Vapaus, October 6, 1923

              "^la, jouta a.
avustamiseijH
' Hendrit
^"'^ 1 päivästä
een päivään la.
^ raportissa oK
"kintöjä, Jätet.
"»en siksi kna
selostukäet.
«Aoitaj^ kirje,
J sitä huutavai
maassamme vail
keskuudessa eng.
äkirjan tarpe«l.
Päätetö5a kirfot- '
Järgestön tp. '
taa heitä-kiiret
evan kielikirjaa i
• . • il • , • ,.
Laiiaiitafma, tokakBMii S p. ~ Sat Oct 4
Hyvia • de i» TyövHenlocÄa», iirj.^^^^ BbBAyjor, erinomainim tictoMr.
^ dCan»«n!p°f°|?f^&taiuB. Lade CoUianJinja AUkfiandra Kpl-
^„ «'"'Äui irfimi iSria J£i»i myyoitta. LahettikaS tila-
Si^c « f * ! ^ K ä m e Ä l c m » * » tiUa t ö i l l e jarie.tyfae«g talp;
S:lviS:HinUlS.
Toveri»»"*'
VAPAUDEN' KIRJAKAUPPA.
sHe myönnettiin
tarvittava |3oo
een kirjapainoott
miseksi.
kirje, jossa he
ön puhujan tov.
nettelyä lieMän
snpannuissa ilta-
Hendrickäon oli
'maila oikeudella
a siinä käyttänyt
letapaa järjestön
isa. Siliteeri vei-,
ricksonille ilmot-sekaantuisi
osas. •
iltamiin giinä.
!" antaisi aihetta
laiseen paiielvsO^
arvotonta kieltä»
11%. mene\'iä tans-ksyisikään,
niin
tl omat tekijänsä 1
joissa, on ta'\t-fat
estämässä ti-eita
palaamasta
iltayönä, _ jonka
isuudet venyvät
otettava huomi-'
(unnan pöjläkirja
jstettiin järjestön..
Eriksonin matiian
än; Piiritoimikun-mottaa,
että jär.
matkan' t.p.kotai-määräyksien
mu-
- olevan Vapauden
itokuhfian.- -s^öytä.'.
siinä, esiintyvät •
iydälle siksi Jcun
ohtokunnalta iieil-lyihin
liikkeen si-yleisestä
järjeste-kunnaa
pöytäkirja
irje luettiin. Eivät
toimenpiteisiin.
jarjeiton t.p, ko.
1 pöytäkirja luet-liliin,
sekä Ylidys-kirje,
jossa selos-.
n huomioon,
HaJI hyväksyttiin
ta puolueen yleis-he
oleilevat sellai-.
lila, jossa ei ole-likannan
pöytäkir-ä
tehtyyn kyselyyn;
ansainvälisen kong- ,
on painettu suo-alttiin
vastata, et-rjaseksi
tällä' ker-uta
kuin eri selos-ilvää
eri päätöksis-ei
meillä ole tie-cuudessamme
oleva
Iisi ottanut' työjär-ätoksien
painatta-ena.
i jäsenien toverien -
1 erottamiskysymys'
jiseere kokoukseen» •
arkastajaksi valit-a
ja J. Kahila,
ttiin.
.TVA,' v.t. sihteeri-staneet
edellä ole-ja
hyväksymme sen
isten kanssa yhtä-
.0. K. Jokela,
r tarkastajat.)
Lokakuulla: , .
Cobalt 6—7 p. ' •
Larder Lake 8—9 p.
Kirkland Lake 10—11 p.
Connaught Sta 12 p. .
So. Porcupine 13 p.
Timrains 14—15 p. -
Jotisnlk 16 p.
So. Porcupine 17—18 p. .
Timmins 19—20 p.
So. Porcupine 21 p.
Gregoires Mill 22. ja 26 p.ya.
Blä jää paikallisesti läJiemniin jär*
iestet^'väksi, sen tähden kun siel-lä
ei ole järjestömme osastoa.
Timmins 27—28 p.
Bosegrove 29—30 p. . '
Cobalt 31,3a marrask. 1 p.
Puhetilaisuuksien onnistnmiseksi"
on kallakin paikkakunnalla tehtävä
kaikki mitä voidaan, saatava joukot
kuulemaan kyvykästä, puhujaa. Por-
'capinen alueelle on hänelle järjes-
. ieity enemmän aikaa .sen tähden,
r kun'.täällä suomalaisten lukumäärä
on melko suuri, ja heissä on paljon
, hiljan Suomesta tulleita, joille vie*
lä on täkäläiset työväenliikkeen
BUDDDat epäselvät. •
Toverillisesti,
F. O. PiiritoimikuaaB pvolesta
J. Oksanen.
non
Kurssi
temme nyt sitten häviäis),
ban vaikein^ienkin . sikoje^^^-
päässeet, Kaikki n i n k a ä n ! j ^ J^
UraliD orpf^UMUsta otti o
me 5 kasvattilasta, joiden'
sesta rybdyinune. kuolta
1 p. syyskuuta 1923 lähtien, toi­von
että nyt sitten täytämme teh­tävämme
heidän., kasvattivanhem­pinaan,
koska kustannukset ovat
sentään Verrattain huokeat.
