Vapaus, November 12, 1929

              TJiataina, marrask. 12 p;mä — Tnes^ Nov. 12 No. 267 —1929
VAPAUS tySfXMte aiaM MMatmktmmami*. OmMir Ugbm-
OaSMtio. kalUiBa. «assatti. Ja adZrtsriaZ iaU>»ii*Saa.
•f FladA W«fc«» is Cnada. Pabiiifaad 4dly «t Soibmij, Qataria.
at tik* P M OfBo» Papamaeat, Oti»w». a» «aeoaJ dm aiMat.
mAnsHDOuTi • •
$m «kk. «MOI S Uc. «1.7S Ja 1 kk- « L « . TMy^atoaia Ja
I X rt. « C A • 1». « S Ä S kk. «24» Ja 1 «LflS.
aikS MnaOa
~ - Ä S S Ä Ä Ä "SSi p ^ L ^ ^ S*
SOe^keiSta. «nll5iMo kitaa fcStMT-. TUayHiflianmli» Ja flawt«««««»a»i» ao. «adÄ-
• M M C BkalaCli*! JDaatoUata alalllai
lal atfraRialai 1
at adTKtiaiac 1
rataa. TSe vcr eoL iack. U\9\uam tiMxt» tat itmg» iatarlia
Mdiam ika PiaaUb 'copl. ia Caaada.
a. TSe. Tka Tapaa*
«aa «
— 1' T
«ti^ adDda lafci
BtaSa ^mUi:
am m* ntuaiu ni»'n>i"'^ kiritä» I M B » kifjottakaa as<U
vTKAnilASTO, llikk««nkolt«ja- '
Wa lUkkMBkaitaJaa
M slaaajM Ox •etafua pIiU oUa koattoriaM kfUo 4 f». OmmväffOria m JaOiaaoS uUfUHaM.
•«aadaa <o!aita«t Eaoaaatf. Xt. Ibeka; BaUtofc 4 Daifcaai 8«. PaköS» »»7- _ _ ,
••faate fcaModi UOmtj BaJUtej. »7 I « a a St. Pokalla 10». Poaric»ota. Boa «9. fcAarr. Oat.
Tlji ir paiaa Ja htoa»» l Ä c r t y BaUdiac « Loma St. Pokalla KtTK.
Työväen osttustiikbeiien tehtävistä
Viime aikoina on työläisten keskuudessa lainattu tavallista enemmän
huomiota työläisten osuusliikkeiden taloudelliseen ja poliittiseen merki-tj^
cseen. Porvarilliset osuustoiminlamiehet tahtovat naamioida--.Qguus-liikkeet
puolueettomuuden naamiolla ja tehdä niistä pelkkiä porvarillisia
liikelaitoksia. Luokkatietoisten työläisten piireissä taasen pidetään osuus­toimintaa
eroittamatlomana osana yleisestä työväenliikkeestä, joskaan ei
suoranaisena taisleluliikkeenä. Työläisten osuusliikkeiltä vaaditaan kah­ta
seikkaa: selvää luokkalinjaa ja kulutustarpeiden laadun parantamista.
Vaikkakaan osuusliikkeet eivät ole suoranabia työläisten taisteluliik-keitä,
niin selvän luokkalinjan seuraaminen saattaa niissä löytää useita
erilaisia ilmenemismuotoja. Tärkeimpänä näistä ilmenemismuodoista
on työläisten lakkotaisteluiden rahallinen ja aineellinen avustaminen.
Selvää luokkalinjaa seuraavissa osuusliikkeissä on tällä haavaa tärkeim­pänä
tehtävänä metsälyöläisten lakkotaistelun avustaminen. Missä hy­vään
työläisten osuusliiUceessä tätä asiaa ei ole vielä käsitelty, olisi sii-tanut
työtätekeville sen mahdollisuuden, että Saksa liittyy siihoi, neu­vostovastaiseen
liittoon, jota imperialistiset diploinaatit valmistelevat.
"Berliner Tageblatt" ei sano tätä suoraan, mutta ei ole epäilystäkään
siitä, etteikö se tätä ajattelisi. " -
Kuten kaikki Saksan sanoxialehdet, yrittää tämäkin lehti todistella,
että Saksan politiikka on tähdätty tasapainon säilyttämiseen Lämen ja
Idän välillä. Me tiedämme, £ttä Saksan virallinen politiikka onkin täl­laista
— lausuu Punainen Karjala -—mutta .me tiedämme my^lon sen,
ettei ole mitään takeita sen muuttumisesta- Laajalti tunnettua on se.
että Saksassa on hyvin voimakkaita porvariston taloudellisia ja poliitti­sia
ryhmiä, jotka avonaisesti tukevat Saksan osallistumista neuvostovas­taiseen
liittoon.
Jotkut näistä ryhmistä saarnaavat avonaisesti "pyhän liiton" luo^
mistä sotaa varten Neuvostbliittoa vastaian. '
Mikäli taas koskee niitä paljastidcsia, joita viimeaikoina on tehty
saksalaisten ja ranskalaisten politiikkojen neuvostovastaisesta neuvotte­luista,
niin ne ovat tulleet päivänvaloon ainoastaan saksalaistm piirien
eripuraisuuden ansiosta, joten niitä ei voida väittää tekaistuiksi tiedoiksL
Neuvostolehdistön velvollisuus on tiedoittaa tällaisista vaaroista työtä­tekeville
ja se tulee tekemään sen vastakin. Syyttäkööt Saksan politiikot
itseään siitä, jos Neuvostoliiton luottamus katoaa Saksan ulkopilitiik-kaan.
