Vapaus, November 3, 1930

              Sivu 2 Maanantaina, marrask. 3 p:nä — Morf., Nov. 3
Xf A Ti A TT G C»iu<J*n saonuUixa lyöräettCo «ino» iinenUniUtu}». ito#«r7 S«d-
^^'3nu'3L jn. <J o I.niT^,'rtnt V . T t l r f n . p.ir..' M^luiujiul. ja Buirältjripi juhUpäiTini.
VAPAUS (LiUrtf)
i^.MIr f i m of Tiaauh Vorkm ID C«n*d<. Publijbed i»i\r >! Sadbnrr. Oaurio.
^ l JK iJie »Port Office Departmeni, btuwa, aa K c o n d cla«a matter.
,<<lMeE^/«dtcni*ui( ntea. 7Sc per fiol. iaeh. Mioiniaiii charge (or aiocle inaenioo, 7Se. The
•IftlkM i» The beat advertlaine medium at&ong tbe Fiiuiiab people iD Canada. |
^. tTfliSlItM.^jMMiUQri.' iu>ia]Lauppa ja paino omaiM taloaM £Uo Sueetilli. I
^(Uti<MOte: Vapaua, Box 69, Sudbory, Ont. I
•^'•M ' ^ • — • I
•<fitikg]imtt: Konttori 1038. — Toimltu. 536W. — Kirjakauppa 2387W.
J^JKMie: .Office (}oh work, «dvrrt>«e|nent., ele.) 1038 — Editor S36W. — Book«tore 23B7W. I
JLMOTCSHI.NNAT VAPAUDESSA: (
KirJ«*aI]>toila»>tttktet tl.OO keru, 124)0 kakii Jcertaa. .r- ATioUUloon meaoeiUe ommtolrotuIUel ^
40e yabtatniuna. — NimeDuautiuilinoiukfct SOc k^na, flM -3 TietfM. — SyntynuiibBotitluiet tljtt)
teU. ISiM 3 kertaa. — Atuntoeroilmutuktet tSjOO kerta, i3.0O iMui kertaa. — JCiitaaiieotakaet
tlM kerta. — Knolemanilmotuktrt tZ.OU kerta. SOc liiiiinaiUa kiitoabnaeelu Ui maiatoirärajrUii. —
miolMn tiedot ja i««olfllpolBk»?t iOr kerta, »l.Op, kolme kertaa. — TiUpäitUmettajien ja iJmotn»-
«•«aitvarien aa, raailittacaM, UbetetiiiTä flmotuibiota etukiiteen.
jmiESTdN ASIAT
S. Järjestön piiri 3:n
asioita
LEHTILIIKETTÄMME
TUKEMAAN!
TILAUSHINNAT:
,• 9 .^".-VfiO, C Lk. tiSO. 3 kk- -»-175 }a 1 kk- »1-00. — Yhdysvaltoihin ]a Suomeen keli toou-lOl
ro«lU: 1 *k. J6JJ0, 6 kk. J3J0 ja 1 kk, »l.JO.
laSnnöiiiijii J. V . Ablqvim.
Maaafer: i . W. Ablq»:«t.
Office, Bookatote and I*t<r.t»hr)p: Vapati» Buililin;:, K)tn Street.
Ali mail to be addreitcd: Vapau», P.O. Bua 69, SudLury. Oat.
ette 9iilioin tabaoia »aa vastausta fti»imä't9ren kirjeeaeeooe, kirjottakaa uudelleen liikkeen.
"haltalMI petaoonallioelU nimellii: J. •W. Ahlnvi«t. liilikef nhoilaja. .