P. A. piirin Inentok<}rwien ra­hastamiseksi
päätimme luovuttaa
nyt ainakin aluksi ?10.00 ja myö-hemipin
jos jaksamme hankimme
lisää. ' f "
iltamia ja huveja on'ollut ahke­raan
ja tulee niitä vastakin toinei\
toisensa perästä. — K - v - j a.
laöato vähäi;^Jjiuh-i:
Dollarista
' ^ ' ' L ä h e t y s k u l u t : •
40c lähetyksistä alle $30.00,
5tc. lähetyksistä |30.00—1
$69.99' asti, 75c lähetyksistä
$60.00—$99.99 ja $1.00 käi-
: kilta $100.00 taikka sitä suu­remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanomatähetyksille
' on kulut
$3.60.
Torontossa ottaa rahaväli­tyksiä
vastaan A. T. HILL,
957 Broadvievr Ave.
LaivapilettejS myydaao.
Tiedii^takaa pilettMiioita.
^^^^^^^^^^^
Box 69» Sudbury, Ont«nJ
Port Arthiir, Fort Wiam ja ppäristö
Vapauden npUslMinhto. Port-Artfaijrissa, ,121 Secord St. Toi­mistossa
myyaääh-kirjallisuuttaV^^ä''fiHkäAiaä, välitetään 'Vapauden
ja kaikkien puoluelehtiea tilquksia^ rahavälityksiä ja laivapilettejä.
sioita
«ASTOILLE:
keskusvirasto on
, että tov, A. Hau-
^kemään kieTtomät"
I osastoihin ja mui-suomaJaisasutaksiin.
n_ järjestänyi hänet
akuun 6 p, Cobsi-
••n pnhetU&isutikäen'
a jätetty piiritoinii-
Jttäväksi. Syysk. 2S
Iritoimikannan koko-.:
ätiin iänelle puhe--
raavasti:
KAIKILLE JOILLE TÄMÄ
KUULUU
Ne henkilöt jotka ilkeämielisyy-
^essäänoyat alkaneet ...parjata, että
olisin.muka-JQStaijiltassan .kavalta,;
nut ja että kuvani olisi olli^tyleh^
dessä julaistuna^ ilmoituksen kanssa:
iOttakaa kähveltäjä kiinni palkintoa
vastaan»; Henkilöt, jotka sitä levit­tävät,
tuokaa ilmi> missä olen sen
tehnyt sekä samalla ottakaa kiinni
ja tehkää rahaa kiinniottamisellani
tai muuten jättäkää senkaltairien
parjaus, jollette halua tultd pitem­mälle
rettelöihin. Olen siksi .pal­jon
tunnettii Canadassa ^ Ifhdyö-;
Talloissa että Voitte iriiniit helposti
ottaa, kiinni ja tehdä hyvän..summaji
rahaa, samalla, on osotteeni. tässä
alla, että voitte tulla sen johdolla
niin löydätte minut. ,
Muutoin tunnen ; teidän "to^imin-taanne,
että en ihmettele vaikka
tuon olette keksineetkiii^ kun ei
teillä muutakaan ole nyt tehtävänä.
Toveruudiella,
JOHN STOHLBERG.
121 Secord St., Port Arthur, Ont.
» » •
Paljon on rakennettu Fort Art*
huria tänä vuoden aikana. Kaupun.
gin insinöörin konttoorissa on otet­tu
rakennuslupia tämän vuode»'ai­kana,
siis 9 kuukauden aikana yh­teensä
$2,556,745, joka on $62,-
564 suurempi ^kuin' koskaan ennen
Arthurin historiassa koko vuoden
aikana. Vuonna N1912 kohosi lupa-
"kirjojen saanti 2,494,179. Siihen et.
tä rakennusten arvo on niinkin
suureksi kohonnut tänä vuonna, 'on
ollut suurena tekijänä., viljansäilioi-den
rakentamiset, ; joita pn tehty
useampia. Puutavaräkauppiaät myös
kiittävät, että heillä x)n ollut 'par-liain
puutavaran myynti vuosi; Mi-
^ tä on metsämiehet, saaneet, ei- mi-
^ töäh, vaan on todistettavasti iteetr
Mmiesten asema näinä viime, vao-
«ina ollut kurjaa, ainoastaan ylivoi,
maisesti yrittämäUä'; on • eK
tehnyt siiloin kun • puupäronit ovat^
panneet miljoonia taskuihinsa. Jär­jestymällä
yhteiseen pautayaratyo-läisten
järjestöön Canadan Lumber
Workersiin ja muoi%tamaiia vyh^^^
set voimat paroonia vastaan, voi
saada parannuMal oloihini";:
Iltamat jotka Arthurin ja North
Branehin osasto pMitoinieeiiyt
teisesti ja joissa-näyteltiin'^ppale
ffssi- ja Janne Antti, North^^Bränc-;
™1 osaston talolla ^viime tunn 29
•päivä, onnistui • mitä. parhaiten.'
"yleisöä oli kokoontunut haali ai.
