Vapaus, January 26, 1924

              Laqantahtia. tanunflqmn 26 p, — Sat Jan. 26
K A P A U S /
^ SaOnnMt. OnU jok» tiistei. torstaS |t Uuntet-JOtsL
' - Vjutaten. ToimltoMpalatoen
i i i
p i i
' t b e «nly o t p m of F i n n i i b W o r k e i i inCajULis. PoJt
l U M in Sn&varf» O n t . erery Toesday; Tbortday and
~ AavertSA« rates 40e per eoL Sseh.' Hlahnoä ehani;e
•^tofäU^e insertion 75e, IMseoont i>n jtaacUn^ advertise'
' i » e n t ^ l« t h e best adrertisinK inedioni among
4. ^^e* f l n n i s h P e o p l e f s Canada,
Vapauden Icoattorf j a toiraitna o n : Liberty Bnildinx
ilionie S t . Pnbdin 1088. Portiosote: Box <9.>Sadbary.
•Ont
. THiAUdBINNAT:
C a n a d a a n y b i yk. |4.00.pnoIrTk. 9ZJZS, kolme kk.
•1.60 J» ykti kk7 75e.
Tfcdyavaltoibitt j a Suomeen, yksi vk. $5.50. po'o4 vk,
tS.OO Ja kolnie kk.H.75. , ^
, Tilauksia. J o i U ei si;orsa raha. el-tolia l i b e t t l m S I n.
paitai aädaniesten jottla on takaukset
nmftashints kerrao J julalstjiista' ilmotuksLsta 40e
palstatoumalta. Suurista iitnptoksista s e k i flmotnkslsta.
Joiden tekstiä el Joka kerta muuteta; annetaan tuntuva
alennus. KuoIoilmotukMt t2.00 kerta Ja 60c lisää jokai.
' i d t a muistovärsFlt&r Nim^nnraalosilmotakset 60e' kettä,
$1.00 kolme . kertfa.., Avij>eroilmotnkset $2f.OO kerta,
18.00 ka&sllcertaa: S^yntymäilmotukset |1»00 kerta. H a -
lutaanHeto. j » osoteilmotnkset SOe kerta, |1.00 kolme
kertaa; JilaplMdlmotnksista' pitää raka seurata »olcana.
Jos ette milloin Uihjtrfa saa vastausta ensimaiseen
kIrJeeBeenne. kir.r?tt;{l(aa;uuJeneen llrkkeenboitajar pert
aoonalllseUa'nimellä. - ' ^ ,
' . J . V. K%.VNM.«TO MikkeenkAlUja;
T{i«taln lehtcpn aijotut ilmotukset pitää olla kont*
toHf^fi lflr»^ritHi?ra/'tnr»taln''lebteen tli«ta^^ lanan*
ls'n tp.ifi-ffl to>-jitR'na kello 3. , " : >•<"
^xaaätAsh osittain^: oikeaasa,- silli lumea^ Isansa qli
tiHBrffftiiifn;taYm? riiqV*»fi'i^tinttetty yissm ludcan aate>
Lapstuu', ja nupruusvtiodet* . " >f ;
"Taimoläuaai }A 1^ aina vaziuusimmasta
lapsuudestaan oli Lenin paras oppii» Idmnaasin kai'
kiila Ittoknia.' Han oli koko kouloaSönsaesikuvalU/
nen oppilas faylioppilastutk^ossa vuonna 1887 aar
han kalkissa aineissa korkeimman arvosanan. Tunin
vu0ksr'sai'iian«8rvoi8impana» kaikista oppilaista jknl'
tamitalin. lama oli ve^ialiisissa kouluissa korkein ar-.
vonpeotua ja oli een säavnttamisessa,suuret vaikeudet,
ailla IS^lnvulIa ^ pahin taantumuskausi Venäjällä
- r -oH opettajain kansanvalitusministerin ninienemai«
sesta B i a a r a y k i ^ tdtava kaiUtensa estääkseen qppi^
laita-auorittainuta liduijaan j a . ylioppilastutkintoaan.
I s " /
Rejpitfc^4Q9t^the.'Post!40fjCiee Department. Ottawa,
amvvaarauisina-aindcsina. Mita ju!blallisimmaasa<aani'
lajissa ylisti kimnaasin opett«$aneuvosto nuoita j|:eni^
niä Iianen erinomaisen käyttäytymisensä, ui^eruu|j^a^
tarkkaavaisuutensa^' ja:; loistavain tietojenaa^johdosta
kaikissa' aindssa,'minkä' Iisaksi osötettiin Banen eri*
koista kiintymystään klassillisiin kieliin.
