Vapaus, January 6, 1925

              NA 3
Kurssi
Siii39.10
DojQarista
LXHEtYskuLUT:
49e lähetyksistä alle $30.00,
60e ähetyksistä $30-459.99
asä, 75c lähetyksisät $60.00
^ 9 0 , 9 9 ja $1.00 kaikilta
$l60,*b taikka sitä suurem-
D i i t » isixetyksiltä. Sähkösano-mäi^
he^ksille on kulut $3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tykaä
vastaan S. G. NEIL,
957 Broadview Ave.
Sndbnryssa' jä ympäristöllä
asuvat rvoivat käydä Vapauden
k e n t t o i i ^ tiedustamassa eri-koisknrssia.
LaivapUetteja myydSan.
Tiedastakma pilettiasioita.
VAPAUS
Box 69. Sudbury, Ont.
viime aikoihin saakka oh Indostria-vapaPBtaiittplTilrni.**
Tooläa iqrt vie»
l i sieiuai poistietoiril moklhisa ti»-
tedfisen teoBisgnsonioniBmfn «jämi-ffffft^.
mutta IndnstzidJstin toiioJt-tajat
vastatkaapa oGko Kroastädin
kapina valtataistelua? vapaustaiste
Ina se ei «inaknan oUnt. Mistä lie­nee
kehittynytkään juuri tuon kajo-nan
ajaksi Kronstadiin teollisoös-työväestö?
Teidän laskojenne mu­kaan
ei Venäjällä ollut teollisuus*
työväestöä ennen sitä kapinaa, ei
kä sen jälkeenkään, vaan on se ol­lut
maailman barbaarisin maa.
Te Jdellätte yhteistoiminnan ja
kannatuksenne Viron vallanknmouk-sellisdta
kommunistiselta—työväes­töltä
yksinkertaisesti sentähden, et­tä
he ovat politiikuksia. Kysynpä­hän
tässä yhteydessä vaan, että ei­kös
sosialidemokraattinen liike sit­ten
olekaan poliittista Uikettä? Te­hän
olitte yhdessä sosialidemokraat­tisen
liikkeen kanssa avustamassa
ja provoseeraamassa Georpan ka­pinaliikettä.
Miksi juuri Industria-listi,
jonka pitäisi olla politiikasta
la, tammik. 6 a — fltet Jan. 6tfa, 1925
000 miehen armeija ttiiden 100.080
miAen lisäkä mitä s i l l i y e r s a i l - l p a ^m
lesin sopimuksen mukaan nM olla.
lOmä uudet paliastnksrt tolevat
heti sen jälestä kun puolustusmi­nisteri
Gessler oli jyricästi kieltä-n^^
lentiset syytökset, siitä, että
Saksa muka rikkoi rauhansopimuk­sen
,. asdtten-riisumista Icoskevia
määräyksiä.
Saksan sano^aliehdistÖ selittää,
että noiden syytöksien j a Jdeltämis-ten
tarkotnksena oh vain kääntää
huoniio pois niistä todellisista riita-kysymjdcsistä,
joista kulissien takat
na otellaan. , Tärkeimpänä syynä
aihen miksi Ranska ei halua pois-ocottsvst
cttil oiisBi
YbdytvsBfltea joissa
suomalaiset ovat mjfodatHaaeet ed-l
u n a osuDitomtfa, lotks ovat ra^
knmnttaneet osastoasoototaloja —
ovat ABnfuJojntaan knoluvat saaneet
huomatosti halvemmalla ensiluok­kaiset
asunnot asuttavakseen kuin
^csityisomistuksea kautta.
Osuustoiminnan kiaiklda muotoja
kansalaisten kesken kehittämään
tua Heinin alueelta sovittuna aika­na
tammikuun 10' p:nä, on se että
siUoin myös päättyisi Ranskan »oi­keus
lähettää tuotteitaan Elsas-
Lothringista tullivapaasti. Saksaan.
Saksan säännöllinen tuontitulli
_ _ nousee aina 300 prosenttiin, ja
vapaa, puhdas teollisuusunionistinen i Ranska on kävttänyt Versaillesin
lehti, julkaisee noiden sosialidemo­kraattien
julistuksia, joiden tähden
sopimuksessa saamaansa väliaikaista
etuoikeutta sumputakseen miljoo-ovat
ks^imenet l ä n n e t t^^^^^ ^^^^^ arvosta tuotteitaan
saaneet smrmansa? Miksi Indust-rialisti
julkaisee niitä juuri aUp.
paikalla, jossa pitäisi olla I. 'W. W.
liiton esipuhe?
iVi^ii^B mistä nykyiset L W. W:n
joukkojen johdettavat johtajat saa­vat
kunnioitiptsen on se, että he
ovat järjestönsä jäsenistöön istut­taneet
individualistisen käsitteen.
Tuon individualisen käsitekannan
listassa julkaistu tutkijakomiteain j mukaan ei koko maailman vallan-lahsuntoj^
joissa on sanottu an- kumouksellisten työläisten taistelu
netnn.nlle tai tuollje henkilölle to- ole mitään eikä minkään arvoinen.
veriluptto j.n.e. Minä olen tähän
saakka ymmärtänyt että toveriluo-'
ton saaneet henkilöt olisivat sellai­sia,
iotka ovat tavalla tai toisella
toimineet kotimaassaan vastoin ve-^
rikenraali Mannerheimin lahtaris-mia.
Ja sellaisia ne olivatkin sii­hen
aikaan kun minäkin. toimin I.
W. Wai tutkijakomitioissa. Mutta
siitä oa jo kolmatta vuotta kuin us­kalsinepäillä
ettei sellainen olisi
L W. Wai ylempäin orgaanien tah­to.
