Vapaus, January 16, 1929

              Keskiviikkoita, tammik, 16 p:iia—WeA, Jan. 16 Na 13—m
Sf;
VAPAUS tytviMtfa «iBM o s M k a a M s i j a . iiMcn rialistisen sodan aikaisista hirvas-
OMBio. faOUM. f«tei « m o n i . )• aiZdttrid fakfafUffsS.
T O I M I T T A J A T <
A . VAAEl. B. A- TENHUNTEN. B- PEHKONEN. M. POHJAKSALO.
VAPAUS tUtxrtTi
Ika «air orpä of rBi«i«h Votto» ia Ccssda. P«bli«l»«l iUily « gwtt»cry, OB»»»».
«teHMIM: I rk. «äjOO « kk. »JÄ>, S kk- » 0 0 J« 1 kk. nM-OMOTUSHUHIAT
VAPA0DE5SA;
ÄaB«itawtakic« tlJOH k v u , 1240 k«k«i k«u»- - ATiolmt<»»me3»lB»wk«i
40l< kera. SlXO k a t B a k a t u . — lilaoäuUaotuiies i» Uiaot»««n««irieo oa, « « I i m e ^ , J«iiew™j
«a XAknktrx. •
V9^<k> U & i i . : Hooueurto,207. kUek*y Bailtofc « ^' -.abarr O».
W^ b-ötori: Ubmr Ba&iB*. SS Lotn. Sf. Priheli» 1038. Po.cte«.>» Bo. 69. 8.db»rT. U».
rZ-nf-VT» rtU» 7Se. per eoL ineb. MiaJmom eiarp. f<» ««»«I* iatarioa Tie
i|B »»^6wt •drertitiBc ae^ao «mooii tb» Finni»!» Peeple ta C»B»d«.
Tha V«p*n.
to. «U« B f l l o l » M. en«a.i««n l::r,e«««»e. k i r . o . u l . . «d.H^a li.kk«uboiu.
• I l i i a i l t r i i l h liir r"" J V. KAWWASTO. Uikkew»i»«un ^
Leninin, Liebknechtin ja Lnxembnrgin
muistolle
Kymmenen vuotta sitten, tammi­kuun
15 p:nä 1919, murhasivat
Saksan porvariston palkkarengit,
noskien ja scheidemännien avusta­mina,
kansainvälisen työväenliik-kc=
n kaksi kaikkein urhoollisinta
lipunkantajaa, Karl Liebknechtin ja
Rosa Luxemburgin, jotka kuole­maansa
saakka u-skpllisesti ja-herju-matta
taistelivat koko maailmaa kä­sittävän
proletaarisen vallankumo­uksen
pUolesla.
Tämän kuun 21 p:n'ä^^ tullaan
viettämään Vladimir IIjitsh Leninin
kuoleman viidettä vuosipäivää. Hän
oli — Marxin jälkeen ~ vallanku­mouksellisen
proletariaatin suurin
johtomies. Hän järjesti bolsheviki-
. vallankumouksen, millä laskettiin
horjumaton perustus , ensimäis^Ue
proletariaatin valtiolle, mistä on
muodostunut taistelukeskus ja linno-tus
koko maailmaa käsittävälle pro­letariaatin
diktatuurille.
Karl ja Rosa murhattiin. Lenin
ei ole enää elävien joukossa- Mutta
heidän työnsä .jelää; se ei tule mil-vastavallankumouksellisten
kenraa­lien
valkoterrori raatajakansaa vas­taan
Kiinassa, Intian, Pohjois-Afri-kan,
Etelä-Amerikan y.m. siirtomai­den
ja puolsiirtomaiden kansain
vaurastuvain kapinaliikkeiden armo­ton
murskaaminen. Imperialistisien
vakain välillä jännittyy kilpailu en
nen kuulemattomassa mittakaavassa
ja pakottaa ne historiallisella vält*
lämättömyydellä turvautumaan väki­valtaan
sisäisten ristiriitaisuuksiensa
selvittämiseksi. Tässä yhä kärjisty­vässä
luokkataisteluiden ja kansal­listen
taisteluiden tilanteessa on
kansainvälisen sosialidemokratian
katalana tehtävänä työväenluokan
joukkojärjestÖjen hajottaminen sekä
Neuvostoliiton, kommunististen puo
lueitten ja kaikkien vallankumouk­sellisten
työläisten mitä katalin her­jaaminen
ja häpäiseminen porvaris­ton
määräysten mukaan. Käsikädes­sä
turvautuvat porvarit ja sosiali­demokraatit
ministereihinsä» poliisi­päällikköihinsä,
ammatillisen liik­keen
byrokraattisiin toimitsijoihin
sekä oikeisto- ja vasemmistojohta­jiinsa,
että kaikki demokraattiset ja
tä olosuhteista, huolimatta kiihko-
I isänmaallisten sosialistien — impe­rialismin
uskollisten vahtikoirain
— katkerasta ulvonnasta, toteutti­vat
Lenin, Rosa ja Karl vallanku­mouksellista
kansainvälisyyttään
tj^öväenjoukkojen keskuudessa, in­nostaen
naita hyökkäämään kapi­talismia
vastaan ja perustamaan
maailman proletariaatille mahtavaa
asetia — Kommunistista kansainvä­listä.
