1930-12-12-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
miVEIJlT 4siamiehillemme. osastoille sekä muille liike-evillemme on lähetetty tSot^ keidän Va-löudelle olevasta tilivelastaan Vs^a«s tMi tällä Jetkellä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, io- " 1 olisimme hyvin kiitölKset, jos^asiaiiBeket ^ etuttavamme v o i j a t saorittaa tSvelkaiisa Icnnen joulukiHB* Ic^iia, jdloin teJNiaän viro-täinen tilinpäätös. Tämä ei ©fe t a v ^ s en ollinen huomautus, vara Fälia-ah^gosta joh-anut pyyntö. Jäämme odottämaaii suorituksia, e n n en joulu k. l o p p u a , LIIKKEENHOITAJA. r w « - ^ . - - AHAA S U O M E E N »SuomeBMrkk? h a a l i l l a . Ohjelmassa tulee olemaan puheita, runoja, näytelmä ja paljon muuta. Tulot iltamista t u levat puolustusliitolle. Seuratkaa tarkemmin paikallisista ilmotuksis-ta. Joulupäivänä on osaston näyttämöllä merkille pantava ensi-ilta. S i l l o in esitetään kuuluisuutta saa vuttanut venäläinen kappale " V i ha j j a rakkaus". Seikkaperäisempi se-lostelu tuonnempana. — ? s u o j i i n , - j o k a on kokonaan riittämätön sille yleisömäärälle, jok; täöä kertaa laifckaköBnallafflmi asuu. PaikkaknnnaUamme toimii ufeeampia- eri osastoja j a ala-osas to ja, joista haomattavin on SJ:n osastOi Osasto ylimääräisessä ko-koöksess^ n joku aika- takäpeinn teki hyvän j a ratkaisevan päätöksen haalihuoneuston rakentamisek fi lähitulevaisuudessa tälleiin far- .miasutusalueelle. Rakennustoimikunta valittiin, j oka laatii piirustukset j a vie asiaa eteenpäin. Ra- [•kennustoimikunta SJ:n osaston johtokunnan kanssa on ollut vilkkaassa vuorovaikutuksessa, koko uksia o n pidettj' ja asiasta on keskusteltu, joten \*armuudella jr \'oimme sanoa, e t t i ensi kesänä meiltä on oma haali. Alaosastojen Ja puoluetovereiden pitää ottaa tämä asia oikein sydämen asiaksi ja "yksi kaikkien j a kaikki yhden puolesta" käydä käsiksi haalin huoneuston rakennuspuuhiin, niin 5iUoin "kesä kauniimpi koittaa meiflekin k e r t a " . . . Pois velttous ja yksHöpyyteet! Käykäämme k i i siksi \-allankumouksen rakennustyöhön j a viekäämme omalta koh-daltamfne punaista taistelulippup eteenpäin, eteenpäin s i k s i , kunnes voitto, työväenluokan voitto on lopulta saavutettu. Taistelumielin — Puna.veikko. fflUKAN iOSTQRIM 4 Donin aroilla ennen vain villihe-vosparvet ja kymmentuhantiset lam-maslauniat k a 1 m u k k ipaunenineeu k u l j e s k e l i ja arokurki saalls-p^ rj-dyÄelL Mikään el JCanadan Dollarista Tehkää lähetrkset osotteella: VAPAUS, Box 69, SUDBURY. ONT, Saomen rahaa ostetaan. Kurssi |j»48 sadasta Smk :sta. Laivapilettejä myydSaHr. Tiedustakaa vitettiaiiaiia lallanidn ymmärtää, että "me em-lie ole sellaisia kuin nuo toiset.' -Tarftion työläiset ansaitsevat tun-jjtuksen teostaan. , .Joalukuun 8 p. i l t a n a oli pikku- Ifelilla ainutlaatuinen iltama. Ih. dä oli tilaisuudessa y l i 500 hen- , joten se " p i k s u h a a l i " ci niin Itohan pieni ole. Iltamat oli jär-työttömien järjestön kes- ^komitean taholta ja hyväksi Ifjjelman oli järjestänyt työttö-laien järjestön se joukko, jota laremmat ihmiset" nimittävät jät-ijoukoksi. Ohjelmassa oli puhei. englannin j a suomen kielellä, lotsalaisilta tovereilta oli erit-im hyvin järjestetty esitys näinä , ^ 1 ^ ^ t^ipahtuvasta työttömien re- >cra3fnisesta j a niiden nöyryyt. 'sestä^v^ virkavallan puolelta Sdttokunta' soitteli useampia kap-pleita j a uutta täällä oli tällä punapuseroiden k o l l e k t i i v i - Bt esitykset. Ohjelma loppui k o i - Ötiiviseen puheeseen ja yleisön knlaessa lopuksi Kansainvälisen, liitos vaan pojat hommistanne tootkaa toistenkin tuvan täyteinen tinsäinvälinen työläisten joukko, meidän itsemme, "jätkien" tc-ä affitatsioni on se mikä tehoo isveriinkin. Emi viikon ajalla jonakin ilta-k panee täkäläisen Intern. Co-op jnppojen henkilökunta toimeen | t a B a i ^ F o r ^ ^ W i l l i ^ ^ Wanup, Ont. Kerronpa muutamalla sanalla niistä pyrkinjyksistä, riennoista ja touhuista, mitä me maaseudun asukkaat kaikessa hiljaisuudessa järjestämme. Elämä täällä Wä-nupissa viimeksi kuluneitten kuukausien aikana on ollut tavallista vilkkaampaa, niin paikkakuntani-, me asutuksen kasvamisen suhteen k u i n työväen järjestötoiminnan vilkastumisenkin kannalta. En tiedä onko se Canadan "ikulta-aika" s i i . hen ollut osaltaan vaikuttamassa vai onko se maanviljelykseen palava innostus, joka ajaa suuremmista lii-Ackeskuksista perheitä ja jopa yksinäisiä nuoria miehiäkin tänne syrjäiselle favniikontrille koettamaan jotakin elämisen mahdollisuutta henkensä ylläpitämiseksi. Osa On mennyt kauaksi mct-sään, " p i i t a n n u t " siellä kämpän itselleen ja pätsäilee siellä. Osa taasen on sijoittautunut farmeille maanviljelystöihin ja ottaa Canadan "hyvää aikaa" sillä tavalla. M u t t a huono-aika tuo aina jotakin hyvääkin tullessaan. Se järjestää järjestymättömät. Herättää luokkatietoisuuden ja kasvattaa työväen solidaarisuutta. Niinpäi ilahduttavana esimerkkinä voimme todeta, että osaatotoi. minta j a puoluetyö oraan aatteemme eteenpäin viemiseksi on huomattavasti vilkastunut paikkakunnallamme. Siitä on selvänä todisteena ne monen monet repäisevät iltamat ja kctkoukset, joita viime aikoina on järjestetty. Vertailun vuoksi mainittakoon vaan kirjalli-suusiltania j a aluetoimikunnan järjestämä v i e r a i l u - I l t a m a ,— ne o li vat kerrassaan loistavat, riiin osanottonsa kuin ohjelrhansakin puolesta. Hankaluutta iltamajärjestelyl-le tuottaa vaan se, .kun meillä e; ole vielä omaa haalia, johon voi. simme kokoontua keskustelemaan luokkamme tärkeistä kysy-rayksistä. vaan täytyy tyytyä koulun pieniin Lappi, Ont Järjestöasioista. Tällä kulmalla kiersi maa- ja metsätyöläisten union ja samalla Vapauden asioilla t..k. alkupäivinä tov. Yrjö P i i : - viö. Ja oli L . A . W. I. union osaston perustava kokous V. Tason luorta t.k. 4- päivän iltana, jossa todettiin, että tällä kertaa on tällä paikkakunnalla noin 10 union j i i - sentä (vaikka toistan jäsenmaksut ovat jälessä), joten päätettiin pe-rustaa maa- j a metsätyöläisten union Lapin j a Jacquesin yhteinen osasto. Samalla valittiin osastolle sihteeri. Enempi järjestely jätett i in seuraavaan osaston kokoukseen, joka pidetään V. Koivurannan luona t.k. 21 pnä klo 3, johon on jokaisen paikkakunnalla olevan jäsenen ja jäseneksi aiko. van saavuttava muistaen että järjestyneelle työläiselle kuuluu muut a k in ei vain maksaa jäsenmaksunsa. Tov. Wirta puhui Lapin koul u l l a t.k. 2 p., vaan oli kuulijoita hyvin vähän. Puheen lopussa kesk u s t e l t i in puheen johdosta, etenkin opintokerhon tarkoituksesta ja joukkoesityksistä iltamatilaisuuk-sis. sa y.m. Tov. AVirran puhe oli aivan täysiarvoinen ja on siinä paljon oppimista meilläkin, kun vain muistetaan tehtävämme jokainen eikä luoteta vain johonkin sattumaan. Siis pankaa jokainen toveri tälläkin paikkakunnalla mieleenne että jokaisen tietoisen työläisen velvollisuus on tehdä työtä joukr kojen sisällä eikä levätä laaker e i l l a. Työhommat ovat aina melkein nollassa. p-Melinjan hakkaus' bn alettu itä-Corhamissa, vaan sinnekään ei oteta töihin muita kuin maan kansalaisia; on huhuja, että aletaan ottamaan toisia farmareita, vaan ei tiedä ennenkuin näkee. Vapaudelle on saatu ainakin 3 uutta tilaajaa, joten on sekin asia niinkuin vähän eteenpäin menossa-kun vaan nyt saisi vauhtia lisättyä. Taisteluterveisin Kirjeenvaihtaja. taan I häirinnyt siiloin aaviKon rauhaa, ei väsjmyt matkamies, el talonpoika kuokkineen j a auroineen eikä mat-kustajain rattaat llauhaisaa. oli aron elämä. Rauhassa kas\-aa rehotti kuin metsä "aroburjaani", antaen suojaa nelteiltä k a l m u ^ p a t - mehiUe. Maaporhot Sherevtsovit. Trubets-koit, Sultan-Kirejevit. Pishvanovit y.m. viettivät loistavaa elämää k a r - jalaumojensa tuottamilla voitoilla, maksaen kalmukkipaimenilleen nais p a i k k o j a . Eivät he viitsineet huolehtia maan viljelyskuntoon saattamisesta, luonnonrikkauksien hyväk-seenfcäyttämisestä, vaan pitivät edullisina käyttää aavikkoja luonnontilassa. Silmänkantamattomiin, tuhansien kilometrien alat kuohkeata multaa kasvoi villiä piikkiruohoa Ja kaiken karvaista burjaania. aro a n toi hyvää heinää kymmentuhantisille karjalaumoille, purot ja joet juomaveden... T u l i Lokakuu, pyyhkäisi tieltään maaporhot ja tyhjäntoihtiittajat, J Känsäkourainen työläinen otti vallan käsiinsä ja alkoi järjestellä asioita hyödykseen. Entistä villiä aroa alettiin vähitellen muokkailla^ k u l t tuuriseksi maanviljelysalaksi. K a ! - mukkipaimenet j a muu maaköyhä-listö alkoi perustaa artteleita, koo-peratiiveja ja kommuneja entisille maaparoonlen tiluksille, luoda uutta elämää aavikoille. Hevillä ei tämä laatuun käynyt, entiset loiselä-jät alkoivat tulisella kiireellä kok o i l la voimia kukistaakseen känsäkourien vallan. SjTityi ankara taistelu elämästä ja kuolemasta. K i i h - kei'sti taistelivat kalmukkipaimenet j a ' kasakkakurjalifito hampaisnn saakka asestettua armeijaa vastaan. Joukko toisensa perään järjestäytyivät porvariston selän taaksep p u - nasissit, tuottaen tuhoa valkolahta-rien armeijalle. 