Sillä Kronstadtin kapinaa ei In-dustrialistin
toimitus saanut oikein
sopimaan yhteen Suomen luokkaso­dan
kanssa, vaikka tunnustikin
ELrohstadin kapinalliset teoUisuus-t^
öläisikä. Koko se tutkiminen
näyttäkin siis olleen enemmän tak­tiikka
kuin periaatekysymys I. W.
Wan johdon taholta. .
Lehti päättelee: olla vain huoletta
ei Viron taisteluissa ollut työläis­ten
ipdöt'kysymyksessä.. Asiasta
voimme blla varmoja siksi, että tais­telujen
eturiveissä on ollut sellai­sia
politiikkoja, kuten valtiopäiyä-miehiäkih.
Ja mistä he' hyötyvät,
niin siitS ei hyödy työväenluokka.
Mahtaakohan työväenluokka nyt
n^Styfij^^-knn >nuo '.urhoolliset - t^ör
väienluokan eturivin miehet ovat
saiuieet surmansa,' josta Industria-listikin
maailmalle.tiedottaa. Olipa
noiden ^Släisten edustajain jdukos-sa
niinkin urhoollisia tovereita, jot­ka
uskalsivat uhrata oman - henken­sä,
siteh säästääkseen muutämain
tovereittensa elämän. Uskallan e-p^
itä tokkopa • Ihdus^alistin toi-mittajiliä
olisi rohkeutta lArata o-maa
henkeään osatovereitt^nsa puo­lesta.-
Vaikka toimittajat eivät juu­ri
plekaain eduskunnan jäseniä,
vaan pahtaan tieteellisen teoUisuus-unionlsmin
tienviittoja.
Lehti jatkaa: "Älkäämme siis
erehtykö', luulemaan valtataistelua
vaan L W. W. on kaikki kaikessa.
Tuosta tiedän individualistisuudes-tanne
juuri johtuukin se seikka,
että te ette voi yhtyä toisten työ­läisten
kanssa yhteiseen rintamaan
maaOman kapitalistiluokkaa vas­taan.
Mutta päinvastoin on jou­koille
iselvää se, että te jokaisessa
huomatummassa tilaisi|udessa esiin­nytte
kapitalistiluokan puolesta, ku­ten
tässäkin kirjoituksessa on tei­dän
osotettu suhtautuneen Virop
työläisten kapinaan. —
! , Taistelutervehdyksin: D. J .
Yärustautuuko Sak^a
kostosotaan vai
eikö?
Marsalldca Foch on saanut Berli-nissä
olevalta liittoutuneitten ya.1-
vontakomissioonilta uuden pinkan
syytöksiä 'jaksan salaisesta aseis­tautumisesta.'
Tällä- kertaa väittä­vät
1 liittoutuneitten virkailijat saa-n&
fnsa. selville", että: Saksalla on
järjestetty vapaaehtoinen armeija,
jossa tätä nykyä on 7p0,00q_ mies*
tä j a johon joka kolmen kuun' k u ­luttua
lisätään 20,000 hyvin harjo-tettua
'miestä.
On löydetty salaiset värväystoi-mistot,
joihin saksalaiset nuorukai-:
set ilmotlautuvat kolmen kuukau­den
palvelusta varten nostoväessä,
Harjotusajan kuluttua heidät lähe­tetään
kotiinsa muka "sotapalyelu^-
seeh kelpaamiattomina." Saksan so-taministeriÖllä.
ei, ole- mitään luisft-teloita,
näistä, tällä tavoin "kelpaa­mattomiksi"
harjotelluista miehistä,
ja se tekeytyy tuiki tietämättömäk­si
koko tuon vara-armeijan olemas­saolosta.
Siten olisi Saksalla 700,-
Saksan markkinoille. Tämän etu­oikeuden
menetys '. olisi Ranskalle
tuntuva taloudellinen vahinko. Sik­sipä
yrittää Ranska kaikehlaisiUa
tekosyillä pitkittää valtaustaan, voi­dakseen
puristaa Saksalta suostu­musta
tämän tullietunsa säilyttämi-seen
jossakin muodossa.
Muuten^ Saksan virallisissa ja
puolivirallisissa piireissä suhtaudu­taan
Kölnin eli "Reinin siUanpää"-
kysymykseen paljoa rauhallisemmin
kuin mitä sikäläisessä sanomalehdis­sä
olleista kiihotuskirjotuksista saat­taisi
arvella. VaiklcÄ Versaillesin
sopimuksen määrälleen täyttämistä
pidetäänkin varsin tärkeänä asiana,
on ainakin .puolivirallisissa piireissä
vallalla melko voimakas mielipide,
että nyt esiintulleesta jiitakapulas-ta
voidaan ehkä selviytyä, jos tä­män
kysymyksen yhteydessä saa­daan
Ranskalta ja Bellalta varma
suostumus siitä, että ne mitä pi-ikimmiö
poistavat joukkonsa Ruh-rilta.
Tuoh — kojco Saksan tär­keimmän
teollisuusalueen — lopul­linen
ja täydellinen vapautuminen
kaksivuotisen vihoUisvaltauksen jä­lestä
on sittenkin kiireellisempi ky­symys
kuin Kölnin valtauksen jat­kuminen
sivu määräpäivän. Niinpä
odotetaan liittoutuneiden tekevän
Saksalle sovitusehdotuksen, jonka
mukaan tarkasti ja, varmasti määri­teltäisiin,
milloin niin Ruhrin kuin
Reinin alue kertakaikkiaan vapaute­taan.-'
Tällainen sopimus tyynnyt­täisi
sen mieltenkuohun mikä Sak­sassa
nyt "vallitsee sen johdosta,
että Kölnin valtäuäjättoiu sivu so­vitun
ajan.
vsiitsi kokous toimikunnan, jolle jäi
vapaat kädet., alkaa osuuskunnan
muodostamista, joko r^ennus- eli
jollekin kulutusalalle. Toimikun­taan
valittiin tov. Viitanen, Jokela,
Nurmiaho, Neil, Anderson ja Latva.