Kun me työläiset nyt muistamme!
edesmenneitten johtajaimme määrä­yksiä.
Leninin, Rosan ja Karien
käskyjä, niin meidän tulee varus­taa
itsemme taisteluun uutta impe­rialistista
sotaa vastaan. Entista
tiiviimpinä, entistä ehompina tule­vat
meidän pataljoonamme •— työ-
Iäisten pataljoonat — marssimaan
Keski-ODtarion uutisia
Sodbury
TÄNÄILTANA
eteenpäin Kommunbtisen kansain­välisen
johdon alaisina sen asian
puolesta, minkä puolesta Lenin,
Liebknecht j a Rosa Luxemburg tais­telivat
ja eliväL
synny Ti"n helpostL Ja mainitta
myymälä ei kykene missään tapauk­sessa
palvelemaan maata koin erit­täin
pientä joakkoa, sillä mainit­tuun
yritykseen ei ole kukaan kiin­nittänyt
penniäkään osuusmaksaina
tarpeellista liikepääömaa varten. Jos
halutaan osuuskauppaa niin on sitä
varten saatava tarpeeksi tilava liike­paikka,
eikä tukittava sitä yhteen
Arpa lankesi Suomen työväelle
, , , pieneen huoneeseen, kuten nykyi-
L. W. I. Umon osaston kokous Kuluttajain yhdistyksen myy-
Liberty.haalilla kello puoU seitse­män.
PALVELIJATAR YHDISTYS
mälä on sijoitettu.
Asian auttamista varten onkin
paikkakuntamme työläisten keskuu­dessa
perustettu Sudburyn työläis-
Sudburyn palvelijataryhdistys pi- ten rakennusosuuskunta, minkä tar-tää
vuosikokouksen jatkoa ensi tors-' kotukseksi on alusta alkaen ilmo-taina
kello 8 illalla.; :tettu rakennuksien ja liikepaikan
Muistakaapa saapua kaikki mu-1 hanyamjnen Kuluttajain yhdistyk-kaan!
sen ruokalaa ja tulevaisuudessa
Suomen työväelle lankesi taiste-un
arpa tammikuun lopulla v.
1918. Ja se taisteli. Ei alistunut
/apaaehtoisesti paria-asemaan, johon
porvaristo tahtoi sen painaa. Tais-
.elu hävittiin- Silloin yksitoista
/uotta sitten. Ja maailma näytti
mustalta. Tuntui kuin olisivat men­neet
hukkaan, ei vain monituhanti­set
veri-uhrit, vaan myös vuosikym-inenten
järjestäytymistyön tulokset.
Epätoivo tuppasi m i e l i i n . ..
Mutta pian nousi Suomen työväki
porvariterrorin rautakoron alta ja
uhmasi sortajaansa. Se muisti ul­jasta
taisteluaan kansainvälisiä lah-i:
areita vastaan. Se muisti niitä ur­heita
punikkeja, jotka olivat pää
pystyssä ottaneet vastaan lahtarien
murhanluodit. Se uiuisti niitä tove­reita,
jotka vankileireillä rääkkäyk­siin
ja nälkään nääntyessäänkin, säi­lyttivät
sisunsa. Ja se näki vallan­kumouksellisen
työväen olevan toi­messa
kaikissa maissa- Vallanku­mous
elää ja taistelee. Vielä koit­taa
Suomenkin työväelle päivä!
Harkittiin asioita, kukin kohdal-ylimystön
keskuudessa on runsaasti
sellaisia, joiden ajatusmaailma on
aivan porvarillinen, ja maaseudun
puolproletaarisista kerroksista siir­tyy
palkkatöihin alinomaa uutta ai-
SUURTEN VALLANKUMOUKSEL. "muitalrin työläisten yhteisiä yri-tyksia,
kuten esimerkiksi osuuskaup­paa"
varten. On luonnollista, että
etukädessä on pidetty silmällä ruo­kalaa,
mikä nykyään kärsii ahtaista
tiloista. Ja kun yritys on alotettu
LISTEN JOHTAJAIN MUISTO
JUHLAT ENSI SUNNUN-TAINA
Kommunisfisen puolueen Sudbu- ^ ^ ^
ryn järjestön agitatsioni- ja propa-: yhdktyteen
. , , , , . . .gandakomitean järjestämänä tullaan t^h^jta, niin on pyritty käsittämään
nesta, joka vasta kokemuksen ja oi- Sudburyn suomalaisten työläisten j^^^j^^ yksinomaan "poikatalon talo-kean
marxilaisen valistuksen kautta valistusahjossa, Ljberty-haalissa viet- j^^^j^^^j^j,, ^^^^ ^.j^- t^jj^
tämään suurten vallankumouksellis- ^j^^^ ^ j j ^ .^jj^. py^ttävä oikaise-ten
johtajain, Lenmin, Liebknechtin ^^^^ käsitettävä yritys sellai-ja
Luxemburgin seka Suomen luok- ^^j^j j^^.^^ todellisuudessa
kasodan muistojuhlaa. Ohjelma tu- tarkotettu.
saa proletaarisen sisun.