'»an täi-teen. Kappaleen esitys au-
Joi hyvin, muuten kappaleessa ioli-parhaat
Arthurin ja": ^Ndrth-
Branchin voimat. Enempi vaan sa-ttanlaUia
yhteisiä iltamia • toimeön;
^'ä se tutustuttaa ineifö>kc8ke-fiauiöe
enempi jVsaBaälla'toimin­tamme
tulee tuottamaan parempia
tuloksia. - - ' :
kuollat autoiSnaettomnni
idess^ Kun Mr, 'George Kakabeka
Fallsiäta oli menossa katsomaan ty­tärtään
Intolan koululle, jossa hä­nen-
tyttärensä on opettajana, jou.
.tui kitp^isa 'ohjauspyörä epäkuu:
tdbh"jollJBkin tavalla j a ajuri joutui
painamaan jarrun kiinni täydessä
•vauhdissa "alas tnäessä ' mennessä,
[.josta oli seurauksena, että auto me
ni: ympäri nuorempi lapsista .ruh­joutui
kuoliaaksi. Lapsi oli vasta
4 vuoden'vanha.' Isä otti lapsen
syliinsä ja toi P. Sanderin autolla
kaupunkiin lääkäriin, joka voi vain
todistaa, että lapsi on kuollut. Isä
meni toisten kanssÄ, jotka vähem­män
loukkaantuivat, takaisin ko­tiinsa
Kakabeka Fallsille. Lähem­min
seuraavassa numerossa.
J^ort WiUiaDun osasto viimeises­sä
kokouksessaan on valinnut näy-telmäseuran
johtajaksi Tov. Huugo
Luodon Torontosta. Tov. Huugo
Luoto on tuliuCsuomesJta juuri vii­meaikoina
ja toiminut jo siellä, sa.
maalaisessa toimessa. Tervetuloa
vaan, toivolla', että pian saamnfe
taas nähdä Fort Williamin näyttä-mollä
uusien voimien avulla ja joh­dolla
hyviä kappaleita.
, Poliisit korjasivat hoteisiinsa sun­nuntai
iltana erään hyvin huonosj
sa kunnossa olevan miehen.
ALGOJUjA LINJALTA, ONT..
Mtle 1S4. Hi^ns Hormas kSmpSttS.
Olemme jo kerta ilmottaneet sa­nomalehdissä
tältä paikalta ja' pyy­täneet
toisia toviereita ottamaan
huomioon meidän ehdotukseinine
pienistä palkoista tällä linjalla. Nä­mä
palkat eivät ole mitään ilahut-tavia
kun ajattelee sen työajan
minkä me saamme tehdä tällä lin­jalla
katkaisukautena ja kuinka
kauan joudumine olemaan työttö.
minä. Siis nämä huomioon ptet-tuna,
miksi emme katso etujamme
ja rupea yhteisesti vaatimaan pa­rempia
palkkoja. Täällä Hans. Hor-man.
kämpällä olemme tehneet yh­den
yrityksen nostaa palkkoja, mut­ta
sen me olemme hävinneet, kun
isäntä jyrkästi kieltäytyi. Ja ' liiiri
kokouksessamme käytettyjen useit­ten
puheivuorojen jälkeeii tulimme
siihen päätökseen, että me emme
voi yksin tällä käihpällä mitään.
Siksi ottakaa koko Algoma linjan
työläiset huomioonne ja tehkää ker.
ta kaikkiaan yhteinen päätös ja ru­vetkaa
yhteisvoimin vaatimaan pa­rempaa
palkkaa, kaikki yhteen ai­kaan,
joka kämpällä. Silloin vasta
tulee meidiäjn äänemme kuuluville.
iSiksi pyydämme Joka kämpältä
vastausta, tänne Hormavirran käm­pälle,
joka on yleinen kämppäko-kouksen
päätös ja jonka myös pää­timme
ilinbttaa Vapaudessa jä In.
dustrialistissa.
Täällä maksetaan $3.00 cripille»
ja valtatien varteen $3.75- koortil-ta.
Siis ei mikään kehuttava pplk-ka.
Lähettäkää pikainen tieto meil­le
ja samalla mitä maksetaan nyt
ja mikä' tulee olemaan vaatimuk­senne.
• ';.'•/' ;^
John Nikkanen, tehtäväkseei^ saa
m..
I^^ka ji
;ja '^^^^ei t ^ n u odottsa]
_EuiBlta-C;|^^^jka4':|lffio ' e f i^
jokav.iiy||^^ia:'••lähteä, niin 'seai
piiut skeilätaan ilman sätmppäystä. |
Tätä kutsua totteli kaikki.
Muuten täytyy huomauttaa, että
kyllä nämä"" pikku yrittelijät käyt­tää
kaikki konstit mitkä heille vaan
on eduUista, sen näki siitä kun
useat miehet olivat jo ennen tätä
ottaneet palkan päivätöistä ja heil.
le oli siitä maksettu $50.00 mu­kaan.
Mutta nyt niiltä, joilla oli
vielä aikaa sisällä lyhennettiin tä
mä kuumaksu ja annettiin ainoas
taan^45.00 mukaan. Samoin oli
sopimus yhden ajurin kanssa, että
hän saa $60.00 kuUssa, vaan nyt
maksettiin $45.00 mukaan. Tässä
vaan sellaisia pikku huomautuksia
jotka saapi painua jätkien mieleen
että muistavat kenelle sitä voimaan
sa myy. Muuten Täytyy huomaut­taa,
että tämä vaatimus oli kaikki-en
yhteinen, eikä yksilön puhvaaraa
kuten sitä nämä japparit. koettaa
selittää.