Toimikunta pitämässään kokouk­sessa
päätti alkaa tiedustella mah­dollisuuksia
asunto-osuuskunnan
muodostamiseen paikkakunnalla,
hankkimalla tietoja' erilaisten o-
Osuastoiminta alalla Toronton
suomalaisten kesken.
Öhjelmakokouksessa joulukuun 25
päivänä oli keskustelukysymyksenä
osuustoiriiihnan edistäminen j a . paik­kakunnan
suomalaista väestön', tur­vaaminen
osuustoiminnan eri muo­doilla.
Alustuksessa suurempaa
huomiota isai. osak;8een rakennus^
osuuskunnan synnyttäminen, koska
suustalojen kustannuksista sekä pii­rustukset,
joita velvoitettiin tov.
Viitanen pyytämään Brooklynista,
jossa tov. Viitanen .jpn ollut muka­na
itse siellä ollessaan sanotunlai­sessa
asunto-osuuskunnassa. Sa­malla
päätettiin ilmoittaa osaston
jäsenille, tällaisen toimen alulle pa­nemisesta
sekä kehottaa tovereita
jotka ovat halukkaita yhtymään sa­notunlaiseen
talo-osuuskuntaan, i l ­moittamaan
nimen^ edellä maini­tuille
toimikunnan ; jäsenille. Il­moittautuneet
kutsuu toimikunta
kokoukseen neuvottelemaan ja mah­dollisesti
päättämään osuuskunnan
muodostamisesta, sitte kun toimi­kunta
on saanut tarvittavat tiedot,
miten paljon erisuuruiset osastota-lot
tulisivat tässä kaupungissa mak­samaan.
Toimikunta ottra lähtö­kohdakseen
Brooklynin tovereilta
pyytämään piirustukset joilla tove­reilla
on hallussaan useampia osuus-taloja.
Siis : osaston jäsenet otta­kaa
huomioon ja neuvotelkaa asias­ta
komitean jäsenten kanssa, niiltä
saatte lisäselvitystä, alulle pantuun
puuhaan.
Miehen kylkilaa'oh sen näytelmän
nimi, jonka, näytelmäseura esittää
tammikuun 10 päivänä. Näytelmä
on altista loppuun . asti naurua ja
huvia. Maria 'jötuni, joka näjrtel-män
on ikokoon pannut, on hyöstänyt
sen kansanomaisella sanonnalla lä-peenisä.
Näytelmä huvin muodossa
esittää miten vaikeaa on saada kyl­kiluu
itselleen, . n i i n miehen kuin
naispuolisenkin, tarkoittaen elämän
toveria ja sitä hankkiessa syntyy
vallankin naisten keskuudessa kii­vasta
sanasotaa ja miltei käsikäh­mää,
sattuessaan himoitsemaan sa­maa
miestä itselleen. Kappaleen
tapahtumat tapahtuvat apteekissa
ja apteekkarin palvelijoiden kesken
ja onpa itse herra apteekkari, avio­liitostaan
huolimatta, sälarakasteli-j
a ; samoin on hänen rakas rouvan­sa,
jotka kunipikin^ 1^^^ . saatua^^.
toinen toisensa ui^ottomuudesta,
ovat murtua epätoivoista toistensa
nähden, mutta yksin ollen toivovat
vapautuvansa niistä kahleista, jot­ka
sitovat ihmistä yhteen. Herra
apteekkari ja rouva apteekarska an­tavat
.näytelmässä loistavalla taval­la
kuvan miten sitä pitää 'uskotto­muutensa
rakastetulleen pukea yh­tä
aikaa sekä uskollisuudeksi että
uskottomuudeksi. Näytelmä pitää
epäilemättä hauskalla päällä katso
mon koko illan, joten: saapukaa mo
nilukuisena Suomalaisen Seuran
huoneustoUe lauantai-iltana, 10 päi­vänä
tammikuuta kello kahdeksan.
Siis siellä tavataan. — J - i .
K. P. «titatMonikoButaa kokouk­sessaan
piätti että vietetään Leni­nin
ja Liebnechtin muistojuhlat
tammik. 24 ja 25 päivinä. Ensi-mäisena
jtihlapäivänä tulee ole­maan
koko illan näytöskappale ni­meltä
"Kansantuomio", josta voi
mainita, että se on sen arvoinen,
että jokaisen tulisi ottaa' huomioon­sa
jo ajoissa että saapuisi sitä kat­somaan.
.
Sitten toisena juhlapäivänä, sufi-nunteina
on ohjelmailtema. Ja sitä
varten on jo alettu alku valmistuk­siin
sekä päätetty että ne tullaan
valmistamaan tarkoitustaan vastaa­vaksi.
Muuten näiden juhlien suhteen
voi huomauttaa, että jokaisen joka
haluaa, kunnioittaa edesmenneitä
esitaistelijoita niin ei voi olla pois
näistä juhlista.
. >Ko»ka luentokartMt on S. Järjes­tön
taholta päätetty järjestää tän­ne
maaliskuun 18 ja 31 päivän vä­lisenä
aikana, niin olkoon ajoissa
huomautettu, että nyt taas avautuu
tilaisuus laajentaa luokkatietoi­suuttamme.
