Vapaus, October 25, 1923

              Canadan enomalalsen työväestön Sänenkanattaja, ilmes­tyy
Sodbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lanantai.
, , V A P A U S ,
( L i b e r f y )
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pui).
ILshed in Sudbury, Ont, every Tuesday, Tbureday and
Satnrday. •
Advertisingrat€3 40c per col. inch. Minimum char«re
for sinfi^e insertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
The Vapaus is the bestadvertisinfi: medium among
the Finnish Peoplc in Canada. .. /
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
I^me St, Puhelin<1038. Postiosote: Box 69, Sudbury,
Ont, 1
TILAUSHINNAT:
Canadaan,yksi vk. ?4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk,
11.50 ja yksi kk. 75c, ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.?1.75.
; Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten loilla on takaukset. ^
Ilmotushinta kerran ; julaistuista ilmotilksista 40c
palslatuumälta. Suurista jimotukslsta sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloiimotukset 12.00 kerta ja aOc lisää jokai-seita
muistovärsyltä, Nimenmuutosilmotukset 50c kerta;
$1.00 kolme kertaa; Avioeroilmötukset $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa, Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tietov
ja osoteilifiotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.
T'''<?"t»?s''lmotuksi8ta nitää; raha seurata mukana.
Tiistain lehteen • aijotut ilmotukset, pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja iauanrain
}«,T?t«»Pn trtrdfaina kello .1. '.
Jos ette milloin tahansa saa vastau-sta ensimaiseen
•kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
, J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja,
Begistered at the Post Office Pepartment, Ottawa,
aseecond class matter.
Npva Seotian unioriita ]u9niiollise11e
pohjalle
Uutiset ovat jo kertoneet Nova Scolian kaivosmies­ten
jäijestön virkailijoita]^ vastaan otetun estetuomion
periiuUamisesta. Kuten' muistetaan, samalla kertaa kun
hiilenkaivajain pä^järjestön presidentti Levis erotti
Nova Scolikn piirijärjestön virkailijat MacLachlianin
ja Livingstonen toimestaan äskeisen, lakon aikana,
nostivat Lewisin nimittämät väliaikaiset virkailijat es-tetuömiojulun.
piainiltujä miehiä vastaan, vqatien nii
deri luovuttaniaan uriion varat, konttorivälineet ja t^-
peet Levisin kannattajille. Nyt ovat väliaikaiset vir
kailijat lakimiehensä kautta peruuttaneet taniän este
'-tuon\ion jarasianomainen tuomari on antanut peruutuk
selle laillisen vahvistuksen.
' , Lakon johdoss^ olleet radikaaliset unioh virkai
, Iijat ovat näinollen, saaneet voiton. Mutta oikeuden
päätös ei kuitenkaan roerkitee sitö, että he olisivat"oi­keutetut
pääsemään entisiin virkoihinsa n^ainarien
^järjestössä. Oikeuden' pilälöksen Inukaan.he voiva
.päästä virkoihinsa ainoastaanr siinä tapauksessa, jos
heidät asianmukaista tietä järjestönsä keskuudessa uu
delleen valitaan.
Näin ollen Nova Scotianjnainairien järjestön vir
kai^ijoista päättämineri on langennut itse jäsenistölle
millä'pohjalla foimitsijariita olisi pitänyt heti alun
ipitäen"" ratkaista. Lewisin nimittämät väliaikaiset virkai­lijat
joutuivat turvautumaan oil^euteen tietäen, etta
jäsenistöön ;V^toaminen ei olisi päättynyt heidän eduk
s^n.' Jäsenistö oH valinnut Lewi8in erottaman presi
denlin ja sihteerin viijkaansa .valtavalla enemmistöllä,
ollen edelleenkin valmis osottamaan luottamuksensa
; erotetuille virkailijoilleen -ensimäisessä mahdollisen
tilaisuudessa. Kunpahannytvaan jäsenistö olisi mah­dollisimman
pian: tilaisuudessa lausumaan ratkaisevan
sanansa järjestönsä virkailijoista/ sillä vain sen kaut
ta saavat Nova Scotian järjestyneet mainarit takaisin
Lewisin ruman aenettelyn kautta järkkyyntyneen luot
tamuksensa omaan määräämisvaltaan omassa jarjestös
fiään. . .
