suuri lokakuun vallankumous 1917.' elärnkuntna "vissin määrän kor-
S U O M E E N Siitä, miten paljon vallankumous
t o d e l l a on heille antanut, ei meidän
tarvinne haatkaca turhia sanoja.
rr • n "Bff ^ 1 i i Siitä puhukoot tosiasiat j a numerot, Knrssi Suomen Markkaa ™ f . f ^ - " ™ " — " ••
! saukszon -keskuudessa voitnn alot-taa
perusteellisemmin kuitenkin
vasta s"i!oin, kun löytyi tarvittava
I k i r j a l l i s u u s . Tän-,ä työ Vaati k u i -
l tenkin monivaiheisen esityön, moni­l
u k u i s t e n , kirjaimistoakin vailla
olevien pikkukansallisuuksien kes­kuudessa.
Tämän vuoksi oli järjes­tettävä
erityinen virasto — yähem-^
mistökansallisuuksien neuvonanto-toimisto
— sekä kustannuctoimisto,
j o k a alotti toimintansa v. 1923.
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT»
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
550.00—§79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
-tadalta d o l l a r i l t a.
SähkösanomalähetyksUta ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetyksiltä.
K a i k k i sähkölähettykset ^bdääc
tuoraan Sudburysta Helsinkiin sa-
-nana päivänä kuin saapuvat Va-oauden
konttoriin.
. Sudburyssa ja ympäristöllä asuval
rcivat käydä Vapauden konttorissa
:iedustama6sa erikoiskurssia.
L A I V A P I L E T T E J X MYTDÄÄN.
T I E D U S T A K A A P I L E T T I A S I O I TA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R Y . O N T .
ON^VALMIS
Sisältö on erikoisen mielenkiintoinen, kir jo-tukset
monipuolisia, lyKkäsiä ja pirteitä. Yk-sinpä
musikaalinen puolikin on edustettuna lau­lulla
sävellyksirieen *'Korven Raatajille*'. Si­vuja
64. Seitsemisenkymmentä kuvaa, jotka
yhdistyvät asiallisesti julkaisun si^töön.
Hinta ainoastaan 30 senttiä.
T i la uisi is ta
Aätekrrjottnnut tilaa täten
Jotka ou lähetettävä osotteella:
r
K I M I _ —-—
bpL V^jipua vuodelle 1927,
O S Q T J S . .
-IvQka taluiCHa tilaa vähintään 10 kpL voi piUnttää 20% asiaiDieBpalkkioksL^
Varsinaisille nsiamiehtlle tavallinen alennus.
V A P A U S , Box 69, Sudbury, Ont.
muutama päivä sitten Scbtts Runin
seudulla, Fairmontin hiilialueella
West Virginiassa, useita satoja jär-sesti:
— Olemme kurisevan vatsan,
sinun j a sinun kahdeksan lapsesi!
L i Jong lausui voimakkaalle r i i s i -
jestymättömiä kaivajia yhtyi lak-j h e r r a l l e : — - Rukoilen työtä. . R u -
koon. Nämä ovat samoja militant- koilen sitä kahdeksan lapseni puo-tisia
mainareita, j o t k a lakkoutuI\rat Iestä. — Mutta riisineidot k e i m a i l i -
biilenkaivajain l i i t on kanssa vuonna
1921—^22-
Somerset kauntissa, Pennsylvani­assa,
500 hiilenkairajaa käsittävä
joukkokokous, joka kokoontui en-neTikuin
Berwin-White Coal Corn
v i r k a i l i j a t j a poliisit kerkisivät sitä
estämään, teki alostavan .vaatimuk­sen
lakkoonmenosta. Kokouksen
koolle kutsuneet edistysmieliset joh­tajat,
niiden joukossa Powers Haj»;
good j a Tony Minerrich, kehottivat
kuitonkin järjestelmällisempiin val­misteluihin,
lakkokomiteoitten valin­taan
j a vaatimuksien laadintaan, ja
vasta sitten saatetaan lakkoryntäys
voimaan y l i käantin, vjossa isännät
yrittävät pitää järjestämättömiä
kaivantoja käynnissä. Tarkotukse-na
on antaa yleinen lakkokutsu
mahdollisesti jp viikon sisällä, j o l -
j o l l o in vaimistelut on suoritettu ja
yhteys, muitten kaivoksien miesten
kanssa saat» aikaan. /
Riisikenttä — kiinalai­nen
tarina vuodelta
1926
L i Jong kierteli r i i s i v a i n i o l l a suo­jellen
itseään voimakkaalta aurin­golta;
riisivainion herraa vastaan
suojeli hän itseään . syvillä kumar­ruksilla.
