1930-06-25-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
oikeas. ia M " O , että u^M a o s a l t a a n " ^ hm • ° " tehty Keski-Ontarion alueen kesäk. 28,29, 30 ja heinäk asvatustyötä, on o porvariston tyÖTäen iä^; 'roinen on ikääi samalla ^stolle. ä kieitolain syytä huomautti* yksi työväen', tavutuksia. Sen pa tarmokkaasti it työväenluokan vakijuomieji hö, a ollut työväeUetäTM «lukysyn^ys. T y ö ^ '•^tcEia 3iitä. että I >nnsta vapautuneina 'in taistella yhtei eränsä puolesta. kieltolakikysymj,, i^.t työväenluokalb joista se ei ttile 1- Työväenluokka .1! heikkouksista hno, astele kieltolakia kannalta eikä T( symyksenä, niin' -Varistosta. Viinap, ishan on kieltolain iästä siihen, etti^ iojain verottamisell,' )ioi:a olevaa yal äenluokan on -Variston pjikimy rmokfcaammaUa Ja niin kanan hin^k, Jdyttää tätä taistefe )lustettava. A H A A si Suomea Htkkaf TUKUNINGAä KiOi^ KARKASI muistetaan joutui pirtukuningas" Algot 1 kiinni Ruotsissa sovittiin Ruotsin jV^g anomaisten kesken nisestaan Suomeen Niskaa hl. von Lsta Suomeen. NisksBi olivat Jomalan a saman pitäjän tarjosi heille llalliset. pjysl siUen uuslaitokseen ja sillji •päsi mereen ja ui; kan luona erääseen iva pysäytettiin ja i t i in ajamaan takai 1 löyti hänet eräästä ta. • vietiin tämän jälkesij laan, jossa häntä"i karkaus oli järjesteöj;] Niska sitä kan häzesi i, joita oli järjestet^:]| ckaan, m.m. edell een, eivät olleet L AIHETTA SOHin MMENPITEISnir Canadan Dollarista lähetyskulut: lihetyksistä aito 120.00, 60i Jgbtä ^20.00—*49.99, 80« S ä $50.00—$79.99 j8 S y k s i s t ä ?80.00-|100.0B 60c jokaiselta seuraavaltft w-sBadalU dollarilt*. - ^ etykiet $500-00 j « «nta ylot LnolimatUi' »tiinmaö »tionin» kö..nom.Khetyk.Uli OVfct U-Qlut $3.50 lähÄtykselt»; jien rahaa octetMO. KtUBS 'Bfldasta Smkata. ' ' . lähetykset osotteelto: VAPAUS, f Box 69. SUDBURY, OnV I Uivapilettejä myydään. Tiedustakaa phettiasioUt» Iripaodelle ottavat raliaTfilityk- JTastaari myöskin: ..^.^ PAUS MONTREAL BRANCB 1196 St. Antoine St., Montraal, Qae. VAPÄVS \mT ARTHUR BRANCB 316 Bay Street, Port Arthur, OntarK, Lontoon laiifastotonlerenssi: Mitä se antoi ja mitä se 1. Kirj. KARL RAOEK SaYorerho liilvaai AARO KIVINEN Kirklaad Lake, O n t JOHN VVORJ South ^orcuplne. On.. CHARLES HAAPANEN. {OronBkanppa, Timmihs, Oo|. :GHN WIRTA, Broavievr Ave., Toronto, Ont DAVID HEUN, paikkakiinnilla Keski-Ontv^öiiii DSSÄ PILKKAAJAT ISTUVAT" dosta, että valtion 1 Euperfosfaattit* ja tehtaiden toii X Hedmania vastitej julkisuudessa ehtaiden toimlmasa 1 eistä ep itaiden toimiknMMn 1, vuorineuros V.' TT:lIe ilmolttanat linisteriö, • jonka t ovat. on, i s>7tösten j itaiden toimlktnauMI ivisionioikeadelti,' ia kuluvaa tonkoBM;^ nassaan päätöksöSi vät esitetyt £ mihinkään okolahden käräjillä 30. 5. oli Bvänä syyte Hannes Kasas-t mtaan jumalan pilkkaamises- 'jonka sanottiin tapahtuneen joulupakinassa, toista vuot- Isitten. Syyttäjä vaati rangaistus- I töftcästä jumalanpilkasta. Vasojaa väitti, ettei pakinassa ollut aa ollenkaan ja pyysi lykfcäys-f kirjallisen vastineen laatimista Syyttäjä vastusti lyEiäystä. iloistuin tuomitsi Kasasen r i - 10 luvun 11 $:n mukaan sanan pilkasta" neljäksi |ksi vankeuteen. nen Ilmoitti tyytymättömyyt- [piatökseen. OSTI KARJAA SUKLAA^- PAPERtLLA tammikuun '9 pö* mä "aatto" toi ; myöskin hJTia_ toveri Jlolotor aivan oikein ole kirjoitetta, ikumouksellisen ijhe olisi erotetta Uankumoukselfiä^ jonkinlaisella ' rämä siirtymnieD Ji 1 toiseen riipF'^ ä. missä määnn puolueemme oliittista vallankumoa •n jUeetm^l ettäin pidätettiin Kouvolassa öostsja Väinö Vatjalainen, k o - Ktiusankosken Ruotsulasta. ainen oli v.k. 7 p:nä tehnyt puksen karjan ostamisesta t a - etta Taavi Urposelta 'Jaalan arven kylästä.' Käuppaldii-^ sovittiin 3,800 mk., josta os-totoi käsirahaa 100 mk. Myö-saapui Vatjalainen hake-karjaansa ja: maksoi Urpo-soVifciift summan' antaen^4 — Fazerin maitosuklaareklaa- ' atmark&asiai keiiuen niitten V. 1927. painettuja setelei- «intä antoi takaisin 300 nik., T östija hyötyi paitsi k a r j in • • ^ mk. rahassa. epäili rahoja j a näytti «freOeen. joka luki setelistä sä- Fazerln hienointa maltosok- Näin selvisi isännälle, että titä on petetty. Hän teki ilmol- Tiränomaisille. Vatjalainen syytteeseen petoksesta.' "Käjrtämme sanaa "*««i«lJt-riitnminen". Faremp! ^ olisi käyttäS^anaa a*ei*tantaminen, koska oh selvää, että tontöön konferenssin tuloksena ei voi b l la kansakuntien' laivastojen todellinen supifitaminen.'' (A'u-gur "Fortnigthly Reviev'n" irtaalisk; nuinerossa.) ' Lontoon konf^rdhssin pitämiseen johtaneita englantilais-ame-r i k k a l a i s i a neuvotteluja käytiin — elleikään aseistariisumisen, niin j o ka tapauksessa varustelujen vähentämisen merkeissä. • > ' Siinä lokak. 9 pnä annetut. j o l l a MacDonald j a Hoover ilmoit-tivat maailmalle säavnttamastaan sopimuksesta, viittasivat he siihen, että Kelloggin sopimtis on tehnyt sodan Englannin j a Amerikan välillä "mahdottomaksi ajatellakin" j a että merivarustelujen "vakava supistaminen on siitä syystä välttämätön j a mahdollinen. He kutsuivat kaikkia muita merivaltoja ottamaan osaa Lontoon "konferens-sjin tarkoituksella poistaa tulevaisuudessa kaikkinaisen kilpällitn merellä. "Tulevan ' konferenssin onnistumisen seurauksena tulee olemaan meriväfuötelöjeh huomattava väheneiriinert jä —— rtiikä on yhtä tärkeätä — uusien varustelujen tulevien ohjelmien supistaminen, mitkä-Varustelut pälnvastai-sessa tapauksessa (s.o., ellei konferenssia pidettäisi tai ellei sillä olisi menestystä. — K. R.) johtaisivat loppumattomaan kilpailuva- T u s t e l u u i i " . E i tietenkään kannata edes i m - huäkaan siitä, millaisia tuloksia konferenssista haltioitunut MacDonald ennusti. Kaikki hapen p u heensa olivat oikeita pääsiäissaar. noja. Mutta ' ' "koncreuin epäonnUtumi. nen varustelujen vatientä-miskäysymyk «e«»ä oliti ei feaeknpää eikä Tahetnpää kuin täydeIHnen~»oniäIii)us*'. Tämän johtopäätöksensä perusteluna kuvasi Borah maailman tilannetta seuraavalla tavalla: " S a l l i k a a tarkastella tilannetta, missä konferenssi kutsuttiin koolle j a missä se nyt kokoontuu. Konferenssissa edustettuina olevat kansakunnat kohtaavat toisensa -— ei vastustajina, joilla olisi toisiaan kohtaan epäystävällisiä aikeita. Konferenssiin kokoontuu sellaisten kansakuntien edustajia, jotka inaa-ilmansodassa olivat liittolaisina. KansakUntift, joilla toisiinsa nähden on mitä ystävällisimmät aikomukset." Saksalla ei enää ole lai- Vastoa eikä armeijaa, jotka olisi otettava laskuissa huomioon. Itävalta' on voimaton. Unkari on pal o i t e l tu . . . Vain voittajat kokoontuivat Lontooseen. Elleivät nämä vallat voi to. pia varustelu jenaa supitta-mitecta, niin cilloin ei ole pienintäkään toivoa aseistariisumisesta tulevaisuadettä. :annaIIepianoa ästä profetffliaaö olesta käytäTifiJ^^ aralia on . imän silrtym^ uuri poIiittiflöT niIäL=elIä totaa» :tämään tämä * suksetta laS^ i vaihetta [hin. minö one isten taistÖ3rf«fi^ le^ joIKnn iolakon « imisesta limitU unL=;tL=äKa Ödesä- - iSL ^»^«'iNVÄÄRENiirinK- |W8TÄ 254.000 MK. SAALIS-KAHAA JA 9 VUOTTA KUElTUSinJONETtA ^»nijSeresn raastuvanoikeuden toi- «astolla oli v.k. 30 p:nä kuu- » kerran käsiteltävän syyte-fampereen neulomo oy : n ent. 