Mutta proletariaatin kantajoukko
on vallankumouksellisella kannalla.
Ei ole se unohtanut luokkasodan
opetuksia, vaan ovat ne sen sielussa
kirkastuneet kommunistiseksi tietoi­suudeksi.
Marxilainen vallankumo-
'uksen oppi on tiillut Suomen työ­väen
parhaimmiston luovuttamatto­maksi
omaisuudeksi, sen lihaksi ja
vereksi. Venäjän proletaarisen val­lankumouksen
suuri esimerkki on
johtotähtenä aina sen silmien edes­sä.
Neljänneksi opittiin tuntemaan
imperialismi. ^Nyt seurataan tar-lee
olemaan ensiluokkai,n e,n , arvokas Kun osuuskaupan tarve on paik-ja
monipuolinen. Se tulee sisalta- j^^j^^^^jj^^^^^ ilmeisen huutava ja
mään lyhyitä puheita suurten joh- kun osuuskaupalla on suuret kan-tajain
oppettajam elämäntyöstä. Uk- nattavaisuuden mahdollisuudet, niin
rainalainen ja suomalainen orkesteri ryhdyttävä sitä ajatusta toteut-sekä
soittokunta tulevat tarjoamaan ^^^^^^ Tärkein askel siinä olisi
musikalista nautmtpa raatajam hu- j^j^g^jj^jj- gudburyn työläisten
viksi ja virkistykseksi. i rakennusosuuskunnan tukeminen,
Sudburyn raatajat; Ensi sunnun-„jj„ että^ se kykenisi hankkimaan
tai-iltana täytetään J.iberty-haali aa- mahdollisimman hyvän ja laajan lii-riään
myöten. — Punikki.
KAUPUNKIJÄRJESTÖN KON
VENTSIONI
Viime keskiviikkona
loinkaan kuolemiäan. Leninin, Lieb­knechtin
ja Luxemburgin taistelu- fascistiset metodit tulisivat käyte-lippua
l^ulmuttaen marssivat kan- j lyjkg} työväenluokan turmelemiseksi
sainväliset kommunistiset armeiat • « - • i . • e —
taisteluihin» pr^etariaatin ja finans-siporhoj
en välisiin suurempiin tai
pienempiin kamppailuihin. Edes­menneitten
johtajain opetukset ja
määräykset ovat siirtyneet perintönä
lyöväenjoukyille:* Heidän opeillaan
teräsl^tään proletariaatin nouseva
vallahkumouksellinen polvi -—kom­munistinen
nuoriso. "Proletariaatin
kansainvälisen liikkeen parhaitten
henkilöitten veri, kahsainvälisen so­sialistisen
vallankumouksen unhot-
.tumattomain johtoherikilöitten veri
tulee herättämään yhä suurempia
työläisjoukkoja ja saattamaan hei­dät
osalliseksi taistelusta elämästä
ja kuolemasta", kirjotti Leiiin Ro­san
ja Karien murhan johdosta.
Näillä sanoillaan ennusti Lenin työ­väenluokan
lopullista, välitöntä voit­toa
maailman kaikissa maissa.
Työväenluokan kansainvälinen
vallankumousliike marssii eteenpäin.
Se kulkee vastustusten ja väliaikais­ten
häviöitten lävitse. Se on katke­ran
ja loppumattomiui kamppailun
pyörteissä, taistellessaan riistettä­vien
työläisjoukkojen sekä sorret-
.tujen ja riistettyjen siirtomaakan'
sain "ainoan vihollisen" — maail-jtnsn
imperialismin kanssa. Tällä
haavaa suurimpana vaarana, kaik­kien
maitten raatajain pään päällä
killuvana Dauiokleeii miekkana, on
uuden imperialistisen sodan sytty-anineh.
Imperialistiset haaskalinnut
viimeistelevät salaisissa diplomaat­tisissa
piireissään ja sotalaitoksensa
keskuksissa varustautumisiaa^ seu­raavaa
"viimeistä" sotaa varten.
Ivmunecintapaisella kiireellä muo-
> dactaifmt imperialistit liittoja ensi­mäistä
proletaarista valtaa vastaan,
Wcuvos.oliitön työläisiä ja talonpoi-
Ida vastaan, jotka rakentavat sosia­lismia
miaassaan. Samanaikaisesti
hyökkaavit imperialistit armotto­masti
"oman maansa" proletariaat­tia
vainaan, saadakseen sen vastus-tuskv-
vyn hillityksi ja pakottaakseen
.sen hv»äksym5än ilman napinaa ka­pitalistisen
"h>-vinvoinnin" uuden
.aikakauden kaikki siunaukset, jota
hyvinvointia sosialidemokraatit niin
innokkaasti ylistavat "kapitalistisen
vakiintumisen ja_ ratsionalisoinhin
pysyvänä ja vakavana kehitysmuo-tona."