Ajan vallittavat metMt
Nykyaikainen kapitalismi, jolle ovat tunnusmeikil-lisiä
työttömyys, ostokyvyn puute, ylituotanto ja kai­kenlaisten
loiseläjäin suosiihinen,«'ei sanalla sanoen tie-dä
jodella yhteiskunnallisesta, ihmisten tarpeisiin, ja
työvoiman käyttöön nojaavasta tavaratuotannosta mi­tään
ja juuri senvuoksi se hurjaksi keinotteluksi ja
hosumiseksi muodostuu, Bnrullisenlystikkaäksi kadrjl-liksi,
mikä ennen kuulumattomalla tavalla työtä tuh­laaja
ihmiskunnan elinvoimaa haaskaa.
Ja nykyään vallitseva anarkia kehittyy huimaavaa
vauhtia huippuaan kohti, uhaten europalaista ihmis
kuntaa taloudellisen ja siveellisen sekasorron tuomalla
perikadolla, sen sivistystä f sila sivistystä, mikä turme­levasta,
ihanteita tappavasta "kapitalismista ja indust­rialismista
huolimatta yhteiskunnassa vielä on olemas­sa)
täydellisellä hävityksellä. Tämä väite ei ole mikään
paljas lausetapa, se ilmaisee todellisuutta, Jonka su
rullisuuden ja traagillisen luonteen liokainen henkises­ti
valvova ihminen tuntee veressään, kokee luissaan ja
ytimissään, Kuka siis näin ollen harrastaa raken­tavaa
toimintaa, sekö, joka koettaa avata ihmisten
silmät näkemään lähestyvää vaaraa, joka tahtoo viedä
särkyvässä, vuotavassa/ hukkuvassa purressa olevan
väen tarjolla olevaan pelastavaan laivaan, osotlaen
aluksen pelastamisen mahdollisuuden ja kehoittaa sen
paikkaamista tappelevaa ja sokaistua joukkoa katso­maan
8ää'nnöjlisesli kohoavaa veden tulvaa vaiko
se, ' joka kiinnittämättä huomiota tähän luonnonlain
•pakolta tapahtuvaan veden tulvimiseen lapsenloruja
lasketellen järkeilee koujumesfarina laivan kannella,^
miten vähitellen voitaisiin ryhtyä paikkaamistq suo
rittamaan — W. S.-
Oikeudet työn tasavallassa
, Osotulcseksi suomalaisia lähipnä olevasta Neuvos
tomaasta, Karjala^la^ kuinka hallitsijoita valitaan ja
kutka niitä valitsevat,/ sekä kenelle kansa^ivaltaiset
oikeudet kuuluvat, lainattakoon tähän kohta ohjesään
nöstä, joka koskee Petroskoin työläisten ja puna-armei­jalaisten
edustajain neuvoston vaaleja." >
«2. Oikeus «ttaa o'saa vaaliin sekä tulla valituksi
on kaikilla p^etroskoln kaupungiä alueella olevilla kan­salaisilla
uskontoon, kansallisuute^ jä sukupuoleen
katsomatta, jos ovat vaalipäivään mennessä täyttäneet
18 vuotta, sekä myös puna-armeijalaisilla.
3. Oikeutta ottaa osaa vaaliin ja täila valituksi
ei ole henkilöillä:^
a) jotka käyttävät 4)alkkatyötä voilonsaannin tar-kotuksessa;
b) jotka eiVäl elä omasta työstään vaan sellaisis-ta
tuloista kuin pääoman korosta, liikkeestä, omaisuu­desta
y.m.;
.c)-yk5ityiskauppiaat, kauppa- ja liikemiehet;
d) inunkit, kirkon ja uskonnollisten yhdyskuntien
Idrkolliset palvelijat;
e) L sanlarmiston ja suojelusosastojen entiset polii­sikunnan
palveluskunta ja agentit; »
f) henkilöt, jotka ovat säädetyssä järjestyksessä
maärilellyti mielisairaiksi, samoin holhouksenalaiset:
_ g) henkilöt, jotka ovat tuomitut oman voiton ta­voittamista
tarkoittavista ja häpeall^islä rikoksista
lain tai oikeudenpäätöksen asettamaksi määräajaksi;
4. b) Vaalit toimitetaan yleisissä kokouksissa am­matillisten
järjestöjen mukaisesti (työpaikoittaili); Iii-kelaitoksittain
ja sotavaenosastoittain.