'jaa Enok Myöhästä vastaanpa tuomittiin 20 eri v e k s e l i i - nyksestä kustakin 8 knukau-kuritus- riuoneeseen eU ran- S ^'^^^'ettyinä pidettäväk- ^ j ^ t a kuritushuoneessa j a me- ^ « J^ansalaisluottamukaensa Jj^^ yii kärsityn vapausran- ' ^ a n . Sen ohella Myöhänen korvaamaan asianomäi- ^aärennettyjen vekseliä» a*va. yhteensä 254,6M mk. 5 Tuomittu passitettihi Hä-lääninvakilaan rangais- ? «S^töönpanoa varten. I^Tiodeks niinkin kuivakiskoinen m i^ kfaih HooVer Ifeimasl aselevon vnosipiuvän julistuksessaan Ja " v^toomiiksessaan kongressille kilpaVarustelnn polttomerkillä ja vieläpä viittasi hän sellaisiin epämiellyttäviin tosiseikkoihin kuin esim. siihen, että Amerikan ai*- hieija- ja laivästömenot kiiluvana vuonna ovat 1,146 milj. ruplaa (57Ö hiilj. doll.) ja ovat nämä iiie-not suuremmat kuin ainoankaan toisen, militaristisimmankaan maailman valtion vastaavat m6not. Täs-tä veti hän 'jolitöpSätöksen, että on välttätnätdntä supistaa varusteluja Xdntöort konferenssissa teti-tävän sopimuksen pohjalla. Edelleen selitti hän, että mitä vähemmän on varusteluja,, sitä parempi. Hänen sydämelleen on rakkain kaikkein pienin varusteluohjielmä. Millaisen laajuuden yarustelumct not olivat saavuttaneet Englannissa, siitä kertoi feillbin''herra Snöw-den, «työväenpuoluÄett rahaministeri, joka valitteli koko maailmalle radiossa, että Englannin kansallis-velka on yli 70 mii jaardia ruplaa (43 milj. doll.), tänlän velan korkojen maksu viff 'iJSivittSin ' 1 0 milj. ruplaa -(5 milj. doll.), s.o. 2 miljoonan ihmisen työn, jos otetaan huomioon englantilaisen työmiehen tavallinen palkka. Kolme iiisljasdsaa valtion tuloista uppoaa valtiovelan nräksuun ja . kansallL peen puolustukseen, selitteli Snow-den katkera^stt ' Snowdanta - säesti Lloyd ' George,' joka parlamentissa selitti, etta on lopaliakin etsittävä* jotdpniamen . nlos-piäsy tilanteesta; ' ' "Genevessä kokoontuu varustelujen vähentämiskomissionL Mitä se on tehnyt? E l mitään! Se öh' mitä suorinta ilveilyä. Mutta mehän lujpäsimme maailmalle BufAstavflm-mö varosteldt turvallisuutemme etujen sallimaan määrään." Hän meni niin pitl^lle, että pani vastalauseensa Kansainliiton komissibq^ halveksivaa suhtautumista vastaan Litvinovin' ehdbtdksiin ' nähden^ jotka tämä Neuvostoliiton nimessä esitti varustelujen vähittäisestä hävittämisestä. Mutta laajemmin asetti kysy; myksen republikaaiunen "senaattori Borah, senaatin kansainvälisen -politiikan valiokunnan pttfaeenjohta. ja, mauaa Ainerikan ' vailnitnsval-taisiinmista politiibistal Ön sangen ldiBtoi«aa nyt uudelleen lukea puhe, jonka hän niaalisk. 1 p:nä p in WaBhingtonj3.<^ Siinä selitti hän, « t t» Nämä kansakunnat ovat sellaisessa asemassa, että ne sanelevat maailmalle tahtonsa varustelun ja sodan kysymyksissä. Jos ne sopivat varustelutaqfian vähentämisestä, ei niitä uhkaa mikään Vaara ulkoapäin. Mutta on otettava huomioon vieläkin tärkeämpi seikka. K a i k k i nämä vallat ovat juuri sitoutuneet juhlallisiin velvollisuuksiin, etteivät ne koskaan enää etsi kansainvälisten riitojen ratkaisua muilla k u i n rauhallisilla keinoilla, etteivät ne koskaan turvaudu voimaan, etteivät ne koskaan sytytä sotaa kansainvälisten riitoj en ratkaisemiseksi. Lontoon konferenssissa ovat edustettuina kansakunnat, jotka hallitsevat maailmaa j a j o t k a ovat sitoutuneet olemaan sotimatta toisiaan vastaan. Elleivät ne tässä konferenssissa saavuta varustelnjefa vähentämistä, niin tiuskin voidaan toivoa, että dlösuk- (cet joskus maalioin taliii-vat sudtuiiaMmik'ii. Jos varustelujen vähentäminen, tä. män valtavan taistclukoneiston taakan pienentäminen tästä huolimatta osoittautuu mahdottomaksi, n i i n kansat tulevat sangen vähän luottamaan Kelloggin ^sopimukseen j a hallitusten vilpittömyyteen, mikäli on kysymys' aseistariisumisesta- Itse äsiaäsa ei konferenssissa ole kysymyksessä ainbastaann aseistariisuminen vaan kysymys on kansanjoukkojen luottamuksesta hallituksiin. Nykyaikainen kirjal-lisuus on täynnä todisteita kunnioituksen puutteesta auktoriteettejä kohtaani lojaalisuuden puutteesta hallituksia kohtaan kansanjoukkojen taholta. Sanotaan^ et|:ä kommunismi uhkaa l a i l l i s i a hallituksia. Niin, on paljon siihen vaikuttavia syitä. Suurten mullistusten kaudet eivät synny ilman syitä. Yhtenä tärkeimmistä syistä nykyhetkellä on verojen loppumaton kasvaminen, joista 85 pros.' kulu-tetaan varusteluihin, sotien valmisteluun sellaisten kansojen välillä, jotka ovat sitoutuneet olemaan milloinkaan sotimatta toisiaan vastaan. . . Maailman järjes-tetyt sotilaalliset voimat, reservit mukaanluettuina, käsittävät 30 miljoonaa miestä. 30 miljoonaa miestä sellaisten kansojen aseisiin kiitsiiminä, jotka ovat sitoutuneet olemaan sotaa käymättä. Millaist a petollisuutta! Viime vuonna k u luttivat Lontoon konferenssissa edustettuina olevat valtiot miljardin dollaria merivarusteluihin. Y k sistään Yhdysvallat kuluttivat tänä vuonna tähän tarkoitukseen 374 m i l j . dollaria. Maailman kaikki kansakunnat kuluttavat nykyään noin 5 miljardia dollaria aseellisten voimiensa ylläpitoon. iSuun. naton enemmistö näistä menoista lankeaa Lontooseen kokoontuneille kansoille." E t t e i Lontoon konferenssi voinut johtaa, aseista riisumiseen, sen tiesi jokainen pikkulapsikin. Mutta oliko olemassa edes jonkin* laisia nalidöllisaaksia ••ras. telajeo vähenfämiscen Lontoon konferenssin töiden tn-loksena? Sama5.sa " N e w Y o r k Timesin" n u merossa, josta iainasimme Borah^n puheen selostuksen (maaliskuun 2 p :n no.), löydämme lehden Lontoon kirjeenvaihtajan Jamesin sähkösanoman. Vältellen senaattori M a c K e l l a r i a vastaan, joka vaatii Amerikan edustajien poiskutsumista, ellei konferenssissa onnistuta pääsemään