Toimittajavaihdos Eteenpäin-lehdessä
sella
hen Jcäytävä käsiksi siekailematta.
Työläisten osuusliikkeen tehtävänän luonne on tietysti suuresti eri­lainen
kapitalistisissa maissa kuin mitä se on työväenmaassa, Neuvosto­liitossa.
Ensi mainituissa maissa on sen taisteltava koko kapitalistista
valtiota vastaan; viimemainitussa saa se täyden kannatuksen valtiolta ja
suorittaa erittäin tärkeätä osaa sosialismin rakentamisessa. Kummassa­kin
tapauksessa vaaditaan osuusliikkeiltä yllämainittua kahta perusseik­kaa.
Se saatetaan huomata alempana olevasta, neuvostoliittolaisesta leh­destä
poimitusta lainauksesta:
"Sosialistisessa rakennustyössä on yhtenä tärkeimpänä kysymykse­nä
myöskin työtätekevien joukkojen hyvinvoinnin kohottaminen. Tässä
tarkoituksessa suunnitellaan alkaneena talousvuonna; työläisten reali-palkköjen
korottamisia vähintäin 13 prosentilla. Tämän lisäksi tullaan
myöntämään huomattavia lisäarvoja rahastoihin, joiden tarkoituksena
on palvella työväenluokan tarpeita (kuten esim. yhteiskunnalliseen va­kuutukseen)
ja kohottaa työväenluokan elinehtoja. Niinpä esimerkiksi
työläisten elinehtojen kohottamisrahastot saavat tänä vuonna noin sata
biljoonaa ruplaa enemmän kuin viime vuoima. ^
"Mutta, jotta realipalkat saataisiin suunnitelmien mukaisesti koro­tettua,
on välttämätöntä järjestää ennenkaikkea työläisten keskeytymätön
varustaminen kulutustarpeilla osuusliikkeiden avulla. Neuvostovallan toi-menjiiteet
johtavat yksityiskauppiaan osuuden vähenemiseen. Alkanee­na
talousvuonna arvellaan sen vähenevän puolella. Jos kuluneena vuon^
na yksityiskauppiaan osuus, kauppavaihdossa teki 6,6 prosenttia, ,niin al­kaneena
talousvuonna se tul isi tekemään ainoastaan' 3;3 prosenttia. Vä­hittäismyynnissä
tulee yksityiskauppiaan osiius vähenemään 10,7 pro­senttiin
(viime vuonna se teki 18,6).
"Tämän yhteydessä astuu osuustoiminnan eteen tehtävä astua yksi­tyiskauppiaan
tilalle. On päästävä siihen, ettei työläinen ostaisi ollen­kaan
yksityiskauppiaalta,. joka myy korotetuilla hinnoilla.
V "Jotta 'tähän' päästäisiin, on osuustoiminnan ensinnäkin laajennetta­va
verk^oaäh ja parannettava elintarpeilla , varustelua. Alkaneena ta­lousvuonna
on kulutusosuuskuntien laajennettava kauppaverkostoaan
' 30,000 yksilöllä ja lisättävä kauppavaihtoaan kaupungin väestön varus­tamiseksi
maataloustuotteilla 31,8 prosentilla.
: "Mutta tämäkään ei vielä turvaa täydellisesti työväenluokan tarpein
: den tyydyttämistä. ; Yhtenä lisätoimenpiteenä tulee olepiaan se, että va­rustelussa
? pidetään entistä enemmän silmällä luokkalinjaa. Työläis-väestö
on turvattava ensikädessä. '
: V . " edessä on ' mitä vakavimpana tehtävänä
voimistaa taistelua ktflutustarpeiden laadun parantamiseksi. Huolehtimi­nen
kuluttajien tarpeista tulee olla osuusliikkeiden toiminnan ensimäi-
:eenä ehtona. Tätä varten on parannettava myyjien kuormitusta, sovel­lutettava
09a kaupasta - kokonaan työtätekevien tarpeisiin, laajennettava
liikettä Jne.
niiden varojen säästymiseen,
: jotka käytetään'tärkeimpien kulutustarpeiden ostamiseen Ennakkolas­kelmien
mukaan tulee työtätekevien säästöt tällä < alalla tekemään tänä
taIousv:uonna vähintäin 4^ miljoonaa ruplaa. Jo yksin tämä 4iu-
<jpero osoittaa^ miten vastuunalainen tehtävä kulutusosuusliikkeiden edes­sä
on.
Pyritt^öön täälläkin Capadassa laajentamaan työväen osuustoimin-
: ::tali&^ oman luokkansa osuusliik-
•^p keen kannattajaksi: Tätäv ei tule tehdä lassallelais-sosialidemokraatti-
;sessa ymmärryksessä. Osuusliikkeitä el ole pideltävä laitoksina, joiden
avulla muka siinryttäisiin kivuttomasti sosiaU^^ vaan
' n i i s t ä on muodostettava laitoksia, jotka tukevat työväenluokan taisteluita
tänä .kärjistyvänä luokkavastakohtain ja luokkain yhteentörmäysten aika­kautena.