Työväenjoukkojen kesku'u-
• dessa on huomattavissa yleinen ra­dikalisoituminen
ja vallankumouk-sellistuminen.
Siihen heitä on pa
kottanat työsulut Saksassa ja Rans­kassa,
lakkojen verinen murskaaffST
jjeji Puolassa ja Yhdysvalloissa,
ja polkemiseksi. Semmoisia ovat
pääpiirteet hiistä ilmiöistä, jotka
ovat työväenluokan kansainvälisen
taistelun edessä tällä haavaa. Maa­ilman
työläiset ja työtätekevät far­marit
eivät voi suoriutua-voitokkai­na
käynnissä olevista kamppailuista,
ellei heillä ole kommunistista puo-^
luetta johtamassa ja järjestämässä
heidän taisteluaan maailman impe­rialismia
ja sen pää tukea •— sosiali-imperiaiismia
ja Amsterdamin kan-saihvälistä—-
vastaan; ja vain kom­munistinen
puolue saattaa tämän
johtamisen ja järjestämisen tehdä
proletariaatin todellisessa, solidaa­risessa
ja vallankumouksellisessa
hengessä —- muodostaa kaikkien
sorrettujen vallankumouksellisen
yhteisrintaman sortajia vastaan, Le­ninin,
Luxemburgin jaLiebknech­tin
määräyksen mukaan. ,
Lenin, Rosa Luxemburg ja Karl
Liebknecht korostivat, että proleta­riaatin
vallankuraoiikselliseh , kan­sainvälisyyden,
veljeyden Ja eheäin
taisteluiden tulee ilmetä tekoina ei­kä
tyhjinä sanoina. Vain tämmöi­nen
kansainvälisyys vöi saada työ­väenluokan
vallankumouksellisen
energian niin suurenmoiseen toimin­taan,
mikä murskaa imperialismin
selkärangan. Vain työläisten yhtei
sen, vallankumouksellisen rintaman
muodostaminen kansallisessa ja kan­sainvälisessä
mittakaavassa, impe­rialististen
maitten työläisten vel­jellinen
apu sorretuille siirtomaille
ja taistelu imperialistisia sotia vas­taan
tekevät mahdolliseksi niiden
hurjain hyökkäysten torjumisen, mit­kä
kapitalismi kohdistaa työväen
luokan elinehtoja vastaan.
Lenin, Rosa ja Karl ovat, käytän
nössä osottaneet, mitä vallankumo­uksellinen
kansainvälisyys merkit
see. Kun imperialistien pistimet
erottivat eri maiden työläiset toi­sistaan
maailmansodan aikana ja
kun kaikenkarvaiset kiihkoisänmaal­liset
"sosialistit" energisesti kehot­tivat
yhden maan työläisiä käymään
toisen maan työläisten kurkkuihin,
niin silloin Lenin, Liebknecht ja
Luxemburg julistivat kaikelle maa­ilmalle
Kommunistisen manifestin
vanhan tunnuksen, Marxin ja En­gelsin
tunnuksen, minkä sosialide­mokratia
oli jalkoihinsa tallaimut:
Proletaareilla ei ole isänmaata —
Maailman työläiset, liittykää yh­teen!"
Lenin, Rosa ja Karl eivät
ainoastaan puhuneet tuosta vanhas­ta
tunnuksesta. Huolimatta impe-kepaikan
osuustoiminnallisia laitok-siamme
varten. Sitä varten olisi
jokaisen työläiskuluttajan velvolli-
*d t ss" ^""^ ostaa yksi tai useampia osuuk-
, . ^. , .?! ..v.?!„^ sia mainitussa osuuskunnassa. Kun
kasti, ja oikealla silmällä katsoen, kaupunkikomitean kokouks^sa paa- ^ettu, „ii„ osuuskauppa syntyisi
maailman tilannetta, ymniärretään' II^^^SS^^^ ^^ZSS. Ä « £ S J n?"
sen muut^okset ja merkit. Ei uskota, taina tulevan helmikuun kolmante- J ^ ^ " t^S:Jt1T'^
lipeväkielisten petturien puheita, fet-;na paivana. Tahan^ konventsionim Kuluttajain yhdistyk-tä
muka rauhaa ja kansanvaltaa »yat^suntoryhmat oikeutetut la^^^^^ nykyinen myymälä, eli osuus-
•aan ja tovensakeissa. Todettiin, et- (luokkasovintoa) kohti olisi maail- tumaan yhden edustajan itsekutakm j^^^^p^^ ^j^^ _ ^^^^^ ^ nykyään
tä taistelu oli ollut kiertämätön To- kulkemassa. Päinvastoin - uu-, fnsaTLhdent t ^ ^ Ä ^ ä t " t ^^^'^^ ~
. ^ vallankumouksia on; vat ^ e u t e t u t l ä h ^ l t ^ ^ yh<^n ^^^^Z^ ^^^^
edessä, jopa parhaillaan käynnissä. | edustajan jokaista viitta jasenta tai £,^^^^^^,3^^^ ^^.j^» j^j^..^. ^^^^ ^j^^^^
dettiin myös tappion syyt: valmis-
^umattomuus, virheet, heikkoudet jä
voimain riittämättömyys kansainvä-isiä
lahtareita vastaan. Huomattiin
myös, että vaikka olikin kärsitty hir­veä
tappio ja koettu koirakuoppien
hirmut, niin oli jotain voitettukin.