Mutta se ei tapahdu
ainoastaan sillä, että silloin saa­vumme
kuuntelemaan luennolta,
vaan nyt olisi jokaisen alettava jo
ajoissa ottamaan tietoja niin paljon
kun mahdollista lukemalla sellaista
kirjallisuutta missä selostetaan
luokkataisteluoppia. Sitä varten on­kin
jo muutamia kirjoja määritelty
ennemmin luentokurssi-ilmoitukses­sa
Vapaudessa, vaan se ei kuiten­kaan
vielä riitä sillä tietoisuuden
hankkiminen ei sisälly yksin omaan
näiden määrättyjen kirjojen sisäl­töön
vaikkapa nämä kirjat erikoi­sesti
otettaisi tarkemman huomion
alaiseksi. -Osaston lainakirjastos­sa
on saatavtna sellaista kirjalli­suutta,
mitä tarvitaan näiden kurs­sien
opinnoille valmistautumiseen,
siksi «liisi jokaisen nyt jo ajoissa
otettava tämä huomioon ja aletta­va
innokkaasti niitä tutkimaan. Sil­loin
tulevat kurssien opettojat • on­nistumaan
tehtävässään, vaan ilman
sitä tulevat ne olemaan vaan muo­dollisena
toimenpiteenä, josta ei
ole muilta hyötyä kuin, että olem­me
pettäneet. omaa itseämme. Tä­mä
ci kuitenkaan ole toivottavaa,
vaan nyt jokainen kirjoihin käsiksi
ja oikein innolla.
E. K.
Eri pailMuiiiiiflta
henldlöt eivät voi antautua koko-*
naan' opinnoiden harjoittaminen,
kun heidän on sen ohella tehtävä
lisäksi. .työtä puolueen hyväksi sekä
toimeentuUakseen.
Taloudellinen tila Venäjällä on.
yhä vielä vaikea j a lausuin ihmet­televäni,
miksi venäläisillä on rä-;
haa sekä sen johdosta, että ruplan-kursii
on pysyväinen. Tällöin va^
tatÖn minulle: "Mitäs varten sit­ten
ä&omaiset kapitalistit oikeas­taan
ovat olemassa? He an^^avat
rahaa ' liiin paljon kuin ; vain halu-
Amme.'* Ja itse asiassa niin tiukin
asianlaita Ulkomaiden kapitalistis­ten
konsessionikerjäily oh suoraan
«anoen, hulina. He. suorastaan tap-p(?
J?^at. kapppakpjuista y.19, .lijÖK!-
p^^pista: ;• Jtpnsesa^^^ härijd^esi
saan neuvostomaissa. Toinen tekee
toiätaab; eniurem^ tarjouksen. Jos
jöira lupaa maksaa toimiluvasta nel­jä
miljoonaa dollaria, niin on toi­nen
valmis samasta konsessiosta pör
littamaan viisi. Naureskellen tuii-mivatfein
bolshevikit: "Viidestä vai­vaisesta
pennistä-on kapitalisti a i ­na
valmis myymään anoppinsa."
Köyhälistön diktatuurin aikuiset
aviolait suojelevat etupäässä naisia
ja lapaa.
I^nnripiirtein6n kuten neuvosto^
hallitas kaikissa toiminnoissaan on,
saxoojn ..on.: se suurpiirteinen myös
ulkopolitnkkansa alalla. Kun venä­läiset
havaitsivat ettei vaOankumons
Euröpassa kehinkään niin nopeas­t
i , kuin he haluavat, keskittivät he
paraat voimansa . Aasiaan^ Ja ta^
vattoman: nopeasti on_;Venäjän vai­kutusvalta
Aasassa lisääntynyt;
Kiinassa, Persiassa; sanaHa-^ sanoen
k a i k i d ^ siellä ovat!: venäläiset
neuyostolähettiläät kaäkia muita
. vaftntnsvaltaisemmat. . ' ;
. « . L - ^ a^H. . - i ' : . : •;•/•-; ^- V - '
; fr«»i«M«o-V«Bijps «IkojpdJUiaklca o*
*«ora«ta«ii • savreBnotMB.
Tarkastelkaamme Kiinaa. Maail­mansodan
edellisenä aikana oli
Englannin lähettiläs mahtavin mies
siellä. Mahtavalla imperialistisella
simrkapi^alistisella Englannilla ei
ole tällähaavaa iKiihassa sananval­taa
laisinkaan. Kaikkivaltias mah­timies
Kiinassa Jätänykyä on neu-vostolähettiläs
Karachan eli "Mus­ta
• ruhtinas", joksi häntä Kiinassa
hiljaisuudessa himitellään. Yksino­maan
vain hänellä; on enää Kiinassa
sananyaltoa ja- määräämisoikeutta.
Ranska, Ämerika, Italia j.n.e. ovat
kaikki "järjestään vallan merkityk­settömät;
"
Mikä on sitten oikeastaan syynä
siihen, että Aasian kansat niin ta­vattomasti
palvovat Venäjää: vain
yksi sana:, autonomia' riittää vas­taukseksi.
Hcäyöidä Vapautta ja o i ­keuksia.
He toivovat Neuvosto-Ve­näjän
aVpUa vapautuvansa . olkb-maaliisten
ka^
öi-jutidesta. He haluavat itse halli­ta
itsensä ja määrätä kohtaloistaan.
He näkevät>--että IJIeuvosto-Vena-jällä
yksinpä -kaftkein pienimmät
valtiot- ovat autonomisia, ovat it­senäisiä.
Laajassa näkökulmassa
katsdevat venäläiset kaikkia asioi­ta.
