1924-01-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Laqantahtia. tanunflqmn 26 p, — Sat Jan. 26 K A P A U S / ^ SaOnnMt. OnU jok» tiistei. torstaS |t Uuntet-JOtsL ' - Vjutaten. ToimltoMpalatoen i i i p i i ' t b e «nly o t p m of F i n n i i b W o r k e i i inCajULis. PoJt l U M in Sn&varf» O n t . erery Toesday; Tbortday and ~ AavertSA« rates 40e per eoL Sseh.' Hlahnoä ehani;e •^tofäU^e insertion 75e, IMseoont i>n jtaacUn^ advertise' ' i » e n t ^ l« t h e best adrertisinK inedioni among 4. ^^e* f l n n i s h P e o p l e f s Canada, Vapauden Icoattorf j a toiraitna o n : Liberty Bnildinx ilionie S t . Pnbdin 1088. Portiosote: Box <9.>Sadbary. •Ont . THiAUdBINNAT: C a n a d a a n y b i yk. |4.00.pnoIrTk. 9ZJZS, kolme kk. •1.60 J» ykti kk7 75e. Tfcdyavaltoibitt j a Suomeen, yksi vk. $5.50. po'o4 vk, tS.OO Ja kolnie kk.H.75. , ^ , Tilauksia. J o i U ei si;orsa raha. el-tolia l i b e t t l m S I n. paitai aädaniesten jottla on takaukset nmftashints kerrao J julalstjiista' ilmotuksLsta 40e palstatoumalta. Suurista iitnptoksista s e k i flmotnkslsta. Joiden tekstiä el Joka kerta muuteta; annetaan tuntuva alennus. KuoIoilmotukMt t2.00 kerta Ja 60c lisää jokai. ' i d t a muistovärsFlt&r Nim^nnraalosilmotakset 60e' kettä, $1.00 kolme . kertfa.., Avij>eroilmotnkset $2f.OO kerta, 18.00 ka&sllcertaa: S^yntymäilmotukset |1»00 kerta. H a - lutaanHeto. j » osoteilmotnkset SOe kerta, |1.00 kolme kertaa; JilaplMdlmotnksista' pitää raka seurata »olcana. Jos ette milloin Uihjtrfa saa vastausta ensimaiseen kIrJeeBeenne. kir.r?tt;{l(aa;uuJeneen llrkkeenboitajar pert aoonalllseUa'nimellä. - ' ^ , ' . J . V. K%.VNM.«TO MikkeenkAlUja; T{i«taln lehtcpn aijotut ilmotukset pitää olla kont* toHf^fi lflr»^ritHi?ra/'tnr»taln''lebteen tli«ta^^ lanan* ls'n tp.ifi-ffl to>-jitR'na kello 3. , " : >•<" ^xaaätAsh osittain^: oikeaasa,- silli lumea^ Isansa qli tiHBrffftiiifn;taYm? riiqV*»fi'i^tinttetty yissm ludcan aate> Lapstuu', ja nupruusvtiodet* . " >f ; "Taimoläuaai }A 1^ aina vaziuusimmasta lapsuudestaan oli Lenin paras oppii» Idmnaasin kai' kiila Ittoknia.' Han oli koko kouloaSönsaesikuvalU/ nen oppilas faylioppilastutk^ossa vuonna 1887 aar han kalkissa aineissa korkeimman arvosanan. Tunin vu0ksr'sai'iian«8rvoi8impana» kaikista oppilaista jknl' tamitalin. lama oli ve^ialiisissa kouluissa korkein ar-. vonpeotua ja oli een säavnttamisessa,suuret vaikeudet, ailla IS^lnvulIa ^ pahin taantumuskausi Venäjällä - r -oH opettajain kansanvalitusministerin ninienemai« sesta B i a a r a y k i ^ tdtava kaiUtensa estääkseen qppi^ laita-auorittainuta liduijaan j a . ylioppilastutkintoaan. I s " / Rejpitfc^4Q9t^the.'Post!40fjCiee Department. Ottawa, amvvaarauisina-aindcsina. Mita ju!blallisimmaasa<aani' lajissa ylisti kimnaasin opett«$aneuvosto nuoita j|:eni^ niä Iianen erinomaisen käyttäytymisensä, ui^eruu|j^a^ tarkkaavaisuutensa^' ja:; loistavain tietojenaa^johdosta kaikissa' aindssa,'minkä' Iisaksi osötettiin Banen eri* koista kiintymystään klassillisiin kieliin. Ei ole vailla eräänlaista mielenkiintoa, että Simbirsr kin kimnaasin' reliitdrina oli näftinaikoUiin K e r i i n iaJk' saman Kerenskin, joka p i i Venäjän väliaikaisen hallitMks^ jolidossa siihen asti, kun .valta marraskuin vallankumouksttsa joutui kansankomissaarioiden neu. voslolle; i b i i ^ jojossa»oli Unin.^,K««^ isän oU vaikeata löytää kyllin ylistäviä sanoja Leninistä 1887, kun sen sijaan hänen |>oikansa 30, vuotta myoh^m-min antoi käskyn -Leninin•'vangitsemisesta.. f^0>^i l^i^^al^niin 1onnktomuu8.\Jfänen van- |iin",veljen»ä, harvinaj»«a.ilal9ifka» 3aVwidJi^tayä 21- vuöu'as nuorukainen, joka, opiskeli Pietarin ^opistos.. sa^pr^ineltiin suunnitellunn^uiliayrityl^ johdosta Alctoande^ IH Vastaan, mi^äpiti suoritettanian jnaa-liskuuri "1 päiväbä. 