1921-09-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS 1Si Äecijsnsisttsja, i!nieBt57 Sudbu* tirm, Ont, loka tiistai» tmtal ja lanmtaj. • . • a PURO, J. W, SLVP. ^ TastsBva toimittajs. Toisutuseifatecn VAPAUS <Liberty) Tfea only organ of Finolsb Worfc' ms in CamäaT Pablished io Sud-lm » Ont, every Tuesday, Tbonday fiael Saturday. Advertidng ratea 60c pey w1. fscb. Minimam chai^e for elngie insertion 76c. Discoont ot atanding edrertisement. The Vapaus, is hsst advertising medium amoog the ginnbhPeople in Canada. _ IlmotttsUnta SOc palstatatimalta. Alin binta^ertailmotulcsesta 7Sc. —Kuolemanilmototaet $2.00 ^mniB-toväreyistä SOc kultakin Hsäkti). - Kihlaus* ja aviol. Umot alin hinta 82.00, nimenmuutosilm. .(muuten kuin avioliittoUmotttsten yhteydessä §2.00 kerta — AvioeroOm. $2.06 keita (2 kertaa $3.00 Syntymä-flm. 82.00 kerta. — Halutaan tietoja oBoteilmotukset .?1.00 kerta (8 ftertaa $2.00) Kdkista ilmotnk* dsta, joista ei ole sopimusta, tule*» «aban seurata mukana. . TiLAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoji vt. $2.25, kolme kk. $1.50 Ja yksi ldt.76c. • Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vh im, puoU vk, $3.00 ja kolme &k. $1.76. TilaukBia, Joita ei seuraa raha, ei . tulla lähettämään, paitsi asiamiesten ' Joilla on takaukset. • • ^ k s i t^ls^luun «laden yfatel^n< nan puolesta. Liiokkattetoisille ja taistelun h^oa palaville teoUisoss- Vapauden konttori ja .toimitus on Uberty Building, Lome St, Puhe- Iin 1038. „ /V * Po8tio80tei'Bor89,' Sodbury, Ont Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Mrjceseenne. kir- JoUakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella .nimellä. 3, V. KANNASTO, liikkecnholtajo. Eegistered at the Post Office-De-lent Ottawa,,as, second clasa OBUm lähestyvä konventioni "(Öne Big Union konventioni alkaa Winnipegissä tk. 26 p. Tässä kon-veotioniBsa on OBUmkin, Bsimoin Imin kaikkien työväenjärjestöjen nykyaikana, ratkaistava selvästi kantansa, \mikä een suhde tulee olemaan nyOcyiseen taistelevaan ja' vallanku- • moiätseUiseen maibrian 'proletariaatin '' "liisteeseen naöden.'' OBU:n 'toimin, ta niin .käytännölliseen, kuin periaatteelliseenkin puoleen nähden on «rllut ^paroivaa aina Winiiipegin lakosta fittakka, sen täytyy tunnustaa jokaisen joika on kiinteämmin seurannut , cen toimintaa. OBUm johtajat ovat selittäneet järjestönsä olevan mie-vlntunmin kehityikseilisen kuin vallan- ^kumouksellisen luonteeltaan ga, pyr- "äiM)&iltään. """•^^n oli OBUdla edustajansa Mos kovan punaisten anunaftti- ja-teölli- ' euuäjaijfö^töjen (Icansainvälisen kon- - veationiöa, muifta tämä ei vielä ole ' ratkaisMit cen »ilidetta vatlankumo-i^ lliseen työväenlitl^keeseen "nähden, dllä yhteys.tähän liikkeeseen vaatii'työskerttelyä kipnoukseJliaen toiminnan edisllmiseksl ja työväen suurten pohjäjpiiikkojen valmiätami-prok- taareilfe ei mySiksän enään riita irtonainen lauselma «tuotanto käyttöä varten» OBU.'n objeUsajua, mikä on ainoa joka erottaa sen ohjel mau/patavanhoillisuude^. OBUzp ohjelma on ikovin riittämätön ja' heikko ollakseen perusselostuksena työ väen uudenaikaiselle taloudelliselle taistelulle. Vakavaa harkintaa kaipaa myös-ikin seikka, että. OBUm Jäsenmälj^ pätevien'ja todennäköisten tietojen mukaan on 4,000 