Vapaus, March 28, 1925

              Töiailttsift:
A,%MMMEUL
hammmnJamMOL 2&-Safc Maidi 2»Qu 1925
tr^fMOn HnmHTirT***f«, Ito». rf«*de»at RootsiD icaosalabet OTÄ onamjftA»-
^ J a t o tiirtsf» tontai j s haaatai. xttcagieMa nojalla oScentetot ]u)ttniaaU(ensa lansmnaan
ABVOTAABA.
tei mi^phea^ ä ole
pidettivi liiato J c i M i G e ^ toaan pdastanurndbri nykjas-vaPÄTiff
nihertvv .kaistti «o^an kaahmlta. Viela JuuOTaotetaan, «tta I n -
J « 3 u ^ ^ ^ ^ TM», ninkaall»» »ityksen hyviSajmunen « voisi olla tuot
' ^ Ä Ä , 0 « ^ * ^ / S Ä J ? ' Ä vahingolliria aeutanbia Ruotsin aivolle dkb-
;^ « - ^ ^ v * * n * n « « ^ Imaiila- Etnpäiuä «uunnaiaan Idrjelma koiteoJun sitä
.^.^J^'^ ^ Departn.e«t, Ott«wa, 1 ««S*^R«rtsi tietoisesti vieriUaisi <rauhan3l5-
.d^ertirfn* rataa 76e per c o i Ineh. » . pft2m«n l a ^ (lue: Nemrosto-Venajän han«ämi.
ftfanai ehaifce for Insertion 76c The Vapana seir) Suomelle, ja toivotaan yleisen mielipiteen Ruot-
H tlia beit advertMnc «edinm amoog tha Etenlsh L j , ^ hetkellä «tavan niin «ohoisan päa-
^ toksen> tAemisen. .
ILHOITUSaiNNAT VAPAUDESSA:
KainudlmotaksU 11.00 kerta, f2.00 kaksi kertaa. Tänän, ja yjeensä suomalaisten sekaantumisen job-
AvioHittooomenoSImotokset 60c PaW»*J"j?*:__^ dosta Ruotsin sisäisiin asioihin—tosin luultavasti
Aidoeroilmotokset 12.00 Inärti^ld.OO kaksi to ilkeästi ruotsalaisten porvarien isänmaalli
' " ^ ••>««• «"l» «Mpai».- « . a - — t a n . laa
Salotaantiedot ja osoteilmotukset 60e kerta^ f ).00 kien muidenkin maiden ponrarien «isänmaallisuus»-
* * J ^ K S S a m . « . J t a , 1. flm<*.»»»ttert.a on, v » - hu-P««K). SfeUä oUv« ponr«UIAdei . H « . l u ^
<fttaeiMafaheictta»a flmotnsMnta etnkätfeen. hyvillään, kun valtiopannen maanpuolnrtusvahokun
TILAUSHINNAT: r*^ ainoatakaan kommunistia. SolilasrasI
Canädaan ykal vk; |l.00, puoU vk. 12.26, iMlme kk. tuksct on kaadden tyoläistai kannettava, mutta niistä
11.61) i a yksi kk. 76e. . . , „ päättämässä he eivät saa olla, jos he edustavat vallan- I8.(5^rKiÄ^$l%r°' ''•pitäjille epämukavia mielipiteitä. Syyksi tähan^ valio-.
TUaoksia. Jolta el seuraa raha, ei tnSa lahettämaSn; hninnasta sulkemiseen, joka, muuten, aikaansaatiin so*
paftal asfamfcsten ioIHa on takaokset „ L-nliJcmpIrnnftim suosiollisella avulla, ilmotettiin se.
nistainJehteenaUotnt torissa lauantaina, toiatain leIlhmteoeitnu ktisiestt apinitas jaa oUlluaa nktoainnt *. ) ^ ^.k„o,m„„m, u«nii.s:t*i*t „ce«i väMt/ woVl«ev aru«toftls» alainen puolue, kodca
lehteen torstaina kello 8. 1__ ohjeensa Moskovasta».
Vapauden konttori ja toimitus: tibertsr BIdflr Xome Sensijaan porvarilliset puolueet—sos.demokraatit
et Puhelin 1038. -Postlosote; Bo« 66. Sudbury, Ont.! ^^^^^ luettuina-ovat ruotsalaisia, puhtaita ruotsatai-
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta enslmiiseen Lja fotka eivät koskaan ota lidniun muiU kuin aito
Wrjee«»enne.„ kirjoittakaa uudeUean liikkeenhoitaja.. | ^^^^^^.^ näkökohtia. Pelkkää parjausta on esim..
fä^janaaiitierosroiia
K i r j . J . B . Mrfarfclaii
persoonallisella niRielll.
J . V. XANiy4ST0> LHkkcenholta5«.
«Sivistys*' ja ^aakalaiflW
että skandinavialaiset tyonostajat olbivat yhteisissä ko­kouksissa
neuvotelleet yhteisistä taisteluista eri maitten
työläisiä vastaan. Aivan sattumalta pn nytkin kaikissa
kolmessa Skandinavian maissa viireillä yksityiskohtia
myöten ihan samalla tapaa järje3tett,y hyökkäys tyovä
keä vastaan. Eihän missään tapaidcsessa voida olettaa.
