Vapaus, June 30, 1923

              (Samtdanflaomalaisea tydväestSn ääneskannattsja. flmes-
Mn> SqiHtDfTima. Ont. joka tiistai, torstai ja lanantai.
V A P A U J J
• (Ubertt) '
Tb» only oJgan ©f Finnish Worker8 In Canada. Pnb-
Med in SndbuFy, Oat, every Tneaday, Thorsaay and
^ S m t i ä i n g rotea 40c per.col. inch. Mimmom cnarge
gra alnde iiuertlon 75c. I)JÄCOiinti)n standing advertiae»
ssent^lhe'Vapaus is «le beat advcrtising medioin among
«8t» Finnish People in Canada.
Vapauden-^Kböttittri -Jöf ioiroitns on Liberty Building,
Xome St., Pnheliii 1038. Poatiosote:
Box 99, Sadboyy, Opt
Caaflflflaa.5kai 7k.,$4.00, puoli vk. 12.26, kolme kk.
^^'jäy^&l% Säöieen, yksi vk. $6.50, pwli vk.
08.00 ja fcolmp kk. $1.75. ,
mnkiiia» ioita ei seuraa raha, ei tulla Ufaetläm&an,
f*ik\i^MamU\^nMVp ftti takaukset. • - -—
Ilmotushinta kerran julaistuista Ilmot^BisU 40c,
plstatnumalta. Snnrista umotuksista sek3 fluptoksistOi
Jo"ideinitrfMti|l;ei 4pka ktrta pjoi^tejä annetaan; tuntpva
- ' ^ £ Ä q b l o i l r t l ö t u b e t 'W la 50c. ;li3^
•1*^' tauigtqväreyUaj'njmen^^ BOc.
ale;
lfellod"koimekeiftekt^ $2.00 kerta,
08«OO Ocaksikdrtaa; syntymäjHmottlksefr $1.00 ;Jkerta; b^
Hm
Joa ette milloimiahanoa.saa.vastausta..ensimaiseec
^kirjeeseenne. krr;ött8käa,uo4elleeD lUkkeehoitajan par-
«»onalHsella liiinefa. ' i , ^
. ' ' V :S, V. KANNASTO. LJikkenholtala. '
Tiistain-Iehteen. aijotot;: Mmotokset ^pitääolla. kont-feorissa
lanantiiina, torätafhlehteön tiistaina ja lauanläiii
bjiteen torstaina/kello^g. , ; ^ " ' ' V i
Rejristered at the P^at Office Department, Olta^ä^ as
eäybtid PIQM matter. ,. • ' . "
» *!i-'t^ilH8eh'juhlapäivän takia ei ensi tiistain nu
mero ilinesty. / . ;
Yasemmisioliike ammattijärjes
Viime vuonna yhtyivät Apierikan Ammattiliittojen
vällänkuraoukfieHisel ainekset «Ammattiyhdistysten va-listtisjarjestön
» johdon alaiseksi.' Tuskin onkaan mii'
loinkaan ollut työväenliikettä, joka kipeimmin on tar.
vingut uudistuvaa vasemmi^osuuntaa, kuin 'ämerikkä-l
a i ^ aipmattiyhdistykset, .jotka gompersilaisuus ori
laiJBensä päässyt myrkyttämään. Tämä vasenimisto;
suunta työskenteleekin kaikella tarmolla.
Se on Keskitt|inyt toimintansa kahden vaa^muksen
toteuttamiseksi: yksityisten amijQattikuptaliittofjen yh*
distäminen suuriksi ja voimakkaiksi teollisuusliitoik*
si ja proletariaatin kaikki poliittiset vöiihat yhdistä­vän
riippumattoman työv.-puolueen lupminep. Nämä
vaatimukset^ jotka ajpmattijhj^igtysten , kouluulu8Jär|
jestö on^ esittänyt, ovat saaneet satojenlidiansien am?
-hiattiyhdistysniieflten kannatukseni Työväenpuoluetta
koskevasta kysymyksestä äänestettiin 35 valtiossa ja
liitossa. Enemrtiän kuin ,98 pros. äänestäneistä oji
Äoletun työväenpuolueen muodostamisen kannpUa.
Amiiipttiyhdifitysten ja < iiiijtojen; yhdislä^^^^^^ teolli-suusliitoicsi
säi viejä suureipman menestyksen. Ehdp.
tuksenjä sita'seuraavan julistiiksfcn Jiyvaksyivat yhiJis-tykset,
joiden yhteinen jäsenlidcu nousee puoleentoista-miljoonaan.'