14000 punasissiä nousi Salskin piirissä Neuvostovaltaa puolustamaan, se joukico jo Jotakin merkitsee Venäjän J:artalla. Syntyi 1 punainen ratsuarmelja tov. Budjdnnyin 7-miehisestä ratsusissi-joukosta, joka kykeni osoittamaan koko maailmalle, mihin pystyy Neuvostovallan ratsujoukko. Veliko- Knjaseskajan asema j a i.so kasakka-kylä oli kolme eri kertaa punaisten ja valkoisten käsissä, kolme kertaa taLsteltiin sen edustalla, satoja parhaita urhoja kaatui Veliko —• Knjaseskajan taisteluissa, lopulta kumminkin antoivat punasissit ratkaisevan iskun kenraalien armeijalle, antacji Veliko—Knjaseskajalle uuden niminen. Proletarskaja. Saatuaan neuvostovallan pystytetyksi ja rauhallisen aseman turvatuksi .ryhtyivät entiset punasissit ja- armeijasta vapautuneet sotilaat rauhalliseen työhön. Pen:stettiin maatalouskommuuneja, Zaveti Iljits-ja, Krasnyi Partisan, Proletarskaja Pobeda. Novaja Shisnj, K a r l Marx. K a r l Liebknecht, Putj Pravdi y.m., kolme viimeistä Salskin eteläisim-pään nurkkaan. Valkeata oli tyhjin käsin alkaa rakentaa uutta tuntematonta kollektiivista taloutta. Puute- oh vetovoimasta, ruokatarpeista, työkaluista y.m. Vaikeudet vaativat suurta uhrautuvaisuutta, mutta kom-munaardien mielet eivät lannistuneet. Kommuunit kasvoivat ja n i i den aineellinen asema lujittui vuosi vuodelta., Kahdeksatta, vuotta kulkiessa yhtyivät kommuunit Karl Marx ja Karl Liebknecht isoksi maatalouskollektiiviksi Mailman Lo. kakuu vetäen siihen mjiös jTupäris-töu talonpoikaiston. Nykyään on kolektiivilla maata y l i 17000 ha. tämän vuoden kylvöala yli 7000 ha. Väkiluku On kolmatta tuhatta henkeä. Kollektiivilla on 14 traktoria, 7 höyrypuimakonelia, moottorimyl-ly. voi- ja juustotehdas, tllUtehdas ym. Puoli miljoonaa puutaa vehnää antaa kollektiivi Jo tänä vuonna valtiolle ja kymmenien tuhansien ruplien arvosta hy\'i3 espanjalaisia villoja y.m. maataloustuotteita. 3e pystyy osoittamaan talonpoikaistolle mitä etuisuuksia on isosta kollektii- :Vise3ta maataloudesta. Kahdeksan kilometria itäänpäin Karl Marxin ^^kommuunista perustettiin samana 1922:na vuonna maatalouskommuuni Kylväjä. Kylväjän perustajat eivät olleet näitä aromaisemia verisellä taistelulla ^ lunastamassa, he olivat kaukana kapltalistimaailmas-sa silloin. Saatuaan kuulla, että Venäjän työtätekevät ovat ottaneet vallan käsiinsä ja alkaneet rakentaa omaa työläi.<;ten ja talonpoikain sosialistista neuvostovaltaa, he mj-ös halusivat olla osallisina siinä r a kennustyössä. Tämä halu kasvoi mahtavaksi liikkeeksi, muodostuen Amerikassa v. 1921 järjestyneeksi joukoksi, joka mliodpsti oman hallintonsa nimeltä Sosialistisen Neuvostoliiton avustusjärjestö... Nälkä Volgan alueella? vaikeudet rakennustyössä, kapitalistimaiden saarto, varojen ja teknillisten välineiden puute ja alituinen uuden aseellisen hyökkäyksen uhka. Tällainen oli tUanne v. 1921, k u n v a l lankumouksemme suuri johtaja Lenin kääntyi kirjelmällä maailman työtätekevien puoleen, kutsuen heitä avustamaan neuvostorakennus-työssä. Tähän kirjeeseen vastaten alkoivat Yhdysvaltain ja Canadan työläiset koota varoja ja hankkia niillä koneita lähettääkseen Neuvostoliittoon, samoin alkoi järjestö kokoilla koneelliseen työhön tottunutta työvoimaa ja lähettää siUi Neuvostoliittoon. Yksi tällainen joukko tuli Salskin arolle. iK'rustaen maatalouskommuuni Kylväjän. Joukko oli suuremmalta osaUa työläisiä, paitsi muutamia pikkufar-mareja, jotka nekin olivat tottumattomia suurviljelyksecn. Paikkakunta ja olosuhteet olivat tuntemattomat, puute kaikesta, Uikenne h i dasta, virastoissa volokilttaa, jopa suoranaista väar^-ttäkin, maanviljelys paikkakunnalla alkuasteilla, cl ollut agronoomeillakaan kokemusta maanviljelyksestä tätiä kuivalla aro-alueella. Näin vaikeissa olosuhteissa täytyi kommuunin lähteä taivaltamaan kohti valoisaa tulevaisuutta. Vaikeuksia sattui pitkin tietä, milloin malaria, milloin hiirien paljous, joita oli miljoonia Ja Jotka uhkasivat tuhota kaiken, mitä ihmiskäsi oli luonut. Suurin osa Jäsenistä o li venäjäiiklelen taldotonta, joten täy» fyl toimia tulkin kautta. Näitä vaikeuksia eivät voineet kestää kaikki, osa heistä sortui Jo alkuun j a toisia poistui pitkin matkaa jääden tiepuoleen, mennen Joko takaisin Amerikan "kultamaahan" tai . hajoten Neuvostoliiton eri suunnille, useampien heistä kirotessa el ainoastaan kommuunia, vaan >oko neuvostojär jestelmää, nostaen kokonaisia kapf. najuttuja neuvostovaltaa vastaan rehellisten työläisten pettämisestä, käyttäen porvariston sanomalehtiä aseinaan. Toiset, jotka olivat l u jempia luonnoltaan, kestivät nämä valkeudet Ja kulkivat rohkeasti c- Oletteko heikkoja hi fteenpain, saavuttaen uusia voittoja. Kommuuni kehittyi ja voimistui vuosi vuodelta, kohoten sen henkilöluku 88:sta heigestä 1 p. tanuni-kuuta v. 1923 kolmeensataankym-meneen 1 p. heinäkuuta v. 1930 Varatkin kasvoivat, v. 1Ä2 oli niitä 34.066 ruplaa, v. 1^0 568,880 ruplaa. Kommuunin kylvöt ovat kasvanee* 322:sta ha. 4101:een ha. Kokonaisat © Jjfäviljelksestä 220.000 puutaa. Näin kasvaa ja kehittyy kollektiivinen maanviljelys täällä Pojois— KäUkaasiain entisellä arolla, josta oppineet ennen olivat sitä mieltä, että se kelpaa ainoastaan karjataloudelle. Laajat aavikkoalueet, kuivat Itätuulet, jotka toisinaan nostavat isoja tomupilviä, vieden usein kylvetyt j.n'ätkin pelloilta, k a tot rakennuksista ym. Nämä seikat vaikuttivat, ettei täällä jTitettykään : kokeilla maatalouden harjottamista \ muualla kuin ojien varsilla alhaisilla paikoilla, jotka takasivat tuoreuden ja olivat palkan alhaisuuden vuoksi suojatut hirvelltä itätuuUlta... VUjaprobleemin ratkaiseminen on yksi peruskysymyksistä neuvostora-kenustyössii. Tämän kysymyksen unelmoliuKaan. . e ' o n todellista "sosiahsmin rakenta- ' . " l i : ,> Rnumiisecu jilancct myrkyt ulentarnt nnmnia «|int^ TSJ*»»' tuskykyu ja kasvattavat tauteja ja kuTjoufta.JÖittia^^Nt^!*'^ Tvucn vapauttaa ruumlitme naista tauleja''*ifUSiiStt -ivaneista j a ruokiLalunne tulee olemaatf parempi, ate- - riauuo uautintorikkaammat ja raokaJsMi «äHL^-hld' .-f,^:^- jKiiumin. bra-i vai«asti ja BTiblistoxta hStfiKj » O » , nuais- j a rckkoärtyneisyj-a lakkaavat, virkUtlvfi n » ! ' saapuu teille yöllä, teidän heruM)- ja UbaB-systeenÄ** ^ -. ne saa uHtt.-i v o i m a ja eaerkiaa, ja eHmlllE-Ote •• teille suloisempi merkitys. Xu?a-ToDc hellä varoin ja kokocasn ptdidistac^ " ruumiin «itu jäytävistä myrbyisti. Se siiBBfe* / telec \-at.'^a ja suolistoa j a voittaa tunpBtatifin» karauw ja voimistuttaa ruumiin ja liimoittaiK . koko olemuksen uuvuttavia. bairiSItS. vartaan. Nuga-Tonoa myyvät kaikki tobdoskaopp&uit. '^'^-^ Jos ei rohtloskiiuppiaaOanne aita ,ole, psyiSkiSL häntä tilaamaan sitä takkuJtohao6]au|igl<»1f*»h. Suga-Tone Rakentaa Parempaa Terveytt ratkaisemiseksi ryhdyttiin perustamaan neuvostotaloustiloja (sovhoo-sit>. Salskin arolla alettiin muodostaa lähes 2.000,000 ha. maa-alalle sovhoosi Gigantia. Tämä näytti s l l . loin monesta utopialta, toteuttamat-lomalta haaveilulta. Yötä ja päivää myllertlvät * 180 traktoria ikuista kenttää, yötä päivää vilLsivät autot aroja pitkin, kaikkialla oli kiire. Rakennettiin viljatehdasta. 56 tuhatta ha kylvett i in ensirynnlstyksen tuloksena " G i gantin" ijellolle. Mahtavat traktorit jatkoivat työtään, aukoen uusia kenttiä, rikkoen Ikuista aroa, tehden sen kuohkeaksi maaksi. Merenä lainehti nisu jo kylvetyllä pellolla, palkiten moninkertaisesti-- työläisten vaivat. Kolme miljoonaa puutaa Jy-v l i l oli ensi vuoden tulos "viljateh-taalta". se kumosi kalkki epäluulon haihattelut ja antoi uutta intoa vieläkin suuremmalla tempolla r u veta jätliläisrakennusta Jatkamaan. Satakaksikymmentätuhatta ha kylvöjä oli .seuraavana vuotcn Gigan-tUi päämäärii Ja sen se saavuttikin työläisten ahkeralla touhuamlsella, mistä". Kääpiöksi jäi ennen mahtava kommuuni Kylväjä Gigantin tiluksien sisälle, ikäänkuin suuttuneena Iskien itsensä Gigantin ehe-cäyttämään. Kaiken muun klixeen ohella pidetään nyt tuotanndllria kokouksia, jatshelkan k6kootal> y. m. joissa selostetaan 16 puoludoako- .uksen päatökslÄ ym. kysymyksiä. . mm sisäistä työtä kuin ulkopoH-aan pintaan kartalla pyrkien hai-i tilkkaa . käsittäviä. Elävät kUvat" |a kaiscmaan sitä. Todellisuudessa t o i - ! muut illanvietot täyttävät vapaft-inlvat nämä kaksi maatalouslaitos- ajan sikäli kun sitä on klir^^UIs-ta käsikädessä. Kylväjä kilpailee Gigantin kanssa temposta, anta-ni .suurempia tuloksia omassa työssään Ja nostaen intoa Gigantin työläisten mieliin. Ei kalkki Kylväjän Jäsenet Jaksaneet kestää tätä kilpailua, useat sortuivat Ja Jättivät Kylväjän, luullen sen menettäneen maineensa näin maistavan naapurin läheisyydessä. He eivät vobieet ym-märtaii saslallstlsta kilpailua, joka el ole kapitalistista markkinakllpal-lua tolscn.sa kukistamiseksi, vaan sosialistinen kilpailu kohottaa tempoa ja tempoa olLsl todellakin kohotettu Kylväjäs.sä. Samoilla koneilla, joilla cnnon tuntui valkealta • stiorlttaa työt 3000 ha kylvöalalla, suoritettiin nyt työt 4101 ha alalla. Työtehoa kohotettiin j c k a alalla, luvultaan .sama Joukko kuin ennenkin tiilitehtaalle sosialistisella kilpailulla Ja työtapo-1 jaskce nyt b uunia enempi tiiliä jen parantomLselln. Jokainen bri-- gaadl Julisti IskutehtUväkseen työtehon kohottamisen Ja koneiden kunnos.sa pitämisen, luvaten täyttää tehtävänsä lyhemmässä ajassa kuin .s-e oli suunnitelmien mukaan määritelty. Runsaasti palkitsi taaskin maaciho työläisten vaivat, kymmenen miljoonaa puutaa jyviä oli tu- *. los. Kymmenen miljoonaa, se oli , todellakin viljatehdas, iossa. Jokainen työläinen. Jokainen kone täyttää tehtävänsä, joka todella antaa tehtaan tuloksia. Su ei ole leikkiä viidellä, kymmenellä hehtaarilla, pyrkiä ratkaisemaan vlljaprobleem pikkuyrityksin, vaan on se viljaprob- Icemin reaalisia ratkaisemista, sitä kannattaa ihailla. Mahtavat tavarajunat kulkivat Salskln-Rostovln linjaa kuljettaen viljaa Ja takaisin tullessa tuoden rakennustarpeita, sillä, tehdas tarvitsee myöskin r . i - kennuksia. Kolme Lsoa kaupunkia syntyi kuin ; taikasauvan vilttauk-se. sta entiselle arolle, mahtavia, vilkasliikkeisiä kaupunkeja, joissa k u l - kie,ssa tunnet olevasi jossakin " s a tumaassa", jossa