Vapaus, June 25, 1925

              Torstama, kesäk. 2 i p. — Tliiir., Juu© 25tli, 1925
min •'
4m%
Iii
tefedan suomalaisen tySväestSn äänenkannattaja, ilmes-fcrar
Sadbu?y£23, Ont, joka tiistai, toretai ja lauantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAABA.
VAPAUS (Liberty)
Tiie only organ of Finnish Workers in Canada. P u l^
Ifsbed in Sudbury, Ont., every Taesday, Tfaursday and
gatturday. _
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
Efl second class matter. ' '• •
General advertising rates 75c per coi. inch. Mi-nimum
cbargefor single insertion 75c. Tbe Vapatu
is the best advertisingr ^ ;mediiuQ apong thö. Finnish
Pcople in Canada.
Tuomilfuia Besco kapiialismin. ruumiillistumana!
Vaatikaa kaivoslen kansallislutlamista!
Tuomitkaa Willicm Davisin murhaajat!
Toverit Kommunistipuolueessa! Keskittäkää tar­monne
joka pisara, saaitaaksenne nämä kesälauin 27 Allaolevassa
ja 2Z päivän mielenosotukset onnistuneiksi kautta
julkaisemme sen
osan toveri TsitsheriEJn esittämästä
maan! kolmannelle Xeuvostoliiton neuvos-
Eläköon Nova Scotian kaivosmiesten taisteluhenJdl edustajakokoukseUe ulkomaa-
Eläköön Canadan, työväenluokan yksimielisyys!
Alas kapltalistihallitus ja Besco!
Canadan Kommunistipuolueen Toimeenpaneva
Keskuskomitea. \ -
riLAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
§1.60 ja yksi kk. 75c. . ^ ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi 'k. §5.50, puoji vk,
53.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei jteuraa raha, ei tu.la lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset. - ^
Tii-ntain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
ahteen torstaina kello 3. \ • •
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
Bt, Puhelin 1038. Postiosote: Box. 69, Sudbury, Ont.
' Jos ette milMn tahansa saa vastausta ensimaiseen
felrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,!
persoonallisella nin.ellä. . , . .
J . V. KANf;4ST0. Liikkeenhoitaja.
Kommunistipuolue vaatii sotilaitten
poistamista lakkoalueelta
Canadan työtätekeville miehille ja naisille!'
Komraunistipuoiueen jatkuvat kehotukset työläisille
Nova, Scotian suuren taistelun tukemises;ta ovat. olleet
tarpoen \5aatiraal> Jäije^ on hallitus rientänyt pelas­tamaan
kapitalistista ylitymää rautakypärelllä varus­teltuine
sotilaineen, jotka :ovat; aseistetut kivääreillä jä
kuurjalujskuilla.
' \ 1: • : Taistelu Itivästä •
Työl^set, miehet ja naiset'. Onko tarpeellista tois­taa,
iettä NoVaStotiän kaivostyöläisten taistelu on tais-teluii
leivästä ja vaatimattomasta palkasta, alkeellisen
olemassaolon turv-aamiseksi? Tarvitseeko meidän muis­tuttaa
teille, että olosuhteitten tutilja toisensa jälkeen
on lähtenyt Nova Scotiasta kuvauksineen hirveästä kur
juudesta? Mistä taistelua käydään? Besco! vaali uut­ta
iÖ prosentin palkaiiyeniiustap ' Besco ryhtyi supis-,
tamaan tuotantoa suijkemalla'kaksi taivto^ Kaivos';
työläiset pyysivät saada työskennellä •vähintään neljä;
päivää viikossa. ' Bes(:o lopMti työläisiltä luoton yh-
Ijön;; kauppissa, Työläis,et' taistelevat ?alhaisen» ole-masisaoloon
välttämättömän elint^pn puolata/ sulkua
ja nälkään nääntymistä vastaan.; Heidän taistelunsa ön
periaatteessa koko työväenluokan taistfelua*
•ft . V Muodostuu poliittiseksi taisteluksi
•Multa Canadan kapitaUstiluokka on- tullut niin sää-lim^
ttqmäksii sen työläisten riistämish^lu niin rajattö-maläi,
että pelkkää palKönkörotusvdatiiiiusta, taikka
vastalausetta palkarialennuisen tav työttömyyden joh­dolta,
vastaan pannaan liikkeelle, ei ainoastaan koko
valehteleva sanomalehdistö,>vaait Myöskin raaka voi­ma.
Postityöläiset 'petettiin J a sitten masennettiin.
Länsi-Canadan kaivostyöläiset <^vat lyödylf, ja heidän
järjestönsä ^Uurretut jä nyt ovat Nova Scotian kaivos­työläiset
saman kohtalon edesm Jätun valheen ja
«myÖlätimtöisuuden» keinpiliä. ei olla onnistuttu sär­kemään
lakkoa, niin IcapitaUstihallitus lähettää paikal­le
sotaväkeä. Pelkkä palldtaiaistelu muodostui poliit­tiseksi
taisteluksi. Tuleekö tämäp maan työväenluok­ka
toimettomana ollen tyytymään siihen, että kapitalis-tivaltion
kaikki käytettävissä olevat keinot ja voimat
käytetään jonkun vej-enimijälcorporatsionin aultarai-seksi?
