1930-09-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Maanantaina, syysk. 15 p:nä— Mon., Sept 15 y A P A US turysu, Oct., kaiklcini, j^aiiui «aanuntai. ja m^iäi^ttjrioii juhUr-''*'''-' . . VAPACS ( U ( - « t T) I t e ^nly orcu: o( Fijini»b VoAer» in tUnaJ*. Hnblijied <Uily «l SoJi-ury, OaUrio. j l ^ | I}(»e<I «t tke Pcnt Office Ucptrtmcnt, OlUvx, <• •ccuoii CIJM cuttcr. ^ Geatr*! «dtertiung ratei, 75c per c « ! . inrb. Minijnuia chirse for »mgle iniertion, 75e. T i ' Vjgiilii' U the l>«t adtrrtijiiic Birdicm among ilir Finoiifa people in Canada. Toimita», konltori, kirjakauppa j» paino tinia»«a taIo«v» t lm Slrccfilla. Ponioaotc: Vapau», Box (f), SuJliury. Ont. PlUltllmct: Konttori lOM. — Toimitu. — Kirjakauppa 23«7W. JPhtnf: Offic».- (job >urfc. advcrl;«.Tarmii. f.c.) lOiS — Edilor 536W, — Bookatore 2387W. „ lLMOTi:SHr.NAT VAPALDES5A: ^ Kirjeraililoilniatukxt $1.00 kerta, $2.00 kakti krtiaa. — Avioliittoon menneille onnentoi«otuk.<el' <0c paliUtuunS. — Nini^iiinuutloilmi.tukvt 50c tcrm. Sl.OO .1 kertaa. — Synijftnäilinotuk»et SI/*' Icrrta. »2.00 3 kertaa. — A»lioIoer»iIini>lut-.-t JJ.OO kerta, ?3.00 kaHi kertaa. — Kiilo.ilmotiiti-ft $1.00 kerta. — Kuolemaniiciolukjct %2Siii kert», Ji«iiiiijl4i tiilosUrua^elta tai mu'iatovar»yltJ. — Haiouan tiedot ja ««oteiltnoluk»»-! 50r l--tta. J l . ' * k«l.-nc kertaa. — Tilapjisilmottajien ja ilmotuj- <|ectttliliien on, >aadilt4e*u. liilicleilävri ilmotnsbinta etukäteen. " • •' -• • -• '•' TILACSHrVNAT: 1 vk. $».',0, It kk. s::-'"- U . $.175 ja 1 kk- — Yhdjrf^altoihln ia Suomeen aekii roua- «Ile uU maille: ) «k. SCAo. 6 kk. $^.50 j j I k L S L O O . IiStifailitiuj.i J. W. A}ilii>i«t. ' ilanager: _ J . W. ^.\bl<jfi»t. ff Office, Böokilbre and Priritilop: Vapau» BuUdlne. Klm Street. Ali mail to ba addreised: Vap^p», I'.0. Box 69, Sudbury, Ont. JoaVtt* milloin txbania >aa va<tau<ta ennim.Siaenn kirjeelcenne, kirjoUakaa uudelleen liiCkeeo-fcolrtjtt ^efaoonallliiclU nimellä: 1. W. Abl»ivitl. liikkeenhoilaja. Toisen Kansainväliini toimeen-1 Miten tämä "vastustaminen kai-paneva koitiilca }iyvak-;yi viimei k e i l a v o i m a l l a " tapahtuisi, se jäte-toukokuuisa yk^^imieliif-li kansainvälistä talou.-^pulaa ko.-kcvan päälö-slausclnian. /'or» «/-/.s-lcliden toukokuun l'» p. numrro^sa on tuo päätö^laur-f•lIrla jiilkai.-tiina ja sihäliää kokonaisia ! 1 riviä. Mitä !ään sanomalta. Ilmeisesti on kv- .-«yniyksessä äänestys parlamentissa, ja siinä suhteessa saatetaan varmuudella sanoa, että Ranskan j a Saksan sosialifascistit (puhumallakaan Amerikan Työväenliiton Inrokraaleisla) eivät lule toteutla- Jiyökkäys ja työttömj-j-s. Kapitalist i t kieltäytyvät veroista ja tälläkin hetkellä vaativat verojen laskemist a . Näin me saamme yhteenvedon ,-oiialidemokratien ja kapitalisti-guleeraamiseksi kriisistä pelastuak-seen, ei pidä vähääkään vettä, var-pinkaan hykj^scn kroonillisen pulakauden puitteissa kärjistää se kriisin vaikutuksen syvällisyyttä. (3) Ön kokonaan mahdoton harhaluulo olettaa kapitalistisen valtion rahastavan kuluttajaa,' sillä kapitalisti- .-:f* si-äilääV Sf alkaa työväcr.lufLan larpeit- maan noita määräyksiä, ten lunnu-!.-ijni.^f'lla, lausuen: N^0(ii$töUitön työläisten taloudellisen aseman paraHeininetL Neuvostoliiton KommunisH?en PUöIiieen kuudennelleloista kon-pressille esittämässään raportissa, jo^ai koski ammattiliittojen tehtäviä inidelleen rakennuksen aika-i^ drätenä, esiUi toveri Sch\v'ernik Riitin muassa otsikossa mairiitus-ta asiasta seuraavanlaisia numero-tietoja: yleisesti tunnettua se sfeikka, ^ttil äöSiälistiöen rakennustyön äuu-rehnioisen edistymisen yhteydessä on työväenluokan elintasoa syste-ttiaättisesli kohotettu. Työläisteri aftieclli.sta hyvinvointia kuiii myös kulturellista tasoa on kohotettu. Talousvuohna 1927—-28 oli palk katyoJäisteri lukumäärä 11,456,000 ja talbusviiohna 1929—30 13,129,- 000, siis 1,673,000 suurempi. 