.Kuinka työläisille voitaisiin vielä tämän enemmän
Icansanvaltaisia oikeuksia järjestää ja missä maassa
työläisillä enemmän oikeuksia olisi, siihen voisivat
vastata i e , jotka ammatikseen parjaavat neuvostoval­toja
työläisten oikeuksien hävittämisestä. '
, Bebsin mielipiteitä *
Eräässä kirjoluksessaan lausuu Amerikan työväen­liikkeen
veteraani Eugene Debs tunnielluun ihante^li-seen
tapaansa työläisten erimielisyyksistä m.m. seu­raavaa:
• ' ' • - , ,
~ «Kaikki me olemme sosialisteja. Kaikki me py­rimme
samaan päämäärään. Pitääkö meidän .jäädä
ikuisibi ajoiksi hajanaisiin, vihamielisiin Ifdikokun-tiin
ja kuluttaa suuren osan; ajastamme ja voimistam­me
irvistellessämme loisillertime ja kutstfe^samme toi­siamme
halveksien ja parjaten «keltaisiksi» ja «pu­naisiksi
»? ^
Suuri määrä toimintavoimaa muutetaan pahaksi
vereksi sellaisten kysymysten takia, jotka joko eivät
merkitse mitään^ taikka eivät: kuulu muualje kuin
akademisten- piirien Väittelyaiheiksi;- Ne aseet ja tois-telutavati^^
joita työväestö käyttää jokapäiväisessä tais-telussaon,
määritellään kulloinkin vallitsevan tilan­teen
mukaan sikäli kliin' taistelu edisljyy. ' ^
Jos me mielimme kukistaa kapitalismin, pn mef-dän
kehitettävä oman luokkatnme voimia ja se >on
maihdollista ainoastaan luokkaliet^isen yhtenäisyyden
kautta^ jossa meidän voimamme järjestyvät sopusoiu'
tuisaarf ja tarmokkaaseen yhteistoimintaan.
Ainoastaan siten, että me kaikki ^ yhdistymme ja
toimimme' yhtenäisesti .sosialismin todellisen hengen
innostamana, voimme me saavuttaa parhaat tulokset
ja voittaa pahimmankin mitä meissä on.»
L w. wtlmm hylkäävät
kantansa
argo, N. D.
'aman maan uu-toimistot
levit­tivät
"huomatta-v
r i s t i otsikoitua
tietoa, että L W,
W:n maanviljelys
6si«tdn viideimes-sätpsta
ionven-tiontssa
täällä on
hyväksytty ponsi,
jonka mukaan 'jokaisen uuden jä­senen
järjestöön liittyessään on ai-'
lekirjbituksellaan lupauduttava vas­tustamaan
väkivaltaa sekä omai­suuden
tohoaitijsta."" '
Evästyksenä maanviljelysosastoon
kuuluville edustajille, jotka' tulevat,
menemään koko maata^ käsittävään
ed'ustajakokoukseen Chicagoon, -111,,
marraskuun. 12 p., annettiin määrä­ys
saman päätöksen toteuttamiseen
kansallisessa mittakaavassa.^ ,
Työm. .
Kdn muistamme^ pttä^ I.W,W. -lii­ton
suoran toiminnan; periaatteide.t
tärkeimpänä , vaatimuksena " on^^
vuosikausia oflut omajsuudehv^hoa-i
minen, niin merkitsee'•yllämainjitu
päätös avointa tuimusiti^Ä";-i"siitä,;
että LW.W. liiton periaatteet-oivat
vetele. Äskettäin kerskaili' eräs T,
W. W. liiton --^taattori kuinka
puutavaraparoonit lännellä' ovat olr;
'leetpakotetöt^korjaamaan metsä-työläisten
ja puutavaratyöläiste''!
oloja kun «pojat» olivat iskeneet
muutamia" ; naulanjurrikoita. tukki­puihin,
jotka naulat sitten < täaha-myllyillä
tekivät tehtävänsä. Tosi­asiassa
näillä nauhniskuilla sai I.