Hyökkäykset neuvostolehdistöä vastaan
Saksan taholta
: Lbkakuun^^^^p
liiton ja Saksan välisen kauppasopimuksen solmiamisesta. Saksan sano-
"^malehdistö on kiinnittänyt tähän tapahtumaan sangen suurta huomiota
ja 'julaissut useita artikkeleja kauppavaihdon kehittymismahdollisuuk­sista
Neuvostoliiton ja Saksan välillä. Näiden kirjoitusten yhtäläi:^^^
: sävy ja,kys3rmyksen asettaminen niissä osoittaa, että ne ovat saaneet al-
: kunsa samasta lähteestä.' / '
:r K on näitten kirjoitusten ajatus esitetty "Berliner
Tageblatissa'*. Lehden mielestä ei Saksan ja Neuvostoliiton välillä val­litse/
sellaisia suhteita, jollaiset* pitäisivät olla. Vastuun tästä asettaa
Idti ensinnäkin neuvostolehdistöllej joka muka on osoittanut epäluotta­musta
ja kärsimättömyyttä "Saksan elämään" ja "Saksan ulkopoIitiik<
kaan^''nähden; Mutta tämän lisäksi lehti alleviivaa, etta ellei neuvosto?
rliallitus opeta elimiään, jotka suhtautuvat epäluulolla Saksan ulkopoli-
Ti tilkkaan, :niin Saksan eteen voi nousta tulevaisuudessa kysymys solmi­tun:
kauppasopimuksen tarkistamisesta.
Saksalainen lehti on miltei valmis lausumaan, että neuvostolehdis­tön
menettely vahingoittaa neuvostovaltion eluja.:.-Lehti on vakavissaan
ja siksi myöskin t>n tarkoin katsottava, mitkä ovat: ne neuvostolehdistoii
: esiintymiset^ jotka ovarniin suuresti kiihdyttäneet joitakin Berlinissä.
Eteenpäin kertoo:
Lehtemme toimituksesta johtokunnan ja puoluejohdon suostumuk-erosi
t.k. 7 p:nä tov. Toivo N. Vuorela siirtyäkseen Työmiehen
toimitukseen, johon hänet on puoluejohdon suosituksesta Työmiehen joh­tokunta
yksimielisesti valinnut. Puoluejohdon suostumuksella Eteenpäin
johtokunta tov. Vuorelan tilalle toimittajaksi valitsi Wm.LahUsen New-fieldistä,
N. Y. Tov. Lahtinen on aikaisemininkin — nojn iielisen vuot­ta
sitten —- työskennellyt lehtemme-toimituksessa väliaikaisena toimitta­jana.
Hän on ottanut toimen vastaan ja alkanut työnsä uudessa toi­messaan.
Toivomme tovereille Vuorelalle ja Lahtiselle parhainta menestystä
'uusissa tehtävissään työväen luokkataistelurintamalla!
tetaan laajentaa siten, että saadaan
irangR kuluttamaan ^t^mmsn jotakuta
määrättyä nudEalajia ja jotakuta tois­ta'lajia
väbomnän. Mutta tästäkin
tolee olonaan ^van samat tulokset:
työttömyys tulee sydessä paikassa li­sääntymään
sen takia, kun se on vä­hentynyt
loisessa. (3) Niitä saatetaan
laajentaa siten, että koroteta^ työ­l
ä i s t ä palkkoja ja annetaan heille
mahdollisuus kuluttaa enemmän. Mut­ta
tätä ei voida tehdä eikä tulla teke­mään
kapitalismin vallitessa. Kan­sainväliset
markkinat supistuvat. Ja
maa, joka voi tuottaa halvimmalla
valtaa markkinat: palkkojen koro­tus
taasen johtaa jO%o tavarain hin­nan
kohottamiseen ja siten vähentää
niitten vientimahdollisuutta, tahi lii­kevoittojen
supistumiseen, kummatkin
ollen yhtä vastenmielisia teollisuuden
kapitalistisille omistajille.
Sekalaisen viljelj^csen suhteen on
asian laita aivan sama. Senaattori
peellisuuden. Etenkin ne Igroläiset
huoTPft^- sen jotka ovat tottuneet <de-fnfum
^ ä e n joukkntmmlnnan muka­na
sekä nauttimaan myöskin työväen
omasta kshiftrs- ja kasvatustyöstä, jo­ta
juuri S. J. osasto tekee. Fnnen S.
J. osaston täällä oloa ja toimintaa e.'
ollut mitään paikkaa-mihin olisi men­nyt
esimi iltaansa viettämään. Palkat
joita mahdollisesti oli, olivat sen luon­toisia,
että ne ^ t ö t v a t epämielyttä-vän
vaikutuksen ^olaisiin, moneltaldr
eri taholta; he eivät voineet sulatta?
itseään näihin joukkoihin. Nuorisolle
joka halusi tanssia, samoin vanhem-mallakfai
yleisölle, oU koiratorppien
Koneet ottavat ta
Miten hankkia työpaikkoja niille
työläisille ja farmareille, jotica ovat
menettäneet työpalkkansa tahi tulleet
karkotetuiksi konnuiltaan työtä sääs­täväin
koneiden käytäntöön ottami­sen
takia, on probleemi, mikä alkaa
huolestuttamaan Canadan kapitaliste­ja.
Heidän huolestuneisuutensa ei
s u i k a n johdu siitä, että he tahtoisi­vat
varata ,elämisen mahdollisuudet
työttömille työläisille ja maansa me­nettäneille
farmareille, vaan siitä. etU'
he pitävät tuota köyhäin joukkoa vaa­rallisena
omalle etuoikeutetulle ase­malleen.