\ Valkoiset ihmisystävät harvoin tulevat tietämään,
missä petomaisessa orjuudessa valkoinen kapitdismi pi­tää
värillisiä kansoja vielä meidän päivinämme. Etelä-, ^ . . . . . . ,.. » 1 „ » : ^
Amerikassa oleskellut ruotsalainen taddmusmatkailija f » yono«taj«t naissa m a , ^ olu,iva ^^^^^
professori Nordenskiöld on kirjassaan «Intiaanit ja ^,r^.*"T•t"^- J % t . n t
koisel itäisissä Boliviassa» kuvaillut, kuiidca ns. eivis- * « « « 7 ' ! f ^ ^ . ke/audanlujasti pitavat yhta. Sam«n
tyneet ihmiset .menettelevät slllS, missä heillä on tilai- f ' ^ « ^ « « ^ . " T f . . T T
I i.'.^ir~ 1- «• • - • fascisti- ja rikkurijärjestot perm kotunaism ilmioita,
suus kdMttäa el«imell«imp,a vaistojaan. 1.^.^^^^. «itään «Ik^maisiTs^teita. Ruotsin raha-
%r Nordenskiöldin kuvad&i^^ laatua,
t^vmaiden jouUcoon luettujen Yhdysvaltain silmäin alla 1 Sillä ei öle pienintäkään yhteyttä ulkomaisen rahakapi-ja
sikäläisten kapitalistien myotävdikutuksella iiarjo-jtoltsmin kanssa.
tttaah hirvehitä orjuutta, iliouskauppaa, ruoduntaa jne. j ^- • i i- • ..^.--nj
Bolivtaö, Brasilian, Columbii^ y m- Etelä-Am^ikan P ' * , * * " ^ ' ' ^ « ^ 7 ^ » ' " Y T l
^Am^U Utsukkimetsissä näytellään mitä hirv«n> H . *"f,"^*^"^^^^^^
«ts «..*.|.«„s^*i«,:a n« -*a;f3 ;«.;«««Jl,»Jm«j« i , ^ ^ salaisuuden» kirkumisellaan enaa saavan ketaan jarki.
. pia murhen«ytel9«a. On «raita «nuaanil^mipja, k ^ ^ eksytetyksi, sanoo toverilehti. «Ainakin ollaan
, r paisia orjasurtoloita, joille ei mitaan oikeutta löydy, *. , - . , ...^
Otjainjöliossa on kuitenkta myös paljo valkoisia. Ei » ^ ^ ^ k^ud^ a täysin selvillä siita etta
senlahaen.p!däai^ulla,:että ainoasuian värillisiä niin P»"'»"^^^"^ esimtyy kansa,nvalwesti taysm yhtenai-
.semanoe» .pioa iuuiw,,cBa «moosuian TfiuHiKUB Uniä. Sutä näemme todistidssla joka päivä. Heti kun
£ta «ritish Empire teräafaopo-latMOxd
"on Canadan suurin ^ on»
uistinMlti, kiristäjä, tämän voi to­distaa
ien.omien viikaiUjoiden sa­noilla.'
Koskaan Cape Bretonm hi»-
toriassa ei ole niin Inkaiaia työläi­siä
päkoitettn' olemaan jontOaana
koin; njrt kuluneena vnonna. Min-kävooksi
olivat nämä työläis^ tySt-toniinl?