Päätös lauselman puolesta äänesti 7 arae-
>ikfcalw8ta amiöättiyhdistyöliittoa,' W yksityisten-vii-tioiden
ammattiyfedistyskÄrtellifl, useiden''Icauptfnkien
aminättiyhdistyskarteilit ja tuhatkunta yfeityistä yhdiä-tysta.
Ei ole siitä epäily8täkääp,\,ettdkö laajat työ­läisjoukot
ole niainittujen ehdotusten takana.
' Tämän suuntainen kehitys' on 'saattanut gompersi-laiset
ammattiyhdistyshyrokraatit raivoihinsa. Miltei
jokaisessa ammatillisessa järjestössä' ovat gom^jcrsi.
laiset alottaneet kiihkeän agitatsioonin kouluutusijär-jesiöä
ja sen «ihteeriä Fosteria vastaan. Ammatilliset
lehdet pyrkivät kaikin keinoin kiihoittaraaan jouktoja
uutta suuntaa vastaan. Kaikesta tästä huolimatta voi­mistuu,
uusi suunta yhä. Kun gompersilaiset ovat näh-neet,
ettei heidän työnsä muuten kanna hedelmiä, ovat
he turvautuneet hallitukseen, joka auliisti onkin apua
antanut. Oikeudenkäynti Fosteria vastaan' on kaikki-alla
tunnettu. Multa Foslerin vapauttaminen oli kova
isku gompersilaisille. Yritykset Foslerin vankilaan
saattamiseksi ovat siitä vain uusiintuneet. Kapita­listiset
sanomalehdet ovat ryhtyneet gompersilaisia
avustamaan ja nykyään vilisee niissä kiihkeitä syytök­siä
'Fosteria ja kouluutusjärjestöä vastaan. Aivan niin
kuin kaikkialla porvarilliset lehdet sosialidemokraat-tien
mukana, huutavat amerikkalaiset lehdet, viimelöi
kapitalistinen «Journal of Commerce»:" «Ainmattiliit-tojen
etu vaatii, etlä jokainen Foslerin suunnan johta­ja
On eroilettava ammattiyhdistyksistä.» tähän ipen-nessä
eivät gompersilaiset byrokraatit "^ole vielä kui­tenkaan
•— tuntien joukkojen mielialan j- uskaltaneet
neuVoa totella. Mutta he koettavat saada liittojen ja
karj^ellien säännöt muutetuksi.
Mutta kuten sanottUi vasemmistosuunta voittaa kai­kesta
huolimatta alaa joukkojen keskuudessa. Tun-nusmerkillisintä
sille on se, että se on ehtinyt jo ke­hittyä
organisoid^uksi liikkeeksi. Ensi syyskuussa pi­detäänkin
yhteinen Yhdysvaltoja ja Canadaa käsittä­vä
vallankumoukselirsten työläisten ammatillinen koh-gressi
Chicagossa.
Suiarvaltain loppumaton umpikuja
toppulcoonpa' Ranskan seikkailu Ruhrin alueella
inileri tahansa, on se jokatapauksessa Vain alkusoittoa
vastaiseen hiilitaisteluun. Aikojen vieriessä tyhjenty­vät
^maailman hiili- samoinkuin metallivarastottun, ja
eiitä 'on seuraidcsena imperialistien valtojen aseistau­tuminen,
kilpailun kärjistyminen niiJen välillä ja
JiyöÄyslen ' uudistuminen • toinen toistensa kimppuun.
Tällä hetkellä elämme tassa suhteessa vain ensimäistä
«tappia. Mitä pienemmiksi käyvät varastot, sen kii- L „ i, K
vaammaksi käy taistelu eri imperialistisien ja porva-l^aan ehnlasoa, hyvästä ei vo. olla puhettakaan.
rillisten maiden välillä, ja een suurempia panoksia
heittävät ne vaakalaudalle voitOn saavuttamiseksi.
Ensimainen maailmansota 1914—18 vain näytti sen
tien, jota pitkin ihmiskunta on kulkeva. Se on kilpai­lu
ja verinen keskinäinen kamppailu hiilen ja naftan
omistamisesta. Tätä tietä ei voida välttää, jos kapi­talismia
ei kaikkine sitä seuraavine ilmiöineen poiste­ta;
Kapitalismi on astunut siihen kehityksensä aika­kauteen,
jolloin se ei voi tulla toimeen ilman imperia­listista
taistelua, keskinäistä sotaa luonnonrikkauksien
valloittamisesta.
