Vapaus, February 11, 1922

              JITTfSlS YBTEEN. TEHM ON AMOAOTAAN lAHIÄNNP JA KOKO MAHIIA VOITETTATANAI
'f
XYÖVÄEN VAPAUTOS TAPAH.
TUU SEN ITSENSÄ KAUTTAI
VAIN JÄRJESTVNEENX VQl
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAI
Lauantaina, helmik,llw;p>" Sateday, Fek llth. VI Vuosikerta-Voi. VI
Kommunististen Internationalien
juHttut. -
Kommunistisen Internationalen
ia Punaisen Ammatillisen Interna-
J Punaise_n . itomiteat
tionalen Toimeenpanevat
ovat osoittaneet Icaikkie. n _ maid..e n
työläisille julistuksen, missa osoite­taan,
että kansainvälisellä kapitalis­tilla
on suursodan jälkeen ollut kol­me
vuotta aikaa näyttää, kykenikö
56 vakauttamaan työtätekeville kan­sanjoukoille
edes pienemmätkään
inhimillisen elämänehdot. Näiden
kolmen vuoden tuloksena on kuiten-
Idn mailmantaloudellinen sekasorto:
lirvittävää työttömyyttä kaikissa
maissa, asuntopulan kasvamista, ve-
Totaakan kasvamista Saksan kuris­tamista,
kolme vuotta -kestänyttä
aseellista sekaantumista Venäjän
.asioitiin, jolla on tehty erämaaksi
tämä Europan vilja-aitta,, WaAihg-tonin
rauhanilveilykonferenssi,. palk­kain
poljentaa, työajan pidennystä,
valtiovelkain vyöryttämistä. työtä­tekevän
kansan harteille. Reformis­tinen
politiikka on johtanut siihen,
<ttä leivän, vapauden ja teollisuu­den
kansallistuttmisen sijasta kapi­talismin
herravalta harjoittaa useim­missa
maissa petomaisinta valkoista
terroria.' Reformistiset työväen in-ternationalet
eivät ole voineet joh­taa
työläisiä taisteluun edes demo-
Iratian ja reformien puolesta koska
le liittonsa kautta porvariston kans­aa
voivat vain, tahtoivat taikka ei-yli,
auttaa porvariston ylivallan lu­jittamista.
Tähän astisten kokemusten —
sanotaan julistuksessa — on (täyty­nyt
jopa sokeillekin osoittaa,» kuinka
oikeassa Kommunistinen Internatio­nale
oli sanoessaan teille: työväen­luokka
voi vapauttaa itsensä vain
jos se murskaa porvariston vallan.
,ja pystyttää työväenluokan ylival-.
Jani,..JP5 ,se, Jcansaiavälisesti>-.iuj^^^
liittyneenä raivaa sodan rauniot ja
-alkaa uudelleenrakennustyön. Mut­ta
me tiedämme, kuinka lujina men-
.neisyyden kahleina vaikuttavat vielä
koulu, sanomalehdistö ja kirkko.
Tiedämme, kuinka arkoja ja pelku­reja
suuret proletaariset kansanjou­kot
ovat ottaakseen vallan käsiinsä
ja tullakseen oman kohtalonsa se­päksi.
Tiedämme, kuinka suuri kau­hu
vallitsee suurissa. proletaarisissa
joukoissa tappioiden johdosta, joita
kommunistinen vähemmistö on kär­sinyt
taistelussaan ,jota se on käy­nyt
poistaakseen suuret joukot or­jan
kohtalosta. Tiedämme, kuin-ia
koko maailman kapitalistinen
'distö mielii lannistaa teidän rohke­utenne
osoittamalla haavoja; jotka
Jfhdistynyt Venäjän proletariaatti
•on saanut koko kapitalistista ^maail-maa
vastaan käymässään taistelussa.
Ja sen vuoksi sanoinme me teille:
Jtte rohkene vielä i-ylityä uudelleen
taisteluun, ette rohkene käydä kamp-jaijuun
vallasta'ja diktatuurista ase
iadessä, ette uskalla käydä hyöfe
Jaamaan maailmantaantumuksen va-
^stusta vastaan. Yhtykää siis
^'nakm taistellaksefm^ silkasta elä­j
i ä n n e , taisteluksenne leivän-kannikasta,
taistellaksenne rauhasta,
^okoontukaa tätä taistelua varten
yhdeksi taistelurintamaksi, kokoon-tiilisiä
ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä,
kukaan teistä ei tahtone
palkkain vähentämistä entisestään­kin.
