Vapaus, June 10, 1930

              Sivill Tiistaina, kesäk. 1 0 p:nä — Tues., Jiine.lÖ
^4-
i .
IF •
ii
i -
i i :
f
'5r
.jsim&isestä iäUmuast^ Karaten nä­kemyksiään
käymissään hotelleissa
y j n .
Sellalsen lausunnon antaa vapaa­mielinen
porvarikin nyt rautateiden
kuntoisuudesta. Kuvaako se Jota­k
i n kaaosta? K , se sisältää suoraa
totuutta. Mutta toisaalta tiedämme,
että työläisten valtio suunnittelee yhä
utidempla Ja uudempia parannuksia
rautatieliikenteessäkin. Joista to­disteena
ovat viimeaikaiset tiedon­annot
uudistussuunnitelmista. Jotka
OD ajoitettu.
Näitä tietystikään eivät usko en-flnkään
lapualalsuudella pumpatut
|.finsälaisemme. Ennen he uskovat
vaikka kymmenet jutut merikäär-iöeistä.
Joilla on hevosen pää. J a jos
Jokii vielä kertoisi sellaisen merl-käärmeen
himunneen bolsujen k u -
idsiumiseksl. n i i n uskoisivat sen vie-
Ift varmemmin.
Magnus Raeua.
ressiä colleginmin rahastoon j a me I seppäin järjestö vaatii yleisten töi-
Työväen ammatUiiset
järjestöt 2,000 V .
sitten
L E X C O L L E G I.
(Coiiegium säännöt). Yleensä
säädetään, että ken hyvänsä haluaa
liittyä tähän colleglumiin, hänen
; on annettava sihteerille osoitteensa,
sisäähkirjoitusmaksu (n. 160 nik.)
* "Ja ruukku hyvää viiniä sekä k u u -
katjsh^crö (n. 1.60 mk.) Säädetty
blkoon, että ken hyvänsä laiminlyö
kuukäiisiverojen suorittamisen,
hSnellä ei ole oikeutta hautauk­seen,
vaikka olisi järjestölle tes-iamentanhut
omaisuutensakin.
Olkoon säädetty, että ken hyvän­sä
kuolee ilman, että jäsenmaksut
ovat räälissS, maksetaan suoHtettu
sis&änkirjoitusmaksu hautausku­luiksi.
Yksi sesterssi ripotellaan
ruumiihpolttoroviolle. Mutta hauta-ustoimitus
suoritetaan.
Olkoon säädetty, että milloin
jäseh kuolee 20 mailin päässä kau­pungista,
on siitä tehtävä ilmoitus,
lupa haettava j a lähetettävä kol­me
jäsenten keskuudessa valittua
ottamaan selvää. Jos havaitaan, et­tä
jotakin petosta on harjoitettu,
n i i n silloin kannettakoon sakkoa
sellaisen vääryyden johdosta nelin­kertainen
summa. Ne, joille rahaa
annetaan, saavat,sitä seuraavasti:
Jos etäisyys oh 20 mailia, olkoon
summa kullekin 20 sestressiä. Mut­t
a jos jäsen kuolee y l i 2Ö mailin
elaisiyydessii, eikä siilä voida i l -
irifiöiltaa, n i i n silloih ken hyvänsä
Oli ifiautäj^isis^i: saapiivilla, täytyy
llifefeiiärr-^^l-oo^h ^änsäfär^en
äliekirjöittäma selostus j a kuiii asia
bh l i i l l u t todistetuksi jä hautausku­lut
havaittu kohtuullisiksi eikä
kukaäin ole vastaah, tnaksetaah
hänen palkkansa rahaatostft pyydet­täessä.
Älköön cöllcgiaraissamme olko
...viekkautta. Älköön suojelija tai
suojelijatar, isäntä t a i emäntä, ei
«eHes velkoja tai kukaan muukaan
esittäkö mitään vaatimusta, laskua
t a i mitään, paitsi v a l i t tu p c r i l l i h e n.
— Jos joku kuolee lapsettomana,
n i i n annettakoon 6 sestressiä ja
k a i k k i kulut.
• Olkppn säädetty, että ken hy­vänsä
kuplee jäsenenä ollessaan
orjana j a hänen herransa t a i her-
"•rattarensa on vastahalcoinen luo­vuttamaan
ruumista haudattavaksi
eikä salli vainajan rekisteröintiä,
t>Jdötään valehautajaiset.
Olkoon säädetty, että ken mesta-
' c a tekee itsemurhan mistä syystä
.hyvänsä, ei siitä syystä voida hau
' t a j a i s i a pitää.
Olkoon säädetty, että kenen or­j
a n hyvänsä itämä collegiumi va-
' pauttaa, hän lahjoittakoon ruukun
hyvää, viiniä.
' Ölkon säädetty, että ken mcsta-ri
(magister) hyvänsä ei ota osaa
'seremonioihin eikä suorita tehtä­viään,
saa maksaa sakkoa 30 sest-nettää
paikan seuraajalleen.
Nämä collegiumin säännöt osoit­tavat,
että järjestöllä virallisesti
oli pääasiassa hautausapayhdistyk-
*en luonne. Niin oli asianlaita
useimpien kanssa, sillä sellaisen
kilven taakse kätkettiin aina a h ­taampina
aikoina järjestöjen t a ­loudellinen
luonne. Säännöt osoit­tavat
myöskin, että collegiumit p i ­tivät
tapanaan orjienkin vapautta­misen,
mikä tapahtui oston kautta,
jolloin vapaaksi ostettu sai työl­lään
suorittaa vapautuksensa hin­nan
itakaisih järjestölle.
Collegiumeille oli ominaista, et­tä
niiden jäsenet usein «livät täy­dellisessä
veljeydessä j a yhteen­kuuluvaisuuden
henki oli heidän
keskuudessaan korkealla. Työn
tulokset tuotiin monasti collegiu-mille
j a siellä yhteisesti, yhteisaie-r
i an muodossa, nautittiin työn he­delmät.