Edmontonissa taaimoin pidetyssä
Canadan kauppakarmarln kokouksessa
käsitteli Lethbridgestä kotoisin oleva
senaattori -W. A. Buchanan' puheena
olevaa kysymystä melkoisen laajasti.
Hän osotti, että Cancan vienti maan
tuloksella Juurikkaiden nostajaa, joka
kone tulee Juurilckaiden . vedossa ja
nostoissa suorittamaan kuuden tai kym­menen
miehen työn /
"Mihin tämä johtaa; meidät? Mitä
on moinen mekanisoituminenv tehnyt
•Shdysyallolssa? WashintonIn viran­omaisten
tekemäin arviolaskujen mu­kaan
on kuusimiljoonaa farmaria; jpu-itsekutakin
asukasta kohti on suurem­pi
kuin minkään muua mnaan vienti
että se on mainitussa suhteessa kolmä
kertaa niin suuri kuin Yhdysvalta
vienti jä että vehnä ja vehnäjauhot
mucdostavat enemmän r kuin yhdei
kolmasosan Canadan viennistä. Aset­taen'
itselleen kysymyksen, mitä tämS
Canadan-o työläisten suurenmoinen
tuottavaisuus tietää ja mitkä tulevat
olemaan sen vaikutukset, lausui se­naattori
Buchanan;
"Yhdistetty leikkuu- ja puintikone
tulee vähentämään viljafarmien väki­lukua.
. . Lethbridgestä pohjoiseen kä­sin
sijaitsevalla Nobelin farmilla kor­jasi
seitsemän yhdistettyä leikkuu- ja
puintikonetta 8,000:sta 10,000;een bus-heliin
vehnää päivittähi tänä syksynä
Koneita hoiti ja viljakuormia kuljetti
kahdeksantoista miestä. Uusimana!-
iralsllla koneilla varustettuina saatta­vat
he suorittaa saman työmäärän,
minkä tekemiseen 5 vuotta sitten tar­vittiin
yhdoissänkyfnmentä miestä.
"NaapvTivaltiosra Vr-n':nnr ssr p.«.-
rVf-lir. änä vuonna eräöUä farmilla
taikka-» kirjanpitoa 100 eekkeriä kä­sittävän
vehnäalueen viljelemisestä, ja
sihcn kuTui: .uvao,. loskien maar
muokkauk.^cn alusta siihen saakke
kun vehrä oli r»itaan korjattu jp'val-mlii3
myytäväksi, 18 ihmistyöpäivää
Traktorilla ja 57-piikkiseUä l^lväko-neela
vvustettu mies saattaa yhdessä
päi\äs.<!ä Rylvuä 80 Jopa 100 eekkerin
ala'', JotavoitOiU viisi tai ksmunehen
vuotta sitien käytetyillä kylvökoneillr
yks. mle: sanltoi kylvää, vain 20 tai
25 eikkTlr päivässä. Ihmisvoiman
tiioUnvuus on nykyään neljä kertaa
niin tehokasta kuin mitä se oli vUosi-kyimiien
sitten.
"Höyryn aikakausi oli teollisuudelle
vallankumcufcsen aikakautta. Fienen
yksUölluei, tehtaan oU syrjäydyttävä
keskitetyn tehtaan tieltä ja siitä oli
sem-atiksena, että yksi mies joutui te
ollisuud''ssa vähitellen täy ttäihään
kolmen tai neljän paikan. Farmari
lEiahusti jälessä. Maanviljelyskoneistoa
ei uusiaikaistutettu samassa mitta-kaa\
assa imin mlta tehtiin vetureita
autoja la kenkiä valmistaviin konei-hin
nähden.
"Njt on öljyn aikakausi edessänunc
ja farmin muimtamisprosessi ta^ahtuf
aivan samaten kuin teollisuudenkin
Qljy saattaa aikaan maanviljelyksessä
sen, minkä höyry saattoi aikaan te­ollisuudessa.
Se koskee myös muihin
maanviljelyksen muotoihin kuin veh­nän
kasvattamiseen. Parhaillaan on
Saksan lehtien perussyytokset sisältävät sea, eftJi neuvostolehdistö on o-fipittanut
Tepäluottamnstä" -Saksan ulkopoUtlildEaan, toisin sanoen^ osoit-täydentämisen
ja viimeistelyn alaisena
KJkerijuurikkaan istuttaja, mikä saat­taa
yhdessä päivässä Istuttaa kahdCT
ja puolen eekkerin alan sokerijimrlk-ksdta,
tehden tarpeettomaksi kaiken
kasiharvennuksen, mikä on tähän
saakka aiheuttanut eniten kustannuk^
tanut poistumaan konnuiltaan Yh-
.dysvallöissa viimeisen kymmienen: vuo­den
kuluessa. Vuosittain; vähentyy
T^idysvallolssa maanviljelyksen palve­luksessa
olevain - työläisten lukumäärä
400.000:11a Jopa: 600,000:11».< Mutta
maanviljelystuotteet eivät u kuitenkaan
vähenny.; "Päinvastoin V farndtliotteiden
ylijäämä muodostuu yhdeksi! päivän
polttavlmmaksl kysymykseksi eteläi­sessä
• naapurimaassaamme.^l "
Kuvattuaan täten taloudellisen ke-kehityksen
suunnan, ryhtyy senaattori
Biuihanan osottamaan toimenpiteitä
joihin tulisi ryhtyä, -että perinnöttö­miksi
Jääneet farmarit Ja työläiset
saisivat elämisen mahdollisuuden: l ^ i -
sä osotuksessaan paljastaa senaattcai
Buchanan . täydelleen edu^tamaxfsa
luokan • henkisen vararik^oisuuden
Hän ei pysty ottamaan ratkaisevaa
kantaa yhteiskunnallisen tuot.annon
tasapuoliseen jakoon nähden, niitten
kesken, jotka ovat ssn tuottaneet, ei
hän voi ehdottaa muuta -sen parem
paa kuin maaseudulUe kohdistuvan
siirtolaisuuden rajottamista Jä vähen
tämistä, markklnain laajentamista, te
ollisuuden epäkeskittämistä siten että
maaseuduille perustetaan haaratehtal-ta.