seuduilla, samalla kuin toisissa talondellisiBsa.JäxJefitöIs sä Cankdassa on yli 200,000 työläis-' tä. Näb ollen tulee visusti pohtia, eikö OBU:n ole päästävä läheisempään kosketukseen työväen suurten pohjajoufkkojen kanssa, - sekä vanhoihin tai. järjestöihin kuuluvien, että .vielä Järjestyj^ättömien ' läim^ tai 'ellei se voi järjesiitönä tällaiseen lähempään yhteyteen päästä, eikö ole hyödyllisempää 'lopettaa toiminta' kuin eristäytyä erikoiseksi karsinaksi, erilleen suurista teoQlisnustyöväen pohjajoukoista^ jodden .kejtedessa juuri olisi työtä tebtävä ja vaikuteta tava valIankuimoiik3;«llisen mielialan ja tietoisuuden levittäanisen, hyväksi ja sen sijaan' siirtyä järjestelmällisen suunnitelman' inukaian työäkentelo-mään vanhoihin olemassaolevim ta~- lottdellisiin Järjestöihin.' ^Suomalaistenkin työläisten on tarkoin seurattavia tämäh taloudellisen työväenliikkeen kehitysvaiheita ja niiden suhdetta: kansainväliseen pro-letariaatih' jättiläismäiseen' looldca-liikkeeseen nähden. On nimittäin pidettävä mielessä, että taloiideljiset järjestöt ovat juuri niitä Jäijestöjä, joihin tyoväien suuret pohjajoukot voidaan kerätä ja jossa ne voidaan vefSI alkeellisimman luo^akasnriatuk sen vailkutuspiiriin. Ennen kuttlmnattonian laajan työt' töfnyyden ja nrönlen muiden tätkeitj ten kysymysten ratkaiseminen, jotka käyvät ankarirapina painajaisina työläisten kimppuun, vaativat .taistelu-kjikyisiä. Ja taisteluJialuisia järjestöjä, järje^jä jotika kykenevät johta-maan iyBväenjoufckoja sen^ taisteluissa. Ei .kelpaa yksinomaan pe, että kyetään arvostelemaan Moorea, Dra-peria y.TO. taantumuScsellisia ammat-tiunioitten johtajia ja vaivutaan itse samaan saamattomuuteen ja samaan taisteluhaluttomuuteen. Samalla kuta säälimätitöimän'ja' tauflcoamatfcoman kritiik^ ja paljastusten kautta imi tetean an^mattiunioitten joulcot taantumuksellisten johtejaintaluituahu)o-rasta, on kyettävä osoittamaan joukoille toiminnan ja \ taistelujen tie. Tätä OBU ei ole ky«nnyt tekemään, enempi kuin ee on kyennyt yhdistämään ityöväen pohjakerroksia yhteiseen taisteluun' canadalai^ ja ulko-maalaiste pääj}maa vastaan, joka pääoma riistää. Canadan työtätekeviä mitä ankarammin jar-^äälimättömäm-- min Canadan kapitelistisen hallituksen luvalla ja sen stiojeluksen alaisena. / • ' Suomalaisetkin <työläiset ovat paljon toivoneet OBU-^lte ja työskennelleet siinä suurella hartaudella. Kuinka paljon edelleen meillä on syy tä toinia sen hyväksi, tätä eeiilckaä tulee" nähtävästi suuresti öejvittä-mään lähestyvä konventioni. fien toivo /Kaikkialta mailman kulmilta saapuneet viestit tietävät kertoa työläis ten valtavista taisteluista. Kapitalis tiluoksn ja työväenluokan taistelu kärjistyy päivä päivältä, viMo viikolta ja kuukausi kuokaud. yhä voi makkaammaksi ja' valtavammako. Työväenluokan kapitalisteja vastaan kä/mä luokkataistelu vetää mukaansa yhä suurempia, vielä joitain aikoja sitten tietämättömyydessä vaeltaneita' raatajia. Ja vailäca mail^M» työvä enluoJkat ovat taktiikkak|mymysten raatelemina repeytyn. moniin teinen to^an vastaan tappeleviin ryhmiin, näyttää: vallankumouksellisen työväenluokan voima hcKnnattevaa kasvamista. Ja sikäli kun taktindoakysy-royksissä 0«iIviydytään väJiän laajemmille vesill^ 6<o. saadaan yhä suurem