autoja vilisee toinen toisensa perään, työläisiä kulkee tuhansia, isoja klvlrakennuk/jla nousee kuin sieniä sateen Jälkeen, kauniita puistoja, tasaisia kuin lauta valtamaanteitä, y.m. y.m. K a i k k i tämä kahdessa vuodessa, se on tempo. Jota kannattaa k a p i talistinkin ihailla, se on i — samalla ajalla, ruokailupalvehuskun-la vähennettiin puolella, ruokailijoiden Joukon llsäöntyessÄ 40 prosent i l l a ; nämä Ovat myös temiioj.i, soslalLstlsen kilpailun tuloksin. K e vyt auto, '•fordi"-rähJä, joka oli Jo heitetty ro.skakusann, korjattiin nyt kylvökamppalluun valmistautuessa ylitöinä ja ajellaan nyt sillä aroja pitkin 40 kilometrin tuntinopeudella, suorittaen melkein kalkki kyydit, mitkä tarvitaan kommuunin ulkopuolelle, peltotöidenkin palvelukseen joutuu SP joskus: loiset kaksi kuorma- autoa ovat melkein kokonaan peltojen palveluksessa. Traktori " K e i s " . Joka myö.s miltei koko vuoden seLsol korjauksen i)uutleossa, josta oli i so valtaratas mennyt rikki Ja uutta el varalla ollut, korjattiin myöskin. Valtarata.sta el uskotti muualta .saatavan kuin Amerikasta, odoteltiin kevääseen saakka, mutta kim sitä el tulitit, ottivat konepajassa työskcntelljät pannakseen sen kunloon; tilattiin Salskin tehtaalta valu ja kotona sorvattiin se valmiiksi, KeLs pääsi vlljari korjuaseen vetämään comtaindcrla ja pystyy taasen suorittamaan tehtävänsä k u ten ennenkin. Tämä kaikki on t u losta .siltä .so.slalistlfinsta kilpailusta, minkä Kylväjä oli ottanut .suo-riltaakBecn haastamalla kollektiivin Maailman Lokakuu. yh*.>k.säntolsiJ cA pykälää käsittää kilpallusbplmus, Jota nyt molemmin puolin pyritään ten töiden aikana. Kalkki vSxai uudet työmuodot, uudet clämätata-vat, sosiaUstlsen rakennustyön päivä päivältä kasvavat tulokset, sort$- llstlnen kUpallu ja iskuryhmien jät* Jestcly, koneasemal, isot fcoHÄtU* vien ja neuvostotllojen sopöaokset. teknlUi.scn voiman käyttö n81d6n avulla talonpoikain pelloillakin tekee sen. että yksltylstalonpolka Ilman erityistä agltatslonla huomaa kolitktllvlsen liikkeen etuisuuden. Isojen koneellistettujen kommuunien ja sovhoosien esimerkki ön tehnyt tehtävänsä, kollektUinm liike on kasvanut mahtavaksi joukkoliikkeeksi, muodostuen eri alueilla täydelliseksi maatalouden kbllektl-vl. soimlseksl. Nyt Jo suunnitellaan uutta muotoa kolhoosien ja fiovhoo- .slen keskinäisten suhteitten saatta-ml. sek.sl sellaisiksi, että n© tukisivat toinen toisiaan. Tällainen uusI muoto on kolhoosl-sohoosisoplmus. Joka määrittelee Jokaiselle sopimukseen kuuluvalle talousyksikölle määrätyn talous-suunnan j a määrätyt tehtävät tol.sten talouksien suhteen. Tällainen sopimus on juuri parhaillaan uhilla sovhoosi Gigantilla SaJslcln piirin kolhoosien kanssa. Tämi tulee antamaan vieläkin suuremman sy.siiyk.scn maatalouden teknilliselle rakennukselle, se tuiee tUbma&h vieläkin korkeamman tempon, luomaan uudet olasuhteet Ja poistamaan eroa-vai. suudcn maaseudun Ja kaupungin välillä. Tällainen on lyhyesti kuvattuna maatalouden kehityshistoria entisillä Salskin aroilla, jotka vuosikymmen sitten eivät tunteneet maanviljelystä Juuri olicnkscan, isen kään aikaista, mitä sUlOfti oU Venäjällä. Kehitys kulkee hirveätä vauhtia eteenpäin murskaten kalkki vanhan maailman tavat Ja ennakkoluulot tuhannen pirstaleiksi, luoden entisistä orjista mahtavia sosialismin rakentajia, orjista, jotka eivät vuosikymmen sitten kirjaa tunteneet, eikä kouluista tienneet, jotka vuosikymmen sitten tähdistä aikaa katsoivat Ja arokotkaa Jiumi-lolv. at. vaan nyt useat heistä korkeakouluissa opiskelevat Ja toiset luovat uutta, vapaata elämää, vapaata ei .ainoastaan maaherfolsta, vaan myöskin luonnon oikuista. •.. -.11 u • j il - M A. Jaaäkfanalneu. -"Vuoden 1930 lopulla, — sanou lÖD, — Tshai-novskin pyynnöstä m i - läiohtasin T T : n hallinnossa, jos- B keskustelimme pitkähkön aikaa. Ennen kaikkea hän ilmoitti m i - Bille, että ins. org. liitto 14) o n ole-ii3.? sa huolimatta tähän astisista »igitsemisista, että se on muodostutut Teolliseksi puolueeksi (TP), että |£:n puheenjohtaja on Ramsin, fi KK:n on vaUttu Tsharnovskf, itshev, Kalmnikov ja Fedotov. , ä lausuin ihmettelyni siitä, m i t en »linut on saatettu valita suostumuk. ^tani, mutta hän rauhoitti minua Jlä, että K K : n byroo ei ole kertaahan kokoontunut, eikä kokoonnu "ta on oltava erittäni varovainen sen takia on päätetty olla j a t - mitta. mainitun byroon työtä". .'»M. Jy.lO 1930). , "Ritbrnus ainehisto, joka valaisee ^ eräältä puolelta syytettyjen ^ t a a . aivan kiinteästi toteavat ylimääräisestä kokouksesta ^- Tämän kokouksen erikoinen ^iratiivisuus on ollut syynä s i i - •, että siitä ovat vaienneet alku- , ^ ä todistuksissaan kaikki — ,osin, Kalinnikov ja-^Tshamovski, ja Laritshev siihen aikaan jo vangittu. (Maaliski j a h u h - a V. 1930). Jeo todistusten nojalla on 'inin täytynyt tunnustaa että 21 päivä syyskuuta ei puhunut totuutta. Syyt hzr.~- käytök- , ^ ovatkin täysin ymmärrettä- • « selviää tutkittaessa tämän p c - «ffl kokouksien sisältöä. J^. 1930 todistaa Rämsijj vihdoin ^ v a a : Ennen käiikkea hän täy-tietoja k<*onksista 1928. j o - ^ ottaa osaa uudet K K : ^ jäse- ^ ^ . J ° ^ a pääkysymyksenä oh ja Laritshevin- selostukset matkoiltaan v. 1928 s y k s y l - ^ selostus nuden^ tehtävien siio- Dis?sta. joita olivat -sitoutuneet •^maan Laritshevin j a Ramsin ^ >-5eisesiKmman työatekljöi- ^ ^ 5 a pidetyssä neuvotteluko. ^ sen jälkeen kuin oU a i - ^tu henkilökohtainen ' yhtey? ^« ^|enttien kanssa Maskovas-jen systemaattisesta järjestämisestä maäsetidun kommiinisteja vastaan, käyttäen hyväkseen kulakkien mielialoja. PäätetfiTn pÄlata asiaan yhdessä Kondretjev-Tshajanovin ryh. män kanssa keväällä, jolloin yleis- Eilanne on selvempi. Vihdolo toukrJ-kuuHsa 1930 o l i vielä ykSi samanluon-toinen kokous. Siten interventiosuunnitelma, ur-kintätyö. diversioonltyö, sotil£^tyÖ ja tuhotyö, tarkoituksella auttaa u l koista sotilasinterventiota, kas siinä vasoavallankumöukseHiseh järjestön toiminnan luonne viime aikana. T t i - holaistyö kärkevämpien menetelmien tieltä sikäli kuin Ramsinin sanojen mukaan kriisi jo oli alkanut. Teollisuuspuolueen KK:n työ taloudellisen kriisin valmistamiseksi V. 1930 Syytettyjen osuuteen ja vaikutukseen tämän kriisin aikaansaamiseksi sietää hieman pysähtyä. Ramsin kuvaa työtä, jota tehtiin ennen kuin varsinaisesti asetettiin tehtävä k r i l - jsin aiheuttamiseksi v. 1930. Yleinen perusdirektiivi kaikillj kansantalouden aloille oli ennen kaikkea hidastuttaa niiden kehitys-tempoa. Sitä paitsi minulle tunne-essa, A.i/ö.uuin..7to.,» tuissa keskuksen j a yksityisten r y h - ti^tir"intervrnSr7ykkääimlii'^^^ mien neuvottelukokouksissa vahvis-v, trviPfr« IMI tettiin seuraavia toimenpiteitä: I) nietaiLiaotantoon nähden 1) sen Mitä tulee l.=29 vuoteen, n i i n Ram. s i n in "hiidestä osottamastä k<&ouk-sesta v. 1 9 ^ antaa hän lisätietoja: Ensimäisessä kokoukseJssa kuultiin Ramsinin j a Laritshevin selostukset interventiosta niiden tiedotusten perusteella, joita he olivat saaneet Ranskan Moskovassa olevalta agentuurilta. Ipainostetttoi intervenltio.^ suunnitelman toteuttamismahdollisuutta V. 1930 osotettUn välttämättömyys aikaan saada talouskriisi mainittuna aikana j a harkittim yhtel. siä toimintametoodeja Kondratjev- Tshajanovin vastavallankumouksellisen ryhmän kanssa,. metoodia eUn-tarvekriism kärjistämiseksi . kesällä V. 1930 j a metoödeja talonpoikaisi kapinoiden aikaansaamiseksi. Toisessa kokouksessa kuultiin Riam-s i n in selostus Ranskan yleisesikunnan ja ranskalaisten agenttien vaatimuksesta kiirehtää sotilasjärjestön luomista Punaiseen armeijaan. Te. olliselle puolueelle oli annettu valtuudet vakoilutyön suorittamiseen. Kolmamiessa kokouksessa harkitt i in kysymystä diversioonijärjestön (räjähdysten y.m. suorittamista v a r . ten) muodostamista. Ranskan yleisesikunnan erikoisvaltuuksien nojalla annettiin K K : n jäsenille vastaavia tehtäviä energetiikan. sbtilasteolll-suuden, rautatielaitoksen j.n.e. a-lalta. Neljännessä kokouksessa kuultiin vuodeksi 1931. Viimeisessä kokouksessa kuultihi selostus sotilasjärjestön muodostamisesta ja nimitettiin vastavallankumouksellista kaappausta varten uusi hallifusjäsenistö. (Katso syy-töskirjelmän alkuiin). E i siis siinä kyllm, että vuonna 1929 koko työ täht-ää intervention valmistamiseen, vaan lisäksi koko tonninta saa ktiumeisen liionXeen. Vihdoin vuodelU 1930 Ramsin v i i meisessä timnustuksessaan osol'.aa kaksi kokousta. Toinen niistä käsittelee virtausta Teollisessa puoluees sa, joka puolustaa kaappausta maar, sisäisten voimien avulla nojaäamlla aseelliseen kapinaan. T^niä v i r l a ui kuitenkin hylätUm. Samalla käsi-, t e l t i in tiedotusta terrorististen teko-kehitystempon hidastutamisesta. m i kä näkyy selvästi kun rinnastetaan entinen 5-vuotissuunniteIma, joka on keskuksen laatiman suimitelman perusteella tehty ja jonka mukaan tuotanto tulee olemaan 7 milj. tonnia, uuden S.vuotissuunnitelman kanssa — 18 m i l j . tonnia, niin huomaa että 5-vuotissuunhitelma oli kcävaiettu kertaisesti; 2) epäsuhteen aikaansaaminen metallm lajittelun j a kulutuksen välillä; 3) epäsuhde eräiden metallivalmls-teiden tuotannon j a kulutuk.sen vä. Iillä: 4) Tehtaiden rakentamisenpa laa- j jentamisen. sekä näiden kokoomls-laitteiden asettelun hidastuttaminen. IDTekstiUiteoUlsuudessa: a) laa-jentanilstempgn hidastutäminen: iy\ epäsuhde eräiden raaka-aineiden va. rastojen ja tai-peen välillä, d) u u sien tekstiilimateriaalien käytäntöön^ oton hidastuttaminen. III) Liikennelaitoksessa a) väärä ja epätaloudellinen liikkuvan kallus-ton Jay veturien käyttäminen; b> kunnossaolevien