Ja nyt yhdentoista vuoden pääs­tä
— ymmärrämme, kuinka paljon
oi hyötyä hävittykin vallankumous.
Ensinnäkin ylväs tietoisuus, että
3i oltu alistuttu, vaan taisteltiin.
Sitä sisuaan saa Suomen työväki
kiittää siitä, että sillä on selkeänä
luokkatietoisuus ja vallankumouk­sellinen
joukkoliike- Suomen työ­väen
nuori polvi —- muistakaa, että
kaatuneitten marttyyrien verellä on
ostettu teidän tietoisuutenne, • uljas
proletaarinen ryhtinne, voimanne
katsoa lahtaria päin silmiä, sekä
vankilan ja surman uhallakin täyt­tää
tehtävänne luokkataistelurinta-malla!
Ei koskaan tee Suomen
luokkatietoinen työväki sovintoa
lahtarien Kanssa.
Se on luokkasodan suurin saavu­tus.
Toinen on selvä pesäero judaksis-ta,
työväen asian kavaltajista, val­koisista
sosialidemokratisista johta­jista.
Verinen taistelu yksitoista
vuotta sitten paljasti pettureiksi ne,
jotka eivät yhteiseen taisteluun läh­teneet,
ja jotka sen jälkeen ovat
osöttautuncet lahlarirengeiksi ja oh-ranapäälliköiksi.
He ovat selvästi
siirtyneet barrikadin toiselle puo­lelle.
Suomen työväen teurastajien
joukkoon.
Kolmanneksi voitettiin opetus, et-
Saksalaisten Suomeen tulo v. 1918; f " enemmistöosaa kohti.^ T^^^^^ harjotti myöskin maito-, ruokala-ja
ja englantilaisten yritys isaada suo­konventsionissa
tullaan käsittele- , . „ „ i , „ . UIU^U-A
malaisista työläisistä itselleen apu­laisia
oli vasta alkua. Nyt tahtoo
imperialismi mobilisoida koko Suo­men
kansan veristen pyy teittensä
palkkasotureiksi. Sen näkee Suomen
tietoinen työväki ja on sen tehtä­vänä
saada se selväksi koko työtä­tekevälle
kansalle.
Viidenneksi opittiin oikein ym­märtämään
Kommunistisen Manifes­tin
sanat, että kommunistit ovat työ­väenluokan
tietoisin, muita eteen­päin
työntävä osa, niitä jotka pro­letariaatin
jokapäiväisissä taisteluis­sa
aina muistavat liikkeen suuren
päämäärän: Luokkasodan kautta sel­keni
Suomenkin työväelle Leniniii
oppi puolueesta, työväen järjesty­neestä
etujoukosta, joka antaa sen
taisteluille ryhdin ja johdon, ja jo­ka
kokoo sen liittolaisiksi muut riis­tetyt
luokat, varsinkin työtätekevät
talonpojat, sekä sorretut kansalli­suudet
ja kansat. Vn 1918 opetuk­set
liittivät Suomen työväen, sen
eti^'oukon, Suomen Kommunistisen
Puolueen, kautta kansainvälisen pro­letariaatin
suureen taisteliiarmeijaan,
Kommunistiseen Intemationaleen,
y ^ ^. ..... ... .X ruokatavaraliikettä. Yhdistämistä
lk^a- ^ ?lä- !h, etfe"'t.ä-^ä n myo"hle mmm' »^p^id^e tta- ei i^oäligs^i g-^lu onnoUisesti suoritettava
van piinkonventsionm harkittevik- ^-^.^^^ ^^j^j vaan tietoisena si^
si. Samaten tullaan snna kasitte- ^^^^ j kannattaa
lemään erinäisiä kaupunkijärjestön paremmin kuin kaksi pientä, sillä
sisäisiä asioita, toimittamaan johto- hallintokustannuksista alkaen voi-kunnan
jäsenten valitseminen, kuu^^^^^ suuressa liikkeessä tehdä pie-emaan
sihteenrahastonhoitajan ti- ^^mpiin verrattuna huomattavia
iiKertomus j.n.e. _ ! säästöjä, puhumattakaan kaikenlaa-
Eroryhmien huoleksi jätettiin a- t^jgj^t^^^j^t^ kustannuksista.
ustusten laittaminen konventsionil-j Yhdistämisestä puhuttaessa on
le seuraavista kysymyksistä: sodan ^ ^ j j j ^ j ^ huomata, -että Co-opta-vaarasta
kaupunkijärjestön alueel-, ^-jj^ on sääntöjensä mukaan oikeus
a vallitsevasta poliittisesta tilan- j^-^^taa milfei minkälaatuista ku-
Viikaa tapAti
Järjestyneet työläiset
on kauhu porvareille.