mat- 'ja' suinemmat 'Joukot- kä^ttSär; liiään työväenluokaifyhtenäisen ja ai noastaan nistäjäludkkaa vastaan i3ii*. dätyn toiminnan taipeen, alkaa valtaa tevotteievien kumouksellisten joti koi entistäkin enemmin voimistumaan, ja kapitalistJluokkaa s pelotta^ maan.' , Työväenluokan jouklfionousna ras-taäq kapitalistisena järjestelmällä on ollut Jcaikki mahdolliset juSkiset. ja sa laiset voimat, kuten -poliisit, sotalaitos, tuomioistuimet, kirkot y.m.; Se on luottanut tuohon pimeään ja vaan kap?talistista järjestelmää tukevaan poliisi ja 'sötilai^oimaan.' Sen ayulla on kapitalistit aina'onnistuneettukah duttamaan, jdkaisen työväen Mo3m Jouikonousun. Sen Voiman avulla työ Iäisten mitä infaimiilisinmiät vaati* mukset Olojensa korjaamiseen on monen monta kertaa veriin hukutettu. Kuinka monta uljasta työväenluokan taistelij. onkaan saanult kapitalistisen järjestelmän, paikkäamain .pyssyhurt-, tein. Ja aseellisten rosvojoukkojen <'toi, meste surmansa ja kuinka monta vi< lä saakaan cmm? voi sanoa. MutteVe voimme luottamuksella katsella tulevaisuuteen j * me näemme siinä vä-lonvälähdyksen, joka ei.ole enään kau kana.' Me näemme että kapitelisti- «en järjestelmä kaikkine laitoksineen on kaatumassa omaan kaivamaansa hautaan ja me näemme, että se ei luo taenään omiin joukkoihinsakaan, niihin, jotka niin monta keDtaa ovat sen pulasta pelastaneet. 1 Kapitalistisen järjestelmän parhain, luotettavin^ ja wi?ttakkain tuki, sotalaitos on muuttumassa sellaiseksi, ert*ä siihen ei voi enään luottaa. Kaikilta mailman ääriltä saamamtne tiedot, niin seusufoituja kun ne ovatkin,- ovat kuitenkin osoitteneet, että yksinpävoimakkainplenkin, militarististen maiden sotajo^ukoissa on vallal la voimakkaita kapinailmiöitä'. Sellai sia olemme saaneet lukea Englannin, Ranskan, Espanjan, Italian, Yhdysvaltain, Japanin ja monjen^muiden maiden sotajoukoissa tapahtuviksi. Kapitalistisscfr^äetoitoiffliBtot ja sensu» rilaitokseit estävät asian todellisen ti lan Julkitulemista ja siksi niitten laajuudesta' oh vaikea sartoa sitÄ tai 'tätä.. Pääasia pytkjritenkin on, että sei laisia :on olemassa jä tniitä tulee eilel leenlkin ilmenemään. Kapital&tinen järjestelmä tuntuu olevan oikeastaan voimatoin niitä estämään, vaikkakin se voi, niitä laimentaa. Kapinoitsijat eroitetaan toisista joukoista j a este-kailcklse labtaieineen Ja neen. isän täten saastuttamasta iokh vielä kapitalistiselle järjestelmälle kosliai' eJa Joiikkoja. Mutta menettely ei vaan osota oikein tuloksia tuottaval-te. Aina vaan ilmenee uusia Ja uusia keplnabsnkkeita Ja mikä omitoirinta on näillä liikkeillä useimmiten ybteis kunnallisiin kysymyksiin Ja vallitfie-viin «loiblo perujstnva luonne. ISiillä tahdotaan sanoa, että sotilaatSdn o^ vat sitä Joiikkoa; jota kapitoMinen Järjestelmä on riistänyt Ja Jota se vielä edelleenkin riistää. Siisipä alkaakin heidän keskuudessaan ilmetä ybtei^nnallisista kysymyksistä sama kBJatns, kun mailsam vallanknmo uksellisella proletariaatilla Mutta ^aelä on fcapitallslHluokalla voimaa,'vielä se voi kohottaa kivää-'' Luonnonvoimat ovat alkaneet pa^ rin, kunlaruiskun, ja ilmasta heitetyn ^ s t i Järkyttää tätä maapalloai^. I»mmin'TOlveutunecajj vallankamouk " ' «H. Sssa» on kirjailija Arvid Järnefelt Jt^bsut- kehoituk^n