W. W. niskaansa inkarat, rikollisea
syndikalismin lait, joiden -johdosta
nyt L W. W. on pakotettu luopu­maan
kerskutusta guorantoiminnan
kannastaan.; Myöskin Työväen-Opis
ton «tieteellisessä» julkaisussa Ah­jossa
tavaittiin antaa m.m. suoma­laisille
; palvelustytöille neuvoja,
kuinka heidän on helppo saada kor-jauksia>
oloihinsa heittämällä taval
lista raskaamman annoksen, pippu­ria
hetroilie •^keittämäänsär soppaan,
ja yaatteita*silittäessään polttamaan
isäntäinsä tiaitojen kaulukset. Mei-^
käläisissi piireissä on kaiken aikaa
katseltu ivalla' ja säälillä moisia
lapsellisia'^vallankumouskeinoja> ja
lapsellisilta ne: alkavat näyttää jo
itse /i.w.w:läistenfcin keskuudessa.:
, Järjen iseit täytyy lopultakin voit-taai
äitten ja laiskurien luokka, joka
imee ravintonsa miljoonista prole­taareista
Esipanjan kuivilla tasan­goilla.
l.QonnolliseEti on Hadridilla mää-zStynlainen'
oikeus olemiseensa pää­kaupunkina.
Jokainen. maahan tar­vitsee
baUinnolUsen ^e^biksen,
mutta tuskinpa erehdyttäneen, jos
sanotaan, että tämä pääkaupunki
on muodostunut omaksi päämääräkr
^een, pannut toimeen kohtuuttoman
ankaran keskityksen samalla aikaa
kuin kuvernööreillä, piispoilla ja ti­lanherroilla
maaseudulla on ollut
aivan liian suuri valta.
Vanhan iMadriiKn keskuksessa
löytyy ^kuitenkin palanen uutta Es­panjaa,
sillä pääkaupungissa on voi­makas
työväenjärjestö ja suuri,
kaunis työväentalo. Madridin' kan­santalo
Calle de Piamonten varrel­la
on vanha: aatelispalatsi. Sen o-misti
aikaisemmin' Beparin herttua,
mutta V. 1908: työvägnjärjestöt os-
ImiMiMs *
« . . . Vallankumous-sanalla me ilmaisemme ilmeistä, äkilliq- •
dellista muutosta. Valaiskaamme sitä havainnollisella esimerkijlii^ '^i
lohkare l i i i u u hitaasti merta kohti ja lopuksi mereen. iM- ^
eteenpäin se joutuu puristuksiin monelta taholta. Yhtäkkiä kim^'^-^
tyvät puristukset saavat jään' pois tasapainostansa kefljahtelema ''^^
tuu revolutioni, mullistur, «vallankumous». Napaseuimnatkail" ' ^ ' '^
tauskuvan mukaan jäälohkare' «poikii».* Laaja möhkäle mer^^^ij^'
mällä rannalla murtuu haja^e ja lähtee liikkeelle iäävuoron,
tuu. Vihdoin, ehken silloin kun vähimmin sitä osaa varoa, T»-'"'^
jäävuoi^ kelluu lämpimään merivirtaan ja hitaasti, hyvin hitaä?^^
suuresta massasta aaltojen alla sulaa; asteeltain painokeskuspist ^
aivan ^dellisestiylösalasin pyllähtää. Kas tässä toinen revoiutio^
rinen, «vallankumouksellinen» mullistuksellinen muutos! Jos iob v'^
tivat sen maksaen hiiinan heti kä-^ j^jig ylittäisi estää ja pysäyttää «poikivaa» jäälohkareita tahi kn
rteisella. Kustannuksien, lasketaan j^^^^i^^^^^^ jäävuorta hän aivan varmaan tuhoutuisi, '
E i ; jäälohkare eikä jäävuori tahdo saada verta tihkuvaa revoiuiju •)!
«vallankumousta». Ihmiset ovat lämtpimärapiä, kuin jäälohkareet. Ii3
pimämpiä kuinrjäävuoretf ja ihraisyhteislHuuiassa vallankumoukset o rr
pääasiallisesti ainakin ihmistahdon aikaansaannoksia. ;|
teisellä. Kustannuksien' lasketaan
nousevan puoleen miljoonaan pese­taan
senjälkeen kuin, korjaustyöt-kin
oli suoritettu. 'Mutta nyt on­kin
«Madridin työläisillä talo, joka
on maailman komeimpia kansanta­loja.