veturien paneminen liylkyjen joukkoon; c) tärkeimpien linjojen kuljetusky\'yn kasvun h i dastutäminen, kuten Donbass-Mos-kova, Kusbass-Ural, mikä saattaa uhanalaiseksi polttoainehankinnan, e) .siitä huolimatta, että vetureissa nykyään käytetystä hiililajlstä lähi. tulevaisuudessa tulee ankara puute, ei ole ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin veturien sovelluttamiseksi uuden hiililajin käyttöä varten, d» j ci ole tehty työtä veturien rakenteen parantamiseksi saattamalla käytäntöön uusia veturityyppejä, jotka o-iisivat taloudellisia polttoaineen k u lutuksessa, e) naftalaivaston kehityk. sen jälellejääneisyys, joka on naf tahankinnan heikkokohta. IV) NaftateolLsuus — a.) kehityksen tempon jarruttaminen poraustöl-tä supistamalla. b> naftaetsiskelyn huomattava jälellejääneisyys, joka hidastuttaa «af ta tuotannon kehitystä j a samanaikaisesti johtaa uuvu. tettujcn öljylähteiden lukumäärän lisääntymiseen, c) naftakaasujcn väärin käyttäminen, d> naftajohto-jen rakennastöiden hida.stuttamincr;. e) naftatislau.slaitteiden kehityksen hida.stuttaminpn, josta .seurauk.sena on naftan epäedullinen lajittelu ja f) kreking-laitteiden kehityksen voimakas hidastuttaminen. V i Hiilitaloiis — a i tempon merkitsevä hidastuttaminen kaikissa p i i - reis.sä, erikoise.stl Moskovan jTnparistolla ja KusbassLssa, bi tutkimustöiden tuntuja jälellejääminen. joka rajoittaa kehityksen tempoa ja lisää määrää, c i kapitaalitölden ja asuntojen rakennuttamisen tuntuva jälel. le jääminen, joka samaiia on hiih-tuotannon kehityksen peru.sesteitä. d> .sähkövoiman kriisi, Donba'isls.sa, KusbassKsa j a KLsellssä, mikä rajoittaa tuotanto ja mekanlsointimafadol-lisuuksia, ei hiilenlouhinnan meka-nosoinnin hidastuttaminen, mikä l i sää työvoimapulaa ja asunnonpuu-tclta. VI) Encrgctiikka — ai .sähkölstä-mlstempon hidastuttaminen, tai k r i i sin aikaansaaminen sähkövoimaan nähden vastuunalalsimmilla kohdilla — Donbassissa. Leningradissa ja Mo.skovassa, b) sähköascinain raken-nustempon hidastuttaminen, niin että ne vievät 2—3 kertaa enemmän aikaa, kuin olisi välttämätöntä, jo?- ta johtui pääomien luotannoton s i tominen samoin huomattavien va-luuttaer. ien, ja aiheutui ajottalsia kriisejä sähköenergian varastelu alalla, d) epäsuhtainen aika aseman eri asien valmiBtumlses.sa eri koneiston osien saapumises.sa, joka on johtanut myöskin pääoman tuotannotto-maan kiinnittämiseen, e» .sähköa.se-maln korkeat rakennuskustannukset, joka on ollut .seurauksena epäratsio-nallsesta konstruktiosta ja f) läm-pöteknillisten laitosten hidastuttaminen. VIII Poltioainehankinta — a) tun- ^ tuva, polttoainehankinnan supistus, i b i balkalilsen polttoaineen hankinnan supistaminen, varsinkin turpeen Ja Moskovan ympäristön hiilen, ci Kusba.ss-alueen kehitystempon hidastuttaminen, dl metallurgiassa tarvittavan koksin laadun parantamistoimenpiteiden hidasluttam i - nen, josta on seurauksena ollut kok- .sin laadun j a valmistetun rnelailin huonous, (Tod. 2 i : i0 1930i. j Tuholalstyö näillä aloilla oli aloV-tu jo ent. in.sinö9rikeskukfien aikana. Uasi tuholaiskeskas. joka alko. työnsä --vuoden 1923 toisella puolts. kolia, otti uuden suunnan kriisin muodostamiseen pyrkie.ssään, koettaen aikaan saada epäsuhdetta erj alojen välillä, varsinkin kun .suun-j nitelmatyön tekeminen kävi miite'' 1 mahdottomaksi —- kuten Ramsin | sanoo, "siksi, että^ voimaperäisesti j toteutettiin käytännössä puolueen j yleislinjaa". " . . . toimenpiteiden oli pääasiassa suuntauduttava, — sanoo R a m - .•;in — teollisuuden alalla siihr-n, että ilman muutskrn kieria}iiäv...j. mät taloudelliset vaikeudet yhä r,y-] i venlslvät " " . . . määrättyä konkreettista suunnitelmaa, — jatkaa Ramsin, — .sikäli kuin minulle on tunnettua, oi kansantaloudellisen kriisin muodostamiseksi intervention alkuun, ollut. Teollisen puolueen perustehtävänä oli kansantalouden siten suunnitteleminen ja johtaminen, että näl. den toimenpiteitten toteilittamisen k a u t t a äärimillcen kärjistyisivät nämä taloudelliset vaikeudet, ja siten muodo-stulsl otollinen ' pohja inter-ventiolle". (Tod. 21iX). Yleensä tuholaiset .suunnittcUvat kriisiä V. 1030 .seuraavasti: "Niinpä Keskisellä teollisuusalueella ja Luoteisella alueella o l i määrä saada aikaan erikoisen voima, kas kriisi, joka muuttuisi polttoa). nek:ataslrooflk.si heti kuin sotatoimien takia keskeytyisi liikenne Donbas.sin kanssa, ko.ska paikallisen polttoaineen hankinta oli heik o s t i ja Ilmeisen riittämättömästi kehittynyt, nim. turpeen ja Moskovan ympäristön hiilen tuotanto J:J k u l u t t a j a t valmistumattomia niitä laajemmin ja järklperälsemmin käyttämään. Samanlainen ankara kriisi laskettiin syntyvän metallista, varsinkin s o t a tarveteoHlsuudcssa. seurauksena metalllteollisaaden hitykscn hidastatt3roise«ta, jonka ohessa yhteyden keskeytyminen ct';- län metallurgisen alueen kam.sa o li johtava kiertämättömään katastroo- ! f i i n . Samoin Donba.s.sin kok.si-ben- j sooJiteolllsuuden eristäini,wn piti merkitä vajkeuk.sia ijotakemiallisel. le teo]li!?uurfenekin. TekstiiliteoUisuudenkin a I a 11 ,~. suunniieltiin ja oi: toteutcttokin epäsuhfai.sautta tuotantomahdoIM-suuksien ja raaka-ainevarastojen, varsinkin kotimaista alkuperää olevien, välillä, mikä kiertämättömäsi oU määrä johtaa tehtaiden tuotan, non ajottalseen .seisahtumiseen ja ulkomaif.en raaka-aineen maahan tuonnin pysähdyttyä, teksiitituotan-non kokonaan lopettamiseen. Liikennelaitos kehityksessään on siinä määrin jäänyt jälelle yleisestä k a n . .santalouden kehify.stemiKir.ta, f r i ' - t i i i n k in yhteydi-n puolesta etelään ja itään, että kuljetasvaikeukslcn täytyi tuntuvasti kärjistyä vuoteen 1930 mentäc.s.sä, joten polttotarve-k r i i s l , rautateiden oncK.sa kokonaan valmistautumatta paikallisen polttoaineen käyllöön täytyi tämän johtaa kuljetu.skrilsliii. Täten Teollisen puolueen loimcn-pltciden sarjan täytyi .saattaa maa noin V. 1930 taloudelliseen pulaan, joka olisi pohjana laajojen väestökerrosten ttrytymättömyydclle seka kapinoiden ja lakkojen laskettiin lopullisesti herpaannuttavan maan taloudellisen elämän. Tämän ohella teollisen etelän eristäminen maan keskuksesta piti viedä tärkelnrä osaa kriisin lopullise.s.sa täydentämisessä." (Tod. 31!X 30). Ramsin edelleen o.sottaa, miUi kukin tuholaisista ennätti tehdTi kullakin näistä teollisuuden aloissa. Hän . itse hoiti energeettisiä asioita, joista kertoo: " K r i i s i n aikaaasaamincn sähkö-cnerKian hankinnan alalla. Tcoili. .sen puolueen .suunta tä.s.säkin pyrki mahdollisimman pieneen tempcTfiii •sähköa-scmien rakentamisen alalla. Riittää kun osottaa, että Valtion suunnittelukomitean mukaan rajo-nien .sähköa.semien enffrgiamaärä on suunnlU,-ltu vain 10—14 milj. kilo-vatti- tunniksi, riamalla kuin nliderj vaadittu kuormitus nykyään on noin 20 milj. kvt. Erikoista huomiota Teollinen puolue kiinnitti kuitenkin k r i i s in aikaan;iaamlscen .sähkönhan-kinnan a l a l l a kaikis.sa tärkeimmissä ke.skuksi.s.sa: Donba-ssissa, Lcningra j dlssa, Mo.skovas.sa, U r a l i l l a ja K u s - < bassls.sa: j a) Donbas.si-vsa on k o k o ajan tuntunut j a nykyään erikoisesti tuntuu .sähköenergian riittämättömyys, joka on ;ieurauk.sena Shterov,skin ja Sujevin sähköasemien rakentamisen suunnitelmallisesta hldastuttamlsej* ta. Viimemainitun aseman rakentamista voimakkaasti hidastutti Valtion suunnittelukomitea, jota edusti prof. A. A. Goreva esittäen tekosyyksi, että energian tarve voitaisiin tyydyttää johtamalla sähköä Dno-prastrollta. Shterovskin aseman valmistumista taas esttHliin vuosimäii-viä. tilaamalla .siiä vallt.u epärationaalisia koneita (myllyu riittiU inätön voimakkuus, sovitettiin ranskalaisen menetelmän mukainen, cpäialoudc-lllnen polttoainejärjestel-mit koetellun amcrikalalsen Järje». leiman a.scmasta, jne.) sopimattomiin aikoihin tilattiin Ja pantiin kunloon eri laitteita, tilattiin nUtä ulkomailta j.n.e. Tuloksena on, että Donbas on Jäänyt varustamatta sähköenergialla, mikä hidastuttaa hiilen ttjotannon mekanlsoimlsta, suurentaa valkeulc- .sia työläisten asuntokysymyltsessii Ja Jarruttaa palkan kehitystä kokonaisuudessaan. b) Leningrad on jo vuosikausia ollut vakituisessa sähköenergian pulas.sa, joka on seuraksena sähköasemien vähävoi maisuudesta, niiden laitteiden kuluneisuudesta Ja epältHp-tettavuudesta, varsinkliji nältt oä asianlaita vanhojen asemien lutfto- {{eneraattorcihm nähden. Kun on u.sein sattunut, että erinäiset koneet ovat joutuneet ajaksi ptrfs käytännöstä, luin on oltu pakotettuja !ft<-ltämään kuluttajilta energia. Tä'~ mä kriisi on johtunut siltä, €ttä ajoissa ei ole laajennettu palkiailllsla asemia eikä alettu Leningradin aseman rakentamista. o Moskovan yhtymä on-samanlaisessa asemassa. Jääden sähköasemien voimakkuus jälkeen energian tarpeesta; sen vuoksi on oltu pako-' l e t t u j a kJeitäytymSän uusista. ktXr luttajlsta ja tekemään huomattav i a tuotannottomia tuhlauksia pienten asemien rakentamiseen..- Tämä t i l a n n e on seurajiksena löi^blrskln aseman laajentamisen ja "~nykyäU kalstmtamisen, sekä. dobrikövskin aseman rakentamisen hidastiittaml-sesta. Kashirskin asemaa vairten^oU tilattu myllyt resolutorimaUIa, jotka eivät voi käyttää Moskovan ympäristön hiiltä j a vaatlat joka "ISO-i- 200 tunnin työn j^i•^:'?en remonttia; Sitä paitri juuri th.. .„ oh rakennettu epärationaaliset uunit. K a s h i r i n kalliit Ja kauan mkcn?- teillä olleet kattilat ovat hyvin epätaloudellisia ja niiden tuotantoteho f.li VäliäilK-n. (Jatk.K 'M 11
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 12, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-12-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301212 |