Ei! 'Työläisten tulee vaatia, että joukot ovat
heti poistettavat lakkoalueelta. Työläistein: tulee saada
vaatirauksehäa vaikuttaviksi. He lähettivät sotajouk
koja kukistamaan työläisiä. Järjestäkäämme liike
joukkojen poistamisen vaatimiseksi.
Siiurlakko Sotilaallisia pakkokeinoja vastaan
Jos kaivostyöläiset muserretaan, niin me ;1«»ikki
olemme muserretut. Kapitalistit tekevät meidän kans-saranife
mitä haluavat. Mitkä ovat ne keinot, joita lyö
Iäisillä ovat käytettävinään pakottaakseen poistamaan
joukot Nova Scotiasta? Jos rautatietyöläiset olisivat
-kieltäytyneet kulettamasta joukkoja, niin sotaväki ei
olisi koskaan ehtinyt niin pitkälle kuin on tapahtunut.
Jospa Trades and Labor Congressi olisi -tehnyt niin
paljon tämän taistelun tukemiseksi, että olisi ilmais­sut
aikomuksenaan olevan julistaa yksipäiväisen, ko­ko
maata käsittävän suurlakon, niin se olisi ollut vai
kuttaVa teko hallituksen pakottamisessa perääntymään.
Mutta Moore ja kumppanit eivät, ole'viroissaan aut
taakseen työläisiä nykyisissä vaikeissa taisteluissa. He
ovat niissä estääkseen kaiken mahdollisen toiminnan.
Siksipä Moore on ilmottanutkin, että suurlakko, joka
jokaisen luokkatietoisen työläisen mielestä on mitä
selvin välttämättömyys, on turhanaikainen. Moore pel­kää
työn voimaa. Moore on kongressin puheenjohta­jana
sen vuoksi, että hän palvelee kapitalisteja juuri
tämän luontoisissa taisteluissa.
Työläiset, miehet ja naiset! Mooren vastustami­sesta
huolimatta — vaatikaa unio-osastojenne ja niitten
kaupunkineuvostojen kautta Trades and Labor Congres-
\sm. viipymättä kokoonkutsumista käsitteleniaän tätä
työväenluokan hätätilakysymystä! Vaatikaa siturlak-ioQ
hallituksen joukkojän poistamiseksi-
\ ' Työläiset! Miehet ja naiset! Valmistautukaa
matiriladjuisiin mielenosotuksiin lauantaina ja sunnun­taina,
kesäkuun 27 ja 28 päivinä pannaksenne vasta­lauseenne
sotaväen Nova Scotian tunkeutumista vas­taan!
' \' ''
Vaatikaa jptikkojen poistaniista!
Piipltlsiakxiaj^^^ kaivostyöläisten oikeutta
elinjpalkhaan! • ~:
Leniii sanoitfalehden merkitsrfeesla
Sanomalehdelle iuokkataistelovälineenä toveri hz-nin
antoi suOren arvon. Hän a s ^ i sen ensimäiselle
tilalle. Hän sanoo:
«Meidän mielestämme on toiminnan lähtökohtana,
ensimäisenä käytännöllisenä askeleena järjestön raken
tamtseen valtiollisen lehden perustaminen.»
. . . L e h t i ei hänen mielestään ole tarpeellinen ainoaS'
taan periaatteellisesti ja kaikinpuolisen propagandan
takia, mutta lehden ilmestymisen ja levenemisen aste
voi olla tarkimpana mittana kuinka lujasti pohjattu on
taistelutoimintamme ensimäinen ja oleellinpn osa. Leh
den on yhdistettävä laajat maan liikkeet yhtenäiseni.
«Ilman poliittista äänenkannattajaa ei nykyaikana
ole ajateltavissa liikettä, joka ansaitsee poliittisen liik­keen
nimen. Ilman sitä on aivan mahdotonta 'toteut­taa
tehtäväämme, koota valtiollisen tyytymättömyyden
ja vastalauseiden ainekset sekä täydentää niillä prole­tariaatin
vallankumouksellinen liike.
«Nyt on kumouksellisia jou'kkoja' ja taistelijoita,
mutta ei ole puhujalavaa, eikä kuulijoita, jonka muo
dostaa vaan lehti ja sen lukijat. Tällaisen, joukko
kysynnän aikana, kokeneitten ja'kouluuntuneitten vai
lankumouksellisien johtajien kehittyessä ja työväen­luokan
kehittyessä ja muodostuessa suurkaupunkien
työväenkorttelien ja tehdaskylien herrdcsi, on valtiolli­sen
lehden merkitys suuri. Kun se leviää myös pikku
porvarien käsityöläisten ja talonpoikaisten keskuuteen,
tulee se kansan lehdeksi.
«Mutta lehden tehtävä ei rajotu vain aatteen levit
tämiseen,. poliittiseen kasvatukseen ja valtiollisten liit­tolaisten
mukaan vetämiseen. LeKti on ei ainoastaan
kollektivinen propagandisti ja kollektiivinen agitaat
tori, vaari myöskin kollektiivinen organisaat­tori.