Kuten tästä jokainen näkee, oli
tämä meidän vaatimus hyvin pie.
ni, vaan sitäkään eivät herrat kat­soneet
voivansa täyttää. Tämän
piirteli- jbukön puolesta'
Perässä kulkija.
Tohtori 0. Ö. Jurva Molemmilla yli 20 vuoden kokemus. Tohtori Ida M. Jurva. ^
sahko. ia posucsotteat. MENAHGA HEALTH HOME, Menahga, Minii.
''Iii
Iillä
i
p«t.'
Hmbitti nimekseen Mdieod ja ker­toi
että hän oli, tullut, pahoinpidel­lyksi
joiltakin juopuneilta miehil-tä.
(Poliiseilla on tiedossa ne mie­het,
jotka oli miestä pahoinpidel­leet.
— J. . • ^
Eri p^akonnilta
NOLALU, ONT.
Talvi lähestyy nopein askelin ja
sen mukana työttömyys ja puute.
Keisän vihexyys kellastuii jä mielen
täyttää ajpeus, joka riistää kaikilta
muilta tunteilta tilan ihmisrinnas-sa.
Mutta näille kuville voimme
vaan h'etkeksi antaa vallah, sillä
meidän 'täytyy palata jo seuraa­vassa
l^etkessä omaan elämäämme
ja ryhdyttävä karaistuina taisteluun
elon ehdoista. Siksi tunteilut syr­jään
^'ja sykkiköön rintamme vaan
ybdfeti ainoan,; koyhaliffton'^ vapaus­taistelun
kyvaksi. Se tehkäämme si.
täkin suuremnmlla syyllä, koska sa
mallar ai^a kun talvi tullessaan
MILE 71 C. N. RY., ONT.
PÖYTÄKIRJA .
tehty, White Plsunt kämpällä
N0.7, 30 p. syysk. 1923.
1. Valittiin puheenjohtajaksi
V. Valin ja pöytäkirJuriksi alle
kirjottanut. .
2. Luettiin kämppä iNö. 1 tullut
kirje, josta iselveni että siellä mak
Setaan |5i60' koortilta (kahdeksan
jalan pituisista) /paperipuista ilman
että ei tarvitse puita stampätä. Sa­moin
selveni siinä kirjotuksessa, et­tä
maksetaan myöskin trippiteistä
jos ne: tekee tarpeeksi leveitä li
sentliä jalka/
3. — Päätimme että emme stämp
pää paperipuita, emmekä myöskään
hakkaa leveitä trippiteitä, paitsi jos
maksetaan l i senttiä jalalta tien
katkasusta.
4K*— Ellei isännistö suostu näi-hiii
.^vaatimuksiin, niin olemme vai
liiti f!Joka mies lähtemään kämpäl-
'Ipois.
5. Edellisessä kokouksessa välit-.
tuo meille työläisille ankaruutta, is­kee
omistava luokka iyntensi kah­lehdittuun
proietaariäattiin entistä
tinkenunin, kantta maaemomme
kaikilla rantamilla.- '
TtdVitoiiien - etsintään on lukui­sat,
miehet ja naisetkin joutuneet
lähtemniään muille- paikkakunnille,
josta suoranaisena seurauksena
inyöskin osastotoiminta kärsii, nlu^
ta me jälelle jääneet sentään vielä
voimme tehtävistä suoriutua varsin
ta. komitea, määrättiin viemään tä­mä
vaatimus isänni^tölle.
6. Isännistön vastaus pitää ol­la
valmis/lokakuun 1 p. aamuna.
7. Kokous loppui.
Kokouksen puolesta
A. Reinikainen, Kirjuri.
J. V. Valin, Puheenjohtaja.
Lienee tarpeellista jollakin sanal.
Ia selvittää tämän kämppä 7 pöy­täkirjaa.
Tämä yllämainittu pöytä­kirja
tehtiin^E. J^nsonin käm­pällä'siitä
syystä kun yleensä täl­lä
alueella ei tarvitse toisilla käm.
pil^ katkasijoiden stampätä pui
tansa.' Alussa kun. miehet rupesivat
katkasemaan niin silloin ei puhut­tu,
että ne pitää tekijän stampätä,
vaan :,se konsti huomattiin vasta
myöhemmin. Tästä syntyi katkasi-joiden
keskuudessa heti murinaa ja
päätettiin ottaa selvää josko sitä
vaaditaan komppanian kämpällä.
Tätä tarkoitusta varten lähetettiin
kaksi miestä ja ne kävivät komp.
panian kämpillä ja toivat varman
vastauksen, että yllämainittua
stämppäystä tekijöiltä koko alueel-
'la ei vaadita. m»ualla kuin täällä.
Tämän johdosta tehtiin yllämainit­tu
vaatimus. Isähni^d kuultuaan
päätöksen ilmoitti e> suostuvansa
puita skeilaamaan ennenkuin.ne on
leimattu. Samalla huomautti, että
hän ei usko työmiesten puheita ja
niiden tekemiä pöytäkirtfoja (nämä
todistukset kun oli hankittu komp­panian
kämpän työläisiltä). Koska
nämä työnteettäjät (japparit) näyt.
tivät olevan kovin haluttomia so­vinnon
tekoon ja varmojen todis-byvin,
kunhan \vaan olemme innok- -- / , , .
kaita. Ja mihinkäpä 'se tarmokkuu- taksein hankkimiseen, jonka he oh-
Kirj. Allan.