1927 r-r-^28 oli suurteollisuuden palveluksessa 2,632,000 työläistä jd 192^30 mehtiesöä lisääntyi luku-ipäärä 3,Ö29,ö60:^eri. Yksistään Viimeiseh puolen vuoden kuluessa lisääntyi Korkeiriunan Kansalliseti Talöushetivoston koiitrollöimari tft-oHi^ iiuden palveluksesöä oleVairt työläisten lukumäärä 25Ö,6öö:lla! Tämä osottaa, että proletariaatin dtktdtuuirih perusta, työiväeriluökan völmaii, valliin jä jätjestymlseri perusta yaurastuu ja kasvaa. Samaan aikaan lisääiityy . am-tD9t| iHittojen |äscnmä3rä'. T^ifssä oli 1928 10,9£>4;ÖÖÖ 'jäsentä jä 1930, pyöreissä luvuissa sanoen, 18|,0p0i00a työläisistä on keski-iftäöfih 86:5 prösehtlia järjestäy-tyiiyt' teollisuUänittbiHih, Icaikkiin (HmmätiUisiin ja teollisiin liittoi. Idn järjestyneiden keskimääräiseii jirosenttimäärän ollessa 80.7. Työttörrtyys vähentyy säänriöUi-sesii. YBdeii viibdeii kuluessa ori työttömäin lukumäärä välieritynyt 750,000:11a eli 12;3 prpsentilla. Viime touko- ja kesäkuun aikand vähentyi työttömäin lukumäärä 300,0qdnia^ y ^ ä työttöminä olevista oh iö6,bÖ0 pdrhailiaah dm-n| a||ikou|ilsSa ja tullaan heidät Äeli narjötusäjan loputtiia asfetta-maan teollisuuden palvelukseen. Mfe kuljeriimg iibptästi kbhti työttömyyden taydfellistä likvideerda-mista. Meillä on nyt jo suiiri puute ammattilaiioisista — ja vieläpä ammattilaidottomistakin — työläisistä. Palkat kohoavat. Teollisuustyö- Iäisten keskinkertainen palkkataso on kohonnut 75 prosentilla viimei- .sen neljän ja puolen vuoden kuluessa. Puolueen ja ammattiliittojen keskuöneuvoston uutlen joh-tajain politiikka on kohdistettu al-iiaisimpain palkkaryhmäin ja perusteollisuuksien työläisten palkkain kohottamiseen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi myönnettiin 1929—30 -10 miljoonaa ruplaa tarkotusta varten kootusta rahastosta systemaattisesti käytettäväksi. Mainitusta summasta peri kaivoslyöiäisieh liitto 18 miljoonaa ja metallityöläisten liitto 11 miljoonaa. 1929—30 kontrolli-numeroissa laskettiin kaivostyöläisten palkka koliöjiettavaksi 12 prosentilla, metallityöläisten 10 prosentilla ja keveäin teollisuuksien työläi.steri 4.6 prosentilla. Palkkain kohottaminen on edelleen etupäässä kohdistettava tärkeimpien teollisuuksien työläisiin, kdivoömieHiih ja sUtattotyöläiäiin; siiunriitelmarirauTcdisesti työskenteleväin ainesten voimistuttamiseen, palkkasuhteiden järjestämiseen piireissä ja alapiireissä, samanlaisen päikkatäksdn voimaan ottamiseen samahlaisisäa ariiriidieissa, palkkain kohottamiseen ammateissa, joissa on puute työläisistä, ja mitä lä- Heisimmän yhteyden aikaan saanii-seeri työpalkan ja työn tuottavai-suudcri kesken. Olisi väärin, ja tosiasioita vastaani jos me määrittelisimme työ-läistöh aihetfllisen hyvinvoitiriin kasvun vaiii yksinoradari palkkain kohoamisen perusteella. Talousvuoden- 1929—30 ensfmäisellä puoliskolla kohoni itsekuhkin työläisperheen ansiotyötä tekeväin jäsenten luku, kohottaen perheen tuloja 15—16 prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon 1928 —29. Viime vuoden kuluessa on työläisten työkelpoisuus jälleen parantuhiit, tehden riiahdolliseksi työläisperheen tulojen edelleen kohottamisen. "Kan~iinväliiif.n talouspula osoUaa, fllii kapitalistisen tuotannon iuiarkia on vähempi ja välif-mpi sopusoinnussa kaikkien maitten työläisjoukkojen lärke-äin etujen kanssa-" lIuonuiLkda. ciiä ilsc havilnlisli-nen luotani o ci ole epäsovussa lyutäislen tärhväin elujc.n kanssa, niulla ninoctslann sr n anarkia. Ei-anarkistinen, "järjestelty" kapila-lisnii olisi nälitävä.sU hyvässä .sopusoinnussa työläisten lärkcilten etujen kanssa. V a i k k a fif)sialifas(istit ovat puoltaneet kajiitalistista ralsionalisoin-tia, niin «e ei estä Toista Kansainvälistä lausumasta: "Teollisuuden ratsionalisoinli on lisännyt työn tuollavaisuuUo ennen näkeiiKiltciniässä määräs sä. -Mutta niaailniiintalouden kapitalistinen jjirjestäniinen on .saattanut työn tuoltavaistiuden cnnbn kuulemattoman työttömyyden aiheeksi," T o l i a . Multa onko Toinen Kansainvälinen kehottanut työläisiä taistelemaan kapitalistista ratsio-nalisointia vastaan? Eipä tieten kään. Päinvasloin ovat työväen ministerit vielä tuon päätöslauscl man livväksvhiisen jälkeenkin ko-roslaneet kapitalistisen rateionali-soimiscn välttäniätlömyyllä. Mitkä ovat Toisen Kansainvälisen esittämät tunnukset? " T o i n e n Kansainvälinen kehottaa kaikkia sosialistisia ja työväen puolueita vastuslartiaan k a i k e l l a voimallaan näitä taantumuksellisia t o i m e n p i l e itä (palkkain alennusta, työläisten turvallisuuden huonontamista j a nykyistä verotusjärjestelmää) ja t u l l i t a r i f f i e n orgioita." luokan edustajien yrityksistä pe- !a;tua kriisistä, joka on seuraava; (1) Luoton laajentaminen voi jois- nen tuotanto perustuu tuotantovä- .';iJ:in tilanteissa merkitä kysjmnän lineiden ja rikkauksien yksityis-lis: äuntymi.stä, jos on vallitsemassa . omistukseen, mikä aiheuttaa risti-yleinen nousuTcausi, mutta sitten-j riidan tuotteiden jaossa. Laajojen Päätöslauselmassa sanotaan edel- lopullisesti aiheuttaa se epä-! omistamattomien työläisjoukkojen rajotettu ostokyky jatkuvasti ehkäisee tuotannollisten voimien keteen: perusteollisuuksille. ] normaalisen hintain nousun, joh- 11 I •!