L i J o n g oli huonolla tuu­lella.
Muuan vieras, muukalainen
Dimitri, oli saapunut hänen luok- tilaiset kähisee vihassaan L i Jonr
seen .vierain sanoin, v i e r a i n ajatuk-1— Englantilaiset, japanilaiset, kii­sin,
ja nämä olivat • häirinneet L i nalaiset-'herrat, kaikkia niitä elä-
Jongin sielunrauhaa. Keimailevat
riisineidot kumartelivat L i JongiHe
kuiskivat kiehtoen: — Poimihan
v a t : — Tyhmikkö! Poimi meidät 1
Tässä ei t a r v i t a mitään sopimuksia!
Mutta L i J o n g ei rohjennut. Hän
kääntyi riisineitojen herran puo­leen:
— Tshang Min Sen, anna
minulle kymmenes viljelemästäsi.
Kalidekspn lasta siunaisi sinua hy­västä
työstä. — Kaksi keppiä va­kuuttivat
L i Jongille suuren her­ran
vihasta: — Sinä kerjäläinen,
keltä olet varastanut kapinalliset
sanasi: kymmenes? Jä tuo suuri
herra pyysi suurta jumalaa saatta­malla
tuhoon vieraan turmeluksen,
rautatiejunan, joka levitti riisivai­nioille
uusia-ajatuksia j a salli ker­jäläisten'
aivojen kasvaa suurem­miksi
kuin r i i s i j y v i e n.
I l l a l l a sanoi LJ J o n g muukalaisel­l
e : — • Venäläinen, tahdot mikä on
pahasta, sanojesi seuraus on kepin-iskut.
— Muukalainen vastasi suru­mielisesti
hymyillen: — Tarvitset
monta kepiniskua lisää, ennenkuin
opit sanan ankaruuden. — L i Jong
ravistaa päätään j a v i i t t a a kahdek­saan
lapseensa. Tällöin iskee D i ­m
i t r i viisauden .nyrkkinsä pöytään:
— Tulkoot kahdeksan ^ s t a s i riisin
herroiksi, maan herroiksi!
Kaupungilta saapui L i J o n g i n or­pana
nro 86. Hänellä on niin pal­j
o n orpanoita, ettei hän muista nii­den
ninJSä. N:o I on k u l i , samoin
nro 86. Leipää on tarvis, ei nimeä.
M u t t a leipää e: ole j a 16-tuntinen
työpäivä tappaa lapset. :— Englan
VepaodeUe ottavat rahavälit7ksi£
'astaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
DAVID HELIN
ertpaikkakunnilla Pohj.-Ontariossa.
A. T. HILL,
Toronto, Ont. — Tavattavissa ilta­sin
957 Broadview Ave., j a päivisin
Room 304, 95 K i n g St.^ E .
päj^ä. Tehtaanpillit ulvoivat apua,
j a englantilaisen pankin ulkopuo­l
e l l a oli tuhatpäinen ihmisjonkko.
Ken puhuu puolestanne? —
Tässä ei tarvita mitään puhetta,
tässä tarvitaan nyrkkejä! -— J a c n -
slmäinen kivi lentää läpi «nglantl-lai
pankin ikkunan.
Englantilaisen punnan herralla
j a riisiherralla on yksi j a saraa a j a ­tus,
— Iskekää maahan se, joTj^i
h e r j a a punnan arvoisuutta. Iskekää
maahan se,- joka kadehtii meidän
rSsiiyväsiämme!
Keltaiset santarmit marssivat
esitn puolustaakseen vapäsevia val­k
o i s i a . Li Jongin vieressä kaatuu
nuiuan ihminen verissään katuun.
Valkoiset j a keltaiset orsakauppiaat
selittävät katsantokantaansa kuulil­la.
Siioin huutaa L i J o n g kaikkine
voimineen orpanansa n:o Sfi kor­v
a a n : — Meidän on o l t a r a maan ja
r i i s i n hörroja!
Hänen sahansa kiehtovaa Tcaulain
kiduttamia joukkoja. He tunkeuttf-vat
päin suuren röyhkeyden taloa,
raivaavat tiensä vartiain aseiden lo­mitse.