Description
Title | 1930-12-12-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | miVEIJlT 4siamiehillemme. osastoille sekä muille liike-evillemme on lähetetty tSot^ keidän Va-löudelle olevasta tilivelastaan Vs^a«s tMi tällä Jetkellä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, io- " 1 olisimme hyvin kiitölKset, jos^asiaiiBeket ^ etuttavamme v o i j a t saorittaa tSvelkaiisa Icnnen joulukiHB* Ic^iia, jdloin teJNiaän viro-täinen tilinpäätös. Tämä ei ©fe t a v ^ s en ollinen huomautus, vara Fälia-ah^gosta joh-anut pyyntö. Jäämme odottämaaii suorituksia, e n n en joulu k. l o p p u a , LIIKKEENHOITAJA. r w « - ^ . - - AHAA S U O M E E N »SuomeBMrkk? h a a l i l l a . Ohjelmassa tulee olemaan puheita, runoja, näytelmä ja paljon muuta. Tulot iltamista t u levat puolustusliitolle. Seuratkaa tarkemmin paikallisista ilmotuksis-ta. Joulupäivänä on osaston näyttämöllä merkille pantava ensi-ilta. S i l l o in esitetään kuuluisuutta saa vuttanut venäläinen kappale " V i ha j j a rakkaus". Seikkaperäisempi se-lostelu tuonnempana. — ? s u o j i i n , - j o k a on kokonaan riittämätön sille yleisömäärälle, jok; täöä kertaa laifckaköBnallafflmi asuu. PaikkaknnnaUamme toimii ufeeampia- eri osastoja j a ala-osas to ja, joista haomattavin on SJ:n osastOi Osasto ylimääräisessä ko-koöksess^ n joku aika- takäpeinn teki hyvän j a ratkaisevan päätöksen haalihuoneuston rakentamisek fi lähitulevaisuudessa tälleiin far- .miasutusalueelle. Rakennustoimikunta valittiin, j oka laatii piirustukset j a vie asiaa eteenpäin. Ra- [•kennustoimikunta SJ:n osaston johtokunnan kanssa on ollut vilkkaassa vuorovaikutuksessa, koko uksia o n pidettj' ja asiasta on keskusteltu, joten \*armuudella jr \'oimme sanoa, e t t i ensi kesänä meiltä on oma haali. Alaosastojen Ja puoluetovereiden pitää ottaa tämä asia oikein sydämen asiaksi ja "yksi kaikkien j a kaikki yhden puolesta" käydä käsiksi haalin huoneuston rakennuspuuhiin, niin 5iUoin "kesä kauniimpi koittaa meiflekin k e r t a " . . . Pois velttous ja yksHöpyyteet! Käykäämme k i i siksi \-allankumouksen rakennustyöhön j a viekäämme omalta koh-daltamfne punaista taistelulippup eteenpäin, eteenpäin s i k s i , kunnes voitto, työväenluokan voitto on lopulta saavutettu. Taistelumielin — Puna.veikko. fflUKAN iOSTQRIM 4 Donin aroilla ennen vain villihe-vosparvet ja kymmentuhantiset lam-maslauniat k a 1 m u k k ipaunenineeu k u l j e s k e l i ja arokurki saalls-p^ rj-dyÄelL Mikään el JCanadan Dollarista Tehkää lähetrkset osotteella: VAPAUS, Box 69, SUDBURY. ONT, Saomen rahaa ostetaan. Kurssi |j»48 sadasta Smk :sta. Laivapilettejä myydSaHr. Tiedustakaa vitettiaiiaiia lallanidn ymmärtää, että "me em-lie ole sellaisia kuin nuo toiset.' -Tarftion työläiset ansaitsevat tun-jjtuksen teostaan. , .Joalukuun 8 p. i l t a n a oli pikku- Ifelilla ainutlaatuinen iltama. Ih. dä oli tilaisuudessa y l i 500 hen- , joten se " p i k s u h a a l i " ci niin Itohan pieni ole. Iltamat oli jär-työttömien järjestön kes- ^komitean taholta ja hyväksi Ifjjelman oli järjestänyt työttö-laien järjestön se joukko, jota laremmat ihmiset" nimittävät jät-ijoukoksi. Ohjelmassa oli puhei. englannin j a suomen kielellä, lotsalaisilta tovereilta oli erit-im hyvin järjestetty esitys näinä , ^ 1 ^ ^ t^ipahtuvasta työttömien re- >cra3fnisesta j a niiden nöyryyt. 'sestä^v^ virkavallan puolelta Sdttokunta' soitteli useampia kap-pleita j a uutta täällä oli tällä punapuseroiden k o l l e k t i i v i - Bt esitykset. Ohjelma loppui k o i - Ötiiviseen puheeseen ja yleisön knlaessa lopuksi Kansainvälisen, liitos vaan pojat hommistanne tootkaa toistenkin tuvan täyteinen tinsäinvälinen työläisten joukko, meidän itsemme, "jätkien" tc-ä affitatsioni on se mikä tehoo isveriinkin. Emi viikon ajalla jonakin ilta-k panee täkäläisen Intern. Co-op jnppojen henkilökunta toimeen | t a B a i ^ F o r ^ ^ W i l l i ^ ^ Wanup, Ont. Kerronpa muutamalla sanalla niistä pyrkinjyksistä, riennoista ja touhuista, mitä me maaseudun asukkaat kaikessa hiljaisuudessa järjestämme. Elämä täällä Wä-nupissa viimeksi kuluneitten kuukausien aikana on ollut tavallista vilkkaampaa, niin paikkakuntani-, me asutuksen kasvamisen suhteen k u i n työväen järjestötoiminnan vilkastumisenkin kannalta. En tiedä onko se Canadan "ikulta-aika" s i i . hen ollut osaltaan vaikuttamassa vai onko se maanviljelykseen palava innostus, joka ajaa suuremmista lii-Ackeskuksista perheitä ja jopa yksinäisiä nuoria miehiäkin tänne syrjäiselle favniikontrille koettamaan jotakin elämisen mahdollisuutta henkensä ylläpitämiseksi. Osa On mennyt kauaksi mct-sään, " p i i t a n n u t " siellä kämpän itselleen ja pätsäilee siellä. Osa taasen on sijoittautunut farmeille maanviljelystöihin ja ottaa Canadan "hyvää aikaa" sillä tavalla. M u t t a huono-aika tuo aina jotakin hyvääkin tullessaan. Se järjestää järjestymättömät. Herättää luokkatietoisuuden ja kasvattaa työväen solidaarisuutta. Niinpäi ilahduttavana esimerkkinä voimme todeta, että osaatotoi. minta j a puoluetyö oraan aatteemme eteenpäin viemiseksi on huomattavasti vilkastunut paikkakunnallamme. Siitä on selvänä todisteena ne monen monet repäisevät iltamat ja kctkoukset, joita viime aikoina on järjestetty. Vertailun vuoksi mainittakoon vaan kirjalli-suusiltania j a aluetoimikunnan järjestämä v i e r a i l u - I l t a m a ,— ne o li vat kerrassaan loistavat, riiin osanottonsa kuin ohjelrhansakin puolesta. Hankaluutta iltamajärjestelyl-le tuottaa vaan se, .kun meillä e; ole vielä omaa haalia, johon voi. simme kokoontua keskustelemaan luokkamme tärkeistä kysy-rayksistä. vaan täytyy tyytyä koulun pieniin Lappi, Ont Järjestöasioista. Tällä kulmalla kiersi maa- ja metsätyöläisten union ja samalla Vapauden asioilla t..k. alkupäivinä tov. Yrjö P i i : - viö. Ja oli L . A . W. I. union osaston perustava kokous V. Tason luorta t.k. 4- päivän iltana, jossa todettiin, että tällä kertaa on tällä paikkakunnalla noin 10 union j i i - sentä (vaikka toistan jäsenmaksut ovat jälessä), joten päätettiin pe-rustaa maa- j a metsätyöläisten union Lapin j a Jacquesin yhteinen osasto. Samalla valittiin osastolle sihteeri. Enempi järjestely jätett i in seuraavaan osaston kokoukseen, joka pidetään V. Koivurannan luona t.k. 21 pnä klo 3, johon on jokaisen paikkakunnalla olevan jäsenen ja jäseneksi aiko. van saavuttava muistaen että järjestyneelle työläiselle kuuluu muut a k in ei vain maksaa jäsenmaksunsa. Tov. Wirta puhui Lapin koul u l l a t.k. 2 p., vaan oli kuulijoita hyvin vähän. Puheen lopussa kesk u s t e l t i in puheen johdosta, etenkin opintokerhon tarkoituksesta ja joukkoesityksistä iltamatilaisuuk-sis. sa y.m. Tov. AVirran puhe oli aivan täysiarvoinen ja on siinä paljon oppimista meilläkin, kun vain muistetaan tehtävämme jokainen eikä luoteta vain johonkin sattumaan. Siis pankaa jokainen toveri tälläkin paikkakunnalla mieleenne että jokaisen tietoisen työläisen velvollisuus on tehdä työtä joukr kojen sisällä eikä levätä laaker e i l l a. Työhommat ovat aina melkein nollassa. p-Melinjan hakkaus' bn alettu itä-Corhamissa, vaan sinnekään ei oteta töihin muita kuin maan kansalaisia; on huhuja, että aletaan ottamaan toisia farmareita, vaan ei tiedä ennenkuin näkee. Vapaudelle on saatu ainakin 3 uutta tilaajaa, joten on sekin asia niinkuin vähän eteenpäin menossa-kun vaan nyt saisi vauhtia lisättyä. Taisteluterveisin Kirjeenvaihtaja. taan I häirinnyt siiloin aaviKon rauhaa, ei väsjmyt matkamies, el talonpoika kuokkineen j a auroineen eikä mat-kustajain rattaat llauhaisaa. oli aron elämä. Rauhassa kas\-aa rehotti kuin metsä "aroburjaani", antaen suojaa nelteiltä k a l m u ^ p a t - mehiUe. Maaporhot Sherevtsovit. Trubets-koit, Sultan-Kirejevit. Pishvanovit y.m. viettivät loistavaa elämää k a r - jalaumojensa tuottamilla voitoilla, maksaen kalmukkipaimenilleen nais p a i k k o j a . Eivät he viitsineet huolehtia maan viljelyskuntoon saattamisesta, luonnonrikkauksien hyväk-seenfcäyttämisestä, vaan pitivät edullisina käyttää aavikkoja luonnontilassa. Silmänkantamattomiin, tuhansien kilometrien alat kuohkeata multaa kasvoi villiä piikkiruohoa Ja kaiken karvaista burjaania. aro a n toi hyvää heinää kymmentuhantisille karjalaumoille, purot ja joet juomaveden... T u l i Lokakuu, pyyhkäisi tieltään maaporhot ja tyhjäntoihtiittajat, J Känsäkourainen työläinen otti vallan käsiinsä ja alkoi järjestellä asioita hyödykseen. Entistä villiä aroa alettiin vähitellen muokkailla^ k u l t tuuriseksi maanviljelysalaksi. K a ! - mukkipaimenet j a muu maaköyhä-listö alkoi perustaa artteleita, koo-peratiiveja ja kommuneja entisille maaparoonlen tiluksille, luoda uutta elämää aavikoille. Hevillä ei tämä laatuun käynyt, entiset loiselä-jät alkoivat tulisella kiireellä kok o i l la voimia kukistaakseen känsäkourien vallan. SjTityi ankara taistelu elämästä ja kuolemasta. K i i h - kei'sti taistelivat kalmukkipaimenet j a ' kasakkakurjalifito hampaisnn saakka asestettua armeijaa vastaan. Joukko toisensa perään järjestäytyivät porvariston selän taaksep p u - nasissit, tuottaen tuhoa valkolahta-rien armeijalle. 