Nämä järjestöjen yhteis-ateriat
muodostivat voimaklcaan
siteen jäsenten välille j a elämän
eri vaihteluissa takasivat ne jäse­nille
toimeentulon. Tämän vuoksi
järjestöt vetivät köyhälistÖläisiä
riveihinsä j a muodostivat voiman,
jota valtalu^kat aina pelkäsivät.
Erittäin mielenkiintoista oh to­deta,
että vanhan ajan työläisten
järjestöissä olivat naiset täysin t a -
sa-arvoisia miesten kanssa. Kreikas­sakin,
jossa vapaakin nainen yleen­sä
oli puoliorjan asemassa, löysi
nainen tasa-arvon ainoastaan prole­taarisissa
järjestöissä. T r i Bucher
teoksessaan "Aufstände der unf-reien
Arbeitten" osoittaa, että
'^'kreikkalaisten järjestöihin hyväk-
/jyttiin jäseniksi — — _ sekä
kreikkalaisia että barbaateja, mie­hiä
j a naisia, vapaita jä orjia.
Tästä johtuu nimitys "auringon
kansalaiset". Samoin oli l a i t a Roo­massa.
Lukuisat kivikirjoitukset
osoittavat, että usein naiset olivat
enemmistönäkin järjestöissä ja
monasti saivat he osakseen erikoi­sia
kunnianosoituksia. He kohosi­vat
tärkeimpiih luottamustehtäviin­k
i n , joiden tunnollisesta j a k u n ­nollisesta
täyttämisestä heitä kuol­tuaan
hautakirjoituksissa ylistet­tiin.
Heidän hautojaankin koris­tettiin
kukin j a seppelein. Johti-vatpa
naiset pitoja j a seurustelu­tilaisuuksia
J a se antoi heille eri­koista
valtaa.
Vanhan ajari kansat olivat hyvin
taikauskoisia ja jokaisella ylimys-perheellä
oli oma suojeluspyhi­myksenpä.
Alhaison ammatilliset
järjestötkin omaksuivat useimmiten
Jonkun suojeluspyhimyksen j a omis­tivat
sille järjestönsä. Suojeluspy-himyltseileen
omistivat he järjes­tönsä
talonkin, joka oikeudellisesti
kuului järjestön esimiehelle. "The
Ancient Lowlyn" II osassa (siv.
476) kertoo Ward m.m. että coUe-giuiiteihin.
järjeaityneet, "erittäinkin-
Kooman maanalaisissa kouluissa,
uskoivat, että heilläkin oli sielu jä
se innoitti heitä toivoon j a ihmi­syyteen.
Näissä salaisissa piilopai-icoissaan
he opettelivat lukemaan,
kirjoittamaan, pitämään puheita,
laulamaan, sepittämään runoja, a n ­tamaan
anteeksi ja rakastamaan
toinen toisiaan, uskomaan kuole­mattomuuteen,
hankkiiUaan toinen
toisilleen työtä j n e . " Toisessa pai­kassa
kiertoo Ward, että collegiu-mien
kouluissa opiskelijoiden kes-keh
pantiin itoimeen henkisiä k i l ­pailujakin,
joissa voittaneet ovat
saaneet ylistäviä lausuntoja j a n i ­mensä
ikuistutetuksi k i v i k i r j o i t u k -
siin. K u h häma koulut usein ovat
olleet maanalJaisia, osoittaa se, että
valtaluokka on vainonnut työläis­ten
opiskclutoimintaa jo pari vuosV
tuhatta sitten.
Mutta politiikkaankin näyttävät
ammatilliset järjestöt ainakin
Rooihassa osallistuneen. Esim. V e ­suviuksen
v. 79 j . K r . tuhoamaan
Pompeijan raunioista löydetyssä
eräässä seinäkirjoituksessa maini­taan
Wardin mukaan seuraavaa:
" ( c ) Kalastajain järjestön jäse­net
ehdottavat Popidius Rufusih
yleisten töiden hallinnon jäsenek­s
i . "
" ( d ) Pompeijan yleinen kulta-den
hallinnon jäseneksi Cuspis
Pansaa,"
P o l i t i i k k a a n sekautumisen katsoi­vat
vallanpitäjät kaikkein vaaral­lisimmaksi
j a kun esimerkiksi B i t -
hynian kuvernööri Plinius nuorem­pi
pyysi keisari Trajanukselta lu­paa
saada perustaa Nikodemiaan
noin 150 miestä käsittävän palo­kunnan
kirvesmiesten järjestön jä­senistä,
vastasi hänelle Trajanus:
" _ — — Meidän on pidettävä
mielessämme, että tiheään tapahtu­neet
levottomuudet, kysymyksessä
olevissa kaupungeissa, jotka ovat
sellaisten järjestöjen aiheuttamia,
ovat saattaneet jotkut suremaan
niiden olemassaolosta. Mikä hyvänsä
olisikaan sellaisten järjestöjen
syynä, tarkoituksena tai nimenä,
on poliittisen agitationin vaara a i ­na
lähellä''. J a n i i n Trajanus ,kielsi
palokunnan perustamisen.
Teoksessaan "Die Dionysische
K u n s t l e r " kertoo t r i Luders diony-solaisten
taiteilijain kansainväli­seen
järjestöön kuuluneen ainakin
52 osastoa kaikkialla silloin tun­netussa
maailmassa, Afrikasta aina
Mustanmeren rannalle saakka. Tä­hän
kansainväliseen järjestöön
kuului Rooman j a Galliankin jär­jestöjä
j a yhdisti se teltantekijöitä,
hiUurarcita, yhteisten puutarhojen
j a ^maiden hoitajia, musiikki-insf-rumeUttien
tekijöitä, kaivertajia,
vaattureita, keittäjiä, teurastajia,
vedenkantajia, khlissimaalareita
jhe. Kun keri"ah näyttelijäin jär­jestö
Teis'ssa oli joutunut onrtetto-muuden
kantta velkaan eikä voinut
yksin siitä selviytyä, kääntyi se
avunpyynnöllä kansainvälisen jär­jestön
puoleen. Asia otettiin pää­majassa
käsiteltäväksi kun kysymys
kahden edustajan kautta oli asian­mukaisella
tavalla tullut valaistuk­si
j a pjryntöön suostuttiin (The
Ancient Lowly, II osa, siv. 265).