Voidaan sanoa, että la^
maa un as oU' niailmanlaajoinen eikä
yhtään erilainen Cape Bretonissa
kum muuallakaan. Jos vaadittaisiin
Boy WoIwiniIta selitystä, sanoisi
hän juuri taon syyksi siihen, että
hän pakoitti; tuhannet työttömät
työläiset' tällä saarella näkemään
nälkää. Uutta tuollainen lausunto
on ehdottomasti valheellinen. Cape
Breton monopollseeraa kaiken hiili-tuotannott
meren rannikolla aina
Montrealiin saakka. Jos tämä tuo-tavalle
kapitalistille. iOrjaiiionuBtajato^
kapitaliflleja^ ja; näiden orjavoudit käyttävät
' nonsa brji^n pitämiseksi kuuliaisina. sitten, kun toveri Kilbom (kommunisti, Politikenin toi
^' Saksalaiset -merimidiet kertovat nähneem.ä kokonai-f^f^i^) P^» Venäjän kysymystä k&itteleväänva-^
"•ia mUaanisiirtokuntia; kahleilla sidottuina, vietävän P»j\"Jt««»J« ".'«rf? P"o»««^^^«l»°'^«»»^' P ^ / "
«uuriin kauteukkimetsiin. Paikoin pyydystetään o r j i a k ^ ^ ^ ^ ^ S ^ ^ ^ ^ S ' ' t ^ ^ ^ i T ' ^ ^ ^ ^ ^^
silla tavoin, että. intiaanikylät p U r i t ^ . kaiMci ^ i , J t ä epaisanmaallisata M^kovan^
hh^ ammutaan, mutta nuorukaiset ja lapse^ viedä^ ^f- leh«fet kulk<s.at taydelleen V^ho-voittosaaliina
mukaan ja niistä kiunrietaiTsovelial f»^";^» toZ«Jwn«or««t Itse yleisesdcmman paallik-
' «rjajouttoa. .Nämä kertomukset on sittemmin havait- ^ö/am^arskjold ^imtyy ensimaise^a kamarissa mm
lu tosiiilojen mukaisikri.. eparuotsalaisena uttomaalaisten etujen^ asianajajana,
. Mieleridintoinen oh Nordenskiöldin kertomus kcs: h"» kommunisU sellaisesta esiintymisestä «hsi kivit^-
.kustelnisöan sivistyneiden» ja «kristittyjen» orjanpi- kuohaaksi. Valkosuomalms^^ sanomalehdistä han,
tajäin kanssa. He puolustavat julmuubiaan sillä. ilmeisellä .hyvaksym^dla. luki syrniymmaataan ja sen
' ta intiaanit eivät ole kristityitä, ja että kaut8uHdteolli.p»«»^tusta vitaan tahd^tyja provc«eeraavia ja haiven-
•uu^ei kamiata muuten kuin orjatyöllä. tavia kömpelyyksiä. Mies esii^^^^
^ Suomen yleisesikunnan päällildco. eika Ruotsm. Ja
Kapitalistit ovat kaltaisiaan kaikkialla. Ennenkuin | isänmaalliset sanomalehd^ eivät nähneet hänen esiinty-mikaän
muukaan teollisuus oikein kapitalistien mielen Loisessaan mitään sopimatonta. Niiden mielestä se oli
mukaan kannattaisi, kapitalistisen järjestelmän vallalla paellaan, sillä itsekin ne joka päivä syöttävät lukija-
^ ollessa,' pitäbi kaiUcien mailman työläisten vältjtämät-l^nionalleen suomalaisten mielipiteitä Ruotsin puolustus­ta
alistua-samanlaiseen orjuuteen ^uin nuo kautsiddd-| {otoksesta, välittämättä edes salata sitä, että ne ovat
. .tttotani^o^ kivetyt intiaanitr, S. t. s. kapitalutit eair Luomaliusia näkSkohdt^ jä kuitenkin vaatirä'niitä huoh
«ivatiottäa -h«dat, kokonaan hoitoonsa, Äokkia.heidätijniioonotettaviksi Ruoteiil puolietuskysymyksessi
teljetä' heidät ^orjakarsinoihin ja teettää heillä työtä . ,, , » ~ » u
niinkauan kuin he kestävät, vailla kaiUtea' huvia ja «Samalla huutavat nuo Ichd^ taytta kuridjua, etta.
kaiMtea vapauta. ' Ime kommunistit saamme ohjeita Moskovasta. Me ruot
^ * , . ^ {«alaiset kommunistit emme ole koekaan salanneet, em-
, BoKviassa orjia.puhutellaan piiskalla. Toisinaan|iQe)(g koskaan tule salaamaan «itä, että kuulumme
heitä ruoskitW kuoliaäsi. Se OU: r<sivisty8ta<^, 86.1001^011 mailmanppolueeseemme, JCcmnnunistiseen kan-
Mutta kun orjat murtautuvat vapauteen, niiäkuinjsainväliseen. Julistamme aivan avoimesti, että tun-
Venäjällä, ja paöcval voimaan uuden yhleiskuntajärjes. nerame itsemme täysin eolidaarisiksi koko mailman
telmän, niin se on «radkalaisuutta». (työläisten kanssa, ja että yhdessä heidän kanssaan tah-
Siihen sanomme; Hiiteen mokoma sivistys! domme taistella kapitalismia vastaan kaikkialla.»
Eläköön iwllainen^^^^^«^^
' o r j ^ kiBpin'aUisuutens ja voitokkaana v^
luna!
tanto ei olisi kiristäjien käsissä,
jotka yhdeltä puolelta pakoittavat
kaivosmiehet antamaan osan pal­kastaan
heille ja toisaalta koettavat
kiristää haUitosta korottamaan k i -
vihiilituUia, kohottaakseen ; kivihii­len
hinnan pitkin Atlai^in rannikr
koa, olisivat kaivannot käynnissä,
sensijaan että^ ne nyt ovat seisauk­sissa.-.'
:
Eysykääpä Bescon virkailijalta,
minkätähden - oUvat Sydneyn teräs­tehtaat
. seisaoksiBsa seitsemän knu-kautte,
ja hän, rautaisella ilmeel­lä,
^tulet sanomaan että odotettiin
kaivosmiesten' hyväksyvän palkko­jen
alennuksen. «Hän sanoo, että
heillä oli kirjoissaan kyllin paljon
tilauksia alkaakseen työt jo monta
kuukautta sitten, mutta he eivät
halunneet jiiitä alkaa, ennenkuin
kaivosmiesten V palkat olivat alen­netut.