^J^paikm reaiinen taso kapHalistimaissa
'fCänsaunvälinen työtoiniisto on lanne Englannissaf jolle siis on
julkaissut verrannollisen indeksin merkitty suhdeluku 100. Esitämme
.tyqpaUcan suuruudesta . maailman tässii varsin mielenkiintoiset reali-
''äuöriömiissa maissa — lukuunot-'sen työpalkan indfeksiluvut:
tbtriätfa Neuvostoliittoa. Indeksi
6a laskettu vuoden 1930 tammi-iciiun
palkkojen perusteella. Sa-rioKu
indeksi on hiljattain tarkis-i
«|rtu ^ja kSsittää ne nykyään 30
ty&läis- ja palveluskuntalaisryh-
•i^fi — entisten 18 asemesta. Ai-
Jcaisemmin indeksi perustui yksin-
'dtiiään elintarpeisiin, mutia nyt
ifihen ön yhdistetty lämmitys, valo
ja saippua.
Toisin sanoen osottaa indeksi
Englanti — 100, Pohjois-Ameri-kän
Yhdysvallat — 197, Canada
— 165, Australia — 148, Riiötsi
— 113, Tanska — 112, Irlanti —
97, Italia — 85, Saksa — 77,
Tshekko^Slovakia — 74, Puola —
65, Katiska — 50, Itävalta — 52,
ja —45, Viro —45 ja Hoi-lanti
— 43.
Nämä tiedot eivät tietenkään voi
olla erikoisen tarkkoja; indeksejä
paljonko elintarpeita, lämmitys- laadittaessa otetaan huomioon ra-aineita,
saippuaa ja valaistusvoi- j jotettu määrä 'äiiiniatteja, erinäi-maa
Voidaari saada kussakin maös- siin maihin nähden ön huomipon-
'C^ä 'tutkitun kölmenkymiiäehen eri otettujen kaupunkien lukumäärä
työntekijäryhmän Jteskimääräisellä
tjiäpalkalla. Tällöin on otettu huo­mioon
tutkimukset 2—10 suuressa
"kaitplmgissa kussakin maassa. Ver-iäiricsen
lähtökohdaksi on otettu ti-riittämäiön,
laskelmat on toisinaan
tehty todellisiesta työpalkiasla jne.»
mutta kaikesta huolimiätta nähdään
esitetyistä numerojata realisen työ­paikkatason
perussiiUnla.
.alemme saaneet lokakuun 5 päi- täkennustyÖn Sänilbtveria Taivan-
'»än "Punaisen Karjalan" juhla- nut alaa Ja loytäni^ tien SJT^^
^Usääan. Lahden ilmestyminen laa- Karjalan kyliin. Tuonut'esille rah-jeririetUMa
koossa ja juhla-asussa vaan tarpeet, paljastanut epäkoh-ft^
ähtuu sen iO-vuoUspäivänä. dat ja 'käsiVattänut lujia Neuvosto-
'Jiihlanumero sisältää mielenkiintoi- vallan räKenhiistyöh ja lionimuhis-rsla
kiuistelhiia ja liuvauksia leh-
'den lÖ-viiotistäipäleelitä.
/TOV. Edward Gylling kirjottaa
'tilsgä Aiumerossa seuraavan onnit-ttlftn
lO-VtiotiÄalle:
'*^Kyrömehvuotiäalle Karjalan
liuatlttukseii terveiset. Pienenä leh­tisenä
läksi 'Karjalan Kommuuni'
•l^fitdeelle -lokakuun 5 p., 1920,
''^«mään kansankielistä kommu-
^ids^tiata valistustyötä Karjalan rah­akaan
keskuudessa. Sisukkaalla
ityöllä on 'Karjalan Kommuuni'
tisen' puolueen työntekijöitä Kai^ja
lah kaikilla kulihina.
"Tulkoon ISHiVUösien dhjölmäk-si:
'Punainen 'Kärjäfö' jokaiseen
kerjal&isieen taloon ja jokaiselle
karjalaiselle ja 8Uom'alaiselle työ­läiselle."
Me puölestäijijtne täältä 'kaukaa
lännestä yhdynaibe' "Punaiselle
Karjalalle" lausuttuun onnitteluun.