• " |taen työläisten todellisten palkko- • .Samatta kun miljoonat tyo-|j^„ laskemiseen ja työläisten elin-j hittymistä, samanaikaisesti kuin laiset ovat tyotlomma, ajetaan. ^^^^^ polkemiseen, siis koituen; ylituotanto maailman mitassa on työssä olevia ratsiohalisöimisen I työläisille vahingoksi. (2) Se teo-! jo antanut ankaran iskun kaikille avulla entistä suurempaan ja ria, että käytettäisiin luottopoli-kulultavampaan lihaksien ja tilkkaa kapitalistisen talouden re-hermojcn jännittämiseen. Tämä ristiriita tulee pakottamaan työ-' väcnluokan ' alkamaan taistelun työviikon lyhentämiseksi 48 lun-; tia Ivhenimäksi." ; 4 No. 217 KESKUS. Laoidcatuomioistuimet fascisä-StiQdiessä toimia ryhty-| ^ , ,. ,v r-. •* ! Suomen "cifceuKsissa" taolaisia syy- «rikolisistd" fasclsti-csissa" tetään Toinen Kansainvälinen ei miten-i kään kehota seuraajiaan ryhtymään tähän taisteluun. Päinvas-'; toin koetlaa se saboteerata tuota i , . , ,, .. ; Olemme aikaisemmin kertoneet taistelua, asettamalla sen rappu-1 ^55^^^ sadoista vangitsemisista, jol-vaiseksi kerrassaan mahdottomasta j ta fascisti-Suomessa jälkeen fascis. tilanteesta. | tikaappauksen On toimeenpantu työ-i Iäisten keskuude5Sa. Nyt on ensimäl- "Tämä taistelu kuitenkin ' nen näiden vangitsemisten johdosta cdellvllää, että kahdeksantunti-j syntynyt Juttu jätetty ohranan "vainen työpäivä, entisten taisteluit- msitieslttaämväaknsai." TPuurhuene nhaoovlieoviaksesuad ejnu tuksä-, sa on kaksitoista syytettyä, joista si tulee pysymään turvattuna." neljä äsken hajoitetun "parlamentin" edustajia. . Silloin kun Svinhufvudin juuri valtaannoussut fascist;ihallitus Lapuan fascistien määräyksestä määräsi tcn tulos työajan lyhcntämisek- "Toinen Kansainvälinen tämän takia huomauttaa osastoilleen, että on välttämättä käytettävä kaikkia keinoja Washing-tonin konventsionin ratifidiini-sen takaamiseksi." työväen ja pienviljelijäin eduskuntaryhmän jäsenet vangittavak.=i, oli vangitsemismääräyksellä "peruytee-na". että mainittu eduskuntaryhmä sisältyy tuohon ehtoon sabotaash laislelulle työviikon lyhentämiseksi 48 tuntia lyhieriimäksi. koko elinaikansa pitää työväenluokkaa riiston, työttömyyden ja joukkokurjuuden alaisena, ja itselleen edustajajiaikkoja parlamentissa ja ministerisalkkuja. Kapita •LT j ^. - " » 1 on "katsottava lakkautetun sosialis- Kun tiedetaan, etteivät kapita-Uj3^„ työväenpuolueen jatkoksi ja listiset suurvallat millään ehdollal.ciis rikolliseksi". Mainitun eduskuri-vahvista Washingtönin konveiitsio-j taryhmän jäsenistä sai kuitenkin nia (koskien kahdeksantuntisen oli'-'^"^ Pidätetyksi ainoastaan neljä. ^ .. ... .. . . . ... . . , )toisten päästessä pakoon ulkomaille, työpäivän käytäntöön ottamista). ^^^1^5^^ piileskellä metsissä valnoo-jiaan paossa. (Myöhemmin on van-gittii töshi viideskin työväen edustajilta, nirri. Pekka Strengell Suoneri-jcelta, mutta hänen syytteeseenpa- Itävaltalais-marxilaiset tahtovat i ndrisa ei ole ehtinyt puheenaolevan jutUn yhteyteen). Nyt oh ohrana lähettänyt kahdentoista ' syytetyn "kuulustelupöytäkirjat" Turun hovioikeudelle käsittelyä varten ja ilmenee niistä, että syyte-tyitii enimriiä,kseen syytetääii julki- . , , 1 , 'seen. järjestötoimintaan osähotbsla, hsmm kukistamisen jattavat he tu- gj^g valkoisen Suomen läklebkih leville sukupolville. SQsiaiidemokratiati "järjestetyn kapitalismin'' ei iijyii nelastusta kpitälrsBiiH puitteissa tapahtuneesta töiminnas-ta. t ä m ä jUttu siis ori oiföfellhien , toisille lukemattomiile ' seiiräaVille "valtiopetosjutuille", että syytettyjen tuomitsemisessa ei aljolakaah nojata mihinkään lakiin, "vään aijo-taari heidät tuonilta siimmamiitikäs-sa vain siitä syystä, että ovat riiioK-IJiteiltääri vallitsevan terrdriköttMln-non vastustajia, hiioliriiatta vaikka eivät olisi riiillään tävällä rikkoneet edes volriiässäölevia "fcarisärivaltal. sla" lakeja. Tuomitaan siis suoras-tään väkevämmän oikeudella, fas-cistisiin pisthnim perustuvalia terrori vallalla. . , , .. . „ ' Syytettyinä tässä jutussa ovat seu-bosialidcmokraatit, jotka ovat seen kriisistä. He pyrkivät totea-L^j^^j^t työväenjärjestöissä ja niiden EIKÄ CANADAN PARLAMENTI SSA ESITETTY $20,000,000 LUO VUTTAMINEN "YLEISIÄ Töl TÄ VARTEN" MERKITSE TYÖTTÖMYYDEN LOPETTAMISTA Tiflmsplilär tySi^ jä scisiqlipetturk Laajahkossa katsauksessaan ku- 1 liivdb yunden" tbisen neljänneksen falöUtecn ja tdlöus^blitiikkaan kapitalistisissa maissa 'käsittelee £• Varga myös otsikossa niairiittuja aäibtfä ja mainitsbe niistä muun muassa: Meidän piireissämme on tullut JO" verraten yleiseksi käsitys, että talouspulan . kUorma sälytetään pääasiallisesti työväenluokan ja työtätekevien farmarien kannettavaksi. Kapitalististen maitten työ-vä& hlubkka kärsii suuresta työttömyyden lisäärityiniöestä, palkkain alennuksista ja työehtojen huonon- - lumisesta. Nämä seikat ovat hyvin fuririettUja kaikissa maissa koöiriiuni^'ti!