Sen'* aviilla opettaa järjestö jäseniään tarkoin seu-
.raainaan, .yältiollisiä tapahtumia, arvioimaan niiden
pierkitystäja vaikutusta eri ryhmiin ja harlcitsemaan
mihin toimenpiteisiin puolueen olisi niiden johdosta
ryhdj^tävä.^»
Lehdeh asiamlesverTcon järjestämiselle lainai toveri
Lenin, suurta huomiota. Tästä hän sanoo: -
«Tämä-asiamiesverkko tulee juuri sellaisen järjeiston
rungoksi, jota me tarvitsemme: riittävän suuri kiittääk­seen
kökö maan; kyllin laaja ja monipuolinen tarkan
ja'.tehäkkstan työnjaon', aikaansaamiseksi; kyllin Itija
voidakseen' kaikissa oloissa ja kaikissa käänteissä sekä
yllätyksissä tehdä horjumatta omaa työtään; kyllin
joustava osatakseen toiselta puolen väittä taistelua a-yoimellalcentällä
vihollisen ollessa ylivoimainen, kun
on saanut kootuksi yhteen paikkaan voimansa, inutta
toisdta puolelta kyetäkseen käyttämään hyyäkseen v i ­hollisen
könipölyyttä ja iskeäkseen silloin siihen ja sieh
lä.missä vähimmin odotetaan hyökkäystä,»- !".<.*.:
Niille, jotka halveksivat sanomalehden mejrikiti^tä ja
sen levitystä, on yllä olevassa toveri Leninin lausunnos­sa
paljon Oppimista. '.. ..
Jokapäiväisen työn järjestämisestä
V työväen joukkojen keskuudeissa
puhui tov. O. W. Kuusinen lausunnossaan puolueiden
bolshevisoimisesta Kominternin laajannetun Töiiiieen^
panevan Komitean viime konferenssissa mjn. seuraa­vaa:,
:i .:. ^ .
Tärkein tehtävä Kommunistipuolueiden; l)olshevisoi-misessa,
jota tähän asti.on vasta vähän ymärretty, on
joka|t^iväisen työn järjestäminen työväenjoukkojen kes­kuudessa.
Osataksemme tämän järjestämistehtävän suorit­taa,,
on välttämätöntä laajentaa ja kehittää puolueittem-me
johtavia kaadereja. Meille on k:aikissa kapitalistisis­sa
maissa tarpeen saada uusia ja yhä uusia^ organisaat­toreita
työläisten keskuudesta työpaikoilta.
Tämä organisaattorien kouluuttaminen on mitä kiin-teimmässä
yhteydessä solutyön kanssa. Tietenkään tä­tä
tehtävää ei saa käsittää niin, että meidän on ensin
kouluutettava joukko organisaattoreita, joita sitten lä­hetetään
solutyöhöni Molemmat tehtävät luonnollisesti
on suoritettava samaan aikaan. Juuri solutyössärkehit­tyy
organisaattoreja: soluorganisaattoreja, fraktioni-organisaattoreja^
ryhmänjohtajia jne. Jos solun johdos­sa
on hyvä organisaattori, niin mitä hän tekee? * Hän
esim. valitsee sopivan toverin, joka aluksi tekee sano
niialehtityötä; mahdollisesti tämä toveri aluksi tekee it­se
työpaikkalehden, kirjoittaa muutamia työläiskirjeitä
oikeaan sanomalehteen, levittää tätä, sitten, keskustelee
nuiuta^iien toverien kanssa näistä asioista, ja sen jäl­keen
kun hän on saanut muutamia tovereita kootuksi,
järj^tää niille samanlaista työtä. Niinpian kuin tämä
orgahisaattori on koonnut ympärilleen työrjrfhiiiän' «sa
nomalehtipalvelusta» varten, voivat tämän ry%män'jä­senet
järjestää toisia ryhmiä. Siten työtä jaetaan eteen­päin
ja kehitetään. Samalla tavalla panee toinen toveri
alulle fraktionityön ammatillisessa liikkeessä, kolmas
ja neljäs suorittaa työtä naisten keskuudesiSäj' tiedotuS-ja
yhteyspalvelusta jne. Sanalla sanoen, niistä työläisis­tä,
jotka tähän asti ovat olleet vain «sunnuntäikommu-nisleja
», koska me emme ole osanneet heille järjestää
jokapäiväistä työtä, täytyy meidän valita aktiivisimmat
ainekset, kiiiuiittääkseigme heidät puolueen joiäaviin kaa-dereifain.
Nämä kaaderit muodostavat sanan laajönmas-sa
merkityksessä puoluejohdon, sillä emme saa kuvitel­la,
että puoluejohtona toimii voih Kesku^oioitea. Puo­luejohdon
täytyy esiintyä joka solussa.
politiikkaa koskevasta raportista,
joka käsittelee Neuvostoliiton, suh­detta
Englantiin. ^
Saarvaitojen yhtymät
•;. Kaikkialla, . samantekevää minne
katsahdamme, joudumme lopulta
vastatnksin mailmanpolitiikan johta-viejs
» yhtymien kanssa, s. o. suurval-toj.<
yi mailmanpolitiikan, joka ojen­telee
tuntosarviaan kaikille tahoille,
ollen toimeliaana Puolassa, meidän
läntisissä naapurivaltioissamme ja
koko läheisessä ja kaukaisessa idäs­sä.
Näissä mailmanpolitiikari johta­vissa
yhdistelmissä me voimme
eroittaa kaksi lajia, kaksi tärkeätä^
voisipa sanoa, vihamielistä suuntaa.
Yksi laji käsittää yhteisen rintaman
muodostuksen meitä vastaan.