ryhtymään avu^maan Neuvosto-Venä-jää; Keböituksessa sanotaan n.m. seuraavaa: , AottolÖBal sellisen proletariaatin murhaamisejcsi. Vielä, osaa, finalistinen järjestelmä byviif jäi^^estetyllä.valtiovallallaan ja sen turvissa kehitiaa ja kasvattaa kou latettuja^murhäajia. Joiden pääasiallisena tehtävänä on valmistautua kaik kialla' taisteluun vaOankumouksellis-tuvaa proletariaattia vastaan. Jos vakinBinen.'6otalait08 .osottaa bal-paahtnsnisenmerkkejä on turvaudut^ tigva: perustamaan labtariarmeijoita; lahtarikaarty citizena Allianceja, A-merikan iegioneja, stEojduskuntia m., j o ^ ovat .valmiit rahaöta tekemään mitä tahansa, vaikkapi myymään oman isänsä; ^iftinsä, veljensä, siskonsa; puhuatiattakaan Ibo^tove-rienp pettämisestä. • Nui) labtarikaartit ovat porvarien viimeinen foivo.^ Niitä kaikkien mai dei|i kapitalistit alkavat 'käyttämään rilstoetujaan puolustamaan .Käytännölliset kokemukset useistamaista g-vat osottaiieet, että toistaiseksi nuhin vöivielä ainakin luiotltaa. Voivathan kapitalistit osottaiei hyviä'esimerkkejä olevan m.in; nieidän csuloisesta.Suo-m «sta^nje> jossa työväenluokan - va- .pi|usteisteru< Ärei^vi^itin^ihjyöcutettiin. JäUnkariäta'jossa vielä edelleenkin hallitsee tuo mailman suurin manner-hejmiläinen virkaveli Harthy ja tekee mynttiä oikeuksistaan taistelevien työläisten pääkalloilla. Ja entäs Englannissa jossa kiireimmän kaupalla barjotettiin vapaehtoisia joukkoja tukahduttamaan hiilenkaivaja-lakkolai-set verivirtoihin pienimmänkin aiheen seUäiäeen ilmetessä. Joskus mailman vapaimmaksi maaksi nimitetyssä Amerikassa, on oikeastaan pyssy-hurtat olleet todellisena riistojärjes-telmän puolujitejina jo vuosia; Ja mi täpä muuta' kuh' samoja kokemuksia on kerrottava juuri tassä maassa jos sa elämme. Palauttakaamme vain mie leemme.'WinnIpegin suurlakko.:': Sanalla sanoen koko kapitalistinen mailma on aiottanut liikkeen, jonka tarkotuksena on asettaa lahtarikaar-trt 'kapinoivain sotilaitten tilalle ja si ten Milyitää valtansa toisteiseksi, mutta vain toisteiseksi. Olkoonpa, et tä kapitalistinen järjestelmä pyrkii-kii^ keinoilla millä tahansa tukahduttamaan työväenluok. nousua, sen val-länkumoukäeHista toimintaa, pystyy se siihen ainoastaan , väliaikaisesti. Proletariatin voima nousee huomatta valla nopeudella, sen^^västustämiseen ei pysty enään vähän ajan kuluttaa porvariston"yiiimeihen toivokaan, niin suurta painoa ktiin ^ siihen' kapitalistien taholta onkin kiinnitetty: Poyvaris ton dvktatiiuri on muodostwna$i5a proletariaatin diktaftuuröcsi; sen ralte kukistuu kapitalfetineri'"järfesfelmä Ihnastosubteet omituisesti muuttn Viat Itäi^t tuulet ptämltiavati mispä ennen oli etelän lämmin, kuumuus polttaa, m i ^ ennen oli kyhnä. Hedel mällisinunät seudut voiVat -• joutua Hiin ankaran päivänpaabteen ,alaisilc-si, että' kaidd kasvillisuns kärventyy ja palaä, maa lohkeilee, läbteet ehtyvät virrat kuivuvat, ja maanviljelijä vaimoineen^ ja lapsineen saa kauhukseen tietää, että pako paremmille seu duil!