Ei ole vailla eräänlaista mielenkiintoa, että Simbirsr
kin kimnaasin' reliitdrina oli näftinaikoUiin K e r i i n
iaJk' saman Kerenskin, joka p i i Venäjän väliaikaisen
hallitMks^ jolidossa siihen asti, kun .valta marraskuin
vallankumouksttsa joutui kansankomissaarioiden neu.
voslolle; i b i i ^ jojossa»oli Unin.^,K««^ isän oU
vaikeata löytää kyllin ylistäviä sanoja Leninistä 1887,
kun sen sijaan hänen |>oikansa 30, vuotta myoh^m-min
antoi käskyn -Leninin•'vangitsemisesta..
f^0>^i l^i^^al^niin 1onnktomuu8.\Jfänen van-
|iin",veljen»ä, harvinaj»«a.ilal9ifka» 3aVwidJi^tayä 21-
vuöu'as nuorukainen, joka, opiskeli Pietarin ^opistos..
sa^pr^ineltiin suunnitellunn^uiliayrityl^ johdosta
Alctoande^ IH Vastaan, mi^äpiti suoritettanian jnaa-liskuuri
"1 päiväbä. 1887, mutta-aaaUin 'eraan^ provo^
kaattorin avulla ehkäistyksi, Vc(j?n traagilUnen koh-i
llilojeki varsin voimakkaan yaikutuk#?jii.Leriinun, jrfta
piti vanhempaa veljeään sjiurena auktorjieettina. yaif-ka
.Aleksander lljitsh piti terroria ainoapa tehofcj
kaana;keinonavtaWumus^ vastaan'^^^^^^^ a 188(>
luvulla, oli h^^^
laiseen kirjallisuuteen J j a oli jo aillöin poliiuiselta ja
yhteiskunnalliselta. käsitykseltään sosialidemokraatti.
Hän se juuri ensi kerran antoi Leninille Marxin «Pää^
oman», ja muutamia. kuukauslla ennen^ kuolenj^apja
kertoi han nuorenamalle veljell^n öiar^isi|pii<<'j*"ja Mar^
xin teoksista. Aleksander Iljitsh^.j^^/^en toverinsa
muodostivat, n.8.,. niveleen ..y^liain yenälaisten' vallan-ku^
iöuksellisten «kansaiittditoisten» ~ ja vallanku.
moiikselluten marxilaisten eli sosialidemokraattiei} va-iillä.
, ^ ;
«aiit__._. „ .
/ ; ' : rto^^^^iiÄ^ol^änUnkayonT^^ -^Venäi
' jäatyolfUset jä l^ntomjlehct pvat" menettäneet parhaan,
if&^^ytiseoM. iJKoko inaailman'Vallan|c»mioi*8«}liinen koy-
|;|'^£lx8li8to/QnJuidoltanu!; uljaan lipun, kantajansa. ?Suui
^ ^ ^ l e n C ajattelijan ja taistelijan, marxilaisen l^reetikon,
ja vallanktunöukseltisen soturin IpistjEtva^.tpifetsopna' on
t' \\apwi0^^^ inutlistavät yältaisar voito)
i0t^^ jo itset'tilaisuudessa - häkemSan.' Hänen hen-
^''Icensa sammut, isiaailmatt «äisfanäiäen ko||^äI»toiy tasa-vallan
helmassa, johon ^4 oli tiin kiihk^U^iklvoinyt
l ^ ^ ^ ^ i ja ]oka »yt seisoQT jyvän kaipauksin tuntein-koko maa-
^^ilQuual kumoukseUisen* koyhaIi8ilon'kera kumartuneena
1^ tMbaneii, paariensa aätesafu^^tVe ||Yol(ita^joukot^ joi^n
|i!l;,Akahleidten ,iirvottamittksL Letf&r^^ jpathalinmaii elin-l^
l^^VvpUnansa> ja .vieläpä hienkensäkih^ndirannut^ ovat nyt
^''^ 'kantava ja,«aatti^Va uljaan cisiyiaistelqan^tomut liäudail
> Teemme'tääsä pikapiirtein selvää manalle menneen
suuren toverimme' elämänvaiheista Lenitoin taisteluto-^
mm^( 'Veritt Smirooffii^ mukaan.^
i5
Leiuain tdkujltera. ' . •
Nikolai Leninin yoikea nimi oli, kuten tunnettua;
yiadimir I l j i ^ tHjanovl Lenin oli,hänen vallankumo-
'tdcsellinen ja kirjdltiKnv sat
^ Lei^a-vifran mukaan, ininka ,_varreUa Siperiassa han
; \ asui karkotettuna. Lenin .syntyi huhtikuun 1(^ päivänä
Sim^irskissä; Hänen isänsä
t^a Nikolajevitsh Uljanov kuoli ,1886 — oli ensin
;:)^4ipnni^8siopettaja matemati&assa ja fysiikassa ja lo-m
,puksl Jkansäkoulujen tatkastsija Simhirskm kuveme-iijmnitissa-
Luonteeltaan ja tavoiltaan denKMcraatina oli
I{liän kaittänvalistuksen johtajana mainitussa, kUvera^;
'^i^t^sä erittäin pidetty. Joissakin L(»ninin-elamakerr
|^"*5i^i99a on sanotfu, että^ hänen isäns» olisi o%t talon-a's'
'"poikot .toisissa taas, että hän' oli iudelisia. J^Iolemmat
1^ ilmotukset ovat väärät Hänen < esivanhempansa kuu-loivat
pikkuporvareiiin,^ mikä oli suoraktaanVviralU-r
nen sääty .fsaiislisella Venäjänä. ^ Elämäkerran kirjot-j
^Itaja, jofca^^on^lsanonu^ että Lenin polveutiir «köyhistä
>^Ja yksinkertaisista"vari|iemmistV on siis oikeassa. Toi-
% eelte puolen ovat ne, jotka ovat väittäneet Leniniä aale-r,
i *' 1 ' Yiiop^iläsvaddel f^^l'
Suoritetun jMmna^ikjurssin jälkeen liittyi Leniu; j^k>
syliä 1887 Kasanin yliopistoi^. JIainopUIiseen dedekuii-taan,-
koska ^ääk^piinkienvylb^
hänelle terroristiselta teosta telotetun ,t|^niulon yeijehä.