1887, mutta-aaaUin 'eraan^ provo^ kaattorin avulla ehkäistyksi, Vc(j?n traagilUnen koh-i llilojeki varsin voimakkaan yaikutuk#?jii.Leriinun, jrfta piti vanhempaa veljeään sjiurena auktorjieettina. yaif-ka .Aleksander lljitsh piti terroria ainoapa tehofcj kaana;keinonavtaWumus^ vastaan'^^^^^^^ a 188(> luvulla, oli h^^^ laiseen kirjallisuuteen J j a oli jo aillöin poliiuiselta ja yhteiskunnalliselta. käsitykseltään sosialidemokraatti. Hän se juuri ensi kerran antoi Leninille Marxin «Pää^ oman», ja muutamia. kuukauslla ennen^ kuolenj^apja kertoi han nuorenamalle veljell^n öiar^isi|pii<<'j*"ja Mar^ xin teoksista. Aleksander Iljitsh^.j^^/^en toverinsa muodostivat, n.8.,. niveleen ..y^liain yenälaisten' vallan-ku^ iöuksellisten «kansaiittditoisten» ~ ja vallanku. moiikselluten marxilaisten eli sosialidemokraattiei} va-iillä. , ^ ; «aiit__._. „ . / ; ' : rto^^^^iiÄ^ol^änUnkayonT^^ -^Venäi ' jäatyolfUset jä l^ntomjlehct pvat" menettäneet parhaan, if&^^ytiseoM. iJKoko inaailman'Vallan|c»mioi*8«}liinen koy- |;|'^£lx8li8to/QnJuidoltanu!; uljaan lipun, kantajansa. ?Suui ^ ^ ^ l e n C ajattelijan ja taistelijan, marxilaisen l^reetikon, ja vallanktunöukseltisen soturin IpistjEtva^.tpifetsopna' on t' \\apwi0^^^ inutlistavät yältaisar voito) i0t^^ jo itset'tilaisuudessa - häkemSan.' Hänen hen- ^''Icensa sammut, isiaailmatt «äisfanäiäen ko||^äI»toiy tasa-vallan helmassa, johon ^4 oli tiin kiihk^U^iklvoinyt l ^ ^ ^ ^ i ja ]oka »yt seisoQT jyvän kaipauksin tuntein-koko maa- ^^ilQuual kumoukseUisen* koyhaIi8ilon'kera kumartuneena 1^ tMbaneii, paariensa aätesafu^^tVe ||Yol(ita^joukot^ joi^n |i!l;,Akahleidten ,iirvottamittksL Letf&r^^ jpathalinmaii elin-l^ l^^VvpUnansa> ja .vieläpä hienkensäkih^ndirannut^ ovat nyt ^''^ 'kantava ja,«aatti^Va uljaan cisiyiaistelqan^tomut liäudail > Teemme'tääsä pikapiirtein selvää manalle menneen suuren toverimme' elämänvaiheista Lenitoin taisteluto-^ mm^( 'Veritt Smirooffii^ mukaan.^ i5 Leiuain tdkujltera. ' . • Nikolai Leninin yoikea nimi oli, kuten tunnettua; yiadimir I l j i ^ tHjanovl Lenin oli,hänen vallankumo- 'tdcsellinen ja kirjdltiKnv sat ^ Lei^a-vifran mukaan, ininka ,_varreUa Siperiassa han ; \ asui karkotettuna. Lenin .syntyi huhtikuun 1(^ päivänä Sim^irskissä; Hänen isänsä t^a Nikolajevitsh Uljanov kuoli ,1886 — oli ensin ;:)^4ipnni^8siopettaja matemati&assa ja fysiikassa ja lo-m ,puksl Jkansäkoulujen tatkastsija Simhirskm kuveme-iijmnitissa- Luonteeltaan ja tavoiltaan denKMcraatina oli I{liän kaittänvalistuksen johtajana mainitussa, kUvera^; '^i^t^sä erittäin pidetty. Joissakin L(»ninin-elamakerr |^"*5i^i99a on sanotfu, että^ hänen isäns» olisi o%t talon-a's' '"poikot .toisissa taas, että hän' oli iudelisia. J^Iolemmat 1^ ilmotukset ovat väärät Hänen < esivanhempansa kuu-loivat pikkuporvareiiin,^ mikä oli suoraktaanVviralU-r nen sääty .fsaiislisella Venäjänä. ^ Elämäkerran kirjot-j ^Itaja, jofca^^on^lsanonu^ että Lenin polveutiir «köyhistä >^Ja yksinkertaisista"vari|iemmistV on siis oikeassa. Toi- % eelte puolen ovat ne, jotka ovat väittäneet Leniniä aale-r, i *' 1 ' Yiiop^iläsvaddel f^^l' Suoritetun jMmna^ikjurssin jälkeen liittyi Leniu; j^k> syliä 1887 Kasanin yliopistoi^. JIainopUIiseen dedekuii-taan,- koska ^ääk^piinkienvylb^ hänelle terroristiselta teosta telotetun ,t|^niulon yeijehä. Lininin oleskelu' yliopistossa kävi. lyhytaikaiseksi. Jo muutamien kuukausien perästä — joulukuussa^ 1887 — erotel^iin^ hän eräiden nmiden .ylioppilddeiif/^ken oqanotcTn jdhdosta-ylioppiI«i^iikke<»^en ja<kai|bie^^ eHiä8j4n kasanilaiseen Ipylään. Vasta ^neljä tuotta myöhemmin — 1891 — elihän lilaisuudeski J^ietann )fliopisto8sa suorittamaan;>n.6i^^:y^ vutti lainppillisen,d^loomin. XäK nu8Uuttana;:8uoritHvhän jff-pnefatyi^ samaah:];aikajGm^^uurtaja^ siin ja marxilaiseen kirjallisuuteen^ < . r-- ' Vuosina |8^7--a893 ole^eli hän paaa/ii|^iSa marassa' ja oshi myoa, ' Max( oli sMkma^^^^^^ lankuMouksellisissa. >. yliop 1893^ vräiiden toisten toverien :kanssa^'y^ mäi^marxilaisen. ryhmän.Samarassa., : J t^.