Ja sekalaisen viljelyksen laajenta­mista.
Siinä sitä nähdään^ senaatto­rin
viisauden huippu»
Senaattorimme ei' kuitenkaan ky
kene palauttamaan niitä olosuhteita
jotka nykyisen tieteen edistyminen
on pyyhkäissyt tieltään. Hän saattaa
muistella menneitä iloisia aikoja, mut-ta
hän ei tule niitä koskaan enää
näkemään
Buchanan itse myönsi, että koneiden
käytäntöön ottaminen "koskee myös
mtjlhinkta maanviljelyksen muotoihin
Icuin vehnän käsrottamiseen; siitä
on hyvänä todistuksena se. mitä ta­pahtuu
juurikassokeri-teollisuudessa;
ja että Yhdysvalloissa "farmltuottei-den
ylijäämä muodostuu yhdeksi päi­vän
polttavlmmaksl kysjmiykseksi."
Kysymys ei kuitenkaan ole ylituotan­nosta
yhdellä alalla ja alituotannosta
toisella, vaan kysymyksenä on ylei­nen
ylituotanto. Joka koskeC; kaikkia i
aloja. Senaattori Buchanan myöntää,
että kehitetyn maanviljelyskoneiston
käyttämisen takia saattaa 18 miestä
tehdä farmilla nykyään yhtä paljo
kuin 90 miestä voi tehdä vUsl vuotta
sitten. Arveleeko hän, että kalkki tuo
Ihmisvoiman ylijäämä saatetaan sijot-taa
työhön sekalaisille farmeille? Sem­moista
Juttua saattavat uskoa vain
Jotkut Canadan senaatin «ivettyneet
asukkaat, mutta eivät ajatuskykyiset
ihmiset.
Tosiasia on, että' piiheenaolevalle
yhteydessä tanssipaikat. Jotka eivät
olleet missään tapauksessa ylentäyl?
eikä myöskääö haluttuja paikkoja
ainakaan nllUe työläisille, jotka oU
vat tottimeet olemaan työväenluokan
omissa siisteissä haaleissa ja taloissa.
Näille oli elämä lilan yksipuolista Ja
tympäsevää.
Sen Jälkeen kun S. J. osasto alkoi
toimimaan alkoi se myöskin nostatta­maan
työväen kulttuuritasoa monella
eri alalla. OJelmatilalsuudet, näjrtel-mät,
kokousillat. tanssit, kalkki muo­dostuivat
viihtyisäksi eikä rähisevän
koiratorppaelämän kaltaiseksi, ja
myöskin se osa työläisiä, jotka rakas­tivat
työväenluokan keskuudessa oman
kasvatustyön .kehitystä, alkoivat hi-probleemille
el voida löytää ratk^ua
kapitalistisen talousjärjestelmän si­sällä
millään^keinolla;/On jouduttu
kehitysasteeseen, missä vallitsevaa yh­teiskuntajärjestelmää
ei enää saada
mitenkään sopimaan' sen taloudelli­seen
perustaan. Yhteiskunnallisen
tuotannon. yksityinen; omistus aiheut­taa
jbukkonälkiintymlstä ja -kurjuut­ta.
Joka ainoa päivä käyvät kapita­lismin
llstiriitaisuudet yhä lloieisem
miksL Mutta tidoudelliset rlstirlitai-suuedt
muodostavat pohjan yhteiskun­nalliselle
kehitykselle. Ihmiskimta tu­lee
ottamaan, suureni askeleen eteen­päin
ja ratkaisenman lukemattoman
määrän yhteiskunnallisia kysymyksiä
kun teoUisuustyöIäiset ja työtätekevät
fannaxit hävittävät nykyisen yhteis^
Jcuntajärjestelmän. Jonka alialsena: hyö­dyllistä
työtä tekevät ihmiset joutu­vat
kokemaan suuria kärsimyksiä Ja
ristiriitoja,' mutta Joka tarjoaa yltä-
Jcyllälsyyttä pienelle/omistavalle luo­kalle,
yhteiskuniiallisille loiseläjille.'
Mutta tämä perustotuus on senaat­tori
' Buchanan kaltaisten ihmisten'
käsitepiirin ulkopuolella sekä samalla
suorasti vastakkaista heidän luokka­eduilleen.
Siitä johtuu heidän sur­kuteltavat
Ja turhat yritjijksensä-pa­lata
takaisin olosuhteihiii. Joiden val­litessa
luokkain välinen ristiriitaisuus
ei vielä ollut niin kärjistynyttä kuin
mitä se nykyään on.
JUSSI ANDERSON.