Lininin oleskelu' yliopistossa kävi. lyhytaikaiseksi.
Jo muutamien kuukausien perästä — joulukuussa^ 1887
— erotel^iin^ hän eräiden nmiden .ylioppilddeiif/^ken
oqanotcTn jdhdosta-ylioppiI«i^iikke<»^en ja<kai|bie^^
eHiä8j4n kasanilaiseen Ipylään. Vasta ^neljä tuotta
myöhemmin — 1891 — elihän lilaisuudeski J^ietann
)fliopisto8sa suorittamaan;>n.6i^^:y^
vutti lainppillisen,d^loomin. XäK
nu8Uuttana;:8uoritHvhän
jff-pnefatyi^ samaah:];aikajGm^^uurtaja^
siin ja marxilaiseen kirjallisuuteen^ < . r--
' Vuosina |8^7--a893 ole^eli hän paaa/ii|^iSa
marassa' ja oshi myoa, ' Max( oli sMkma^^^^^^
lankuMouksellisissa. >. yliop
1893^ vräiiden toisten toverien :kanssa^'y^
mäi^marxilaisen. ryhmän.Samarassa., : J t^.- V
" Leniniä ei houkutellut hänelle avautunut lamo^ijU-nen
ala. Hänehä oli myöhemmin .^tapana humoristi-iin
piii^ein kertoa niistä muutamista päivistä^ joina han
harjotti asianajajan anunattii|. Syksyllä 1893 muutti
fian Pietariin, ja o|aiistautui-;,S(okonaan ;vaUanltumodk>
selliselld toiminnalle.'. ^TjUta vuodelta ofi^^Äyo» hänen
liäudail' räsimäinen mandstinen teoksensa, jonka han oli kir»
jottähut Samarassa. .
Pietarila liittyi Lenin sosialidemoVaattien 8alai>
seen Ypropa^wdakerhoon,i^^:«^
keskuär)4imaan». Hän johti välittSmästi «tyoväeilker-hoasättamassa
» ja muodosti toveriensa i-kanssa «Työ­väen
keskusI»rhon»,>|onka varsinainen johtaja
^ KeväälUT 1895 onnistui Lemn lopiikal madntät^aan
ulkomaille, missä han -T;^ Sveitsissä —iJouiui4kosk(?*i
tuksiin e Venäjän :80siairdemokratian perustajan,
iiovin, ja: tämi^ hen^eididmolaisten; l^^pelr^
sulttshin V kanssa^ jotka. 1883 mdod<^v<it ^ G ^ i ^ < ^
ensimmäisen T venäläisen .'sosialidemolartot^^^
«Tyon^vapautu^v :^AiMsenunill«r y i ^ o|l^]|nän
«poliittisestisepähikettävana henkilönä» Idelletty'mat-kustaxoasta
:ulkomailW ^ ' "|
Lenin patasi 1895 takasin Pietauin.-^organisoUv^i^
ulkomailla painetun 'tallankumoidcsellisen^^.k^
den-kuIjetuben;Venäjälle.~lleti täman^ jalkc^^mi^
dosti Lenin Pietarissa äskeltam kuolleen inen^ffälkJ
Martovin y. m. kanssa-«Taisteluliiton^ työväenluokan
vapauttamiseksi». Tällaisia liittoja, jotka merkitsivät
siirtynusä ^1880~1890-luvun pienisS soMÖfifeo^^
kraattisista propagandakerhoislafjoukkotoimintiEiah^t^
Iäisten ke^uudessa,kdiit^ vuosina 18^r;^1897 usei&j
sa Venlan -teollisuuskeskuksissa,^ kuten "li8^o&k#i^^
Kievissä, Harkovissa
(Ja&oa seuraavdhi: d v o l ^
K8i>KaIiai9in kehitys itse 'hävittää
fksltyisoinistnksen pcAJan Ja luo
yhteiskunnallisen ojnistnksen- -perus­teet
v^ämän .on Marxin Ja Engel­sin
tutlalpos kapitalismista o ^ i ^
n u t
' }Hiid(nin cPäSomatt> neljännessä
osassa psoitetaan j a teoksessaf cSo-ilstdn
Ja qporvariston välisenä risti-rutsna.