Sudburyssa mätkiuUun
sakot työläisille.
Läsnäolo iltamissa
syytteheksi lehtiin.
Lauluseuran jäsenyyskin
"rikolliseks" nähtiin-
• •• —-
Verisellä terrorilla
Jugoslaviassa
kuningas on "kansanvallan"
ilveen kaatamassa.
Työläisien vaino yltyy
yhä hurjemmaksi.
Vapauden aatoksetkin
tehdään kapinaksi.
Militaristit Ranskassa
on vallan kauhuissansa.
Kun kommunisti-aattehet
jo "pilaat* armeijansa.
Eivät huomaa, että iise
syynä ovea siihen.
Kun koiramaisin kohteluin
saa vastaan joka miehen.
Virkamies pn valkoinen
tuo Porvoon nimismies.
Vain neljä kuuta virassaan»
jo taskut täyttää ties.
Kun kuusikymmentä tuhatta
hän markkaa kavalsif
näin entisiä velkojaan
"reilusti" makseli.
Vielä seisoo vuorenvankka
lakkolaisten mahtU
Satamissa Suomenmaassa
reuhaa rikkur*sakki-
Oisi taasen meillä aika
lakkolaisia rriuistaa-
Kun talven kylmyys tovereita
työttömiä puistaa.
Keppirangaistusta saapi
soltut armeijassa.
Siksi Vaasan kansalaiset
ovat suuttumassa.
He jo kokouksen piti,
jossa tehtiin päätös^
Vaadittihin sotilasten
kohteluhun muutos.
MAGNUS RAEUS.
teestä, toiminnasta naisten ja nuori-. 7 „ . „ . + . , ^ 4 . „ . . , 4 . ^ „ i„
« n « i ; « c i , „ „ ^ . « o r,^J^r,.^ lutustarpeideu tuotantoa ja kaup- ,.
isin uutisia
Mmx TARKOITUS
son keskuudessa sekä yleensä toi­minnasta
; joukkojärjestössä.
, Jokaisen ryhmän on ryhdyttävä te-kemään
valmistuksia kaupunkikon-ventsionia
varten, ja erikoisesti nii­den,
joilla on valmistettavana yksi
tai useampia yllämainituista aluis-tuksista.
Vain siten saattaa kaupun­kikomitean
konventsioiii muodostua
mahdollisimman hedelmälliseksi. —
Poliittinen organisaattori.
OSUUSKAUPASTA JA SUDBURY-LAISTEN
OSUUSLIIKKEIDEN
YHDISTÄMISESTÄ
Meillä Sudburyn työläisillä on jo
jossain määrin kokemusta osuustoi­minnasta
muutaman viime vuoden
paa, joten on tarpeetonta sitä var-!
ten perustaa uusia osuustoiminnal­lisia
liikkeitä.
i lienee Suomen hallituksen konsulil­la,
kim kyselee suomalaisten toimintaa
täällä Timmnisissä? Lieneekö hänellä
T^. j 11.. .4. 4. i. n ja hallituksellaan halua nähdä missä
ol,1k.o on SS ufdwb uryn työläisten ohjel-' määrin on suomalaiset työläiset tääl-mana
osuustoiminta-alalla:
1. Osuuskaupan perustaminen
paikkakunnalle.
2. Sen toteuttamiseksi on ostet-lä
Canadassa järjestyneet? Kyselyt
tarkoittaa yleistä suomalaisten toi-xnlntaa.
Kun nuo .kysel3i; on tehty
valkoisten kautta, tai nliUe työläisille
, . „ „ , . jotka eivät kuulu mihinkään järjes­tävä
osuuksia Sudburyn työläisten töön, niin tulee mieleen ajatus, että
rakennusosuuskunnasta.
3. Kuluttajain yhdistys on yhdis­tettävä
Co.-optasiin.
Osottaakseen, että kummatkin o-suustoiminnalliset
liikkeemme —
mitä siinä on takana. Jos he haluaisi
suorassa, rehelHs^sä tarkotuksessa
saada tietää missä, pyrixmöissä me ai­kamme
vietämme, niin he luonnolli­sesti
kysyisi järjestyneitten työläisten
Co-optas jä Kuluttajain yhdistys — I järjestöiltä jotka ovat täällä suoma-ovat
yhteisesti rakennusosuuskunta-1 laisten edlstyspiyrintöjen eteenpäln-aikanaV
Kuluttajain yhdistys Tulee j J^f^^^^^ .^^ Taantumukselliset ja työ-tänä
keväänä toimineeksi kolmisen apua olisi- ^C-tb- -optasin merkittävä' väen viholliset koettaa nykyään kai-huomattava
määrä osuuksia raken­nusosuuskuntaan.