^ on mahdoton, k o ^ '50 penin-; kulmaa joka suunnalle hänen kodisr taan ,saima nälansurma'jo kaataa: ih-miGsi^ ua lakoon kenenkään jäämättä pystyyn. ; • • • '. Meidän täytyy oppia: ^ - auttamaan naapurejamme, .todella vauttamaan, ajalliset edut unohtaen; . Kauhea kato on kohdannut suurta osaa itäisestä naapurimaastamme. Tänään BidIä;haSomenna; täällä. Vai luuleeko fculkaan,' että kun 60 vuoteen emme ole yleisempää katoa kärsineet Suomi olisi tässä suhteessa joku, «tuoikeutetttt seutu m^pal-lostamme, jokin erikoinen Jumalan lempimää; johon luonnonvoiman hirmuiset oikut eivät'ylety? • Ei. Paljon hiMnuis«mpija'täydellisempi kato voi meille koitua. Se^ voi meldäilkin yllättää semmoisena onnettomuuden hetkenä, jolloin valtidviisautemme on johtanut meidät vihollisjiuksiiri pohjoisessa ja etelässä, idässä ja lännessä. :Se voi olla meilläkin niin ankara, että meidän on kuolema silmir en edessä, kansallieuusylpeydestäm-me luopuen, polvi^mineVi ilkkuvien vihollisten edessä ja hetle huutaminen : uiiohtakaa, muistakaa vain, että olemme. ihmisia niinkuin tekin, auttakaa, auttakaa, me hukumme! Ikävä kyllä on, että postit rautatiet,. laivaft,'lentokoneet ja muut ih- S Vanhassa syjjnyinmaassamare on taas tullut hnonn r« -.» i S PJonen omaiset Isä Ja-äiti, veli ja sisko, sekä S Ä^«äai s viattomat lapset ovat puutteessa. He kaikin OSM?W^P3' s puolen meren ja odottavat pientä apnav' • ^^^«iiä%| Parhain apu on p l ^ i rahalahja. - Sen voi lähettää meidän kauttamme. - -; • LÄHETYSKUSTANNUKSET; 5 PostissalSckaikiltasranmilta..Sähkösanomalla. $j.5a Kysykää'eriko^rssia suurille pummille. Toimintonopeaa Ja perillemeno varma. Lähes 2000 eri laietystä iOds Jo tämäa vuoden ajall» S ' Bahaa välitetään mypskin kaikkiia Suomen. panöceiMh 1 ^ '¥Ä"PAUS,' E Box 69, \ Sudbury,Oiiti s ' Torontossa ottaa irahavälityksia vastaan A. T. HiU 177 ^ = fiir Ave. - •; ^ • - mt,t iiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiuu keudetjotka.ttyt ihmisten ybteytitä es tävät Suurimmalla äänellä, mikä keuhkoistani vielä ]|htee, huudan sentäbr den Suomen armaalle väestölle: auttakaa hyvällä hetkellänne,.teMtää tilaa pyhälle tunteellenne, antakaa sen voittaa pikkumaisuuden, kuiskeet, hen gähtää kerrankin oikean kevään ilmaa! . - . Karjalan keräyksen iopoutiliiys Kesäkuun -1 päivänä julaistiin yk-sitj^ kohtainen tilitys siihen mennessä tilitetyistä Karjalan, Kirjapaino-rahoista. Silloinen tilitys osotti Kar jalan Komitealle saapuneen varoja $3,989.07. Kun kenelläkään ei ollut muistuttamista lahjottajien luettelon johdosta, katsomme tarpeettomak si niitä uudelleen toistaa. Kesäkuun misjfhteyttö .edistävät k y n n ö t ih- ^-P^^^^n tUityksen jälkeen syykuun misten hirveiden erehdysten vuoksi ei ^ P^iyään mennessä on seuraavat uudet lahjotukset-vagtaandtettu: Jacksonville Finnish Club (M. s Xairlumaa) ............„....i;.i„$ vät voi palvella keskinäisen avustuksen tark<^ituksia. Emmehän voi lähettää pienintäkään .fcorpjpupakettia tai edes lyhyintä hyhdukirjettä ystävillemme ja tuttavillemme .naapurimaassa,' tai saada tänne edes heidän kuolinsanomaansa. Ikävän että eläm me passikieltojen ja tulliesteiden piikkilankaQderroksessa, silloin kun välittömän • ihmisyhteyden tarve, on kasvanuit äärimmilleen, olioin, kun se jo vuotaa yli reunojensa niin' kuin keväinen tulva. .Mutta- mitkään padot eivät voi kestää, ihmisrakkauden virtaa.vaätaam- Se -löytää aina tiensä; Se.kaivantoa alitse, se viskautou ylitse, se!syöksähtää; se'murtauibiiu..;. J^ niinkuin patojen pikku telineet sor tuvat vapaan virran vuolteeseen, niin häviävät-tieltämme vähäpätöisinä pik kreikkoina kaikki ne valtiolliset vai- .S,S.