Eikö ' tämä ole kiristäjän
kieltä? Eikö,tämä ole .'kahden t u ­hannen
viidensadan miehen asetta­mista
seinää vasten, vaatien heitä
alistumaan armoille, taikka mnus-^
sa tapauksessa tullaan nälkää jat­kamaan?
McLurgilte,, ;Bescon varapresiden-tatä
kysyttiin: "Joa kaivosmiehet
hyväksyvät palkan alennuksen, t u ­leeko
yhtiö alentemaan kivihiilen
Mntoja?" Hänen vastauksensa; oli;
"£i, me tarvitsemme rahan bondien
ja osakkeiden omistajillemm*e'V En­sin.
sanotaan työläisellä että hiilen
hinnan tSjrtyj^-JMke» yhtiön teräs­tehtaille^
samalla kun kaikkien mui­den
fiytyy mak*** enemmio ~ vii­meiseen
senttiin thinkä on mahdolli­suus
saada kfltnttojilta.
Jos puhuu miehille,: että Besco
kääntyi Otttawaan muutoma kun-tuonnenqiana
itsenA Wolvinin ss^
noiUa.^Hntfca mtä ajaa Beseo ta.-
icaa lähettäessään ednätajaesa Ot­tavaan?
Beaeo haluaa kiskoa
tojilto viimeisen sentm, minkä mah­dollisesti
voi heiltä .pusertaa,
moin koin se tahtoo: yhä lisätä k i -
vildilen kaivajien rySväystään. H a l -
litnkselle ja kansalle osoitetaan näl­käisiä
j a jontiliDto k»vosmiehiä j a
terästyöläisiä - samalla kun Bescon
häikäilemätön ja julma peli pide­tään
peitettynä. Siinä ihnenee Bes-leen
vallatotaa. / a -tämäa tekivät
he vielä epäsuobdsten markkina-tfhmteitttai
vallitessa j a saivat sa-maHa
inrfm^flt^^^""* voittoja.
THäoIeva WoIvimn lausunto to­distaa
että nykyinoi palkkojen
eon ~ erityinen Idrilstämlstaito. Aje­taan
pois ^nerikalainen kivihiili,
kiskotaan ostojilto viimeinenkin
sentti,., vähennetään ' kaivosmiesten
palkat; ja lisätään riistosaalista.
Sodan aikaisto kiviliiilikauppaa
varten jätti Besco Montrealin mark­kinat
amerikalaiselle ' kivihiilelle;
kun sodan aikainen kauppa oli ohi,
palasi Besco Montrealiin ja myi k i -
kausi: takaperin yrittääkseen s&ada
hallituksen kohottamaan amerika-laisen
hiilen tullia, tulee huomaa­maan
t Bescon • virkailijain saaneen
miehet luulemaan, että Besco ei
voinut kilpaUlaylidysvaltalaisen k i ­vihiilen
kanssa Montrealin markki­noilla.
Tietenkään «i' se ole totta.
Besco on tilaisuudessa' edulUsesti
kilpaflemaan /Montrealin markki­noilla
missä tahansa kaivetun kivi­hiilen
kanssa.'iTodirtamme tämän
vihiiltä ilman minkäänlaista väike:-
ntia j a teki rahaa, ja tämä topah-:
tui aikana, jolloin markkinoilla oli
llikee yhdysvaltalaisUta jäänyttä k i -
vihiiltä ja jolloin Yhdysvalloista
tuotiin sinne ''pula-ajan" kivihiil­tä.
Mutta antakaamme Wolvinin
itsensä kertoa / markkinoiden tilan­teesta-
juuri tuona aikana. Lai­naamme
WoIvinin oman lausunnon
Dominion teräskorporatsionin. ja sii­hen
-kuuluvien yhtiöiden vuotuisesta
raportista, maaliak. 31 p., 1921,
päättyneeltä vuodelta, sivuilta 7 ja
8. Alleviivaukset meidän.
"Olemme nyt päässeet nykyisen
tilivnotemme ensimäisen neljännek­sen
loppuun, toisin sanoen, kolmen
kuukauden loppuun,, jotka päätty­vät
kesäk. 30 p. Aloimme vuoden
täydellä aikomuksella; vallata Mont­realia
j ja idän , IdvibiillmarkldBat
iisellemme. Kuitenkin, kuten tie­dätte,
tilanne kaikilla toiminta-aloilla
on harvinainen, ja .hnoma<
•imne, merenkalni^ albaetsa St.
Lairrence joella, ~; etta rantateillä
oU «auria' IdTihillivaraatojar etta
paperimaMa-tehtaisui ja mnilla •un-riUa
knlnttajilla oli varastoua kali<
den tai kolnen kn^kanden ldviluili<
Tarastot, ja että kaikki teollisuudet
kulottivat vähinunän. mahdollisen
määrän ' kivihiiltä. ^ Olemme Jonta.
neet' kilpailemaaa Ylidytvalloista
tnodan hiilen ioinasa, joka merkit­see
IdTihiilen myyntiä alle ten tno-^
tanto- ja iknljetnakastannukiien,
mutU kaikkien niidenkin tilantein
den Tallitetut olemme aateettain
•aamassa itsellemme ^takaisin meille
laonnostaan - kantavat markldnat.''