Toisenlaiset yhdistelmät ilmene­vät
suurvaltojen toinen toiselleen
vihamielisissä ps^kimyksissä tahtoen
vetää meidät mukaan yhteen tai
toiseen kapitalistivaltioitten yhdis­telmistä.
Esimerkiksi Ranskan sa­nomalehdistössä
ja Herriotin halli­tuksen
aikuisten valtiomiesten lau­sunnoissa
— luonnollisestikaan ei
itse Herriotin oli, seuraava yh­distelmä
aikeena: Ranska Englan­tia
vastaan, s. o. Ranska ja Ve­näjä
yhdessä Puolan ja Japanin
kanssa: Englantia vastaan, mikä taa­sen
on liittoutuneena Saksan ker^.
Täihä oli yksi äskeisistä yhdistel­mistä,
vaikka samaan aikaan oU ole­massa
muitakin, yhtymiä, esimerkik­si
Saksa meidän rinnallamme y. m.
Sotkuisessa poliittisessa tilantees­sa,
missä harjoitamme rauhanpoli­tiikkaamme,
jonka tarkotuksena on
luoda Tauhallisia puhteita ,-kansain
itsemääräämisoikeuden pohjalle, me
seisomme näitten, kahdenlaisten
kansainvälisten yhdistelmien, välis­sä.
Yhtäällä yhteiften rintama mei­tä
vastaan, toisaalla, tuon tai tä­män
yhdistelmän grrltykset • itarköi-tuksella
käyttää meitä hyväkseen ja
vetää meidät mukaan puol^feUe ^^aj
toiselle.*' •• ^
Meidän tulee kuitenkin myöntää,
että äskeisinä aikoina ensinmainittu
yhdistelmä on ollut; .fallitseva. Äs­keisessä-
:^bliittisesäa tilanteessa.
timuksella, että suhteet katkaistai­siin
meidän kanssamme. Konserva­tiivinen
lehdistö sanoo ulkoasiain
munLstipaoIueen tulisi lakata ole­masta
kommunistisen. Tlksä i ^ u -
eee kysymys, josko saamme jatkaa
olemassaoloamme tai eL Se koskee
pääkysymystä meidän suhteisiamme
kapitalistiseen m a ilmaan, jonka 'ym­päröimänä
me olepane.
Jos Chamberlain sanoo meillfi:
ministerin selittäneep, että Ecglan- "Kaiken kiihottamisen täytyy lop-ti
ei voi yksinään ryhtyä epäsopuun
Neuvostoliiton, kanssa. Jos nämä
^sanat ovat oikein, selostetut,\ niin
tässä vihjastaan, -että Englanti yh­teisen
rintaman jäsenenä olisi
kenfevä ; rikkomaan, välinsä meidän
kanssamme.-' Tämäi tarkottaa, - että
vaikutusvaltaiset vanhoilliset piirit,
.if;*,ka .kuuluvat tuohon puolueeseen,
joka on vallassa, katsovat tärkeäk­si
kannattaa suunnitelmaa yhteises­tä
rintamasta meitä vastaan.
Mikäli tämä edustaa vain suun­taa
konservatiivisessa puolueessa,
tai, mikäli meidän tulee ottaa huo­mioon
Englannin hallituksen mah­dollinen
tämän suuntainen toiminta,
meidän kuitenkin tulee joka tapauk­sessa
panna merkille erikoisen voi­makas
pyrkimys yhteisen rintaman
luomiseksi nieitä vastaan. Ja mei­dän
täytyy sanoa, että on eri juttu
tehdä uudistuvia kielteisiä selityk­siä
yleisen boikotin perusteista, tai
yhteisen rintaman luomisesta meitä
vastaan, käytännöllisen ^ politiikan
ollessa toisen. . M Q haluaisimme lau­sua
toivomuksen, että Englannin
hallituksen todelliset poliittiset toi­menpiteet
olisivat enemmän sopu­soinnussa
Englannin ulkoasiain mi­nisterin
selityksien kanssa. .
Englannin hallituksen virallinen
suhtaantuminen meihin ort viimeis­ten
muutamien kuukausien aikana
oliut epävakaista. Sitä on' muutel­tu.
Vuoden alussa, sinä aikana, jol­loin
kokonaisessa sarjassa kysy­myksiä,
kuten Marokon, Tunisin,
y. m., Englanti ei onnistunut päästä
yksimielisyyteen mannermaavaltioit-ten
kanssa, oli Englannin hallituk­sen
virallinen kanta seuraavanlai­nen:
neuvostohallitus saattaa eh­dottaa
neuvotteluja, nie olemme
valmiit neuvottelemaan j neuvosto­hallitus
voi tehdä ehdotuksia, me
tulemme tutkimaan näitä ehdotuk­sia.
