1948-02-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
To^taina helnaK 5 p _ Thursday. ^ ^ ^ ^ ^^ 10 km. maflulla ^ mdeDendcixtr - I^abör of'Ftinni^h Cssadiansi Es- Kov. 6tbl917, Autborized second dass mail by the Post rj>qwwtment, Ottawa. Pub- ; Uuice weekly: T u e s d a ys; ays and Saturdays by Vapaus fng Company Ltd., at 100-102 lm St. W.. Sudbury; Ont.. Canada. Telephoses: Business Office 4HI264. Editozial Office 4'i265. Manager E. Suksi- Editor W. Eklund, Maljing address Box 69. Sudbury, Ontario. AdvertJsing ratcs upon applicatioh. Translation free of cbarge. TILAUSHINNAT; Canadassa: . 1 vk. $5.50 6 kk. $3.00 3 kk. $1.75 Yhdysvalloissa: 1 vk. $8.50 6 kk. $3Ä) Suomessa: 1 vk. $7.006 kk. $4.00 I Suomen oikeusmiiijstcj-i ,' Eino l*ekkaJa Jyryn kunniajäseneksi Canadan SuomiavunDpetuksista Canadan Suoniiapu on nyt virallisesti lopettanut toinrintansa ja |wereisillä palstoilJa julkaisemnie tänään yleiskat.sauksen sen saavu |iuksista. Kehoitanime inaanmiehiamme lukemaan huolella mr. A.« pfuorisen kirjoittaman toimintakertomuksen ja py.sahtymaan hetkeksi: |jnieUimään niitä arvokkaita oj>etuksia. mitä Canadan Suomiavun toi- ^inlnnasta saatiin. Kaikkein cn.simmäiscnä kiintyy huomio siihen tosiasiaan, että Suomiavun toimintakertomus on kertomus hyvästä menestyksestä. Se osoittaa eittämältömalla Javalla, että yhteistoiminta hyvän asian eteen Canadan suomalaisten keskuudessa on mahdollista, ja että yhtenäisesti toimien saadaan uskomattoman hyviä tuloksia. Typistetyssä muodo.ssaan tämä Suomi: v avun toimintakertomus kertoo meille, että yhteistyön änsi-' osta saatiin paljon parempia tuloksia, mitä kaikkein, toivo-rikkaimmatkaan Suomen ystävät alussa uskalsivat nyt vallin^^- neissa dosuhteissatoivoa. Kun muistetaan se tosiseikka, etia Suomiavun keräys oli ."\Vär ICharities Actin" säädösten perusteella rajoitettu yksinomaan Cana: |iäan suomalaisten keskuudessa suoritettavaksi keräykseksi aina siinä |määrin, ettei sen hyväksi saatu käyttää esim. radiota eikä mitään PKtoiskielisten" avustusta.: niin silloin nähdään kuinka mainio tulos |$103,000:yleissumme on maanmiehiltämme. joiden lukumäärä lapset, |iiuoriso, aikuiset ja vanhukset mukaanlukien on vain 40.000; Lisäksi fon muistettava,,että tämä keräysysuoritettiin heti. sodan päälyttyä, Ijonka aikana oli tehty suuria uhrauksia, demokraattisen maailman |sotaponnistelujen hyväksi, ja.; jolloin kohoamaan alkaneet hinnat -jo |vaikuttivat tavallisen kansan elintasoon. .Kaiken tämän kukkuraksi irahakeräysten lisäksi koottiin Suomeen lähetettäväksi 42,000 paunaa Itavaraa. Nämä tulokset yksinään riittävät osoittamaan yhteistöi-linnan .avulla saadut suuret etuisuudet. alutta ylläesitetty on vasta osa kertomuksesta. Yhteistoimih-m avulla voitiin välttää raateleva ja voimia kuluttava eri ryhmieri pyälinen "kilpailu" ja mikä tärkeintä, keskittämällä toiminta yhdön fejärjestön puitteisiin voitiin tehdä erikoisen edullisia ostoksia ja pitää ;keräyskustannukset mahdollisimman alhaisina. Ostosten edullisuu- ^desta puhuen on todettava, että siten .saatiin Suomen tarvitsevien hy- Iväksi oikeastaan paljon enemmän apua mitä t9imintakertomuksessa lilmenevistä keräystuloksista näkyy.. .Keriiyksen kustannukset. 7.7 Eprosenttia, näissä meidän olosuhteissamme toimien ovat hyvin pienet pja'; todellisuudessa, kun vähennetään rahtimaksut, pakkaukset, ken^ |kien korjaamiset, merkkien- teettämiset jms. menot pois. niin toimin-i^ täkulut laskevat viiteen pro.scnttiin. mikä tarkoittaa.- että jokaisesta- ^kerätystä dollarista oli menoja vain 5 .senttiä. ' Sanomattakin on sel- |yääj että erillään toimien keräyskustannukset olisivat nousseet luio-rnnattavasti suuremmiksi. fe^- Kaikkien näiden hyvin käyliinnöllisteji tulosten -'sivutuotteena'' iSjUomiavun toimimian yhteydessä ja avulla parannettiin paljon eri ^ryhmiin kuuluvien maanmiestemme välisiä suhteita ja madallettiin ^.niitä turmiollisia raja-aitoja, jotka ovat jakaneet meidät omaksi va- Ihingoksemme miltei vihamielisiksi leireiksi. Xiille-meistä, jotka aset-ptävat maanmiestemme yleisedul ryhmaetujeu'yläpuolelle on erikoisen . ^ilahduttavaa luettavaa kun toimintakertomuksessa .sanotaan. cttäT ^vjohtokunnan (missä eri ryhmämme olivat edustettuina) kokouksi.ssä i'x)n '.'.asiain käsittely tapahtunut asiallisesti ja hyvassii yhteisymniär-frykse. ssä''. Olisikohan liiaksi uskallettu jos' lausuisimme toivomuk-v en, että täten istutettua yht^^ftnkuuluvaisuuden tunnetta hoidettai-l^ iin ja kasvatettaisiin kallimipana yhteisenä asiana, mitä meillä nyt on? ^|^^v_v:rO harhaanjohtavaa jos jättäisimme .sellaisen kuvan lliälkimaailnialle;- että mitään heikkouksia ja puutteellisuuksia ei Suo- ^jmiavun toiminnan yhteydessä ilmennyt. Tosiasia luonnollisesti on, äkiiten eräs Suomiavun aktivisti \ apaudelle huomautti, että jos olisi Ipaikallisesti saatu kaikkialla, edes niinkin hyväyhtenäisyys mikä vai- • slitsi' esim. Sudburyssa. niin tulokset olLsival olleet varmasti vieläkin ^ I» paremmat. Mistä >itten johtui, ettei kiinteämpää yhtenäi>y\ ttä Useilla paik- ^gkakunnilla saatu? Suuri edesvastuu siitä lankeaa joillekin äärimi- »maisen oikeiston johtomiehille. ICsimerkiksi Montrealin ''Rinlama-femiesten'! järjestö oli ensimmäinen nostamassa raja-aitoja yhteistoi-pminnan tielle:Montreali.ssa oli mvös Suomiavun vksi johtokunnan Ksjäsen .