— Sinun on työsi, sinun ja
kahdeksan lapsesi!
N : o :8Grn majan edustalla vaike­roi
orpanan vaimo palaavalle L i
J o n g i l l e : — Älä mene, L i J o n g , on
tapahtunut jotakin • hirvittävää.
^'^uosina 1921—25 oli tehdystä
kustannussuunnitelniasta jo täytet­t
y 85 pros. Oli julkaistu 120 eri­tyistä
kirjaa, yhteensä 1,230 eri
painoarkkia.
Suurin osa julkaisuista oli itäis-keammalla.
Että taiteen j a kauneuden kaipuu
on yleinen ,ja että se elää hursti-senkin
pnidan verhoamaesa poves­sa,
siitä me saamme elävän todis­tuksen
kaikkialla, missä vain työ­läisten
kodeissa liikummekin. Mei­dän
on vaikea löytää esimerkiksi
sellaista työläismajaa, missä ei olisi
edes i o k u , vaikka tosin vähäpätöi­nenkin
taulu seinällä ja myöskin
joku, vaikkapa pieni j a halpa-arvoi­nen
kukkanen akkunalla. Väsynein
j a murtuneinkin ihminen myös, vie­läpä
kuolcmajisairaskin, tuntee kuin
hyväilevän tunteen povessaan sil­l
o i n , kun kylmä j a pimeä talvi a l ­kaa
kevään kirkkaiksi päiviksi vaih­tua.
Kesän lahjottamain kukkain
väririkkaus soittaa myöskin ihmis­sielussa
omaa herkkää ja syvästi
vaikuttavaa säveltään... Oma r u ­noutensa
on ihmisten keskuudessa
ten kansojen kielillä. Uudet oppi- myös ihanista kuutamoöistä, aurin-
Mitä joutavia, se ei saata olla vaa­r
a l l i s t a , hänellähän on viittansa alla
valkoinen jumala r raha. Lapset
ovat tosin nälästä puolikuolleita,
mutta nythän hänellä ön rahaa
kaikkeen.
L i Jong syöksyy ulisten majas­taan
r — Kuka on tehnyt sen. Ja
kaikki kahdeksan! — K a i k k i lapset
viruvat kuolleina j a verissään ma­jassa.
L i Jong vaikeroi vaivaansa tai­vaalle.
Hän repii tuskassaan ri&
vut kylkiluiltaan. Sitten lähtee hän
etsimään Dimitriä. Jos hän löytää
tämän, sanoo hän: — Ymmärrän jo
sanan ankaruuden, D i m i t r i!
Sivistystyö unohdettu­jen
kansojen kes- \
kuudessa
Vasta neavostohallitus laonut useal­le
vShemmiatoiEansaHisuudeUe
oman lurjaimiston
On turha tuhlata sanoja kuvail-lakseen
millainen oli tsaarin Ve­näjän
alle kuuluneiden pienten,
edistyksessä takapajulle" jiiäneiden
Jcansalliauuksien sivistyksellinen ase­ma
tuona aikana. Jokainen heikko­kin
yritys näiden pienten kansojen
taholta kielensä t a i kulttuurinsa ko­hottamiseksi
katsottiin kapinanha-l
u k s i , "yhtenäisen, jakamattoman,
suuren Venäjän"*' pirstomiseksi.
K o s k a tämän sivistyksellisen ko-koamispyrkimyksen
ehkäisyn r i n n a l -
k i r j a t jouduttivat silminnähtävästi
kansallisten koulujen perustamista.
Mordvalaiset, korealaiset ja ojratit
saivat ensi kerran täydellisen oppi-k
i r j a s t o n ensi asteen kouluja var­ten.
Suurimmat tulokset koulujen u l ­kopuolella
tehtävässä valistustyössä
olivat saavutettavissa julkaisemalla
ensi l u k u k i r j o j a kirjaimiston oppi­mista
varten, Talousvuonna 1923-
24 l e v i t e t t i in 1G0,000 tatarinkielis-tä
aapiskirjaa, v. 1925:—26 400,-
000. Tshuvassien kielellä taas v.
1923—24 30,000 ja viimemainittu­na
vuonna 50,000 aapelusta. Morian
kielellä olivat vastaavat luvut 21,-
000 ja 60,000 kpl. j.n.e. Kaiken
kaikkiaan levitettiin vähemmistö-kansaTlisuuksien
kielillä v. 1923-
24 aapiskirjoja 289,000 ja v. 1925r
26 670,000 k p l.