varustelujen supistamiseen, k i r j o i t t i James: "Minulle on epäselvää, miten senaattori Mac- K e l l a r voi työntää syyn vain toisten maiden edustajien niskoille, s i l lä onhan tosiseikka, että Amerikan edustajisto lähtee matkalle mukanaan suurin laivastorakenhus-ohjelma, mitä kukaan täällä on esittänyt. Elleivät Yhdysvallat p i dä Kelloggin sopimusta merivarustelujen syitä poistavana tekijänä, n i in miten voi senaattori Kellar vaatia, että muut kansat luottaisivat Kelloggin sopimukseen enemmän kuin amerikalaiset?" " M e tiedämme, että senaattori MacKellar puolustaa Amerikaa t a savertaisuuden periaatteella, mutta Ranska käyttelee turvallisuuden periaatetta, Englanti imperiumin puolustamisen periaatetta j.n.e., j.n.e. Kaikki johtavift samaan, n i m . ettei tule minkäänlaista varustelujen supistamista, koskei ainoakaan tässä konfe. renssissa edustettuina olevista suurvalloista supitta* miseen pyrikään. E i kannata työntää syytä sen t a i tuon niskoille. Kaikki viisi valtaa istuvat samassa venheessä. Amerikalaiset pyrkivät suurempaan so-taiaivamäärään, koska he tahtovat tasavertaisuutta Suurbritannian kanssa. Ranska tahtoo rakentaa enemmän, koska se n y t löytää v a r o j a varustelumenojen suorittamiseen. Italia pyrkii varustelujen Euurentamiseen, koska se haluaa o l la Ranskan veroinen. Japani l u - j i t t a a aseistustaan, koska se haluaa päästä parempaan asemaan Amerikan j a Suurbritannian suhteen. Suurbritannia tarvitsee suu-ren laivaston, koska sillä on suuri valtakunta. Sihteeri Stimson varmaankin toivoo, että senaattori MacKellar ja muut arvostelijat muistaisivat, että Amerika ei voi saavuttaa muiden valtojen varustelujen supistamista suostumatta i t se supistamaan Amerikan varusteluja. Mutta miten voi se saavuttaa tasavertaisuuden Englannin kanssa, ellei varustelujen suurentamisella?" ^ Esitimme tarkoituksellisesti aika jotikon näitä porvariston jotitavlen politiikkojen lausuntoja, mitkä osoittavat, että kaikki jutut — ei ainoastaan aseistariisumisesta, vaan vieläpä varustelujen vähentämisestäkin -— o l i alun alkaen tarkoitettu kansanjoukkojen pettä-miseksi^ Ainoakaan aseistariisu-miskonferenssiin edustajistonsa lähettäneistä valloista ei ajatellut edes varustelujen vähentämistäkään. Kaikkein tunnusmerkillisin-tä on, että Lontoon neuvottelujen koko aikana ei havaittu minkäänlaista sotalaivojen rakennusyhliöit-ten osakkeiden hintojen laskua. E i voida edes sanoa, että konfe. renssi olisi saatu aikaan erikoisessa tarkoituksessa aiheuttaa pasifist i s ia harhaluuloja kansanjoukois.sa. Sillä suurten merlvaltojien hallituksethan tiesivät erinomaisen hyvin, että 2—3 kuukauden kuluttua käy selville, ettei voi o l la puhettakaan mistään vakavasta varustelujen supistamisesta. Koko heidän pasifistinen jutustelunsa oli vain savuverho, jonka takana Amerikan ja Englannin diplomaatit halusivat joukkojen asiaan sekaantumatta määritellä heidän sopimansa va-rustelusuhteet Englannin j a Amer i k an välillä j a tunnustella maaperää liittolaisten värväämiselle. Tämän savuverhon luomisessa auttoivat heitä eniten ne porvarilliset ja sosdem politikoi, jotka eniten muka vaativat varustelujen vähentämistä. K u n Stimson tai T a r d i eu .^anovat muutaman sanan rauhasta, varustelujen vähentämisestä, niin jokai, nen tietää, että se on v a in porvar i l l i s en säädyllisyyden kansainvälisille tavoille maksettu vero, j a kukaan ei ota heidän sanojaan vakavasti. Mutta kun senaattori Borah, joka näyttelee edistykselIistä tai vanha kettu L l o y d George esiintyvät äänekkäinä j a tärisyttävät i l - maa .syyttelemällä tavattomia varusteluja j a j os he vielä o.solttavat, että kansa voi lopultakin kadottaa kän;ivällisyytensä, kun Snowdenit, MacDonaldit kääntyvät radio.^sa kansojen puoleen, ilmoittaen näille todellakin järkyttäviä numeroita asevarustelumenoista, niin heidän onnistuu aiiieuttaa kanganjoukois^ E3 sellainen vaikutelma, että kuli-s. sien takami jotenkin taistellaan va-ruÄfelujen vähentämiseksi, että on jonkinlai.~ta toi%'oa uuden maailmansodan valmistelumenojen .«^upi.-- tamlsesta k8p!taUsti<?tcn ' valtojen taholta. TämiJiän on peliä merkityillä korteilla. Si!lä senaattori Borah, senaatin sen valiokunnan puheenjohtaja, joka j'hdi'.«sä Amerikan hallituksen kanssa laati uuden varusteluohjelman, hän, j o k a on yksi vallassa-olevan republikaanipuolueen johtajista, hän kyllä tietää, missu kala kutee. MacDonald puhuu nyt varustelujen supistamisesta. Mutta juuri hän alkoi v. 1924, lyhyenä valla.^saolonsa aikana, sen uusien risteilijöiden rakentamisen, johon Yhdysvallat vastasivat uudella suunnattomalla rakennusohjelmallaan. Lontoon konferenssi ei hetkeksikään ai/ettanut itselleen varustelujen vähentämisen tehtävää. E i ole puhettakaan siitä, että edes jokukaan suurvalta olisi halunnut varustelujen vähentämistä, mutta että toiset vallat vaatimuksillaan olisivat tehneet mahdottomaksi tämän ohjelman toteuttamisen. Se ylläesitetty tosiseikka, mihin " N ew York Timesin" kirjeenvaihtaja James viittaa, nim. että Amerika t u l i konferenssiin mukanaan ohjelma, jossa oli ainakin 18 risteilijän rakentaminen, tukahuttaa alkuunsa jokai-sen yrityksen laoda sellaist a tarua, että Englannin j a Ameri-kan rehelliset aikomukset varustelujen vähentämisestä olisivat tuhoutuneet Ranskan vastustukseen. Lontoon konferenssin tulokset vahvistavat täydellisesti sen, mitä odotti jokainen, joka huolella ön seurannut viime vuosien imperialistisen kehityksen kulkua, konferenssin valmistelua ja kehitystä. Konferenssi vahvisti Englannin ja Amerikan ennak-kosopimukset, myöntäen edelliselle oikeuden r a kentaa 541,700 tonnia. Yhdysvall o i l le 526,000 tonnia j a Japanille 367,or>0 tonnia. Tämä merkitsee, että Amerikalla j a Englannilla on melkein tasavertainen risteilijulai-vasto. Ja Japani saa hiukan suuremman määrän kuin mitä. Was. bingtonin sopimus edellyttää. Ja ktin ' tiedetään, että Ranska vielä suuremmassa määrässä kuin Japani kieltäytyy hyväksymci^stä sille edellytettyä määrää j a pidätti i t selleen täydellisen toimintavapauden risteilijälaivaston rakentamisessa, ja kun tiedetään, että Italia tulee jännittämään kaikki voimansa, jottei se jäisi jälkeen, niin edessämme on tosiseikkana jättiläismäisen laivastora-kennuskilpailun alkaminen. Tavanmukaisesti nimitetään tä-tä laivastoa "apulaivastoksi", vaikka itse asiassa, kun on kysymys Wa8hrngton-tyyppi8istä 10 tuhannen tonnin laivoista, joilla on .8- tuumaiset tykit, tämä "apulaivas-t o " on mahtava sotalaivasto. Englanti takaa itselleen oikeuden, e l lei Ranskaa .saada luopumaan l a i - vasto.ohjelmansa toteuttamisesta, kohottaa risteilijä- j a muiden varustelujen määrää. Mutta silloin sen perässä tulevat Amerika j a J a pani, mikä edelleen voi aiheuttaa Ranskan taholta lisävarustcluja. Läivdstoasiain ei-ikoistuntija k e n - worthy oli täysin oikeassa, kun hän tämän aavistaen kirjoitti riippumattoman työväenpuolueen äänenkannattajassa "New Leader": "Ja tätä konferenssia nimi-tetjiän aseistariisumiskonfe. renssiksit" Uudesta rakennettaviin laivoihin otetaan tietysti kaikki teknilliset uutuudet, j o i ta on käytetty Saksan risteilijöissä, joiden rakentamisen alkoi Saksan sosdem hallitu.s, mikä kykeni luomaan uuden risteili-jätyypin, jolla on suunnaton t o i . mintasäde j a suunnaton tuliteho. J a näitä uu-iia risteilijöitä koskevia tietoja seurasivat tiedot vedenalaisista, jotka ylittävät kaiken, mitä tähän asti on nähty ja jonka on suunnitellut tunnettu laivanrakentaja prof. P'lamme. Uutta varustekilpailua yrit-tiiä Lontoon konferenssi p«ittää sopimuksella dread-nougbteista ja vedenalaisista. ruplaa ($40,000,000), voidaan täysin korvata 10,000 tonnin r i s t e i l i jöillä. Vanhoillinen " T i m e s " puo. lusti 20,000 tonnin laivoja, muttf^ viimeisen mallin mukaiset dread-noughtit ovat jo y l i 40,000 tonnin kantoisia. Siten selitetään suurvalloille välttämätön ajan voittaminen päätöksen tekoa varten linjalaivojen tyyppiä koskevassa teknillisessä kysymyksessä "varustusten vähentämiseksi". Vielä naurettavampi on veden, alaisia koskeva juttu. Vallat s i toutuvat sodan sattuessa olemaan upottamatta kauppalaivoja ilman varoitusta/ j a turvaamatta matkustajien j a laivamiehistön pelastn. mistä. Mutta sodan koko kokemus osoittaa, että tällaisilla rauhan aikana hyväksytyillä rajoituksilla ei sodan aikana ole pienintäkään merkitystä. Sitäpaitsi on epätietoista, tullaanko tämä sopimus ratifioimaan. Joka tapauksessa c i tällä vedenalaisten tapojen parun-tamisyritykscllu ole mitään takc. mistä varustelujen vähentumisky-symyksen kanssa. Mikäli on kysymys pikkuporvarillisten politiikkojen Ja sosialifascistion kansanjoukoissa herättämistä toiveista, on Lontoon konferenssi siis täydellisesti romahtanut. Kommunistisen sanomalehdistön tehtävä tässä suhteessa on hyvin helppo. Riittää, kun panee vastakkain sen, mitä MacDonaldit' l u pailivat, mitä kirjoitti Saksan sosdem lehdistö — j a ykHinkertaisct tosiseikat, joilla työväenjoukoille osoitetaan, miten ruokottomasti heidän johtajansa heitä harhaan johtivat. Mutta tämän tehtävän lisäksi on kommuniBtisclIa Ichdis. töllä toinenkin yhtä tärkeä tehtävä: paljastaa työväenjoukoille Lontoon konferenasin koko koneisto, mitä merkitsee Englannin, Ameri. kan ja Japanin väliaikainen sopimus j a miksi ei saatu aikaan sopimusta Ranskan j a Italian kanKsa. Näiden seikkojen selvittäminen muodostuu tulevan sodan valmistelukoneiston selvittämiseksi, se muodostuu hahmoittautuvain imperialististen voimien tulevaa maailmansotaa varten sijoittelun selvittämiseksi. Amerika, Englanti j a Japani s i toutuivat vuoteen 193G asti olemaan korvaamatta vanhoja dread-noughteja uusilla, vaikka v : n 192i Washingtonin sopimuksen mukaan niillä olisi oikeus alkaa uu.sien dreadnoughtien rakentaminen vanhentuneiden tilalle jo V. 1931. Tämän päätöksen on aiheuttanut se seikka, että suurilla merivalloilla on syviä epäilyksiä näiden jättiläisten taistelussa tuotU-man hyödyn suhteen. Amiraali Richmond, eräs Englannin etevimmistä mcriasiaintunti-joista, puhui v i i m e vuoden marraK-kuu^ "Time. s i n " kautta siihen suuntaan, että nämä jättiläiset, j o i s ta jokavicn makisaa 80 milj. S|urmasi perheensä jä itsensä hirvittävällä tavalla NBW HAVEN, Conn, kcsäk. 22. — Raymond Sprang, Anslnlasta, voi ellen vaimonsa Ja neljä lastaan ihanaan West Rock puistoon täällä. Juhlimaan parantolasta polspääse-mlstään ja Joutuikin yhfäkklä mur-haamlshulluuden valtaan Ja syöksi koko perheensä alas 400 jalan korkuiselta jyrkänteeltä. Poliisien ja palokuntalaisten ahdistaessa häntä, syöksyi Sprang Itsekin alas kuiluun alempana olevalta kukkulalta. Sprang liikkui nopeasti Juuri kuin vaimonsa Ihaili kaunLsta näköalaa, potkaisten ensin tämän alas, sen Jälkeen kauhistuneet lapset, yhden toisensa perä.stft, Lap.set olivat: Helen. 12 V. Lorelein 7 v,, Raymond 5 v. Ja Donald 3 v.. Raymind oli hengissä, kun 4iänet löydettiin läheltä kukkulan juurta, vaan hän kuoli myöhemmin. Toiset kuolivat hctl. Kymmenet ihmiset joutuivat katsomaan tätä kaameata näytelmää, .sillä kijk-kula näkyy isclrästi Westvnien k a duille. Br. S. J. Mier HAMMASLXXKÄRI Spesialisti tekohampaiden ja kruunujen l ai tossa sekä siltatyöalalla Acme apteekin yläkerrassa Cedar j a Durhara kat. kulmassa P. O. Box 536 Puhelin 52 SUDBURY, ONT. (K Karjanhoitoon m.m. lypsyyn perehtynyt nuorimies haluaa tointa farmille. Vastaukset lähetettävä palkkatarjouk-sineen o.sotteella: (14& NUORIMIES. Box 903, Kirkland Lake, Ont. SUOMALAINEN TALONRAKITAJA antaa kustannusarvioita ja piirustuksia on nähtävänä. Kolmenkymmenen vuoden kokemus. Tavattavana Alex Beck, Vastapäätä meileria 236 SprQca St., Siunbary. * Ont Teemme putkitus- ja lämmitystyötä Myöakin polti.^^epän sekä sähköalaan kuuluvia töitä. Antakaa meidän arvioi<la .seurnnvanne työn. Grant &iiiscock PUHELIN 1056 79 Elm Street, Sudbury. Ont. I. S. SALO _ Kalu- !• kcUoMppI, uk— « B U I S» («•A Uo trulli btUimmtlU. Saari ramt* liBUDiteli. k»UoJ« jja. kalu. |a h»pM UTUia. 192 s. Algona Stratt, Port Arthur - Puh. N. 123t Päakonsulmraslo - koko Canadaa Tarten toozfftMl kaikkia maan viralliselle «do^ttde* selle kuuluvia tehtäviä, imtaa pai^ B«ja matkustusta varten 'kotima*' faan tai muualle. vahviBtaa' Bsia1di> joja. käännSksiä y,m., selvittää M * rintk- ja muita Snomeii IuuualJtl> siin kohdistuvia asioita. < ~ Osoite: Room 918 Consolata General of finlandir 1410 Stanley Street, MonfreaL (Comcr St. Catharine And Stanley) ' AKSELI RAUANHEIUO, - pääkonsuli. Lisäksi on Suomella «dustajiai Canadassa: Konsoli Erick J . iuof^ te. Port Arthur. Ont — Saarimäki, 31» Bay S t , TorontOi Ont. — H. P. Albert Hcrmansoifi 479 Main St, Winnipcg, Man. Thomas Franesi. Box L, Ooppez Cliff, Ont — CharlcB E . MagnQft* ion, 64 Dock S t , Saint Juhn, N.Br — G. W. Tornroo», 651 Howe St» Vancouver. B C r=jf=ir=iir=Jf=l Puhelin 777 Sudbury» Ont Parturiliikkee)rii 7 Durham St. Sndbtiry, Ont* KUNHALUAnE nähdä hyviä kuva esityksiä, tulkaa EIf==Jf=ir=if= Matti Aho Palvelee teitä aina auliisti an^»» nmttitaitoi.sella työllä. Samalla voin myöskin ilmoittaa että habtei» liuHtcn kähcrrystyötä tehdään meillä. Työ ensiluokkainen Ja hinnat kohtuulliset. Barrette & Miitte KAIKENLAISTA TUORETTA LIHAA ' ; ; JAUHOJA JA EEHUJA j Nopea palvelus ! Hearst, Ont. East Wiiidso]rin Saunk auki joka keskiviikko, torstai ja perjantaina kello 1—11 j.p.p. Lauantaina 12—12 j . p . p . John Mekkonen Puhelin Burnside 1831 J. 265 Cadillac St, Wiadsor. Oofc. Miehet pitävät tästä piirakan j kuoresta Valmista sc Purity jauhojen kanssr Kii) i ; i U liri{>. 