Ett»«tahdo kauempaa ahertaa
tukaa
proletaarisena luokkana maailman
«'»fajiä- ja LäviliSjalaokkaa va..
»aan.
kaivatkaa välillenne rakennetut kai-
]^et, ^asettukaa riveihin, olittepa sit-
2f.^Ja, anarkisteja taikka syndi-
J^'feja, kaikki taisteluun hetken
™ vastaan!
Kommunistinen Internationale on
^ati vaahnut työläisiä, jotka ovat
tanaatin diktatuurin, neuvosto­si
^^^j^"^' ™«°dostu-jaan
Itsenäisiksi puolueiksi, ja se
« ln'T^''" takaisin siitä, mitä
Imi itsenäisten
^kommunistipuolueiden perustamises-nälässä'ja
vilussa, ja sen vuoksi
on teidän yhdistyttävä yhteiseksi
rintamaksi työnantajain yleishyök-käystä
vastaan.
Kaikki työläiset, olittepa kommu­nisteja
taikka sosialidemokrateja,
syndikalisteja taikka vaikkapa kris­tillisiä
ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä,
ettehän tahdo päivästä
toiseen kulkea tehtaanportilta toi­selle
työtä kerjäten. Kaikki te pel­käätte
joutuvanne viskatuksi kadul­le.
Tästä syystä on teidän yhdyt­tävä
taisteluun kaikkea vastaan, ^ i -
kä synnyttää työttöniyyttä. Ja
työttömyys ei ole loppuva missä.än
teoUisuusmaassia, jos Saksan prole­tariaatista
tehdään ententen ja Sak­san
kapitaalin orja, jos se häärää
kansainvälisenä palkkainpolkijana,
jotta saksalaiset kapitalistit viskaii
sivat saksalaisia tuotteita pilkka­hinnalla,
maailmanmarkkinoille voi­dakseen
siten maksaa Versailles'n
pakkoverot. Työttömyys on kasva­va,
jos kapitalistinen maailma aset­taa
Neuvosto-Venäjälle orjuutuus-'
ja alistumisehdot, ja se on pakotet­tu
edelleen nälkiintymään taikka
ase kädessä puolustamaan itseään.
Siitä syystä yhtykää taistellaksenne
sotavelkain mitättömiksi julistami­sen
puolesta, taistellaksenne Saksan
kuristamista vastaan, taistellaksenne
Neuvosto-Venäjän turinustamisen,
puolesta ja uudisrakennustyön puo­lesta
ehtojen pohjalla, jotka vastaa­vat
kansainvälisen proletariaatin
etuja.
Eikä ainoastaan työttömyys iske
proletariaattiin haavoja, sitä uhkaa
tuotantoanarkia. sitä uhkaa se, et­tä
kapitalistit voivat tuottaa ja vie­dä
maasta mitä mielivät. Köyhty-jiy
t ,2n^ilm4 ^vaatii, suunnitelmanmu­kaista
raaka-aineiden jakoa, niiden
suunnitelman mukaista käyttämistä,
se vaatii hintain kontrollia; kaikki
tämä on mahdotonta niin kauan
kuin työväenluokka ei ole vallannut
tuotannon kontrollia, niin kauan
kuin työläisten valitsemat elimet ei
ole tilaisuudessa kontroUeeraaraaan
kapitalististen teollisuus-sekasorta-jain
toimintaa. Kaikkien työläisten
on yhdyttävä tässä taistelussa tuo-tantokontrollista,
mikä ei ole aino­astaan
proletariaatin vaan myös laa­jojen
pikkuporvarillisten kerrosten
edun mukaista, jotka kerrokset voih­kivat
hintain hurjastelua.
Kaikkien työläisten, olivatpa he
kommunisteja, sosialidemokrateja,
syndikalisteja taikka vaikkapa kris­tillisiä
ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä,
on oman etunsa takia
estettävä, ettei kapitalistinen diplo­matia
sytytä uutta maailmanpaloa,
mikä on heidän erikoisammattinsa;
siitä syystä yhtykää taisteluun ka­pitalistista
varustelua, kapitalistisia
vehk*eilyjä vastaan.