Espanjan fascistiku-mous
Espanjan/^otilasvallankumouksas-ta
ja poliittisesta asemasta kirjoit-
•^taa Vorvärts seuraavaa:
On huomattavaa, että fäscismi on
eniien levinnyt niissä maissa, joiss^
työväenliike on anarkististen ''a
syndikalististen johtagain vaikutuk­sen
alaisena. Edelleen on raulatet-:
tava,'. että tilanteen kehittymist
cällaiseksi on Espanjassa edistäny
vanhanaikainen parlamenlttijärjes-telmä,
joka on tehnyt mahdotto
maksi joustavamman mukaantumi
sen kehityksen/ yleiseen kulkuun
'Espanja on jo neljä 'Vuotta^äyny;
sotaa riffkabyleja vastaan Maro
kossa. Kun tämä taistelu nyt on
päättynyt Espanjan /armeijan : vai
keaan tappioony yritti hallitus —•
vapaamielinen heikkojohtoinen hai
Ktus — tyynnyttää kansan mielt
alaa: asettaimalla useita '.sotilaallisia;
johtohenkilöitä oikeuden eteen.. Ta
tä epäonnistunutta^ otetta on soti^
laspuolue nyt^:käyttänyt hyväkseen
kukistaakseen'^ heikon ja Iq^lkene:
mättomän hallituksen ja pystyttääk
seen ' sen sijaan fascismin vallan.
Kommunistinen taistelija
Ranskalainen työväenluokan vapaustaistelija, Mus­tanmeren
sankari Andre Marty on nyt vasta mpnivuo-tisestp"
vankeudestaan päästyään virallisesti' liittynyt
kommunistipuoliieeseen. Hän mainitsee tapahtum'§p
j ohdosta; pariisilaisessa toverilehdfessä julkai8Wassaan
artikkelissa, että hän jo vuonna 1920 lähetti vankilasta
itsensä ja toyeriensa puolesta liittynaisilmoituksen kom­munistipuolueeseen,
mutta varastivat Poincaren sala-kätyrit
kirjelmän. Nyt hän sanoo ensin ajatelleensa
pysyäkseen puolueettomana niin kauan kuin ehtii päa?
semään v|3iänaelvillc maailman tapahtumista, joita ei
ole tuskin lainkaan voinut vankilassa seurata, mutta
'liän oli tullut toisiin tuumiin ja päättänyt heti viral
lisesti liittyä kommunistipuolueeseen, koska maailman-taantumuksen
peloittava kehitys pakotti jokaista työtä­tekevää
taistelemaan kylki kyljessä taantumusta vastaan
ja koska kon/munistipuolue hänestä'ilmenihe «suurim­malta,
johdonmukaisemmalta ja kykenevimmältä joh
taiiiaan proletariaattia yhteiskunnalliseen vallankumo
ukseen», ja oli hän iloinen siitä tiedosta, että «Kommu­nistisessa
Intemationälessa oli suurin maailmanrauhan
ija työläisten vapauttamisen voima.»
Luokkien olemassaob'
Luokkien välinen taistelu on aivan 'luonnollinen
seuraus" ybilyisomistukseen perustuvasta yhteiskunta
järjestelmästä, eikä siis ole vain ilmaus ihmisten pa
huudesta. Porvarilliset yksilöt > saattavat olla persoo­nallisesti
hyvinkin kunnioitettavia, multa yhteiskun­nallinen
asema tekee heistä köyhälistön vihollisia.; V i i ­meiseen
ästi puolustavat he tqivotonta asemaansal As-cel
askeleelta täytyy' heidän kuitenkin peräytyä, luo­vuttaa
uusia asemia köyhälistöjle, joka j4 kapitalismin
aikakaudella vähitellen p ä ä ^ tarttumaan kiinni yh­teiskunnallisiin
johtopyöriin ja_ myös sitä tietä va]>
mistautua suureen tehtäväänsä siinä yhteiskunnassa,
oka on seuraava porvarien kapitalistista yhteiskun-aa.
Se osa luokkataistelua, joka on suoritettava por­varillisten
luokkien omalla alueella^ oti yhtä tärkeätä
mip sekin, joka seuraa, joko vaikeammassa tai lievenh
mässä muodossa, kun kapitalistien luokkayhteiskunta
on lopullisesti muutettava hyödyllistä työtä ^tekevifen
ihmisten tasa-arvoiseksi, luokattomaksi yhteisbinnalcsi;
Paljastuksia imperia­listien
arkistosta
' ParisilainenjicHumanite» julkai­see
eräitäj salaisesta venäläisestä ar-,
kistosta poitai^ttuja asiakirjoja; jois­ta
käy ilmi, etta PoinCare ja hä­nen
ministerinsä ovat kehoittaneet
tsaarin aikaisen: Venäjän Jiallitusta
luovuttaniaan heille rahoja;^ joilla he
ostaisivat ranskaUisia sanomaleh­tiä.