Kun Wolvin lausui ylläolevan/rei
hän puhunut propaf:andatarkoituk-sessa,
vaan: kiskuritovereilleen. .•• He
päättivät vuoden: alkaessa saada it­selleen
Äontrealin .markkinat; he
huomasivat nuo . markkinat : olevan
täjmnä ano^erikalaista "pula-ajan"
ja muiita — kivihiiltä; jokainen
vähensi kivihiilen käyttöä sen vä-himpään
määrään; kuitenkin, kai­kesta
näistä seikoista huolimatta
kolmen kuukauden ; kuluttua s<A
Wolvin sanoa, että he ovat saa­massa
Montrealin markkinat uudel-lennus
ja tnllm korottamisvaatimus
on tekopyhän kiristäjän kavalaa uli­naa.
. Terästyoläisten ja kaivos­miesten
keskuudessa vallitseva työt-tamyys
j a sitä seurannut näOcä o-vat
vam' keinoja, joita tämä Idris^
täjä käyttää hyötyäkseen sekä tuot­tajasta
että kuluttajasta. Mutta
saiko Besco voittoja vuoden 1921,
ensimäisten kolmen kuulauden a i ­kana,
hankkies^an itselleen takai'
rin Montrealin markkinoita? A n -
takaamroe taaskin -WoIviniii vastata
tähän kysymykseen, ei silloin kun
hän-puhun työmiehilleen taU käyt­tää
vanhoillista sanomalehdistöä
saadakseen. palkat alennettna ja tul­limaksut
korotettua, vaan silloin
kun hän puhuu niUie jotka, kuten
hän itsekin, elävät toisten ihmisten
työstä riistämästään saaliista. Yllä­mainitussa
lausunnossaan han sa­noo
edelleen:
"Tämän yhteydessä tahdon kiin­nittää
osakkeenomistajien huomion
siihen seikkaan, että viime tilivuo­den
tilinpäätös osoittaa voitto-osin-
Cot teidän osakkeillenne nmssa kol­messa
yhtiessi ansaitun viisin ker­taisesti,
Minun ei ehkä tarvitse
korostaa: sitä tosiasiaa, että liilMs-clamä
on mitä epasnotnisintn ny
kyäan, j a muistaen tämän seikan,
on sitä mieluisempaa sanoa että
kuluvan tilirooden ensimäisenä nel­jänneksenä,
joka loppuu kesäkuun
30 p,, on Dominion teräskorporat-sioni
asianmukaisten poistojen teh­tyä
arvoalennuksen, velkavarausten
ja donbien koron varalta, tie­nannut
kolmin kertaisesti sen mita
tarvitaan 'sen eri yhtiöiden etu-oikeatetnille
osaisille lamkeavien
yoltto-osinkojen maicsämiseen." '
WoIvinui mukaan "liike-elämä on
mitä epäsuotuisinta" silloinkin, kun
Besco saa kolminkertaisia voittoja.
Kun hän sen sanoo johtajien ko­koukselle,
ei kenenkään tarvitse
kimpaantua. Jos hän sivullisille vai­keroi
että hänen korporatoioninsa
•ei 'voi pysyä pystyssä, jos se ei
saa alentaa miesten pallckoja ja'ko­hottaa
myyntihintaa kuluttajalle.
Mutta jotkut väittävät, että Besco
on melkein vararikon partaalla, ei-^
kä meillä ole pienintäkään opäOys-tä
etteikö niin olisi asianlaita.
Se jonkkokunta,. joka sitä kontrol-leeraa,
ryöväisi vanhat äitinsäkin,
j a : korporatsionin 'ryövääminen käy
heiltä kuin tanssi. Heidän tiliker-tomuksensa
toteaa heidän maksa-
8ä noin k y m a m tohatta kann».
miestä. Ylimalkaatt
tuottaisi rkymnienen prosentin^S
kanatemns BeseoBe vajaata k S ö
miUoonaa dollaria Tumnttaitt.
ta tuo simma ditä seKttäinääa
Bescon menettelyä kulnneen^Jnr
den ajalla; kaivosmiesten ja teiäs-työläisten
näBciinnyttämiaen loo^
lui muutenkm pdfin. Pääasia ofi
se, että v o ^ kyttää nälkää aä-keriä
tuhansia työläisiä j a heJdäa
peAeitään nappuloina maata j».
hallitusta vastaan pelattavassa smL
remmassa pelissä. Se, mitä he \L
lusivat toteuttaa, oli miljooniea kj.
vihiHitonaien tuottaminen alenne-tuilla
kustannuksilla j a niiden myy­minen
suuresti lisätyllä myyntihin­nalla.