Saksalainen yhtiö saa­nut
suuren kaapeli-kontrahdin
Berliini. — Felton & Guilleaume,
yksi Saksan suurimpia sähköfirmoja
on saanut suurimman ulkomaisen
kontrahdin mitä tämä maa on saa­nut
sitten sodan syttymisen. Kon­trahti
joka tulee Amerikasta, käsit­tää
kaapelin laskemisen Emdenistä,
Pohjanmeren satamasta Yhdysval­toihin.
Urakan arvoa ei ole ilmoitettu,
mutta että Yhdysvallat ovat luovut­taneet
mainitulle firmalle useita
miljooneja markkoja luottoa tämän
työn suorittamiseksi, viittaa siihen
että se on suuremmoinen.
o
Ralddian Eootsin^i-raasta
sy&iestä
Tukholmalainen kurjuuskuva
lukemattomia.
yk-ai
Lakkolaiset ilmottavat ryhtyvänsä
runnaamaan rautateitä.
Cork. — Gorkin rautatielakossa
on saavutettu huippukohta, sillä
laklcolaiset ovat ilmoittaneet ryhty­vänsä
runnaamaan rautateitä itse
omalla vastuUaan.
South Munster on kokonaan ero­tettu
muusta osasta maata, joka
on tehnyt suuren vahingon kauppa­liikenteelle.
ta .1, ; Fci uauaiuisesr
teS-^ • vakun-
^ ^ ' ^
ihnTT-^ toiminnassaan ollut
^"t^ kaikesta siitä huolimatta mi-
Jnieidat eroittaa sanoo se: Kait-
=1- Sulkekaa rintama taijtel-
«"WIaluenne «iio, minkä te kaikki
« Ä r . sosialidemokrateja.
^^^>3teja taikka vaikkapa kris^
Yhteinen rintama työmailla ja kaik­kialla.
K o m mun istinen Internationale
vaatii kommunistisia työläisiä, vaa­tii
kaikkia rehellisiä työläisiä kautta
mailman versteissa ja kokoussaleis­sa
liittymään yhdeksi työtätekeväin
perheeksi, joka kaikissa ajan koet­telemuksissa
seisoisi yksimielisesti
kapitaalia vastaan. Luokaa prole­taarisen
yhteyden rautainen tahto,
joTion kilpistyy jakainen proletariaa­tin
eroittamiskoe, tapahtuipa tämä
sitten miltä taholta tahansa. Vain
jos te proletaarit olette yhteenliit­tyneinä
työpajoissa ja taloudessa,
tulevat kaikki puolueet, jotka nojau­tuvat
proletariaattiin taikka pyrki­vät
sen suosioon, pakotetuiksi.liitty­mään
yhteen käydäkseen' yhteistä
puolustustaistelua kapitaalia vas­taan.
Vai» täten tulevat ne pako­tetuiksi
rikkomaan liittonsa kapita­lististen
puolueiden kanssa.
Niin, jos proletariaatti sulkeutuu
yhteen, niin kykenee se Jcäyttämään
niitä vähäisiä oikeuksia, mitkä ka­pitalistinen
muotodemokratia on sil­le
jättänyt, taistellakseen proletari­aatin
aseman parantamiseksi ja saa-votustensa
lujittamiseksi. Me sa­nomme
teille: porvarillisen kanako-pin
katon alla ei proletaarinen jät­ti
voi oikoa jäseniään, ei kohottau­tua
koko pituudelleen. Kerran ryh­dyttyänne
taisteluun tulette te huo­maamaan,
että tarvitsette voittaak-senne'
diktatuurin kalvan. : Mutta
me tiedämme, että tämä diktatuuri
Porvarillisten uutistoi­mistojen
valheita
Associated Press niminen uutis­toimisto
levittää tiedonantoa kuinka
muka Genoan konferenssiin mene­ville
Neuvosto-Venäjän edastajille
LOH'-annettu- määräys ^»ukea. itsensä.
niinkuin muutkin ihmiset.. Piika
tukka,, jota bolshevikien sanotaan
käyttävän, kuin myöskin pitkävarti­set
saappaat ovat jätettävä pois ja
sensijaan hankittava uudet saman­laiset
kuin muissa sivistyneissä- mais­sa
käytetään. Kaikkien edustajain
sanotaankin jo ostavan uusia vaat­teita,
näyttääkseen muka muitten
maitten edustajain silmissä ihmi­siltä.
Myöskin rahaa on järjestet­ty
siltä varaltä, että edustajat voisi­vat
lisätä vaatevarastoaan Genoag-sa.