Keskitettyä teollisuutta el voida eild
tahdota eiÄkeskittää sen takia, että
siten saataisiin työtä farmareille, eikä
myös minkään muiin syyn baikla; Sillä
kapitalistisen teoUisiiudext tarkptuk-sena
ei ole tjsröpaikk^ varaainlnen
työttömille, vaan lUkevbitoh' tuottami­nen.
Ja teollisuutta on keskitetty juu­ri
sen takia, että keskitetty tuotan­tomuoto
tulee ?hälviminaksi Ja tuottaa
suurimpia riistovoittojä. Senaattori
Bu(ihanan aivan blkeihltsfe osotti, mi­ten
höyryvoiman käytäntöön -ottamia
nen "oli teolUsuudglle vallahkumbuk
sen aikakautta" ^ Ja miten "pienen yk­silöllisen
tehtaan oU t ä y d y t t ä vä
keskitetyn tehtaan tieltä JäsUtä oli
seurauksena, että yksi mies Joutui te­ollisuudessa
vählteUeh • täyttämään
kolmen tai neljän l a i t o t Asian lai­dan
oUessa tämmöisen ~ ja sen to-tuudenmukaisuutta
el saateta kieltää
— onko mahdollis^ että teollisuuden
omistajat ottaisivat taka-askeleen ja
palaisivat "pieneen yksUölliseen teh­taaseen",
josta he ovat aikaisemmin
luopuneet, kun se vaati liian paljo
Ihmistyöyoimaa? Moisia typeiyyksiä
da sokerijuurikkaan kasvattamlsesa
ISTykyään käytetään myös 'melkds^
saattaa lausua vain joku senaattori
tahi taloustieteen kapitalistinen pro-fessrarL
'x/r^/ ^
Juttu, markklnain laajentamisesta
on myös yhtä typerää. Markkinoita
saatetaan laajentaa vain kolmella
tavalla, joista Itsekukin on yhtä mer­kityksetön
sikfiU kuin he koskevat pu-heenatflevaa
asiaa. (1) Jonkun mää­rätyn
maan tuotettujen tavarain me­nekkiä
saatetafm lisätä sitien. että niit­ten
tuotantokustannuksia vähenne­tään
Ja siten syrjäytetään kUpaillJat
sekg auitetaan mujdon maiden fyääi-set
työttSmSsL (2) Markkinoita saa-
Montrealin uutisia
Venäjän vallankamonksen mnisto-jnhlan,
vietto Montrealissa muodostui
yhdeksi huomatuimmaksi tilaisuudeksi
sillä yleisöä oli saapimut avara Prince
Arthur haali timgokseen asti. Juuta­lainen
Freihett kuoro Ja mandoUini-orchesteri
rikastuttivat ohjelmaa hy­villä
esityksiUään, Puhe Jack' McDo-naldilta
. Torontosta otettiin vastaan
myrsk3isin suosionosotuksin. Tilaisuus
todisti, että Montrealissa suuret jou­kot
antavat arvon työn tasavallan
kahdennelletoista vuosijuhlalle.
' Smuiohjelmatnalsuas tulee olemaan
sunnuntaina tk. 17 päivän illalla. Oh­jelman
tulee Järjestämään Kp. Mont­realin
suomalainen jäsennistö. Ohjel­massa
tulee olemaan lyhkäsiä puheita
lauluja, kuvaelmia, runoja, ym. Ke­nenkään
ei sövi sivuuttaa tätä arvo­kasta
tilaisuutta, varsinkaan kun ti­laisuus
tulee olemaan aiVah vapaa.
Metsätycläisiä avustamaan. Ensi
torstaina tk. 14 irälvä tulee olemaan
haalilla metsätyölälsten aviistdsilta-nolla
ottamaan osaa tähän toimin­taan,
ja tuloksena on että meillä ny­kyään
on jo Montrealin suomalaisten
keskuudessa S. J. osasto, joka vo"
jaotella jäsennistöään monen kult­tuurityön
tekoon. Voimistelu ja mr-heilu
on myöskin yksi fSinän tulos
sillä juuri S. J. osaston jäesnnistö
oli alkuunpaneva voima voimlstelu-seuian
perustamisessa, ja myöskin S
J. osaston huoneusto on heidän käy­tettävissään.
Samoin voi sanoa pal­velijattarien
osaston toiminnasta, sillä
sekin ch -saanut suojansa osaston
huoneissa. Englanniiricielen koulu on
myöskin yksi niitä tarpeellisia puolia,
joita osastomme avustaa. ^Näytelmä-ja
huvi tilaisuutemme ovat myös nii­tä,
joissa voimme kehittää jä kasvat- j
taa itseämme. S. J. osasto on jo |
lyhyeUä ajaUaan tehnyt paljon, vaan
paljon enemmän voisimme vielä tehdä.
Me voimme osastomme toimintaa laa­jentaa
ja parantaa ainoastaan sillä,
että vieläkin suuremmat joukot liit­tyvät
osaston Jäsenyyteen, Ja samalla
antavat kykynsä osaston palvelukseen
Kohottakaamme ja kasvattakaamme
S. J. Montrealin osasto voimakkaaksi
työväen kasvatukselliseksi kehdoksi jo­ka
palvelee työväen joukko liikkeen
eteeni»ln , viemisessä yhteisen lÄä-määrän
saavuttamiseksi, \— J>
uutisia
Toronton; ^laisjaosto viime työkokouk­sessaan
päätti muuttaa ohjelmakbko-usvuorot.
keskiviikkolllpiksl, toiybmiik-sella
saada paivelijataryhdistyksen
Jäsenet saapumaan naisjabston illan-viettoihih.