Erikoisen lähettijärjstelmän avulla
olivat järjestöt yhteydessä keske­nään
j a tukivat toinen toistensa
matkoilla olevia jäseniä.
Vanhan ajan ammatilliset järjes­töt,
viattomista nimistään j a sään­nöistään
huolimatta, näyttävät
käyneen alituisesti taistelua ylä­luokkalaisia
vastaan. Kerrotaanpa
niiden Roomassa osallistuneen or-jasotiinkin.
Orelli kertoo argeolo-gisissa
itutkimuksissaan, että esim.
Spartacuksen orjasotajoukoissa oli
suuri joukko järjestyneitä ammatti-työläisiä,
m.m. haarniskantekijäin
järjestön jäseniä (fabricenses) ja
soti!asjalkineiden tekijöitä (caligu-l
a r i i ) . Vetojenkerääjäinkin (vecti-galai-
ii) järjestön jäsenet olivat
liittyneet Spartacuksecn ja kier­sivät
p i t k i n maakuntaa verottamas­sa
r i k k a i t a kapinoitsijain hyväksi.
Saksalainen Rooman historioitsija
Monimsen lainaa Asconiukselta
steuhraavaa: " ( V . 6B c; Kk-.) H e
järjestivät tiheään komuunistisia
yhdistyksiä, vastoin yleistä lakia,
kansan levottomista aineksista ja
tästä syystä lakkautettiin etikoisel-la
lailla useita järjestöjä myöhem­m
i n . "
Vallassaolevan luokan raivo am­matillisia
järjestöjä vastaan kiih­t
y i entisestäänkin, kun esim. C l o -
dius, jonka tiedetään puolustaneen
köyhää työväkeä j a heidän järjes-töjään,
sai poliittisessa valtatais­telussa
cicerolaisia vastaan puolel­leen
juuri nämä järjestöt. V a l t i o l ­liseen
taisteluun osallistuminen
teki ne vaai-allisiksi, koska niissä
oli joukkovoimaa.
Cicero räivosikin erikoisesti jär­jestöjä
vastaan ja teki kaikkensa
niiden lakkauttamiseksi. Vuosi 58
e. K r . muodostui lopullisesti rat­kaisevaksi.
Silloin Cajus Julius
Caesar julkaisi määräyksen, jolla
häjoltettiin kaikki työväen amma­tilliset
järjestöt, lukuunottamatta
uskonnollisia j a sellaisia, j o t k a oli­vat
hyvin vanhoja. Miitta kuristus-laitkaan
eivät voineet tehdä täy­dellistä
loppua järjestöistä. Ne vain
muuttuivat ankaran salaisiksi ja
keskittivät toimintansa Rooman
maanalaisiin kätakonibeihih. Monet
taas vbrhoutuivät uskonhöUisuudeh
suojaan j a käyttivät sitä klipenään.
Tästä johtui, kuten Mommsen jär­jestäjä
koskevassa teoksessaan fa-noo,
että "Tämä petos käjrttää us­kontoa
naamiona antoi senaatille
aiheen lakkauttaa yhteenliittyra is-oikeuden.
— Niitä, jotka j
muodostavat luvattomia, laittomia kieltoa perustellaan; se, ettei k a u -
järjestöjä poliittisen vallan saavut-! pungissa ole puutetta tämäntapai-
Voikohan monikaan kahvllaliikkeen
harjoittaja Icaupungissa asettaa
erikoista järjestysvaliokuntJia huo­lehtimaan
järjestyksestä. E i var­maankaan
yksikään.
Sitten tulee toinen kohta, jolla
tamiseksi ei katsota kuu­luvaksi
vanhoihin järjestöihin."
K u n kristityillä o l i tyyssijansa
näissä järjestöissä, on hyvin toden­näköistä,
että kristittyjen vainot­k
i n olivat pohjimmaltaan työ%äen
luokkataistelu järjestöjen tuhoa.ii is-taistelua,
eikä niinkään paljon us­konnollista..
Siflien suuntaan viit­taavat
lukemattomat historialliset
todistuskappaleet. Mutta siihen puo­leen
ei. tässä yhteydessä ole tilai­suutta
sen enempää fiuuttua.
V a i k k a Caesar lakkauttikin
useimmat järjestöt, ei hän kuiten­kaan
voinut vapauttaa Roomaa
niistä. Vielä Constantinukscn lais­sa
vuodelta 337 j . K r . lueteltiin
35 ammattialan järjestöt, jotka
s i l l o in toimivat. Vallassaolevan
luokan aseeksi antautunut kristil­l
i n en kirkko valjastettiin taistele­maan
järjestöjä vastaan j a Laodi-ceah
kirkolliskokouksessa 36:^ j
K r . k i e l l e t t i in k r i s t i t t y j e n ammatil­lisilta
järjestöiltä oikeus yhteisate-r
i a i n käyttöön, jonka edun oli
taannut Solonin laki järjestäyty­misoikeudesta
(jus coeundi). Sama
tuomio uudistettiin vielä 412. Y h -
teisaterian k i e l l o l l a annettiin anka­r
a isku järjestöille, joiden elämässä
yhteisateriat muodostivat niin tär­keän
osan.
Työväenjärjestöjen olemassaolo
jo vanhalla ajalla j a vallassaole­van
luokan suhtautuminen niihin,
on omiaan osoittamaan, että luok­kataistelujen
yleinen laki on val­linnut
silloinkin. Työväki sai tais­tella
järjestymisoikeudestaan ja
vaikka järjestöjä lakkautjettiin, jat­kui
taistelu.
siHta kahviloista, joten uusien pe­rustamiseen
ei ole aihetta. Tämä
kohta perustelusta antaa aihetta
sellaiseen luuloon, että työläisiä
painostettaisiin käyttämään sellai­sia
kahviloita, joissa vastenmieli­sesti
työläisille tarjoillaan j a jois­sa
heitä ei myöskään kohdella n i i n ­kuin
paremmissa vaatteissa olevia
asiakkaita.