- V " Leniniä ei houkutellut hänelle avautunut lamo^ijU-nen ala. Hänehä oli myöhemmin .^tapana humoristi-iin piii^ein kertoa niistä muutamista päivistä^ joina han harjotti asianajajan anunattii|. Syksyllä 1893 muutti fian Pietariin, ja o|aiistautui-;,S(okonaan ;vaUanltumodk> selliselld toiminnalle.'. ^TjUta vuodelta ofi^^Äyo» hänen liäudail' räsimäinen mandstinen teoksensa, jonka han oli kir» jottähut Samarassa. . Pietarila liittyi Lenin sosialidemoVaattien 8alai> seen Ypropa^wdakerhoon,i^^:«^ keskuär)4imaan». Hän johti välittSmästi «tyoväeilker-hoasättamassa » ja muodosti toveriensa i-kanssa «Työväen keskusI»rhon»,>|onka varsinainen johtaja ^ KeväälUT 1895 onnistui Lemn lopiikal madntät^aan ulkomaille, missä han -T;^ Sveitsissä —iJouiui4kosk(?*i tuksiin e Venäjän :80siairdemokratian perustajan, iiovin, ja: tämi^ hen^eididmolaisten; l^^pelr^ sulttshin V kanssa^ jotka. 1883 mdod<^v<it ^ G ^ i ^ < ^ ensimmäisen T venäläisen .'sosialidemolartot^^^ «Tyon^vapautu^v :^AiMsenunill«r y i ^ o|l^]|nän «poliittisestisepähikettävana henkilönä» Idelletty'mat-kustaxoasta :ulkomailW ^ ' "| Lenin patasi 1895 takasin Pietauin.-^organisoUv^i^ ulkomailla painetun 'tallankumoidcsellisen^^.k^ den-kuIjetuben;Venäjälle.~lleti täman^ jalkc^^mi^ dosti Lenin Pietarissa äskeltam kuolleen inen^ffälkJ Martovin y. m. kanssa-«Taisteluliiton^ työväenluokan vapauttamiseksi». Tällaisia liittoja, jotka merkitsivät siirtynusä ^1880~1890-luvun pienisS soMÖfifeo^^ kraattisista propagandakerhoislafjoukkotoimintiEiah^t^ Iäisten ke^uudessa,kdiit^ vuosina 18^r;^1897 usei&j sa Venlan -teollisuuskeskuksissa,^ kuten "li8^o&k#i^^ Kievissä, Harkovissa (Ja&oa seuraavdhi: d v o l ^ K8i>KaIiai9in kehitys itse 'hävittää fksltyisoinistnksen pcAJan Ja luo yhteiskunnallisen ojnistnksen- -perusteet v^ämän .on Marxin Ja Engelsin tutlalpos kapitalismista o ^ i ^ n u t ' }Hiid(nin cPäSomatt> neljännessä osassa psoitetaan j a teoksessaf cSo-ilstdn Ja qporvariston välisenä risti-rutsna. . - ^ ' ' «AHcol ihaeta «naiinaa y^eUkun-nalKseasa: tuobumossa ja ss sai yiSSi valtaTumnan laaJnudenJ Hofeta pää-ase. miQä kspitslist&ien ^ o t a n t o t a^ pa lisäsi t ä ^ ^ n a ^ ^ jyrkkä vastÄohta: Txmi^sAo jäijes-tetäin yhteiskunnalKscstr.jokaisessa yksityisessä työpajassa. vlSUä kei. noQi i e k t i i n Ioi>pn~vaidiasta rauhallisesta tasapainotilasta. Jfissä se si» ei porvaristo voinut muodostaa aikaisempia tuotantovälineitä sovel-tuyiksi joykyalkaisim suorcmmoisiin ^i^gtantoyoimlin muuttatnatta niitä ylifst^yisteA ^ihmisten henkll&kohtai-sista tuotantovälineistä yhteiskunnan .tarjieen mukalsikai tuotanto-, välineiksi. Joita voikäyttää: ainoastaan kokonainen ryhmä ihmisiä yh-/ d^ssä.' ' /«Rukin. ;^nga/qiuiden Ja käsivasaran sijaan tulivat kebmukoneet, koneelliset ty&booneitten sijaan tulivat satojen Ja ^ahansien ybteistol-mintaa varten Rakennetut tehtaat Ja samaan aikaap ^kuln tnotantoyä- Ijpeet ^muuttui mySskiii itse tnotan- |^0j;„;^!k8Hyi8istä ' 'toimlntamuo^ista ^ j i ^ ^ n n n a l l i s i k s i toimintamuodMik- ^'r » I ^ O I Q 'kuin ntySskin toote^mäuti^' tui''yksityisen tuotteesta, ybtelkkub-. nalliseksi .