(pastori Yrttimaa). joka osallistui:yhteisen järjestön i^erusta-: Pniiseen-ja piti niniellisesii j loppuun asti; mut-pla silti julkisesti kehoitti useita kertoja .seuraajiaan toimimaan jon-pkun muun avustustoiminnan, eikä Suomiavun hyväksi. Muita esi- s ^merkkejä voitaisiin esittää, vaikka ci vallaniiäin räikeitä, miten ryh- |mäpyyteitten kannustamana heikennettiin yleistulosta. ..Arvostelun aihetta löytyyvasemnialtakin, työväenliikkeen:. i>ii- ITistä. Esimerkiksi. iww:.läiset ryhmät pysyivät ''radikaalisten'-* tun-snuslauseittensa perusteella käsivarren ulottuman päässä Suomiavus-.:, ftai^Samoin jotkut yksityiset '-vasenKiiistolaiset/- aliarvioivat Suojni-; pdvun työtä Ja pastori Yrttimaan tapaisten 'miesten edesottamisiin M^nitaten sanoivat ettaj::ei siitä;;Xhtei£ioiM mitääu_tule"'. siten itoimettomuudellaan:kavtannolli.sesti katsoen liittoutuen pastori Y r l - ^itimaan kanssa. On turha kieltää naiden heikkouksien olemassa oloa jos mieliltään seuraavana kerralla saada vieläkin parempia tuloksia ja juuri iSpäättynyt Suomiavun toiminta osoittaa, että Canadan suomalaisten fsuuret joukot hluavatryhmätorailun asemesta demokraattista yhteis- Atöimintaa hyvien asiain edistämiseksi. ' , Y l l ä toisarvoisista heikkouksista huolimatta Suomi- 1^'un toiminta jää nierkitykselliseksi virstan, tolpaksi ja suuriarvoiseksi: ^%yutukseksi Canadan suomalaisten historiaan. ^Meidän.lehtemme Juolestaan kiittää kaikkia niitä, jotka tavalJa'tai. tois ISiiomiavun työhön; ja. ennenkaikkea niitä tuhansia .maanmiehiämme: llötfcäpikkuvaröistaan niin esimerkillisellä tavalla uhrasivat yhteisen liyyän asian eteen. '[I'Todettakoon lopuksi sekin, että Suomiaputoiminnan yhteydessä neidän; eri ryhmiäninie edustavat ;.sanoinalehtenimeesiin^ tfetäenlai tietämättään tykkänään uudella roolilla:, Toimie.ssaanyh-isen asian hyväksi ne joutuivat ensimmäisen kerran historiassaan ^ ^ ä k i n yhdessä peruskj-symyksessä luopumaan kielteisestä ja ha-jöittävästa toistensa '-haukkumi.sesta'' ja sen sijaan kaikin kilpailekaan suuren yleisön edessä siitä, mikä niistä parhaiten kykenee autoinaan yhteistä asiaa. .Selvästikin tällainen kilpailu yhteisen hyvän ^siän,edistämiseksi on monta kertaa rakentavampaa kuin lahkolaiset. 3f<triiz,.Sveitsi.— TaJvjoIympia- j inihten tasta;ii kj!pajluk.sa kurmox-.; tautujva t suo-i^ala:.^^:-, verraitain hy- j vin kym.Tiexjen kiJometrjn lui.itelu.ssa, j j0£sa he saavu11Jvat..toi-sen ja k o l m a n | nen ulan, .«-uotsalalsen Ake Seyffart-hm voit;ae.=i3a kilpailun. • — . Parhiijden kilpajhjajn • lUJCikse: • olivat:. Akti .Soyffsrth 17 26 3; Laun Park-knien 17.36.Ö: Pentti Lammio 17.42.7: Kornc Pajor,-^ Unkari, 17.45.6: Kee.s Broekir.sn; Hollanii, 17.54.7 ja Jan Lange?edjik. Hollanii, ilJjä.Z. Tintama. oli. Suomi neljännellä tilalla maiden valise.s.saepaviralli.se.^.sa pistela.skUÄHa. jo-ssa annetaan. 10 pis-tet: a. kilpailun voitLam:.';e.sta, vii.si pistellä toisesta paika.sta ja pisteen vähemmän jokaiselta .seuraavasta paikasta. Taman la.skun mukaanja-kautuivat en maiden pisteet seuraa-va. sti: Ruotsi 39; Norja 48.5, Sveitsi 39. Suomi 38, Itävalta 19, Yhdysvallat 15.25, Ranska 11. Hollanti 6, Italia .6, BclBia 3, Unkari 3, Britannia-, 2 ja Canada ' i . Canadalainen Craig MacKay Sas-- katoonista sijottui 13;. kymmenen k i lometrin luistelu-ssa. Hänen ai-kansa oh 20.15.5. . UfrhinkL •— Kuluvan vuodt-n al-l< upäivina kutsui IfeJMnsiii Jyry oikcMKininiKteri Eino Fckk^Un kunniajafceneicsec-n suurten' uriiei-luilisten ansio:tt<?ti >u. vuoksi. Pekkala oli .Suomen urficilukun(aKii.s vuosina IftO", 1908 ja JSlO.IIan on cn>uudpstaan Tampereen Pyrinnön kunniajäsen. Tapauksen johdosta järjestettiin erikoinen juhla ravintola Fenniassa. Parkkinen neljäs 1,500 metrin luistelussa . .st. .Moritz,. Sveit-si. — TalvioJympia. lai-sien maanantain kilpailuit.sa • .si-jotcui Suomen Laun Parkkinen neljänneksi 1,500 memn lui-sielussa jä Canada voitti Puola-n jaakieko.ssä 15^ 0.;va.siaaii. joten Canadalla on nyt tr-liilaan^ kol.me voittoa ta.ssa • kansalli- .sessa urheilu.ssa. • : 1,500 ra. lULStelun tulokset ohvat: . Canada joMaa jääkiefclcopelissä . St. MorJt7. Jsyeitfii- — Canada jakoi I Tshekko.5-ovak:an : kanssa .johtavan i a.=e.Ti:an tiistaina täällä talviolympia-laiH: er. yh:e:,-de;.".a suont€tiavj.?.sa jaä» kiekko-otielui-s.sa. joiden maäntelty -vjr.de ja a.se.Tia virallisiin olympiaki- ::oih;n .pidetään a£iantuntijaln. mielestä, yha edelleenkin lopulla.se.sti rat-k se.T. 21 lorr, a n.a. • Tii.srsrHi pit}-.suorittaa kolme ottelua aiutta pehmeän jaan takia lykat-lun B.ntsnnian ja Sven.sin välinen ottelu mvohemmafL.si. , : Canada voitti Italian joukkueen tu-lok. seJl3 21-1 vastaan ja Yhdy.svalla: vouti Ruotsin 5-2- va.staan. . Tii.^tain otteluiden, jälkeen-jakaan- :;uiv3i- en maiden saavutuk.set jaa-kiekkopeli. ssa. seuraavasti: Canada 4 vo''.ioa, T.Oiekko.slovakia 4 ja Sveitsi 3 voittoa, yhdysvaltain joukkueen tr.illa oli 3 voittoa ja.lhav!o,'.Britan^ maila 1 voitio.ja 2 haviota. Ruotsilla 1 voif.o ja 3 haviota, Puolalla. 1 voitto ja 3 havioui. Itävallalla ja Italialla oh kummallakin 4 haviota. .: . .Canatlan joukkuees.sa pelasivat tii.s- Kuinka taisteleva unio voittaa paremmat olosuhteet Icämpillä? viesNnhiidQssa Talviolympialaisten Canadan joukkueella on ollut huono onni st. Moritz. Sveitsi.