Mainittakoon vielä, että porva-riHiset
kahvilat ovat, juopottelupe-siä
ja niihinkö pitäisi raittiiden
työläisten alistua menemään, n i m .
sellaisten, j o j l l a ei ole t . ym jäsen­k
i r j a a .
H U K K U M I S T A P A U S K A L A S T U S -
M A T K A L L A
TYÖLÄISn-TÄ RIISTETÄÄN J O
K A I K K I OIKEUDET
K a j a a n i n "työväenyhdistys on
vuodesta 1907 saanut talollaan es­teettä
harjoittaa yleistä kahvila-liikettä
viime vuoden syksyyn
saakka. Tällöin se paikallisten po­liisiviranomaisten
toimesta kiellet­t
i i n . Nyt r y h t y i yhdistys Oulun
läänin maaherralta hakemaan yleis­tä
kahvilanpito-oikeutta. Maaher­r
a antoi hakemukseen kielteisen
päätöksen, perustellen tätä paikal­listen
poliisiviranomaisten lausun­nolla.
Päätökseen tyytymättömänä
vetosi . y h d i s t y s ^ k o r k e i m p a ^ halJ
iinto-oikeuteen sen muuttamiseksi,
Äskettäin sai yhdistys korkeim­man
oikeuden päätöksen, joka o li
edelleen kieltävä samoilla perus­teilla
kuin maaherrankin päätös.
K a j a a n i n työväenyhdistykselle ei
siis anneta yleistä kahvilaliikkeen
harjoittamisoikeutta, siitä huoli­matta,
vaikka yhdistys sääntöjensä
mukaan ön taloudellinen yhdistys.
Paikallisten poliisiviranomaisten
perustelut tälle ainutlaatuiselle
kiellolle ovat hämmästyttävän ou­toja.
Näytteeksi otettakoon pari-seh
otetta. Ensimäinen väite, et­tei
hakijan' nimeämä ravintolan-hoitaja
kykeiie ravintolassa pitä­mään
järjestystä, tuntuu peräti et­sityltä
j a teennäiseltä. Sillä jär­jestyksen
pitämisestä kahvilassa
yhtähyvin kuin koko talolla, huo­l
e h t i i yhdistyksen järjestysvalio-kunta.
Näinhän se on työväenta­loilla
yleensä koko maassa. K a ­j
a a n i n työväentalolla ei tehdä täs­tä
piehintäkään poikkeusta. Sitä­paitsi
yhdsityksen y l i 20-vuolisella
toimihta-ajalla eivät aikakiirjat
kerro tapauksia, joissa sellaisia
järjestyshäiriöitä olisi työväentalol­l
a j a erikoisesti kahvilassa sattu­nut,
joihin olisi poliisin tarvinnut
puuttua. Tämäkin jo osaltansa to­distaa,
että kiellon perustelut ei­vät
pidä kutiaan tässä kohdassa.
.10
synyt paatuneena. Paatuneena on pysynyt, sillä se on aina
vedonnut isä-vainajan kuolinvuoteellaan lausumaan toivomuk­seen.
S A A R N A M I E S
Sinä olet pahuutta täynnä, mies. Oliko sinun isäsi edes
vahva uskossa?
M A T T I
Vahva oli isä-vainajani uskossan.
S A A R N A M I E S
Todellako? Mitä uskonlahkoa hän oli^ oliko hän meikä­läisiä?
M A T T I
Hän saarnasi-köyhien evankeliumia.
S A A R N A M I E S
Mikä se sellainen uskonlahko on?
ISÄNTÄ
Punainen hän o l i . Muuten hyvä mies, mutta koetti aina
kylvää antikristuksen oppeja seurakuntaamme.
S A A R N A M I E S
V a i punainen! Ja sinä kadotettu sielu koetat häntä väit­tää
uskovaiseksi.
M A T T I
Enhän minä häntä uskovaiseksi sanonutkaan. Sanoin
vain, että hän o l i vahva uskossaan, vahva siinä^ että kerran t u ­lee
oikeus voittamaan j a työtätekevät ottamaan heille kuulu-vat
oikeutensa.
S A A R N A M I E S
Häj>t'ä! Aijutko sinä, mies, nivota tässä saarnnnntaan so­sialismia
Ja, polsheYiimia j a antikristuksen o p p e j a . . ..
M A T T I
Ehän minä niitä kaikkia, polshevismia v a i n . ..
tulee.)
11
(Emäntä
EMÄNTÄ
Hyvä isä sentään, täälläkö ne vieraat vain seisovat. K un
et ole käskenyt kamariin! Jiimalan terveeksi! Jumalan ter­veeksi!
(Tervehtii molempia.) Menkää nyt tuonne kamarin
puolelle. Senkin, kun e i käske vieraita kamariin! ( A l k a a sit­ten
touhuta kahvipannun kanssa.)
ISÄNTÄ
Tulkaahan, vieraat, tänne kamarin puolelle. (Avaa oven.
Molemmat vieraat menevät j a isäntä perässä.)
Eihän hän aivan.
K ö y h i e n . . .?
EMÄNTÄ
(ottaen kahripannuh, kamariin mennessään),
mene riisumaan Hakalan hevonen t a l l i i n!
J a sinä. Otto
OTTO
(synkkänä). Tässä tekisi mieli ruveta kiroilemaan.
M A T T I
Älä anna pahallehengelle valtaa itsesi y l i .
OTTO
Minkäpä sille tekee, kun rienaaja on n i i n . k o v i n ylivoimai­nen.
Etkö sinä keksi mitään keinoa noista vieraista uskovai;
sista päästäksemme? Kohta alkaa tänne lappautua koko usko­vaisten
joukko j a niistä tulee tupa täyteen.