. - ^ ' '
«AHcol ihaeta «naiinaa y^eUkun-nalKseasa:
tuobumossa ja ss sai yiSSi
valtaTumnan laaJnudenJ Hofeta pää-ase.
miQä kspitslist&ien ^ o t a n t o t a^
pa lisäsi t ä ^ ^ n a ^ ^
jyrkkä vastÄohta: Txmi^sAo jäijes-tetäin
yhteiskunnalKscstr.jokaisessa
yksityisessä työpajassa. vlSUä kei.
noQi i e k t i i n Ioi>pn~vaidiasta rauhal­lisesta
tasapainotilasta. Jfissä se
si» ei porvaristo voinut muodostaa
aikaisempia tuotantovälineitä sovel-tuyiksi
joykyalkaisim suorcmmoisiin
^i^gtantoyoimlin muuttatnatta niitä
ylifst^yisteA ^ihmisten henkll&kohtai-sista
tuotantovälineistä yhteiskun­nan
.tarjieen mukalsikai tuotanto-,
välineiksi. Joita voikäyttää: ainoas­taan
kokonainen ryhmä ihmisiä yh-/
d^ssä.' '
/«Rukin. ;^nga/qiuiden Ja käsiva­saran
sijaan tulivat kebmukoneet,
koneelliset ty&booneitten sijaan tu­livat
satojen Ja ^ahansien ybteistol-mintaa
varten Rakennetut tehtaat
Ja samaan aikaap ^kuln tnotantoyä-
Ijpeet ^muuttui mySskiii itse tnotan-
|^0j;„;^!k8Hyi8istä ' 'toimlntamuo^ista
^ j i ^ ^ n n n a l l i s i k s i toimintamuodMik-
^'r » I ^ O I Q 'kuin ntySskin toote^mäuti^'
tui''yksityisen tuotteesta, ybtelkkub-.
nalliseksi .(^yhteistuotteeksi;- ? ; l a i i k a .
kaiiga;, metallltavära, Joka "nyt saa­pui
tehtaastani o l i 'monien tySlälsteny
Joiden käsien kautta sen piti kul-!
kea ' iuUaiueen Valmiiksi, yhteistä
tuotetta, , E l kukaan yksifs voinut
enääi-fAnoa: sen olen minä tehnyt;
se on nilnun tuotettanl
«Sellaisen: tavaratuotannon .aika­na/
mikä vallitsi keskiaikana, ei voi­nut
'edes t u l l a - kysymykseenkään; s i -
täi kelle^tySn^tuotteiden pitäisi kuu­lua.
Yksityfnen^; tuottaja oK sään-nSllisesti
itse vdmistaqut., tuotteen­sa
omilla' työvälineinään Ja omal-;
l a tai perheensä käsityöllä, upeasti
my8skin'''itse Thankkimistaan:. raaka-alnelsta.
SeUaisen'>tuöttaJan ei edes
tÄrWnnut sanoa tuotteita omikseen^
ne' kuuluivat ^-hänelle itsestään.
Omistusoikeus tuotteisiini riippui
siis ^omasta tySstä/ » s e sielläkin,
missä'^oli käyfetiy vierasta apuä^
oli tämä ,Valn sivuäda, Ja siitä'1malcf
settiin v p i ^ - p a l k l u i a .:fl^ mttu-'
t a byvitysta, ammottioppilas tai<ki-i^
lli. ei i y S ^ n n e l l y t niinkään '^lal-
Jon ravinnon j a palkan edestä kun
<>j)piakseen ammatin . J a ^tullakseen
Vuorostaan itse^^mestarik^.^ , - • ^
«mutta sitten tuli tuotantoräli-ncitten-
kesldttyminen suuriin ty5r
pajoihin Ja tehtaisiin'ja aiten ta-ptlhtui
''tuo|»ntovSlineitten^^'i m
mineif yhteiskunnallisiksi""tnotanto-^^
Välineiksi. ^ Mutta näiia^ ybtelskun-naUikia
käytettiin .edelleen ikään-kuiii
ne olisivat oUeet .yksityisiä tuo--
tantotväUneitä. <Tähän'asti oli^tyS-Välineitten-
omistäJa'^'m^
teet koska (ne: säännöllisesti olivat
häneh omaa työtääif,' koska vieraan
työvoiman käyttö oU vain poikkeus.
N y t tahtoi tuotantovälineitten, ojjiis-taja
edelleen pitää 'omanaan tuot­teen^
vaikka se ei '^'enaä ollutkaan
%äneh 'ii^otetlaan, vaan yksinomaan
toisen '<ey&ntulosta. * Siten ~^eiv tuottei­ta
enäär saanut se,-jaka*'käyttl tu<^
tantovälh^Oitä'.^ Ja-^ todenisundessa
valmtit( ' tuotteet, \ jyaon sitävastoin'
kivpitä||isti;
«Tuotantovälineet ^ a , tuotanto "^oli;
vat Oleellisesti t u l l e ^ jyhteiskq^J^lr;
lisiksi. Mutta me olemm^ säilyttä-neet
omistusmuodon, jonka edelly­tyksenä
oli henkUökolftainen' yk^-
haaraan; siellä se e l enää sietänyt
mitään vuihempla työtapoja rinnal­laan.