J u u r i hiljattain toimitti Venäjän
keskuskirjasto "Leninin Timessä"
j a k u u t t i e n keskuskirjastoon ei vä­hempää
kuin 300,000 eri kirja-nidettä.
ylisistään Neuvostovenäjän tasa­vallassa,
joka on Neuvostoliifccm
päävaltio, ilmestyy 35 aikakauskir­j
a a j a j u l k a i s q a 18 eri kansallisella
(•ei venäjän) kielellä. Ottamalla l i ­säksi
huomioon, että jokaisessa eri
kansallisessa tasavallassa melkein
Buukki aikakaus- ja sanomalehdet
ilmestyvät näiden omalla kansalli­s
e l l a kielellä, voimme kuvitella, m i ­ten
nopeasti edistyy näiden pien-
•ten, laiminlyötyjen kansojen kansal­l
i n e n sivistys- j a uudistustyö.
K o s k a yksi ainoa kustantamo, ol­koonpa
vaikka suurikin, e i yksin voi
täyttää kaikkia tehtäviä ja vaati­muksia,
jotka lisäksi j o k a vuosi kas­vavat,
onkin perusteilla toinen . s a -
ananlainen kustantamo. Pääpyrki­mys
näillä molemihillä o n : j u l k a i s ta
alkuöppikirjoja ensiasteen kouluja
varten jokaisella kielellä; samaten
o p p i k i r j o j a ylempää koulua varten;
j a l k a i s t a ohjelmia, l u k u k i r j o j a , k i r -
j a M ^ s t o r i a l l i s i a kokoelmia sekä
a a p i s k i r j o j a pohjoisten pikkukansa
j en k o u l u j a " v a r t e n ; lopuksi -— j u l ­kaista
venäjänkielistä lehteä " K a n ­sallinen
sivistys", jonka tarkotukse-na
on avustaa tätä kansallista työtä
sekä toimia kansallisten sivistys-työntekijäin
yhdyssiteenä j a t u k i j a ­na.
Taiteen ja kauneuden
kaipuu
Elämän painavat huolet, jotka
n i i n paljon hyvää j a kaunista työ­läisten
piireissä hävittävät, eivät
ole voineet taiteen- j a kauneuden
kaipuuta kärsivästä ihmisrinnasta
kokonaan pois kulu^ttaa.
Kun mainittua kysymystä lähem­min
ajattelemme j a k u n sitä olevien
olojen keskellä lähemmin tarkaste­lemme,
on meidän kyllä myönnet­tävä,
että tuo mainitsemamme kai­puu
ei ole aina voimakasta, ei ole
aina myöskään hienon esteettisen
tunteen o j a t t a v i s s a . Mutta kuinka
se voisikaan sellaista olla niissä
piireissä, missä taloudellisen elä­män
alalla on vallionut jatkuvaa
yötä. — .
Työläismaailmassa elävän ihmi­sen
ajatukset ovat joutuneet jö
lapsuusvuosilta saakka kiteytymään
toimeentulokysymyksen ympärille.
Köyhyydellä on ollut yksinoikeus
raiskata ja kuluttaa ihmisten aja­tukset,
sekä jättää monet luonnol­liset
kaipuut melkeinpä kokonaan
täyttämättä.
M u t t a kuten jo mainittu, ei edes
se rakas elämän halla, j o k a on syn­t
y n y t epänormaalisten taloudellisten
olojen johdosta, ole voinut hävittää
sitä, mikä. on luonnollista j a oikeu-t3ttua
ihmiselämässä. Paarialuökak-gon
laskusta j a sen noususta. Ark­tisilla
seuduilla hurmaavat ihmisiä
myös syvästi voimakkaat ja ihanat
revontulet. Ja eikö myös melkeinpä
jokaisen työläisen, miehen ja nai­sen,
varsinkin kaupungeissa asu-vaih,
kaipaa mieli maalle lyhyem­mänkin
loma-ajan ilmaantuessa. Ke­sällä
tuo kaipaus vetää merien, jär­vien
ja jokien rannoille, talvella
puhtaan lumen verhoamaan met­sään.