*— Canadan' hnh-tojoukkueclla; on taalla ollut huono onni harjoitellessa .silla kolme joukkueen ja.senta loukkaantui, kahden, joutuessa katselijam joukkoon. Mut-tn V montrealilainen Rhone: .Wurtele o.salli5tUi kuitenkin naisten mäenlaskuun ,silla seurauk.sella, etta loukkasi nilkkansa ja joutur sairaalaan ja. on kaiken todennäköisyyden mukaan "pois pelistä". • Frank,Stack Winnipegisla. joka sir. joltui kuudenneksi 500 m. luistelussa ja 42 vuoden ikai.sena vanhin luistelija • täkäläisissä kisoissa, on ilmoittanut jättävänsä luistelun nuoremmille. Han.on luistellut 28 vuoden ajan ja hänen nimi.ssaan on.viela kaksi sisäradan maailmanennätystä, nimittäin 500 metrillä ja viidellä maililla. Toinen canadalainen luistelija, Ab Hardy Edmontonista, on myöskin i l moittanut lopettavansa kilpailemisen ja ryhtyvänsä opettamaan luistelua kotikaupunkinsa vaejle. Han on kolmen lapsen isa ja urakoitsija. , . . , taina Do\vey, Runster, Ijapernere, Sver. re, F. arsta..d ,: Norja 2.1^7 :6 fuu.slKH-ra, ld, er, Ren• aud•, rS^cxh. roet/ er, Hara H i b - ' . t>^ ympialaisennatystv'; Ake• .Sevffarth, • ,•.-. ^ J,'.- v,-' • ' bard. Guzzo,' Gravelle ja Lecompte, joistai. viisi .viimeksimainittua'oli: va-i a n i i e h i ä - . ; ; . • • • • ' . ' [ / ; - : Canadan joukkueella ' qn tlmelses tikin .suuret 'mahdollisutidet puolustaa maansa • .maiiieitta', etevimpänä V j ä ä - kiekkömaähä'vaikka tällä pääasiassa kuninkaallisista ilmavoimist kerätyilä joukkueella yäitettiin olevan' hyvin vähän iiriahciöllisiiuksia^ silloin kuin joukkue valmistautui;Öveitsin,matkaa. C|an3da on voittanut jääkiekköpelin kaik:.=sa • olyrripiakisoissa 'sitten vuor dell 192Ö',- vuotta 1936 iukuunottainat-t3:, jo]i.öinoari3dialaiset pelurit a tivät- Britanniaa saavuttamaan voi- Cainen "Tuhlaajapoika" esitetään Torontossa tk. 15 päivänä Toronto. — Kuten seuraavassa tuman lehden numerossa julkaLstavasta ilmoituk.scsta havaitaan esitetään täkäläisellä Don-haalilla tk. 15- pna Hall Cainen kirjoittama näytelmä ^'Tuhlaajapoika". Näytelmän esitys alkaa klo 4 ip. Tama näytelmä on yksi iiiista. joista kaikki pitavat. Kun tarkastatte henkilolueUclon niin pääsette varmuuteen silta* etta kaikki osat ovat osuneet oikeaan. Tama näytelmä on .suunniteltu csittaa myöskin Sudbury.ssa, . jonne Toronton näyttelijät aikovat tehdä vierailumatkan kcvaan kulue.ssa. Keholtamme kaikkia torontolaisia saapumaan haalillc sunnuntaina tk. 15 pna; silla näytelmä, esitetään täällä ainoastaan yhden kerran. — Len. olympialai .:Ruöt.si, 2.18.1: Odd.LundtDcrf,'.,Norja. 2.18.9; Lauri Parkkinen, Suomi, 2.19.6; Gusiav' J'im.son; Ruo:.si, 2.20.0; John 'Werket. Yhdysvallat. 2.22.2. Enti.sen •olvmpialaisennatyksen 2.19.2, oli .saavuttanut norjalainen Charles Mathie-sen v. 1936. Canadalainen Frank . Stack .sijottul- 27;, Ab Hardy 29. ja Gordon Audley ,35. Heidän aikansa •olivat 2.25:7; 2.28:5 ja 2.30.0:: Kilpailijoita oli 46, 1.5',, en maasta. Jaakiekkopelissa vouti Tshekkoslovakia Britannian, 11,-4 ja Ruotsi Itävallan. 7-1. . . • . . • - . • Naisten mäenlaskun voitti Hedy Schlunegger Sveitsista 2:28:6 ja toi-seksi tuli Trude Bei.ser.Itävallasta 2.29.2.. : Montrealilainen Rhona Wur-tele sliottui, 37: a'a.ssa 3.25.2., Mäenlasku kuuluu osana naisten vhdistflt-tyyn alppikilpailuun. josta p,ujottelu suoritetaan myöhemmin. •Miesten maenla-skun:voitti Henry OreiHer Ranskasta. 2.55.0; toiseksi tuli Franz Gabl Itävallasta , 2.59.2 ja-kolmannen tilan, jakoi .kaksi sveitsiläistä. • Miesten niaenl3.sku kuuluu myöskin osana yhdistettyyn alppikilpailuun. CanadaläLvet Harvey Clifford Ottawa.stä ja Hec Sutherland: Monr trealista jakoivat .macnla.sku.s.sa 28. paikan ajassa 3;14.1. .Mie.-.ten kaunoluistelun • pakolUsten Sarnian nuoret järjestivät hyväii juKlaii Samia, - ^ C S J :n . täkäläinen osas-tö. n. vupsikoko'usvpidettiin, helmi .1 p n ^ . . : / • [ '"'^• ' Kirjeenvaihto ja muiit asiat käsi'^ teltiin asiaan liuilluyassa jäi\iestykses-- sä. Kaikki entiset virkailijat hyvak-esitysten kilpailu-ssa .sijottui toron- .syttiin jatkamaan toimintaa alka-tolainen VVally DLstelmayer 13. Kirjeitä Vapauden Port Arthurin konttorissa Port .\rthur.— Vapauden Port Ar-thunn konttorissa on kirjeitä seuraa- Mlle henkilöille- , "Alvar Ranta. Vaino Huhtala. Enstl Roukola. Senja Tapola. Vaino Mattila. Ville Aho. Rosa, Lehtiö. Erkki Rann tala, Remo Lampi, Vaino Paavola. Aarne Kettunen, Sam Rantala. Heikki Hannula, Kalle Maenpaa, Aapo Rahikainen. Kaarlo Isotalo. Lauri Puskala; Kalle Laine. Wm; Tammela., Eino Latva. Juho Kauhala.,Einar Makanon. Emo Aho. Vaino Reinikka. Oiva Hakkarainen. Jani Koski. .A,arne Niemi. August Johanson; ,Walter Oiala. En-- .sio Harjula. C s k a n Pojoispaa, mrs, Sylvia Hakamäki, Emo Ropo ja \Vil.- frid Laine. Seuraaville on paketit Suomesta: Mooses Koskela. Heikki, Hannula'.ja •Martti Poikoneiv tmyos kirje"». Tehkaa; niin hyvin ja perikaa .postinne tai lähettäkää osoitteenne. . Osoite- Vapauden kontto; i. 316 Bay St. Port Arthur Ont Madame Kollontay < lahjoittanut Suomen lapsille , Helsinki. — Madame Aleksandra Kollontay on luovuttanut •. Suomessa painetusta ja.myydystä muistelmateoksestaan ^karttuneet tulot Parasta Lapsille-jarjcstollo. , Taman järjestön puolesta .on lähetetty- lahjoittajulle .seuraava kiito.skiije Rouva Aleksandra Kollontay. Moskova .Kiltamme tcita rahalah lastanne Suomen Parasta Lapsillc-jarjcstolle. Olemme suuresti liikuttuneita ystävyydestänne, ja huomaavaisuudestanne. Toivomme teille tcrvevtta ja menestystä tyoskentely.s.sannc edelleenkin ..inhimillisyyden ja ihmi.skuunan vapauden puolesta;. . Parasta LapsiUc-jarjeston . puolesta teita sydämellisesti tervehtien- • Lvyh,Heinonen •, Puheenjohtaja neella vuodella ja vuoden levon ,jälkeen allekirjoittanut- tuli jälleen tähän kirjeenvaihtotyohon. Kiitän entista kirjeenvaihtajaa shtä. että anr toi minulle henkitysaikaa. Hiljaa mutta varmasti me taalla toimimme. On jo mainittu, että nuoriso on taalUr perustanut urheiluseur, ran.Muttgi en -silti malta olla sanomatta. ett« nuoret näyttivät, mihin he kykenevät, jarje-starnalla joulu-illanvietoii nir. Suonpaan avaraan taloon. Heillä oh ohjelmassa näytöskappale ja muitakin esityksiä ja nuoret tytöt lauloivat, niin kauniisti seka eiiEjlannm- etta •suomenkielellä., E - siintymmen heiltä tapahtui "kursailematta" ja pojatkin olivat kuin kotonaan: Nuorten juhla oh: hyvin järjestetty la heidän toimintaansa kannattaa tukea;,-— Alva. . Kirj. Milan R. Raijcevitch L S I V L : N OSASTO 278? K.