Bescon mielestä kannatti
kyllä tuollaisesta hinnasta pitää
viisitoiste tuhatta terästyöläisiä ja.
kivihiilenkaivajaa vuoden
Siis, jatkukoon r työläisten näUcön.^
nyttäminen ja käytettäköön sitä vie­lä
toisen puolentoista miljoonan In-kuisen'
ihmisjoukon nylkemiseksi.
Bescon- tahdon mukaisesti.
Quebecin maakuntan taodaan
noin kaksi miljoonaa tonnia ameri-kalaista
kivihiiltä vuosittain. Besco-pyytää
hallitoksen korottamaan ny­kyistä
63c tullia puhdistamattomal­le
kivihiilelle, se vaatii, että hiUi-mnnan
tulli, joka nyt on 14c, ko­rotettaisiin
53 senttiin, että kovan:
hiilen tohu, joka nyt on talljva-paata,
tullattaisiin pehmeänä hifle-nä,
nim. 53c tonnia kohti, että hal­litus
antaisi rahallista apua cana-^
•dalaisiHe kivihiiUyhtiöilJl^e koksin
polttoa varten kivihiilestä; että hal­litus
lisäisi apurahaa käytettäväksi
kivihiilen kuletnskustannuksien kor­vaamiseen,
tämä koskien sekä vesi-että
rautateitse kuljetusta; että ca-nadalaiste
terästä ja terästuotteita
avustettaisiin suuremmilla- suojelns-tulleilla.
Nämä olivat Nova Sco-tian
kaivoskanpnngreista joitakin
kuukausia sitten Ottavaan men-,
neen lähetystön vaatimuksia. Vai­kuttaakseen
hallitukseen kffistett
tiin noita tohansia Nova Scotian
työläisiä nälällä. Tuo lähetystö «K
suoranainen tulos Bescon salakäh-mäisestä
vehkeilystä. Jos hallitus
suostuu näilun Bescon vaatimuksiin,
heittää se Bescon mielivaltaan ei
vain Nova Scotian kaivosmiehet, .
vaan jokaisen Quebecin maaktm-nassa
olevan kivihiilen käyttSjän
ja pakottaa nämä maksamaan mil­joonia
dollareita vuosittain veroa
Sakille", jonka moraalitaso on yhtä-alhaaHa
koin sen valta ja ahnens
ovat korkealla.
neep voitto-osinkoja viideltä vuo­delta,
vuoden 1921' loppuun kaik­kiaan
^13,136,376ll2. He myös
panivat vararahastoon $9,500,000.
Sen jälkeen : ovat he' saaneet Caiia-dan
hallitokselta $4,500,000.00 e-rästä
rakentamaansa levytehdasta
varten. Heillä on nyt sekä tehdas
että rahat. T ^ ä on samaa sak­kia,
joka ruikuttaa, että.' tullia. oli­si
lisättävä j a palkkoja aleimetta-va
ja käyttää tuhansien kärsimyk­siä
kiristystoimenpiteittensä ver-hoksL
Mikä on se panos, josta nämä
rosvot pelavaat? Bescolla oii työs-
T Y i m m i
K.-0. V . - ja iL-setirojen
Yhteistyöjärjestön pai-nimestäruuskilpailut
Creighton Minella
Harmaan- koleana ja lumipyryise­nä
valkeni t. k; 21 pm aamu täällä
Greightonissa, saattaen allekirjoit­taneenkin
hieman 'epäröivälle kan­nalle
meidän. nuoren Urheilujärjes­tömme
ensimäisten paipimestanres- -.
kilpailujen onnistumisen suhteen,
jotka oli annettu Creighton Minen,
Ammattiliikkeeii eheys
Ranuan kommunistipuolue on kirjelmällä onnitel
Suomen lahfant^ohjaaemassa Ruot-p"' ^ff^^^^f ^ ^^)^ jo^^^-
xtsmsL kayvat kansainvälisen ammahllisra diey-
Sin I^UOlUStUSpohtllkkaa L„ «ikaansaami^i. mutta valittanut Ä etta »ai«.
Helsingistä sähkötkään toverilehdellemme Tukhol-jkan xefonnistiset sos.dem. johtajat ovat^ykisd kieltay-man
PoHtHcenille^ että Suom
Talmisb^evat Ruotsm valtiomahdin edustajille tdn^vaä idmykses^ mille nämä päinvastom ovat julistaneet
vdoomosta maanpuolustu^ysymyksessä. KuninkräUi-| suoranaisen ^dan. Kommunistipuolue pyytää, että
neU'esitys Ruotsin'Sotam^^ vähentämisestä ko-1Englannin ammattiyhdistykset tuldsivat sita taistelus-vasti
huolestuttaa Suomen seka.suonmlaistavettä ruot-[
salaista .porraristoau^^^,.y
to^joi) jo kauan pauhisnnut tuota Buots^ solavoimrati todetakseen, «ttä ran^aiset^ sosialidemokraattiset kel-^,
^ vSi^iimiftHKityata vastami.c-N^ lolkaat ovat tcimeetyhta julkean asiddrjavääcennyk
knaUSvkäännytään auoraan Ruotsin kunndtaaseen ja enhsen -kuin llnglanmn taantonnäselfiset^laadessaan «Si-
/yal^opnviryhu^ Ensin ikäänkuin johdannoksi pu>|novjeVin ^rjeen». iSamassa kunjämassä koitellaan
'' pf^^V-^*'^!'^^^!'^ nanttiit, ja korostetaan,, tämä. ratj^itäibi vaen "vängällä tiSidä vallatikumousta. Vahadbi.