Jos uusi sota syttyy, vuotaa vielä kokonaisia vir­toja
verta. Tämän välttämisebi on välttämätöntä sy­ventää
ja voimistuttaa joukkojen vallankumouksellis­ta
taistelua, mikä ainoastaan voi poistaa imperialisti­set
pyrkimykset ja antaa joukoille, mahdollisuuden
käyttää luonnon rikkauksia ei keskinäiseksi tuhoami­seksi,
vaan rauhallisen työn ja' ihmiskunnan kehittä­miseksi.
Terästeollisuuden riistonumeroita
Terästuotanto ttiutc^okiiun aikaha; kiihottaa Ameri<-
kan Workeri8sa Charles. Ware, oli niin suuri, että sen
mukaan tuotanto suhteellisesti nousisi 50,000,000 ton­niin
vuodessa^ kuten' Babsonin äskeinen - raportti osot-läa.
Teräsfdilaat/ ovat käynnissä 93 prosenttia. Tä­mä
Oli suurin kuukauden tuotantomäärä,, mitä vielä
koskaan on ollut. Teräksen hima on nyt 32 pros;
korkeampi kuin, viime vuonna ja samaan aikatfn on
työvoiman hinta vain 10'pros. korkeampi kuin vuosi
takaperirija pehmeä hiili'taas on'28 pros; halvempaa.
Yhdysvaltain Teräs i Ko^poratsjoonin pankkitili kasvaa
sillji tavalla, että se äntW aib^ Mr. Garyn
köyhyyden ruikutuksia ja iraatimust^ 12-tuiinin t y i ^ i -
vän sel^: orjuusolöjen säilyttämiseksi terästeollisuu­dessa,-
•• ,
«Kahdentoista tunnin työpäivästä luopuminen»,
sanoi Gary, .^vaatisi ainakin 60,000 uutta työläistä ja
kohottaisi se teräksen himaa 15 prosentilla^»
Koko terästeollisuudesta? omistaa Yhdysvaltain Te;
räskorporatsiooni 40: pros;' Sen osalle tuleva työvoi
man lisäys; qtetlaessa käytäntöön 8-tunnin työg^äivä
olisi 24;000. y. 1^2 oli Yhdysvaltain Teräskorporat
sioonin palveluksessa,214,931 työläiltä. Kun kaikkien
korkeapalkkaisten johtajaip,/varapriesidemtien ja nmit-en
koristuksien palkat 'otetaan: huomioon työläisten
laikkojen lisäksi, nousee ktekinkertainen palkka vain
1,500 dollariin vuodessa. Ottaen tät^n muodostetun
"uvun perustaksi niille 24,000 työläiselle, tulisi siitä
vain 36,000,000 dollarin kustannus vuosittain. Ja vii­me
vuonna olivat Yhdysvaltain Teräskorporatsioonin
Sansiol» 101,529,310 dollaria.
1 Jos' tuo lisäkustannus vähennetään tästä liikevoit-omäärästäj
jää ;vielaktn 65,000,000 dollaria vuotui-sebi
liikevoitobi herroille Gary ja kumppaneille ja­ettavaksi
keskenään.
Mutta teräsporhot huutavat lisää työvoimaan ja
12-tunnin työpäivää^
Teräskorporatsioonin liikevoitot nousevat 101,000,-:
OOO dollariin vuodessa!
Jos: terästyöläiset olisivat järjestyneitä, laulaisi
uoinari Gary toista laulua.
' . Xuottaessaan 40 pros. terästuotteista käyttää Yh­dysvaltain'
Teräskorporatsiooni 214,931 työläistä, Bet-lUherh
Terasyhtiö,38,816 työläistä ja Hepublic Iron
k Sfeel-yhtiö; 8^26 työläistä. Terästeollisuudessa 'on
suunnilleen 500,000 työläistä nykyään.
Britannian^
voittokulku
Englannin kaivosmiesten järjestön johtomies Ro-lert
Smillie on tullut valituksi parlamenttiin juurji
loimitetuissa vaaleissa. Tämän kautta on Työväen
molueen asema parlamentissa vahvistunut enemmän
:uin vain numerollisesti yhden edustajan lisäyksellä.
Smillien valitseminen on samalla rohkaiseva merkki
^abor Partyn tavattomasta voimistumisesta ja kasva­misesta
yhä mahtavammaksi tekijäksi Englanhin poli­tiikassa.