(^yhteistuotteeksi;- ? ; l a i i k a . kaiiga;, metallltavära, Joka "nyt saapui tehtaastani o l i 'monien tySlälsteny Joiden käsien kautta sen piti kul-! kea ' iuUaiueen Valmiiksi, yhteistä tuotetta, , E l kukaan yksifs voinut enääi-fAnoa: sen olen minä tehnyt; se on nilnun tuotettanl «Sellaisen: tavaratuotannon .aikana/ mikä vallitsi keskiaikana, ei voinut 'edes t u l l a - kysymykseenkään; s i - täi kelle^tySn^tuotteiden pitäisi kuulua. Yksityfnen^; tuottaja oK sään-nSllisesti itse vdmistaqut., tuotteensa omilla' työvälineinään Ja omal-; l a tai perheensä käsityöllä, upeasti my8skin'''itse Thankkimistaan:. raaka-alnelsta. SeUaisen'>tuöttaJan ei edes tÄrWnnut sanoa tuotteita omikseen^ ne' kuuluivat ^-hänelle itsestään. Omistusoikeus tuotteisiini riippui siis ^omasta tySstä/ » s e sielläkin, missä'^oli käyfetiy vierasta apuä^ oli tämä ,Valn sivuäda, Ja siitä'1malcf settiin v p i ^ - p a l k l u i a .:fl^ mttu-' t a byvitysta, ammottioppilas tai<ki-i^ lli. ei i y S ^ n n e l l y t niinkään '^lal- Jon ravinnon j a palkan edestä kun <>j)piakseen ammatin . J a ^tullakseen Vuorostaan itse^^mestarik^.^ , - • ^ «mutta sitten tuli tuotantoräli-ncitten- kesldttyminen suuriin ty5r pajoihin Ja tehtaisiin'ja aiten ta-ptlhtui ''tuo|»ntovSlineitten^^'i m mineif yhteiskunnallisiksi""tnotanto-^^ Välineiksi. ^ Mutta näiia^ ybtelskun-naUikia käytettiin .edelleen ikään-kuiii ne olisivat oUeet .yksityisiä tuo-- tantotväUneitä. <Tähän'asti oli^tyS-Välineitten- omistäJa'^'m^ teet koska (ne: säännöllisesti olivat häneh omaa työtääif,' koska vieraan työvoiman käyttö oU vain poikkeus. N y t tahtoi tuotantovälineitten, ojjiis-taja edelleen pitää 'omanaan tuotteen^ vaikka se ei '^'enaä ollutkaan %äneh 'ii^otetlaan, vaan yksinomaan toisen '<ey&ntulosta. * Siten ~^eiv tuotteita enäär saanut se,-jaka*'käyttl tu<^ tantovälh^Oitä'.^ Ja-^ todenisundessa valmtit( ' tuotteet, \ jyaon sitävastoin' kivpitä||isti; «Tuotantovälineet ^ a , tuotanto "^oli; vat Oleellisesti t u l l e ^ jyhteiskq^J^lr; lisiksi. Mutta me olemm^ säilyttä-neet omistusmuodon, jonka edellytyksenä oli henkUökolftainen' yk^- haaraan; siellä se e l enää sietänyt mitään vuihempla työtapoja rinnallaan. Missä se pään k2aiteonisuut< nakka^minaksi, hävitti se kä-siteollisnoden. : Työtantereesta tu- ^ taisteltdcenittä;' Suurefc- maantie-teeUiset löytöreticet j a q i i t | seurannut siirtomaapolitiikka; laajentaa suuressa määrin myyntla}netta Ja Jouduttaa kMteonisnnden. muutta-, mistä - tehdasmaiselcn'. /työnteokri. T^dstelu T e i 'syntynyt vain saman paikan ^.eri tuottajien' välillä; .paikalliset taistdut kasvoivat kansallisiksi 17 meh Ja I S i i ^ n vnosisadan kauppasodScsi. (Ja vielä 'jättfläis-mäisemmäksi r s o d d ^ i 119.14—1918 Tolm.) Tämä. yhteiskunnallinen tutoantoanarkia yhä enemmän muut taa ihmisten suurimcman. .oean proletaareiksi.. Ja'tämä proletaarijouUco t a a s ' l o p u l t a tulee-tekemään lopun tästä tuotantoanarkiasta. , > Teollisuuden ^ nousuaika ^äa-rimmäiseen^^ issti kehotettumev: kxf^ teineen,': li^otSbfneen samoinkuin;^ it^- %p . romahdiiskin; j o k a ' rauni^t^b suuret teollisuuslaitokset,; .'It johtaa siihen; tuotantovälineitten. yhteis-kunnallistuttamismuotoon, jonka tapaamme erilaatuisissa osakeyhtiöissä. - '« «ErääUä kehitysasteella, ei tämä muoto enää riitäj Kaikki saman maan^ saman teollisuusalan ^ suurtuottajat yhdistyvät «kartelliksi» tasottaakseen tuotantoa. Ke määräävät tuotteiden valmistusmäärän, jakavat sen 'keskenään : j a pakot^- vat sen myyntihinnan, vallitsevaksi) Jonka ne, itse oyat määränneet Mutta 'kun: rsellaiset; kartellit usein pulakausina.; ^jättävät, toisensa pulkan* syntyy, pyrkimys vieläkin kes-kitetynipään i' sosialisoimiseen: koka teollisuusala muodostetaan - suun-nattomdcsi i osakeyhtiksi^ trustikst. Kilpailu - (korvataan yhden pinoan yhtiön .monopolilla koko maassa. : taja itse sai työnsä tuotteet' j a toir n^tti .