M A T T I
Minä olen keksinyt erään keinon, jonka luulen olevan tep­sivän.
Meinasin sen äsken sinulle sanoa, mutta isäntä t u l i kes­keyttämään
j a keksintö piti muuttaa toiseen suuntaan. Tule­han
lähemmäksi, niin sanon sinulle minkälaisen keksinnön us-
Kun eräs jyväskyläläinen viime
kuun 25 pnä oli korpilahtelaisen
tuttavansa palstatilallisen Vihtori
Niemisen kanssa mennji; pika-moottorilla
kokemaan lähellä K o r ­pilahden
Niittysaarta olevia verk­koja,
tapahtui heidän palatessaan
ikävä onnettomuus. Moottorin ol­lessa
täydessä vauhdissa käänsi pe­räsimessä
ollut veneen äkkiä sivul­lepäin.
Tällöin horjahtivat molem­mat
miehet veneestä jäi*veen ja
moottorivene jatkoi kulkuaan
eteenpäin itäydellä vauhdilla use­amman
kilometrin matkan. Toinen
miehistä onnistui uimalla pääse­mään
rantaan, jotavastpin Niemi­nen
ei jaksanut uida, vaan vajpsi
•syvyyteen.
S U Ö K U K K A S IA
Helsingin raastuvanoikeudessa oli
v.k. 26 p:nä jälteen käsiteltävänä SIK
yeellisyysrikosta koskeva asia evers­tiluutnantti
Lennarttl Pohjanheimoa
vastaan. Syyttäjä esitti mkeudelle
imden raportin, jonka mukaan Poh­janheimo
<fli tehnyt Itsensä syylli­seksi
siveellisyysriktÄseen 7-vuotlsen
kasvattityttärensä kanssa. Myöhem­m
i n oli kasvattitytär siirretty las­tenkotiin,
jossa häh oU kerhmut t a ­pahtumasta.
Syjrttäjä uudisti ailcai-sehimat
rangalstosvaatimuksensa se­kä
yaaU m y ö ^ - tästä rikoksesta
rangaistusta. Antamallaan välipää­töksellä
lykkäsi oiketis Jutun käsit-^
teiyh kesäkuun 14 päivään. Oikeu­den
Istimto pidettiin suljettujen o-viien
takana Ja kesti se useita tunte­i
n .
Luonnolliststl ei herra eversti saa
tihutyöstään kovinkaan suurta tuo­miota,
ehkäpä "lieventävien" asian­haarojen
vallitessa kuukauden, pari
Mutta olisipas kysymj^sessä joku
valtiopetosjuttu työläisiä vastaan,
n i i n kyllä riittäisi vuosia.
VALKAISIJAN VIIMEINEN
"SANKÄkltyö"
Ampui itsenaa.
työläispotilaisUIe maksutta valo- Ja
leikkaushoitoa sekä typetystä Ja t o i ­pilaina
työterapiaa, niin on selvää,
että N-Iiitcm työläiset ovat tässä­k
i n suhteessa onneUisemmassa ase­massa
kapitalistien rationalisolnus-kirouksen
painamiin tovereihinsa
nähden kapitalistivaltiolssa.
— Entä kuinka on työ^cten e l i n ­tason
laitau POTvariiUnen Ja sosia-lifascistinen
sanomalehdistö väittää,
että N - l i i t o n työläisten elintaso olisi
alentunut?
— Sellaiset puheet ovat silkkaa
valhetta. Olen käynyt N-liitossa
useamman kerran. K u n minä vii-:
meksi 7 kuukautta sitten saavuin
uudelleen sinne, saatoin kaikkialla
T O V E R I JUSSI F O R S M AN
K E N N U S L I I T Ö N SIH­T
E E R I K S I
RA-S.
Rakennustyöväenliiton liitto-toimikunnan
kokouksessa v.k. 26
pnä i l l a l l a valittiin liiton sihtee­r
i k s i kahdesta haldjasta toveri Jus­si
Forsman. Kassanhoitajaksi ja
tilinpitäjäksi valittiin neljästä ha­kijasta
tov. Mimmi Räsänen ja
järjestäjäksi yhdeksästä hakijasta
toveri Matti Huhta Oulusta.
S A T O T O I V E E T
E r i tahoilta maata saatujen tie­tojen
mukaan ovat satotoiveet nyt
kylvökauden päättyessä kaikkialla
verrattain hyvät. Syysruis jä hei­nä
näyttävät menestyneen mainios­ti.
Kuivuus j a eräillä seuduilla jo
liiallinen lämminkin alkavat tehdä
kuitenkin jo haittaa.
K a r j a l a n puolessa on pitkäaikai­nen
kuivuus osittain haitannut k y l ­vötöitäkin.
Tuhoeläimet uhkaavat
aikaisemmin istutettuja juurikas­veja.
Jos sadetta saataisiin pian,
uskotaan tänä vuonna saatavan
v e r r a t t a i n hyvä sato kaikkialla.
L A P U A N P I E K S Ä J Ä I S T E N J Ä L ­KINÄYTÖS
P Ä Ä T T Y N YT
V A A S A N HOVISSA
Viime syksynä järjesti Lapuan
nuorten työläisten opintoyhdistys
maakunnan nuorille työläisille haas-tejuhlat
Lapualle, j a , kuten muis­tetaan,
kokoontuivat maakunnan
valkaisijat myöskin samanaikaises­t
i Lapualle, pannen j u h l i l l a toi­meen
kauheat ihmispieksäjäiset,
tehden kaikenlaista muutakin Vä­kivaltaa
ja pitäen pieksäjäisiään
vielä kylän teilläkin.
Syyttäjäviranomaiset katsoivat
haastejuhiieh järjestäjien toimi­neen
rikollisesti j a juhlien järjes­täjiä
haastettiin Vaasan hoviin vas­taamaan
asiassa.
J u t t u on ollut aikaisemmin sa­notussa
paikassa käsiteltävänä, ja
V. k. 22 päivänä on hovi antanut
jutussa päätöksensä. Syytettynä
ovat olleet työläisnuoret Eero L a i ­tinen
Lapuan Liuhtarin kylästä ja
Juho Kaara Lapuan kirkonkyläs­tä.