Yleisissä vaaleissa jouluk. 1916 saivat kokoomus-vapaamieliset
13.327 ääntä' työväenpuolueen 10,152
vastaan. Vähän jälkeen sai työväen ehdokas 16,630
ääntä hallituksen 12,550 vastaan. Hallituksen 3,175
ääntä käsittävä enemmistö on nyt muuttunut työväen­puolueen
enemmistöksi muodostaen 4,080 ääntä, ja
Valitsijain toiselle puolelle siirtyminen tekee niin ol­len
ainakin 7,255.
V:n 1918 yleisistä vaaleista lähtien on käyty kb-conaista
72P täytevaalitaistelua maan eri osissa. Labour
Party on asettanut omia ehdokkaita 52 piirissä ja saa­nut
527,142 ääntä, kun taas kokoomuspuolueilla on
ollut 72 ehdokasta, jotka ovat saaneet 691,218 ääntä.
Laihoja lakeja
^ Naistyöläisten palkkaa Canadassa on äskettäin
määritelty sekä päätetty asettaa minimipalkka useam­malla
teollisuuden alalla. Keskimääräinen palkkasää-dös
koskee kaikkia yli 18 vuotiaita naistyöläisiä.
T^dasteollisuudessa maksetaan keskimäärin S U
viikolta, paitsi' kalain kannutuslaitoksissa ja hedelmäin
a-kasvisten ikannuttamisessa työskenteleville.
Viikkopalkka-allanimitetyillä aloilla on seuraava:
Calan pakkaus- ja kannutustyössä $15.50; Hedelmien
a kasviksien kannustuslaitoksifisa $14.00.
Kannutuslaitoksissa l oleville oppilaille maksetaan
ceskimäärää alempaa palkkaa, samoin hedelmäm ja
:asvisten kannuttajien pitää'olla opissa kolme viikkoa
iaIvemmalW palkalla. Urakkatöissä näillä aloilla on
erikoiset määräykset. Tehdas-aloilla rikotaan näitä
lalkkasäädöksiä suuressa määrin, vaikka tämäkään
keskimääräinen palkka ei mitenkään vastaa tavallista-valbssa
Selvän kuvan" siitä kurjasta ase­masta,
missä Saksan työläiset nyky-'
ään elävät, saa kun ottaa huomi­oon
kuinka paljon heidän, pitää raa­jaa
tärkeiApien elintarpeiden. osta­miseksi.
Niinpä esimerkiksi yh­den
margariinipaunan eteen täytyy
tehdä ty.otä| 5:. tuntia, kun sen si­jaan
työläijien- Engl^nissa ansait­see
margariinipaunan 20 minuutis­sa.
Yhden kananmunan edestä täy­tyy
saksalaisen raataa 30 minuuttia
ja englantilaisen 10 minuuttia.' Yh-tä
sokeripaunaa täytyy tienata yksi
tunti, jonka englantilainen työläi­nen
ansaitsee 20 minuutissa* Yhden
^eiväri eteen täytyy Satsassa tehdä
työtä 1, tunti ja 20 minuuttia,.jon­ka
Englannissa saa 15 minuutissa.
Yhden puvun saamiseksi täytyy sak­salaisen
raataa 7 viikkoa, kun taas
englantilainen ^ työläinen tienaa sa­manlaisen
puvun puolessatoista vii­kossa.
Yhden lihapaunan eteen saa
saksalainen tehdä työtä 4 tuntia,
jotavastoin englantilainen työläinen
saa sen irti yhdessä tunnissa ja vii­dessätoista
minuutissa. ;
dentoista vuoden aikana puhdasta
voittoa 210^000,000 dollaria, elikkä
toisin ' sanoen iaivosparoonit ovat
tällä ajalla -kiskoneet tuon tavatto­man
summan kaivosmiesten työn
tuloksista,' se tahtoo sanoa, ovat
jättäneet näin paljon palkkoja mak­samatta
työläisilleen.
Uusia kysymyksiä
— Kuinka monta yliopistoa on
Canadassa?. .
— Kuinka monta mailia on Mon­trealista
Helsinkiin?
•T- Millä sijalla on Canada säh­kön
käytössä inuihin mäihin verra­ten?
— Mikä on Canadassa keskimää­räinen
vehnäsato eekkerin alaa koh-ti?
— Milloinka on rakennettu C.
P. R. rata Sudburyn ja Port Art­hurin
välillä?
Satavuotias, mutta jpo-liittisesti
alamit-
' tSSftett
Vaikka MrsJ Darus Smith, kotoi­sin
CoUins^v ;Baystä, onkin jo 102
vuotta vanha; ei hän tässä korke­assa,
ijässään ole vielä päässyt val­tiollisissa
- käaityksisaä tavallista
katuhulikaania pitemmälle, koska­pa.
juuri, toimitetuissa Ontarion vaa­leissa,
.otti ja ^vetasi. pökän' konser­vatiivien
ehdokkaan nimen kohdal­le.