Hiljaisuus on vallannut vankilei
rin. sairaalan. Siellä ovat toverit
kokoontuneet Vilho -Vuorion vuo
teen ympärille. Hiljaisina ja vaka­vina
katselevat valjut vankitoverit
kuolevan toverin kuolinkampp^ilua
toverin, joka on voinut säilyttää
iloisuutensa ja taistelutarmonsa nä­län
ja kuoleman keskelläkin. Vuo­teessa
raakaa nuorukainen läähättä­vin
rinnoin, kuumeisin otsin. Mie­hekkäillä,,
kurjuuden tfurtamilla pos­killa
leikkii kuoleman kylmä kalpe­us.
Tummat teräyästi^ katsovat sil­mät.
väikkyvät kirkkaina tuuheiden
silmäripsien alta. Huulet liikkuvat
vaivaloisesti,, kun hän, puhuu tove
reilleen: , , f/
' • «Hyväli; vankltovfri^JkUnä kuo­lon.
Nyt ön minun vuoroni lähteä
sinne, minne, moni tpy;^ri on. lähte­nyt
ennen minua taistellessaan köy­hälistön
asian puolesta, asian, jon­ka
tähden niin moni kiinnon luok-kataistelija
on saanut astua kivää­rien
ja kuularuiskujen .ruuaksi....
Kohta viedään ' minun kylmennyt
ruumiini hiekkakuopaäsa olevaan
vel|e8hautaan.... \Toveritl Minä pyy­täisin
teiltä jotain .... jotain, joka
teidän pitäisi/täyttää, jos vielä ker­ran
pääsette täältä.... Toverit, syr
tyttäkää kumouksen kirkkaita soih­tuja
sorron ja vääryyden synkeään
yöhön.,,,. rMui^takaa meitä, toverit,
meitä monia, jotka täällä ammu­taan
^ja nälkään tapetaan, meitä,
jotka emme Saaneet nähdä köyhä­listön
vapauden kirkasta aamua.
Toverit....»
Hä.net keskeytti huuto: «Pappi
tulee!»
Vakavana ja rauhaisana, hurs­kas:
ilme kasvoillaan astuu sisään
vankileirin uusi pappi. Hänen lam-niasmaiseen:
«Herra siunatkoon h
värjei^oon teitä!» saa hän vastauk­seksi
katkeria:
- cKyllä se näkyykin siunaavan,'
mutta vain nälkää ja syöpäläisiä.»
Mutta Vilho pii tuntenut äänep.
Se loi hänen eteensä lapsuudenko­din,
äidin, siskot, ieikkikumppanit
ja lapsuuden vihreät: leikkikentä*:.
Se ääni oli hänen isänsä, pastori
Vuorion ääni,,,.
Kuvat menneisyydestä alkavat
tanssia hänen silmissään. Ne tule­vat
yhtenä rykelmänä. Siinä muis­tuvat
mieleen hänen koulunkäyntin­sä
ja se, kuinka hänet ajettiin pois
sieltä. Hän muistaa rehtorin ja
opettajien kirjeet isälle, joissa hä­net
leimattiin «yllyttäjäksi» — *ja
näin ol^n emme voi pitää häntä
enää koulussa, koska hän saisi pa­hennusta
aikaan' kaikenlaisilla so­sialistisilla
opeillaan. Ja pyydäm­me
kohteliaimmin Teitä, herra pas-tori,.
4!Jtt3|naän-poikanne pois koulus­ta
mitä pikimmin — — —>, niin­kuin
rehtori Vaaja kirjoitti isälle.
Hän muisti, minkälaisen vaikutuk­sen
Idrje oli tehnyt isään. Hän,
isä, oli julmistunut pojalleen ja pis­tänyt;
hänet sepänoppiläaksi koska
ei kouluun kelpaa. Mutta matassa
pajassa hänfT^ta alkoi tuntea köy­hälistön
sisäisen elämän, mustan ja
vanhan sepän kuvaamana.
Sitten muistuvat hänen mieleen­sä-
luokkasodan ajat Kiivaita kamp-kaikki
sukulaisuussuhteet heidän vä­liltään
katkenneet.
«Vai niin.,.., Tehdäänkö täällä
matkaa? No, nuori ystävä, miten on
Kielusi laita? Voitko astua Herram­me
eteen puhtain kasvoin?»
Näin isä puhui. Eikö isä häntä
tuntenut? Vai leikkikö hän vielä
sitä pirullista le^ckiä, joka hänelle,
!,'Vilholle, pii niin'tuttua niistä kes­kusteluista
joita heidän välillään
niin usein oli ollut... Vilhon pää
humisi. Isän kylmyys poikaansa
kohtaan oli kovasti koskenut tuo­kion
herkkään mieleen. Kaikki tun­tui
Vilhosta niin oudolta, niin pai-hostavalta.
Kuin usvan lävitse, nä­ki
hän papin hahmon jostain kaukaa
ja vaistomaisesti nousi kuihtunut
käsi likaiselta vuoteelta kuin etsien
jotakin. Mutta kylmästi työnsi hen­gen
mies käden luotaan, lausuen
samalla suuttumuksen sekaisella
äänellä:
«No, mitä nyt? Mitä tahdot?»