Vastaajia syytettiin "valtiot)e-toksen
valmistelusta", j a tuomitsi
hovioikeus heidät 1 vuodeksi ktiri-tushuoneeseen
j a oliemäan 3 vuotta
kansalaisluottamusta vailla sekä
maksamaan todistajainpälkkibita
372 markkaa.
Mainittakoon, että valkoisia
pieksäjäisten toimeenpanijoita ei
ole asetettu syytteeseen. Suomen
lakien mukaan ei kuitienk/an k e l ­lään
yksityisellä ole oikeutta tehdä
väkivallantöitä, eikä kyseellisillä
henkilöillä myöskään ollut oikeutta
esiintyä rauhanhäiritsijöinä, puhu­mattakaan,
että heillä sanotuilla
j u h l i l l a olisi ollut oikeus repiä vaat­t
e i t a , särkeä autoja j a i^cunoita.
TYÖVÄENTALO P A L A N U T FIHTI-F
U T A A L L A
Viime tiistaina ampui itsensä
Mikkelissä sikäläistfi lääninsairaa­l
a n toimitsija Leopold Ylänne. I t ­semurhan
tehnyt oli viimeaikoina
viettänyt hyvin epäsäännöllistä
elämää j a lienee teko johtunut täs­tä..
M a i n i t t u Ylänne toimi kansalais­sodan
aikana innokkaana valkaisi­jana
useilla e r i r i n t a m i l l a , kuuluen
suojeluskuntaan jatkuvasti.
T Y Ö N Ä Ä N E N V A S T A A VA
T O V . M Y K K Ä N EN
V A N K I L A A N
Viime heinäk. 31 p:nä tuomitsi
Vaasan raastuvanoikeus Vaasassa
ilmestyvän toverilehti Työn Äänen
vastaavan toimittajan, tov. Hannes
Mykkäsen "Tervehdys poliittisille
vangeille"-nimisen kirjoituksen
johdosta 3 kuukaudeksi vankeuteen.
Tästä päätöksestä vetosi Mykkänen
hovioikeuteen, joka niinikään vah­visti
tuomion. N y t on myöskin kor­kein
oikeus vahvistanut päätöksen
j a on Mykkäsen heti istuttava tuo­mio.
todeta suurta edistystä, verrattima
oloihin v:na 1928. Niinpä tsröläis-ten
elämä ulkonaisestikin on länsi­maiden
työläisten tasolla vaatetuk­seen
y.m. sellaisiin seikkoihin näh­den.
Kuvaavana esimerkkinä voin
mainita, että kun tsaarin aikana
valmistettiin vuosittain 14 mUj. pa­r
i a jalkineita, h i i n valinistettiln v i i ­me
vuonna 100 xnilj. paria. Ja lisää
tuotiin vielä ulkomailta. Jo tämä
Irrallinen esimerkki puolestaan o-sblttaa
elintason nousua.
— Elintas<Hi nousu el rajoitu vain
teolllsuustyöläislin. Paluumatkallani
tutustuin Leningradin lähellä maa-taloustilaan.
Jossa työskentelee noin
2,000 työläistä. Näillä on JB t. työ­päivä
Ja 4 päivän työviikko. Joka
viides päivä on vapaa. (Eikä kuten
kapitalistimaissa, että 4:ää työpäi­vää
seuraa. 3 palkatonta "vapaapäi­vää").
Tämän tilan työläisten kes­kimääräinen
päiväpalkka oU 5 rup­laa
(2.50 doll. Toim.). Jonka lisäksi
lieillä on vapaat työvaatteet.
— Suoranaisten palkkaetujen l i ­säksi
on N-liiton työläisillä sellai­sia
yhteiskimtahuollon etuja, joita
eivät kapitalistimaiden työläiset
varmaan koskaan tule saamaan.
Yhteiskunallinen vakuutustoiminta
— Jonka maksut suoritetaan valtion
Ja tuotantolaitosten varoista — on
kehitetty hyvin plkälle. Esimerkkinä
tästä mainittäkopn, että työläinen
saa sairauden sattuessa täyden pal­kan
koko sairauden ajalta. — Tästä
"PEU-AVAJJUVOSm
Minskistä tiedotetaaa.
latskm p i i r i k u n t a a n i^
kentaa Valko-Veaäjäa
pellavaneuvostotilaa. K
le on InovutettQ 7^ ^
laajuinen muokkaamaton
paaasiass.a pensaikkoa j ,
Maan viljelj-skuntoon ssa,^
työskentelee täUä hetkelU i
henkeä. Tänä ^•uonr^lt^^*
kaarnaan 2,000 behtaanaT
maan pellavalla l,opO h "*
SANATOORILEIREJI
PIONEEREILU
Krimillä on avatta
sanatoorileirejä. NuorteiT
en keskustoimiston ninieDe^
tulta sanatoorileiriltä on -
seuraava sisältöinen sähi=-
" L i p p u on nostettu. Läl
lisen tervehdyksemme.
me olemaan terveinä ja
visemmln osallistumaan
seen rakennustyöhön."
TOVERI BLUCHER
K I T T U "PUNAISEN
DEN" KUNNIA.
MERKILLÄ
PULA-AIKA VAlKEtTTAA MAA'
TÄLbUSköNElJDEN HANKINTAA
MaalatelUtön paä-äänenkannatta-
Jan kiertoman mukaan on maatalo-
Uskohielden ms^yntl tänä vuonna o l ­lut
erittäin heikkoa. Myynti alkoi
huonontua Jo viime kesänä, j a täk-on
ollut myös näkyviä seurauksia.
Niinpä lasten keskipaino tsaarin jäl­keiseltä
ajalta on noussut pari k i ­loa,
j a Moskovan asukasluvun kes­kipituus
lasketaan lisääntyneen u -
selta sm.
— Mitä sinä voit sanoa kevät­kylvöistä?