Kasvakoon ja vauitadlökoon tuo
sosialismin ra1cehri)tis'työn innoitta­ja
ja tulisten hiilien kylväjä Suo­ja
'Piinaihen Käifjäla' $Catjalän itien lahtarien päiden päälle!
iSe iuplajmdain^
Tiiplajuiiläiset tavallisesti selittä­vät
olevansa "ylipoliittisia". Tä­män
"ylipoliittisuus"-teorian keksi
muuan Justus Ehert, johtaen se
hänet itsensä A. F. of L:n unio-tb^^
i-irioraattien taantumukselliseksi
aso^i.
Mutta yhä vain löytyy tuplajuu-laiden
**ylipoliittisuus"-teorian vat-kaajia
varsinkin suomalaisten tup-latjtudaisten
~ sikäli kuin sellai­sia
MnM on «leihassa —- keskuu-
-desBa.
Mitä tuo "ylipoliittisuus" sitten
anerXitsee käytäanössä?
Toveril^hti Työmies hiljattain
Odotti, että Industrialistin entinen
liikkeenhoitaja A. A. Toivonen,
JAta mainittu lehti vieläkin eri-
4tQi8esti suosii, toimii Minnesotassa
tertälrustin kontrolloiman republi-
'ikaanipuolueen vaalitaistelun johta­jana.
Nyt meille lähetetään "The Mes-senger"-
niminen lehti, joka ilmes-iyy
N6rwöbdissa, Mass. Siinä, lo-kak.
24 päivän numerossa, jul­kaistaan
koko sivun poliittinen 11-
molus, jossa suositellaan kuvernöö­ri
Allenin uudelleen äänestämistä
IVfassachusettsin kuvernööriksi. Sii-
'na nyt ei ole mitään ihmeellistä,
aaptta ihmeellisintä on se, että tuon
suosituksen allekirjoltajana on
•**yltpoliilli!äena" tiiplajuulaisena
esiintyvä !Ku9taa Räsänen ja ha­lien
vaimonsa Saima tRäsänien. Hd-dän
nimensä kbrheilevät tuossa 'ju­listuksessa
hiuömattavästi edellä
niiden suomalaisten työväenliik­keen
renegaattien ^niiniä, . jotka
myöskin. tämän julistuksen kautta
ovat tahtoneet saiiäa jäähyvästil
kaikelle työväen liiokkataisteluliik^
keelle.
Kuten tunnettua, kuvernööri Al­len
ön sataprosenttinen tTall-lcaduri
mies, hän nUnittäin lukeutuu xe-publiicaanipuolUeen
n.s. vanhaan
kaartiin, jöhön kiiriliivat cÖolidgetr
budlerit, hooverit y.m. Kaikki he
ovat työväenluokan verivihollisia,
niinkuin kaikki muutkin WatU4ca-dun
miehet esiintyköötpä lie sit­ten
republikaani- taikka dembk-raattipuolueen
nimessä. Sen, lisäk­si
on inainittäva, että AUeni tfli
väi^akuverhÖölrinä silloin, tein
Massachusettsin valtiossa tbimitet-tiin
kahden työväehmiehen, Säccon"
ja Vanzettin, telotus. Siis :Allen
oli äillbisen kuvernööri Fuflerin
läheisin miies, jolle myöskin Iän*'
keaa osuus tästä historiallisesta ri­koksesta.
Kun tuplajuuläinen "ylipbliitti-suus"
jolitaa tällaisten miesten suo­sitteluun
vaalitaistelussa» niin sil­loin
voimme sanoa, että «e on
työväenluokan Isarkdnta pettämis­tä.
— Eteenpäin.
Aluekomitea pitämässään ko^^xo-uksessa
syysk. 28 p, käsitteli yhte­nä-
-tärkeimpänä kysymyk-senä • jär­jestömme
lebtiliikkeen Vapauden
tllahrietta ja päätti kehoittaa pii-rimme
osastoja sekä kaikkia jär­jestyneitä
ja luokalleen uskollisia
työläisiä ikiinnittämään tähän pe­rin
tärkeään kysymykseen riittä­vää
huomiota.