Tietenkin edelläoleva uutinen on
tavallisia porvarillisten uutistoimis­tojen
omia keksintöjä, sillä ovat­han
bolshevikit aina olleet niitten
mielestä jotain muuta mutta eivät
ihmisiä. Tässä sopinee kysyä, että
miten Leninin paljaasta päästä tuk­ka
lyhennetään, joka toimenpide
taitaa olla vaikea probleemi, jos
nimittäin Lenin tulee menemään
tuohon konferenssiin.
o
'. / .
Woolworth komppania
tehnyt huikeita voit­toja
New York. — F. W. Woolworth
komppania, jolla ympäri Amerikan
mannerta oh ketju 10 ja 5 sentin
kauppoja, virallisessa raportissaan
selostaa tehneensä $20,04 voittoa
jokaiselle osakkeelle osakepääoman
olleTssa" $65,000,000.'"" Vuoden 1920
tulos oli $13.87 osakkeelle. Ei so­pisimoittia
huonosta liikeajasta,
kun edellämainittuja huikeite sum­mia
voi ostajilta riistää.
on mahdollinen vain jos proletariaa­tin
suuri enemmistä omasta koke-muksesteail
siihen turvautuu, ja
siität syystä haluaa Kommunistinen
Internationale, haluavat kommunisti­set
puolueet marssia fcärsivällisesti
veljellisesti kaikkien muiden prole­taarien
kanssa,—jopa vaikka nämä
taistelisivat kapitalistisen demokra­tian
maaperällä. Tiedämme, että
jos te yhdytte, jos koko proleteriaat-ti
rientää yhdessä, niin tulee se ko­kemaan
voimansa suuruuden, tulee
näkemään, että porvaristo, joka
maailman raunioilla tuntee itsensä
herraksi, on surkastuva, pieneksi
teidän edessänne, lausutaan julis­tuksessa.
(Ratkaiskaa, odotatteko toisaalta
julistusta kokonaisuudessaan).
Olot ovat huomattavasti parantu­neet,
toteaa ruotsalainen porvarilli­nen
tilastomies. , Ajakaamme vain
demokraattista reformipolitiikkaa,
kuuluu sosialidemokratisten halli-tusherrain
mielilause. Taistelkaam­me,
sillä muuten ei panna salpaa
maamme äärettömälle kurjuudelle,
kehottaviat kommunistit.
Ja tode;;! totta, Ruotsin työläis­ten
olot eivät ole parantuneet vaan
huimaavasti faap|iontuneet. Toden
totta, sosialidembkratien reformi­politiikka
ei olöWoinut tätä kehi­tystä
estää vaaita on päinvastoin si­tä
jouduttanut.'';^ Toden totta, muu
kuin taistelu el. voi tehdä loppua
kurjuudesta, niis|ä tähän näytteeksi
täpaus — yksi lukemattomista.
Muutaman Bäqan metrin päässä
kuninkaallisesta ^inhasta ja upeas­ta
valtiopäivätalosta, köyhäinkortter
leissa, missä. ryyViset olennot nyt
liikkuvat kuin varjot vanhoissa ki­vitaloissa,
joissa jennen muinoin viet­tivät
iloisia päiviä toimettomat aa­teliset
ja'muu V^äluokka. Sisään
ahtaasta, keskiaikaisesta portista,
yli likaisen ja |aisevan pihamaan,
kapeita ja pimeitä portaita ylös
neljänteen kerrojtseeri ja sitten si­sään
ahtaaseen; ja mustaan huone-pahaiseen,
missä |:öhtaamme vanhan,
huolten ja surujen leimaaman nai­sen,
josta juuri ön tullut leski. Pie­ni
huone on mUsta ja noettunut.
muutamia yksinlciertaisia huonekalu­ja,
risaisia vaatekappaleita ja laati­koita
noen tahraamina sikin sokin
siellä täällä. |tikkinäiset, paperi-kaistaleilla
paikatut ikkunat, yks*
huoneen kummassakin päässä. Va­loa
virtaa niukasti mutta ei kuiten­kaan
niin niukani, että se kaihtai­si
kurjuuden, minkä tuli on viho
viimeiseksi silanijut noella.
Taakkansa alJa taipunut mutta ei
murtunut vaimo kertoo onnettomuu­desta,
jokff-'ön'*feohdannut huoneen
asukkaita, kertoo arastellen, kärsien
siitä, että kurjuutensa on vieraan
silmän katseltavana.