i y^A^'-' ^.^ii^ijulym^ levptt<»Aina:vuosina on^^ 'Rankkaan tulee,
UBh(doHmn^ kun BuotdUa <m| on sellaisen edellytyksien l u o j a n a—e i ^ kotnmumAit,
pU(ä^kSyhe^it^^ lieiilävi eotavoimauIvaan impeniäisäsen Mistokoplan poIiöiHa, kqpTan,
^yllilii;»!»; -^^nfae^ MmodostnnevA-ljoda ttdodostavat-pankkurit > >iiaid(in katyint.^ i^^^^^^^
Talonpojat ja vaDaokniiious
"Proletaarissa" on tov^ Leo Lank. sä suhteessa kail^sta ennakkoluu-ki
julkassut seuraavan, tosin- end
kädessä,! Suomen oloihin tarkote^'
tnn kirjotnksen, mutta joka yhtä
hyvin soveltau myös. Canadan ploi-hin:
Yhtenä puoluejäsentemme ^ toi­minnan
ja maamme ^kumonksellisön
työväenliikkeen perusheikkoutena
on virheelHnen ta-lonpöikaistoon.
\ 8e johtuu ; talon-
-poikaiskysymyksen riittämättömästä
käsittämisestä,« useissa tapaukissa
suoranaisista vastahakoisuudesta s i ­tä
kohtaan, perustuen siihen yh-teiskunta-
taloudelBseen ristiriitaan,
joka vallitsee kapitalist^essa jar<>
jestelmässä kanpuihe^n ja maaseu»
dun välillä ja tSO» erosta, joka on
palkkatyöväen Vja-ixtsenaista- tai puolf
itsenäistä/ tuotantoa^ harjottavmn
talonpoikain välillä. Mutta yhten^
eikä .vähai^pänä, syynä on myös
se virheellinen aatteellinen kasva­tus,;
jota sosialidemokraäa niin meil­lä
kuin mnualkddn länsimaissa' on
hatjoittanut ja sen v3ärä politiikka
ialonpoikiin nähden. Se ei «Out
manalaista, vaan »lievisionlsUsta' ja
reformistista, parhaimmassa j a sa
massa pahimmassa tapauksessa
kautskvlalEta,; 8.v:^o«?VaIl^^
listen /sanontatapain; :v«rhoain8i[f -ta^
lemanihu^äu tMeilBL vaOt^vat
vielä lisäkö-ne tavattoman ibiitkerat
kokmoikset, joiEs tyovSld kansdms-
:3odassa talonpojista
^ u t t a kaikli^ nämä «niaalckelTO
tot, johtukoot nfe-3tabta,tahaHsa, t i ^
loista ja virheellisistä käatyksistä,;
selvittlaä it»^een,iämä:l78ymys ja
tulla V siinä tosimarxilaiiscllle,J^Kom--
munistisen . .Intemataonaalen ja
meidän puolueemme viitottamalle
kannalle. Ja tinkimättömästi, sei­västi
ja täydellä sydämensä innolla
on<;maamme työväki .saatava kysy­myksessä
oikealle tolalle. Puolue­jäsentemme
tärkein tehtävä on nyt
huolenpito, että se suoritetaan. Sil­lä
se on snoi^tettava, muuten ei tule
työväen:: vallankumouksesta mitään.
Tämä on taottava omaan ja työ-
Iäisten päihin. Joka tätä ei käsitä,
tahdo käsittää, on vastavallankomo^
Uksellinen, luulkoon itseään sitten
kuinka punaiseksi tahansa. vViime-^
aikaisen toiminnan-kantta on jo-hy-vmftaa.
Pooinejäaentettme ' '«ntä>
väS" työtä /tehtyi oikeaan suuntaan,
mutta I^rsynqrksen tärkeys vaatii.si­tä
yhä terävästi korostamaan.
Kominternin II kongresn on täs­sä
kysymyksessä viitottanut selvän
j a vääjäämättömän tien. Sen hy­väksymät
tee^t olivat itse tov.* L e ­ninin
laatimat j a oH hän valanut
niihin: paitsi 'sen syvän j a MrUcaan
lallisjet ja pientalonpoikaisto) muo­dostavat
kaikissa maissa -maaseudun
väestön enemmistön. Ja ne meidän
on voitettava puolellemme. Mitä
keskivarakkaaseen : talonpoikaistoon
tulee on pyrittävä ja kyettävä>se
neutralisoimaan s. o. tekemään sei-
Mseksi w että se ei ole porvariston
p o l o l l a työväen ja porvaristqn vä­lisessä
valtataistelussa; Mutta suur^
maanomistajia vastaan' on käytävä
säälimätöntä taistelua.