%II.VSTOX HIIITE:ERI J A J Ä R J E S T A T .\ , Tilanneon a l k i nm muuttua :ne:.:a. teollisaude,:sa. -TycnaLsten- oIo.suhicet ovat alkanee: huoma'tava.sti pärsn^ lua. Jotkut vanhat, kamppaaluect. alkavat nayfaä sny.tyneilta k.-.lakun ::il-ta.. Siellä ja täällä. paakampUrä.löytää nykyään uusia rakennuksia jo;ssa on sementistä tehdyt: kellarit ja,sähkövalot. Joissakin paikoLS- a on; järjestetty hoyrykaitilat . keskaslammi-lysta varten. Monilla ka.mpilla' oti nykyaikaiset, pesulaiteet ja joillak.n kampiUa voidaan -pestä . ruhäivnenkin miehen vaatteet;. Mier.en makuu-kamppia on uusittu ja keuriDihm oh järjestetty ^öljyllä lammitettaviii uu-, neja keittämistä varten .Vuoteet o-vat. : yksinkertaisia lak.-no;neen , ja tyynynpaallisineen, jotka saa.vaihtaa kahde.=ti kuukaudes-a jos ste\vartti pitaa esia-sta huolen.. Aja:ivietet;a varten on rakennettu huoneita erikoisine kirjastonurkkineen.joifc-a kirjojen Iisaksi on muutakin lukemista. El ole. vahaakaan epäilystä siita mika union osuus on naiden parannusten saamisessa. Maataloustyolai-set Idasta ja lännestä ovat nykyään halukkaita oppimaan mika. on unio 'tata me. imz jokapäiväisessä tyossam-j St. MoHte. HveittL — Buotsin t kue '.oy.ii Vailla tah-jolympialaisisjä •-listama suometun 40 kiloaietJia murtomaa-viestinhiihtokilpailun- S^'. Suomi- saav-uttJ .toisen-tilan ja Norji' kolmannen. : Ruotsin joukkueessa hiihtivät Xii^- Ost€ns=on. Niis Tapp. Gunnar Eriks.i Euroopan iiiriolaisei liittyvä* huoman ivassa määrässä meidän Umoomme nykyään: Tällä hetkellä he työs-i J^-.^^artm Lundström. Heidä-kentelevät pääa.sia-ssa eri kämpillä-ly^-^^^^^skettu aikan-sa oli kaics; tun. jorsa he vaht.,evat itsellee.n kamppa- ^- mmuuttia ja 3 sekuntia johtajat, jotka useimmiten eivat osaa en','l3nn;n kieltä: . , lUniom.Tie taistelee naiden ihmisten eri.sta%isia vastaan ja vaati heille täydellistä tasavertaisuutta ja samanlaista kohtelua kuin toisille työläisille, •Me. käsittelemme heidän valituksiaan ja olemme saaneet arvokasta apua koditto.mien kamppajohtajilta. , ,Hc haluavat tietää mika heidän ase.Tiansa tulee olemaan lakon sat-, tues.sa.> Mika . on meidän uniomme historia, sen perustu.slaki ja mil^nse kuuluu liittona. He haluavat tietää mika, on meidän kantamme heihin nähden jä mita canadalai-set yleensä ajattelevat, heidän tulostaan tänne. • He haluavat tietaa yksityiskohtaisesti, mita canadalai-sille maksetaan että he voisivat verrata heille maksettua palkkaa siihen. Mikä on ylei-. nen elintaso ja onko minkaan muunlaista tyota heille • .saatavana paitsi metsätyö? •He ovat kiinnostuneita tietämään onko Ganadassa nykyään työttömiä ja SS teollisuus jos.a he tekc-nt tyo: ^ ^''•'^ ^"^^^ 1^^^^^" lonsa sitten kun heidän sovittu palvelusaikansa päättyy? Heistä .tuntuu. ta talvikuukausien- aikana. Toisinaan tulevat miehet 100 proscntti-sesti. k c - , .... kouksim. Kyymyksct mita tehdään j Canadan ham^^^^^^^^ osoittaa ka.svava .kimnost4jst.a. Kuinka me voimme pysyä edelleen jäseninä kun :me palaamme fa-.meille niin KorkeushyppYennätykset vuonna 1947 ! , New York. — ThcAmatcur Athloten keraamien tietojen mukaan saavutti-, vat seuraavat urheilijat parhaimmat ^tulokset korkeushypyssä:: 6;7,'.i,-— Pa-terson.: England: 6.7 -r- Winter, Aust-raalla: 6 . 6 ' D a m i t i o , Ranska: 6.6 —-Björk; Ruotsi; 6.6 .-^ Nicklen,^ Suo-: mi; 6;5^- • ~ Koppenwalner. Saksat 6.5' i Bolinder. Ruotsi; 6.5 M -rr Campagner. Italiat 6.5'i .— Lcifrud. Norjat 6.5h — Hacke.: Saksa. : Kalevi Laitinen Suomen luistelun ylcismcstari '•• lIcLsinki. • — Tampereella tammik. 9 ja 10 pnä pidet.yi.ssa Suomen • pikav .luistelumestaruu.skili)ailuis$a .. voltti helsinkiläinen Kalevi ,Laitincn luistelun yleisinestaruuden 207.274 pistcel-: la. P. Lammion saadessa 207.710 ja- L . Parkkisen 207:523 pistettä. • , : ' : , , - , 500.m. kilpailuun osallistui 20 mies.- ta ja 'mestaruuden; voitti K. Lehdik-ko Tampereen Pyrinnöstä ja K. Lal-, tinen. joiden aika oli. 4G.7. - • Viiden kilometrin .luistelufi -mesta-- ruuden vouti P, Laminio Tampereen Pyrinnöstä.--3.54.9 ja K.-Laitinen oli 2.5 sekuntia hitaampi kakkonen: • •:•.,• 1:500 m. .matkoilla voitti Laitinen toisen- mestaruuden , alas.sa,:2.39.3.-^A. Ojnla. öli toinen-ja L.: Parkkinen:.<-oI-mas. •Kymmenen, kilometrin nicstaruuucn voitt i ' P.-- La m inid. 18.20:4. Pa rkkinen oli toinen ja Laitinen kolmas. , - Moskovan luistelu IMoskova. ^ Tammik; 4 pna taalla pidelvisssa - luistelukilpailuissa:- voitti Mana- Isakova kaikkr naisten, matkat suorittaneen 500 m. 49.3; 1.000 m. 1.42.- 7: 1.500 m. 2.42.2 j ä 3.000 m.. 5.45.6. Konstantin Kudrjavtsev saavutti talven . parhaan ajan 500. m: matkalla. 43.3:. 