1'urity jgulioju, >{. f » l i i i l k a U i i U .u<i\ta, Ix liic- « l i o r l p d l d K . Vi kup, k r l i u j l » v c t l ä . S r k / i l l» iatihn ia utiitla, li.nli « b o r f / r n i n ^ j « >it«-r'/ » i k u l kiinii''* •<; ful<<? Iii.-ri')ik.( iiiur'-iH> i l » i , .Sckoila hytin » n t rn k i i i » « . Kulia» nhni-ns, pii. f r n tuikitut kutvona, TiiKi;i " « r(>tijv:j.il kahlrrrn pittjikka^n. Kitkiti^ti rika*ia ktjorU Itttlufr.o.innr, k^yfii j M i f r l f l t H i vinta j d puolrjtvi J / i o f - D » . ViiiHy ..n y-nnukn; rikn«(a j-iuliiia. « l l . n <Tlk<,i,cn . hytii.! t.fkiittv tt'tMiittdmi'^fi'ii, Vurity jdiihoja ynttfi kkyliltii aiiiä v.iliiitiniäa koin muila l o V « l l ) » i a r j l « u - lai ruikjaijbuji. tilein llltru. h<ih<iUu-i 'jhjrlln Vuiily iiulfjhi-Ut'>iihj'f.irj(i%:a, Wrti<:r/i CunaiU l')''Ur Mill» (>>. U n i i l r d , T'/»onlo i U A IM PAJU—Mnlreil I .saan täten arv. yleisölle j a o.stajapiirilIeni Ilmoittaa, että yhä edelleen omistan j a ylläpidän Montrealissa "Scandinavian D i - nin;? Room"-nimiKen ravintolan sekä "Scandinavian Grocery"- nimiKen sekatavarakaupan. Ravintolassani saa a i na hyvää suomalaista ruokaa sekä hyvää kahvia, tupakkaa jne. j a varastoni sckatavarakaupafiaa on kuten ennenkin hyvin-lajiteltu. Kunnioittaen: HJALMAR PAJU Scandinavian Dining , Room. 979 St. Antoine Street. Scandinavian droeary Store. '.967 Sc. Antoine 5tr«»t. MONTREAL. <iUE.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 25, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300625 |
Description
Title | 1930-06-25-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
oikeas. ia M
" O , että u^M
a o s a l t a a n " ^
hm
• ° " tehty
Keski-Ontarion alueen kesäk. 28,29, 30 ja heinäk
asvatustyötä, on o
porvariston
tyÖTäen iä^;
'roinen on ikääi
samalla
^stolle.
ä kieitolain
syytä huomautti*
yksi työväen',
tavutuksia. Sen pa
tarmokkaasti
it työväenluokan
vakijuomieji hö,
a ollut työväeUetäTM
«lukysyn^ys. T y ö ^
'•^tcEia 3iitä. että I
>nnsta vapautuneina
'in taistella yhtei
eränsä puolesta.
kieltolakikysymj,,
i^.t työväenluokalb
joista se ei ttile
1- Työväenluokka .1!
heikkouksista hno,
astele kieltolakia
kannalta eikä T(
symyksenä, niin'
-Varistosta. Viinap,
ishan on kieltolain
iästä siihen, etti^
iojain verottamisell,'
)ioi:a olevaa yal
äenluokan on
-Variston pjikimy
rmokfcaammaUa
Ja niin kanan hin^k,
Jdyttää tätä taistefe
)lustettava.
A H A A
si Suomea Htkkaf
TUKUNINGAä KiOi^
KARKASI
muistetaan joutui
pirtukuningas" Algot
1 kiinni Ruotsissa
sovittiin Ruotsin jV^g
anomaisten kesken
nisestaan Suomeen
Niskaa hl. von
Lsta Suomeen. NisksBi
olivat Jomalan
a saman pitäjän
tarjosi heille
llalliset. pjysl siUen
uuslaitokseen ja sillji
•päsi mereen ja ui;
kan luona erääseen
iva pysäytettiin ja
i t i in ajamaan takai 1
löyti hänet eräästä
ta. •
vietiin tämän jälkesij
laan, jossa häntä"i
karkaus oli järjesteöj;]
Niska sitä kan häzesi
i, joita oli järjestet^:]|
ckaan, m.m. edell
een, eivät olleet
L AIHETTA SOHin
MMENPITEISnir
Canadan Dollarista
lähetyskulut:
lihetyksistä aito 120.00, 60i
Jgbtä ^20.00—*49.99, 80«
S ä $50.00—$79.99 j8
S y k s i s t ä ?80.00-|100.0B
60c jokaiselta seuraavaltft w-sBadalU
dollarilt*. - ^
etykiet $500-00 j « «nta ylot
LnolimatUi' »tiinmaö »tionin»
kö..nom.Khetyk.Uli OVfct U-Qlut
$3.50 lähÄtykselt»;
jien rahaa octetMO. KtUBS
'Bfldasta Smkata. ' '
. lähetykset osotteelto:
VAPAUS,
f Box 69. SUDBURY, OnV
I Uivapilettejä myydään.
Tiedustakaa phettiasioUt»
Iripaodelle ottavat raliaTfilityk-
JTastaari myöskin: ..^.^
PAUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine St.,
Montraal, Qae.
VAPÄVS
\mT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Arthur, OntarK,
Lontoon laiifastotonlerenssi:
Mitä se antoi ja mitä
se
1.
Kirj. KARL RAOEK
SaYorerho liilvaai
AARO KIVINEN
Kirklaad Lake, O n t
JOHN VVORJ
South ^orcuplne. On..
CHARLES HAAPANEN.
{OronBkanppa, Timmihs, Oo|.
:GHN WIRTA,
Broavievr Ave., Toronto, Ont
DAVID HEUN,
paikkakiinnilla Keski-Ontv^öiiii
DSSÄ PILKKAAJAT ISTUVAT"
dosta, että valtion
1 Euperfosfaattit*
ja tehtaiden toii
X Hedmania vastitej
julkisuudessa
ehtaiden toimlmasa 1
eistä ep
itaiden toimiknMMn
1, vuorineuros V.'
TT:lIe ilmolttanat
linisteriö, • jonka
t ovat. on,
i s>7tösten j
itaiden toimlktnauMI
ivisionioikeadelti,'
ia kuluvaa tonkoBM;^
nassaan päätöksöSi
vät esitetyt £
mihinkään
okolahden käräjillä 30. 5. oli
Bvänä syyte Hannes Kasas-t
mtaan jumalan pilkkaamises-
'jonka sanottiin tapahtuneen
joulupakinassa, toista vuot-
Isitten. Syyttäjä vaati rangaistus-
I töftcästä jumalanpilkasta. Vasojaa
väitti, ettei pakinassa ollut
aa ollenkaan ja pyysi lykfcäys-f
kirjallisen vastineen laatimista
Syyttäjä vastusti lyEiäystä.
iloistuin tuomitsi Kasasen r i -
10 luvun 11 $:n mukaan
sanan pilkasta" neljäksi
|ksi vankeuteen.
nen Ilmoitti tyytymättömyyt-
[piatökseen.
OSTI KARJAA SUKLAA^-
PAPERtLLA
tammikuun '9 pö*
mä "aatto" toi
; myöskin hJTia_
toveri Jlolotor
aivan oikein
ole kirjoitetta,
ikumouksellisen
ijhe olisi erotetta
Uankumoukselfiä^
jonkinlaisella '
rämä siirtymnieD Ji
1 toiseen riipF'^
ä. missä määnn
puolueemme
oliittista
vallankumoa
•n jUeetm^l
ettäin pidätettiin Kouvolassa
öostsja Väinö Vatjalainen, k o -
Ktiusankosken Ruotsulasta.
ainen oli v.k. 7 p:nä tehnyt
puksen karjan ostamisesta t a -
etta Taavi Urposelta 'Jaalan
arven kylästä.' Käuppaldii-^
sovittiin 3,800 mk., josta os-totoi
käsirahaa 100 mk. Myö-saapui
Vatjalainen hake-karjaansa
ja: maksoi Urpo-soVifciift
summan' antaen^4
— Fazerin maitosuklaareklaa-
' atmark&asiai keiiuen niitten
V. 1927. painettuja setelei-
«intä antoi takaisin 300 nik.,
T östija hyötyi paitsi k a r j in
• • ^ mk. rahassa.
epäili rahoja j a näytti
«freOeen. joka luki setelistä sä-
Fazerln hienointa maltosok-
Näin selvisi isännälle, että
titä on petetty. Hän teki ilmol-
Tiränomaisille. Vatjalainen
syytteeseen petoksesta.'