(). 214 friiid, ! „ Nevport, N. n., Kemppainen) CIevela:j(l, S.S.O. panen) Martinsferry, Ohio '(Tahvo Karhunen) Allston, Ma;;. .^.SO. {Jvit^J kömus) Fairport Hbr,. Ohio, keräys (J. Moisio) Detroit Mich.S.S.O. (X t ' Helman -41; Gardner, Mass. S.S.O. (A. Mic-helson) ... S.S. Järjestön Keskusvirasto 15(m Kelso, Wash., keräys (A. Rei- • nikka) 5j| ,WUton, N.H., S.S.O. 2Si S. PorcupinCj Ont. tovereöta (A. Nikkanen) Buffalo, N. Y., S.S.O. (Jolm Partanen) Reedley, Cal. tov. kenttäjah- Ia (Isaac Tiura) ............ m B.S. Järjestön Keskusvirasto S8I 31.85 30.53 S.,S. Osasto ja L W. W. Ash-tabula Hbr. (M. Kangas • 30.J0 Winloek, Wash, (Toverin konttori) ....;.....„...... Svenson, Ore. S. S. 0. (Toverin 'konttori) 21.7,5 Kirkland, Wash. S. S. O. (Toverina- konttori) 14.20 New Castle, Pa.' (Nestor Kas- » si) 1.50 Phila, LW.W. S.A.R. ja S.S.O. (Gust Palm) r.3.03 Lanesville, Mass. SS.O. (H. Putansuu)" 11.00 Enrek.% Csl. S.S.O.' (.Arna Weijola) Buffalo, N. Y. S.S.a. (John Partanen) .1 ^IÖ7.50 Summa ............?2,851l Enrien tilitetty 3,95M •yhteensä S.S. Järjestön Keskusvirastoni to tilitetyt yhteensä f3,877.24,; summasta S.S. Järjestön KeslH| rasto julkaisee yksityiskohtaisen t2| tyksen. - Karjdan Komitealle raan tilitetyt yhteensä ?2,933, Kaikkiaan $6,810.88. Toukokuun 6 p:nä lähetettiin! jalan Työkansan Kommuonin; tetuUe Tukholmaan $2,000.00, den dollarista 4 kruunua 20 yhteensä 8,400 kruunua. SesätI jp mä lähetettiin ?1,959.07. 70.2^dollarista noin 4 kruunua 26 yhteensä 8,350 kruunua. Krom na yhteensä lähetetyt $3,95: (^atikoä Nnroon 89) ^a ei,66änn\it vastata hänen kysymykseensä, veti hän nvisitä ulos ja ampui paikalle.kuin koiran, ilkkuen: fJasMo, sinähän oletkin ryssä», ja potkien sitten raadon vähän syriempään. Nyt illansuussa olemme p ä ä ^ t vähän ulos. Ne. massani kytee vUian tai^cseni. taas jalkeilla, kehui olevansa viiihftämpi, eikä sakipinä. Tahtoisin nonut tuntevansa nälkääkään. Nyt makaa häh toossa pihamMn liejussa. - . Muuten on samaiselta Suomenlinnan leiriltä pääs- Pari upseeria kulkee ohi j a huomaavat hänet sytjuilkisuuteen sanomattoman kuvaava, 97J vanki- Toinen heistä menee, pblfeateee ha«^ komentaen ® Ifoskeva alastomuT^stiJatfto. Sen mukaan oli 6/9 nettely sentään oli lahtarien nykyiseen, menette- "^^^^ — sillä koko täällä oloajallamme emme ole ten olla siksi fcunnM >iittmi5te Uoss o-** lyyn verraten;, Kymmeniätubansu. tapettujaju- ^ome^t^''vr^flS^:!^^^^^^ kuunottamatta; olemme me vangit monia kuukau- ftta tuskm pienta palaa tervettä ihoa näkee. Tuol- Valkoinen hyeena. ruÄÄi1hWKVo tZ» S sia saaneet virua kahleissa kosteissa ja kylmissä ko- « horjuu ennen niin voimakas ja syvästi sivistynyt lä JSfpuSler r^Z t^i ' peissa; minäWn sain kantaa kymmeniä kiloja paina- ^ve». keppi kourassa, kaivaen maasta Jiiukan viher- kasTS h C i S T oiintaJ ^ S n S ^ rautoja erääseen luolaan unohdettuna ja syö- ^v^ä ruohontaimia syödäkseen, maasta, johon hei- S^^emmTv^ri?^^ päläistenvallassa.-01emmfl suljetut kuin elukat kar. tetaän,kaikkea rodkaa jä likaa.