Valtion hallitus pyysi siis iiäi-den
asiakirjojen' mukaan ynlkolaisel-ta
hallitukselta V avustusta^' oman
maansa sanomistön lahjomiseen.
Erään Alphonso Lenoir : nimisen
|ienkilon piti jakaa; Vefaäjän halli-tuksel^
saadut • rahat eri sanoma­lehdille.
Hän oli muuten Poinqa-ren
Vaikutusvaltaisimpia poliittisia
agentteja^ ja' muokkaili Parisin leh­distöä
suopean^ieliseksi ^ Poincaren
presidentiksivalitsemista kohtaan;
Mutta on merkihistö nähdä, miten
Poincare koetti saada Venäjän hal­lituksen
maksamaan Lenoirille pal­kan
hänen vaimoistaan. Sama Le­noir
vangittiin sittemmin maailmanr
sodan aikana saksalaisena vakoili­jana;
^ ja hänet koetettiin todistaa
syypääksi^siihen, että hän olisi saa­nut
10 miljoonaa frangia Saksan
hallitusta - lähellä olevalta taholta
suuren parisilaisen lehden «Journa
Iin» ostamista varten.
Harvinainen pappi
Suomen porvarilehdet kertovat
«iViime sunnuntaina paljastettiin
Kustealan hautausmaa'lla asianmi
kaisin juhlamenoin: vapaussodassa
Jiaatuneidien hautapatsas. Sen vas­taanottajaksi
seurakunnan puolesta
oli^i^detty seurakunnan sielunpa!
nep, pastori A. Tolsa/ mutta kiel
täytyi hän ilmoittamalla, ettei Hy­väksy
sankaripatsaiden pystyttämis­tä.
: Pastori Tolsan aamull^ kirkos­sa
pitämä saarna kuuluu myöskim
olleen varsin Inerkillinen sisällöl­tään
». • ,
Aatelispalatsista työvä^
entalö
Malmössä, 'Ruotsissa ilmestyvän
tyovaenlehden Arhetetin^ Espaitjaan
lähettämä kirjeenvaihtaja on" lähet­tänyt
lehdelleen useita kirjotuksia
olosuhteista tuolta sotilasdiktatuu­rin
maasta'. Eräässä kifjotuksessaarl
kirjeenvaihtaja mainitsee~eraän aa:--
telispalatsin.joutumisesta työväen
käsiin, avaten) mj^osKn verhoa Mad­ridin
loiselämään. Kysymyksessä
olevassa kirjotiiksessa lausutaan m.
m. seuraava^':
«IMadrid on tqise]§jä.,Sen fikkar
us on I täydellinen vastakohta muun
Espanjan- köyhyydelle. Madrid oii
samaa tolin — hovi, aateli, virki-miesm&
ailma. Täällä seisovat aate-ismiesiten
palatsit vierekkäin ko­meillen;
rumalla väärennetyllä re-nesansdtyylillSsn,
täällä elää äveri-
Piskuiseksi käy parjaa
jien joukko '
Eteenpäin kirjeenvaihtaja kirjot^;
taa- Nonvoodin, Mass., paikkakunta-kirjeessä
seuraavaa: ^
Lokakuun 16 p:nä puhui John
Kiviniemi, i . vi. w:läist'en kiertävä
puhuja osastomme liaalillö teolli-suusunionismista
18:lle hengelle,
joista yksi' oli i . vir. vrläinen, kaks
puolueetonta ja 15 osastomme" jä­sentä.
'Puheessa ei ollut mitään
moittimisen' aihetta koko, aikana,
vaikka kuulijakunta vähenikin vii­dellä,'
oli' jälellejääneet jotenkin
tyytyväisiä pu h u j a n esitelrtiään.
Kusltaa Räsänen, paikkakunnan huo-'
mattu i. vr. w:läinen keräsi koleh
din, joka tuotti $1.70) sen jälkeen
antoi puhuja niille jälellejääneille
13 kuulijalle luvan tehdä kysymyfc
siä.^ Silloin putosikin pqhja siitä
suuresta 1. W, W:n ihanteesta, John
Kiviniemi ja Kustaa' Räsänen osasi­vat
parjata Neuvosto-Venäjää yh­tähyvin
kuin itse isä Gompers.
Väitti Venäjän vallankumouksen
olevan porvarien tekemän ja sanoi
Amerikassa^,olevan suuremman pu­hevapauden
kuin Venäjällä, mutta
ehkä häneltä tykkänään unohtui Ca-r
lifomia.