Tässä tapauksessa pitää paik­kansa
Lincolnin ' sana kun hän, sa­noo,
;että löytyy ihmisiä, joita voi
narrata kaiken aikaa.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
Auringon ^suuruudesta ovat
eri tiedemiehet antaneet jonkunver-ran
toisistaan poikkeavia laskelmia.
Yleensä tunnustettujen laskelmien
mukaan aurjngon läpimitta ön noin
8&4,p0p mailia ja oh se noin 92,-
83'Oiboo 'v mailin etäisyydessä maas-'
ta. . . :
— Amerikalaipen vapaa-ajatteli­ja
eversti; Robert Ingersoll* jonka
uskontoasioite; käsitteleviä vkurjasia
on lukuisia suomenkielelläkin, ^ ei
uskonut minkäänlaiseen jumalaan.
Hän taisteU mahtavalla järjenvoi-mallaan
kaiklda Raamatun ja mui­den
. «pyhien kirjojen»; jumaliiuskä-sitteitä
vastaan. , 'Käsitykset juma­lasta
ja ihmisen. kuofemattomuudes:
ta ovat IngersoUinpiielestä pelk­kää
otaksumaa ja järjetöntä haa­veilua.
Tuskinpa kukaan .on sen
terävämmin repinyt alas sellaisia
käsityksiä, että jokin jumala, olisi
jonakin päivänä ryhtynyt luomaan
tätä maata ja niin aate asteelta
kaikkia mitä siinä on. Ingersollin
"mielestä kaikki; taivaankappaleet ja
luomakunta ovat luonnonjäijestyk-sen
ikuison liikunnan ja kehityksen
tuloksia. Ingersoll, pysyi jumala-ja.
uskontovastaisissa käsityksissään
järkkymättömänä viimeiseen hengen
vetoonsa saakka.
— Raskaat kappaleet, sellaiset
kuin rautalaivat ja muut esineet
painuvat pohjaan saakka meren sy-vimmässäkin
kohdassa. Vaikka ve­si
meren syvyydessä onkin lujassa
puristuksessaf ei se silti estä uppo­avia
kappaleita i. painumasta poh­jaan
enempi kuin puristettu ilma­kaan
sitä voi estää. Niinpä esimer­kiksi
Tit^niqin ugotessa veden paine
epäilemättä, mursi sen: eri kammioi­den
: rautäseinät, - jos nimittäin nii­den
ovet olivat kiinni ja muuten su­letut,
kuin jonkun paperisuojuksen
yhteen mykkyrään, mutta, itse lai­va
silti painui meren pohjaan. Ve­den
puristuksessa on nimittäin otet­tava
huomioon, että puristus painaa
joka taholta, eikä missään tapaiÄ-sessa
puristus , voisi , pitää esimer­kiksi
uponnutta laivaa piin lujasti
kohdallaan, että ;s6 estäisi sen va­joamisen.
—- Canadassa ^valmistetaan soke­ria
paljon enemmän kuin, mitä oman
maan kulutukseen tarvKaan.- Niin­pä
esimerkiksi viime vuonna vietiin
Canadasia.sokeria, kaiÖdaao »16,-
000,000 paunaa; 27 :mään eri maa­han.-
,
— Canadan kaivokset ovat tuot-fojjjpet
omistajilleen viimeisen kah-
Oottäko kuullu
jotta nykyaikana- ei enään' ajella
hevooskopukoolla. niin paljon kuin
fennen/ Samoin aasilla ajaminen on
viime vuosina melkoisesti vähenty­nyt.-
: Virallisten tilastojen mukaan he­vosten
luku maailmassa on viimeis­ten
vuosien aikana pienentynyt yh-
'Äeensä II prosentilla. Se tahtoo sa­noa,
että jokaisesta sadasta kopu­kasta
on 11 vähentynyt. '
i < Hevosten, luku 85 maassa, jotka
edustavat 99 .prosenttia kaikista i l ­moituksen
tehneistä maista, on ny­kyisin
103,550,000 päätä, jota vas­toin
samoissa maissa ennen sodan
alkua oli hevosia 116,500,000 päätä.
Viidestätoista, maasta ei ole saatu
numerotietoja, mutta niissä oli en­nen
sotaa ,741,000 hevosta.