-ne marUdnoitte.) Uusi "tuotantotapa asetettiin'' vanhan ~ omal-suusmuodon - aluseksi,'>axkka: se 6n häVItiinyt sen edellytykset Tässä vastakohdassa, •joka''antaa' uudelle -tuottintotavalle sen'' kapit^istisek luonteena ott j o a ^ t t d kaikldin nyk y a i k a ! ^ yhteiskunnallisiin' risti ^itoihhC^ Mitä enemmän uusi tuotantotapa kaikilla aloilla ^ a kaikissa kehittää valta-asemaansa nutä enemmän: .sOloin - yknt^^uatantion a s e m ^ merkitys kukistnoV sitä selvemmin: astun myöskin - : p^ loon yhteiskunnailiseik. tuotannon ja kapitalistisen omistnsnnodoB yhteensovittamattomuus. «Ammattikuntalaitos l^liuoldliti ; siitä, että-se, ] o& täiiSiB: «Ii lasälli, ypi. huomenna 'tD!la:mgstgriksi.iMnt^ t a - k a i l ^ tämä mxrattbii^nnn pian kuin tuotantovälineet saSvat yhteiskunnallisen luonteen j a k e ^ t ^ - vät kapitalistien -kä^in^ VaSäteOen täydellistyi kapitalistien ^^haltuim jontnneitten tnat^ntovälin^tten ja mitään ' muuta : paitsi .työvoimansa omislavien tuottajien toisistaan^ erot tununen.^ » o n ja "bfiintälistisen ondstustavan välinen, vastakohta esiintyy köyhä- )Awm Työvä-eopuoliieeii synty ja kellityn ^ , iKirj* J . T. . Murphy.^ Suom. K. P—-nen. On olemassa erheellisiä käsityksiä monella taholla-Britannian työväenluokan l astumisesta politiikkaan ja~ Britannian työväeilpuolueen ^nier-kitsevästä noususta. Britannian^ työ-vänipuolu^:,^ muodolliseati: o a l k o i ' v. 1{106 Ja siis? on olemassa vielä henkilöltä, Sotka sen hyvin muistavat päivämäärineen, : persoonallisuuksilleen.' • /• . V ' „ .:Näh)^yään työläiset kietoutuneena lH>eralismin pauloihin, V väittäfvät tärpeelliscfksi työläisille' käydä tlbe-ralismm 'koulun -kautta työVäehlpuo.^ lueeseen. Mutta^ Britannian Työväenpuolueen muodostaminen'' y.' 1:006 ei suinkaan T merkitse >Bri!annikn työväenluokan politiikan' syntymistä; yaan;:.hetdän'< uudesti havahtumistaan jakautuu kolmeen^: eri riokakautee^ — '*vaIlanikumouavuos3ta viime ^viio-sisadan aRcaea8a.^vuoteen 1849; uudenaikaisen ammattiunionismin vuosiin,, .omitnisena piirteenä - . v a l l i t en Y ^ u t u s - |a.:Y8t5wyysseurojen muoi^ t o ; uudestaanherääminen iuokkap<^ Ktiikkaan : perustettaessa^: Työväenpuolue. , (Kahdieksastoista vuosisatä;'päättyy Brittm^an ollessa keskellä \teoIlista V^lankumoustttijaEuropaa tärisytä täen^Banskan: vaUaidnmous,^^ n Idireellä: nrärskasi feudalisntin^^^^^ kuja. Yhddc»stoi8ta: vuosisata alkaa Europan sodaBa; täydellisesti luok-katietcnnen ^ t a t m i a n :^ hallitseva luokka hermostuneena nousevan proletariaatin voimair t a U a ; työväenluokka ponnistdee ^urhoollisesti Titkentaessaan ensmähta ammatfi-uniotaan Jce^eDä mitä vSkivaltsiisp-t a vjunoa j a aibdistusta. ^ •" 3t::;vjc-:: :jr-Xä>:Si^^^ Teollisen vallankumouksen 3a sor dan kaksolsvoimat ajoivat masSty- 1 1 ^ työläinä kaupunkeaiin tullakseen a d i ä vuorote&en nieHyii^-tehr' t a i ^ n tsä heitetyksi'fcadulle työt-t o r n i l l e e n . - l^tds^bnmalHnen a^ Tuhrosi. mikä toi ettädaile suurimman: osan hiistä pulmista, - j o l ^ ' työ^ ^toflceM^ kasotai;S**tä(:'|^ £(dirt8k<^undei^ näyj^ oTevän: tykkänagn- kesknstelan:iiiir k^fuol^Ia: .Oleya^^pierna^^ |ä 'pysyi MUaisena; ain« ^«iiartismin;5^^ inisee^ aaakka, j o U ^ ' oaan uudet olosn|iteet idkoiyat "val-'^ Hta^^ («C sanoista : «Magna/Charta» — mui sovdlutettiin Johonkin ieollisnuden l a i n e n Britannian perustuslaki, joi-i l a -taattiin etuoikeudet ylimystölle; Tarkottanee tässä aitä.aikaan - j o l - loinEka kaui^akapitaliamin eduille kävi välttämittömäkti hävittää se. Suom. n n i s t ) < ^ ^ (Chartistit kansainvaltainen puolue Englannissa, Joka' 8—S vnosi-kymmenellä jotensakin rajusti vaati perustuslain muuttamista kansah-valtaiseen suuntaaii Ja>työväen :tilan parantamista. JyvätuHieh v lakkauttamisen >>a teoQisnniden. virkistyniisen kantta lannistui chartismi tuntuvast i ; viimeinen kokous' Bocihdaleäsa 1875. — Toimit) ' Teollisuualkaipitalismi pääsi jäloS-. l^en. Avautui Britannian;Jcapitali»:. mille kommerslalismin^ laajennus-kausi » Maaflman ^, maiMdnat olivat avoinna sen, edesisä.