Olivat olleet naimisissa 26 vuotta,
tulleet keskenään hyvin toimeen:
Mies oli ennemmin ollut rakennus^
työläinen ja kulissimies. Mutta sai­raudet
ja työtapaturmat olivat tul-eet
ehtimiseen ja tehneet elämän
sietämättömäksi hoille. Kerran pu­tosi
miea rakennustelineiltä ja aai
maata monta kuukautta. Htinellä
oli hirvittävät tuskat, niin etteivät
hänen hermonsa olleet sietäneet pie­nintäkään
liikettä huoneessa, minkä
vuoksi vaimon oli pitänyt istua tun
tikaupalla liikkumattomana tuolil­laan,
miehen vääntelehtiessä tuskis­saan
vuoteella.
Mies parani sitten vähitellen sen
verran että kykeni kaupittelemaan
sanomalehtiä. Joka aamu kello kol­me
meni vaimo hakemaan lehtiä
miehelleen, joka sen jälkeen lähti
Ritarihuoneen torille, missä tuolil­laan
kyhjötellen myskenteli niitä.
Itse vaimokin oli lehdenkantaja
saaden jonkun kruunun kuukaudes­sa
hänkin.
Mutta sitten tuli loppu. Toista
viikkoa sitten palasi mies kotiin vä­syneenä
ja vilusta hytisten. Heit­täytyi
vuoteelle. Huoneessa oli
kolkkoa ja kylmää. Vaimo pantuaan
puun tähteet uuniin lähti sen jäl­keen
asioilleen ulos. Mies nukahti.
Uunista putosi tulta lattialle, mistä
se pian levisi. pitkin huonetta.
. Perheen koirapahainen pelasti
silloin miehen hengen, joskin vain
viikon päiviksi. Alkoi vinkua ja
haukkua, kunnes naapurit kurkisti­vat
ovesta sisään, jolloin näkivät
huoneen olevan täynnä savua ja
tulta ja 67 vuotiaan vanhuksen ma­kaavan
tajuttomana lattialla. Tuli
sammutettiin ja mies saatettiin sai­raalaan.
Hänellä oli suuria palo­haavoja
kasvois.?a, koko tukka pala­nut.
Kun hänet oli sidottu, sai
hän palata kotiinsa. Täällä vallitsi
hävityksen kauhistus; kaikki oli no­en
ja lian vallassa, molemmat ikku­nat
olivat rikki, ja niis-sä liehui pa-perikaistaleet,
joilla vaimo oli koet­tanut
tukkia reijät; viima vinkui
esteettä läpi huoneen. Mies jälleen
vuoteelle. Mutta öiset viimat teki­vät
pian tehtävänsä. Mies sai keuh­kokuumeen
ja oli viikon perästä
loppu; Kuolema pelasti hänet enem­mistä
kärsimyksistä.
Ja nyt istuu leski yksinään autios­sa
huoneessa koettaan turhaan tii­vistää
särkyneitä ikkunoita. «Ih­miset
säälivät minua, kun
Loordi Curzon vastus­taa
allianssia Rans­kan
kanssa
Lontoo. — Puhuessaan Washing-tonin
konferenssin tuloksista, jon
ka hän sanoi poistaneen kaikki-' eri
mielisyydet EngSannin, Yhdysvaln'
tain ja Japanin väliltä, lausui että
hän pitäisi epäviisaana hyökkäys- ja
puolustus-allianssia Ranskan kans
sa. Hän arveli että mikä hallitus
hyvänsä tekisi esityksen sellaisen al-liansin
muodostamisesta, ei tulisi
saamaan parlamentin eikä Englan
nin kansan kannatusta. Ja hän va­rotti
että hallituksen on parasta olla
tekemättä mitäiln siinä suhteessa.
—o— -
öljytankkivaunuja ja muita tava­roita
saapunut Venäjälle.
Novorossisk. •— Kolme sataa yh­deksänkymmentä
neljä öljytankki-vaunua
on saapunut tänne Canadas-ta,
ja 304 on vielä matkalla, Hyö-rylaivat
Canadian Seymou? ja Ca­nadian
Roger toivat tankkivaunut
ja samalla muita tavaroita, kuten
kenkiä, ruokatarpeita ja maanvilje-lyskaluja.
o
Islannin porvarien ilo
ennenaikainen
Reyjavikistä ilmoitetaan, että
työväenpuolue on valtuuston ja val­tioneuvoston
täydennysvaaleissa saa­vuttanut
vakaisen enemmistön. Vaa­lien
tulokset ovat herättäneet tava­tonta
huoiniota ja voidaan niitä pi­tää
työtätekevän väestön vastalau­seena
• valkokaartilaisterorria vas­taan,
mikä alkoi tunnetusta venä­läistä
pakolaispoikaa koskevasta ju­pakasta.