14000 punasissiä nousi Salskin piirissä Neuvostovaltaa puolustamaan, se joukico jo Jotakin merkitsee Venäjän J:artalla. Syntyi 1 punainen ratsuarmelja tov. Budjdnnyin 7-miehisestä ratsusissi-joukosta, joka kykeni osoittamaan koko maailmalle, mihin pystyy Neuvostovallan ratsujoukko. Veliko- Knjaseskajan asema j a i.so kasakka-kylä oli kolme eri kertaa punaisten ja valkoisten käsissä, kolme kertaa taLsteltiin sen edustalla, satoja parhaita urhoja kaatui Veliko —• Knjaseskajan taisteluissa, lopulta kumminkin antoivat punasissit ratkaisevan iskun kenraalien armeijalle, antacji Veliko—Knjaseskajalle uuden niminen. Proletarskaja. Saatuaan neuvostovallan pystytetyksi ja rauhallisen aseman turvatuksi .ryhtyivät entiset punasissit ja- armeijasta vapautuneet sotilaat rauhalliseen työhön. Pen:stettiin maatalouskommuuneja, Zaveti Iljits-ja, Krasnyi Partisan, Proletarskaja Pobeda. Novaja Shisnj, K a r l Marx. K a r l Liebknecht, Putj Pravdi y.m., kolme viimeistä Salskin eteläisim-pään nurkkaan. Valkeata oli tyhjin käsin alkaa rakentaa uutta tuntematonta kollektiivista taloutta. Puute- oh vetovoimasta, ruokatarpeista, työkaluista y.m. Vaikeudet vaativat suurta uhrautuvaisuutta, mutta kom-munaardien mielet eivät lannistuneet. Kommuunit kasvoivat ja n i i den aineellinen asema lujittui vuosi vuodelta., Kahdeksatta, vuotta kulkiessa yhtyivät kommuunit Karl Marx ja Karl Liebknecht isoksi maatalouskollektiiviksi Mailman Lo. kakuu vetäen siihen mjiös jTupäris-töu talonpoikaiston. Nykyään on kolektiivilla maata y l i 17000 ha. tämän vuoden kylvöala yli 7000 ha. Väkiluku On kolmatta tuhatta henkeä. Kollektiivilla on 14 traktoria, 7 höyrypuimakonelia, moottorimyl-ly. voi- ja juustotehdas, tllUtehdas ym. Puoli miljoonaa puutaa vehnää antaa kollektiivi Jo tänä vuonna valtiolle ja kymmenien tuhansien ruplien arvosta hy\'i3 espanjalaisia villoja y.m. maataloustuotteita. 3e pystyy osoittamaan talonpoikaistolle mitä etuisuuksia on isosta kollektii- :Vise3ta maataloudesta. Kahdeksan kilometria itäänpäin Karl Marxin ^^kommuunista perustettiin samana 1922:na vuonna maatalouskommuuni Kylväjä. Kylväjän perustajat eivät olleet näitä aromaisemia verisellä taistelulla ^ lunastamassa, he olivat kaukana kapltalistimaailmas-sa silloin. Saatuaan kuulla, että Venäjän työtätekevät ovat ottaneet vallan käsiinsä ja alkaneet rakentaa omaa työläi.<;ten ja talonpoikain sosialistista neuvostovaltaa, he mj-ös halusivat olla osallisina siinä r a kennustyössä. Tämä halu kasvoi mahtavaksi liikkeeksi, muodostuen Amerikassa v. 1921 järjestyneeksi joukoksi, joka mliodpsti oman hallintonsa nimeltä Sosialistisen Neuvostoliiton avustusjärjestö... Nälkä Volgan alueella? vaikeudet rakennustyössä, kapitalistimaiden saarto, varojen ja teknillisten välineiden puute ja alituinen uuden aseellisen hyökkäyksen uhka. Tällainen oli tUanne v. 1921, k u n v a l lankumouksemme suuri johtaja Lenin kääntyi kirjelmällä maailman työtätekevien puoleen, kutsuen heitä avustamaan neuvostorakennus-työssä. Tähän kirjeeseen vastaten alkoivat Yhdysvaltain ja Canadan työläiset koota varoja ja hankkia niillä koneita lähettääkseen Neuvostoliittoon, samoin alkoi järjestö kokoilla koneelliseen työhön tottunutta työvoimaa ja lähettää siUi Neuvostoliittoon. Yksi tällainen joukko tuli Salskin arolle. iK'rustaen maatalouskommuuni Kylväjän. Joukko oli suuremmalta osaUa työläisiä, paitsi muutamia pikkufar-mareja, jotka nekin olivat tottumattomia suurviljelyksecn. Paikkakunta ja olosuhteet olivat tuntemattomat, puute kaikesta, Uikenne h i dasta, virastoissa volokilttaa, jopa suoranaista väar^-ttäkin, maanviljelys paikkakunnalla alkuasteilla, cl ollut agronoomeillakaan kokemusta maanviljelyksestä tätiä kuivalla aro-alueella. Näin vaikeissa olosuhteissa täytyi kommuunin lähteä taivaltamaan kohti valoisaa tulevaisuutta. Vaikeuksia sattui pitkin tietä, milloin malaria, milloin hiirien paljous, joita oli miljoonia Ja Jotka uhkasivat tuhota kaiken, mitä ihmiskäsi oli luonut. Suurin osa Jäsenistä o li venäjäiiklelen taldotonta, joten täy» fyl toimia tulkin kautta. Näitä vaikeuksia eivät voineet kestää kaikki, osa heistä sortui Jo alkuun j a toisia poistui pitkin matkaa jääden tiepuoleen, mennen Joko takaisin Amerikan "kultamaahan" tai . hajoten Neuvostoliiton eri suunnille, useampien heistä kirotessa el ainoastaan kommuunia, vaan >oko neuvostojär jestelmää, nostaen kokonaisia kapf. najuttuja neuvostovaltaa vastaan rehellisten työläisten pettämisestä, käyttäen porvariston sanomalehtiä aseinaan. Toiset, jotka olivat l u jempia luonnoltaan, kestivät nämä valkeudet Ja kulkivat rohkeasti c- Oletteko heikkoja hi fteenpain, saavuttaen uusia voittoja. Kommuuni kehittyi ja voimistui vuosi vuodelta, kohoten sen henkilöluku 88:sta heigestä 1 p. tanuni-kuuta v. 1923 kolmeensataankym-meneen 1 p. heinäkuuta v. 1930 Varatkin kasvoivat, v. 1Ä2 oli niitä 34.066 ruplaa, v. 1^0 568,880 ruplaa. Kommuunin kylvöt ovat kasvanee* 322:sta ha. 4101:een ha. Kokonaisat © Jjfäviljelksestä 220.000 puutaa. Näin kasvaa ja kehittyy kollektiivinen maanviljelys täällä Pojois— KäUkaasiain entisellä arolla, josta oppineet ennen olivat sitä mieltä, että se kelpaa ainoastaan karjataloudelle. Laajat aavikkoalueet, kuivat Itätuulet, jotka toisinaan nostavat isoja tomupilviä, vieden usein kylvetyt j.n'ätkin pelloilta, k a tot rakennuksista ym. Nämä seikat vaikuttivat, ettei täällä jTitettykään : kokeilla maatalouden harjottamista \ muualla kuin ojien varsilla alhaisilla paikoilla, jotka takasivat tuoreuden ja olivat palkan alhaisuuden vuoksi suojatut hirvelltä itätuuUlta... VUjaprobleemin ratkaiseminen on yksi peruskysymyksistä neuvostora-kenustyössii. Tämän kysymyksen unelmoliuKaan. . e ' o n todellista "sosiahsmin rakenta- ' . " l i : ,> Rnumiisecu jilancct myrkyt ulentarnt nnmnia «|int^ TSJ*»»' tuskykyu ja kasvattavat tauteja ja kuTjoufta.JÖittia^^Nt^!*'^ Tvucn vapauttaa ruumlitme naista tauleja''*ifUSiiStt -ivaneista j a ruokiLalunne tulee olemaatf parempi, ate- - riauuo uautintorikkaammat ja raokaJsMi «äHL^-hld' .-f,^:^- jKiiumin. bra-i vai«asti ja BTiblistoxta hStfiKj » O » , nuais- j a rckkoärtyneisyj-a lakkaavat, virkUtlvfi n » ! ' saapuu teille yöllä, teidän heruM)- ja UbaB-systeenÄ** ^ -. ne saa uHtt.-i v o i m a ja eaerkiaa, ja eHmlllE-Ote •• teille suloisempi merkitys. Xu?a-ToDc hellä varoin ja kokocasn ptdidistac^ " ruumiin «itu jäytävistä myrbyisti. Se siiBBfe* / telec \-at.'^a ja suolistoa j a voittaa tunpBtatifin» karauw ja voimistuttaa ruumiin ja liimoittaiK . koko olemuksen uuvuttavia. bairiSItS. vartaan. Nuga-Tonoa myyvät kaikki tobdoskaopp&uit. '^'^-^ Jos ei rohtloskiiuppiaaOanne aita ,ole, psyiSkiSL häntä tilaamaan sitä takkuJtohao6]au|igl<»1f*»h. Suga-Tone Rakentaa Parempaa Terveytt ratkaisemiseksi ryhdyttiin perustamaan neuvostotaloustiloja (sovhoo-sit>. Salskin arolla alettiin muodostaa lähes 2.000,000 ha. maa-alalle sovhoosi Gigantia. Tämä näytti s l l . loin monesta utopialta, toteuttamat-lomalta haaveilulta. Yötä ja päivää myllertlvät * 180 traktoria ikuista kenttää, yötä päivää vilLsivät autot aroja pitkin, kaikkialla oli kiire. Rakennettiin viljatehdasta. 56 tuhatta ha kylvett i in ensirynnlstyksen tuloksena " G i gantin" ijellolle. Mahtavat traktorit jatkoivat työtään, aukoen uusia kenttiä, rikkoen Ikuista aroa, tehden sen kuohkeaksi maaksi. Merenä lainehti nisu jo kylvetyllä pellolla, palkiten moninkertaisesti-- työläisten vaivat. Kolme miljoonaa puutaa Jy-v l i l oli ensi vuoden tulos "viljateh-taalta". se kumosi kalkki epäluulon haihattelut ja antoi uutta intoa vieläkin suuremmalla tempolla r u veta jätliläisrakennusta Jatkamaan. Satakaksikymmentätuhatta ha kylvöjä oli .seuraavana vuotcn Gigan-tUi päämäärii Ja sen se saavuttikin työläisten ahkeralla touhuamlsella, mistä". Kääpiöksi jäi ennen mahtava kommuuni Kylväjä Gigantin tiluksien sisälle, ikäänkuin suuttuneena Iskien itsensä Gigantin ehe-cäyttämään. Kaiken muun klixeen ohella pidetään nyt tuotanndllria kokouksia, jatshelkan k6kootal> y. m. joissa selostetaan 16 puoludoako- .uksen päatökslÄ ym. kysymyksiä. . mm sisäistä työtä kuin ulkopoH-aan pintaan kartalla pyrkien hai-i tilkkaa . käsittäviä. Elävät kUvat" |a kaiscmaan sitä. Todellisuudessa t o i - ! muut illanvietot täyttävät vapaft-inlvat nämä kaksi maatalouslaitos- ajan sikäli kun sitä on klir^^UIs-ta käsikädessä. Kylväjä kilpailee Gigantin kanssa temposta, anta-ni .suurempia tuloksia omassa työssään Ja nostaen intoa Gigantin työläisten mieliin. Ei kalkki Kylväjän Jäsenet Jaksaneet kestää tätä kilpailua, useat sortuivat Ja Jättivät Kylväjän, luullen sen menettäneen maineensa näin maistavan naapurin läheisyydessä. He eivät vobieet ym-märtaii saslallstlsta kilpailua, joka el ole kapitalistista markkinakllpal-lua tolscn.sa kukistamiseksi, vaan sosialistinen kilpailu kohottaa tempoa ja tempoa olLsl todellakin kohotettu Kylväjäs.sä. Samoilla koneilla, joilla cnnon tuntui valkealta • stiorlttaa työt 3000 ha kylvöalalla, suoritettiin nyt työt 4101 ha alalla. Työtehoa kohotettiin j c k a alalla, luvultaan .sama Joukko kuin ennenkin tiilitehtaalle sosialistisella kilpailulla Ja työtapo-1 jaskce nyt b uunia enempi tiiliä jen parantomLselln. Jokainen bri-- gaadl Julisti IskutehtUväkseen työtehon kohottamisen Ja koneiden kunnos.sa pitämisen, luvaten täyttää tehtävänsä lyhemmässä ajassa kuin .s-e oli suunnitelmien mukaan määritelty. Runsaasti palkitsi taaskin maaciho työläisten vaivat, kymmenen miljoonaa puutaa jyviä oli tu- *. los. Kymmenen miljoonaa, se oli , todellakin viljatehdas, iossa. Jokainen työläinen. Jokainen kone täyttää tehtävänsä, joka todella antaa tehtaan tuloksia. Su ei ole leikkiä viidellä, kymmenellä hehtaarilla, pyrkiä ratkaisemaan vlljaprobleem pikkuyrityksin, vaan on se viljaprob- Icemin reaalisia ratkaisemista, sitä kannattaa ihailla. Mahtavat tavarajunat kulkivat Salskln-Rostovln linjaa kuljettaen viljaa Ja takaisin tullessa tuoden rakennustarpeita, sillä, tehdas tarvitsee myöskin r . i - kennuksia. Kolme Lsoa kaupunkia syntyi kuin ; taikasauvan vilttauk-se. sta entiselle arolle, mahtavia, vilkasliikkeisiä kaupunkeja, joissa