Missä se pään k2aiteonisuut<
nakka^minaksi, hävitti se kä-siteollisnoden.
: Työtantereesta tu-
^ taisteltdcenittä;' Suurefc- maantie-teeUiset
löytöreticet j a q i i t | seuran­nut
siirtomaapolitiikka; laajentaa
suuressa määrin myyntla}netta Ja
Jouduttaa kMteonisnnden. muutta-,
mistä - tehdasmaiselcn'. /työnteokri.
T^dstelu T e i 'syntynyt vain saman
paikan ^.eri tuottajien' välillä; .paikal­liset
taistdut kasvoivat kansallisik­si
17 meh Ja I S i i ^ n vnosisadan
kauppasodScsi. (Ja vielä 'jättfläis-mäisemmäksi
r s o d d ^ i 119.14—1918
Tolm.) Tämä. yhteiskunnallinen
tutoantoanarkia yhä enemmän muut
taa ihmisten suurimcman. .oean prole­taareiksi..
Ja'tämä proletaarijouUco
t a a s ' l o p u l t a tulee-tekemään lopun
tästä tuotantoanarkiasta. , >
Teollisuuden ^ nousuaika ^äa-rimmäiseen^^
issti kehotettumev: kxf^
teineen,': li^otSbfneen samoinkuin;^ it^-
%p . romahdiiskin; j o k a ' rauni^t^b
suuret teollisuuslaitokset,; .'It johtaa
siihen; tuotantovälineitten. yhteis-kunnallistuttamismuotoon,
jonka ta­paamme
erilaatuisissa osakeyhtiöis­sä.
- '«
«ErääUä kehitysasteella, ei tämä
muoto enää riitäj Kaikki saman
maan^ saman teollisuusalan ^ suur­tuottajat
yhdistyvät «kartelliksi»
tasottaakseen tuotantoa. Ke mää­räävät
tuotteiden valmistusmäärän,
jakavat sen 'keskenään : j a pakot^-
vat sen myyntihinnan, vallitsevaksi)
Jonka ne, itse oyat määränneet
Mutta 'kun: rsellaiset; kartellit usein
pulakausina.; ^jättävät, toisensa pu­lkan*
syntyy, pyrkimys vieläkin kes-kitetynipään
i' sosialisoimiseen: koka
teollisuusala muodostetaan - suun-nattomdcsi
i osakeyhtiksi^ trustikst.
Kilpailu - (korvataan yhden pinoan
yhtiön .monopolilla koko maassa. :
taja itse sai työnsä tuotteet' j a toir
n^tti .-ne marUdnoitte.) Uusi "tuo­tantotapa
asetettiin'' vanhan ~ omal-suusmuodon
- aluseksi,'>axkka: se 6n
häVItiinyt sen edellytykset Tässä
vastakohdassa, •joka''antaa' uudelle
-tuottintotavalle sen'' kapit^istisek
luonteena ott j o a ^ t t d kaikldin ny­k
y a i k a ! ^ yhteiskunnallisiin' risti
^itoihhC^ Mitä enemmän uusi tuo­tantotapa
kaikilla aloilla ^ a kaikis­sa
kehittää valta-asemaansa nutä
enemmän: .sOloin - yknt^^uatantion
a s e m ^ merkitys kukistnoV sitä sel­vemmin:
astun myöskin - : p^
loon yhteiskunnailiseik. tuotannon ja
kapitalistisen omistnsnnodoB yh­teensovittamattomuus.
«Ammattikuntalaitos l^liuoldliti ; sii­tä,
että-se, ] o& täiiSiB: «Ii lasälli,
ypi. huomenna 'tD!la:mgstgriksi.iMnt^
t a - k a i l ^ tämä mxrattbii^nnn pian
kuin tuotantovälineet saSvat yhteis­kunnallisen
luonteen j a k e ^ t ^ -
vät kapitalistien -kä^in^ VaSäteOen
täydellistyi kapitalistien ^^haltuim
jontnneitten tnat^ntovälin^tten ja
mitään ' muuta : paitsi .työvoimansa
omislavien tuottajien toisistaan^ erot
tununen.^
» o n ja "bfiintälistisen ondstustavan
välinen, vastakohta esiintyy köyhä-
)Awm Työvä-eopuoliieeii
synty
ja kellityn ^
, iKirj* J . T. . Murphy.^
Suom. K. P—-nen.
On olemassa erheellisiä käsityk­siä
monella taholla-Britannian työ­väenluokan
l astumisesta politiikkaan
ja~ Britannian työväeilpuolueen ^nier-kitsevästä
noususta. Britannian^ työ-vänipuolu^:,^
muodolliseati: o a l k o i ' v.
1{106 Ja siis? on olemassa vielä hen­kilöltä,
Sotka sen hyvin muistavat
päivämäärineen, : persoonallisuuksi­lleen.'