Se olisi Co-op-tasin
jäsenillekin kehotuksena teh­dä
samoin. Samoin voisi Canadan
^-j^ .uha™« s = . s
vuotta. Kaikki sen ruokailijat to-
, distavat yksimielisesti, että se on
leniniläiseen maailmanpuolueeseen, | myynyt työläisille parasta ja voi-joka
jo käsittää koko maan piirin. 1 makkainta' ruokaa paikkakunnalla.
Onprr^Inmmo T • «..Samalla he myöntävät yhdistyksen suomalaisen järjestön täkäläinen ja
t>pe.tajammeLenm sanoi, etta ruokalan vaikuttaneen — —
työväki ei pääse vallankumouk­seensa
muuta tietä kuin kulkemalla
tappioiden ja virheiden, vastoinkäy­misten
ja heikkouksien sarjan kaut­ta,
mutta se kulkee siihen kummin-tuakseen
kuin vallankumouksen tie.
Sitä ei ymmärtänyt Suomen vanha yhtyvät nyt siihen lupaukseen, jon­työväenliike.
Paljon oli siinä epä- vkai r oS KP :n peru•st»a va» kokTou s• antoi -oelliI vkyiny ttap ajl•jao np uohlyiinv. äaäi.s uuptrtoal,e tavaari.ki,s,kt aa «yVlVior i.ytt We v usca=o.tn«t^oaoa sv, iettneä-nil äi•tso ivl-l.ne Ltoevneinreilillele-kuntoa,
ja tietoisuuttakin. Vallan­kumouksen
koettimessa kävi selvil­le,
kuinka paljon oli heikkouksia ja
puutteita, joista johtui niin paljon
kärsimyksiä ja osaltaan raskas tap­piokin.
Ja on puolinaisuutta ja
puutteita vieläkin. Eivät näe kaikki
työläiset vallankumouksellisen tais­telun
kiertämättömyyttä. Pikkupor­varillisessa
asemassa olevan työläis-meidän
puolestamme: Suomalaiset­kin
kommunistit lähtevät ilolla tu­leen,
tahtovat olla hyökkäyksessä
mukana, kun kapitalismin linnat
otetaan ja maan tasalle hajotetaan;
suomalaiset kommunistit pitävät ar­voaan
alentavana jäädä rintaman
selkäpuolelle, kun kaikkien maiden
köyhälistö valloittaa maailman."
TYÖLÄINEN.
jossain mää-! lähiseudun osastotkin parhaansa mu-rin
laadun nousemiseen muissakin! ^«^^^^^ä **^«^'^^*^s«"*ällä
ruokapaikoissa. Mutta kouraantun- puolestaan osuuksia rakennus-tuvampi
kuluttajain hvöty on ollut osuuskuntaan.
Co-optasin maidosta, jota on myyty Saattamalla täten osuuskaupan
14 sentillä kvartti, muiden maito- Perustamisen päivänkysymykseksi
Yhdeksän maata maksaa velko­jaan
Yhdysvalloille vähittäismak-suina
niiden sopimusten mukaan,
joita ne ovat tehneet velkojensa J y -
hcntämisen suhteen Yhdysvaltain
kanssa.
"T^oulukuulla suoritetut velkojen
vähittäismaksut Yhdysvalloille nou­sivat
98,612,000 dollaria. Ne maat,
jotka näin suorittavat puolivuotis-maksunsa,
olivat Suur Britannia,
5elgia, Tshekkoslovakia, Viro,
Suomi, Unkari, Latvia, Liettua ja
"^uola.
Suur Britannia suoritti kahden­nentoista
puolivuosimaksunsa ko­roista
ja kuudennen puölivuosimak-sun
velan lyhentämiseksi. Sen ko­konaismaksu
oli 94,2007000 dolla­ria,
josta 67,000,000 dollaria kor­koihin
ja 27,000,000 velan lyhentä­miseksi.
Belgian puolivuotismaksu oli
SL250,000; Tshekkoslovakian S l , -
500,000^ Viron §100,000; Suomen
$183,460; Unkarin $39,773; Lat­vian
S40,000; Liettuan $48,970;
Puolan $li250,000.
liikkeiden periessä 15 senttiä sa­malta
määrältä. Lisäksi saavat
jnnpäristön farmarit tuotteestaan
hiukan korkeamman hinnan kuin
yksityiset maitoliikkeet maksavat.
Täten toteutuu käytännössä työ­läisten
ja maanviljelijäin välinen
yhteistoiminta.
Nyt on tullut päivänkysymyksek­si
osuuskaupan perustaminen paik­kakunnalle,
sillä alettua osuustoi­mintaa
on laajennettava ja saatet­tava
se hyödyttämään työläisiä en­tistä
enemmän. Mitä voimakkaam­paa
osuustoiminta on,' sitä enem­män
se vahvistaa työläisten luotta­musta
yhteistoimintaan, mikä on
myös laskettava selväksi — vaikka­kin
aatteelliseksi voitoksi.