"Käjrtämme sanaa "*««i«lJt-riitnminen".
Faremp! ^ olisi
käyttäS^anaa a*ei*tantaminen,
koska oh selvää, että tontöön
konferenssin tuloksena ei voi
b l la kansakuntien' laivastojen
todellinen supifitaminen.'' (A'u-gur
"Fortnigthly Reviev'n"
irtaalisk; nuinerossa.) '
Lontoon konf^rdhssin pitämiseen
johtaneita englantilais-ame-r
i k k a l a i s i a neuvotteluja käytiin —
elleikään aseistariisumisen, niin j o ka
tapauksessa varustelujen vähentämisen
merkeissä. • > '
Siinä lokak. 9 pnä annetut.
j o l l a MacDonald j a Hoover ilmoit-tivat
maailmalle säavnttamastaan
sopimuksesta, viittasivat he siihen,
että Kelloggin sopimtis on tehnyt
sodan Englannin j a Amerikan välillä
"mahdottomaksi ajatellakin"
j a että merivarustelujen "vakava
supistaminen on siitä syystä välttämätön
j a mahdollinen. He kutsuivat
kaikkia muita merivaltoja
ottamaan osaa Lontoon "konferens-sjin
tarkoituksella poistaa tulevaisuudessa
kaikkinaisen kilpällitn
merellä. "Tulevan ' konferenssin
onnistumisen seurauksena tulee
olemaan meriväfuötelöjeh huomattava
väheneiriinert jä —— rtiikä on
yhtä tärkeätä — uusien varustelujen
tulevien ohjelmien supistaminen,
mitkä-Varustelut pälnvastai-sessa
tapauksessa (s.o., ellei konferenssia
pidettäisi tai ellei sillä
olisi menestystä. — K. R.) johtaisivat
loppumattomaan kilpailuva-
T u s t e l u u i i " .
E i tietenkään kannata edes i m -
huäkaan siitä, millaisia tuloksia
konferenssista haltioitunut MacDonald
ennusti. Kaikki hapen p u heensa
olivat oikeita pääsiäissaar.
noja. Mutta ' '
"koncreuin epäonnUtumi.
nen varustelujen vatientä-miskäysymyk
«e«»ä oliti ei
feaeknpää eikä Tahetnpää
kuin täydeIHnen~»oniäIii)us*'.
Tämän johtopäätöksensä perusteluna
kuvasi Borah maailman tilannetta
seuraavalla tavalla:
" S a l l i k a a tarkastella tilannetta,
missä konferenssi kutsuttiin koolle
j a missä se nyt kokoontuu. Konferenssissa
edustettuina olevat kansakunnat
kohtaavat toisensa -— ei
vastustajina, joilla olisi toisiaan
kohtaan epäystävällisiä aikeita.
Konferenssiin kokoontuu sellaisten
kansakuntien edustajia, jotka inaa-ilmansodassa
olivat liittolaisina.
KansakUntift, joilla toisiinsa nähden
on mitä ystävällisimmät aikomukset."
Saksalla ei enää ole lai-
Vastoa eikä armeijaa, jotka olisi
otettava laskuissa huomioon. Itävalta'
on voimaton. Unkari on pal
o i t e l tu . . . Vain voittajat kokoontuivat
Lontooseen.
Elleivät nämä vallat voi to.
pia varustelu jenaa supitta-mitecta,
niin cilloin ei ole
pienintäkään toivoa aseistariisumisesta
tulevaisuadettä.
:annaIIepianoa
ästä profetffliaaö
olesta käytäTifiJ^^
aralia on .
imän silrtym^
uuri poIiittiflöT
niIäL=elIä totaa»
:tämään tämä *
suksetta laS^
i vaihetta
[hin. minö one
isten taistÖ3rf«fi^
le^ joIKnn
iolakon «
imisesta
limitU
unL=;tL=äKa
Ödesä- -
iSL ^»^«'iNVÄÄRENiirinK-
|W8TÄ 254.000 MK. SAALIS-KAHAA
JA 9 VUOTTA
KUElTUSinJONETtA
^»nijSeresn raastuvanoikeuden toi-
«astolla oli v.k. 30 p:nä kuu-
» kerran käsiteltävän syyte-fampereen
neulomo oy : n ent.
'jaa Enok Myöhästä vastaanpa
tuomittiin 20 eri v e k s e l i i -
nyksestä kustakin 8 knukau-kuritus-
riuoneeseen eU ran-
S ^'^^^'ettyinä pidettäväk-
^ j ^ t a kuritushuoneessa j a me-
^ « J^ansalaisluottamukaensa
Jj^^ yii kärsityn vapausran-
' ^ a n . Sen ohella Myöhänen
korvaamaan asianomäi-
^aärennettyjen vekseliä» a*va.
yhteensä 254,6M mk. 5
Tuomittu passitettihi Hä-lääninvakilaan
rangais-
? «S^töönpanoa varten.
I^Tiodeks
niinkin kuivakiskoinen m i^
kfaih HooVer Ifeimasl aselevon
vnosipiuvän julistuksessaan
Ja " v^toomiiksessaan
kongressille kilpaVarustelnn
polttomerkillä
ja vieläpä viittasi hän sellaisiin
epämiellyttäviin tosiseikkoihin kuin
esim. siihen, että Amerikan ai*-
hieija- ja laivästömenot kiiluvana
vuonna ovat 1,146 milj. ruplaa
(57Ö hiilj. doll.) ja ovat nämä iiie-not
suuremmat kuin ainoankaan
toisen, militaristisimmankaan maailman
valtion vastaavat m6not. Täs-tä
veti hän 'jolitöpSätöksen, että
on välttätnätdntä supistaa varusteluja
Xdntöort konferenssissa teti-tävän
sopimuksen pohjalla. Edelleen
selitti hän, että mitä vähemmän
on varusteluja,, sitä parempi.
Hänen sydämelleen on rakkain
kaikkein pienin varusteluohjielmä.
Millaisen laajuuden yarustelumct
not olivat saavuttaneet Englannissa,
siitä kertoi feillbin''herra Snöw-den,
«työväenpuoluÄett rahaministeri,
joka valitteli koko maailmalle
radiossa, että Englannin kansallis-velka
on yli 70 mii jaardia ruplaa
(43 milj. doll.), tänlän velan korkojen
maksu viff 'iJSivittSin ' 1 0
milj. ruplaa -(5 milj. doll.), s.o.
2 miljoonan ihmisen työn, jos otetaan
huomioon englantilaisen työmiehen
tavallinen palkka. Kolme
iiisljasdsaa valtion tuloista uppoaa
valtiovelan nräksuun ja . kansallL
peen puolustukseen, selitteli Snow-den
katkera^stt '
Snowdanta - säesti Lloyd
' George,' joka parlamentissa
selitti, etta on lopaliakin etsittävä*
jotdpniamen . nlos-piäsy
tilanteesta; ' '
"Genevessä kokoontuu varustelujen
vähentämiskomissionL Mitä se
on tehnyt? E l mitään! Se öh' mitä
suorinta ilveilyä. Mutta mehän
lujpäsimme maailmalle BufAstavflm-mö
varosteldt turvallisuutemme
etujen sallimaan määrään." Hän
meni niin pitl^lle, että pani vastalauseensa
Kansainliiton komissibq^
halveksivaa suhtautumista vastaan
Litvinovin' ehdbtdksiin ' nähden^
jotka tämä Neuvostoliiton nimessä
esitti varustelujen vähittäisestä hävittämisestä.
Mutta laajemmin asetti kysy;
myksen republikaaiunen "senaattori
Borah, senaatin kansainvälisen -politiikan
valiokunnan pttfaeenjohta.
ja, mauaa Ainerikan ' vailnitnsval-taisiinmista
politiibistal Ön sangen
ldiBtoi«aa nyt uudelleen lukea
puhe, jonka hän niaalisk. 1
p:nä p in WaBhingtonj3.<^ Siinä selitti
hän, « t t»
Nämä kansakunnat ovat sellaisessa
asemassa, että ne sanelevat
maailmalle tahtonsa varustelun ja
sodan kysymyksissä. Jos ne sopivat
varustelutaqfian vähentämisestä,
ei niitä uhkaa mikään Vaara
ulkoapäin. Mutta on otettava huomioon
vieläkin tärkeämpi seikka.