• /• . V ' „
.:Näh)^yään työläiset kietoutuneena
lH>eralismin pauloihin, V väittäfvät
tärpeelliscfksi työläisille' käydä tlbe-ralismm
'koulun -kautta työVäehlpuo.^
lueeseen. Mutta^ Britannian Työvä­enpuolueen
muodostaminen'' y.' 1:006
ei suinkaan T merkitse >Bri!annikn
työväenluokan politiikan' syntymistä;
yaan;:.hetdän'< uudesti havahtumistaan
jakautuu kolmeen^: eri riokakautee^
— '*vaIlanikumouavuos3ta viime ^viio-sisadan
aRcaea8a.^vuoteen 1849; uu­denaikaisen
ammattiunionismin vuo­siin,,
.omitnisena piirteenä - . v a l l i t en
Y ^ u t u s - |a.:Y8t5wyysseurojen muoi^
t o ; uudestaanherääminen iuokkap<^
Ktiikkaan : perustettaessa^: Työväen­puolue.
,
(Kahdieksastoista vuosisatä;'päättyy
Brittm^an ollessa keskellä \teoIlista
V^lankumoustttijaEuropaa tärisytä
täen^Banskan: vaUaidnmous,^^ n
Idireellä: nrärskasi feudalisntin^^^^^
kuja. Yhddc»stoi8ta: vuosisata alkaa
Europan sodaBa; täydellisesti luok-katietcnnen
^ t a t m i a n :^ hallitseva
luokka hermostuneena nousevan
proletariaatin voimair t a U a ; työvä­enluokka
ponnistdee ^urhoollisesti
Titkentaessaan ensmähta ammatfi-uniotaan
Jce^eDä mitä vSkivaltsiisp-t
a vjunoa j a aibdistusta. ^
•" 3t::;vjc-:: :jr-Xä>:Si^^^
Teollisen vallankumouksen 3a sor
dan kaksolsvoimat ajoivat masSty-
1 1 ^ työläinä kaupunkeaiin tullak­seen
a d i ä vuorote&en nieHyii^-tehr'
t a i ^ n tsä heitetyksi'fcadulle työt-t
o r n i l l e e n . - l^tds^bnmalHnen a^
Tuhrosi. mikä toi ettädaile suurim­man:
osan hiistä pulmista, - j o l ^ ' työ^
^toflceM^
kasotai;S**tä(:'|^
£(dirt8k<^undei^ näyj^
oTevän: tykkänagn- kesknstelan:iiiir
k^fuol^Ia: .Oleya^^pierna^^ |ä 'pysyi
MUaisena; ain« ^«iiartismin;5^^
inisee^ aaakka, j o U ^ '
oaan uudet olosn|iteet idkoiyat "val-'^
Hta^^ («C
sanoista : «Magna/Charta» — mui
sovdlutettiin Johonkin ieollisnuden l a i n e n Britannian perustuslaki, joi-i
l a -taattiin etuoikeudet ylimystölle;
Tarkottanee tässä aitä.aikaan - j o l -
loinEka kaui^akapitaliamin eduille
kävi välttämittömäkti hävittää se.
Suom. n n i s t ) < ^ ^
(Chartistit kansainvaltainen puo­lue
Englannissa, Joka' 8—S vnosi-kymmenellä
jotensakin rajusti vaa­ti
perustuslain muuttamista kansah-valtaiseen
suuntaaii Ja>työväen :tilan
parantamista. JyvätuHieh v lakkaut­tamisen
>>a teoQisnniden. virkistyniisen
kantta lannistui chartismi tuntuvas­t
i ; viimeinen kokous' Bocihdaleäsa
1875. — Toimit) '
Teollisuualkaipitalismi pääsi jäloS-.
l^en. Avautui Britannian;Jcapitali»:.
mille kommerslalismin^ laajennus-kausi
» Maaflman ^, maiMdnat olivat
avoinna sen, edesisä.^ E i ollut .vielä'
valmiina vaarallista kUpailijaa va^-
timaf^a y l i v a l ^ > j a < luokkasodan
jyrkkäpiirteisen > luonteen poisti libe_-
raMsi^l niflkeip» kjOsftnaan,;joka
sfiadan; al,ku^US^fiU&^'W^
esiintyi: _;:Ojkpi.to pjptlfkoja^ als!(tiin
nyt maksaa; .oioäu^et^tu^y^^^^
keammiksi' j ä : &eskeU^ .ilpieistä. hy-:
vinvointia' j a parannuksia torventoi-totus,
kutsuen luokkasotarintamalle,
kuului epäselvältä' j a näytti epäto­delliselta
i y^.
Tämä oli sinä aikakautena, jolloin
liberalismi/"vallitsi; liohjajoukkojen
käsityksissä. Heillä ei ollut ..ääni­oikeutta
j a valinta- e l i . äänioikeuden
laajennetuksi tultua V. 1867^ ainoas­taan
pieni vähemmistö voi äänioike­uttaan
käyttää: r Uniot .pyrkivät pa­rannuksia
aikaasaamaan yhteisetuja
(colleciiive bargaining) ajamalla.