^ E i ollut .vielä' valmiina vaarallista kUpailijaa va^- timaf^a y l i v a l ^ > j a < luokkasodan jyrkkäpiirteisen > luonteen poisti libe_- raMsi^l niflkeip» kjOsftnaan,;joka sfiadan; al,ku^US^fiU&^'W^ esiintyi: _;:Ojkpi.to pjptlfkoja^ als!(tiin nyt maksaa; .oioäu^et^tu^y^^^^ keammiksi' j ä : &eskeU^ .ilpieistä. hy-: vinvointia' j a parannuksia torventoi-totus, kutsuen luokkasotarintamalle, kuului epäselvältä' j a näytti epätodelliselta i y^. Tämä oli sinä aikakautena, jolloin liberalismi/"vallitsi; liohjajoukkojen käsityksissä. Heillä ei ollut ..äänioikeutta j a valinta- e l i . äänioikeuden laajennetuksi tultua V. 1867^ ainoastaan pieni vähemmistö voi äänioikeuttaan käyttää: r Uniot .pyrkivät parannuksia aikaasaamaan yhteisetuja (colleciiive bargaining) ajamalla. Ankara kriisi^ j o t a seurasi laajalle; ulottuva vtyöttömyys ja laillinen hdykk|ys unionismin kinvppuun^.vas-, t a muutti koko olosuhteet, :se nostattaen uudet voimat ja--uudet f tek i j ä , mikä näin pUea teki .välttämättömäksi järjestyneen poliittisen itsenäisyysvaatimuksen.: työväenliikkeen- ialholta.: Häiritsemätön laa-jenemisikausi oli, sivuutett^iv Uudet tiibtantovoimat e^vät • ulosi^ä^dieir tä samoille markkinoille. '. Taloudellinen • j a poliittinen .epävakaisuus-kausi on alkaiiut-ja seU R u k a n a uur destaan eloon heräsivät luokkakysyr mykset, jotka' olivat vuosisadan kaikissa -varhaisenunissa taisteluissa niin räikeänä esiintyneet ' S o t a - 'VV.' \1914—18' ei sainkaan näitä' kysymyksiä ^ lakaissut^ pois; vaan nostatti niitä vajaeir-työläiset Työv^npuorueeseeh; samalla aikaa kun : sodan jäUkeinen aikakausi on -vlenj^" asiaa' yhä kauemmaksi. Se iv ole yksinomaan selvittänyt työ.; Iäisille sitä s e i k W niiten" kokonaan riittämätöntä on Jättää politiiikkanaa liberaali- ja " tory-puolueitten. ajettavaksi, mutta onpa herättänyt- vielä -jyrkemmän, kysymylksen:: Työvä-enpuoQueen ' itsensä ' ' puhdistamisen porvariston sielntieteelliustä poliisi-miehistä. ' ^ ^ \" r;^ Yhdeksännentoista vuosisadan' loppupuolella ??alKnnut valltokumouk-sellinen i9"anjakso, mikä lopullisesti vapautti kapitalismin - viimeisistä feudalismin jätteistä, öli sitä aikaa, jolloin^ proletariaatti oQpi eijisimäi-sen. läksynsä Järliestäytymisessä J a luokkasodassa..^ ^Silloisen j a n y ] ^ - sen ajan. väljUä olleet vuodet ,oliyat raskaita vuosia, j o l l o i n työläiset i l man ^poliittista A n^ökantaa- rakensivat jotain ^onriÄj-^sellaistar josta he eivät olleet' s e l v i l j ^ Nyt uuden vaHankumoukseUisejgi ajan vaiheessa Britaanhan työväi^Uike on Jdehu-mistilassa, e L k ^ s e i l ^ exiää työväenpuolueen muodosta&i^edullisUUkBia; muttov. puhuu alisen/.puhdistamisesta näkemään ^öBisten' edut ja, vapar uttam&an sen Isäpitalistien kontrol- U s ^ Britinnian Työväenpuolueen synt y j a kehitys Wntähden lepää s y i ^ ^ lä työväen .liiokkataist^elujen.^ifsto-riassa. Ei se ole itsenäistä työväen luokkatoimmnan alkua, -mutta osa sitä 'edistystä,.jonka'avulla työl^- set takovat^ taisteluaseitaan lopuUi-sen ^ voiton saarvuttamisekri. Seuraavan k»tomnksen \toivwi-tekevän tämän selvSkd. - , Tilatkaa Vapaus, T*)- V5eri Toveritar ~ Eteen-päin,^! ftro5iies ja Punik- M! tealkaa ainoaa-; taan selviä, luoldcatais-telun kamialla olevia sanomalehtiä.