K a i k k i nämä vallat ovat juuri
sitoutuneet juhlallisiin velvollisuuksiin,
etteivät ne koskaan enää
etsi kansainvälisten riitojen ratkaisua
muilla k u i n rauhallisilla keinoilla,
etteivät ne koskaan turvaudu
voimaan, etteivät ne koskaan
sytytä sotaa kansainvälisten riitoj
en ratkaisemiseksi. Lontoon konferenssissa
ovat edustettuina kansakunnat,
jotka hallitsevat maailmaa
j a j o t k a ovat sitoutuneet olemaan
sotimatta toisiaan vastaan.
Elleivät ne tässä konferenssissa
saavuta varustelnjefa
vähentämistä, niin tiuskin
voidaan toivoa, että dlösuk-
(cet joskus maalioin taliii-vat
sudtuiiaMmik'ii.
Jos varustelujen vähentäminen, tä.
män valtavan taistclukoneiston taakan
pienentäminen tästä huolimatta
osoittautuu mahdottomaksi,
n i i n kansat tulevat sangen vähän
luottamaan Kelloggin ^sopimukseen
j a hallitusten vilpittömyyteen,
mikäli on kysymys' aseistariisumisesta-
Itse äsiaäsa ei konferenssissa
ole kysymyksessä ainbastaann
aseistariisuminen vaan kysymys on
kansanjoukkojen luottamuksesta
hallituksiin. Nykyaikainen kirjal-lisuus
on täynnä todisteita kunnioituksen
puutteesta auktoriteettejä
kohtaani lojaalisuuden puutteesta
hallituksia kohtaan kansanjoukkojen
taholta. Sanotaan^ et|:ä
kommunismi uhkaa l a i l l i s i a hallituksia.
Niin, on paljon siihen vaikuttavia
syitä. Suurten mullistusten
kaudet eivät synny ilman syitä.
Yhtenä tärkeimmistä syistä
nykyhetkellä on
verojen loppumaton kasvaminen,
joista 85 pros.' kulu-tetaan
varusteluihin,
sotien valmisteluun sellaisten kansojen
välillä, jotka ovat sitoutuneet
olemaan milloinkaan sotimatta toisiaan
vastaan. . . Maailman järjes-tetyt
sotilaalliset voimat, reservit
mukaanluettuina, käsittävät 30
miljoonaa miestä. 30 miljoonaa
miestä sellaisten kansojen aseisiin
kiitsiiminä, jotka ovat sitoutuneet
olemaan sotaa käymättä. Millaist
a petollisuutta! Viime vuonna k u luttivat
Lontoon konferenssissa
edustettuina olevat valtiot miljardin
dollaria merivarusteluihin. Y k sistään
Yhdysvallat kuluttivat tänä
vuonna tähän tarkoitukseen 374
m i l j . dollaria. Maailman kaikki
kansakunnat kuluttavat nykyään
noin 5 miljardia dollaria aseellisten
voimiensa ylläpitoon. iSuun.
naton enemmistö näistä menoista
lankeaa Lontooseen kokoontuneille
kansoille."
E t t e i Lontoon konferenssi voinut
johtaa, aseista riisumiseen, sen
tiesi jokainen pikkulapsikin. Mutta
oliko olemassa edes jonkin*
laisia nalidöllisaaksia ••ras.
telajeo vähenfämiscen Lontoon
konferenssin töiden tn-loksena?
Sama5.sa " N e w Y o r k Timesin" n u merossa,
josta iainasimme Borah^n
puheen selostuksen (maaliskuun 2
p :n no.), löydämme lehden Lontoon
kirjeenvaihtajan Jamesin sähkösanoman.
Vältellen senaattori
M a c K e l l a r i a vastaan, joka vaatii
Amerikan edustajien poiskutsumista,
ellei konferenssissa onnistuta
pääsemään varustelujen supistamiseen,
k i r j o i t t i James: "Minulle on
epäselvää, miten senaattori Mac-
K e l l a r voi työntää syyn vain toisten
maiden edustajien niskoille, s i l lä
onhan tosiseikka, että Amerikan
edustajisto lähtee matkalle
mukanaan suurin laivastorakenhus-ohjelma,
mitä kukaan täällä on
esittänyt. Elleivät Yhdysvallat p i dä
Kelloggin sopimusta merivarustelujen
syitä poistavana tekijänä,
n i in miten voi senaattori Kellar
vaatia, että muut kansat luottaisivat
Kelloggin sopimukseen enemmän
kuin amerikalaiset?"
" M e tiedämme, että senaattori
MacKellar puolustaa Amerikaa t a savertaisuuden
periaatteella, mutta
Ranska käyttelee turvallisuuden
periaatetta, Englanti imperiumin
puolustamisen periaatetta j.n.e.,
j.n.e. Kaikki johtavift samaan, n i m .
ettei tule minkäänlaista varustelujen
supistamista, koskei
ainoakaan tässä konfe.
renssissa edustettuina olevista
suurvalloista supitta*
miseen pyrikään.
E i kannata työntää syytä sen t a i
tuon niskoille. Kaikki viisi valtaa
istuvat samassa venheessä. Amerikalaiset
pyrkivät suurempaan so-taiaivamäärään,
koska he tahtovat
tasavertaisuutta Suurbritannian
kanssa. Ranska tahtoo rakentaa
enemmän, koska se n y t löytää v a r
o j a varustelumenojen suorittamiseen.
Italia pyrkii varustelujen
Euurentamiseen, koska se haluaa
o l la Ranskan veroinen. Japani l u -
j i t t a a aseistustaan, koska se haluaa
päästä parempaan asemaan
Amerikan j a Suurbritannian suhteen.
Suurbritannia tarvitsee suu-ren
laivaston, koska sillä on suuri
valtakunta. Sihteeri Stimson varmaankin
toivoo, että senaattori
MacKellar ja muut arvostelijat
muistaisivat, että Amerika ei voi
saavuttaa muiden valtojen varustelujen
supistamista suostumatta i t se
supistamaan Amerikan varusteluja.
Mutta miten voi se saavuttaa
tasavertaisuuden Englannin
kanssa, ellei varustelujen suurentamisella?"
^
Esitimme tarkoituksellisesti
aika jotikon näitä porvariston
jotitavlen politiikkojen
lausuntoja,
mitkä osoittavat, että kaikki jutut
— ei ainoastaan aseistariisumisesta,
vaan vieläpä varustelujen vähentämisestäkin
-— o l i alun alkaen
tarkoitettu kansanjoukkojen pettä-miseksi^
Ainoakaan aseistariisu-miskonferenssiin
edustajistonsa lähettäneistä
valloista ei ajatellut
edes varustelujen vähentämistäkään.
Kaikkein tunnusmerkillisin-tä
on, että Lontoon neuvottelujen
koko aikana ei havaittu minkäänlaista
sotalaivojen rakennusyhliöit-ten
osakkeiden hintojen laskua.
E i voida edes sanoa, että konfe.
renssi olisi saatu aikaan erikoisessa
tarkoituksessa aiheuttaa pasifist
i s ia harhaluuloja kansanjoukois.sa.
Sillä suurten merlvaltojien hallituksethan
tiesivät erinomaisen hyvin,
että 2—3 kuukauden kuluttua käy
selville, ettei voi o l la puhettakaan
mistään vakavasta varustelujen supistamisesta.
Koko heidän pasifistinen
jutustelunsa oli vain savuverho,
jonka takana Amerikan ja
Englannin diplomaatit halusivat
joukkojen asiaan sekaantumatta
määritellä heidän sopimansa va-rustelusuhteet
Englannin j a Amer
i k an välillä j a tunnustella maaperää
liittolaisten värväämiselle.
Tämän savuverhon luomisessa
auttoivat heitä eniten
ne porvarilliset ja sosdem
politikoi, jotka eniten muka
vaativat varustelujen vähentämistä.
K u n Stimson tai T a r d i eu .^anovat
muutaman sanan rauhasta, varustelujen
vähentämisestä, niin jokai,
nen tietää, että se on v a in porvar
i l l i s en säädyllisyyden kansainvälisille
tavoille maksettu vero, j a kukaan
ei ota heidän sanojaan vakavasti.
Mutta kun senaattori Borah,
joka näyttelee edistykselIistä
tai vanha kettu L l o y d George esiintyvät
äänekkäinä j a tärisyttävät i l -
maa .syyttelemällä tavattomia varusteluja
j a j os he vielä o.solttavat,
että kansa voi lopultakin kadottaa
kän;ivällisyytensä, kun Snowdenit,
MacDonaldit kääntyvät radio.^sa
kansojen puoleen, ilmoittaen näille
todellakin järkyttäviä numeroita
asevarustelumenoista, niin heidän
onnistuu aiiieuttaa kanganjoukois^
E3 sellainen vaikutelma, että kuli-s.
sien takami jotenkin taistellaan va-ruÄfelujen
vähentämiseksi, että on
jonkinlai.~ta toi%'oa uuden maailmansodan
valmistelumenojen .«^upi.--
tamlsesta k8p!taUsti0 tonnia. Tämä merkitsee,
että Amerikalla j a Englannilla on
melkein tasavertainen risteilijulai-vasto.