Juuri näistä taloudellisen ja aat­teellisen
hyödyn vaikutteista läh­tien
on meidän pyrittävä saamaan
aikaan 'osuuskauppa paikkakuntam-me
työläisten keskuuteen. Timmin-kella
tavailla lamaaimuttaa työläisten
toimintaa käyttämällä kaikkia kei­noja.
TYÖLÄISTEN JOUKKOMURHAN
VUOSIPÄIVÄ LÄHEPraiE
Ensikuun 10 päivä tulee kuluneisksi
vuosi siitä, kun oli tuo kuuluisa Hol-lingerin
tulipalo, jossa menetti 39 työ­läistä
henkensä ja joista oli 8 suoma-
, laista. Vaikkakin me olemme heikosti
Sudburyssa ja sen ympäristöllä ja järjestyneitä ja omaamme vain pie-panemalla
kaikki kukin kohdaltaan nen luokkataistelutiedon, niin olisi-a-parhaamme
liikkeelle sen toteutta- i sianmukatsta muistuttaa tuota ksiame-miseksi,
niin on meillä jo tulevar.|i
kesänä osuuskauppa toiminnassa.
Työläistoverit! Ottakaamme tä­mä
asia siis todella vakavaksi päi­vänkysymykseksi!
Toteuttakaamme
osuuskaupan perustaminen nyt, äl­kää
lykätkö sitä kauas tulevaisuu.
teen yritykisemme luomiseksi!.
Eräs jäsen.
Greighton Mine
• .f
Sunnuntaina 20 p:nä tammikuuta
kello 1 päivällä pn C. S. J, Creigh-ton
Minen osaston: kokous, vuosiko­kous
piti; sanomani, niin että saa­pukaa
joukolla.
Sunnuntaina 20 pnä kello 8 il­lalla
on Leninin muistojuhla- Oh-jelmassa
on runo, puhe, laalua,
sissä toimiva osuuskauppa on vii- soittoa, balettitanssi, 2-näyt. kappa-me
vuoden kuluessa myynyt ksilu-tustarpeita
lähes puolen miljoonan
dollarin arvosta. Sudburyn ympä­ristön
työläisillä on yhtäläiset, ellei
le lapsilta ja kuvaelma. Sisäänpää­sy
vapaa. Tervetuloa kaikki!
Maanantaina 21 pnä kello 1 päi­vällä
on naisliiton kokous. Fitäkää-suuremmat
mahdollisuudet saman-ipä se mielessänne* naiset, sillä asioi-laisen
tuloksen saavuttamiseen, kun-:ta on paljon ja kaikki tärkeitä.
han vaan ryhdytään yhteistoimin­taan.
Joku voisi ehkä huomauttaa, että
Ja sitten se viimeinen ilmoitus,
on nimittäin lauantai-illaksL Lau­antaina
19 prnä oh kuutamotanssit.
onhan meillä jo osuuskauppa, sillä I Tuuri ja kumpp. pitävät huolen sii-
Kuluttajain yhdistys on avannut, tä, ettei silloin nukuta ketään, vaan
Tuokaliikkeensä yhteyteen mokata.
I varamyymälän. S© on kyllä totta,
mutta tosiasiassa ei osuuskauppa
yhtä kevyesti nousee jalka niin nuo­rilla
kuin vanhoillakin. Siis haalil-la
tavataan!
aa tapausta, jonka uhriksi joutui nuo
työtoverimme ja monen perheen elät­täjät.
Uskon omasta puolestani teh­tävän
siinä toverillisen teon, jos sinä
päivänä me suomalaiset työläiset käym
me heidän yhteisellä haudallaan. Se
sopisi hyvin senkinpuolesta, kim hei­dän
haudallaan on yhteinen hauta­patsas
muistuttamassa jälkeenjääneil­le
tuota kauheaa tapausta. Monet
meistä suomalaisista el ole tuota hau­tapatsasta
vielä nähnsi;. Myös mainit­tu
muistopäivä on simnuntai, joten ei
olisi tarvis menettää kenenkään työ­päiväänsä.
Toivoisin tästä asiasta kes­kusteltavan
ja toteutettavan tuo esi­tys.
Me työläiset emme saa a jatsia
mitä niistä papit ja vastustajamme a-jattelee,
vaan niinkuin me itse ajat­telemme.
FOLnsiOlKEUDESTA
Viime viikon pölUsioikeudessa tuo­mittiin
vankilaan ja sakkoon eräsv
kuuluisimpia kylämme koiratorpparel-ta.
Asiaan oli sekaantunut juonien
kautta kansalaisiamme, jotka esUntyf
oikeudessa todistajina. Koiratorpparln
puolelta vedottiin. siihen, etä asiaan
kuuluva on järjestyneisiin tyliläisiln
lukeutuva. Hyvin pitkälle jo menee-julkeus
koiratorppareilta, kun julkea-vat
toivoa Itselleen etua oikeudessa
sillä, _että koettavat tehdä. / heidän
vastassaan olevasta punaista. K u i t e n ­kaan
ei oikeus ottanut tuAt» seikkojft
huomioon, vaan antoi koirator^porffle'
L.TV.tU.
ONT^