Luihut porvarit saivat rie-poitettua
saarelta sairaan ja nälkäi­sen
pikkupakolaisen, mutta saarel­la
jäänyt valveutunut työväestö^kosi
taa. ~ TKT,
—:——o - • .
Pitääkö siihen asti vie­lä
kärsiä nälkää
Toronto. — Maaliskuun lopulla
^noo täkäläinen hallituksen työnvä­litystoimiston
johtaja William Meath
Ontarion fnrmoHlo tarvittavan vä­hintäin
2500 maanviljelystyöläistä.
Saahan tuohon vielä odottaa enem­män
kun puolitoista kuukautta, jol­loin
edelläsanottua työtä olisi saa­tavissa
palkoilla, jotka eivät ole
muuta kun nimeksi palkkaa.
O
Bostock valittu senaa­tin
puheenjohtajaksi
Ottawa. — Entinen yleisten töit­ten
ministeri senaattori Hewitt Bos­tock
on valittu senaatin puheenjoh­tajasi.
Edustajahuoneen puheen­johtajan
valitsee edustajahuone hal­lituksen
suosittamista ehdokkaista.
Senaatin puheenjohtajan valitsee
hallitus suoranaisesti.
sä luoldcansa etsa
Tehokasta apua Venäjän nälkäisille.
täytyi aina niin aikaisin retuuttaa
lehtien kanssa, Mutta minä, joka
olin istunut öitä hänen vuoteensa
vieressä, missä hän tuskissaan vään­telehti,
minä tiesin, että hän se
oli eniten säälittävä, ja koetin voi­mieni
mukaan auttaa häntä.» Kyy­neleet
vuotavat hänen silmistään
ja hänen kuihtunut olemuksensa
värisee huomauttaessaan edessäole-vasta
köyhäinhautauksesta ja siitä,
että hän tavallaan oli miehensä kuo­lemaan
syypää jättäessään tulen pe­sään.
Keskellä nokisia riepuja vär­jyy
hän siinä talviviimassa epätoi­von
ruumiillistumena.
Niin toivottoman kurjaa on Tuk­holman
köyhäinkortteleissa, mutta
jossakin rikkaiden kaupunginosassa
hieroo tyytyväisenä kahta kämmen­tänsä
herra, joka omistaa talon,
missä on näytelty tuo ja monta
muuta murhenäytelmää, herra, joka
näiltä onnettomilta demokratian ja
reformismin uhreilta kiskoo sellaiset
vuokrat, että voi itse elää rauhassa
yltäkylläisyyden päiviä, joita ei häi­ritse
pieninkään, jokapäiväishuolen
varjo. Ja ehkäpä istuu hän valtio­päivillä
lujittamassa demokratiaa ja
ajamassa reformipolitiikkaa, jotta
porvarilliset taloustieteilijät voivat
todeta olojen huomattavaa paräntu-minun
mista, — TKT.
Tammikuun 21 pnä jätti toveri
Kiibom toiselle kamarille koko kom-muniatisen
valtiopäivämiesryhmän
allekirjoittaman esityksen valtion
määrärahan myöntämisestä Venä­jän
näjkääkärsiville.
Esityksessä viitataan Venäjän nä­länhädän
suunnattomaan laajuuteen,
minkä vuoksi ei mitkään yksityiset
ponnistukset sen torjumiseksi ole
riittäviä. «Maailmansota vaati kuol­leissa
ainoastaan 6—8 miljoonaa,
lausutaan esityksessä. Salliiko si­vistynyt
mailma, että yhtä monta
miljoonaa ehkä kuolee nälkään. Sa­maan
aikaan kun Venäjän kadon
kohtaamat miljoonat vitkaan kuole­vat
nälkään leiviin puutteessa, käy­tetään
Amerikassa maissia polttoai­neena
ja Ruotsissa syötetään kotie­läimille
ruista. ErUät hallituksot
ja parlamentit ovat päättäneet avus­taa
Venäjää. Mutta, kuten Nan-sen
on sanonut: kaikki mitä tähän
asti on tehty, on liian vähän. Ruot­sin
hallitus on jo luovuttanut mil­joona
kruunua ja nyt ehdotetaan,
että luovutettaisiin vielä miljoona.