Kiiten tunnettua, on työttömyys­tilanteet
ja pulakaudet aina olleet
yhtenä painajaisena ja kirouksena
työläisten ylläpitämille valistuslai-toksille
ja tiedonvälineille, johtuen
siitä, että työläiset työttömyys­tilanteiden
vallitessa ovat maksu­kyvyttömiä
suorittamaan heille
kuuluvia järjestöllisiä velvollisuuk­sia.
Niinpä nykyinenkin tilanne.
On sanomattakin selvä, että se on
vakavana vaarana ja osaltaan hor­juttaa
sellaisten laitosten rahata­loudellista
puolta kuin Vapauden
liikekin on. Senpä tähden onkin
tarpeellista käydä ajoissa riittä­män
voimaperäiseen työhön lehti-iiikettämme
uhkaavan vaaran tor­jumiseksi.
Asia voidaan kyllä yh­teisin
vojmin korjata, kun vaan
on hyvää tahtoa ja halua. Meidän
on nyt tehostettava asiamiestoi­mintaamme,
on saatava ne tar­molla
työhön ja jos tarpeellista,
niin lisätä asiamiesten lukumää­rää.
Meidän tulee myöskin jokai­sen
itsekohdaltamme heitä avus­taa.
Meidän on annettava asia-ihiehillemme
kaikkea mahdollista
ia käytännöllistä apua. Tuollaista
aptia me voimme parhaiten antaa
siten, kun täytämme joitakin
meille kuuluvia, kaikista alkeelli-aimpia
ja helpoimpia velvollisuuk­sia
«tniaa luokkaliikettamme koh­taan.
Kun me puhumme työläis­ten
ensimäisistä velvollisuuksista,
niin tinkimättömänä ehtona niihin
kuuluu, että liittyy jäseneksi työ­läisten
järjestöihin ja tilaa itsel­leen
oman luokkansa valistusväli-ne.
en, sanomalehden. Me nyt kui­tenkin
tiedämme, ettei läheskään
kaikki, tuskin puoletkaan työssä
älevistakaan suomalaisista työläi­sistä,
ole vielä Vapauden tilaajia
tällä alueella — ja tämä on niin
surkea epäkohta, että sitä olisi py­hittävä
jokaisen omalta kohdaltan­sa
korjaamaan.
Haluaisin tähän puoleen erikoisesi
tl "kiinnittää kaivostyöläisten huo-iniota,
vain sen tähden, koska kul-lankaivaus
tällä alueella on yksi
Valtavin teollisuuden ala ja joh-iven
tuon halutun metallin luon-jtaiaominaisuudesta,
ei sfllä alalla
ole Vielä tullut liikatuotantoa.
Näin .ollen/ työttömyystilanteesta
johtunut puristias ei ole aivan niin
armottomasti ja suoralla tavalla
koskenut kullankaivajanv^ elämää,
kuin' mitä se on koskenut monen
mutiin teollisuuden alan työläisiin
eri alueilla ja eri osissa maata
Tässä ei; Qle tarkoitus sanoa, että
kaivostyöläisen elämä olisi mikään
kadehdittava, ei suinkaan, sitä se
ei ole, mutta kuitenkin heidän
olonsa on sentään paremmat ver-irättiina
työttömänä harhailevan
repaleissa värjöttelevän kiertolais-joukon
elämään. Tässä onkin nyt
kysymys ainoastaan siitä, etta
avustaa omaa lehtiliikettä, kirjal­lisuuden
mj^ynnin, lehtitilausten ja
Tahallisten ilmoitusten merkeissä.
iSfyt jokainen työssä oleva työläi-iien>
jos on hyvää halua, voi il­man
vaikeuksia järjestää asians?
siten, että antaa apua lehtitilaok-sen
muodossa. Vapauden tilaus-
'hintakin 6n niin perin alhainen,
kun. ottaa huomioon miten moni­puolinen
ja hyvin toimitettu sa­nomalehti
Vapaus sentään on. Äl­käämme
antako lehtiasiamiehen
^usata itseltämme lehden tilausta
tuntikausia, vaan tehkäämme se
heti ehsimäisellä viittauksella, jos
kerran voimme sen tehdä. Tämä
vain sen tähden että me useinkin
noin vain ikäänkuin huviksemme
esittelemme kaikenlaisia tekosyitä
Ja asiattomuuksia aivan tarpeetto­masti
ja täten kulutamme asia­miehen
kallista aikaa ja muuten­kin
vaikeutamme heidän raskasta
tehtäväänsä. Tämä kysymys on
jo kylläkin aikaisemmin tehty sel­väksi
Vapauden johtokunnan, liik-
^keehhöitajan sekä järjestömme tp.