*t%ri lehtien lukijoille. Muutamissa maissa, esitn. Englannissa, on työttömäin lukumäärä 50 -' prosenttia suurempi nykyään kuin vuosi sitten, toisissa on se lisääntynyt 100 prosentilla (Sak sa). YlidySvdlloissa bn työttömiä tällä haavaa noin kolme kertaa enemmän kuiri vuosi takaperin, mikäli perin epätäydellisistä asiatiedoista' voidaah päättää. Koko k< pUalistjsta maailmaan käsittävä maatalous- ja raaka-ainepula on aiheuttanut joukkotyöttömyyttä äeiaAöilsissakih maissa, joissa moi-mA ilmiö ori näihin sädkkä ollut xoiUei tuntematon — etelä-Amerikassa Ja Aasiassa. Tavanmukainen työttömyyden väheritymihen kesäkuukausien aikana on tänä vuonna jäänyt tapailtu riiatta pulan takia. Täydellisen työttömyyden ja lyhennetyn työs kenielyajan aiheuttaman tappion suuruus tyaväenluökalle saatetaan nähdä Kuczynskin laskelmasta, jonka mukaan Saksan työläiset menettivät työttömyyden ja lyhennetyn työajan takia viime toukoliuulla keskimäärin 10.6 markkaa viikko-palkastaan, jota vastoin edellisen vuoden toukokuulla he menettivät vain 4-98 markkaa, (Finanzpöli-lische Korrespondenz, kesäkuun 26 p. 1980.) Tähän mennessä ovat ei-monopo-lisoitujen tavarain tukkuhinnat laskeneet kaikkein huomaMavimmin. jotavastoin valmiitten teollisiuis-tuotteitten tukku- ja jälleenmyyntihinnat ovat laskeneet vain mitättömän vähä. Tästä johtuu, että työliHset kuluttajina eivät itse asiassa liyödy mitään hintain alenlu-misesla, vaikka he jouluvalkin kärsimään palkkain alennuksista. Ivö-ehtojen huonontumisesta ja Ivöt-tömyydeslä. Proletariaatti joutuu siis kantamaan suurimman kuorman talouspulasta. Eritä mitä tekee Toinen Kansain-välineri ja Amsterdamin Kansainvälinen moisen asiain tilan suhteen? kapitalismin vakiintumisen kaudella Hillfcrdingin johdolla kehittäneet "järjestetyn kapitalismin" teorian, väittelevät, että lisääntyvän keskittymisen kautta liikekrii-sit voitaisiin yulltää, kapitalismi muuttuisi, jiirjestynyt talous tulisi "nykyisen kaaoksen ja anarkian tilalle. Tä^^tä johtuu, että he esittävät ja pyrkivät kaikin keinoin johtamaan työläiset osallistumaan osakkeiksi tulemisen ja "säästöjen" kautta kapitalistisen luottopolitiikan säännöstcleniiscen, samanaikaisesti kun estävät heitä taistelusta, saarnaamalla työn ja pääoman yhteistoiminnan oppia. Tätä ky.^^yjnystä koskevana on kehitetty erikoinen Idrjallisuuskin jossa johtavana esiintyvät porvarilliset taloustieteilijät. Luottopolitiikkaa uhkaa yhdellä kädellä liikkeellä olevan rahan paisuttaminen ja arvon alentaminen: ioicäalla markkinain puute. Luo ton ulottaminen yhä laajemmalk mei-kitsce lisääntyvää tuotantoa mutta lisääntyvä tuotanto on niah doton ellei ole vastaavaa kysynnär kasvua. Teoreettiselta kannaltt katsoen hyvä luottotila voidaar siiilyttää jatkuvasti laajentaen Iuotto.?uhtcita, markkinain puut teessä luomalla uusia ostovoimis luotor.a. Tämä tapahtui maailman suui-sodan ajalla uusien luoton muotojen (lainojen, bomlilainojen y.m.) ulosantanji.sci kautta. Hallitus myöskin kohotti ostokykyään kunne.^ se kontrollcerasi tehdastuotannon. Mutta niik.-i ci kapitalismi, käyttäen luottosuhteita ja li.^äten tuotantoa, käytä k.iikkia työvoimia? ]\Iiksik;i, huolimalta pankkien ja luottolaitoksien kaikista keinoista maailman t.-ilons on nyt ajautunut kriisiin, josta sourauk.^cna yli kaksikymmentä miljoonaa työttömiä niarssii kaduilla? Mistä F O johtuu, että parh;nmpi:ia Fodanjälkcisinii vuosina työttömyys oi laskenut alemmaksi S miljocinaa korkealle kehittyneissä kr.pitnlisti.-ijsa maissa? . Kaikki t;\r.i;i osortaa täydellisen vararikon kapitalismin luoton käytön kehittämisissä pr:isuttaak-sce: i liikcascmr.r.nsa ja pclastuak-maan, että oikealla luottopolitiikalla rikkaudet voidaan uudestaan jakaa, niin että kaikki vallitsevat tuotantovoimat voidaan parina liikkeelle ja tuotantokykyä lisätä. Käsittääksemme kuinka ontto tämä teoria ori, tarvitsemme vain muistaa Marxin alkeellisinta opetusta, että kapitalistinen tuotanto, vailc? kakin perustuu tavaratuotannolle kauppaa varten, ei voi tuottaa vain tuottamisen vuoksi, niiitta pitemmän päiille täytyy tuottaa kulutusta varten. Euottotcbrialla tullaan vain siihen johtopäätökseen, että jos halutaan keinotekoisesti pulaa lievittää, niin täytyy kuluttajia rahas.