,
Paljon on myös niitä ihmisiä työ­läisten
piii>eissä, jotka kieltäytyvät
osaksi vaatetuksesta ja muista tar­peellisista
tarve-esineistä, vieläpä
toisinaan ruoka-ateriastakin, sääs­tääkseen
senverran rahaa, että voi­vat
ostaa pääsylipun teatteriin, näh­däkseen
jonkun hyvän näytelmän ja
elääkseen siten jonkun hetken l u ­moavan
taiteen ilmapiirinsä.
Sellainen ei ols ^puinkaan enää
muotikysymys. Sc ei voi olla muoti-kysymys
niille, joille olemassaolon
taistelu on ankaraa. Jotakin pa­rempaa
ja korkeampaa se on. SD
on henkisen ravinnon hankkimista,
j o k a johtuu syvän sielullisen kai­puun
tyydyttämisen halusta, ja si­ten
säästyy ihmissielu ^henkiseksi
erämaaksi muuttumasta.
Työläiset ovat myös jatkuvasti
uhranneet vähistä varoistaan kir­jallisuuden
hankkimiseen. Ei ole
ensinkään ihme, jos toisinaan ta­paamme
kaukaisen maaseutumökin
ihmisilläkin sievän kirjaston.- Sel­laisen
hankkiminen ei ole ollut puut­teellisissa
oloissa suinkaan helppoa.
Se on voinut maksaa myös omista^
j i l l e en montakin kieltäytymistä,; ja
kenties myös elintarpeistakin, mut­ta
sisäinen kaipuu, hengen ravitse­misen
suuri kaipuu on johtanut sen
hankkimiseen. He tuntevat sieliil-lista
nautintoa siitä, kun saavat
vaikkapa vain köyhässäkin majassa
l^eurustella suurien ajattelijain aja­tusten
ja mielipiteiden kanssa.
K u i t e n k i n se kaikki, niitä työläi­set
ovat voineet henkisen ravinnon
merkeissä itselleen tähän Saakka
hankkia, on liian vähän. On hyvin
luonnollista näissä oloissa, että k u ­ten
taloudellisen elämän alalla, niin
samoin myös esimerkiksi s y v ^ i m in
vaikuttaviin taiteisiin nähden ovat
työläismaailman kansalaiset lapsi­puolen
asemassa. Raha on ollut sc
m i t t a r i , joka on määrännyt pääsyn
taiteen jumalan temppeliin. J a n i i n ­pä
ovatkin taiteen hienoijnmista ja
ylevimmistä saavutuksista päässeet
nauttimaan vain työtätekemättömän
luokan jäsenet. Siis ne ihmiset,
j o i l l a oikeudenmukaisesti ajatellen
olisi sellaiseen pienempi lupa. Pie­nempi
lupa sentähden, koska taide
itsekin perustuu vain inhimillisen
j a hyödyllisen työn pohjalle.
M u t t a tuo kaikki, mistä edellä
on mainittu, on omiaan todista­maan,
että työläispiireissäkin, mo­nien
puutteiden keskellä eläen, py­ritään
myös henkisessäkin suhteessa
nousemaan, pyritään nousemaan
elämän suurta päivää kohden.
Nouseminen mainitsemissamme
Scarchmontissa, Ont., aivan kylän keskellä, j o k i rannassa. Hyvä <
tie aivan pihaan saakka. Pieni matka rautatieasemalle, kauppa­puotiin,
postikonttoriin j a kouluun. Maata on 138 eekkeriä, jos­ta
peltona noin 35 eekkeriä. Huoneet ovat erittäin hyvät j a t i l a ­vat.
8 huoneinen asuinrakennus, uusi t i l a v a navetta, kanala, au­t
o t a l l i j a useampia pienempiä huoneita. K a r j a a : 3 hevosta, 2 leh­mää,
2 hiehoa, 2 vasikkaa. Maanviljelyskalustoa: niittpt j a hara-
I v voimakoneet, perunan nostokone, " d i s k i " , aura, kerman erottaja,
k i r n u , useita tukkireki, ajorekiä, sekä paljon muuta kalustoa.
Ken haluaa hyvää farmia liikepaikalta, jossa ou tilaisuus
mi^dä tuotteet k u l u t t a j i l l e , voi saada tarkempia tietoja k i r j o i t t a ­malla
allekirjoittaneelle
H i n t a $5,000.00, josta puolet käteen j a loppu $500.00 vuo­dessa
8 prosentin korolla.