komitean taholta Vapauden- pals-tioilla
ja kiertokirjelmien kautta
järjestön osastoille, joten tämä
*l^a jo ilman tätä on osastojen ja
y^^auden tilaajien tiedossa. ~Tällä
onkini tarkoitus vain pitää tätä
,asiaa vireillä, ettei se unohtuisi.
Meissä tahtoo olla sellainen paha
vika, että me sivuutamme välin­pitämättömästi
asioita .hyviäkin
atsioita,. .vieläpä ne kokonaan unoh-dammekin.
Yksi sellaisia hyviä
asioita on juuri oman valistusväli-neemme
Vapauden tukeminen, mitä
ei saisi eikä saa unohtaa.
Tulevan marraskuun 29 p. pi-
; dettävien Vapauden kirjailtiamien
: suhteen on piirimme osastoissa
I valvottava ja tehtävä parhaansa
; näiden tilaisuuksien onnlstumi-
; seksi. Osastojen valistuskomiteat
i ja johtokuntien jäsenet tietysti
I järjestävät nuo tilaisuudet par­haan
'kykynsä mukaan mahdolli­simman
hyvin ja kun sitten Jcaikki
asialle myötämieliset toverit saa­puvat
ihamayieraiksi noihin tilai-täytyy
rakentaa voimakas amma­tillisten
uniolden urheiluliike, jär­jestää
tehdasjoukkueita, tehdä tim-netuksi
n.s. cianadalainen urhdlu,
joka erikoisesti vaikuttaa canada-ials-
syntyisten nuorten liikkeeseem­me
mukaantuloon; myöskin meidän
tulee järjestää urheiluldlpailuj^.
joissa me tulemme näyttämään työ­läisnuorisolle
saavutuksiamme.
-Sellaisissa paikoissa, joissa ei iii-tolla
ole vielä seuroja, täytyy liittom­me
johdon antaa -kaiklti mahdolli­nen
apu uusien seurojen perustami­seen.
Tämän 'keskustelim Ja erilaisten
suuksii,n niin silloin niistäj jon I Päätösten hyväksymisen jälkeen va-saatu
se mikä on ollut tarkoitus- Uttiin Ipiirin, toimeenpaneva komi-
No. 259
kin. tea evästyksellä, että se ottaa yh-
Piirin osastojen tulisi myöskin I teyden kaikkien liiton eri jaostojen
kiinnittää enemmän huomiota maa- kanssa ja työskentelee kokouksen
ja metsätyöläisten teollisuusjärjes- Päätöstön toteuttamiseksi. PiixiUe
tön järjestämistyölle, sen rakenta- valittiin myöskin n ^ piirineuvosto,
'misc'k3i ja eteenpäin viemiseksi. Joka tulee kokoontfimaan joka kol-
Sille on annettava kaikkia mah- men kuukauden kuluttua tarkis-dollista
ja .käytännöllistä apua jär- taakseen piirin toimeenpanevan ko-jestön
osastojen taholta. • mltean toimintaa ja tehdäkseen lä-
Luotamme siihen, että piijrim-: hempiä suunnitteluja vastaista työ-me
osastot ottavat edellä maini- tämme l^ärten. Nyt on tehtävämme
tut kysymykset huomioonsa ja te-1 ryhtyä yhteistyöhön piirin toimeen-kevät
niiden suhteen voitavansa. 1 Panevan komitean kanssa, tukemaan
€. S. Järjestön Pohjois-Oht, sen toimintaa voimakkaan työväen
aluekomitean puolesta, toveruudel- urheilulUkkeen luomiseksi pihrissä-n-me.