- taa. Porvarillisten valtioiden taholta tässä ymmärryksessä turvaudutaan yleisten töiden järjostänii-seen lamaannuksen aikana. Niin 3ian kuin talouskriisi alkoi vaikuttamaan alettiin paikallisesti puhu-naan yleisistä töistä, hiitäapupal- . coilla. Yhdysvalloissa kehitti Hoover huomattavan yleisten töiden ihjelman. Nyt tulee Canadan parlamentin kautta Bennettin suuri-iäninen esiintyminen "yleisten töi-len" kehiktämiseksi 20,000,000 dol- 'arin myöntämisellä, muka työttö- •nyyden lieventämiseksi. Tosiasia- •la pysyy, että vain pieni osa tästä tulee työttömyyden lieventämiseksi. Se on luonnollisesti tcsioloihin verrattuna vain pluffausta. Pää-isiallisimpien tuotantoalojen lamaantuminen merkitsee satojen tuhansien (maailman mitassa kym- •iienien miljoonien) työttömäin joukkojen jatkuvaa kasvamista ja tsrvittaisiin niin ollen suunnattomat pääomat niille työn varaamiseksi, eikä kapitalistiset valtiot si-luottämustehtävissä toimineet työläiset: kansanedustajat Jaakko Arvid Liedes Iistä, Oulun lähistöltä, Einb Oskari Pekkala Öelshigistä, Jalma-ri Rötkö Lappeenrannasta ja Heikki Väisänen lisälmiEJltä. Toiset syytetyt ovat "Työväenjärjestöjen Tiedorian-täjän" toimittajat Edvard Rudolf Parviainen, Armas Äikiä jä Antti Tlriiorien ("Inkvisiittori") sekä kir-japainotyömies Uuno Arvo Laurikainen, varastomies Axel Edvard Man-riliä, tölriiitsijä Urho VUjäm Väre, konttoriapulainen Leriipi • Inkeri Hulkkonen ja puuseppä Otto Mikkola. Asiakirjoihin tutustuttuaan kaii-neviskaali on' jättänyt syytekirjel-rnäiisä hovioikeudelle. Kanneviskaa- U tekee siinä alliksi selkoa komiriu-riistisen toiminnan eri riiubdoistä. ^Issityisteri syytettyjen suhteen kai^- heviskaäll katsoo,, että he ovat osallistuneet "asiakirjoista" ilmikäyvien seikkojen perusteella pääasiallisesti seuraavasti: Jaakko Edvard Liedes öri toimhiut eduskuntavaalien laikana ,1967—28 Kemin työväeh vaalikomitean vaah. toimitsijana sekä vuodesta 1924 al- •kaeii käiisahedustajanä' sosialistisen työväen ja plenviljeUjäin eduskuntaryhmän jäsenenä kaikilla valtiopäivillä., Eino Oskari Pekkala, joka mar-rask. 22 p. 1922 oli päässyt kärsimästä koi-keiriiman oikeuden häiielle valtiopetoksen valmistelusta huhtlk. 20 p. 1921 tuoniitseiriäa rangaistusta, on toiriilnut kansanedustajana ja s»- sialistisen työväen jä pienviljelijäin eduskuritäryhttiän jäsenenä vuosien 1927—28' valtiopäivillä, joilla hän on on ollut ryhmärv varapuheenjohtajana, ja vuoden 1927 valtiopäivillä sen lisäksi ryhmänsä valmistavan valiokunnan jäsenenä, jotapaitsi Pekkala on eri aikohia ollut läheisessä kosketuksessa Suomen kommunistisen puolueen toimihenkilöitä voi tehdä yleisten töiden kautta.'] ^en karissa,- Nyt ky-symyksessä olevasta 20. Jalmari Rötkö on vuodesta 1923 miljoonasta vain murto-osa tulee kuulunut Lappeenrannan sosialisti-^ työläisille palkkoina. Jos sc maksettaisiin työttömille palkkoina, niin saattaisi se kapitalistisen valtion kokonaan pois tasapainosta, budjettia täytyisi kohottaa^ ja se taaskin tapahtuisi taantumuksellisen uniobyrokratian ja sosdemokra-tien esittämillä keinoilla, työläisten veroittamisella, joiden palkkoihin iskee jo työnostajaluokan sen työväenyhdistyksen Johtokuntaan toimier? yhdistyksen varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana sekä keväästä 1924 perustavana jäsenenä - Lappeenradnan sosialistiseen nuoriso-osastoon yhdistyksen lakkauttamiseen asti. ollut jäsenenä Lapu peenrannan työväen vaalineuvostos-sa ja puheenjohtajana Lappeenran-. nan työväen vaalikomiteassa kuin myös kansanedustajana ja pienviljelijäin eduskuntaryhmän jäsenenä vuoden 1929 valtiopäivillä, toimien viime keväänä myös ryhriiän valmis, tavan valiokunnan jäserienä. Heikki Väisänen On kuulunut l i - sähnen sosialistiseen nuorisoyhdistykseen sen lakkauttamiseen asti sekä toiminut kansanedustajana ja sosialistisen työväen ja pienviljeli-jähi eduskuntaryhmän jäsenenä vuoden 192.°! valtiopäivillä. Antti Timonen, jonka hovioikeus syysk. 15 p. 1919 on tuominnut m.m. yllytyksestä kapinaan kilhoittavan painotuotteen levittämiseen yhteensä 4 v. 4 kk. 4 päivän kuritushuone-rangaistukseen sekä riieriettämään kansalaisluottamuksensa 6 vuodeksi yli vapausrangalstusajan, on päästy-ääri helriilk. 1 p. 192ä sanottua rangaistusta kärsimästä ehdonalaiseen vapauteen, liittynyt jo huhtlk. 