k u l - kie,ssa tunnet olevasi jossakin " s a tumaassa", jossa autoja vilisee toinen toisensa perään, työläisiä kulkee tuhansia, isoja klvlrakennuk/jla nousee kuin sieniä sateen Jälkeen, kauniita puistoja, tasaisia kuin lauta valtamaanteitä, y.m. y.m. K a i k k i tämä kahdessa vuodessa, se on tempo. Jota kannattaa k a p i talistinkin ihailla, se on i — samalla ajalla, ruokailupalvehuskun-la vähennettiin puolella, ruokailijoiden Joukon llsäöntyessÄ 40 prosent i l l a ; nämä Ovat myös temiioj.i, soslalLstlsen kilpailun tuloksin. K e vyt auto, '•fordi"-rähJä, joka oli Jo heitetty ro.skakusann, korjattiin nyt kylvökamppalluun valmistautuessa ylitöinä ja ajellaan nyt sillä aroja pitkin 40 kilometrin tuntinopeudella, suorittaen melkein kalkki kyydit, mitkä tarvitaan kommuunin ulkopuolelle, peltotöidenkin palvelukseen joutuu SP joskus: loiset kaksi kuorma- autoa ovat melkein kokonaan peltojen palveluksessa. Traktori " K e i s " . Joka myö.s miltei koko vuoden seLsol korjauksen i)uutleossa, josta oli i so valtaratas mennyt rikki Ja uutta el varalla ollut, korjattiin myöskin. Valtarata.sta el uskotti muualta .saatavan kuin Amerikasta, odoteltiin kevääseen saakka, mutta kim sitä el tulitit, ottivat konepajassa työskcntelljät pannakseen sen kunloon; tilattiin Salskin tehtaalta valu ja kotona sorvattiin se valmiiksi, KeLs pääsi vlljari korjuaseen vetämään comtaindcrla ja pystyy taasen suorittamaan tehtävänsä k u ten ennenkin. Tämä kaikki on t u losta .siltä .so.slalistlfinsta kilpailusta, minkä Kylväjä oli ottanut .suo-riltaakBecn haastamalla kollektiivin Maailman Lokakuu. yh*.>k.säntolsiJ cA pykälää käsittää kilpallusbplmus, Jota nyt molemmin puolin pyritään ten töiden aikana. Kalkki vSxai uudet työmuodot, uudet clämätata-vat, sosiaUstlsen rakennustyön päivä päivältä kasvavat tulokset, sort$- llstlnen kUpallu ja iskuryhmien jät* Jestcly, koneasemal, isot fcoHÄtU* vien ja neuvostotllojen sopöaokset. teknlUi.scn voiman käyttö n81d6n avulla talonpoikain pelloillakin tekee sen. että yksltylstalonpolka Ilman erityistä agltatslonla huomaa kolitktllvlsen liikkeen etuisuuden. Isojen koneellistettujen kommuunien ja sovhoosien esimerkki ön tehnyt tehtävänsä, kollektUinm liike on kasvanut mahtavaksi joukkoliikkeeksi, muodostuen eri alueilla täydelliseksi maatalouden kbllektl-vl. soimlseksl. Nyt Jo suunnitellaan uutta muotoa kolhoosien ja fiovhoo- .slen keskinäisten suhteitten saatta-ml. sek.sl sellaisiksi, että n© tukisivat toinen toisiaan. Tällainen uusI muoto on kolhoosl-sohoosisoplmus. Joka määrittelee Jokaiselle sopimukseen kuuluvalle talousyksikölle määrätyn talous-suunnan j a määrätyt tehtävät tol.sten talouksien suhteen. Tällainen sopimus on juuri parhaillaan uhilla sovhoosi Gigantilla SaJslcln piirin kolhoosien kanssa. Tämi tulee antamaan vieläkin suuremman sy.siiyk.scn maatalouden teknilliselle rakennukselle, se tuiee tUbma&h vieläkin korkeamman tempon, luomaan uudet olasuhteet Ja poistamaan eroa-vai. suudcn maaseudun Ja kaupungin välillä. Tällainen on lyhyesti kuvattuna maatalouden kehityshistoria entisillä Salskin aroilla, jotka vuosikymmen sitten eivät tunteneet maanviljelystä Juuri olicnkscan, isen kään aikaista, mitä sUlOfti oU Venäjällä. Kehitys kulkee hirveätä vauhtia eteenpäin murskaten kalkki vanhan maailman tavat Ja ennakkoluulot tuhannen pirstaleiksi, luoden entisistä orjista mahtavia sosialismin rakentajia, orjista, jotka eivät vuosikymmen sitten kirjaa tunteneet, eikä kouluista tienneet, jotka vuosikymmen sitten tähdistä aikaa katsoivat Ja arokotkaa Jiumi-lolv. at. vaan nyt useat heistä korkeakouluissa opiskelevat Ja toiset luovat uutta, vapaata elämää, vapaata ei .ainoastaan maaherfolsta, vaan myöskin luonnon oikuista. •.. -.11 u • j il - M A. Jaaäkfanalneu. -"Vuoden 1930 lopulla, — sanou lÖD, — Tshai-novskin pyynnöstä m i - läiohtasin T T : n hallinnossa, jos- B keskustelimme pitkähkön aikaa. Ennen kaikkea hän ilmoitti m i - Bille, että ins. org. liitto 14) o n ole-ii3.? sa huolimatta tähän astisista »igitsemisista, että se on muodostutut Teolliseksi puolueeksi (TP), että |£:n puheenjohtaja on Ramsin, fi KK:n on vaUttu Tsharnovskf, itshev, Kalmnikov ja Fedotov. , ä lausuin ihmettelyni siitä, m i t en »linut on saatettu valita suostumuk. ^tani, mutta hän rauhoitti minua Jlä, että K K : n byroo ei ole kertaahan kokoontunut, eikä kokoonnu "ta on oltava erittäni varovainen sen takia on päätetty olla j a t - mitta. mainitun byroon työtä". .'»M. Jy.lO 1930). , "Ritbrnus ainehisto, joka valaisee ^ eräältä puolelta syytettyjen ^ t a a . aivan kiinteästi toteavat ylimääräisestä kokouksesta ^- Tämän kokouksen erikoinen ^iratiivisuus on ollut syynä s i i - •, että siitä ovat vaienneet alku- , ^ ä todistuksissaan kaikki — ,osin, Kalinnikov ja-^Tshamovski, ja Laritshev siihen aikaan jo vangittu. (Maaliski j a h u h - a V. 1930). Jeo todistusten nojalla on 'inin täytynyt tunnustaa että 21 päivä syyskuuta ei puhunut totuutta. Syyt hzr.~- käytök- , ^ ovatkin täysin ymmärrettä- • « selviää tutkittaessa tämän p c - «ffl kokouksien sisältöä. J^. 1930 todistaa Rämsijj vihdoin ^ v a a : Ennen käiikkea hän täy-tietoja k<*onksista 1928. j o - ^ ottaa osaa uudet K K : ^ jäse- ^ ^ . J ° ^ a pääkysymyksenä oh ja Laritshevin- selostukset matkoiltaan v. 1928 s y k s y l - ^ selostus nuden^ tehtävien siio- Dis?sta. joita olivat -sitoutuneet •^maan Laritshevin j a Ramsin ^ >-5eisesiKmman työatekljöi- ^ ^ 5 a pidetyssä neuvotteluko. ^ sen jälkeen kuin oU a i - ^tu henkilökohtainen ' yhtey? ^« ^|enttien kanssa Maskovas-jen systemaattisesta järjestämisestä maäsetidun kommiinisteja vastaan, käyttäen hyväkseen kulakkien mielialoja. PäätetfiTn pÄlata asiaan yhdessä Kondretjev-Tshajanovin ryh. män kanssa keväällä, jolloin yleis- Eilanne on selvempi. Vihdolo toukrJ-kuuHsa 1930 o l i vielä ykSi samanluon-toinen kokous. Siten interventiosuunnitelma, ur-kintätyö. diversioonltyö, sotil£^tyÖ ja tuhotyö, tarkoituksella auttaa u l koista sotilasinterventiota, kas siinä vasoavallankumöukseHiseh järjestön toiminnan luonne viime aikana. T t i - holaistyö kärkevämpien menetelmien tieltä sikäli kuin Ramsinin sanojen mukaan kriisi jo oli alkanut. Teollisuuspuolueen KK:n työ taloudellisen kriisin valmistamiseksi V. 1930 Syytettyjen osuuteen ja vaikutukseen tämän kriisin aikaansaamiseksi sietää hieman pysähtyä. Ramsin kuvaa työtä, jota tehtiin ennen kuin varsinaisesti asetettiin tehtävä k r i l - jsin aiheuttamiseksi v. 1930. Yleinen perusdirektiivi kaikillj kansantalouden aloille oli ennen kaikkea hidastuttaa niiden kehitys-tempoa. Sitä paitsi minulle tunne-essa, A.i/ö.uuin..7to.,» tuissa keskuksen j a yksityisten r y h - ti^tir"intervrnSr7ykkääimlii'^^^ mien neuvottelukokouksissa vahvis-v, trviPfr« IMI tettiin seuraavia toimenpiteitä: I) nietaiLiaotantoon nähden 1) sen Mitä tulee l.=29 vuoteen, n i i n Ram. s i n in "hiidestä osottamastä k<&ouk-sesta v. 1 9 ^ antaa hän lisätietoja: Ensimäisessä kokoukseJssa kuultiin Ramsinin j a Laritshevin selostukset interventiosta niiden tiedotusten perusteella, joita he olivat saaneet Ranskan Moskovassa olevalta agentuurilta. Ipainostetttoi intervenltio.^ suunnitelman toteuttamismahdollisuutta V. 1930 osotettUn välttämättömyys aikaan saada talouskriisi mainittuna aikana j a harkittim yhtel. siä toimintametoodeja Kondratjev- Tshajanovin vastavallankumouksellisen ryhmän kanssa,. metoodia eUn-tarvekriism kärjistämiseksi . kesällä V. 1930 j a metoödeja talonpoikaisi kapinoiden aikaansaamiseksi. Toisessa kokouksessa kuultiin Riam-s i n in selostus Ranskan yleisesikunnan ja ranskalaisten agenttien vaatimuksesta kiirehtää sotilasjärjestön luomista Punaiseen armeijaan. Te. olliselle puolueelle oli annettu valtuudet vakoilutyön suorittamiseen. Kolmamiessa kokouksessa harkitt i in kysymystä diversioonijärjestön (räjähdysten y.m. suorittamista v a r . ten) muodostamista. Ranskan yleisesikunnan erikoisvaltuuksien nojalla annettiin K K : n jäsenille vastaavia tehtäviä energetiikan. sbtilasteolll-suuden, rautatielaitoksen j.n.e. a-lalta. Neljännessä kokouksessa kuultiin vuodeksi 1931. Viimeisessä kokouksessa kuultihi selostus sotilasjärjestön muodostamisesta ja nimitettiin vastavallankumouksellista kaappausta varten uusi hallifusjäsenistö. (Katso syy-töskirjelmän alkuiin). E i siis siinä kyllm, että vuonna 1929 koko työ täht-ää intervention valmistamiseen, vaan lisäksi koko tonninta saa ktiumeisen liionXeen. Vihdoin vuodelU 1930 Ramsin v i i meisessä timnustuksessaan osol'.aa kaksi kokousta. Toinen niistä käsittelee virtausta Teollisessa puoluees sa, joka puolustaa kaappausta maar, sisäisten voimien avulla nojaäamlla aseelliseen kapinaan. T^niä v i r l a ui kuitenkin hylätUm. Samalla käsi-, t e l t i in tiedotusta terrorististen teko-kehitystempon hidastutamisesta. m i kä näkyy selvästi kun rinnastetaan entinen 5-vuotissuunniteIma, joka on keskuksen laatiman suimitelman perusteella tehty ja jonka mukaan tuotanto tulee olemaan 7 milj. tonnia, uuden S.vuotissuunnitelman kanssa — 18 m i l j . tonnia, niin huomaa että 5-vuotissuunhitelma oli kcävaiettu kertaisesti; 2) epäsuhteen aikaansaaminen metallm lajittelun j a kulutuksen välillä; 3) epäsuhde eräiden metallivalmls-teiden tuotannon j a kulutuk.sen vä. Iillä: 4) Tehtaiden rakentamisenpa laa- j jentamisen. sekä näiden kokoomls-laitteiden asettelun hidastuttaminen. IDTekstiUiteoUlsuudessa: a) laa-jentanilstempgn hidastutäminen: iy\ epäsuhde eräiden raaka-aineiden va. rastojen ja tai-peen välillä, d) u u sien tekstiilimateriaalien käytäntöön^ oton hidastuttaminen. III) Liikennelaitoksessa a) väärä ja epätaloudellinen