1.500 m., kilpailun voitti Aleksander Ljuskin, 2.23.7 : 3.000 m. Ivan Ani-, kanov,- 5.00.8 ja .5,000 m. Aleksander Piskaiev, 8 38 9. pian kuin ajokausi päättyy? Miksi ei unio tee jotam aavikkomaakuntien metsatyolaisten eteen, joiden, •olosuhteet : ovat enttain . kehitot? Me haluaisimme nähdä samanlaiset paraiir nuk^et kotipuolillamme. Nam tyolai-setajattelevat. v' Samalla kun nama parannukset on saatu aikaan -meidän teollisuusalallamme kovien taistelujen kautta, niin-sittenkään me emme ole tyytyväisiä. Sellaisia kämppiä kuin.mita ylempänä kuvataan ei ole kaikkialla poh-jo= s-Ontariossä. Pienet aliurakoitsijac vielä, ovat - koir.an-"kopeis3aan ja he puhuvat ."hyvistä vanhoista päivistä", jolloin: miehet tyytyivät. nukkumaan kuusen havuilLi- ja .olivat valmi.m-a täyttämään kaikki mita tyoantaja määräsi paiiematta vastaan. -Vieläpä suuretkin yhtiöt toteuttavat näitä muutoksia hyvin hitaasti. Jois^ saki'Ti tapauksissa. on paakamppa kor-jättyj'^ ilmien hämaam-.sta varten, jonka: ympärillä on tuhman verran l i kaisia vanhoja kamppui. • joihm i i l - köpu.olinen harvoin po.kkcaa ka .som a a n . , •- , , , :i Meille ön hvvin:tarkea muistaa, että union , kamppailu olosuhteiden paräntami.seksi täytyy jatkua hellit-, tä matta Kun otetaan hiioniinon, etta teolh-suudossammc on .scsonkityolanm-.-fni - meiltä ja lisäksi: Euroopasta tuotuja kodittomia siirtolai.sia. nun jatkuva järjestämistyö on kaikkein tärkeintä puolustäaksemme sitä mika on voitettu' ja ; päästäksemme suurempiin, saavutuk-sun. : Ensimmäisen kerran .kahteenkym-ineneen. vuoteen:tapahtuu meidän te-olli': uudes.samme... työvoiman suttita siirtymisiä suureia •siirtolaistulvan ta.- kiä. On hyvin tarkea ottaa .selvä kanr ta kodittomiin nähden, ja: vetaa- heidät- heti Canadan elamaan. Koska, ensimmäinen, askel Canadan kansalai.=eksi pitaisi. olla liittyminen sen alan unioon: missa •. tollinuKlessa' he: työskentelevät; nun minusta näytt ä ä silta, etta tämän.kv.symyksen täytyy tulla esim j a meidän täytyy vas-jestää heille iltakursseja : englannin kielen oppimista varten. .: . .' He haluavat samat oikeudet kum canadalaisille etsiä sellai.sta tyota mikä heille parhaiten sopii; Suurin osa naista: siirtolaisista ei ole .koskaan työskennellyt metsässä ennen. He k-annattavat kahden viikon lomaa,; jonka voi kayttaa miten parhaiten tahtoo Melkein kaikkia näitä työläisiä käy-, tetään metsän puhdistusakkauksissa' ja he ihmettelevät miksi heille „anne-taan huonoa, metsaa. Paitsi kaikkia naita probleemeja on ilmeistä, että näiden uusien tulokkaiden keskuuteen on levitetty sotapropagandaa. Useimmat heistä on saatu uskotetuk.si; että sota on kiertämäön. .: - Yleisenä käsityksenä naiden kodittomien keskuudessa on, etta canada-lai- set eivät työskentele metsissä. T ä hän on epäilemättä vaikuttanut tyon^ antajien harjoittama propaganda. - Niissä kämpissä, joissa kodittomia työskentelee, . on suurimmalta osaltaan saatu heistä kämppien ste\vartr teja ja tulokset ovat erinomaiset. Saada näille työläisille selväksi uniomme tarkoitus on tarkea ja .välttämätön tehtävä: Enemmän valistusvali-neitä- ja parempi apu. heidän vali-, tustensa eteenpäinviemiseksi tulee suurimmalta-osaltaan tuottamaan toivottuja- tuloksia. - Suomen joukkueen aika oli 2 4i.6;: Norjan 2.44.33t . I t ä v a l l a n 2-4718;!; Sveitsin. 2.48.7 ja Italian 251.0. Uutena urheilualana havaittjia taalla tiistaina olympialaishpun va.- rastammen.; jonka väitetään kädöh-:: neen hpputangosta. nahtävastikin jonkun muistojen kerääjän töimes-' ta. Canadalainen kaunoluistelumestari Barbara Ann Scott oli tiistain .suoritusten jälkeen 8.4 pistettä -edellä itä-, valtalaisesta Eva Pawhkista Ja eiig-' lantilainen Jeannette Altwegg: -.oli. kolmannella tilalla. .Barbara. Ann joutui , luustelemaau-- Järjestyksessä 23. kaikkiaan 25 kilpailijaa käsittävästä joukosta. Pakollisten, esitvsten suorittaminen jouduttiin tiistaina .keskeyttämään veti- • sen radan tähden kun lammin alppi- • aurinko sulatti jaan ja saattoi ,sen pehmeäksi.: Pakolliset esityk.set käsittävät 60 prosenttia katmoluistelu-kilpailussa ja vapaa luistelu, loput 40 prosenttia. /Asiantuntijat väittävät ruotsalaisen Seyffarthin olleen edullisessa a se-ma. ssa kun han pääsi lähtemään 10 km; matkalle luistelukilpailassa varhain, jolloin: Jää, oh .vielayon jaleltä kovaa ja joutuisaa; Taman jäätilanteen johdosta totesi Norjan luisteluliiton edusta ja,, etta ''kilpailujen voittaminen saattaa riippua . pelka,staän onnesta"'. Kaikesta huolimatta tunnustetaan Seyffarth yhdeksi maailman etevimmista luistelijoista. "Bizo Kirj. "Erikoisverokahvia'' Suomeen Hcls«nki. — Suomen haIhtus on esittänyt ulkomaisen valuutan puutteesta huolimatta, että se ostaisi kahvia, jota sitten myytäisiin "erikoisverokahvma'", jonka, hinta olisi $7.25 pauna sensijaan, että normaalihinta on $2.50 pauna. Tämän suunnitelman toteuttaminen varaisi yleisölle sen haluamaa tarviketta ja samalla: se takaisi hallitukselle lisätuloja, mitä saataisiin kivuttomammin kuin suoranaisella verottamisella. Toisaalta se kuitenkin antaisi; rikkaille mahdollisuuden ostaa kallista kahvia kun taas köyhät eivat voisi sitä ostaa. Vanin hallitus "odottaa" retlelöitä • Teheran. — Iranin ylin sotaneuvost o. piti tiistaina ylimääräisen kokouksen j?. .samanaikaisesti lisääntyi jännitys sen johdosta, kun Venaja syyttää, etta yhdysvaltalaisten, toiminta Iranissa uhkaa Neuvostoliiton rajoja. . Pääministeri Hakimi . sanoi, etta Neuvostoliiton noottnn laaditaan vasto us • keskiviikkona. Yleisesikunnan päällikkö kenraali Razmara sanoi pi-: tävänsa jatkuvasti radiotiedotusyh-. teyttä 20 sotilasaseman kanssa Vena-: Jän rajaseudulla. Yhdysvaltalaisen sotilasvaltuuskunnan johtaja:: eversti Marr väitti Venäjän tehneen vaaria •syytöksiä-..