28 p. 1923 Sörnäisten sosialistlsseri nuorl-so- osastobn, valittu Uudenmaan sosialistisen nuorison piirijärjestön e. diistajäkokouksessä huhtik. 24 p. 1925 sanotusta; nuoriso-osastosta tuon plirljäfjestön toimikuntaan, ottanut sanotun piirijärjestön edustajana 0- saa Turussa lokak. 9—11 p. 1925 pidettyyn sosialistisen nuorison koko riiaata käsittävääii neuvottelukokoukseen, liittynyt jouluk. 26 p. Helsingin nuorten työläisten opintoyh-dlstykseen, kuuluen yhdistykseon aina Sen lakkauttamiseen asti huhtik. 26 p. 1930^ osallistunut ainakin v. 19i23 koniiteatoimintaan, ollut yhteistoiminnassa SKP:ri i toimitsijain kanssa sekä toimiessaan sanomaleh-timiehenä kevättalvesta 1925 viime kesäkutin alkuun pyrkinyt tuossa toimessa ollessaan edistämään sanotun puoluefen rikollisia tarkoitusperiä in.m. rioudattamalla puolueen ohjeita ja määräyksiä.' Edvard Rudolf Parviamen, joka vuodesta 1927 alkaen on ollut lähel-sessä yhteistoiminnassa skP: r i toimihenkilöiden kanssa puolueen tarkoitusperien saavuttamiseksi, on kesäkuussa 1929 toiminut Helshiglri työväen va)alikomltean lähettärii&- nä kiertävänä vaalitoimitsijana Uudenmaan läänissä sekä eräiden Hei* sirigin työväen komiteahi valtuutet-ttinä osallistuhut kominternin ja SKP:n aloitteesta Göteporlssa hei-näk. 21 p. 1927 pidettyyn elok. 1 p:n eli n;k. punaisen päivän viettoa valmistelevaan, imperialistisen sodan vastaiseen konferenssiin, mistä sitten on ollut seurauksena, että Suomessakin on yritetty elok. 1 p, 1929 järjestää vallankumouksellista jouk-kotoimhitaa, minkä ohejsa Parviainen, joka lokakuussa 1?29 on ollut Helsingissä ilmestyneen Työväenjärjestöjen Tiedonantaja-nimisen kommunistisen lehden pää- ja vastaavana toimittajana aina lehden kesäk. 14 p. 1930 tapahtuneeseen lakkauttamiseen listi, on tuota lehteä toimittaessaan tarkoin seurannut ja noudattanut skP: n rikollisia ohjeita ja määräyksiä. Uimo Arvo Laurikainen, joka heL näk. 22 p. 1928 oli päässyt kärsimästä hovioikeuden hänelle valtiopetoksen valmistelusta kesäk. 29 p. 1926 1 tuomitsemaa rangaistusta, ori, liityttyään SErilptun helnäk. 30-p. Helsingin nuorten työläisten opintoyhdiö-tykseen, ryhtynyt jatkamaan valtio-petoksellista toimintaansa ottaen Ja jatkuvasti aina syksyyn 1S(29 Helsingissä Jä muuallakin ohjaajana Ja avusta jana tehokkaasti osaa kommunististen öpintoyhdistysten ja komi-teairi toirriintaäri sekä toimien syksyllä 1928 igt keväällä 1Ö29 Helsingin työväen' yäällkoriiiteBn palkkaa, mafia vaalitoimitsijana Pohjois- Karjalassa ja harjoittaen matkoillaan vallankumouksellista kiihoitusta, ntinkä ohessa- Laurikainen ori ainakin vuoden 1929 syksystä alkaen Helsingissä "Ja muuallakin SEP:n toimitsijana huolehtinut salaisen klrjallisuttderi säilyttämisestä ja jakamisesta sekä yhteysmiehenä järjestänyt salaisten toimitsijoiden ja johtohenkilöideri tapaamisra Hfelsin-gi. ssä kuin myös elokuusta 1?29 ollut valtiollisten vaiikien huoltoyhdistyksen toimitsijana ja samalla yhdistyksen sihteerinä pyrkien riätssä- Kiri töhnissään tehokkaasti tuke-riiaan SK:P:ä sen taistelussa rikollisten päämääriensä hyväksi. Axel Edvard Mannila, joka niaa- Tisk. 21 p. 1927 oli päässyt kärshriäs-tä hovioikeuden hänelle valtiopetoksen valmisteliistä maalisfc. 18 p. 1925 tuoiriitscriiaa rangaistusta, on sen jälkeen Helsingissä ryhtynyt jatkamaan valtlopetoksellista toimintaansa osallistuen monella tavoin erinäisten koiririfnmistisia' tarkoitusperiä, ajavien järjestöjen törmintaäri sekä inriolla johtaen ja avustaen e-delläradlnittuä opmtoyhdtetys- ja kömiteätyotä, jotapaitsi Mannila ori ollut läheisessä- kosketuksessa S&P:n salaisten toimitsijain kanssa puolueen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Urho Viljam Väre, pääJBtyäfiu toukok. 26 p, 1926 kärsinäsi» korkeimman oikeuden häneileVäkiÖpe. toksen valmfetflusta maalisk. 16 p; 1925 tuomitseriiaa rangäistiista", ^oin ryhtynjrt jatkamaan valtlopetoksellista toimintaansa Järjestäen Ja ohjaten Eeriiin työväeij väalitoimikun-nen pallckaamana toimitsijana Ja sihteerinä sekä edistäen huomattavalla tavalla kommunistien vaalitoi-mintaa sen kaikissa muodoissa Kemissä Ja Ouluri 'läänlssä^ harjoittaen yaaUpuhelden varjolla valtiöpetbl:- HtiUstä klihpitusta syksystä lfl26 lj«- säk. 30 p:ään 1930. jöUoin hänet ori määrätty SKP:n Jäsenenä Helsingin työväen vaallkomitean toimitsijaksi, Jossa toimessa hän on ollut viime heiriäk. 