Tuona aikana me julistimme:
olemme millä hetkellä tahansa suu­rimmalla
ilolla valmiit alkamaan ja
käymään neuvottelut, me vain, ha­luamme
tietää,.. missä suhteessa
MacDönaldin allekirjottama sopi-taant,
umuk, seir voi.m i.s t^a mi.s en ohella ,m us . on ^ sellainen', . ettei„ u.u si „E, ng„ -
, ... lännin hallitus voi sita hyväksyä.
skaa,i koisns aryihmteaiUseonia nr intätärnkaeaimti numssuao dmosatjas-' J J
minen aneita' vastaan, joUut i pääasi­allisena
toimena. Jos "Genevan leh­dissä,
mitkä ovat läheisessä yhtey­dessä
kansmhlitttobnf, kansaiiiliittö
on esitetty-.•mahdollisena pohjana
yhteiselle rintamalle>!>meitä vastaan,
niin se oh vain näitteh, yhdistelmien
politiikan jatkoa, mikä on viimeis­ten
kuuden kuukaudön.aikana täyt­tänyt
kaikkien johtavien suurvalto­jen
sanomalehdistön. •
Jääosaa esittää eäelleenkin Eng­lanti,
joka kuitenkip oiv läheisessä
yhteydessä Amerikaii. kahssaV Ky­symyksissä,
joissa ö^' kyseessä' ' i l i -
dysvaltojen välittömät edut, nousee
tämä etualalle ratkaisevine selityk­sineen
ja puhuu kdinentava|la :^är
neliä, kuin ratkaiseva tekijä-
Dawes-suunnie31ma, jonka seura­uksena
on, että amerikkalainen pää­oma
On 'Europan olosuhteitten hal­litsijana,
on' niin siiuresta merki­tyksestä
Amerikan hallitukselle, et­tä
se uhkaa kieltää'kannatuksensa
Europan mailta siinä tapauksessa,
että nämä erimielisyydellään saat­tavat
Daives-suunhitelmän vaaran­alaiseksi.
Kun mailman kulta ma-ilmansodan
jälkeen, on kasaantunut
Amerikan pankkien holveihin, niin
tietää se, kun Amerika nykyään on
pääsaamamies ja tulevaisuudessa
koko mailman ainoa mahdollinen
pääsamamies, että on, ilmii selvää,
että tämä rahallisen painostuksen
uhka' esittää ratkaisevaa osaa kan­sainvälisissä
suhteissa. Vaikkapa
Amerikan diploriliaatia joissakin tär­keimmissä
Amerikan pääomia kos­kevissa
kysymyksissä toimiikin ai­van
riippumattomasti ja määrääväl­lä
tavalla, niin on se Englanti ja
sen diplomaatia, joka esittää toi-meliainta
ja vaikutusvaltaisinta osaa
kaikissa muissa asioissa kansainvä­lisessä
päivittäisessä elämässä, mis­sä
kaikkien maitten vähäpätöisem-mät
asiat ovat kutoutuneina toinen
loisiinsa, muodosjtaen keskustelujen
aiheen.
Englanti
: Englannin ulkoasiain ministeri on
virallisesti selittänyt," että hän ei
ole ollut, ei ole, eikä tule olemaan
minkäänlaisten meitä vastaan teh­tyjen
yhteisrintsmasuunnitelmien
synnyttäjä tai alkuunpanija. Siitä
huolimatta me löydämme useita
merkkejä mailman ja Englannin sa-liomalehdistössä
siitä, että englanti­lainen
. vaikutus näsrttelee huomat­tavaa
osaa tuon yleisen vihamieli­sen
j mielipiteen luomisessa meitä
vastaan, jossa meidän nyt taytjry
työskennellä.
Me olemme jo maininneet, | että
konservatiivien" IMietystö ..käSntyi . ,
Englannin hallitukisen puoleen yaa- se samaa kuin vaatimus, että kom-
He sanoivat meille: "Tehkää «h-
I dotus". Mutta me sanoimme: 'Ön
olemassa " sopimus, osottakaä meille
missä suhteessa! se on vastenmieli­nen
,sitt€n me tiedämme mitkä eh­dotukset
ovat mahdollisia." Sitä ei
kuitenkaan tehty.
Kyaytnys kiihotuksesta
Englannin ulkoasiain- ministerin
nykyinen mielipide. on . jonkunverran
toisenlainen. Hän sanoo., että ys
tavallisten' suhteitten rakentaminen
Neuvostoliiton kanssa on 'mahdoton
niin kauan kun se jatkaa, kiihoftus-työtään.
Tämä on toinen juttu.
Se on; Lausannessa tapaamamme
loordi Curzonin sanojen kirjaimel­linen
toistaminen.
Kysyessäni häneltä, mitä mahdol-lisuuljsiä'
hän näkee suhteittemme
parantamiseksi, vastasi hän, että
mitkään paremmat suhteet eivät
ole mahdollisia, niin kauan kuin
me emme lopeta kiihotustyötaihme.
Minä kysyin sitten häneltä:
"Mitä on kiihotustyö? Meillä ön
hallitus, jolla on virallinen koneis­to
ja toimitsijat käytettävänään;
Hallitus ja koko koneisto lupaa ol­la
harjottamatta mitään kiihotusta.
Hallitus ei kuitenkaan voi ottaa vas­tuulleen
sita, mitä kuka yksityinen
kansalainen tahansa voi sanoa. Jos
yksityinen kansalainen loukkaa la­keja
t^i sopimuksia, niin hänet ase­tetaan
vastuuseen. Me emme kui­tenkaan
voi pakottaa kommunisti­puoluetta
lakkaamaan olemasta
kommunistipuolueena. Me emme. voi
pakottaa kommunistipuolueen jäse­niä
luopumaan toimimasta kommu-.
nisteina."