AnnBhdasIörsymylcun IcSsittely.
Tiedusteltaessa on^^ikeusmiriiste
ri ilmoittanut olevan toistaiseksi
epätietoista, tuleeko arinahduskysy^
myksen ratkaisu, kuten aikaisemmin
on ilmoitettu, tapahtumaan viflS
näinä päivinä. Syyksi epävarmuu­teen
ilmoitti ministeri sen^ eltS
pari minbteriä on parhaillaan mat­koilla,
eikä ole varmuutta kerkiä­vätko
he^alata' pääkaupunkitn siksi
päiväksi, jonoin'^" armahdusky^rmyk-sen
esittelyn oli' määrä tapahtua.
W, P. SUOMALAINEN J SRJES-
' TöN 2: SEN PIIRIN OSAS.
TÖILLE! '
/
^ Osastot^ ja toverit:
Venäjän vallankumoukaen 6:des
vuosipäivä lähenee.. •Kumoamattp-masti
on Venäjän prpletariaattjky-:
ennyt näyttämään koko maailmal-'
le, että se työ, jonka he tekivät
kuusi vuotta sitten, on tuottaniit
toistavhi tuloksia, huolinnatta tiita^
vaikka koko maailman.taantumuk-ielliset
voimat ovat paiineet kait-kensot
liikkeelle, mustatakteen tä­män
proletariaatin suorittaman
suurtyön. Mitä ^ kovemmin taantu­mus
on riehunut^ «itä voimaltkarfn-ioin
ovat venäläiset toverimme , pon­nistelleet
ja siitä onkin - tuloksena
että 'Venäjän .vallankumous ; tänä-päivänä
on lujempi kuin koskaan
ennen. Se: on tosin vaatinut paljon^
pifdnistuksia ja inrsimyksiä. Tuhan­net
uljaat punasoturit ovat hengel­lään
ja veirellään saaneet maksaa
vallankumouksen lunnaat, mutta
lä rakkaammaksi';.onkin vallanku­mous
käynyt Venäjän köyhälistölle*
Jds musta taoAtumns milloin uh­kaa
vallankumousta, saa se s vas­taansa
yhtenäisen, voimakkaan Ja
päämäärästään , tietoisen punaisen
armeijan, .armeijan joka on > vfen-nöutunutckaikissa
vaiheissa puolus­tamaan
vallankiänousta, niin kauan
kun sen suonissa virtaa pisarakaan
verta. , ^
Mutta ei yksinomaan Venäjän,
vaan , koko maailman köyhälistöllä
bn täysi syy viettää tätä muisto»
juhlaa, sillä Vehäjäh valloiikumous
on ratkaisevasti vaikuttanut 'kaik­kien
maiden työläisten vapaustais­teluun.
Joka paikassa :' missä koy*
hälistä on noussut sortajiaan : yas^
taan, ovat venäläiset 'toverit i olleet
valmiit ojentamaan "autlävaiT käten­sä.
Omasta niukasta osuudestaan
ovat he: ilomielin luovuttanebt osan
muiden maiden 'taitteleviller tove­reille.
Aina ovat he toisteluista «aa-duilla
kokemuksilla ja neuvoilla
rohkaisseet vja^ innostaneet^voik^uk-
«iensa puolesta kamppailevaa köy­hälistöä.
t ä t ä isuurten taistelujen Ja kun­niakasten
voittojen muistojuhlaa on
jokaisen Ketki-Ontarion dsastojen
vietettävä ja näissä tilaisuuksissa on
erikoisesti valaistava ja selitettävä
niitä saavutuksia, joita Venäjän
taisteliiva -proletariaatti on saavut-;
tanut. Sekä samalla keboitettava
kaikkien työläisten'Uittymistä voit-toaan
kohti kulkevan kansainvälinen
co^täliston punalipun juurelle.
Osastot: Ripeästi toimintaan! Tu>
hansien vallankumodaen puolesta
caataneiden toveriemme veren ääni
velvoittaa meitä toimintaan. Otta-laamme
tämä velvoitu» vastaan ja
toimikaamme' seil: mukaisesti.: Silloin
ei heidän verensä ole; turhaan vuo­tanut.
Jokainen, pieninkin': osastoa
tehköön kaikkensa. Maodosts&oon
tästä päivästä vallankumoniceeliisten
työläisten todellinen juhlapäivä.