He jo ennakolta.,selvästi näke­vät,
että näiden sorrettujen ja riis­tettyjen
kansojen suuri vapautus­sota
on ennen • i>itkää puhkeava-
Kauhistuttavalla, lujalla johdonmu­kaisuudella
^jouduttavat bolshevikit
tämän vapausliikkeen pikaista puh­keamista-
He näkevät jo, että sota
Japanin ja Amerikan kesken on
syttyvä; ennemmin tai myöhem­min,
allä ei ole väliä, mutia kerta
sen on puhjettava. Japaninhan on
pakostakin saatava uusia riistoaln-eifä;
foiMn sevoi siirtää liikaväes­tönsä.
Jollei se tahdo muulla ka­noin
' estää' liSca-asutnsta omassa
maasisaani Mutta Amerika on e s ^
tnässä tätä Japanin mielitekoa, |a
nKn on' ennen l»itkää näiden ris6-
riitaisuuksien johdettava yhteen­törmäyksiin.
Sen lisäksi on seka­vat,
melskeiset olot vallalla Kii­nassa,
Persiassa j.n.e., jotka kaikki'
kärjistyvät ikäänkuin Venäjän
syunnitelman mukaisesti.
Kapitalistiset valtiot, jotka usko­vat
Neuvosto-Venäjän ennen pitkää
luhistuvan, suuresti pettyvät. Neu­vostohallituksen
kukistaminen si-sältäkäsin
on sula mahdottomuus.
Meillä pn havainnollinen esimerk­ki
bolshevikien mahtavuudesta ja
voimasta" nähtävänä Georgiassa.
Siellähän yrittivät raenshevikit, ja
muut seikkailijat! kukistaa, neuvosto-järjestelmänv
mutte tulivatkin itse
muutamissa päivissä tuhotuiksi neu­vostohallituksen
taholta.
Puna-armeija on neuvostohallituk­sen
kädessä mitä terävin ase. Minä
näin Mbskovas^sa sotea vastaan täh­dätyt
valtavat kulkueet, jä pien var­ma,
että venäläiset eivät tulisi ole­maan
mukana missään imperialisti-sissa
ja käpitelistisissa sodissa. Mut­ta:
minä, pleh myös täysin vakuuteta
Jfcn,-siitä, etteivät venäläiset kam-^
moksu' ryhtyä uuteen sotaan, jos
kerta on kyseessä köyhälistön elin-edut
ja, saavutukset. Sen sanoivat
minulle venäläiset työläiset
Ehkäpä toteutuu Leninin testa­mentti:
."kommunismin kautta yh­teiselämään,"
Jos kerta Venäjän
onnistuu voimanponnistuksellaan
päästä: tähän uuteen kehitj^uo-toon,
niin silloin kaikista v uhrauk­sista
huoUinatta suunnaton edis^s-askel
on otettu._ Saksassa on kom­munismin^
joka tapauksessa mene­teltävä
aivan toisiiriuin Venäjällä.
Bolshevismin siirtäminen venaläises-'
sä^asussaan Sakäaan on meistä yk­sinkertaisesti
mahdoton ajatella ja
käymätön. Saksan on kuitenkin
t ä ^ syy pitää mielessään tämän-snuntanien
asiain kehittymmenr sil­lä
jos. tmkä^Jkam» on tavallaan i t ­sestään
mäaxättyosaaottamaan Ve­näjän
jälleehrakennukseen, niin on
se juuri Saksan kansa. Siitä on
Venäjällä joka ainoa henkilö sel­villä.
Ainoa kansa, joka nauttiikin
venäläisten myötätuntoa, on Saksan
kansa, vaikkakin he hyvin tarkoin
tietävät, että jos itapitalistiset val­tiot
joutuisivat käymään sotaa neu­vostovaltaa
vastaan, nfih tallustelisi
Saksa yhdessä kapitalististen valti­oiden
kanssa Venäjät» kimppuun.
Meidän «i ole kuvitelUva torhia,
•a:an Bahtava aeuvostoTaltIo aeh
laisena Lain «e tmlelKtnadeaM
on. Bolsbevi«ni{ tantee oie-vaata
mahtevä ja voitla-matoB.
Bolshevismi nykyisessä muodos-saan
voi jatkua vuosikymmeniä. Se
on valtetekijä, joka meidän on
otettava lukuun.
Koko maailman kommnunisteilla
on taikasananaan: Moskovaan. Mos­kovassa
on bolshevismin tyyssija,
josta seh^ langat ulottuvat koko
maailmaan. Bolshevikeilla on var­ma
päämäärä, johon he puoleen tai
toiseen horjumatta pyrkivät Köy.
hSHstön diktatuuri on luokkien pois­taminen,
^ämä suuret peloittavat
fanatiikot eivät anna minkään sef-kan
heiluttaa tai saattaa heitä
luoiram^n lujasta uskostaan kom-munlsmirt
lopuUfseen voittoon. Mi-na
puolestani en usko, että kom-
«ninumi tulee pääsemään valtaan
Saksassa ainakaan lähitulevaisuu­dessa,
«ratti -—meidän on otettava
toikfa seikat lukuun.
Minusta on ikävää, «ttä minä olen
pakptettu tämän kaiken «anomakn
teille avoimesti ja selvästi. Tiede-iniehenä
ja tieteenharioittajana
olen minä asioita tarkastellut ja
tutkinut ja, pitää olla yli-inhimail-nen
äly pystyäkseen täysiii käsittä­mään
bolshevismin Vättaisen prob­leemin.
Sillä tapaa ^ i n minä täs-rä.
esitelmässäni olen teille puhunut,
on näiden asioiden laita, eikä tof-
ELSPETH, ALTA.