Eikö isä, tuntenut? katkeralta
tuntuu Vilhosta, ja kuten ahdiste­tun
eläimen päästämänii- kuuluu
tuskainen huuto:
«Isä .... Olen lapsesi! .... Olen
Vilho ....»
. «Mitä tahdot nulikka! Etkö tiedä,
että olet menettänyt lapsen arvon
silmissäni? Maanka valta ja ei kos­kaan
ole minun lapseni», vastaa
pappisniies kolkosti.
Mutta terävästi katsoo poika
isäänsä ja' heikkona, kaikuu hänen
äänensä kolkoissa holveissa.
«Isäni olet Etkö käsitä? Olen rak­kautesi
hedelmä. Olen hedelmä, jo­ka
on pudonnut kauas puusta, kau­emmaksi
kuin ehkä luultiinkaan.
Niin, lapsesi olen, vaikka en yhtä
mieluinen sinulle, kuin veljeni ja
siskoni. Minun, päämääränäni oli
öyhälistön asia. Minulla oli erilai­set
mielipiteet kuin teillä. Siksi te
minua vihaatte. Tiedän sen. Mut-
;ä isä, pappi, pyydän telÖ sanokaa
äidille, rakkaalle pikku äidilh Vil­honsa
viimeiset tervehdykset. Sano­kaa
hänelle, että Vilho nukkui rau-haisastf,
varmana 'siitä, että [köyhä-istölle
koittaa parempi aika, että
vielä kerran köyhälistön taivaalla
ruskoittaa vapauden aamun aurin.
Koleat holvit ja niissä tuskissaan
vaikeroivat vangit kietoo syleilyy.i
sä laskevan syyspäivän hämärä.
ka - -
pailuita_oli niihin aikoihin käyty
isän ja pojan välillä. Sitten olivat
taistelut alkaneet Isä, veljet ja
kaikki sukulaiset olivat paenneet
valkoisten puolelle ja liittyneet sie)'
lä porvariston kaartoihini Hän,
Vilho, taas oli rientänyt työläisten
riveihin. Ja siitä alkaen olivat
Pappi on jo aivan pyhän suuttU'
muksen valtaamana Hän huutaa:
«Kirottu I Niin sinä et milloin,
kaan ole miejipiteitäni* hyväksynyt
Olet taistellut. aina niitä vastaan.
Olet pilkannut, häväissyt isä'äsi,
omaa sukuasi, olet nimittänyt rii>
täjiksi jä kehityksen jarruksi.
Tahdoin, että olisit heittänyt hui.
lut houreesi ja mennyt naimisiin
rikkaan Alitalon tyttären kanssa.
Vaan'Sitä et sinä tehnyt Mutta et­kö
nyt jo huomaa ,että olisi ollui
parempi niin? Nyt olisit rikas ja
arvossapidetty, 'eika sinun tarvitSei-
(si, kuten koira, kuolla nälkään »
«Mutta isä! Tiesithän, että rakas-itih
Kaisaa, sepän raatajavanhuksen
'sievää tyttöä. Tiesithän, että välil-lämme
oli liitto, liitto, jonka pohja­na
oli yhteinen asiamme. Molemmat
tahdoimme uhrata elämämme kumo­ukselle.
Se yhdisti meidät Sen-tähden
en voinut ehdotustasi hy­väksyä.
Ja enhän muutenkaah oli­si
voinut hyväksyä avioliittoa, jossa
nainen olisi ollut kuin eläin myytä-,
vänä.» • ,
Pappi päästää ilmoille naurun;
joka muistuttaa pedon ilkkuvaa ul­vontaa
Siinä naurussa soi koko
luokkansa kavaluus, koko sen il
kunta sorrossa ja puutteessa ole­ville:"
.
«Ha-ha-aha-haa!
Niin, sepän Kaisu, tahdotko kuul
la hänestä jotain? Hän on saanut
palkkansa — maankavaltajan pal­kan..,.
Hän maksaa nyt eräässä so­rakuopassa,,,.
Ei ole sinulla mur-hetta
jälkeen jäävistä. 'Enkö minä,-
isäsi, ole järjestänyt asiaa hyvin?»
Vavisten tuskasta ja vihasta nou­see
Vilho ylös. Haparoivat kädet
ojentautuvat eteenpäin, ei hakeak­seen
kädenpuristusta, vaan inhoa
osottaakseen. Huulilta pääsee hiljai­sena
mutta selvänä huudahdus:
«Perkele! Olet oman poikasi elä^
män tehnyt helvetiksi. Olet hänen
kuolinhetkenään saattanut hänelle
katkeria, aavistamattoman katkeria
kärsimyksiä. Sinua ja koko luok­kaasi
seuratkoon kumoustaistelijan
leppymätön kirous, ^Muista, että sil­loin,
kun kumouskeJlot kumahtavat
niissä soi sinunkin ja ko — ko luok­ka
— -—si i kuo — — Iin
kel — el — — — /
Ruumis lysähtää kokoon, Vain
muutaman kerran nousee ja laskee
rinta. Henki on poistunut jalosta jf
pelkäämättömästä taistelutoverista.