Suurin vähennys hevosten luvus-sa,
ön tapahtunut Venäjällä. Vii­meisimmän
arvion mukaan on V^
näjällä nykyisin 18,607^000 hevosta,
jota vastoin- enneUi sotaa eli vuon­na
1913. siellä oli heyosia 84^700,-
,000 päätä. Vähennys siten on ^. 47
prosenttia. Yhdysvalloissa on hevo­sia
nykyisin 20^559;000> päätä, jota
• aatoin vma 1914 niitä ; oli 23;-
: 45,000 päätä. Hevosten luku on
myöskin jonkun verran. :vähentyhyt
Brittien saarilla, Rani^assai ' Sak­sassa
ja Japanissa. Lisääntynyt on
luku Argentinassa^ Canadassa, Ete­lä-
Afrikan Unionissa, Tanskassa,
Espanjassa ja Ruotsissa sekä Nor­jassa!?
Muuleja, ja aaseja .38 valta­kunnassa
» mitkä muodosta'\rat noin
91 proselnttia näitä eläimiä kasvat­tavista
maista, on. nykyisin arvion
muka^ 23,432,000 päätä, jota 'Vas­toin
vsamoissa maissa ennen, ^taa
Oli 23,618,000. , . , ,
Yhdysvalloissa on maailmap kai­kista
m,aista nykyhetkellä enimmän
hevosia, ennen oli Venäjä ensimäi-senä.^
Yhdysvalloissa on nykyisin
20,559,000 hevosta, Venäjällä 18,-
507,000. Yhdysvalloissa On' 5,898,-
000 muulia ja aasTa sitten seuraa
Brasilia, missä on 1,865,000 kol­mantena
on India missä' on 1,782,-
000.
Yhdysvaltoihin on Canadasta vie­ty
suhteellisesti suurin määrä he­vosia
viimeisten vuosien ajalla eli
noin 85 prosenttia koko ulkomailta
tuotetusta määrästä, ennen sotaa
tuotettiin Canadasta vain 31 pro­senttia
koko määrästä.
Yällankumouksejliste^ työläisten suhd^"
Vallankumoukselliset; työfaiset Vasluslavat seka ponarillirt
liunionisjien että ?yndikalistien poliitti^^^^^^
dottomasli taloudellisen järjestymisen lisäksi myöskin vaitiV**^^ ^ '
Marxilaiset, noudattavat.ohjeenaan: TaloudM^
jestöt, talouidelliset ja valtiolliset nousut, boikotti, parlameniL
kunnalliset vaalit, edus^untataistelu ja eduskunnan puhujalav
l ^ ! ' ^ , |°'i^^^?^^^X?y?^*9?: palveleva agitatsioni: 2t\Ä'^
ielukeinöa ja muotoa el välankumouksellisten -gj" ^
tämättä, eikä m y ö ^ n mistään Voida muodostaa erikoista i i • ^ ^'
ta.taistelukeinoa. ; iJ^V^^^ ; r i^y^^i:^
Kiln sanotaan, että työläisten luokkataistelussa ei sovi lui"
noastaan yhteen tai johoiiin>nnakölto määrättyyn taistelumuotoon* ^
äe edellyttää kapitalistisen riistokönei kaikkine r tt •
ja niohinaisine lisäkk^ine^n,; jjöÖca. yhdessä iMfät työväenluokan ""^
riis­tämisen
niin tehokkaaksi. Ka^ monista eri l3t,
teisti ja k|in. hejcäyttayät y^^^^'^ j ^ ^ V
i n Ä l l i s i s s a tyaisuubissa ja i^^^ mahdollisilla lavoilla, niin ' -
jäädä avuttpmateii vaan on käytävä vihöl^ vastaan kaikkialla'
kiila työväen luokkataistelua'^ ^"
' ^ ala^ määrä sellaiäia ot
Jelujäijois^"^^ „g . ^ ^ ^^
pitaiistiep taloulM^^^ Riippuu suuresti a
!a;\jfi;9!asla.; Sillä/ k^ ^^.^ j ^ ^^
kataistelua;, Sen tähden ;Iu(Akataw ei ole eristettävj
löi^S^apy^v5?ari • p ^ kokonaisuuteen' joC
ne liionhosU^n JwulUya^^ Vallankiimoijksellinen työväestö op hvväis;
nyt yalti.9lliMn^ menettelylavabe^^ sen takia, ^etlä jo käi
tännöllinen elämä edellyttää sitä ja elia se joka tapauksessa käy väittä^
mättömäksi koko .työväkeä käsittävän luokkataistelun kautta.
neessä päätöksessä,-pidetään .A%i^;tiiöpäisesti, kuten aikaisempien sa-mattJjärjestön
yhtenäisyyttä .siksi nomdehtikirjo^tusten peruste«l!a oli
^tärkeänä, että senisäilyttömiseksi on |odotettayissa^^ omiaan osoitta-edelleen
jäätävä riippumattomaksi tnaan*; että silläkin taholla työläiset
ja^ehkä: myöskin työläisiä : lähellä
kakin sos.-dem. sanomalelidissä: pii öleyat;:johtajat haluavat säilyttää
aikaisemmin puhiitt^^^^^ yhtenäisyyden.