Ankara Inminirrsky raivosi tääl^
lä Albertossa joulukiiun 13 ja 14
päivänä. Lunta satoi kahtena päi
vänä niin paljon, etteivät vanhem­matkaan
ihmiset muista yhdellä
kertaa niin paljoa lunta sataneen.
Metsäseuduilla karttui sitä maahan
noin neljä jalkaa paksulta ja a-roilla
noin kolme jalkaa pakimlte.
Lumimyrskyn jälkeen saatiin sitten
sellaista pakkasta,-että turkit olivat
kipeään tarpeeseen. Lämpömittari
sanotaan toisin paikoin laskeneen
40—60 asteeseen alapuolelle nol­lan.
Rautatieliikenne qn ollut monia
päivä seisauksissa. Hevosella kul­keminen
on ollut aivan ylivoimaista.
Hirvenmetsästyksestä palaavat paik­kakuntamme
miehet sanoivat, että
paikoin otti mailin matkan kulkemi­nen
hevosen kera kaksikin tuntia.
Joa oiUiin muitUn niin viidennen
piirin piirisihteeri toveri- Luoma
täällä kulkessaan viime heinäkuussa
selosteli niitä päätöksiä, joita oli
tehty puolueen ja järjestön edus­tajakokouksissa.
Myöskin pidettiin
entisen piirikomitean kanssa yhtei­nen
neuvottelu aluepiirien paikois­ta
y. m. piiriä koskevista asioista.
Pohjoisen aluepiirin keskukseksi
määrättiin Elspeth. Vanhan piiri­toimikunnan
toimeksi annettjin e-dustojien
kutsuminen koolle osas­toista
aluetoimikunnan toiminnan
järjestämistä varten. Osastoille on-k^
n lähetetty ainakin kolme eri kut­sua,
vaan edustajia ei ole lähetetty
muualta kuin Elspethistä. Tuosta
osastojen välinpitämättömyydestä
on nyt sitten seurauksena se, ettei
Pohjois-Albertassa ole aluepiiritoi-mikuntaa.
Osaston kokonkaeasa joulukuun
20 pnä m. m. järjestettiin joulu-juHain
vietto sekä päätettiin ryh­tyä
eckvilleläisten kanssa sovittele­maan
luentokurssien pitämispaikas- te.
Syivan Lakella kerrotaan paikka­kunnan
erään vanhimman asukkaan
keksineen ikiliikkujan. kuuleman
mukaan on mies jo ryhtynyt hom­maamaan
^ patenttia Jaitt^elleen.
^ietä ei ole tietoa josko hän tulee
sitä saamaan. Liikkuja k3^1ä kuu­lemma
liikkuu yhtämittaisesti.
E r i s Snttlis, myöskin Sylvan L a ­kelta
kotoisin, ei nmistennt kirjot-taa
omaa nimeään' kun meni .pan­kista
rahaa noutamaan. Muista­mattomuutensa
, tähden sai Smiths
mennä kahdeksi vuodeksi tiilenpäi­tä
lukemaan. ~'Raportteri.
. • —o
SOUTH PORCUPINE, ONT.
nistuiviUt nuSko hyvin. «iSdoi 6Bit^
haa n t i sonremFUaii joukko voiaot
niHuD ottaa
Aattoiltana soorittint odelman
etupäässä lapset. Ohjelman arvok­kuus
näytti t<kteea aen, o t t i lap­semme
kytli^ saavat aikaan hyvää­kin,
jos faeUli vaan on kunnolliaa
ohjaajia. Mutta niisti tiälii on
huutava puute j a tuskinpa sitä puu­tetta
voidaan täällä lähiaikoina
millään tavalla korjatakaan.
Yleisön keskiAidessa ei kaikki ol­lut
siten, kun olisi pitänyt olla.
Suuri osa miehisti oli päihtynees­sä
tilassa. Päihtyneenä esiintymi­nen
on hyvin rumaa yleisessä tilai­suudessa.
Ruokottomuuden hui­puksi
voidaan kuitenkin sanoa jo
sitä, kun järjestyneet työläiset ja
vieläpä eturivin miehinä itseään pi
tavatkin työläiset näyttävät, miten
he voivat "esiintyä", jos vaan tah­tovat.
Tuthaan. näyttää täällä tehdyn
sellaisia päätöksiä, • ettei osaston
järjestämissä tilaisuuksissa sallita
päihtyneitä. (Pankaa päätöksenne
täytäntöön. —. Toim.). Ymmärtäi
sitte edes hävetä. • ^
Jouluiltaa vietettiin yhdessä uk
rainalaisten kanssa. Ohjelmaa oli
molemmilla kielillä. Ukrainalaiset
esittivät paljon kauniita lauluja,
nta kului hauskasti. Toivon että
saataisiin vaan useammin yhteisiä
illanviettoja.
Tapaninpäivänä tanssittiin ja pi
dettiin paljon muuta haaskaa.
Kapakkalaulajatar esitettiin sitten
jouluk. 28 päivänä. Sen esitys oli
mukiin menevää^ vaikka tulihan sii
näkin hyvin näkyviin johdon ja vä-linoiden^
puute.
Tov. Martin Hendrick«on kävi pu­humassa
tääUä joulukuun 14 päi­vänä.
Puhe olikin tervetullut,
Vanhanmaan mies.
KERAVALLA TAPAHTUNUT
MURHA
Ärfcettäin löydettiin Keravalta
lääkintämajuri Öhmanin huvilan lä­hettyviltä
naisen ruumis, jota oli
ammuttu päähän ohimon kohdalle.