liikkuvan kallus-ton Jay veturien käyttäminen; b> kunnossaolevien veturien paneminen liylkyjen joukkoon; c) tärkeimpien linjojen kuljetusky\'yn kasvun h i dastutäminen, kuten Donbass-Mos-kova, Kusbass-Ural, mikä saattaa uhanalaiseksi polttoainehankinnan, e) .siitä huolimatta, että vetureissa nykyään käytetystä hiililajlstä lähi. tulevaisuudessa tulee ankara puute, ei ole ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin veturien sovelluttamiseksi uuden hiililajin käyttöä varten, d» j ci ole tehty työtä veturien rakenteen parantamiseksi saattamalla käytäntöön uusia veturityyppejä, jotka o-iisivat taloudellisia polttoaineen k u lutuksessa, e) naftalaivaston kehityk. sen jälellejääneisyys, joka on naf tahankinnan heikkokohta. IV) NaftateolLsuus — a.) kehityksen tempon jarruttaminen poraustöl-tä supistamalla. b> naftaetsiskelyn huomattava jälellejääneisyys, joka hidastuttaa «af ta tuotannon kehitystä j a samanaikaisesti johtaa uuvu. tettujcn öljylähteiden lukumäärän lisääntymiseen, c) naftakaasujcn väärin käyttäminen, d> naftajohto-jen rakennastöiden hida.stuttamincr;. e) naftatislau.slaitteiden kehityksen hida.stuttaminpn, josta .seurauk.sena on naftan epäedullinen lajittelu ja f) kreking-laitteiden kehityksen voimakas hidastuttaminen. V i Hiilitaloiis — a i tempon merkitsevä hidastuttaminen kaikissa p i i - reis.sä, erikoise.stl Moskovan jTnparistolla ja KusbassLssa, bi tutkimustöiden tuntuja jälellejääminen. joka rajoittaa kehityksen tempoa ja lisää määrää, c i kapitaalitölden ja asuntojen rakennuttamisen tuntuva jälel. le jääminen, joka samaiia on hiih-tuotannon kehityksen peru.sesteitä. d> .sähkövoiman kriisi, Donba'isls.sa, KusbassKsa j a KLsellssä, mikä rajoittaa tuotanto ja mekanlsointimafadol-lisuuksia, ei hiilenlouhinnan meka-nosoinnin hidastuttaminen, mikä l i sää työvoimapulaa ja asunnonpuu-tclta. VI) Encrgctiikka — ai .sähkölstä-mlstempon hidastuttaminen, tai k r i i sin aikaansaaminen sähkövoimaan nähden vastuunalalsimmilla kohdilla — Donbassissa. Leningradissa ja Mo.skovassa, b) sähköascinain raken-nustempon hidastuttaminen, niin että ne vievät 2—3 kertaa enemmän aikaa, kuin olisi välttämätöntä, jo?- ta johtui pääomien luotannoton s i tominen samoin huomattavien va-luuttaer. ien, ja aiheutui ajottalsia kriisejä sähköenergian varastelu alalla, d) epäsuhtainen aika aseman eri asien valmiBtumlses.sa eri koneiston osien saapumises.sa, joka on johtanut myöskin pääoman tuotannotto-maan kiinnittämiseen, e» .sähköa.se-maln korkeat rakennuskustannukset, joka on ollut .seurauksena epäratsio-nallsesta konstruktiosta ja f) läm-pöteknillisten laitosten hidastuttaminen. VIII Poltioainehankinta — a) tun- ^ tuva, polttoainehankinnan supistus, i b i balkalilsen polttoaineen hankinnan supistaminen, varsinkin turpeen Ja Moskovan ympäristön hiilen, ci Kusba.ss-alueen kehitystempon hidastuttaminen, dl metallurgiassa tarvittavan koksin laadun parantamistoimenpiteiden hidasluttam i - nen, josta on seurauksena ollut kok- .sin laadun j a valmistetun rnelailin huonous, (Tod. 2 i : i0 1930i. j Tuholalstyö näillä aloilla oli aloV-tu jo ent. in.sinö9rikeskukfien aikana. Uasi tuholaiskeskas. joka alko. työnsä --vuoden 1923 toisella puolts. kolia, otti uuden suunnan kriisin muodostamiseen pyrkie.ssään, koettaen aikaan saada epäsuhdetta erj alojen välillä, varsinkin kun .suun-j nitelmatyön tekeminen kävi miite'' 1 mahdottomaksi —- kuten Ramsin | sanoo, "siksi, että^ voimaperäisesti j toteutettiin käytännössä puolueen j yleislinjaa". " . . . toimenpiteiden oli pääasiassa suuntauduttava, — sanoo R a m - .•;in — teollisuuden alalla siihr-n, että ilman muutskrn kieria}iiäv...j. mät taloudelliset vaikeudet yhä r,y-] i venlslvät " " . . . määrättyä konkreettista suunnitelmaa, — jatkaa Ramsin, — .sikäli kuin minulle on tunnettua, oi kansantaloudellisen kriisin muodostamiseksi intervention alkuun, ollut. Teollisen puolueen perustehtävänä oli kansantalouden siten suunnitteleminen ja johtaminen, että näl. den toimenpiteitten toteilittamisen k a u t t a äärimillcen kärjistyisivät nämä taloudelliset vaikeudet, ja siten muodo-stulsl otollinen ' pohja inter-ventiolle". (Tod. 21iX). Yleensä tuholaiset .suunnittcUvat kriisiä V. 1030 .seuraavasti: "Niinpä Keskisellä teollisuusalueella ja Luoteisella alueella o l i määrä saada aikaan erikoisen voima, kas kriisi, joka muuttuisi polttoa). nek:ataslrooflk.si heti kuin sotatoimien takia keskeytyisi liikenne Donbas.sin kanssa, ko.ska paikallisen polttoaineen hankinta oli heik o s t i ja Ilmeisen riittämättömästi kehittynyt, nim. turpeen ja Moskovan ympäristön hiilen tuotanto J:J k u l u t t a j a t valmistumattomia niitä laajemmin ja järklperälsemmin käyttämään. Samanlainen ankara kriisi laskettiin syntyvän metallista, varsinkin s o t a tarveteoHlsuudcssa. seurauksena metalllteollisaaden hitykscn hidastatt3roise«ta, jonka ohessa yhteyden keskeytyminen ct';- län metallurgisen alueen kam.sa o li johtava kiertämättömään katastroo- ! f i i n . Samoin Donba.s.sin kok.si-ben- j sooJiteolllsuuden eristäini,wn piti merkitä vajkeuk.sia ijotakemiallisel. le teo]li!?uurfenekin. TekstiiliteoUisuudenkin a I a 11 ,~. suunniieltiin ja oi: toteutcttokin epäsuhfai.sautta tuotantomahdoIM-suuksien ja raaka-ainevarastojen, varsinkin kotimaista alkuperää olevien, välillä, mikä kiertämättömäsi oU määrä johtaa tehtaiden tuotan, non ajottalseen .seisahtumiseen ja ulkomaif.en raaka-aineen maahan tuonnin pysähdyttyä, teksiitituotan-non kokonaan lopettamiseen. Liikennelaitos kehityksessään on siinä määrin jäänyt jälelle yleisestä k a n . .santalouden kehify.stemiKir.ta, f r i ' - t i i i n k in yhteydi-n puolesta etelään ja itään, että kuljetasvaikeukslcn täytyi tuntuvasti kärjistyä vuoteen 1930 mentäc.s.sä, joten polttotarve-k r i i s l , rautateiden oncK.sa kokonaan valmistautumatta paikallisen polttoaineen käyllöön täytyi tämän johtaa kuljetu.skrilsliii. Täten Teollisen puolueen loimcn-pltciden sarjan täytyi .saattaa maa noin V. 1930 taloudelliseen pulaan, joka olisi pohjana laajojen väestökerrosten ttrytymättömyydclle seka kapinoiden ja lakkojen laskettiin lopullisesti herpaannuttavan maan taloudellisen elämän. Tämän ohella teollisen etelän eristäminen maan keskuksesta piti viedä tärkelnrä osaa kriisin lopullise.s.sa täydentämisessä." (Tod. 31!X 30). Ramsin edelleen o.sottaa, miUi kukin tuholaisista ennätti tehdTi kullakin näistä teollisuuden aloissa. Hän . itse hoiti energeettisiä asioita, joista kertoo: " K r i i s i n aikaaasaamincn sähkö-cnerKian hankinnan alalla. Tcoili. .sen puolueen .suunta tä.s.säkin pyrki mahdollisimman pieneen tempcTfiii •sähköa-scmien rakentamisen alalla. Riittää kun osottaa, että Valtion suunnittelukomitean mukaan rajo-nien .sähköa.semien enffrgiamaärä on suunnlU,-ltu vain 10—14 milj. kilo-vatti- tunniksi, riamalla kuin nliderj vaadittu kuormitus nykyään on noin 20 milj. kvt. Erikoista huomiota Teollinen puolue kiinnitti kuitenkin k r i i s in aikaan;iaamlscen .sähkönhan-kinnan a l a l l a kaikis.sa tärkeimmissä ke.skuksi.s.sa: Donba-ssissa, Lcningra j dlssa, Mo.skovas.sa, U r a l i l l a ja K u s - < bassls.sa: j a) Donbas.si-vsa on k o k o ajan tuntunut j a nykyään erikoisesti tuntuu .sähköenergian riittämättömyys, joka on ;ieurauk.sena Shterov,skin ja Sujevin sähköasemien rakentamisen suunnitelmallisesta hldastuttamlsej* ta. Viimemainitun aseman rakentamista voimakkaasti hidastutti Valtion suunnittelukomitea, jota edusti prof. A. A. Goreva esittäen tekosyyksi, että energian tarve voitaisiin tyydyttää johtamalla sähköä Dno-prastrollta. Shterovskin aseman valmistumista taas esttHliin vuosimäii-viä. tilaamalla .siiä vallt.u epärationaalisia koneita (myllyu riittiU inätön voimakkuus, sovitettiin ranskalaisen menetelmän mukainen, cpäialoudc-lllnen polttoainejärjestel-mit koetellun amcrikalalsen Järje». leiman a.scmasta, jne.) sopimattomiin aikoihin tilattiin Ja pantiin kunloon eri laitteita, tilattiin nUtä ulkomailta j.n.e. Tuloksena on, että Donbas on Jäänyt varustamatta sähköenergialla, mikä hidastuttaa hiilen ttjotannon mekanlsoimlsta, suurentaa valkeulc- .sia työläisten asuntokysymyltsessii Ja Jarruttaa palkan kehitystä kokonaisuudessaan. b) Leningrad on jo vuosikausia ollut vakituisessa sähköenergian pulas.sa, joka on seuraksena sähköasemien vähävoi maisuudesta, niiden laitteiden kuluneisuudesta Ja epältHp-tettavuudesta, varsinkliji nältt oä asianlaita vanhojen asemien lutfto- {{eneraattorcihm nähden. Kun on u.sein sattunut, että erinäiset koneet ovat joutuneet ajaksi ptrfs käytännöstä, luin on oltu pakotettuja !ft<-ltämään kuluttajilta energia. Tä'~ mä kriisi on johtunut siltä, €ttä ajoissa ei ole laajennettu palkiailllsla asemia eikä alettu Leningradin aseman rakentamista. o Moskovan yhtymä on-samanlaisessa asemassa. Jääden sähköasemien voimakkuus jälkeen energian tarpeesta; sen vuoksi on oltu pako-' l e t t u j a kJeitäytymSän uusista. ktXr luttajlsta ja tekemään huomattav i a tuotannottomia tuhlauksia pienten asemien rakentamiseen..- Tämä t i l a n n e on seurajiksena löi^blrskln aseman laajentamisen ja "~nykyäU kalstmtamisen, sekä. dobrikövskin aseman rakentamisen hidastiittaml-sesta. Kashirskin asemaa vairten^oU tilattu myllyt resolutorimaUIa, jotka eivät voi käyttää Moskovan ympäristön hiiltä j a vaatlat joka "ISO-i- 200 tunnin työn j^i•^:'?en remonttia; Sitä paitri juuri th.. .„ oh rakennettu epärationaaliset uunit. K a s h i r i n kalliit Ja kauan mkcn?- teillä olleet kattilat ovat hyvin epätaloudellisia ja niiden tuotantoteho f.li VäliäilK-n. (Jatk.K 'M 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-12-12-03