1 p. tapahtuneesee» pidättämiseensä asti, • minkä ohessa Väre on kuulunut ainakin vuoden 1928 alusta seuraavan vuoden lop* puun nyt lakkautettuun Keniln työväen Huorlsbkiublln jä siläpältsl ollut yhtelstoimirmassa SKP:ri salaisten toiriiitsljöideri kaiissa!^ Ja kalkissa toimissaan pyrkinyt tehqidcaastl vaikuttamaan puolueen rikollisten pää-riiäärieri hyväksi. Armas Äikiä, joka lokak 20 p. 1928 oli päässyt) kärsimästä korkeimman oikeuden hänelle valtiopetoksen valmistelusta marrask. B p. 1926 tuomitsemaa rangaistusta, on sen jälkeen valtiopetoksellisen toimintansa jatkamisen tarkoituksessa osallistunut Helsingissä opintoyhdistys- y.rri. kommunistiseen poliittiseen toihiiritäan kuuluen mjn. Vuorelan nuorten o-pintoyhdistykseen sekä airiaijdri täih-mlkuusta 193b' ollut' Vääsari käupiih-glssa. jonne i^kiä oU Helsirl^Istä niuuttanut Juliarinukseria 1929; läheisessä yhfcelstoimlririassa s6lP:n salaisten toiriiitsijalii karissa, bttaeri osaa Vaasan piirilcomiteari kokoukseen, jbrifea jälkeen Äikia on, palattuaan viime helriiikuun Iptjrillii V^aa-sasta Helsiiikiiri. siellä jatl?ariut sanottua rikollista tolirilritaarisa hei-näk. 18 p. 1930 tapahtunees^fen Pidättämiseensä saakka tbiriiieri sariö-aialehtiriiieheriä Ja pitäen kiiholtiis-puheitä sekä Järjestäferi salaistferi toiniitsijoideri tapaamista. Lempi Inkeri Hulkkorien liityttyään elökutassa 1925 Söfiiälsten sosialistiseen nUoriso-iosastoon on kuulunut vuodesta 1926 alkupuolelle vuotta 1928 Helsinghi nuorten työläisten oplntoyhdistykseen toimien syksystä 19^7 yhdlst^^eri Jplitökun-nan jäsenenä, ja öUiit iuhaniiukses-ta 1929 kuluvan vuoden helmlkuuri lobpiirih Jäseriferiä Vaasan nuorten työläisten ophitoyhdlstyksessä. Jonka Jälkeen Hulkkonen; muutettuaan viime maaliskuussa Helsinkiin, ori tbirillnut SKP:n salaisessa yhteys-palveluk- sessä. Jollaiseen yleensä o-tettiin väm luotettavia konimurilste-ja, sekä että Otto Mikkola, Joka marrask. 13 p. 1925 oli pääsäyt ehdbnalaisgäri vapauteen kärsliiiäStä hbviöiköUcfen hä-neöe niaäripetbkseiStä Ibkäk. lö p. i923 tuoiiiitseiriäa fdrigai^tustä, ori kuulunut Tariipereellä tamtlilkuusta l?ä7 vuoden ig'2& ibppUun SiB:P:ri Tampereeri plirikomifeädri Ja v. 1929 n.k. toiriiitsijähi' sbluUii, Jöriica ö-hessa fi^lkkolä ori vuodan 1?28 alusta ollut Jäsenenä Tdriipereeri työväen paikallisjärjestössä. Kaiken edelläesltetyn.^ perusteella vädtil v.t. kanneviSkaali, että mainitut henkilöt tuohiltaan Rl- 11 luvun 4. Jä 6.g§':n riöjällä, sellalsmä kuin rie ovat riiuutötlulna huhtik 21 p. 1894 annetussa asetuksessa valtiopetoksen valmistelusta sekä että syytetyillä tavattu rikolliseksi katsottava . kirjallisuus julistetaan käyttämättömyyteen saatettavaksi. kun karirievlskaali samdllä kdtsbp selvitetyksi, että spsialistisen työväen ja pienviljelijäin puoluejärjes-tö on tarkoitettu lakia kiertäeri jatkamaan lakkautetiiri Suomen työväen puolueen toimintaa. Ja kun tuo järjestö siis sen perustamisesta alkaen ori tölminnut vastoin lakia, niin Vaatii krarievlskääli, että sbsiälistiseri työväen jä pienvlljell-jäiri publuejärj^Stö sekä keskusjärjestöt, Helsingissä toimivat työväen vaalineuvosto Ja vaallkoniltea, yhdistyksistä tammik. 4 p. 1919 aurifetun lain 21 Jä 33.5§:n ribjalla, erisltal-märiiitiiri lahikOhääti sfellälsena kuin se ori riiuiitetturiä laissa tarrxirilk. 10 p:ltä 193Ö, julistetaan lakKautätuiksi, Kuten alussa olem«ie mainln-rieet, aijotaati osa syytetyistä tiio-mita pelkästään julkisissa järjestöissä tohriimisestä Jdc toJsöt stellafeten teerinätsteri, öliranan tuntietulla tavalla alkdarisaämien, syytösten rio. jalla, että . syytetyt olisivat oUeet tekeriiisissä Siibirieri fcommunistisferi puolueen Jolitävleri elimien karissa, ottariiälla siltä m.iri. tbimiritaölijei. ta. Erikoista huotrilota herättää ylläolevissa kanneVlSkaailn perusteluissa se, että Siiriä vdaditaan hff^omeut-t ä julistariiaan lakkautetuksi työväen Tdalikotrilteät y.m. työväenjärjestöt. Itsestään läkkäutusvaatimus el öle mikään ihrideteitäyä, mutta se, että "oikeudenkäynnille" tahdotaan sillä antaa :.mahdolIlslnunan laillinen leima. Tosiasia liim. ori, että. fcäiSki työväenjärjestöt voimlstelaseiirojÄ i^oteri öVät suomessa dfeit lakeani, tettnjajtr teafcai|$Ia dUäa. Ja työ-väen toimirman •— nim. julkisen — lakkauttajina oVat olleet fasclstit Ja Svinhufvudin hällittis. Siis varsinkin ulkomaihin nähden aljoiaan näytellä laillista riaaniaa, firuirika riiiika kaikki käy laiii tirjäinien rim-kaan, vaikka todemsuUdesSä laillisuutta — pöTTa^rinisitakaari — el Siitririessai ole icäjT^^ koskaan oUiitlcaaril t^ölä^et övdt aiiia olleet asetetut läcieti tilkopnölelle. f alaärimie* jutiiii" käslttelyyri, krin se tuiee esille mainitussa "oikeuslaitoksessa". UrheUu ja sodaa vaara Porvarit o\-äni;^t^ ^ aikana runsaasti lisännet taansa urheUun alalla B ailpisenimta ole porvarit neet rahaa nUn päljoh jj,, ei koskaan aikaisemmin oi* saanut niin paljon sljaT lehdistössä, eikä koskaan e pidetty nim hyvää huoUa ™. keskittämisestä ja järjejtäS On myöskin aivan s e l v ä ä .