Murhan tekijäksi epäUtynä pidätti
yät viranomaiset Keravalla putki-työmies
Bruno Rudolf Pohjolaisen
joka oh tunnustanut teon tehneen
8ä.
Pohjolainen ja mTirhattu Jenny
Maria Vilkman illvat jonkun likaat
olleet rakkaussuhteissa ja oli V . m.
m. raskaana. Tämän johdosta oli
tyttö > ehdottonut kolmenlaista rat­kaisua,
nim., että tapaus voidaan
välttää, jos hän saa 2,000 mk. käy­tettäväkseen,
että he alkavat yh
dyselämän (johon tytön' mielestä ei
ollut edes edellytyksiä, koska ho ei
vät kyllin rakastaneet toisiaan) se­kä
itsemurha. Viimemainittua ei
tyttö kirjeessään sanonut voivansa
tehdä, vaan pyysi i^pikäa tp^mttia'
maan teon. Eräänä jjunhuntai
aamuna säapUi tyttö sitten Helsin­gistä
Keravalle, jossa tapasi P:n
asemalla. Yhdessä he menivät sit^
tPn metsään majuri Öhmanin; huvi­lan
lähelle, jossa /^elä pa||ri tuntia
keftkustelivat ratkaisusta. . Klo 12,
kirl^onkellojcn soidessa, pyysi tyttö
Pna suorittamaan teon, • joiika P.
sitten tekikin.
Kuulusteluissa on Pohjolainen
kertonut kaikki ja esiintyn}rt hyvin
rauhallisesti. Hän ori syntynyt 1904.
Lahden raa<tB»iwoilrfmlrMn «B
iskettiin «sitt Jnttv jiikiriiEBptoo.
ni Lauri KoriuMrta vMtma ksval-loksista,
jotka hän oB tehnyt oDes-
OB pfdcasta aikaa karttunut niin
paljon asioita, ettei tahdo tietää
inistä päästä alkaisi niitä kerto-maan.
JoalajBhlatklB ovat olleet j a men­neet
Osanottoon nähden ne on-
"SUOJELIJAIN" RBLLESTYS
KUNTAIN VAROILLA
Äskettäin pidetyssä Uudenkaupun
gin valtuuston kokouksessa oli esil
lä kysymys 36,000 mkn määrära­han
myöntämisestä Buojeluskunhal-
Ic. Käydyssä keskustelussa tuotiin
työläisedustajain taholta ilmi, että
mainittu laitos on porvarillinen
luökkajärjestö, minkä vuoksi sille
ei olisi kunnan yhtebiä varoja
myönnettävä. Näin ollen he ehdot*
tivatkin, että mainittu avustusano­mus
hylättiin. Porvarilliset edus­tajat
kuitenkin ehdottbmalla ään­tenenemmistöllään
hyväksyiTät mai
nitun anomuksen. Eräs tySläis-edustaja
pani vastalauseensa
töstä vastaan. ; -
Viime vuonna tyytyivät suojeli­jat
30,000 mk. avustukseen.
' - —— o •
YRITTI PUIJATA UUOTONAN-TAJAANSA
Äskettäin ilmoitti Oukiri etaivään
osastoon Merikarvian kirkonkylästä
kotoisin oleva kauppias Bruno Erk­kilä,
että hän on pitemmän aikaa
ahtanut kangastavaroita msrytävak-
^i karjalan pakolaiselle Jooseppi
Torviselle. Viime, marrask. loppu­päivinä
oli hän antanut erinäisiä
kangastavaroita Smk. 16^271:44 ar­vosta
sekä 2,00ö:'-'--aTvoisen ple-,
hen ruunahevoscn /eli : yirteensä
omaisuutta Smk. 18,271:44 anrosta.
Jälkeenpäin oli hän «aSnut kuulla,
että "heimoveli" olikin poistunut
paikkakunnalta luotonantajalleen
mitään puhumatta ja lähtenyt jon­nekin
Pohjanmaalle päin. "Heimo-veljeltä"
oli lähtleBsä "nnohtanut*?
tilittämättä hänelle iannetDt tava­rat,
• .. • .,
Kauppias ( Erkkilä tuli itse Ou­luun
karkulaista etsimään, > mutta
Torvinen olikin lähtenyt ajamaan
Kajaaniin-päin. Etsivätpoliisit läh­tivät
hänen jälkeensä j a tapasivat
länet Muhoksella. Tavaroita saa­tiin
takaisin 6,112:— arvosta sekä
hevonen ajopeleineen. . "Heimoveli"
tullaan , asettamaan kavaUuisesta
.syytteeseen Merikarvian käräjillä.
saan Etelä-Suomen Anto Oy a Lafc-den
konttorin iM^tajana. S»T«Ilet>
tu sumina kokooabnodeaBua noo*
see 60,424 markkaan 84 penniin,
mutta oli Korhoen äiti lyhentänyt
niin paljon, että maksamatto ole­va
erä on kaikenkaikkiaan 40,790
markkaa. Kavalluksia oli b&n teh­nyt
useissa autokaupoissa, ottaen
käsirahoja pistäen ne taskuthinaa
ja jättäen useille kanssaan liike-hommissa
olleille toimioimille koko­naan
tai osan kauppasttmmasta
maksamattav^
Raastuvanoikeus antoi ariassa
päätöksen, tuomiten kapt. Korho­sen
jatketuista kavallukBista ras­kauttavien
asianhaarojen vallitessa
8 kk. kuritusbuonerangaistokseen
j a petoksesta 4 kk. vankeuteen, eli
kun rangaistukset yhdistetään p i ­dettäväksi
9 kk. kuritushuoQeessa
jä maksamaan Etelä-Suomen Auto
Oy:lle puuttuvan erän 40,790 mkaa
sekä suorittamaan olkeufikuluja
1,500 mk. PäätöiJ alistettiin Turun
hovioikeuden ratkaistavaksi.