Amsterfau intern^ iSaniaa.ei'kuitenkaan, ikävä h i -
flensuunteista ehdotusta^^k^^
Ki&aan,:,tdiuyt.;..::--?'-r^Vf^^
iaän: koetti pfovoseerata haiaannns-tä^
ja'liyt' k o k o u k s e n a l k aa
hyökkäillä kokouksen päätöksiä vas-taian,
ollenkaan • ottamatta huomioon
sitä,, että ne ovat tehty mitä suu­rimman
• • yksijmelisyyden vallitessa
sosialistien ja. sos.-dem. edustajien
kesken.
:-.v.• ; ' , . / . • •. • •W.-Wuorio.,
: Suhteisl^ poliitti^^^^^^ ,. puoJUeisiiin
te^htiinl k o k ö i ^
dotuksia, jotka tkuitenkin; >ikaiÄ'Oli-vat
^^manhenkisia^kui^^
sirtullut^eHä^s^^^^^
lopuksi tässäkin %£iymyljse^ä^
tös-ajvan yksimielisesti.,^' y
nan ponsiläiiselma, jossa Idetletääri
kaikenlainen; pakko,' p
ja', tumtaan ^' ^'oir
keudä" puölueisii^^^^^
toissa, hyVäks^rttiin ; H 'keskus­telua;;
KiAaan ei ilmoittanut tyy­tymättömyyttä
päätöksen johdosta.
Kiivaimmat', yhteenotot ' kokouk­sessa
tftpähtniiyatj'§rje^mpotoky^
myksen merkeissä;'" i:^^ kaksi
Ammattijärjestön edus­tajakokouksen
päätökset
Suomen Aramattijärjestön edus­tajakokouksen
päätöksiä tarkastel­taessa
ei; voi olla kiinnittämättä
huomiota siihen tosiasiaan, että sel­laiset
tärkeät kysymykset kuin me­nettelytavat
työriidoissa ja palkka­taisteluissa
sekä tuotannon kontrol­li,
päätettiin aivan yksimielisesti.
Niiden suhteen ei edes puheenvuo­roissa
esitetty mitään mielipijlie-ero-avaisuuksia.
Tämä on mitä suuri-arvoisin
seikka järjestön vastaisen
toiminnan varmistajana;
Samanlainen yksimielisyys loi lei­mansa
useimpiin muihinkin kokouk­sen
päätöksiin. Valistustyökysy-myksessatään
ei erimielisyys asial­lisesti
koskenut muuta kuin sellais­ta
aivan toisarvoista. seikkaa,: ote­taanko
Ammattijärjestön palveluk-
'seenf.3 vaiko 4 luennoitsijaa. Erääl­tä-
taholta näet tahdott^n poistaa
Pohjolan Ammatillisen V piirijärjes­tön
alueella «leva luennoitsija Am­mattijärjestön
menoarviosta,^ joten
Inennoitsijain lukumäärä olisi supis­tunut
kolmeen. Tosin tämän lisäk­si
eräs- henkilö ehdotti Ammattijär­jestön
valistustyön kokonaan lopet­tamista,
mutta tämä ehdotus ei saa­vuttanut'
80S.rdem. tah(^akaan kan-natustak
,,• ., -
Jntematsionaalekysymyksessä ei
kokoukselle esitetty muuta kuin yk­si
ainoa ehdotus, ^oka tuli yksimie­lisesti
hyväksytyksi. Täten synty-teäri
siiunhitelmap
Uittojen yidi^äimis^stä ja;^määri­teltäväksi
täten muodostuneille uu­sille
liitoille rajat. Toinen halusi'
siictää tämän tehtävän toistaiseksi'
ja tyytyä nyt vain toimittamaan .ne
järjestelyt, jotka jo ovat perusjär­jestöissä
ja liitoissa lopiillisesti kä­sitelty.