Ja Japani saa hiukan suuremman
määrän kuin mitä. Was.
bingtonin sopimus edellyttää. Ja
ktin ' tiedetään, että Ranska vielä
suuremmassa määrässä kuin Japani
kieltäytyy hyväksymci^stä sille
edellytettyä määrää j a pidätti i t selleen
täydellisen toimintavapauden
risteilijälaivaston rakentamisessa,
ja kun tiedetään, että Italia
tulee jännittämään kaikki voimansa,
jottei se jäisi jälkeen, niin
edessämme on tosiseikkana
jättiläismäisen laivastora-kennuskilpailun
alkaminen.
Tavanmukaisesti nimitetään tä-tä
laivastoa "apulaivastoksi", vaikka
itse asiassa, kun on kysymys
Wa8hrngton-tyyppi8istä 10 tuhannen
tonnin laivoista, joilla on .8-
tuumaiset tykit, tämä "apulaivas-t
o " on mahtava sotalaivasto. Englanti
takaa itselleen oikeuden, e l lei
Ranskaa .saada luopumaan l a i -
vasto.ohjelmansa toteuttamisesta,
kohottaa risteilijä- j a muiden varustelujen
määrää. Mutta silloin
sen perässä tulevat Amerika j a J a pani,
mikä edelleen voi aiheuttaa
Ranskan taholta lisävarustcluja.
Läivdstoasiain ei-ikoistuntija k e n -
worthy oli täysin oikeassa, kun
hän tämän aavistaen kirjoitti riippumattoman
työväenpuolueen äänenkannattajassa
"New Leader":
"Ja tätä konferenssia nimi-tetjiän
aseistariisumiskonfe.
renssiksit"
Uudesta rakennettaviin laivoihin
otetaan tietysti kaikki teknilliset
uutuudet, j o i ta on käytetty Saksan
risteilijöissä, joiden rakentamisen
alkoi Saksan sosdem hallitu.s, mikä
kykeni luomaan uuden risteili-jätyypin,
jolla on suunnaton t o i .
mintasäde j a suunnaton tuliteho.
J a näitä uu-iia risteilijöitä koskevia
tietoja seurasivat tiedot vedenalaisista,
jotka ylittävät kaiken, mitä
tähän asti on nähty ja jonka
on suunnitellut tunnettu laivanrakentaja
prof. P'lamme.
Uutta varustekilpailua yrit-tiiä
Lontoon konferenssi
p«ittää sopimuksella dread-nougbteista
ja vedenalaisista.
ruplaa ($40,000,000), voidaan täysin
korvata 10,000 tonnin r i s t e i l i jöillä.
Vanhoillinen " T i m e s " puo.
lusti 20,000 tonnin laivoja, muttf^
viimeisen mallin mukaiset dread-noughtit
ovat jo y l i 40,000 tonnin
kantoisia. Siten
selitetään suurvalloille välttämätön
ajan voittaminen
päätöksen tekoa varten linjalaivojen
tyyppiä koskevassa
teknillisessä kysymyksessä
"varustusten vähentämiseksi".
Vielä naurettavampi on veden,
alaisia koskeva juttu. Vallat s i toutuvat
sodan sattuessa olemaan
upottamatta kauppalaivoja ilman
varoitusta/ j a turvaamatta matkustajien
j a laivamiehistön pelastn.
mistä. Mutta sodan koko kokemus
osoittaa, että tällaisilla rauhan
aikana hyväksytyillä rajoituksilla
ei sodan aikana ole pienintäkään
merkitystä. Sitäpaitsi on epätietoista,
tullaanko tämä sopimus
ratifioimaan. Joka tapauksessa c i
tällä vedenalaisten tapojen parun-tamisyritykscllu
ole mitään takc.
mistä varustelujen vähentumisky-symyksen
kanssa.
Mikäli on kysymys pikkuporvarillisten
politiikkojen
Ja sosialifascistion kansanjoukoissa
herättämistä toiveista,
on Lontoon konferenssi
siis täydellisesti romahtanut.
Kommunistisen sanomalehdistön
tehtävä tässä suhteessa on hyvin
helppo. Riittää, kun panee vastakkain
sen, mitä MacDonaldit' l u pailivat,
mitä kirjoitti Saksan sosdem
lehdistö — j a ykHinkertaisct
tosiseikat, joilla työväenjoukoille
osoitetaan, miten ruokottomasti
heidän johtajansa heitä harhaan
johtivat. Mutta tämän tehtävän
lisäksi on kommuniBtisclIa Ichdis.
töllä toinenkin yhtä tärkeä tehtävä:
paljastaa työväenjoukoille Lontoon
konferenasin koko koneisto,
mitä merkitsee Englannin, Ameri.
kan ja Japanin väliaikainen sopimus
j a miksi ei saatu aikaan sopimusta
Ranskan j a Italian kanKsa.
Näiden seikkojen selvittäminen
muodostuu tulevan sodan valmistelukoneiston
selvittämiseksi, se
muodostuu hahmoittautuvain imperialististen
voimien tulevaa maailmansotaa
varten sijoittelun selvittämiseksi.
Amerika, Englanti j a Japani s i toutuivat
vuoteen 193G asti olemaan
korvaamatta vanhoja dread-noughteja
uusilla, vaikka v : n 192i
Washingtonin sopimuksen mukaan
niillä olisi oikeus alkaa uu.sien
dreadnoughtien rakentaminen vanhentuneiden
tilalle jo V. 1931. Tämän
päätöksen on aiheuttanut se
seikka, että suurilla merivalloilla
on
syviä epäilyksiä näiden jättiläisten
taistelussa tuotU-man
hyödyn suhteen.
Amiraali Richmond, eräs Englannin
etevimmistä mcriasiaintunti-joista,
puhui v i i m e vuoden marraK-kuu^
"Time. s i n " kautta siihen
suuntaan, että nämä jättiläiset,
j o i s ta jokavicn makisaa 80 milj.
S|urmasi perheensä jä
itsensä hirvittävällä
tavalla
NBW HAVEN, Conn, kcsäk. 22. —
Raymond Sprang, Anslnlasta, voi ellen
vaimonsa Ja neljä lastaan ihanaan
West Rock puistoon täällä.
Juhlimaan parantolasta polspääse-mlstään
ja Joutuikin yhfäkklä mur-haamlshulluuden
valtaan Ja syöksi
koko perheensä alas 400 jalan korkuiselta
jyrkänteeltä. Poliisien ja
palokuntalaisten ahdistaessa häntä,
syöksyi Sprang Itsekin alas kuiluun
alempana olevalta kukkulalta.
Sprang liikkui nopeasti Juuri kuin
vaimonsa Ihaili kaunLsta näköalaa,
potkaisten ensin tämän alas, sen Jälkeen
kauhistuneet lapset, yhden toisensa
perä.stft, Lap.set olivat: Helen.
12 V. Lorelein 7 v,, Raymond 5 v.
Ja Donald 3 v.. Raymind oli hengissä,
kun 4iänet löydettiin läheltä kukkulan
juurta, vaan hän kuoli myöhemmin.
Toiset kuolivat hctl. Kymmenet
ihmiset joutuivat katsomaan
tätä kaameata näytelmää, .sillä kijk-kula
näkyy isclrästi Westvnien k a duille.
Br. S. J. Mier HAMMASLXXKÄRI
Spesialisti
tekohampaiden ja kruunujen l ai
tossa sekä siltatyöalalla
Acme apteekin yläkerrassa
Cedar j a Durhara kat. kulmassa
P. O. Box 536 Puhelin 52
SUDBURY, ONT. (K
Karjanhoitoon
m.m. lypsyyn perehtynyt nuorimies
haluaa tointa farmille. Vastaukset
lähetettävä palkkatarjouk-sineen
o.sotteella: (14&
NUORIMIES.
Box 903, Kirkland Lake, Ont.
SUOMALAINEN
TALONRAKITAJA
antaa kustannusarvioita ja piirustuksia
on nähtävänä. Kolmenkymmenen
vuoden kokemus. Tavattavana
Alex Beck,
Vastapäätä meileria
236 SprQca St., Siunbary. * Ont
Teemme putkitus- ja
lämmitystyötä
Myöakin polti.^^epän sekä sähköalaan
kuuluvia töitä. Antakaa meidän
arvioi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-25-03