Porvarilliset Ja sosiali-fasclstlset
lehdet selittävät, että ne
övät epäonnistuneet,
— KeyätkylvÖkamppailu jatkuu
edelleen. Siihen on viime aikoina
kiinnitetty erikoista huomiota neu­vostolehdistössä,
jossa .kUten tie­dät,
kaikki asiat käsitellään avoi­men
itsekritiikin pohjalla. T.k. 15
•«* ' f - y - p n ä oli 50 m i l j . hä, eli vähän y li
« vuodeksi Jal suuret.varastot. Joi- ^ 5 ^^os. suuhnitelmasta, Mytetty.
ta pUla-äjan johdosta sittemmin on
ollut mahdotonta saada kaupaksi.
Vain uusille asutustiloille, joiden on
ollut suorastaan paldco hahkkla k o ­neita,
on niitä hUPmattavammin
hankittu.
Uikpmaalalnen tavara ei juuri sä-nottavastlkaan
ole tehnyt haittaa
kotimaisten koneiden myynnille.
Mutta siitä huolimatta ön mainittu
lehti valmiis vaatimaan tullisuojaa
häille tuotteille. Tähiä ön sitäkin
merkille pahtavampaa, kuh lehti s a ­malla
oh pakotiBtlu tunnustamaan,
fettä kotliiJalnen valmistus kykenee
tyydyttämään vain n. kymhienennen
osan koko tnäan tarpeesta.
Sos. työväen Ja pienviljelijäin e-duskuhtaryhmäh
taholta tehtllh e-duskuhniah
Viime istuntokaudellakin
esitys .että köyhien ialöhpoikain
maavlljelyskoniehankintaa olisi val­tion
toimenpiteillä avustettava. Mut­t
a siitä ei öUut tuloksia. Nyt vaatii
maalaisliiton pää-aänenkahnattäja
sen sijaan vielä uusia tullejakin
ihäatalousiEoneilie. Onkohan tämäkin
maatalouden iedlstämistä, j5ta maa,-
laisliittö sanoo ajavansa?
Viime kuun 25 p. vähää ennen klo
18 syttyi Pihtiputaan kirkonkylässä
työväentalo palamaan. Ennenkuin
sammutusväkeä saapui paikalle oli
palo saanut jo n i i n suuren vallan
ettei sitä saatu sammumaan, vaan
tuhoutui talo kokonaan ja siinä o l ­l
u t irtain omaisuus. Työväentalon
vieressä sijainnut Nokkalan talo s ^ -
tyi myöskin tuleen Ja paloi kaikkine
rakennuksineen maan tasalle. Nok­kalan
talasta saatiin irtain omai­suus
pelastetuksL
Palo lienee saanut alkunsa erään
pikkupojan varomattomasta tulen
Käsittelystä. Työväentalo oU vakuu­tettu
75,000 markasta, mutta o l i sen
arvo palj(m suurempL
P^opaikan vieressä oleva, kirkko
o l i myös vaarassa palaa, mutta saa­t
i i n se suojclluksL Viitasaaren palo­kunta
saapui palopaikalle vasta
tuntia m}-uhemmin palon alkamisen
|jälkcen.
YhteiskUnnäUinen
hupjto Neuvosto­liitossa
Äskettäin palasi Suomeh kautta
Neuvostoliitossa kuuden kuukauden
ajan parantolahoitoa saamassa o l ­lut
norjalainen maa-, metsä- Ja u i t -
totyöväen liiton sihteeri tov. Vestad.
Työväenjärjestöjen Tiedonaitajan
edustaja oli haastatellut häntä Ja
saanut seuraavat tiedot:
—- Tervejra- j a sairasholto on e-distynyt
harppa-askelin työläisvaltl-ossa.
Tsaarin aikmia ei voinut oike­astaan
puhua salrashoidosta varsl-naiseen
k a n s a a nähden. Njrt ovat
olosuhteet toiset Paitsi niitä sai­raaloita.
Jotka aikälsenimin olivat
vain etuoikeutettujen käytettävis­sä,
palvelee sairashöitoa nykyisin l u ­kematon
määrä uusia sairaaloita ja
terveydaitoksia.
^ Ulkoisesti haluan tässä mai­n
i t a krimillä sijaitjstvat suuren­moiset
terveys- Ja lep<&odit, pa­rantolat
sairaalat Jne. Tsaarin a i ­kana
yläluokan hallussa olleet lois-tohuvilafc
ovat nyt terveyshpidon
palveluksessa. Yhtenä esiiherkkinä
mainittakoon, että Livadia-liima, Jo­ka
aikaisemmin o l i varatta vain
tsaarin huveja varten, nyt tarjräa
tilaisuutta terveht^moiseen 460 h e n -
kiloHe. Kim. tähän lisätään, että
Neuvostoliiton lääketiede on otta­nut
käytäntöön uusimmat hoitome­netelmät
j a että. esimerkiksi lukuisia
proletaareja hivuttavaa^ keuhkotan-tia
hoidettaessa nykyisin annetaan
Muutamilla tärkeUla viljelysseuduil­la,
kuten tncralnan alueella, oh
suunnitelma osittain jo ylitetty.
— Kylvökamppallul tulevat on­nistumaan
sitä paremmin, kuta p i ­temmälle
maatalouden kollektivisoi­minen
edistyy. Tässä suhteessa on­k
i n päästy huomattaviin' tuloksiin,
kuten esim. Volgan alueella, jossa
80—90 pros. maa-alasta on yhteis­talouksilla.