-.Mutta muuta vi- Li joLnSäre&^HiS^^ rinoihin. Ennen «iin-mieflieakäät toverit istovat Jantaa ei vankilan pihalla ole ja dteuksen ulkopuo- «umS^ö^^ta^^^ . nyt t ^ i n ä eteensä tu«ottaen ja tunkiolta löytä- l«Ue, jossa olisi puhtaampaa rmhoa, « saa mennä. T o S ^ ^ ^ * ° ' määnsäluuta järsien. Nälkä, sairaus ja kuolema o- Tuolla taas toinen keittää maaäta löytämiään van- * ' prlusta 783 ja iimankerikiä 436 vankia, r - Hirvittävän nälän lisäksi siis vielä lähes täydellinen alastomuus!'— Näin näillä vankHeiteillä, jotka kuitenkin olivat niitä «pajrempia». . Hiiveimpään buiitoon joutoi Tammisaaren lanki- Jeiriionte käypänä nimenä oliKn: Kuolem/h esi-kaitano. ^"Kas tfera nutä muudah sen asukkaista tietää kertoa: «Mikä mtftt kuin baofeman eakarianto on Tammi-elää fcos- tyksen; toiset taas kuolevat siksi, etteivät ' ^"•eaa mitään ylimääräistä ruokaa. Ja vangin ra onaivan liian riittämätön, jotta sen avullavos ilyttää henkensä pitemmän ajan. • Käunale^ puoliraaka kalliokalaliemi turmelee vatsan, mia toi kellSäh, joka on pakoitettu syömään niifi, vatsa kunnossa. On surullista nähdä noiden haamujen liä< tä. Tfksi kuolemaan saakka väsynj-t nojaa-to| Ja jokainen on kaatumaisillaan kumoon, vetää) jaan perässään ja tuijottaa tylsällä ka^seeB» ruuteen. Kaikki ova)t menehtyneitä' jafc tistoneita.» Mutta, väitettäneen, kaikki edellä esitetyt! ukset heijastavat eräänlaista luarankosyinpi ovat työläisten itsensä.esittämiä; niillä ei o.e 5 väin todistusten arvoa. turvauduttava cpäteväinpiin»' porvarillisen prof«ssonn, aisaaren vankileiriltä Tärisyttävä on eiään köyhälistSkynäilijän sU- • mänräpäyrikuvaus Suomenltanan kidutuslelriltä; Nälkäisenä, menehtyneenä ja onneittomana p i i r^ iiän. päiväkirjaansa seuraavaa: . ^^^^ meidät komenhetUin tavallista aaai^ senönin aamuhuutoon, sillä tääHä saarella oli tär sään suuret juhlat KaiKste ei oUut lähtijöiksi. Monet olivat niin heikkoja, etteivät jai&aneet nous-ta pystyyn ja kuusi oli yöllä kuollut nälkään. Kuolleiden joukossa on eräskin kuuden pienen lapsen isä. Eilis-iltana hän rukoili vielä: «Voi hyvät toverit, tuokaa minulle edes heiniä syötäväksi>. Aikaisemmin sama polohien oli syönyt vartiasotilaan ampuman variksen. Nyt makasi hän suuHaan likaisella permannolla kalman keltaisena. ' Kiriin komentavat. potkivat jä kolhivat (kiväärinperillä sairaitojr asti: «kyllä jaksatte^nj^-^ltsoittehan silloinkin kun meitä vastaan tappelitte».'-. Aamuihuutoa 'pitävä upseeri anteli myös nagai- ' kasta, 'kun luurangot eivät hänen mielestään tar^ , pceksi kiireesti jaksaneet horjua riviin. EriJän, jo-edes kerran .tarpeekseen, syödäkseen. KaiMa ovat likaisia ja kurjia, raomiillisesiti ja henkisesti mteeh-t^ eitä luurankoja. Ja icdtenkaan tämä vän^ei ei pitäisi olla kaikista kurjin.: Millaista onkaan sitten niissä toisi^, huonoimmissa. Tuolla on taas yksi tup«Äun«t lätaisele pihamaalle. Hän tekee lähtöä tästä maihnasta. ^Tasan kymmenen on jo tämän.päivänosaTle nälkään kuolleita, hän on. yhdestoista, kolme on ammuttu ja yksi töllutmielipuoleksi. Toinen sama\erta oi^kanneV tu sairaalaan henkitoreissa. Heistä on kuulemma »matkalla kuollut Icaksi jo sairaalan pihalle. Menen katsomaan tuota i)ihamaalle tuupertunutta. Ob! Sinunkö vuoi:osi nyt tuli. Hän oli miesten parhaita, aatteemme kunnollisempia edustajia. • Hänet merkittiin vaarallisempien sarjaan ja silloin hän tiesi, mikä häntä odotti. Vankilaan sai hän kuulla, että vaimonsa oli "vangittu, lapsensa joutu- .nut mieroon ja kotinsa hävitetty. Ne olivat iskuja, jotka mursivat heikot voimat. Hän tuli synkäksi, alkoi heikentyä päivä päivältä. Tänään oli hän «nasta niin, että tosldntnon^talcaan titedtitaän mihin on jotttunöt' ^oi ^entfnste'! ^^öi^Ur)uWa! •pährässä.JIyt, sitten kun^nkien taVnmääiä ön yä- «^«sakin^ • nJ-^S . "hentynytpataia-tobaanella, jotenh^ Myöhemmin. On Jo ^6. Ollaan Wdlla,-jöä sitä Win B.