Ankara kriisi^ j o t a seurasi laajalle;
ulottuva vtyöttömyys ja laillinen
hdykk|ys unionismin kinvppuun^.vas-,
t a muutti koko olosuhteet, :se nos­tattaen
uudet voimat ja--uudet f te­k
i j ä , mikä näin pUea teki .välttä­mättömäksi
järjestyneen poliittisen
itsenäisyysvaatimuksen.: työväenliik­keen-
ialholta.: Häiritsemätön laa-jenemisikausi
oli, sivuutett^iv Uudet
tiibtantovoimat e^vät • ulosi^ä^dieir
tä samoille markkinoille. '. Taloudel­linen
• j a poliittinen .epävakaisuus-kausi
on alkaiiut-ja seU R u k a n a uur
destaan eloon heräsivät luokkakysyr
mykset, jotka' olivat vuosisadan kai­kissa
-varhaisenunissa taisteluissa
niin räikeänä esiintyneet
' S o t a - 'VV.' \1914—18' ei sainkaan
näitä' kysymyksiä ^ lakaissut^ pois;
vaan nostatti niitä vajaeir-työläiset
Työv^npuorueeseeh; samalla aikaa
kun : sodan jäUkeinen aikakausi on
-vlenj^" asiaa' yhä kauemmaksi. Se
iv ole yksinomaan selvittänyt työ.;
Iäisille sitä s e i k W niiten" kokonaan
riittämätöntä on Jättää politiiikkanaa
liberaali- ja " tory-puolueitten. ajet­tavaksi,
mutta onpa herättänyt- vie­lä
-jyrkemmän, kysymylksen:: Työvä-enpuoQueen
' itsensä ' ' puhdistamisen
porvariston sielntieteelliustä poliisi-miehistä.
' ^ ^ \"
r;^ Yhdeksännentoista vuosisadan' lop­pupuolella
??alKnnut valltokumouk-sellinen
i9"anjakso, mikä lopullisesti
vapautti kapitalismin - viimeisistä
feudalismin jätteistä, öli sitä aikaa,
jolloin^ proletariaatti oQpi eijisimäi-sen.
läksynsä Järliestäytymisessä J a
luokkasodassa..^ ^Silloisen j a n y ] ^ -
sen ajan. väljUä olleet vuodet ,oliyat
raskaita vuosia, j o l l o i n työläiset i l ­man
^poliittista A n^ökantaa- raken­sivat
jotain ^onriÄj-^sellaistar josta
he eivät olleet' s e l v i l j ^ Nyt uuden
vaHankumoukseUisejgi ajan vaiheessa
Britaanhan työväi^Uike on Jdehu-mistilassa,
e L k ^ s e i l ^ exiää työväen­puolueen
muodosta&i^edullisUUkBia;
muttov. puhuu alisen/.puhdistamisesta
näkemään ^öBisten' edut ja, vapar
uttam&an sen Isäpitalistien kontrol-
U s ^
Britinnian Työväenpuolueen syn­t
y j a kehitys Wntähden lepää s y i ^ ^
lä työväen .liiokkataist^elujen.^ifsto-riassa.
Ei se ole itsenäistä työväen
luokkatoimmnan alkua, -mutta osa
sitä 'edistystä,.jonka'avulla työl^-
set takovat^ taisteluaseitaan lopuUi-sen
^ voiton saarvuttamisekri. Seu­raavan
k»tomnksen \toivwi-tekevän
tämän selvSkd. - ,
Tilatkaa Vapaus, T*)-
V5eri Toveritar ~ Eteen-päin,^!
ftro5iies ja Punik-
M! tealkaa ainoaa-;
taan selviä, luoldcatais-telun
kamialla olevia
sanomalehtiä.-
No. 12
Toreoixn Doiisia
«*ot mmpdxm^Mn» tuossa m i a ^
Järjestymättömän työläiseni.
«äIaisMi7 yhdelle vuoteeHe nnS^"
jotica ehrät valkoisen
kunnan konsulin ajatuksen m ^
«oveUu yhdeHe. paikkakunnalleiZ
koska han on^ sanonut, e t t ä^
joti^ tietävät ku Juvani
^ toisessa sdUnseen j o u k i o o T^
to punaiset voi syyttää rehellisten
työlasten kä«dmiin pikku ^
koihin syylliseksi, kutea henkeäni
menettämiseen. Joka oU hyvin ^
päiväinen aäa v. 1918, mntta nrt
muuttunut jo vähän pelottava»! '
nudcai/niiHekin jotka ovat
tolhin Tflcoksiln syypäitä, j a akti
herra konsuli onkin julistuksessaan
sanonut, että on parempi Suomesta
tuleville -sanottuihin rikoksiin «yyj. •
listfti.mennä vaikka seUaisiUe pai-koille,
joissa on toiskielirii Noin
asiallisesti Icatsottuna tämä öli jär-kevä
ajatus siksi, ettei siinä aiaa^
k a a n k i f n menee toiskielisten jouk-
Itopn satu petfpaanartksi s e i s t a,
j o k a on vaikka sattunut kuridstde-maan
sitä. tihutyötä, jota sanottu
raukka on ollut suorittamassa- va- i
laistessaan kotimaansa rakasta kan-saa.