Mutta tätäkin määräU pidämme me
riittämättöi>iunä. On ehdoton vel­vollisuutemme
tehdä kaikki mitä
voimme. Meidänhän pitäisi voida
myöntää ainakin 2 miljoonan mää­räraha.
Kun tällä'summalla ostet­taisiin
esim. ruotsalaista ruista koi­tuisi
tämä määräraha Ruotsin maan­viljelyksenkin
hyväksi. Sen nojal­la
mitä tässä on esitetty, ehdote­taan:
että valtiopäivät päättäisivät
myöntää 2 miljoonaa kruunua Ve
näjän nälänhädän lioventämiseksi.»
Työttömyys» ja tuotantokurjuuden
torjuminen.
Toveri Kiibom teki niinikään yh
dessä koko koihmunisHsen vä^
päivämiesryhmän kanssa seuraavan
esityksen työttömyyskysymyksessä!
että valtiopäivät työttömyyden
torjumiseksi, etukädessä järjestä-miillä
tuottavaa työtä, vuoden 1022
lisämenosääntöön varaisivat kor«
kcintaan 150 miljoonaan kruunun
nousevan määrärahahan;
antaisivat hallituksen tehtäväksi
vahvistaessaan sekä hätäaputyöpalk-coja
että työttömyyavustuksen suu­ruutta
koskevat määräykset ottaa
momoioonsa kutakin paikkakuntaa
koskevat' elinkustannukset; sekä
että valtiopäivät antaisivat halli
uksen tGhtävilksi niinikään poistaa
työttömyysmäärärähart jakamisen
suhteen kaikki määräykset, jotka
voivat palvella työnostajia taiste-ussaan
- työläisiä vastaan.»
Edellä olevan esityksen lisäksi te-dvät
kommunistit sekä' ensi että
toisessa; kamarissa ehdotuksen 15
miljoonan kruunun määrärahan
myöntämisestä sellaisten teollisuus
laitosten käyntiiinpanemiseksi, jotka
ovat joko kokonaan taikka osittain
seisauksissa, ;
Samoin tehtiin esitys ^5 miljoo­nan
kruunun myöntämisestä asun­totuotannon
edistämiseksi, esitys
metsäin, kaivosten ja vesiputousten
ottamisesta valtion huostaan, ja vih­doin
esitys tehokkaisiin toimenpitei­siin
ryhtymiseksi oikeusbyrokratiaa
vastaan. Viimeksi mainitussa esi­tyksessä
vaadittiin, että oikeusval-tuusmies
velvoitettaisiin ja valtuu­tettaisiin
entistä tarmokkaammin
valvomaan ja saattamaan rangais­tukseen
virkamiesten ja viranomais­ten
tekemiä virheitä ja loukkauksia
yleisöä kohtaan, niin että tuomai
reistä ja muista virkamiehistä tulisi
kansan palvelijoita sen sijaan, etta
nyt ovat sen herroja, — TKT.
o '
Äienkan osanotto Ge-
Pitää parempana Mannerheimin kuta
' Daton kohtaloa.
paatetaan
Washington, — Presidentti Har-ding
tulee ilmoittamaan Amerikan
osanotosta joko myönteisesti tai
kielteisesti lopullisesti viikon lopul­la
pidettävässä kabinetin kokoukses­sa,
• / ] 'i
Presidentti on nähtävästi jo teh­nyt
päätöksen, mutta ei halua sitä
ilmoittaa ennen kuin edellämainit-tuna
aikana.
^Viikko viikolta toistuvat Unkarin-kansalljskokouksessa
hyökkäykset
«kristillistä» ryövärihallitusta ja sen
piiUtä, Horthyä, vastaan. Hyök-käyssarjan
alkoi entinen sisäministe­ri
Behiczky, kirjelmällä, jossa vaiti-onhoitajaa
ilman muuta nimitettiin
«veriseksi matruusiksi» ja «joukko­murhaajaksi
». Hänen jälkeensä
esiintyvät liberaalit ja kristillisso-sialistit
vaatien horthyläisten ayr-jäyttämään
vallasta ja käyttäen yh­tä
paikalle sattuvaa kieltä ' kuin
ent. sisäministerikin. Ajan merk­kinä
voidaan pitää, että nämä hyök­käykset
ovat sujuneet Ilman mitään
oikeudellista jälkinäytöstä. Kätke-ruus
sotilaallista pahantokijätprroria
vastaan on niin suuri, että Horthyn
ja hänen hallituksensa on pidettävä
hyvänään nämä hyökkäykset Ilman
että uskaltaisivat turvautua min­käänlaiseen
kostoon.