-, •: Iranin ja Neuvostoliiton suhteet o-vat tulleet yha' pahemmiksi sen i jälkeen kum Iranin parlamentti kumosi sopimuk.sen. jonka mukaan Vehaja o- I.si saanut öljyoikeuksia Iranissa. , , Iranin sotajoukkojen hikkeet Iranin „ pohjoisrajalla • osoittavat hallituksen odottavan rettelöltä. Kaikki Venäjaa kohtaanmyotamieliset ihmiset on siirretty sisämaahan ja raja-asemia on-vahvistettu. Hallitus vangitutti edellisenä paivana kaksi huomattavaa, Neuvostoliitolle m.yotamielistä henkilöä, tn Salamollah Pavidm ja Ali Sha-bastarin, jotka ovat johtaneet auto-nomialiiketta: Azerbaijanm maakunnassa. T I L A T K A A V A P A US! :~Vuonna 1850 tuotiin kolme, ta-: vallistakesykaniima^ Australiaan.:ja ne lisääntyivät niin. etta- 1875 - nusla oh tullut ,maan vaiva:, Sen jälkeen on niitä • tapettu miljoonittain ; joka vuosi. —, Suurin, jättiläiskäärme; Python,. mitä on tavattu on: ollut 33 jalkaa., pitka. PÄIVÄN PAKINA Epistola kirjeenvaihtajille Ent. punakaartilaisten hautauLsapukassa ,:,Helsinki; - , 7 ^ / Ent.: punakaartilaiset päättivac;, vuoden • lopulla. ;tä;ina ipita- • niä.ssaan kokouksessa perustaa .keskinäisen.; häutausapukassan.: johon kerataaii; v.irnja :lalvjouuk.sista. Kas-s. asia. annetaan avustuk.sianiitk.tar-' vitseville järjcbton jäsenille. |in6n ryhmäkiihköilu; turhanpäivä suoranainen"hauk- : kuminen"-. Aatteeliiset. eriniielisyydet eivät .sii.s ehkäise , kiiviännöl-lii^ tä yhteistoimintaa. iTuianniie5temnK*,-'yhteisciv.-=v hyväksi; lehtioninici^ välillä! Lvhvcsli sanoen Suomiavun toiminnasta stiiuiin hvvien kavttin-nöllisten tulosten li.^äksi myös arvokkaita myönteisiä opetuksia nykyistä ja tulevaa toimintaa varten. Tavallisesti kansan sormi ,:on ::koh-distettu: toimittajia kohtaan ja töisi-: tiaan laatusanoja ei,säästetä. Meidän ei ole tarkoitus taman kirjoitiiksen yh-- teydesjä syyttää kirjeenvaihtajiamnie j a n n t ä . jotka aikovat kirjoittaa jotain meidän lehteemme: Tarkoitus ei olisi myöskään arvostella arvostelijoita. sil-: la mikä olisi terveellisempää kuin ay siallinen hyvää tarkoittava arvostelu. , Suomessa - ilmestyvässä- Vapaassa Sanassa on nimimerkki A. Ajanham-. masantauut kirjeenvaihtajille ohjeita,' jotka esitämme lukijoillemme seuraai-vassa: : "Lehtikirjeenvaihtajaksi pääsee ku-• ka tahansa ikään, säätyyn ja sukupuoleen ka tsomat ta, kun. vain oma a vähintään seuraavat .5 ominaisuutta: .•'IV Pitää olla vainuy ja hoksnokkaa. f kuin ensiluokkaisella jahtikoirallä; p ii tää kyetä vainuamaan paikkakunnallaan kaikki salatuimmatkin asiat en-, neh kaikkia muita ja pitää kj-etä justiin - hoksnokkaamaan se. inistä niistä kannattaa lehdelle kirjoittaa. "2) Pitää olla hirmun tarmokas ja äkkiotteinen. että tekee tehtävänsä justiin .heti, eikä vasta, huomenna tai kolmen viikon kuluttua. :-, :. ,:"3),,Pitäa osata.sikali kirjoittaa, etta; toimittaja saa siita selvän — parempikin kirjoitustaito on. luvallinen.^ . . - : • "4) • Pitaä olla .luotettava ja vain to-; tuudenpuhuja.: jos aikoo tyovaenleh-den kirjeenvaihtajaksi — valehteluoi-keus: on vain;vastustajien kirjeenvaih-, tajillä. . ••5) Pitäa olla niin häikäilemätön, että- uskaltaa karhuta: lehdeltäankir-^ joituspalkkiota korvaukseksi kuluistaan ja vaivoistaan. / • ' :"Kuta • kehittyneemmät nama ominaisuudet ovat: sita parempi kirjeeiiT vaihtaja..." , Nämäleikillisessä- sävyssä esitetyt ohjeet; ::lehtikirjeenvaihtajille pitää yleensä paikkansa myös täällä - Cana-) dassa työväenlehtiin nähden. Nyt kun. lehtemme on:laajennettu.aiiiii ei vain toivota suurta kirjeenvaihtajien määrää.: mutta' olisi; jokaisella suomalais-: seudulla, missä on olemassa GSJ: n o-sasto. valittava . kirjeenvaihtaja' ja missä ei sellaista -järjestöä ole. niin jonkun lehtemme lukijan • pitäisi = tie-doittaa kaikki ; tärkeimmät tapahtumat paikkakunnaltaan lehdellemme;' Lehtemme - toimituksen ;: taholta on monta kertaa korostettu, että niin hy- . va kuin, oikeiskirjoitustaito onkin: kir-leenvaihtajalle, nun se ei,ole kuitenkaan tärkein eika kenenkään kirjoitustaitoisen siksi pidä Jättää kirjettä kirjoittamatta., Kuitenkin tassa yhteydessä on yksi hyvin tarkea seikka. Varsinkin englanninkieliset nimet pi-, taisi kirjoittaa oikem::ja.selvästi; Jos ei itse ole varma: niinpitaisi kysj^ä sitä englanninkieltä taitavalta henkilöltä. Hyvin usein on tapahtunut nun; että >ei millaankeiiiöillai ole saanut'selvää nimestä ja: silloin toimitus joutuu pulman eteen; Toinen" tärkeä: on numeroiden oikein:: kirjoittaminen. Erikoisesti jos tulee kysymykseen dollarit ja sentit. Epäselvyys .tässä kysymyksessa, on tubttaniit.usein harmia.- :- Toisinaan :;on sattunut.-siten, että kirjoitusta ei ole julkaistu. .Se johtiiu' kirjoituksen sisällöstä ja tällaisia voi olla useitakin. Kaikille lukijoillemme on selvästi käytäntö osoittanut, että lehtemme on antanut, tilaa toisin ajattelevillekin; kirjoittajille, joten se ei ole esteenä kirjoituksen, julkisaamir seen. Yksi syjr voi-olla se, että kirjoituk-- sessa voidaan esittää joitakin asioita: sellaisessa valossa, että sisältö voidaan tulkita ..jonkun --henkilön kunnian-^ loukkaukseksi. ; Tästä voi koitua ikävyyksiä lehdellemme ja siksi on varottava sellaisten julkaisemista. . Jos kirjeessä pjTitään. henkilökohir täiseen parjaukseen tai: esitetään-asioita snnä Ivalossa, ^joka voi aiheuttaa jollakm :: paikkakuimalla keskinäisiä riitaisu uksia. niin niille ei v anneta' ti - ;;:^--Äai^^ laa: Samoin :pyritaan välttämään kahden henkilön valista persoonaki-;' nasteluä lehtemme palstoillaiVarsui-' kin jos luullaan. ettei