Ja Curzon vastasi minulle:
"Jos se tarkottaa, että tässä on
kysymys, ei 100 Vr, mutta 50 7c
kiihotustyön harjottamisesta, niin
hänen Majesteettinsa hallitus ei voi
neuvotella tässä suhteessa."
^ Sama ajatus on nähtävissä Cham-berlainin
julistuksissa: "Luopukaa
harjottamasta kiihotustyötä."
Mitä on kiihottaminen? Me sei­somme
ulkomaisten poliittisten suh­teittemme
pääkysymyksen edessä.
Meidän hallituksemme on valmis
tunnustamaan ja tunnustaa kaikki
velvollisuudet, joihin se on sitoutu­nut
kansainvälisissä suhteissa. Jos
Englannin hallitus toteaa, että me
käytämme väärin diplomaattisia yh­teyksiämme,
diplomaattisia oikeuk-siamme,
diplomaattista koneistoam­me,
että tuo tai tämä virallinen
henkilö rikkoo kansainvälisiä sitou­muksia,
niin me olemme valmiit
suostumaan kaikkeen, mitä niiBiltä
vaaditaan tässä suhteessa.
Jos ineille kuitenkin sanotaan, et-
^ kaikki propaganda pitää Neuvos­toliitossa^
lopettaa, niin merkitsee
pua js^-lömmunistipaölueeh" läkatä
olemasta kommunistinen", niin mei­dän
täytyy" vastata;; ; "Faites ! le,
citoyen Chamberlain", "tehkää se,
kansalainen Chamberlain";.
Te - olettcf jö? jryittäneet -sitä,; mut­ta-
ette Äe onnistunfeet. \ Mitä ..te
todella haluatte? Sotaako? Te et­te
voi tahtoa sotaa. Uutta sekaan,
tumistako? Te olette jo yrittäneet
sitäkin. Mitä te sitten haluatte?
Teidän tulee ymmärtää,, että Eng­lannin
ja meidän välillemme, ka­pitalistivaltioitten
ja meidän val­tiomme
välille tulee, luoda modus
vivendi — tarkottaa väliaikaista
vaikeiden ja sekavien olojen, jär­jestelyä,
joka hetkellisesti voi yllä­pitää
siedettävää asiaintilaa. Mut­ta
modus vivendin luomiseksi tu-.
lee Englannin hallituksen omaksua
aikaisempi kantansa, se tahtoo sa­noa,
säännöstellä suhteet hallitusten
kesken. , Englannin hallituksen tu­lee
luopua nykyisestä kannastaan,
joka käsittää vaatiipuksen, että
kommunistipuolueen pitäisi lakata
olemasta kommunistinen. Kaiken
mikä on mahdollista hallituksen po­litiikkaan
- nähden, sopimuksiin näh­den,
hallituksen velvollisuuksiin
nähden virallisena koneistona, mei­dän
, hallituksemme on valmis otta­maan
tehdäkseen ja. tulee sen teke­mään.
,
Tällä varmojen vaatimusten poh­jalla
voidaan keskustella ja tulla
selvään sopimukseen.. Voimme mai­nita,
että kun me vuonna 1921 sol-| neet meidän taholtamme.
misimme väliaikaisea sopha-x-.-
EnglaB_nin kanssa, sopi^iakser:,!:?,
tanapaivanä on ainoa pi-^^ f .
mus meidän ja Engkrinia v £
me _€hdotimme Englannille e t * -"
^ i jäm- tähän lyhyeen ja
hmn ylimalkaiseen sopiniuksetc
Me ehdotimme tutkittaviin Vzf
ki kysymykset, jotka koskivat^'
tä:'js kaMssa- näissä: iycya..vH„:
hyväksyttävän modus n v e n d i n "^
< I o ^ l s t a meidän ja'Englannic^s.
hile. Tämä hyljättiin silloin rjov,?
Georgen hallitus ei halannut 1]
laista ; konferenssia. Q rayösm.n
MacDonald ottanut vaivakseea^:
mittaa kaikkien riidanalaisten kv'
symysten tyhjentävää ja todellista
tutkimista.
Niin kauan -kuin tätä «i ole teh
ty, tulee meidän ja Englannin vä-hllä
olemaan ja sen johdosta koko
kansainvälisessä politiikassa, tao
.epävarmuuden tilanne, minkä kap;
talistiset valtiot katsovat niin kit,"!
salliseksi tänään. Ja jos Chamber-"
lain sanoo, että syynä tähän epä-varmuuteen
on Neuvostoliiton ole-
-massaolo, niin Chamberlain on syy.
pää siihen, koska hän ei yritä pääj
tä sovinl^oon kanssamme, mikä olisi
mahdollista poistamalla, niin pit.
källe kuin. mahdollista ja niin pit-källe
kuin nykyinen historiaUinen
aikakausi sallii tuon epävarmuuden
tilanteen meidän ja Englannin vä-liitä
ja {sen kautta epävarmuuden
kansainvälisistä suhteista yleensä.
Kaikkien maitten työläisjoukkojen
tulefi käsittää tämä. He käsittävät
ja huomaavat, että se on juuri mei.
dän . liallijtuksemme, joka harrastaa
edessänime olevien pulmien selvit-'
tämistä ' raiihalifsella tavalla ja et­tä
ne toimet, jotka johtavat lisään­tyvään
. epävarmuuteen kansainväli­sessä
tilanteessa, jeivät ole aiheutu-
SIINÄ (
Tämän kn-J£
kaikkiin tär
Työläi
Kaikki
jaston jokais
Komir
MUISTAKAi
Eri paikk
B R U C E M I
Vuotuinen ryntäys jäsenten hank­kimiseksi
viljanmyyntirenkaisiin on
käynnissä kolmessa aävikkomaakun-nassa.