(J. Eizen).
Montrealin piirin piirikokoas
Perjantaina lokakuun lOi päivänä
pidettiin Canadan TULin Montrea­lin
piirin ensimäinen piirikokous.
Kokouksen pääaslallisempana tehtä­vänä
oli käsitellä kysymystä työväen
.urheiluliikkeen vaikutuksen laajen­tamisena
Moutreaiissa ja ympäris­töllä,
sekä yhteistyön saamUien nii­den
työväen urheiluseurojen kes­ken,
jotka ovat Olleet Jo toiminnas­sa.
Kokouksessa' oli myöskin edus­tettuna
useita joukkpjärjestöjä, Joi­den
edustajat olivat vakuutettuja
siitä, etä heidän omissa Järjestöis­sään
on verrattain helppoa urheilu­seurojen
perustaminen, pii myöskin
tehty yritys edustajien saamisekisi
työpaikoista. Jossa tarkoituksessa oli
julkaistu lentolehtisiä ja Jaettu nii­tä
tehtaissa y;'m.
Toveri Shapiro antoi selostuksen
Cahadan TUL:n toiminnasta kul*i-neelta
ajalta. Öän selosti kokouksen
tehtäviä id vetosi ryhtyniään raken­tavaan'
työhön volmakkäian tyiiväen
urheiluliikkeen luomiseksi Mbritrea-llssa.
Toveri Shapiron älustukser
johdosta syntyi laaja keskustelu, jös^
sä tuotiin esille n.s. cahadalaisen
Canadan TUL:n toimi­kunnan
tiedonantoja
Yhdysvaltain tovenlUion Ulttbkokons
Yhdysvaltain Labor Sports Unio­nin
kansallinen konventäionl, liit.
tokökous, pidetään Clevelandissa,
Ohiossa, marraskpun 7,-8 Ja Pl päi­vinä.
'Kokous pidetään "suomalais­ten
työläisten haaUlla. 1303 West
58 Street. Vahnlstuksia tätä lUtto-kokousta
varten tehdään erikoisella
huolella Ja koko Yhdysvaltain työ-läisurheiluväki
on innokkaassa työs­sä
valmistaakseen tämän kokouk­sen
niin menestykselliseksi työväen
urheiluliikkeelle kuin mahdollista.
Liittokokouksen tunnetuksltekemi-nen
on hyvällä alulla. Viimeiset
päivät, ennen kokousta käytetäSn
sen timnetuksitekemiseen laajoille
työläisjoukoille." Henkilö- ja kuor­ma-
autot, samoin kuin myöskin bus-autot,
joilla, edustajia llittokc^olik-seen
eri puolilta Yhdysvaltoja kul­jetetaan,
käytetään kuljettainaan
mukajiaan tunnuksia missä henges­sä
kokous pidetään. Tunnuksista
mainittakoon m.m.: "Eläköön IJSUn
neljäs liittokokous!", "Alas porvari-urheilu
— Eläköön työläisurheilu!",
"Alas, porvarien olympialaiset.-Vj
1932 — Eläköön työläisten sparta­kiadit
V. 1931!", "Älkää käyttäkö
porvarien urhelluRUkuja — liittykää
LSU:n!", "Järjestäkää ammatillisten
rikomlteaUe ilmoittaa, että ^indso- ja näiden kahden taloutemme eri
riin on perustettu uusi työväen ur-'suunnan oikeasta vuorovaikutufcsesta
tieiluseura. Whidsorissa on siis nyt' riippuu sosialistisen rakenniistyöm-kaksi
työläisten urheiluseuraa, nim. me onnistuminen. '
Teollisuuden * kohottamisessa on
Neuvostoliiton työtätekevä luokka
saavuttanut Jo huomattavia tul(äcs!a.
Mutta nUn el ole, ikävä kyllä, maa­talouden
laita. Vasta' viivan vihne ai­koina
on maa^udun kehitys alkanut
faiTkieaeteäiiSin'nopein askelin. Voi.