sellainen kinv nosta lukijakuntaamme; : ; Joissakin kirjoituksissa myös : csi^ tetään joitakin kysymyksiä sellaige.ssa; pohittisessa valossa, etta se- on vahingollista meidan^ yhteisille .eduil-; lemme ja päämäärillemme. On sei-. :vaakin:etiei .sellaisia julkaista. •, • Kirjeenvaihtajien on muistettava.; :että toimitus toimittaa lehteä osak-keenomistajien antamien ohjeiden ,• mukaisesti: j a joutuu, myöskin vastaa-;; maan lehden sisällöstä. Jos toimitus joutuu"peukaloimaan kirjoituksia,; min se johtuu juun edellaolevasta.Ei- : hän toimituskaan ole "erehtymätön'', mutta sen' tulee: täyttää luottamustyönsä niin hyvin kuin voi, - • Yksi valitettava seikka kirjeenyaih-,. dossa on havaittavissa. Lehtemme lUr 'kijoitä työskentelee monilla: teollisuu^-; aloilla j ä kuuluvat erilaisiin unioihiii; Hyvin harvoin saamme nniojen toi^ mintaa.: työmaaoloja : ym. sitä alaa koskevia kirjoituksia. Mj'ös farmarit kirjoittavat harvemmin heidän kipeimmistä ikysymyksistään.: joita n.v-kyään voitaisiin mainiosti julkaista "Farmarien päiväpalstalla". Tätä puolta pitäisi parantaa j a siihen on meillä -mahdollisuudet jos vain käydään tarmokkaasti asiaan käsiksi: Tämä riittänee tällä kertaa. , Siis kirjeenvaihtajat, hoksnokatkaa. olkaa hirmuisen tarmokkaita, häikäi-, lemättömiä ja*irjoittakaa totuutta. — Uoti. Länsimaiden sa kuvauksia SaJcsan n tiökjrjoituksia. jois! on myöskin erinonu julkaisemme kahdei ikellä mlehitysalo» Jatkoa. ;juuri han, järjesl häntien ka.skysta mini ti eri puolilla Saksaa s U takia Lansi-Saksair väestö jäi ilman elmtj suo ielee -sotarikollisia.. kien brittiläisellä vyöt tettujen taantimiukse: plteiden aloitteenteki: Hän sanoo: marxismi jien Hänen puolueen taisee joka päivä mitl saastaista Neuvostoli propagandaa. . Tällainen on se ihm d;iii täytyy tavata. . Meitä opastava en pidä. iuirettä., ••-..•Ei mitään,: kyll sanoo hän valmpitami Olemme JO tottuneet Britiiläiset^ miehitysvi vät välitä, liiallisista 1 ollessaan . tekemisessi marionettiensa kanssa Viime vuonna sama ian yhteydessä olitap takin: Essenin poliitis löiden oh määrä ani Kun kaikki olivat kok( ni, että jonkin erehdy] suuteen ei • oltu kutsui äsken perustetun kons distyksen puheenjohts Kaupungin vieraani' däntti tahtoessaan te velukscn sieppasi het ja: sanoi sihteerilleen —-Ilmoittakaa poliii vat viipymättä käsiini tänne tuon politiikon -maisesta oikeistopuol' Sitten kääntyen me hän sanoi miellyttä\ — Älkää hermostu kiskotaan tänne. Tällaista. kursailem saimme nahda joka i rassamme ollut brit omaisten edustaja sai totisena nähdessään timme rauhallisesti sa kuljettajamme : kor moottonvikaa: — Teidän sijassann nelle. . Voi teitä, ven siirtomaan perustajia Myönsimme miele olevan: oikeassa; Saavuimme Adenai lutilaisuuteen puolitt neinä. - - • ••. . Adenauer puhui ta koisella äänellä.: Hai "Die Neue Zeitungn nen lehti saksalaista viimeisten artikkele juista muunnelmaa: simaisen kulttuurin loopan" liittoutuma, .] telma. Jätimme hyvästit, upseeri, menLAdenau viilinpitamattömasti: — Mistä tulitte tai Kokottsil >^ CSJ;:n PORT 'OSASTON KUUK pidetään ^jokaisen slmmäin^n suimun lalia. Johtokunnai ka' kuukauden kolE 7 illalla. Kokousi :CSJ:N HEAKST : kuakausikokous kuukaoden toin keUo 2 p Kokousi CSJ:n Wantipin kokoukset pidetään \iimeinen sunnuntai ton haalilla. Sihtei Lehti, IVanup. Ont: Kokousi • CSJ:n SPR OSASTON N< KAUSIKOF pidetään joka ku mainen sunnunt! J ohtokunta kokoo kaisemmin. JCokousi CSJ:n VANCO TON KUUKAUS pidetään joka ki sunnuntai, kello Clinton-Iiaalilla, ' St., Vancouver, B.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 5, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-02-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480205 |
Description
Title | 1948-02-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
To^taina helnaK 5 p _ Thursday. ^ ^ ^ ^ ^^
10 km. maflulla ^ mdeDendcixtr - I^abör
of'Ftinni^h Cssadiansi Es-
Kov. 6tbl917, Autborized
second dass mail by the Post
rj>qwwtment, Ottawa. Pub-
; Uuice weekly: T u e s d a ys;
ays and Saturdays by Vapaus
fng Company Ltd., at 100-102
lm St. W.. Sudbury; Ont.. Canada.
Telephoses: Business Office 4HI264.
Editozial Office 4'i265. Manager
E. Suksi- Editor W. Eklund, Maljing
address Box 69. Sudbury, Ontario.
AdvertJsing ratcs upon applicatioh.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: . 1 vk. $5.50 6 kk. $3.00
3 kk. $1.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $8.50 6 kk. $3Ä)
Suomessa: 1 vk. $7.006 kk. $4.00
I Suomen oikeusmiiijstcj-i
,' Eino l*ekkaJa Jyryn
kunniajäseneksi
Canadan SuomiavunDpetuksista
Canadan Suoniiapu on nyt virallisesti lopettanut toinrintansa ja
|wereisillä palstoilJa julkaisemnie tänään yleiskat.sauksen sen saavu
|iuksista. Kehoitanime inaanmiehiamme lukemaan huolella mr. A.«
pfuorisen kirjoittaman toimintakertomuksen ja py.sahtymaan hetkeksi:
|jnieUimään niitä arvokkaita oj>etuksia. mitä Canadan Suomiavun toi-
^inlnnasta saatiin.
Kaikkein cn.simmäiscnä kiintyy huomio siihen tosiasiaan,
että Suomiavun toimintakertomus on kertomus hyvästä
menestyksestä.
Se osoittaa eittämältömalla Javalla, että yhteistoiminta
hyvän asian eteen Canadan suomalaisten keskuudessa on
mahdollista, ja että yhtenäisesti toimien saadaan uskomattoman
hyviä tuloksia. Typistetyssä muodo.ssaan tämä Suomi: v
avun toimintakertomus kertoo meille, että yhteistyön änsi-'
osta saatiin paljon parempia tuloksia, mitä kaikkein, toivo-rikkaimmatkaan
Suomen ystävät alussa uskalsivat nyt vallin^^-
neissa dosuhteissatoivoa.