Nyt--tuon"/ukon majatalossa oft "
käynyt nifn hassusti, ctfe''jmnikki ^
önjdotunut ntskkuttaän joitäiun ö i l ''
l a "-lafitariejj 'kanssa" samalla: Vuo- '
teelB;,mut£a= "fiaju 'kun on^tietystf
syöpynyt- Jö''punikin n^ÄäSn 'niin-syvään,
että* se haistimillaan voi
tehdä havainnon. ^Niuipä teki sa­nottu
punikkikin valituksen majata­lon
• herruHeen, kysyen mitä hän
aikoo / tuon lahtarin Icanssa tdhda,
jota hän ms^fuuttaa samalla »uo-teella,
ilmaisten että tutikiskdiQ'en
perusteella ^ toteavat ' o l i o n siksi.
Ul^on vastaus oli hyvin lyhyt ja
selvä, • «Minä- en -tee mitään. Se '
kun niaksaa vuokran, kuten kaik- *
ki toisetkin, j a se,; on minulle aivan
sama keltä sen saan>. Nyt nyt sen
kuulitte, punikit. Nyt alleriiraajakin
jo tietää kutlw. valloittaa Toron­ton
jäi5*€8tynejdien työläisten tdon., •
Ja kyllä kai:'sea nyt jokainen tietää
ilman sanomattakm, jä myöskin tie- '
tää jokainen piunikki miten välttyy
niddkumasta vlahtarin kanssa sam^-
l a ' vuoteella, *
. iSamalla matkalla kulkiessani sain ,
myöskin: vastata useihin mintdle .
'-teTityihta kyselyihirf-. Miksi ST tällä'"'
paikkakunnalla löydy yhtään sd-laistdrruoka-
j a asuntoHaitosta,.jon- .
ka työläil^et: noin ' niinkuin omistai­sivat
yhteisesti. Selitin i c ^ j e ni
mukaan ja paikkakunnan . tapoja ,
jonkunverran tuntevana, että sei-•
lainen ei ole tähän asti ottanut kä-velläkseen
täällä muuta kuin jonkun. •
aikaa; mutta: samassa kehotin kyse»
liijoitä; hetimiten kun aJassa ja var
roissa; on 1 varaa, alkamaan s^aisen
yrityksen taasen uudelleen, ja , va­k
u u t i n ; että paikkakunnan järjesty­neiltä
suomalaisilta ainakin saa ko­ko
voimakasta tuikea, j a i turvaa. K e - ^
hoitin heitä, jotka* ovat vafkeitakin
asioita/tottuneet perille viemään.
Ottamaan alqtteen jossakin sopivas­sa
tilaisuudessa,,osaston huoneustol- .
la.^ Olisi seijnetkaa nähdä jos vielä­kin
,ni>usisiosuusruokal8 j a Banaöa.
osuhskoti V yhdistämään Toronton
yksin ^äviä miehiä ja naisia yhtei­seen
;konnnuuniin. ;Myöskin pitivät
hyvin Tiuonona, että/ i ^ paikkakun-n
^ l a olevat 'suomalaiset ruokatalo;-
"jen pitäjät eivät edes ilmoita leh­dessämme.
Vapaudessa, liikettään
Juuri nimeksikään. Kertoivat sanot­tuja
Hikkeitä löytyvän puolisen tu­sinaa
J a yhden ilmottavan. Minä en
voinut' 'asiaan sanoa juuri muuta
kuin kehoitm heitä, järjestyneitä
työläisiä, pitämään siitä huolen, sil­la
>elvää on, että suurin vaikutus
on''heiUä, liikkeiden kuluttajills.
Puolestani' lupaan Vapauden liik­keen
asiamiearia- kehottaa kysele­mään
asianomaisilta ilmoitusU leh­teen,
sillä voi-oUa niiökin, ettei
asiamiehet ole kiireenään huoman­neet
kysästäkaän. ^ \i
lÄmeeSseni näin nsoissa alakau-pungiHa\>
leviissa majataloissa, n i i - ,
den rappusilla j a yinpäristössä kyi»-
meniä vasta Suomesta tulleita työ-läistovereite
ja joAossa ^seilaisa-kin,
j o t i a eivät vielä oUenkaan .ole,
käyneet suomalaisten järjestyneiden
työläistä önnstajajaHa huoneustoUa» ;
buöKnuitta snta etta osaston jäse-nistö
lakkaamatta tiedottaa, että be
ovat tervetulTeita osaston huonens-ton
iarjoomim suojiin, lukemaan n»
t a sanomalehtiä, j o i b i osaston I Ä O - :
tupaan on tilattu, joiden kautta saa
tietoonsa j»jestyneiden työläisten
toiminnan' kaSessa laajuudessaan
tässä maassa, j « nyt k u n on ylein«»
t j t e m y y s vallalla nun tässä ton
mtoonhec ssa" nmussiHn kaupungissa,
joten tyonetsnltäänSäan ei tarntse
kuluttaa' paQon aSaansa, joten sii­täkin
puolen onedunistakrftoontna
aina imivittiini'osaston huoneustoi-l
e , joka <fa paSöiP ByödyffiseöilSa
UM *1
mmmmm mm