Myöskin on samassa kylässä myytävänä 2 Ipttia, j o t k a ovat
vierekkäin. Ne ovat rautatien aseman lähellä. Hinta $100.00.
Samoin neljän eekkerin maa, j o k a on kynnettyä maata. E r i t ­täin
hyvä maa juurikasvien viljelykselle. Maantien vieressä, j o ki
on rajana yhdellä £i\ailla maata. Aivan kylän keskellä. — Hin­ta
$200.00.
V o i n myöskin avustaa useampien pienempien farmien osta­jia.
Maat ovat ostettava suoraan niiden omistajilta.
T i e t o j a niistä saa osoitteella
T. HOLM
Wabos, A. C. Ry., via Sault Ste. Marie, Ont.
sesti moniin yhteiskunnallisiin ky­symyksiin
nähden. Merkitseehän
henkinen jalostuminen sitä, että ha­vaintokyky
ja arvostelukyky myös.
kin kehittyvät. Ja kun ne kehitty­vät,
silloin kasvavat myös ihmisten
vaatimukset monipuolisemmiksi ja
suuremmiksi. Se vie taas ihmisen
oikeaan oman asemansa ymmärtä­miseen
Ihmisenä, Hän alkaa aina
selvemmin j a selvemmin tuntea, et­tä
hyödyllisen työn tekijänä on hä­nen
olemassaolollaan tärkeä merki­tys.
Hän alRaa myös suhtautua vas­taisiin
elämän kysyiViyksiin yhä
enemmän ennakkoluulottomasti. Ja
n i i n hän alkaa myö^ käsittää työ­väen
joukkotoiminnan suuren mer­kityksen.
V a l i s t u ne isuus niissä inerkeissä,
mitä me "haluamme sillä työläispii-reissä
käsittää, ja kaikki henkinen
jalous sellaisena, jota eivät sido sot­kevat
ja hapuilevat haaveet, vaan
jonka peruspohjana on terve luon­nollisuus,
on koko työväenluolcalle
suurimerkityksellinen. Se tulee mer­kitsemään
kieltämättä sitä voimaa,
jonka uhrautumisesta tullaan uutta
ihmiskunnan historiaa kirjottamaan.
Kaarlo Iivonen.
KIRJOTUSKONE. JOKA VOIT-TAA
PIKAKIRJOTTAJAT
Ranskassa on keksitty Stereotypi-köne,
j o l l a nopeudessa täydellisesti
voidaan voittaa pikakirjottajat. Jär­jestelmä
on verrattain helppo ja
on koneessa 21 kosketinta, joita
voidaan käyttää kuten kirjotusko-neessa
ffiilä erotuksella, että yhdellä
lyönnillä aikaansaadaan koko tavu.
Koneella tehdyt kokeet ovat anta­neet
erittäin suotuisin tuloksia,
niinpä on saavutettu aina 267 .sanaa
minuutissa, kun samalla Ranskan
käsipikakirjotUHennätys on 180 sa­naa
minuutissa. Mutta koneen kir­jotusta
voi lisäk.si lukea jokainen,
joka järjestelmän tuntee, kun sitä­vastoin
käeipikakirjotus on varsin
yksilöllistä laatua.
Kööpenhaminassa, jonne keksintö
on jo kulkeutunut, toimeenpannaan
tässä kuussa yleiset' kurssit kone-pikakirjotuksessa
j a lasketaan, että
kurssilaiset saavat täydellisen ope­tuksen
ja taitomäärän 100—200
tunnissa, mikä määrä on huomatta­vasti
pienempi kuin se, minkä v a l ­tiopäivien
pikakirjottajat tarvitse­vat
tehtäväänsä valmistuakseen.
Näytöksessä, jossa uusi kone on
Suomen
Pääkonsulivir asto
koko Canadaa varten suorittaa kaik­kia
maan viralliselle edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muualle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis­tuvia
asioita.