Kominternin .s^raavien kongres­sien
j a sen Toimeenpanevan komi­tean
laajennettujen kokousten kaik-^
ki päätökset ja toimenpiteet tässä
kysymyksessä ovat sitten johdon­mukaisesta
rakentuneet tälle Leni­nin
asettamalle perustalle. ; Työvä­en
j a talonpoikain yhteisrintaman.
tuntemuksen, mitä hänellä Handn
opeista «fi vnosilq^mmeniä keiftä-tteen„
niAtäran;tutkvn^astyon ja Ttäy-tännoBfoen
' -vaOimkumtp^tkselBsen
toiniutean' tttkkseia kokoontmnt;
niyos^ lie kokibnoks»^
TA 119B5 j a fennehkai&ea dtten
vmvl917^YdIä]^^
yonlyän^^
kaoSe'antoi Tov Lenin osotömaa-tyy
Voittaa. K«Äaannne, ne täytyy; Ihnan koyhSlotolle, että kolme ryh-aSä
(maa^Uoustyolusel^. rpaoBpco^
i t u i ^ ^ollisna'<oin>'rap^^ taloi^mäalset' palstiti-työväen
ja talonpoikain liiton sekä
työväen ja talonpoikain vallan tun­nukset,
jotka Komintern dtten on
johdonmukaisesti sen V puolueiden
toiminnan - kasvaessa ja koKotessa'
aste asteelta ylemhiäksi, Inime oh­jeeksi
antanut, eivät ole' mitään tf^
lapäisiä talonpoikain kalastamis^öt-tejä;
vaan tarkotetaan niinä täyttä
totta. Niillä osoteta^ mitä on
teht5>m nyt," mitä ensi vuonna, nu-tä
on tefatäi^ aina siihen asti, kun
valtataistelu kansan 'vallankumouk­sellisena
- k a p i n a ^ puhkee, j a mitä
on tehtain tämän vaDanfaimonksen
aaana; vieläpä nnkä on*oleva oh­jeenamme
sen jäBceenldn, kun por­varisto
on knUstettn- j&- valta sSr-tynyt
työyäeniuokan-^lS^, kna on
^tyUyt-työväen dBctatUUri.
Hmanv; talonpoikaisväen; munittu-
:ja ryhnna cä työväki kykene^val-lankumousto
tekemään j a ottmnaan
vaStaa jiois porvarien- käästä. -H
Igrkeiie mont8kaatt^;päivää v a i ^ ^
iossaan p i & n S i n . fSSk« kykene d ä -
tatnurinsa aikana «ratta j^itäsbut'
taa rakentamaan, kehittämään sita
vähitellen »osialistiseksL Toiselta:
puolen: emme saa niin: käsittää ja
sellaista, käsitystä levittää, että me
lähestymme talonpoikia ja koetajn-me
saada ne puolellemme vain sen-tähden,
että me ^knn olenune hei­kot,
^'aistetnssa' meidän ja porva^
riätbn välillä talonpoikain : voitta­misesta,
on' myös kysymys talonpoi­kain
ama»ta aiiasta. Suhteessa feo­dalismin
jätteisiin, kapitalisteihin js ;
kapitalistisena järjestehnän erinäkin |
seikkoihip nähden on telonpojiD»
omat yhteiskunnalliset pyrkimyksen­sä.'
Näissä j a heidän taisteluissaan |
niiden 'toteuttamiseksi on monta i ;
kohtaa joissa heidän ja työväen
taistelua .yhtyvät.' Toiselta puolen
heidän pyrkimyksissään on sellais­takin,
joigsa heidän ja työväen tais­telut
eivät yhdy "ilman muuta.;
yaikka toiselta puolen talonpoiksi»^^
to itsenäisenä tuottajana ja ykä-
^yisomaisuudeni omi^jana ja sen.
pohjalla toimien on aatteelUsesÖ
vallitsevan} porvarillisen järjcsteJ'^
män kannattaja, niin toiselta pao-.
Ien porvarillisen järjestelmän ny­kyinen
kehitys saattaa talonpoik^-J
ton yllämainitut kofane ryhmää S**
suurempaan:; ristiriitaan tämän jsf*
jestglmän kanssa. Edellisestä j A -
tuvat talonpoikain pikkuporvaraB-:
set j a porvarilliset pyrknnykset, j j :
ta työväki el voi kannattaa jajot-
1^^'meidän < kommunistien täytyf:
peäkäämStts: -talonpojille itspDecBr
km^piljastaa j a selvittää, ja
aaur^.^Joiden edessä me enune-*'
lonlMiii^-' 'f^tifnrinii*"*""*^ kumsBS;
ennueka: niiden' takia ohjdjnia»"*
vesitä. ' Jälkhnäisestg Johfau 8^n^ |
ten talonpoikalagonkkojen tyytf
fflättömyyden kasvaminen ja P <^
mmen ylöseksi 'joukkotyytymit»-
ttyyddk^ johtuu, sittm tämän W - '
tymittSmyytkcn- icnhtymmeB t » ^ ;