^ ma ei ole mitään tilapäistä' on se osa pon-arelden pyrk määrättyyn suuntaan. Ja tätä tarkoitusta el de tai drvata. Porvarit tietävät mm vaan sotaan tuUaan paras r* aines armeijoihin ja läivj^ saamaan urheiluseuroissa tiiista mifehistä. Senruöksi nykyään porvarillisten jestöjen työteliälsyys lähestyessä enempi ja e n ä j i tUäallisen leiman. Eflkoise^ määripistävää on tämä niaissa niinkuin Italiassa, feänskassa ja Suomessa, 'mutt^ m. Riibtsissakin on voinnt hoag, ta lisääntyvää pyrklmystl^ sUuntään. koetetaan tehdi mi liijärjestöt osiksi soölasjä^ Varsinkaan tämä el ole T i _ tyypillistä Suomessa, missä nJci jeluskuntaurhellu on etiitilaH» ju värillisessä urheiluliitossa Ja lä] urheilu yhdbtetään sotllashark slfai. Mutta porvarillisella urlieflall»| ole vain tämä tarkoituksen». U rieri södanälkua koettavat tukahduttaa luokkatlet( mähdollislmmari suurista t^idä ne poliittisesti välin{dd torniksi ja vieläpä vihämleli omaa luokkaansa kohtaan, he eivät huomaa sotavalmlstubSf] antavat paljon helpommin telia ltsen?ä sotaan ajattele kaan ketkä ovat teurastamisen; iestäneet; vielä vähemmin tämättä, että heidän tulisi imperialistinen sota luokl Tämä onkin selirlitipäna tällä kertaa esim. ruotsalaL^en i heiluUiton sötävälniistuksissa, E siellä täiiairieii''iiuiiciitus käy päinsä. Sellaiselle, joka tuntee I tävastl suunniteltua porTStl!--fi tista propagandaa, jota harjote porvarillisissa urheiluseuroissa, M den jäsenmäärä on suurimmablj saksi kokoonpantu työläisisti, on t laisen propagandan if helposti käsitettävissä. "I siluttä" jä "kansaUisuosoppla' hiitaän urhellupoikata koryapi tehokkaasti, että se el voi öHi j täriiättä vaikutustaan. Niin vähitbllen muutetaan po "patriooteiksi", vieraiksi luökkd-asemalleen ja luok^B Ifeeri. Heistä tulee totteleralsti 1 tlkärjaa kun sota pannaan.l[i tlin. Ja kun kaikille on alTanJ vää, että Ruotsi tulevassa rjntif sessä Neuvostoliittoa vastaan M näyttelemään varsin aktUvista 1 bn välttämätöntä porvareillfi vistaa propagandatyötään ni^ liikkeessä, samofakuin yleeaä sätä aktiivisuutta urheilualalta.. Mitä voivat työläiset tehdä ^ kea tätä vastaan. Heidän täytyy vastata luje^^ työllä työläisten oman u r » hyväksi. Kaikkien luömUei työläisten tulee katsoa, että tr ten urheiluliike vahvistuu ]i sen johdon alle kokoontuanrli väki tvöväen piireistä. TUL Ruotsissa on olemassaolonsa^ na tehnyt hyviä edistysa" • niutta vielä puuttuu suuria ) ja työläisurheilljolta. Tämä la pitää saada 1 ^ '^ muuttumaan. Pois porrar Jä jäseniksi työväen uroe hiri. Olkoon se tunnu^ täytyy toteutua. Tyoläisu* dferi täytyy myös op^^ «ään, että heidän pälik^ riä urheilujärjestössä. öUa rfioittanut olevansa osa vawi ukselllsesta työvaenlilkke?sö ^ Jcä tositarkoituksekseen oa^^ sotavalmistelujen ^ ^ ^ ^ ^ Neuvostoliiton P^olustz^s^ ta tässä työssä täytyy k * ^^ lankumoukselllsten tyo^^^-j osansa. Sitä tehtävää ei tää yksistään työväen käsiin, sillä niille divan liian ^^^^^'ff^i^i^ urheiluliittojen varat jS ^^"^ vähäUet. Sentäbden ta^^^ * h luokkatietoisen että työväen niin laajaksi ja vahvaksi^ muodostaa tärkeän osan sodanvaaraa vastaan^ (Käännetty "Rod ° ruotsalaisen puolueen so»' • ta lehdestä.) . SO. FÖRCUPINEN V r e S^ 24 päivänä tinakin VÖ ktjin edellisinäkin^ r ^ j^ ottelussa, johon o s ^ nen osanottajaa. 1 » ^ ^ tettun kahteiia en j moin osa i^^isn^^^ ^ päilupäivänä oh ^^oU ?^yt- V i s s i i n k m ^ ^ Vaikeutensa, ' ^ " ^ ^ ^ T»' soörittaa l o p B n d i i ^ ^^ tivät Wan ., Kampanakin tmaai tä ptoei^knai^n'" ftu^lokesett otsomme velvoi Lottaa, että Va
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 15, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-09-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300915 |
Description
Title | 1930-09-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Maanantaina, syysk. 15 p:nä— Mon., Sept 15
y A P A US turysu, Oct., kaiklcini, j^aiiui «aanuntai. ja m^iäi^ttjrioii juhUr-''*'''-'
. . VAPACS ( U ( - « t T)
I t e ^nly orcu: o( Fijini»b VoAer» in tUnaJ*. Hnblijied |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-09-15-02