- No. 12 Toreoixn Doiisia «*ot mmpdxm^Mn» tuossa m i a ^ Järjestymättömän työläiseni. «äIaisMi7 yhdelle vuoteeHe nnS^" jotica ehrät valkoisen kunnan konsulin ajatuksen m ^ «oveUu yhdeHe. paikkakunnalleiZ koska han on^ sanonut, e t t ä^ joti^ tietävät ku Juvani ^ toisessa sdUnseen j o u k i o o T^ to punaiset voi syyttää rehellisten työlasten kä«dmiin pikku ^ koihin syylliseksi, kutea henkeäni menettämiseen. Joka oU hyvin ^ päiväinen aäa v. 1918, mntta nrt muuttunut jo vähän pelottava»! ' nudcai/niiHekin jotka ovat tolhin Tflcoksiln syypäitä, j a akti herra konsuli onkin julistuksessaan sanonut, että on parempi Suomesta tuleville -sanottuihin rikoksiin «yyj. • listfti.mennä vaikka seUaisiUe pai-koille, joissa on toiskielirii Noin asiallisesti Icatsottuna tämä öli jär-kevä ajatus siksi, ettei siinä aiaa^ k a a n k i f n menee toiskielisten jouk- Itopn satu petfpaanartksi s e i s t a, j o k a on vaikka sattunut kuridstde-maan sitä. tihutyötä, jota sanottu raukka on ollut suorittamassa- va- i laistessaan kotimaansa rakasta kan-saa. Nyt--tuon"/ukon majatalossa oft " käynyt nifn hassusti, ctfe''jmnikki ^ önjdotunut ntskkuttaän joitäiun ö i l '' l a "-lafitariejj 'kanssa" samalla: Vuo- ' teelB;,mut£a= "fiaju 'kun on^tietystf syöpynyt- Jö''punikin n^ÄäSn 'niin-syvään, että* se haistimillaan voi tehdä havainnon. ^Niuipä teki sanottu punikkikin valituksen majatalon • herruHeen, kysyen mitä hän aikoo / tuon lahtarin Icanssa tdhda, jota hän ms^fuuttaa samalla »uo-teella, ilmaisten että tutikiskdiQ'en perusteella ^ toteavat ' o l i o n siksi. Ul^on vastaus oli hyvin lyhyt ja selvä, • «Minä- en -tee mitään. Se ' kun niaksaa vuokran, kuten kaik- * ki toisetkin, j a se,; on minulle aivan sama keltä sen saan>. Nyt nyt sen kuulitte, punikit. Nyt alleriiraajakin jo tietää kutlw. valloittaa Toronton jäi5*€8tynejdien työläisten tdon., • Ja kyllä kai:'sea nyt jokainen tietää ilman sanomattakm, jä myöskin tie- ' tää jokainen piunikki miten välttyy niddkumasta vlahtarin kanssa sam^- l a ' vuoteella, * . iSamalla matkalla kulkiessani sain , myöskin: vastata useihin mintdle . '-teTityihta kyselyihirf-. Miksi ST tällä'"' paikkakunnalla löydy yhtään sd-laistdrruoka- j a asuntoHaitosta,.jon- . ka työläil^et: noin ' niinkuin omistaisivat yhteisesti. Selitin i c ^ j e ni mukaan ja paikkakunnan . tapoja , jonkunverran tuntevana, että sei-• lainen ei ole tähän asti ottanut kä-velläkseen täällä muuta kuin jonkun. • aikaa; mutta: samassa kehotin kyse» liijoitä; hetimiten kun aJassa ja var roissa; on 1 varaa, alkamaan s^aisen yrityksen taasen uudelleen, ja , vak u u t i n ; että paikkakunnan järjestyneiltä suomalaisilta ainakin saa koko voimakasta tuikea, j a i turvaa. K e - ^ hoitin heitä, jotka* ovat vafkeitakin asioita/tottuneet perille viemään. Ottamaan alqtteen jossakin sopivassa tilaisuudessa,,osaston huoneustol- . la.^ Olisi seijnetkaa nähdä jos vieläkin ,ni>usisiosuusruokal8 j a Banaöa. osuhskoti V yhdistämään Toronton yksin ^äviä miehiä ja naisia yhteiseen ;konnnuuniin. ;Myöskin pitivät hyvin Tiuonona, että/ i ^ paikkakun-n ^ l a olevat 'suomalaiset ruokatalo;- "jen pitäjät eivät edes ilmoita lehdessämme. Vapaudessa, liikettään Juuri nimeksikään. Kertoivat sanottuja Hikkeitä löytyvän puolisen tusinaa J a yhden ilmottavan. Minä en voinut' 'asiaan sanoa juuri muuta kuin kehoitm heitä, järjestyneitä työläisiä, pitämään siitä huolen, silla >elvää on, että suurin vaikutus on''heiUä, liikkeiden kuluttajills. Puolestani' lupaan Vapauden liikkeen asiamiearia- kehottaa kyselemään asianomaisilta ilmoitusU lehteen, sillä voi-oUa niiökin, ettei asiamiehet ole kiireenään huomanneet kysästäkaän. ^ \i lÄmeeSseni näin nsoissa alakau-pungiHa\> leviissa majataloissa, n i i - , den rappusilla j a yinpäristössä kyi»- meniä vasta Suomesta tulleita työ-läistovereite ja joAossa ^seilaisa-kin, j