Osoite:
Conaulate General of Finlandf
518 St. Catherine St., W., Montreal
A K S E L I R A U A N H E I M O /
pääkonsuli
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Eitick J . Korte,
Port Arthur, Ont. D. J . OAble»
4.0 King St, St. John, N. B . —
A'iliel Saarimäki, 319 Bay S t , To­ronto,
Ont G. W. Tdmroos 5 61
Howe St, Vancouver, B . C. — - H *
P. Albert Hermanson, 470 Main St»
Winn{peg, Man. — Thomas jPrianssl«
Box L, Copper Cliff, Oitt.
on Polyteknillisen opiston profes­sori
A. R. Christensen erikoisesti
huomauttanut keksinnön suuresta
merkityksesta sekä samalla ihme­tellyt
sitä taidokkuutto, jolla kone-'
pikakirjotuksen , vaikea probleemi
siinä• on ratkaistu. .
M I H I N T E O L L I S U U D E N K E H I ­T
Y S J O H T AA
Päämäärästään tietoisena kohot-taa
järjestynyt työväenluokka tydn-merkejssa
vaikuttaa myös hyödylli- kööpenhamilaiselle yleisölle e s i t e l t y , sä tulokset oikeaan arvoonsa.
Berliini. — Slemenstad-nimlsessä.
Berliinin esikaupungissa sijaitsevas­sa
Osramin tehtaassa voidaan kol­mella
koneella valmistaa sataviisi­kymmentätuhatta
sähkölamppua päi­vässä.
Yhdellä koneella, jota huol­tamassa
tarvitaan väin yksi mies^
voidaan nykyään valmistaa yhtä
monta lamppua päivässä kuin 60
miestä vöi aikaisemmii^ valmistaa. •
Kun kapitalismin vallitessa ko­neiden
kehityksen aiheuttamasta
työvoiman säästämisestä iiyötyvät
vain kapitalistit, niin voidaan ky­syä
mihin teollisuuden kehitys joh­taa
nuo Siemenstadin 59 työläistä,
joiden paikan tuotannossa on val­lannut
kone? — Se johtaa heidät
joko nälkäkuolemaan tai barrika­deille,'
on ainoa loogillinen vastaus
tuohon kysymykseen.
hyttää tuhatkertainen nylkemishjmo.
-— Ön siis totta mitä venäläinen
, — sanoo? — On, tule kaupunkiin i l -
toKi meidät. L i J o n g ! Olemmehan [ ]alla, niin näet.
sinun, sinun j a kahdeksan lapsesi! Illalla eivät turpeat työnostajät
— Ja
kansat jäivät sivistyksessä suuresti
jälkeen muusta maailmasta, niistä
toiset, heikommat hiljalleen häipyi­vät
kokonaan olemattomiin, jälkeä
jättämättä,
f?*
Oli nyt kolmannessa luokassa eri osasto varattu­na
suomalaisia rnatkustajia varten. Tämä osas­to
ön äskettäin perinpohjaisesti uudelleen jär­jestetty
ja linja pitää siitä erikoisen huolen.
Linjan kolmas luokka täyttää nyt suurimpiakin vaatimuksia.
Piletti Suomesta Canadaan maksaa ainoastaan
Ia harjotettiin myös taloudellista j c f t.jomitun monimiljoonaisen ihmis-painostusta,
on varsin ymmärrettä- • j o u k o n veressä elävät korkeammat
vää, että samalla kun nuö pienet tekijät kuin mitä cn kaoitali-smin
v^n^^f i 3 i v 3 f e,,,,,.^.^- tyjjoa^a voima. J a ne korkeammat.
tekijät. Jotka Sukupolvesta toiEeen
ovat ihmiEsielussa eläneet ja yhä
kauneimpasn kukkaansa pyrkineet'
puhkeamaan, ovat polveutuneet j oi
Riittänee mainita, että useilla p i k - j niiltä ajoilta saakka, j o l l o i n nykyi-1
_ . . ^'•^^^«^«'"a ei ollut sananmukaises- sen jhmsisuvun kaukainen kantaisä I
ne lisäsivät hieman irooni- keinuneet vetokulien laihoilla o l k a - j ^ i edes omaa kirjaimistoa. Tämän | « n vielä luonnon rakentamissa luo-j
K Ä Y T T . K Ä Ä T X T Ä H A L P A A J A H Y V Ä Ä L I N J A A 0?riAI3ENNE T U O T T A M I S E K S I C A N A O A A N
11
» I S . '
9ii
'fis*'
-m
•»f
II'uv
Baltic America Line Baltic America Line
290 St. J&mcs St.
M O N T R E A L , Q U E .
72 Queen St., V/eat,
T O R O N T O , O N T .
J. y. Kannasto
Box 69
SUDBURY, ONT.
•Is- <, Ui'"