Mutta samaan aikaan kun Unka­rissa
odotetaan Horthyn pyövellhal-lltuksen
kukistumista, ovat maan
sosialidemokrätiset johtajat tchi
neet rauhansopimuksen nykyisen
ministeripresidentin, B a t h i o n i n,
kanssa, YksinpK vapaamielisten
porvarienkin piirissä on tämä aito.
spsialidemokratinen tekö leimattu;
tökeröksi petokseksi. Mutta niinpä,
ovatkin sosialiluopiot tehneet sopi­muksia
«ilman isäntäöi.. Kaikkialla
missä työväenluokka on voinut ko.»
hottaa äänensä on se tuominnut tä-män
sopimuksen, mikä ei tuota mi­tään
huojennusta vaan ainoastaan
häpeää ja kärsimystä heille. TUmS
mieliala on hämmentänyt sosialldQ-mokratisen
puoluejohdon niin, että
se on itse kiirtihtanut solittämään.
että sen rengintoimllla on vain vä­häinen
merkltya, Jopa se loppujen
lopuksi on, k^^^^ parhaaksi pcli^-
ettei puoiuo oio sitoutunut mi­hinkään!
Kelpaahan QO valhekin
silloin kun «i ele puolustukseksi esi-tcttäyM
pienintäkään kunniallista^
tosiasiaa.
Kummakps sitten, jos tämä epä*
miellyttävä tilanne on alkanut teh- '
dä Horthyn rauhattomaksi. Hänen '
perheensä on jO ;ko««n oll«t pelois»
saan hänen henkoiisä tähden, ^ft hä- ;
nen mlnisterinaä aukaisevat palvit-,'
fäln tusinoittain klrjoltä, Jotka" sl-
6ältävä|^ mitä, raskaimpia uhkauksia
tä vastaan. Horthy aikonee pian
Juopua omasta aloitteestaan. Veres,
espanjalainen Dato-eslmcrkkI cl Juu­ri
houk^uttele. Mannerheimin kohta»
lo on parempi..'
Eräälle ruotsalaiselle sanomaieli^
timiehelle on Horthy lausunut, että
hän kalpasi kovasti merelle ja Skan­dinavian
tuntureille. Hän .lausui
mm.: «Heti kohta' kun voin jättää
nykyisen ; paikkani toteutan minä
vanhan suunnitelmani ja matkustan
Ruotsiin. Ehkä tulen silloin viipy­mään
elellä kauemminkin,»
Kuten näkyy, kaihoaa Horthy
mahdollisimman kauas omasta maas­taan.
Eteläisestä Unkarista mat­kustaa
hän luonhölliscstl kauas
pohjoiseen. Mannerheim puolestaan
matkusti pohjoisesta etelään. Ja ku­ten
muistettaneen, lausuivat Rans­kan
ja Italian työläiset hänet ter­vetulleeksi
— omalla tavallaan, «Ita­liassa
on muutakin katseltavaa kuin
Riviera; on esini, ruumlshuoncito.» '
Sen kummempaa vastaanottoa ei
Horthy saan^ Skandinavian työ­läisiltä.
Mutta Unkarin polittisissa piireis­sä
— lukuunottamatta Horthyn hei-tukoita
—- on hänen eroamistuuman-sa
otettu vastaan peittelemättäraäl-
Jä ilolla. — TKT.
Sun Yat Senin armeija
huonossa kunnossa^
Canton. — Presidentti Sun Yat
Sentn- armeijan hyökkäys Pekingin
hallitusta vastaan on onnettomassa
tilanteessa. Etelä-Kiinan tasaval­lan
presidentti ja hänen sotajouk­konsa
ovat nykyisin Kweilinifi8ar
Kvangsin maakunnassa, ja ellei
hän saa. aikaan sopimusta kenraali
WnPeiFu*un kanssa, niin uskotaan
häneii hankkeittensa ^ menevän varo­jen
puutteessa myttyyn, sillä Kwan-tungin
kuvernööri ei ole ollut tai-''
puvainen avustamaan banta.