o t i a eivät vielä oUenkaan .ole, käyneet suomalaisten järjestyneiden työläistä önnstajajaHa huoneustoUa» ; buöKnuitta snta etta osaston jäse-nistö lakkaamatta tiedottaa, että be ovat tervetulTeita osaston huonens-ton iarjoomim suojiin, lukemaan n» t a sanomalehtiä, j o i b i osaston I Ä O - : tupaan on tilattu, joiden kautta saa tietoonsa j»jestyneiden työläisten toiminnan' kaSessa laajuudessaan tässä maassa, j « nyt k u n on ylein«» t j t e m y y s vallalla nun tässä ton mtoonhec ssa" nmussiHn kaupungissa, joten tyonetsnltäänSäan ei tarntse kuluttaa' paQon aSaansa, joten siitäkin puolen onedunistakrftoontna aina imivittiini'osaston huoneustoi-l e , joka <fa paSöiP ByödyffiseöilSa UM *1 mmmmm mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 26, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-01-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240126 |
Description
Title | 1924-01-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Laqantahtia. tanunflqmn 26 p, — Sat Jan. 26
K A P A U S /
^ SaOnnMt. OnU jok» tiistei. torstaS |t Uuntet-JOtsL
' - Vjutaten. ToimltoMpalatoen
i i i
p i i
' t b e «nly o t p m of F i n n i i b W o r k e i i inCajULis. PoJt
l U M in Sn&varf» O n t . erery Toesday; Tbortday and
~ AavertSA« rates 40e per eoL Sseh.' Hlahnoä ehani;e
•^tofäU^e insertion 75e, IMseoont i>n jtaacUn^ advertise'
' i » e n t ^ l« t h e best adrertisinK inedioni among
4. ^^e* f l n n i s h P e o p l e f s Canada,
Vapauden Icoattorf j a toiraitna o n : Liberty Bnildinx
ilionie S t . Pnbdin 1088. Portiosote: Box <9.>Sadbary.
•Ont
. THiAUdBINNAT:
C a n a d a a n y b i yk. |4.00.pnoIrTk. 9ZJZS, kolme kk.
•1.60 J» ykti kk7 75e.
Tfcdyavaltoibitt j a Suomeen, yksi vk. $5.50. po'o4 vk,
tS.OO Ja kolnie kk.H.75. , ^
, Tilauksia. J o i U ei si;orsa raha. el-tolia l i b e t t l m S I n.
paitai aädaniesten jottla on takaukset
nmftashints kerrao J julalstjiista' ilmotuksLsta 40e
palstatoumalta. Suurista iitnptoksista s e k i flmotnkslsta.
Joiden tekstiä el Joka kerta muuteta; annetaan tuntuva
alennus. KuoIoilmotukMt t2.00 kerta Ja 60c lisää jokai.
' i d t a muistovärsFlt&r Nim^nnraalosilmotakset 60e' kettä,
$1.00 kolme . kertfa.., Avij>eroilmotnkset $2f.OO kerta,
18.00 ka&sllcertaa: S^yntymäilmotukset |1»00 kerta. H a -
lutaanHeto. j » osoteilmotnkset SOe kerta, |1.00 kolme
kertaa; JilaplMdlmotnksista' pitää raka seurata »olcana.
Jos ette milloin Uihjtrfa saa vastausta ensimaiseen
kIrJeeBeenne. kir.r?tt;{l(aa;uuJeneen llrkkeenboitajar pert
aoonalllseUa'nimellä. - ' ^ ,
' . J . V. K%.VNM.«TO MikkeenkAlUja;
T{i«taln lehtcpn aijotut ilmotukset pitää olla kont*
toHf^fi lflr»^ritHi?ra/'tnr»taln''lebteen tli«ta^^ lanan*
ls'n tp.ifi-ffl to>-jitR'na kello 3. , " : >•<"
^xaaätAsh osittain^: oikeaasa,- silli lumea^ Isansa qli
tiHBrffftiiifn;taYm? riiqV*»fi'i^tinttetty yissm ludcan aate>
Lapstuu', ja nupruusvtiodet* . " >f ;
"Taimoläuaai }A 1^ aina vaziuusimmasta
lapsuudestaan oli Lenin paras oppii» Idmnaasin kai'
kiila Ittoknia.' Han oli koko kouloaSönsaesikuvalU/
nen oppilas faylioppilastutk^ossa vuonna 1887 aar
han kalkissa aineissa korkeimman arvosanan. Tunin
vu0ksr'sai'iian«8rvoi8impana» kaikista oppilaista jknl'
tamitalin. lama oli ve^ialiisissa kouluissa korkein ar-.
vonpeotua ja oli een säavnttamisessa,suuret vaikeudet,
ailla IS^lnvulIa ^ pahin taantumuskausi Venäjällä
- r -oH opettajain kansanvalitusministerin ninienemai«
sesta B i a a r a y k i ^ tdtava kaiUtensa estääkseen qppi^
laita-auorittainuta liduijaan j a . ylioppilastutkintoaan.
I s " /
Rejpitfc^4Q9t^the.'Post!40fjCiee Department. Ottawa,
amvvaarauisina-aindcsina. Mita ju!blallisimmaasa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-01-26-02