Osuustoimintaliike Canadas-sa
kuten Yhdysvalloissakin on hy-'
vin takapajuista, jölle löytyy vissit
syynsä. (Suuressa ••> riiittakaavassa
tapahtuva kapitalistinen tuotanto ja
jako, ammattitaitoisten työläisten
suhteellisesti korkeampi elintaso,
työväenliikkeen takapajuisuus y. m.
s.) Vain yhdellä paikkakunnalla
kukoistaa kuluttajien osuustoimin­taliike,
ja se on Sydneyn kaivos­miesten
keskuudessa. Mutta on J ole­massa
joukko.^ maanviljelijäin .Jär­jestöjä
joissa on tuotteitten imyynti
järjestetty osuustoiminnalliselle poh­jalle.
Mailmansodan aikana syntyi kak­si
ryhmää käsittelemään canadalai-sen
viljan myyntiä. Nämä olivat
"Wheat Export Company", (Veh­nän
vientiyhtiö), joka toimi. ostaja­na
brittiläiselle, hallitukselle ja liit­tolaisille,
ja toinen oli "Board of
Grain Supervisors"i' joka oli ko­koonpantu
Winnipegin viljapörssin
jäsenistä sekä - maaviljelijöiden - ja
•Dominion hallituksen edustajista.
Nämä määrittelivät viljan hinnan.
Tämä koneisto myi koko vuosien
1917 ja 1918 sadon.
Sodan aikainen viUal&Utakunta
(Wheat Export Company) toimi
vuoden 1919 heinäkuuhun saakka,
jonka vuoden keväällä liittoutuneet
imperialistit julistivat, e^tä he ei­vät
ota vastaan vuoden 1919 viljaa.
Sodan jälkeinen" viljälautakunta
siis muodostettiin heinäkuulla 19^9
myymään satoa jonka se teki (a)
kontrolle^raamalla maan viljan hin­taa-
ja (b) alistamalla - Winnipeg
Grain Exchange'n (viljapörssi) ko­neiston
m5ä,räysvaltansa' alaiseksi.
Vuosien .1920, 1921 ja 1922 sadot
sr. • Tulokset edustivat viittäkym.
mentä .prosenttia Albertan maanvil-jelysalueesta.
Pooli alkoi toimin-tansa-
saman vuoden lokakuussa ja
ilmotti myöhemmin myyneensä 34
miljoonaa bushelia keskimäärin
$l.tl5\bushelilta, kaksi senttiä bns-heliltja.^€
du3taen keskimääräistä ka-lunkia
kustannuksiin ja vararahas­toon,
V. 1924 perustettiin myynti­keskus
kolmelle poolille ollen yksi
myyntien hoitaja Winnipegissä ja.
toinen Vancouverissa. Tuloksena
oli se, että vähintään puolet 1S24
sadosta myivät maanviljelijät .itse,-
joka edustaa noin 85,000 maanvil-jelijää
ja kymmentä miljoonaa eek­keriä
viljamaita.
Tämä pooli • perustuu samallaiselle
sopimusjärjestelmälle, jota ovat
käyttäneet Tanskan karjatalouden
harjoittajat ja , Californian le-delmien
kasvattajat. Sopimus jon­ka
maanviljelijä allekirjoittaa ies-tää
viisi vuotta, vuoteen 19?7. Jä­sen'joka
rikkoo tämän sopimuksen
joutuu maksamaan korvausta 25
senttiä bushelia kohti. Poolin joi­takin
etuisuuksia on, että maanvil­jelijän
ei tarvitse myydä viljaansa
velkojain ahdistamana heti elonkor-juuajan
jälkeen ja että normaalisen
markkinoille viennin kautta on mah­dollisuus
saada parempia hintoja
kuiri yksityisesti myymällä tuot-,
teensä»^
Yhtenä askeleena osuustoiminnal­liseen
myyntijärjestelmään päin voi
tätäkin poolia pitää arvossa. Se .on
huomattavasti'' edullisempi vanhoja
myyntitapoja. Mutta vilja pooli
osuustoiminnallakin kapitalistisessa
ympäristössä, kaikkien kapitalisti­sien
voimien saboteesin alaisena, on
kaikki osuustoimintaliikkeen yleiset
vastukset, jotka ovat ominaisia iai-kille
täUaisille liikkeille kapitalisti-i
myytiin kuitenkin .tavallisilla kaupt-l se/na aikana. Viljapoolista tulee
npnatmnanrrklrkHinnnoiilllloa;. . : olemaan hyötyä maanviljelijöille ai-.
Seuraavat muodostavat maanvil­jelijäin
osuustoiminnalliset järjes­töt
— "United Grain Growers"
(Manitobassa ja Albertassa) Sas-katdiewan
Co-operätive * Elevator
Company, jolla on paikallisia ja
kuljetusteiden päätepaikoissa olevia-viljasäiliöitä^
Nämä, joko ostavat
suoraan jäseniltään, tat^rayyyät osa­palkalla.