Keskimäärin lasitetaan
lähes 70 pros. maataloudesta tä­hän
mennessä tulleen koltektivlsol-duksL
— Mikäli siis imperialistiset riis-tovaltiot
antavat N-liitön työläisten
jä talonpoikien rauhassa jatkaa
valtavaa sosialistista ra'kennustyö-tään,
kulkee työläisvaltlo järkkymät­tä
eteenpäin. N-lliton työtätekevät
ovat kuienkin varustautuneet myös
maatisa puolusamisBen, Ja tulevat
varmaan tärisen vaatiessa päättä­västi
lyömääh takaisin imperialisti­en
rosvousaikeet. .- ,
5,017 TYÖLÄISTÄ J A B A T -
R A K K I A Ö P I S K E -
L E M A A H
Tänä vuonna tulfee työläistiede-kuntien
oppilaiden lukumäärä L e ­ningradissa
jä alueella kaksinker­taistumaan,
ts. nousemaan kah­teentoista
tuhanteen. Työläistiede-k
u n t i i n tullaan ottamaan 5,517
uutta oppilasta, työläisiä, batrak-keja
j a köyhiä talonpoikia. Naisten
lukumäärän tulee vastaanotetuista
käsittää 25 pros. Vastaanotto a l ­kaa
elokuun 1 päivänä. Työläistie-dekuntien
iltakUrsseille tullaan ot­tamaan
vain työläisiä.
Neuvostoliiton Toimeer
Keskuskomitean toukokDnnll
tekemän päätöksen muk__
taan Kaukaisen Idän erik-'
j an johtamisessa saamiensa
den vuoksi "Punaisen T
kunniamerkillä.
Vasili Kontanttininpoib
her oli ensimäinen, joka o"
tu "Punaisen Lipun" kn
kiliä, hän on myöskin
joka palkitaan "Punaisen
kunniamerkillä. Toveri BID"
yksi Punaisen armeijamme •
kaamniista työntekijöistä.
Tov. Blucher on syntynyt
na 1881. Maailman sodan
miscen saakka työskenteB
Mitisahin vaunutehtalla. V.
tuli hän vangituksi lakon
sesta ja sai 2 vuoden 8 kr
tuomion. Vuodesta 1914
tsaarin armeijassa, ensin
na rivimiehenä, sittemmin
rina. Haavoittumisensa
vuonna 1915 työskenteli:
Sormovskin laivarakennn
ja sittemmin Kasanin kone
Vuonna 1916 lijttyi hin-sosdem.
(bolshevikkien)
seen.
Lokakuun vallankumÖQbsa
keen työskenteli tov.
maran vallankumouskomit
taen aktiivisesti osaa
Dudovia vastaan. Samoin'
hän taisteluun Koit)
Vrangelia vastaan. V. 1921<
hän Kaukaisen Idän tasar"
meijan ylikomentajan ja 1
-voston puheenjohtajana,
sodan päätyttyä on tov.
ollut useissa huomattavisa
tehtävissä. Elokuussa v,
hän nimitetyksi Kaokaisa
i-rikoisarmeijan komentaja
Suorittamiensa taiste!
vuoksi on tov. Bluchcr
neljällä "Punaisen Lipon"
meikillä ja kunniakirjall»,
sen Idän tasavallan halli"
holta.
Kaukaisen idän erii
on Toimeenpanevan Ke
an ja vallankumouksellisej^
neuvoston päätöksen mnk;
tamiensa sankarillisten
vuoksi, puolustaessaan
isänmaansa Kaukaisessa 1
via rajoja, Kaukaisen
tiellä sattuneen konfliktia^
palkittu "Punaisen TiM«
niamerkillä.
UUSIA NArrALöH»»
AMMATTILIITTOJEN PE-RUSTEHTÄVISTÄ
Ammattiliittoheuvoston täysis­tunnossa
on tov. Weinberg tehnyt
selostuksen ammattiliittojen pe­rustehtävistä
tuotantosuunnitelmien
töteuttainisessa.
Kuten selostuksesta kävi selville,
ottaa tuotantolaitoksilla sosialisti­seen
kilpailuun osaa 2 m i l j . työ­läistä.
Iskui-yhmiin lasketaan kuu-luväh
1,400—1,500 tuh. henkeä.
Ammattiliittojen yhtenä perusteh­tävänä
on asettua kehittyvän so­sialistisen
k i l p a i l u n j a iskuliikkeert
johtoon. On inyöskin elävöitettävä
tuotannollisten neuvottelujen^ jä
tuotannollisteh komiteain työtä,
joiden ei ole vain merkittävä epä­kohtia,
vaan myöskin mobilisoitava
joukkoja näiden epäkohtien poista-misfeeti.
Vanha opportunistinen
ammattiliittojphto ei mobilisoinut
työläisiä taisteluun tuotantosuunni­telmien
täyttämiseksi. On välttä­mätöntä
saada aikaan täydellinen
käänne ammattiliittojen iuotan-nollisessa
työssä. Toisen vuosipuo­liskon
tehtävänä o n korvata kaikki
ensimäisen puolivuoden menetykset.
Tämä vaatii ammattiliitoilta huo­mattavia
ponnistuksia jä loiioiinta-tarmoa.
Temirin piirissä
suuriin naftan poraustööia
man Agatshissa on
vyydestä Jöydetty rikkaJU
suonia. läpimitaltaan 5 -
Geologien mielipiteen
vat Aktjubnskin piiriJrann»
kerrostumat melkoista
kuin Bakun Ja Grosnyin-
UiTTOJEN KnÄC
Neuvostoliiton Vmiam.
tamien tietojen muiaan
Neuvostoliitossa vk. 10.
nessä valmistettu uilettev^
tuh. kuutiometriä
töihin on laskettu
tipmetriä. cli 47 pr«.
nnäärästä.
KEMIAIALVEN K*
Leningradin alueelle
piirikuntaan tullaan
suuri kemiallinen kom­binaatti
tulee tuottafflMU:-
ammoniakkilannotteita.
kia. etikka-, tyPI»'.f*^
ym. Kombinaatin P 5 l ^
sm valmiiks kolmen « o » -
tua.
KIRJAPAINO»*
LeningradUaist»
shatnyi DVOT- t u S ^
yhdeUä uudella rr
sa tulevat ^ i j a j t !^
paino- ja ^tcmo-<^.
rakennus saadaan
mainitusta 1
tmiton suurimansa
laan.
Toukokuun 25
ton aseman
rannalla ^ ^ ^ ^