;':.V--
' Ensi keskiviikkona marrask. 13 p:nä
klo' 8 illalla Jäljestää naisjaosto Don
haalilla ohjelma-illanvieton vapaalla
ohjelmalla. Nais toverittaret, painakaa
riileleenne tämä. Ja saapukaa suurella
Joukolla viettämään iltanne toveri-seurassa.
— il. L-rnen.
VIELÄKIN YRITYKSEN PAINI-KILPAILUISTA,
Ensi perjantaina ja lauantaina pide­tään
suuret paihikilpallut Don haalilla
Kumoukseai suurta Juhlaa
taasen vietettiin, - .
^Jmva työlälstasavallan •
vahvaks huomattiin.
Kapitalistein röyhkeyteen
vastaa joukot tankit tuoden,
proletaarein lautanyrkkl kbhoo,
ppntta puolustukseeni luoden.
On kielletty Suomessa ^ ^ ^^
kumousjuhlat,
valtaa kun idtävät
valkoiset hurtat
Pilsudskl Puolassa kukkoil^^
näyttäen kansalle
mitä saa aikaan,
kun parlamentUhin saa^stelee.
ottaen upseerikllkkinsä mukaan,
Ilkkuen voimaansa, osoittäee.
"Lomalle" parlamentti laskettiin,
~ työläiset siihen lakolla vastaa,
raatajan veri taas katuja kastaa
kun kulkueitansa hajoltettiin.
Helsinki jo tarvitseepl
pilvenplhrtäjän, '
rahat tosin lainattiin.
kuten tiedetään.
Herrat siihen -rahat vippaa,
omat varat kun el riitä,
nostamabab ruuklklppaa.
KommimisUt nälkään kuolee
vankltyrmlssä.
Unkarin kun valtaherrat,
osoittavat monet kerrat
kostomielessä,
työläisiä piinaavansa,
häpeämättä tekojansa
l?.fthB.niftAnTnft. kiilsin näki, ^
pankit keikauksen teki
keinottelun. sjT^stä.
Siksi miljoneerlt monet,
"puuttehen" kun aukee ovet,
lähtevät nyt elämäsjbä. '
Yksi amjpui, .
toinen hirtti,
kolmas kaasulla kupertul,
päästäksensä "köyhyydestä".
MAGNUS RAEUS.
Kilpailuissa ratkaistaan Vesan maljan
kohtalo. Seurojen Jäsenet osallistuvat
lukuisasti mukaan, koska se on suurin
kilpailu painin alalla Canadassa, mes­taruuskilpailuja
lukuimottamatta. A i ­nakin
kaksi seuraa, nim. Sudburyn
Quibell, Ont.
Kckaas. oli meillä tk. 3 pnä. Kes­kusteltiin
seuraavista asioista. Alue-toimikuiman
pöytäkirja luettiin. Ei
antanut aihetta keskusteluun. Vaali-rahaston
karhuama kirje otettiin huo­mioon.
Kesken olevat asiat jäivät en-halleen.
•
VallankumonsJnhlaa vietetään 16 p.
tk. Tulee näytöskappalekin "Valo tu­lee".
Toivon runsaasti osanottoa.
Mustasnkkalsmis tällä kontrilla on
ruvennut leviämään kulpyalkean ta­valla
Ja yhdessä paikassa. se; meni jo
niin pitkälle että täytyi turvautua vir­kavaltaan,'
— kotirauha kun meni
aivan sietämättömäksi .;• ettei ollut
yön Yauhaakaan.. Isäntä läksi onneaan ...
hakemaan, vaan ennen lähtöään säi
vlrkavalTalta varoituksen, että ei tar­vitse
tehdä enää monen sentin e-destä
pahaa kim on "puitteiden" si­sällä.
Kaksi vuorokautta myöhemmin
tuli hän p3^3rtämään armoa.,, mutta
tuloksetta, sillä perhe katsoi tuon a-jah
Ulan lyhyeksi kärsimykseksi hä­nelle,
verrattuna 18 vuoteen. Jonka
ajan hän oU ollut Ukeä,-perheelleen.
Koko perhe asvd appi-isän luona, hä­nen
omistamassaan suojassa. Mutta
siitä huolimatta olisi vävy ajanut
apen ja vanhimman tjrttSreiisä, maa­ilmalle,
. että olisi sltte voinut mel­lastaa
lopun perheen . kanssa kuten
tykkää. Mutta onnettomuudekseen sai *
hä itse lähteä kokemaan kylmäE
vettä ja maata. Mies on oUut jc
neljättä vuotta paikkakiman pahen­nuksena.
— Joku joukosta.
mat. Tilaisuuden Järjestää Montrealin
naisjaosto ja palveUJattarien Järjestö
yhdessä, haalin on vapaasti, luovutta­nut
S. J. osasto. Erikoisuutena voi
mainita sen, että tilaisuudessa pitää
esiintyä työpuvuissa, juhla asussa ole­vien
pitää maksaa 10 senttiä "sakkoa"
msröskin on jotain muuta erikoista
naiset järjestäneet. Jokainen työläi­nen
häihin tanssiaisiin ja" sillä tavalla
avustamaan metsätyölälsten lakkba. Jo­ta
työläiset juuri taistelevat Port Art­hurin
alueella ja melkein koko Onta­rio
on käynyt jännittävään tilantee­seen,
sillä kautta koko' Ontarion pa-perlpuukämpUlä
voi lakko puhjeta
mlUB hetkellä tahansa, joten pikainen
avustaminen on tarpeen.