Näissä juhlatilaisuaksissa voidaan
myösHn~erikoi8estiterastää työläis­ten
mieliin sitä tilannetta, ' missä
meii^ toverimme v taistelevat Sno-messs,
tässä .valkdiallitnksen, ja oh­ranan
l^vat^^a. maassa» joAsaran-tilakosker^'.
taytty;iyt tySväenlao-
Eon parh^jnuaiata. ja jaloimmista
aineksista. SamalU^.^aikaä kun kai-kenlalset
nilviäiset ja bätyiik viet­tävät
voittojdUaama, huomaamat­ta
että ! heidän loppunsa lähettji,'
-Työläiseti, itehkäämme pomriii
ton voIta-äsema mahdollijimman Iji I
hyeksi ja nostakaamme sen tilaBt
työläisten neuvostotasavalta.
Näissä merkeissä juhlikaaniat
marraskuun 7 päivä Venäjin fj).
lankiimouksen kuudetta vuoiipti,:^^
vaa..;-: :,::,;-
\ Taistelutervehdyksin
K. O. PIIRITOIMIKUNU
Sitähän nykyaikana . olisi loppo^J
mattomiin, tärkeää ja välttämitöiirt;j
tä, asioita sellaisia jotka lcaularat.|
jokaiselle työläiselle, Käsittelemner;:
tässä nyt ed^s yhtä aluksi ja
on tilaisuutta ja cjumala terveytti]
suopi», niin jatkamme aina edefö
ieen. •:;
Yhtenä sellaisena asiana voia'
mainita sen' ilmiön, että kappale-|
tai urakkatyötä koetetaan saadi j
käyntiin niin laajalti Huin suinkia^
mahdollista.
. Olisikohan: työnantajat äkkiä, tul­leet
käsittämään, että työmiehelle^
on annettava tilaisuus «työn teollsK •
rikastua, vai mikähän niitä rikeFj
raa?
Jos liyt sihtaisimme tätä asiaa,
työläisien horisontin mukaan, työrr
antajat näkyvät pitävän huolen or;
masta kohdastaan.
" Työläinen tarttuu urakkatyShöi'
tavallisesti sillä syyllä, että siint,
ctienaä» enemmän. Tässä raaasst^
topanneet tekevät siinä rautaa, tai:{
tekeviä; Kukaan ei siihen kai tyh^/
tynet sillä syyllä, että siinä tarjos-|
tuuv tilaisuus kovasti: tehdä työti;;;
Jos kerran työvoima, on kauppata-^
varaa, niin ei suinkaan kukaan ote^
niin hullu, että heittää luotaan poisj
sellaista, jonka voi muuttaa ra-:;
haksi mahdoUisimman korkeastt/"
hihiiasta; Tämähän ön. selvä bisnei-;;
asia. Jees. ^ ^ ^ - .
^ Mutta tällä samaisella wakii-|
työllä on muutamia sangen huonoji ;|
vaikutteita, kun se rahantekotiIai-;;|
suuS, 'joka on pääasiana urakkatyofl-^i
tekijöille. ,M
lirakkatyö synnyttää sellai3i||
klikki, tai sakki ajatuksia, sellaisig
kilpailevia, toisensa; kustannnksell^i
etuilevia ajatuksia, tai siitä voi3|
sanoa lyhyesti; kun minä vaan^pä^.
jään; niin vähät muista. Tässä o".-
jo p^bhj^ sellaiseUe ajatukselle jo­ka
on vastoin joukTtotoiminnan r
riaatetta ja järjestäytymistä vas-:;
taan.Se-on niitä alkutoimenpiteitä.
joit4 porvarit käyttävät tyovaea,
yhteisen rintaman hajottamiäelsi.
Sitten edeUeen. Urakkatyö if^
lisestii tehdään- pienemmällä työvoi­malla.
Päiväpalkkataksan .
•olisi, samassa työssä tilaa useaffi^
.maUe miehelle. Urakkatyötä tese-mäUä
viedään tilaisuus toisUta työ­läisiltä
elämisen mahdoUisui^een. ^
leivän saantiin, eikä sillä J-y^.
mutta sillä halvennetaan aiflo ,
kaupaksi käypää tavaraa, o»»^
työvoimaansa aina-sitä
tä useampi työläinen täten JOIB J
VöttömäksL Eikös tämäkin ole ^ v
Vä bisnes-asia? ;
Kim ottaa'uraKany kun ora»-,
ottaa, kun on ottanut urakat ^ |