ÖDÖ, on Imolevaistais lisaäntyhyt niin, «ttä suuri, kuten seuraava taulukko osoittaa: Oevoksi yoipi sanoa. -Kasattnin po-manto on pakat- eräänä päivänä kuoli '64 rankia, tutayteen Viimeista sgaa-inyöten nlm ettei kävele- • OUaan niin tototta kuoleman läheisyyteni ettei rn^npäa^ Ke^äldniiaräe-e yerettömiäpoloisi^ se enää häiritse vähääkään, nnn että STn'esto taytyy nulÖcua päällysvaatteet yllä. Keilaan ei die - ' voiaaan esim. Keäk. 1 w ! T f P^X^"!*^ . «l'» ^te^oida. aivan rumiin vietessä, yieFapä haisevan makuuvaatteita. Laihoja pajoja pakottaa kovalla ruumiin läheflä. Voi sattoa, että ruumis saa S Mv permanno la ja syöpäläiset _ ovat mieiityössään. toteja olla kskemattomaia vuotedlaa A ^ S ? fieinäk.... •--•u-».^1.. » 1 •• M ^ , - «»nitejaolla kskemattomana vuoteellaan,käytäväHä, Sidta taalta kttuivu kuoleviam ja sairai,|en voihke lilkona hiekalla tai mihm vanki yleensi on^enta-ja vaiKOrrus. ^j^- päivänä virui kahden raahelaisen ruu- Istua k^yyrbtään litökassä valveilla. En UäcälQ niiitaiöringonpaisteessa aivan vesijohdon ^v^^ nukkua. Pelkään kuolevani. Kädetja jaiat tontu- noin 50 vangin seiätessä jonossa saadakseen vettä,^ vat kylmiltU ja turtuvat Vähä "Väliä, veri ei enää ja jano liiiSrai :ruumiiden ohi ilman, että kukaan ton §-12 p, « 13—19 > « 20—26 > c 27— 3 » Heinäkg 4—10 > c- 11—-17 > « 18—24 » - « 25—31 > ..... 5.90 .... 8.56 .... 18.87 26,73 .... 41,11 .. 42,33 kierrä. Valtimo lyö to^n neljääkymmentä kertaa minuutissa. - Selässä tuntuu 'kuumia väreitä ja päätä pyörryttää. Se on kai kuoleman esisoittoa. Koetan hieroa käsiäni ja jMkojani vastakkain saadakseni veren kiertämään. En haluaisi kuolla. Taistelutantereella en pelännyt kuolemaa, nyt sitä pelkään, pelkään .tällaista koiran 'kuoIemaa::v Ja sisim- 'si: syvempää liikutusta. Muudan ruumis virui käytävällä oveni edessä e-räänä aamuna astuessani ulos. Usein kuolevat vangit klosettiin. Tämä löyhkää sen lisäksi nyt kesäkuumalla niin inhottavasti, että itse löyhkä on jo lähes tappava. • Jo tkut kuolevat saatuaan omaisiltaan ruokalähe- • Vankien kokonaisuusluiu on taa deUut 6,b27 ja 8.597 välillä. p' siis kuollut 1,347 vankia; ja loy^.^_^^ ^^j, • kuolevaisuuslukn päivittäin on ^ .^^t^ kien kuoIClVaisuus on tänä aikana a:"»- ja ihan viimeisenä viikkoiia kferteaniin suuri kuin ke oli se e toisella ^-^-^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 15, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-09-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210915 |
Description
Title | 1921-09-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS
1Si
Äecijsnsisttsja, i!nieBt57 Sudbu*
tirm, Ont, loka tiistai» tmtal ja
lanmtaj. • . •
a PURO, J. W, SLVP. ^
TastsBva toimittajs. Toisutuseifatecn
VAPAUS
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-09-15-02