Korhonen psissitettiin Hämeenlin­nan
lääninvankilaan.
m
Loiikkasärky
(SCIATICA)
Kirj. Martin LiljerooB.
Tätä tautia tavataan useammastl
miehillä kuin naisilla. Sitä ilmenee
etupäässä 30—60 ikävuosien välil­lä.
Lonkkasärky on tavallisin syk­syllä
ja talvella. Taudin aiheutan
erinäiset ammatit, kylmyys, umpi-tauti,
sukupuolitaudit, loukkaus, t u ­lehdus
tai liian atikara j a lihaksia
kuluttava työ. Myöskin voi lonkka-säryn
aiheuttaa selkärangan louk­kaantuminen.
Lonkkasärky alkaa tavallisesti äk­kiä.
Sairas tuntee ankaraa kip^a
rUtiluiden kohdalla. Kipu UUtkuu
reiden takapuolella j a säärilihaksis-sa.
Toisissa tapauksissa tuntuu ki- -
pu pistävältä, kun taiasen toisissa
tapauksissa se on ' yhtämittaista
polttavaa pakotusta. Sairas e l voi
jcävelUI? ja kumartaminenkin oa hy­vin
• vaikeata. Pitkällään .olokin on
vaikeata seri vuoksi' ettei lonkka-särkyä
saifastava voi löytää sopir
vaa asentoa. Kun i tauti ilmenee
melkein jokaisessa tapauksessa yh­dellä
puolen, ei sillä jalalla mfsj^
tauti on, voi tehdä sanottavasti min­käänlaisia
liikkeitä; Lonkkasärkyä
ei pidä sekpttaa erihäisiin kipuihin,
joita ilmenee pysyvälsesti ristilut-den
kohdalla ja joiden parannusta­pa,
on kokpnäan erilain^en kuin lonk-kasärjm.;^:'-.''';'"^'':';'::';''^
V
Lonkkosärystä pääsee paraiten
selville sltenr: että antaa /sairaan
maata selällään j a yrittää nostaa
kipeätä jalkaa vaakasnöntsta asen­nosta'
ylöspäin. . Jos sairas sen kes­tää,
e! tauti ole lonkkiutärkyä, to)->
sin sanoen vika ei ple siUoin lonk- ,
kahermoissaväahr jossain muualla.
Jostaasen tässä tapauksessa sairas
tuntee sietämätöntä kipua lonkassa
tai polvesto, on vika lonkkahermolih'
sa. > ' r
Kunnoliisella hoidolla lonkkasäi^r .•
voi parantiiahyvinkin pian kun iäi»
sen se huonolla hoidolla voi kestää
pitemmän aikaa jopa puolikin vn^t>
ta. Voipa senäennälsestl paraniii^t-tuaan
vielä uusiutuakin^ varsinkin
sellaisella joka käyttää väkijuomia.
Viime mainitussa tapauksessa onkin. |^
sairaan'valittava,: joko luopua koko­naan
väkijuomista tai sitten p i ^
tautinsa,
Lonkkasäryn parantemisto voi­daan
edistää monella' eri tayalla.
Parhain on' hautoa reittä takapuo­lelta
kuivilla kuumUla kääreillä.
Sähkövalokylpyjä on myöskin käy­tetty
tässä, taudissa, hjryällä menes­tyksellä.
Hierominen ei ole hai­taksi
myöskään, mutta tässä tapa­uksessa
hierojan tulee pUa ammat­tiinsa
perehtyneen, että- tietää ^^^^^
lolnkiB tulehdus oh ohi. Jos' tnleh-äuksen
kestäessä käyttää hleromi» ^
t a kiihottaa se tautia. Vatsa on
pidettävä joka tapadksessa bjrvässi
kunnossa.' ' v ' y :' •>.'
Valkeissa lonkkasärkytepsuksitisa
on parhainta kääntyä asiantuntijan
puoleen, sillä hermo on vöiriiit v l -
oiittua jo niin pitkälle, että ottaa
vuosia ennenkuin se paranee.
Seuraavassa kirjotuksessa tulen
käsittelemään goiteri-löiraistä tau­tia.
<•':••••'•"':
•••• • - I ' . . , : ••.»
Kauhun kuvauksia
Neuvpstp-ye|iäjältä
« » V VaBtavallankumouksellinen ken­raali
Denikin on äskettäin ollut jut-usilla
Mr. Gilninin, knnluisan brit­tiläisen
hevosten treenaajan kanssa.
Tällä tavalla puhui kenraali:
"Oh, te et% tiedä mitään niistä
kauheista,.' asioilta,' • joita tapahtuu
Venäjällä, Bolshevikit ovat raa­hanneet
sotaoikeuden eteen kaikki >
jalorotuiset hevoset .«ja tuominneet
ne siellä ammuttavaksi. Ja ^ yhden,
joka niiden joirtcossa näyt^ laiden
kuninkaalta, tuomitsivat ne. hirtet­täväksi,
mikä tuomia asianmukaisesi
ti oli täytäntöön panto.'*^
Tähän lisää San Franciscossa i l ­mestyvän
työväenlehden Labor Uni-tyn
irlan^lainen toimittaja seuraa-van
huomautuksen:
" J a ka£kki tammahevoset oK 3I1-
telskunnanisttttettu. t Mahdollisesi
tämä ei ole totta, mot&mlksl jät­tää
sitä pois täistä tarinasta."
' "'ii