Pappi kiirehtii pois, hänhän on
auttanut kärsivää. Mutta toverijouk-ko
seisoo vaietcl? ruumiin ympärillä.
Marxin oppi on herättänyt mitä
suurinta kammoa ja vihamielisyyttä
kaikkien sivistysmaiden porvarilli­sen
(niin hyvin valtion palkkaaman
kuin liberaalisenkin) tieteen edds.
tajien keskuudessa, jotka näkevät
marxilaisuudessa jonkun moisen
-«vaarallisen lahkon». Ja eihän
muunlaista suhtautumista voi odot­taakaan,
sillä lil()kkataiiteiulle'*pe-'
rustuvassa 'yhteiskuhnassa. ei tule
kysymykseenkään minkääinlainen
«puolueeton» sosiaalinen tiede. 011
asianlaita miten tahansa niin on
selvää, että valtion palkkaama ja
liberaalinen tiede puoltaa aina palk-kaorjuutta
kun taas marxilaisuus
on julistanut leppymättömän sodan,
tätä orjuutta vastaan. Olettaa tie
de puolueettomaksi sellaisessa yh­teiskunnassa,
jossa vallitsee palkka,
orjuus, on yhä naivia kuin olottan
joku tehtailija puolueettomaksi sil­loin
kun on kysymys työpalkkojen
kohottamisesta kapitaalin: voiton
kustannuksella.
Mutta tämä on kaikki vähän. Fi­losofiaa
ja sosiaalisen tieteen his­toria
osoittaa kyllin selvästi, ettei
marxtlafsuudes^a ole mitään\ «lah­kolaisuutta
» siinä merkityksessä,
että se olisi jonkunmoinen^itseensä
sulkeutunut luutunut oppi, joka on
kehittynyt syrjässä maailman jai-vistyksen
valtatiestä. Päinvastoin
on Marxin, nerokkuus juuri siinä et­tä
hän-antoi vastauksen niihin ky­symyksiin,
jotka ihmiskunnan-' par­haat
ajattelijat jo olivat asettaneet
ratkaistaviksi. Hänen oppinsa oli
•SI
ta materialismia johti Marx sen
päähän asti, sovelluttaen luonnon­tiedon
tietoon ihmisyhteiskunnasta.'!
Tieteellisen ajattelun suurin saa­vutus
oli Marxin historiallinen ma­terialismi.
' Siihen asti historiaa ja
politiikan käsityksissä vallinneen
kaaoksen ja mielival)'.i tilalle tuli
hämmästyttävän kokonainen, jär­jestelmällinen
tieteellinen teoria;
joka osoitti miten jostakin yhteis­kunnallisesta
perustasta> tuotanto­voimien
kasvaessa, kehittyy toinen
paljoa korkeammalla tasolla olevj^,
esim. maaorjuudesta kasvaa esille
kapitalismi.
Samoin kuin ihmistieto hänestä :
itsestään riippumatta kuvastaa- ole­vaa
Iuontoa'8.0. kehittyvää materi-äa,
samoin kuvastaa .ihmisen yh-
:tei8kunnallinen tieto (8.0. erilaiset
filosofiset, uskonnoUiaiet, poliittiset
j.n.e. opit ja kannat) yhteiskunnan
taloudellista rakennetta. Poliittiset
laitokset ovat' taloudellisen perus­tan
päällysrakenteita. Me näemme
esim. kuinka nykyisten eurooppa-^
laisten valtioiden mitä erilaisimmat
poliittiset laitokset vahvistavat por­variston
herruutta proletariaatin
sortamisessa, , '
Marxin filosofia on filosofinen
materialismi, kehitettynä päähän as­ti
ja on se antanut ihmiskunalle,
erikoisesti työväenluokalle suuret
tiedon aseet.
Valkoinen saarto ^pai­naa
raskaana Suo­messa
«Nuoren Työläisen» palnamlnea es­tetty
Turussa.
iKuten tunnettua, suljettiin ,kom-munistipidätyitsien
yhteydessä myös
kin kaikki kommunistiset kirjapai'^
not ja lakkautettiin niissä esiinty­min
parhaimpien edustajien työlle.
Marxin, oppi on täysin pätevä»-
sillä se oh tpsi. Se on täydellinen
ja selväpiirteinen ja antaa ihmi­sille
eheä'n maailmankatsomuksen,
joka ei sovi yhteen minkäänlaisen
taikauskon, taantumuksen tahi por.
värillisen sorron, puolustuksen kans­sa.
Se on kaikkien parhainta
mitä tnlPustiede ja ranst^alainen
sosialismi 18:sta vuosisadalla antoi­vat
ihmiskunnalle..
Näitä kolmea marxilaisuliden al­kulähdettä
ja samalla perusosaa
käymme nyt lyhykäisesti tarkastele­maan.
/
»'. » » .
Marxilaisuuden filosofia on ma­terialismia.
Koko Euroopan uu­demman
ajan historian aikana, ja
erittäinkin 18:11a vuosisadalla Rans.
kassa, jossa käytiin ratkaiseva tais­telu
kaikkea' keskiaikaista roskaa
sekä taloudellista, ja henkistä or­juutta
vastaan, osottaptui materiar
lismi ainoaksi johdonmukaiseksi fi^
losofiaksi^ joka oli yhtäpitävä kq.ik-kien
luonnontieteellisten opetusten
kanssa sekä vihaisi taikauskoa, ul­kokultaisuutta
j.n.e. Demokratian
viholliset koettivat sentähden kai.
kin voimin «kumota», väheksyä ^ja
panetella materialismia, puolusta­en
filosofian idealismin erilaisia
muotoja, jotka aina tavalla tahi
toisella puolustivat tahi tiikivat us­kontoa.