Kun muistetaan se tosiseikka, etia Suomiavun keräys oli ."\Vär
ICharities Actin" säädösten perusteella rajoitettu yksinomaan Cana:
|iäan suomalaisten keskuudessa suoritettavaksi keräykseksi aina siinä
|määrin, ettei sen hyväksi saatu käyttää esim. radiota eikä mitään
PKtoiskielisten" avustusta.: niin silloin nähdään kuinka mainio tulos
|$103,000:yleissumme on maanmiehiltämme. joiden lukumäärä lapset,
|iiuoriso, aikuiset ja vanhukset mukaanlukien on vain 40.000; Lisäksi
fon muistettava,,että tämä keräysysuoritettiin heti. sodan päälyttyä,
Ijonka aikana oli tehty suuria uhrauksia, demokraattisen maailman
|sotaponnistelujen hyväksi, ja.; jolloin kohoamaan alkaneet hinnat -jo
|vaikuttivat tavallisen kansan elintasoon. .Kaiken tämän kukkuraksi
irahakeräysten lisäksi koottiin Suomeen lähetettäväksi 42,000 paunaa
Itavaraa. Nämä tulokset yksinään riittävät osoittamaan yhteistöi-linnan
.avulla saadut suuret etuisuudet.
alutta ylläesitetty on vasta osa kertomuksesta. Yhteistoimih-m
avulla voitiin välttää raateleva ja voimia kuluttava eri ryhmieri
pyälinen "kilpailu" ja mikä tärkeintä, keskittämällä toiminta yhdön
fejärjestön puitteisiin voitiin tehdä erikoisen edullisia ostoksia ja pitää
;keräyskustannukset mahdollisimman alhaisina. Ostosten edullisuu-
^desta puhuen on todettava, että siten .saatiin Suomen tarvitsevien hy-
Iväksi oikeastaan paljon enemmän apua mitä t9imintakertomuksessa
lilmenevistä keräystuloksista näkyy.. .Keriiyksen kustannukset. 7.7
Eprosenttia, näissä meidän olosuhteissamme toimien ovat hyvin pienet
pja'; todellisuudessa, kun vähennetään rahtimaksut, pakkaukset, ken^
|kien korjaamiset, merkkien- teettämiset jms. menot pois. niin toimin-i^
täkulut laskevat viiteen pro.scnttiin. mikä tarkoittaa.- että jokaisesta-
^kerätystä dollarista oli menoja vain 5 .senttiä. ' Sanomattakin on sel-
|yääj että erillään toimien keräyskustannukset olisivat nousseet luio-rnnattavasti
suuremmiksi.
fe^- Kaikkien näiden hyvin käyliinnöllisteji tulosten -'sivutuotteena''
iSjUomiavun toimimian yhteydessä ja avulla parannettiin paljon eri
^ryhmiin kuuluvien maanmiestemme välisiä suhteita ja madallettiin
^.niitä turmiollisia raja-aitoja, jotka ovat jakaneet meidät omaksi va-
Ihingoksemme miltei vihamielisiksi leireiksi. Xiille-meistä, jotka aset-ptävat
maanmiestemme yleisedul ryhmaetujeu'yläpuolelle on erikoisen .
^ilahduttavaa luettavaa kun toimintakertomuksessa .sanotaan. cttäT
^vjohtokunnan (missä eri ryhmämme olivat edustettuina) kokouksi.ssä
i'x)n '.'.asiain käsittely tapahtunut asiallisesti ja hyvassii yhteisymniär-frykse.
ssä''. Olisikohan liiaksi uskallettu jos' lausuisimme toivomuk-v
en, että täten istutettua yht^^ftnkuuluvaisuuden tunnetta hoidettai-l^
iin ja kasvatettaisiin kallimipana yhteisenä asiana, mitä meillä nyt on?
^|^^v_v:rO harhaanjohtavaa jos jättäisimme .sellaisen kuvan
lliälkimaailnialle;- että mitään heikkouksia ja puutteellisuuksia ei Suo-
^jmiavun toiminnan yhteydessä ilmennyt. Tosiasia luonnollisesti on,
äkiiten eräs Suomiavun aktivisti \ apaudelle huomautti, että jos olisi
Ipaikallisesti saatu kaikkialla, edes niinkin hyväyhtenäisyys mikä vai- •
slitsi' esim. Sudburyssa. niin tulokset olLsival olleet varmasti vieläkin ^
I» paremmat.
Mistä >itten johtui, ettei kiinteämpää yhtenäi>y\ ttä Useilla paik-
^gkakunnilla saatu? Suuri edesvastuu siitä lankeaa joillekin äärimi-
»maisen oikeiston johtomiehille. ICsimerkiksi Montrealin ''Rinlama-femiesten'!
järjestö oli ensimmäinen nostamassa raja-aitoja yhteistoi-pminnan
tielle:Montreali.ssa oli mvös Suomiavun vksi johtokunnan
Ksjäsen .(pastori Yrttimaa). joka osallistui:yhteisen järjestön i^erusta-:
Pniiseen-ja piti niniellisesii j loppuun asti; mut-pla
silti julkisesti kehoitti useita kertoja .seuraajiaan toimimaan jon-pkun
muun avustustoiminnan, eikä Suomiavun hyväksi. Muita esi- s
^merkkejä voitaisiin esittää, vaikka ci vallaniiäin räikeitä, miten ryh-
|mäpyyteitten kannustamana heikennettiin yleistulosta.
..Arvostelun aihetta löytyyvasemnialtakin, työväenliikkeen:. i>ii-
ITistä. Esimerkiksi. iww:.läiset ryhmät pysyivät ''radikaalisten'-* tun-snuslauseittensa
perusteella käsivarren ulottuman päässä Suomiavus-.:,
ftai^Samoin jotkut yksityiset '-vasenKiiistolaiset/- aliarvioivat Suojni-;
pdvun työtä Ja pastori Yrttimaan tapaisten 'miesten edesottamisiin
M^nitaten sanoivat ettaj::ei siitä;;Xhtei£ioiM mitääu_tule"'. siten
itoimettomuudellaan:kavtannolli.sesti katsoen liittoutuen pastori Y r l -
^itimaan kanssa.
On turha kieltää naiden heikkouksien olemassa oloa jos mieliltään
seuraavana kerralla saada vieläkin parempia tuloksia ja juuri
iSpäättynyt Suomiavun toiminta osoittaa, että Canadan suomalaisten
fsuuret joukot hluavatryhmätorailun asemesta demokraattista yhteis-
Atöimintaa hyvien asiain edistämiseksi.
' , Y l l ä toisarvoisista heikkouksista huolimatta Suomi-
1^'un toiminta jää nierkitykselliseksi virstan, tolpaksi ja suuriarvoiseksi:
^%yutukseksi Canadan suomalaisten historiaan. ^Meidän.lehtemme
Juolestaan kiittää kaikkia niitä, jotka tavalJa'tai. tois
ISiiomiavun työhön; ja. ennenkaikkea niitä tuhansia .maanmiehiämme:
llötfcäpikkuvaröistaan niin esimerkillisellä tavalla uhrasivat yhteisen
liyyän asian eteen.
'[I'Todettakoon lopuksi sekin, että Suomiaputoiminnan yhteydessä
neidän; eri ryhmiäninie edustavat ;.sanoinalehtenimeesiin^
tfetäenlai tietämättään tykkänään uudella roolilla:, Toimie.ssaanyh-isen
asian hyväksi ne joutuivat ensimmäisen kerran historiassaan ^
^ ä k i n yhdessä peruskj-symyksessä luopumaan kielteisestä ja ha-jöittävästa
toistensa '-haukkumi.sesta'' ja sen sijaan kaikin kilpailekaan
suuren yleisön edessä siitä, mikä niistä parhaiten kykenee autoinaan
yhteistä asiaa. .Selvästikin tällainen kilpailu yhteisen hyvän
^siän,edistämiseksi on monta kertaa rakentavampaa kuin lahkolaiset.
3f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-02-05-02