I3;^tuva teollisuus alkaa vähitellen
varustaa maaseutua, koneilla. Mutta
yksityisen talb^pbjan. i»eIloilla ei
koneilla ole initään tekemistä. Sen
vuq&i ovatkin talonpojat alkaneet
liitää yhteen,. .nauodfetamaan kom-
.muijn^Ja.;Ja IcöUektjivisla talouksia,
jotka amävät eiisinnäkin laajan ti-laisipuden
kaikenlaisten koneiden
kä^töön ja toiseksi antavat talon-pojple
koUektlivisen työn kautta^
mahdollisuuden kohottaa aineellista
hyvinvointiaan. .
Mutta Neuvostoliiton työtätekevät
eivät saa rauhassa työskennellä ta­loutensa
kohottamiseksi. Sosialisti­nen
"rakennustyö kohtaa vimmattug,
vastarintaa kapitalististen ainesten
jäännösten taholta sekä kaupungissa:
että maalia.
Varsinkin maaseudulla muodostuu
tämä vastarinta mitä häikäilemättö-mimmäksi
kamppailuksi elämästä Jä
kuolemasta. Kulakki tietää että hä-
Visa" Ja nyt perustettu. Windso-rin
toverit ovat; hyvin aktiivisia työ­väen
urheiluliikkeen tunnetuksi te­kemisessä.
Port Arthurista liitolle saapunees- -
sa kirjeessä kerrotaan, että työl&is-
OTheiltjat Thunder Bayn piirissä
ovat ahkerassa touhussa työväen
-jrheiluseurojen perustamise,ksi.~ Voi-^
makkaan työväen urheiluliÖckeer.
järjestäminen onkin Thunder Bayn
piirissä hyvin tärkeä, sillä kapita­listit
Port Arthurissa ovat luoäiftsi-sa
fasclstisia järjestöjä (val^aädhl^i-nen
poliiikunta, Canadan legiom
jne.). Voidakseen vastustaa kapita-listiluokan
veristä hyökkäystä täy­tyy
työläisten tässäkin piirissä ra­kentaa
oraat järjestönsä.
Sault Ste. Mariaa ovat nuoret
työläiset perustaneet m-heiluseuran,
joka on jatkuvasti kasvamassa.
Seuralla on nyt säännölliset har­joitukset
ja on sillä kaikki mahdol­lisuudet
kehittyä joukkoJärjestök.'5i.
Seuran tultua psrustetUksi on nyt
Soossa kaksi työläisten seuraa, kos­ka
aikaisemmin on siellä toiminut
Ja tohnii vleläkta suomalainen seu­ra
"Vesa". Viimeksi mainitun seu­ran
toiminta,on .myöskin vilkastu­nut.
M.m. harjoitukset ovat täydes-ohjelma
Canadan Suomalaisen „-
kiertävä puhuja toveri T i
Khtee koko OntS
jarjestämis-pysähtyen
seuraav511a°r^'
Ia:
Burritt
Cobalt
Kirkland Lake
Rose Grove
Kirkland Lake
Rouyn
Kirkland Lake
Timmins
Marrask. 4
S
" 6'
" 7ji
" 9
10"
11
. Tätä luetteloa tuUaan U
sitä mukaa kun matka edL
Osastoja ja tovereita niii?-
kakunnilla missä tov. Wit,
pysähtymään kehoitetaan
parhaansa matkan onnkim
järjestämällä huoneustojea
ja ilmottamalla tilaisnaksi^
yleensä olemalla hänelle
osastojen toiminnan jär
C.S.J. tp. i
k:ttfl g g^.j^^;^
IK V "^^^^ nan päivänsä ovat luetut Ja sen- i,g^5... .^^^
sakäynn^Sudburyssa pidettäviin vuoksi hän koettaa Jcynsin hampain | ''^^ on velvollfciji
palriikilpailuihin on päätetty lähet­tää
kaksi painijaa.