'" ' ' '
Marx ja Engels puolustivat eh­dottomasti
filosofista materialismia
sekä alituiseen osoittivat kaikkien
tästä perustasta poikkeavien vir­heellisyyden.
Parhaiden ja selvemmin on hei
dän katsantokantansa tuotu esille
Engelsin teoksissa: *Liidvig Feuer-bach
» ja «Anti.Duhring», jotka a-moin
kuin «Kommunistinen Mani­festi
» kuuluvat jokaisen itsetietoi-see
työläisen käsikirjoihin.
Mutta Marx ei pysähtynytl8:n
vuosisadan n)aterialismiin vaan ke­hitti
filosofiaa edelleen. Hän ri­kastutti
sitä saksalaisen filosofian
saavutuksilla, erikoisesti Hegelin
systeemillä, joka taas puolestaan
johti Feuerbachin materialismiin.
Tärkein niistä saavutuksista oli di­alektiikka,
s,o. oppi kehityksestä
sen täydelllsimmässä, syvimmässä
ja yksipuolisuudesta vapaimmassa
muodossa, oppi ihmisticdon suh­teellisuudesta,
joka heijasti meille
aineen alituisen kehityksen. Uudet
luonnontieteelliset keksinnöt;—: ra.
diurai, elektronit, alku-aineiden ja­kautuminen
— vahvistivat suuresti
Marxin dialektista, materialismia,
tehden tyhjiksi porvarillisten filo­sofien
«uudet» vanhaan; lahonnee-
»ien idealismiin palaamispyrkimyk-set.'-
••
Syventäen ja kehittäen filosofis-
^ vätsanon^alehdet ja muut julkaisua
vain suoranaista välitöntä jatkoa'ijjä^niailjya ulottui myöskin kom.
filosofian, taloustieteen ja sosialis-1 munlstisöen nuorisolehteen «Nuori
" Työläinen».* Mikäli Turun' lehdet
kertovat; « r mainittua' lehteä kirU
tehicitt Jalckautiajfhismää^
huolimatta painotu Turussa. Äv
kettäin takavarikoi etsivä *lw^
poliisi sikäUlisestä jpostikpntbrist^
uutta »Nuorta Työläistä», miitet
koko painoksen, joka oli painetta
«Sosialistin» f kirjapainossa. V Taka*
varikoitu painos nousee yli 18,-
000 kappaleen; kuitenkin lienee>8!^
noustaan kolmisensataa kappaletta
siltä ennättänyt päästän leyiämaS^^
Uutisen jöhtloBta .U. iSi on; käfin-tynyt
tiedusteiemaan etsivän kes­kuspoliisin
päälliköM [ varat. Ben*,
gilta asian mahdollisesti aiheutta­mia
toimenpiteitä. Tuomari Sang
on tällöin ilmoittanut» ettei hän -
vielä ole saanut mainittua lehden
numeroa käsiinsä, joten hänellä vie­lä
tähän mehneSsä: ei; ollut tietp-i
ja siitä, 'minkä suuntaisia lehden
kirjotukset' ovat, olleet Näin ollen
ei hän myöskään? vielä voinut sanoa,
mitä toimenpiteitä takavarikointi
aiheuttaa. ;-:V:;'^:V'.Vv
Sisäasianministeriöstä, on. iltfjoite-tu.
ettei ministeriö ole, kuten fibU ^
ellen kertoi, lähettänyt maaherroille
kiertokirjettä, jossa maaherroja ke-hoitetaan
estämään kalkki esiinty­miset,
joide?i tarkoituksena on mie­len
ospittaniinen kominunistipldä-tysten
johdosta. . , . :
läsAinyanyiaan. '
Viipurissa passitettu lääninvanki.
Isan valtiolilsen.pollisin pidättähiis-tä
henkilöistä A. jMäkelälnen; ^
Heinonen, 'fe. J . i Jokinen sekä Eva
Peräkylä. ; Lappeenrannassa. pidä­tetty
Antti Hiltunen on • päSstett/'
vapaalle jalalle... .•:'••„
$4,000 vuosipalkka''tar^
peellkien^'
Yliopiston pres. prof Creedon
varotti oppilaita menen^tä naimi­siin
liian .pienellä vuosipalkalla,
sanoen: «Älkää menkö naimisiin vä-v
hemällä kuin $4,000 vuosipalkalla;>v
«Yli kaiken», varotti Ään, «älkää kir
jottäko runoja -liian usein, nuorille
naisille».
Professorimme tietää, että per­heen
kUnnolhseen ylläpitoon kuluu.
Yhdysvalloissa nykyään tämä, vuosi­palkka
ja arvelee, että asiain näin
ollen tulee olla menemättä naiml.'
slln. . •
/
HALUTAAN .OSTAA.'
hyvä peurakoira. Kirjottakaa osot-teella:
"
O. Kcobi, Raitii, Ont.
u . ^ « { r l i ' . ' 4 ä «