Tnhat sanaa Englantia, kirjaa, jo­ka
oli jonkun aikaa loppuheeina kir­jakaupasta,
on nyt taasen saapunut
joten halulliset voivat sen nyt saada
Eriaad Koisb^. Teille on Vapau­den
Montrealin kirjakaupassa kakä
Kisa ja Toronton Yritys tiilevat aset­tamaan
parhaimmat miehensä kil­pailuun,
siliä näissä seuroissa on pai­ni
hyvinkin korkealla tasolla, enlna-mäkseen
vanhassa maassa oppimansa
taidon perusteella, kilpailuissa kil­paillaan
sarjoissa alle 130 Ibs, alle 140
Ibs, alle 155 Ibs, aHe 170 Ibs; Ja yi?
170 Ibs, joista sarjoista alle 155 ja
170 Ibs, ratkaistaan Vesan malja O-sanottajista'
mainittakoon
Penttilä, sekä Suomesta tullut Tam­pereen
Veikkojen jäsen E. Lehtinen
S. L. Peltonen, V. Oinonen, Kokko,
A. Ehrlund ym.
Kilpailujen aikana on soittoa sekä
tanssia kumpanakin Iltana riittävästi
Pääsymaksut ovat alhaiset, nim. o
veUa 50 senttiä, sekä etukäteen 40
senttiä ja molempien Iltojen lippu
75 senttiä. Lippuja saa' seuran jä­seniltä.
Saapukaa joukolla seuraa­maan
reinnaita pahilkisoja
En paitikakunnilta ^
Finland, Ont.
V
kirjettä, jotka mahdollisesti ovat vas­tauksia
kyselyynne. Ilmoittakaa osoit­teenne,
että voimme ne lähettää teille
Miksi i^tää olla S. J. osasto? Jos
katselemme Montrealia muutamia
vuosia taaksepäin, joUohi d oDut vielä
S. J. osastoa, ja vdkka se sitten oli­kin,
niin el oUut omaa kokoontu­mispaikkaa,
niin huomaamme sen tar-
Korjauksia Finlandin uutiseen Julr
kaistu lokakuun 29 p. N. 255. "York­er
lehden hyväksi oUvat tanssit lo­kakuun
12 p. eikä marraskuun 12 p.,
kuten lehdessä oH. Toiseksi toveri
Rannan vHnanmyyntijutusta, oli Jää-n3^
kokonaan mainitsematta Henry
LampL Nämä pojat ovat, puheitten
mukaan harjottaneet yllämainittua l i i -
kel*ä Finlandhi S. J. haaUlla. TOten
Henry Lampiin on kohdistettu sa­ma
päätös kuin Aaro Rantaankin.
Tietysti pojat selvittävät asiansa.
Tämä on hyvin ruma Juttu,- jos 00
tehty alheettomasU entiää nuotiso-
Ulton Jäseniä kohti. — Solun U. K .
Jacques Township, Ont.
Terveiset taaTläättä länsl-Jäkistä.
Täällä sitä mennään kans aina ajan
mukana jä seurataan toisten työ­läisten
toiroia (vaikka Jälestä päin).
Lakkoavustusta on kerätty Hamil­tonin
teräsvaunutyölälsten lakkoon Ja
pareillaan on käynnissä metsätyöläls­ten
lakkoavustus. Keräys-kämppäko-mitea
päätti yrittää 5:ttä doll. okai­selta
työssä olevalta mieheltä. Jos
lakko loppuu ennen kuin tämä sum­ma
^tulee kerätyksi, niin loppu lä­hetetään'
unlon lakkokassaan. Katka-sijoita
el tällä kuhnallä ole epää kuin
joku noies, joten mitään palkkatais­telua
el tule,, paitsi 2:delta kämpältä
yht 3 miestä, jotka eivät saa kuin
$2.75 koortllta. Toisella, kämpällä on
ylennyspuuha käynnissä.
T,k. 3p. oli mäUä kokona; jossa
keskusteltiin mm. osuuskauppakysy-myksestä
Ja tehtiin esitys; että alettai­siin
ostamaan ruokatavara yhteisesti
Port Arthurin osuuskaupasta, josta
olis hyötyä meille sekä yleensä o-suustoimlntaUikkeelle.
Se on ainoa ol­kea
tie saadaksenmie itsekin sanamme
kuulluksi tavaran' jakelussa liitty­mällä
yhteisen oman kaupan ympä­rille'pääsemme
elättämästä sitä kir­javaa
yksityiskaupplasx luokkaa, joka
on aina himoitsemassa meidän pik­ku
rahojamme.
Seuraava kidants päätettiin pitää tk.
17 p. A. liiterin luona. Kokouksessa
on-monta tärkeää asiasi joten olisi io-kaiseh
saavuttava.
mrjeenvaihtaja
Flin Flon, Man.
Talven moke^ on täälläkhi jo nä-kjjvissä.
Lunta satoi viime sunnuntain
aikana. /Ja talven^merkejä on huo­mattavissa
työoloissÄin. Nyt on viime
viikon Miluessa vähennetty uesita sa­toja
miehiä suUnion Ja anyllyn ra­kennukselta.
TSaOä onkin oHut koko
ke^:^tapana . t u o t t a a ^ m i ä i l ä l^
realista. Winnipegista Ja Ca^
mä