'.Näideii. pääkantojen lisii­si
i esiintyi yielä joukko yksityisiä'
liittoja koskevia mielipiteitä, mutta
niissä enempää kun päSsuunnissäf
käan jeiyät piibluerajat merkinneet
mitään. Kokouksessa valtayalla
äänten enemmistöllä hyväksytyksi
tulleen päätöksen takana oliVai Äd:
kein kaikki 'sosiaiidemokraättisetkin'
edustajat. Ja täiriä päätös; kuiten­kin;
merkitsee jo niin piitkälelm^n^^^
vää liittojen yhdistelemistä^^, että
sen, mukaan 'supistetaan tiittbjeh
lukumäärä miltei puoleen hyJBJsfi-sestään;
Se, että myöskin sosiali-,
demokraatit asettuivat •täliaisen pää
töksen ''taa^kse, vie':sds.- dem. fehdilr
tä ja johtajilta oikeuden vaStaisuu;
dessa nimitellä liittojen yhdistele-mishiarrastusta
«kommunistiseksi tou
huiluksi>, kuten siltä taholta tähän
asti on tehty. y''''-''''^^'-
Pieni • kahnauksen mahdollisuus
syntyi kokouksessa "kysymyksessä an
rietaanko tästälähtien Sosialistiselle
NuQrisoliitoHe. se 3,0,00 mlcnyubsij;-
tainen .aviistiis, joka täh^,asti on
'annettu nyttemmin lakkautetulle
Sos.-dem. Nuorisoliitolle. Tästä kal?-
näuksesta selvittiin siten,; eijs jf»ää-tettiiri.
jakaa tämä avustus vasein-mistolaisei^
ja Oikeistolaisen nuoriso,
liiton • kesken liittojen jäsenluvun
niukaah. ' Tämä (« kökouksOn
enemmistön teolta pitkälle mene­vää
tMapuolisuuden htoasrit^^
lä mainittu piskuinen oikeistolainen
iiuorisoliitto d millään tavalla ole
ammjätillista liikettä edistönyt, vaan
päinvastoin kaikin voinuiisa^
nut sitä vattngoittaa. •
Lopuksi voimme yleisesti todeta,
että ; Ammattijärjestönkuudennen
edi^stajakokouksen päätösten ja kes-kpatelujen.
tarkastelu antaa jokai­selle
ammatillisen työvaenliikke<en
menestystä harrastavalle työläiselle
selvän ja lohdullisen kuvan järjei'
tön sisäisestä eheydestä.\ Se. seik­ka,
ettei sos.-dem. edustajien ta­holtakaan
kokouksessa esiinnytty yi
i^oväenlehtien vaino
Rumanian iconimumstisen paoiu-
'een. .TVanssylvahias unkarinkielise­nä''
llinestyvä 4: kuukautta takaperin
lak^autettii ^äänenkannattaja on jäi-ieen.
-aikailut ilmestyä cNunkavni- ;
misenä lehtenä.
•Ranskan kommunistisen puolueen
keskuskomitea on julkaissut vasta­lauseensa
«Pohjois-Ranskan köyhä- ^
listöläinensrnimisen sanomalehden
lalckauttamisen johdosta, ke&ittaen
Ransibn 'työläisiä tarmolla puolns-tamaan
kommunistisia sanomaleh-.
tiään. , '
JCatejiip»^^^^ Winijepegiiia
' ^ «enraaviHe tuotteille:
NisuV
NO: 1 Northern
No: 2 Northern
No: 3 Northern
Pellava:
No:l.N. W. C. .
No: 2 C. W.
No: 3 Ö. W. .....
' . Sl.12%
.. 11.10 3/?.,
,1 ^in^i^ •
.......... $2.3H
?2.27}
?2.06i'
uutisia
Väittelytilaisua^ Arihuri»»a. En­si
keskiviikkona, (heinäk. 4 p.)_on
Työn TemppeUUä (ylähaalissa) vait-telykokous
.WiUiam Almberkm '»
Yrjö Halosen välillä. Kokous al­kaa
klo 8,:iil. Ä t a k a a «illoifl
poa joukolla tahin kokoube«n.
la
Jospa kerran piirtäisin }on^^
rivin täältä Creightosta Vapauden
palstoiUe. Nyt alkaa olla kesän heiv
taisin aäta ja'luonto tar joo kaiK-kensa
säätyrajoihin karsomaU^
Mutta me työläiset emme paaj
edes s i i t äÄ täydellisesti naotD-m^
n, sillämefllä on ainainen bw
ja., raadan^ jokapäiväisen ler^
tähden. Mutta onhan meillä eo^
<)ina.:ÄH' jonne voimme oe"^
hetkeä vapautumaan arkihuoi
Toiminfaab osanotto on ollatkia
/