Hintain äkkinäinen aleneminen
V. 1920 sai maanviljelijät vaati­maan,
että viljälautakunta jatkaisi
tehtäviään. Tätä ei hallitus hyrok-synyt
ja maanviljelijät olivat pakoi-tettuja
ryhtymään omintakeisiin
toimenpiteisiin, hiuodostaen v^ 1924
kolme poolia (myyntirengasta).
Näiden poolien muodostaminen
tapahtui seuraavasti: V. 1921 eh­dotti
eräs Saskatchewan Elevator
yhtiön komitea . vapaaehtoista poo­lia,
kun taas- "Maaiiviljelys. neuvos­kunta"
vaati hallituksen lautakun­nan
perustamista., V. 1922 kieltäy­tyi
hallitus tällaisen lautakunnan
perustamisesta ja jätti kysymyksen
maakuntavirkailijoille. Albertan ja
Sasliiatcbevsranin lainlaatijakunnat
hyväksjrivät hallituksen . lautakun­nan,
mutta Manitobassa farmmri
hallituksen esittämä iätä asiaa kos­keva
lakiehdotus kumottiin., ^
y. 1923 kerättiin inaanviljejiiäui
aHekirjotoksia poolin perustaiöisek-noastaan
jos se ei herätä heissä sita
harhaluuloa, että tästä löj-tyy rat­kaisu
heidän viime vuosina katke­rasti
kokemilleen maataloudessa il­menneille
kriiseille.
MUINAISfAIKAISIA KELLOJA
Auringsonpiirrosta, ensimäisesä
ajanjakolaitteesta,- nykyiseen rante-keUoon
tultaessa ovat kellot tai
ajanjakajat käyneet moninaisen ke­hitysprosessin
lävitse. Kaldeal^lla
ja egyptiläisillä oli ajanmittaoaM
vesikello, jota he nimittivät ömeJ-lä'
klepsydra. Virrasta johdetO ve­si,
tippui'vesiruukkuun, joka 01 ase­tettu
Siten, että se määrättyyi ko­taan
saakka täytyttyään p.'otafla
ympäri ' jä samalla kertaa sysa
keUon viisareita eteenpäin, ^iaj :
otti vesikeUon eli klepsydrai_lir«-
kassa käytäntöön, mutta ste
nen:on se luultavasti oUut kayi^
nössä aasialaisissa maissa. ^
tuntiiäsin keksi muuan i a i W*
nimhien munkki vuonna ^'^J^
ajailsskumme alkua Clatr^^
A l f ^ d suuri käytti vahaiyn^^
ajatraierkkausvälineenaan.
ÖH'asetettu tuuman pääiän tois»-
taan kynttilän kylkeen,
tjinmaninittaihen osa paoi 4«:,r
nuatin xgan.
Otaitomine ylin
icoabet«a t k. 21
iooJlekatsuttu mu
aäoitten vaatiessa
varsinainen työkö!
päivä ensi kuuta ,
sijtokous, jossa tu
esille, niin help:
kokouksen työtä
teliä kiireelHsemn
iäisessä kotouksei
Hiritormikunnall
ta tulbt kirje' lue
tiin paheksuminer
nettelyä vastaan 1
misesta O. B. Un
le. Kirjeen suhte
tein, josta asia tu
laistna ja lopputul
kaisen, joka halui
täytyy sanoa, etl
oB paikallaan ja
väärin ja harkjtSE
jetta seurasi laski
lähetSmän puTiuj
nuksista, summa
asta päätettTin ot
miknnnalta, jo'ka
seeraajan. tetttävä]
Myöskin luettiii
rien osaston joi
ihje, joka oli m
nen osastomme m
Kirje ei mitanut i
knstelulle, koska
kostelimme asiasfc
ta tulleen kirjeen
on sanian luontoi
Mn tnUut.
Valittiin henki
Soosta lopiit. näyt
on ostettu. Vai
Snommen.
Asetettiin ehdol
keimpTm •vifkdihin,
litsemaan äänesJ
lipnilla tehtäviins
Tiksessa, ehdoTtkail
hnnKn -rätaari-:
Organiseeraajak
ja L. JoTinson,
Frank Grönberg
nen, rahastonTiditj
tpnen ja "Viktor
ja rahastonkirjuri'
Ja ja Lauri Kani
Mnirtakaa kaikl
saapua osaston
»en, joka ^ siis
al^en täsmäfleen
<>«akaa hnomiooi
alottaa kahta tuni
«nnen, että void
dessä kokouksessa
oi> paljon ja täi
masti vaativat kc
Täksymisen. Esi
«en tekeminen o
jotka tulee
«eiä arvosteltavik
jälkeenpäin ilmas
^isouksia, voidaa
taan sillä, että k
PnviUa ja yhteisei
päättelemme asioi
valittavaksi virka
«n toimikuntiin,
*f^"a olisi jokais
°lo välttämätön,
joutuisi yksien
™yös puolivuosi 1
portit luettaviksi,
f ilmente monta
Meistä täytyy jok;
mmkälaisfesa olos
^ ja mi^käiainei
jalkaimmel alla.
j!..vai htonoUa
•häistä on lokaisei
ja Unottj
^ « häviä4t er
!^6vassa l^kouk
faan sanottuna,
^ ' J ^ ^ s vii^e t(
^onnitella iutta
f^ toimintai tul
" varten. ^
' 1