S. PONSEN — Y. HAAPANEN
Sudburyn Kisan painikilpailuissa
kahden viikon päästä tulee sarjas­sa
alle 170 Ibs. kova kamppailu
ensitilasta otsikossa mainittujen
painijain Jcesken. Ponsen on tun­nettu
painija , jp pitemmän aikaa,
el yksin Sudburyssa, vaan muual-tapella
vastaan, pidättää
vauhtipyörän kulkua.
Lahjominen, vastavallankumouk­sellinen
agitatsionl, • murhapoltot,
y;m. samanlaatuiset tapaukset oyat
nykyään Jokapäiväisiä ilmauksia
maaseudulla. Luokkataistelu kohoaa
siellä huippuunsa. Mutta sittenkin
on kulakki luokkana tuomittu hä­viöön,
eikä mikään mahti. maail­massa
voi sitä enää pelastaa. Histo­ria
on lukenut tuomionsa. Ja' Neu­vostoliiton
voittoisa työtäteke-'ä
historiaa Sf liv Ä^'"' niahdoUisan.
km tavalla avustaa sm
lakin. On tottunut voittamaan ja , .,
nujertamaan heikommat vastusta- luokka panee sen käytäntöön
jansa. Valmistautunut huolellisesti Tata maaseudulla käytävää kamp-
Kisan syyspaineihin tietoisenT sii- Pa""^ ^^^^aa nyt suomentamani
tä, että on edessä kovat ottelut.
Haapanen, noin vuosi takaperin
tuiskin miestä tuniiettiin, vaan heti
ensi .kilpailuissa herätti huomiota
komeilla--heitoillaan. Kaikissa jäl­keenpäin
suoritetuissa otteluissa
varmisti niitä toiveita, jojta häneen
Jciinnitetjiin alussa. Hän on myös
käynyt ahkeraan Kisan molskilla
näytelmä. Tapahtumat, joita näytel­mä
käsittefee, kuvaavat niitä aikoja,
niuutaiha vuosi sitten, Jolloin sosia­listinen
hyökkäys maaseudulla oli
vasta alulla. Katsojan silmien • ohi
kulkevat kokonaisena kuvasarjana
ne vaikeudet. Jotka tärnän, silloin
vielä _ uuden yrityksen alkuiinpani-jaln
oli voitettava. Taloudelliset vai-
KapUaUsiimeälen tuotanto alenee
Ylä-»Slesian ^kaivosalueella Sak­sassa
kärjistyy pula jatkuvastiL
Kvfevan vuoden aikana on työssä-
^Harien työläisten lukumäärä va-'
iiattynyt^S jpros. Päivittäinen Iiii'
iKtCiotantb, joka vuoden l^l^O tam-nukuussa
teki 71,500 t<Hmia oli
elokuussa alentunut. 56,100 ton­niin.
Työttömiksi on joutunut 14
tikatta kaivostyöläistä, 11 tuhat­ta
metallityöläi^ä ja 12 tuhatta
rakennnstyaJäistä.
Englannin 'katippä-asiain depart-mentin
julkaisemain tietojen mu­kaan
oii, Englannin teollisuuden
tuotanto kuluvan vuoden toisella
neljänneksellä 7.7 pros. pienempi
kuin samaan aikaan v. 1928. Ja­lostusteollisuuden
tuotanto aleni 5
pros. ja vuoriteollisuuden tuotanto
14.3 pros.
\1idysvaltain kauppaministeriön
antamien tietojen mukaan on Ame­rikan
vienti, joka viime vuoden
elokuussa teki 381 miljoonaa dol­laria,
kuluvan vuoden elokuussa
alentunut 300 miljoonaan dolla­riin,
ja tuonti saman ajan kulues­sa
.369 miljoonai-ta 217 niilj. dol­lariin.
uniolden ja työpaikkojen urheilu­klubeja
Ja joukkueita!", "Tasa-ar-volsuus
. neekeriiHrheiliJbiden kanssa
— ei eristäytymistä!" jne.
Yhdysvaltain tpVerilUtbn liittoko­kous
on merkitykseltään 'hyvin tär-^
•keä Myöskin Canadan työväen lu*.-
hellulUfckeeile. LSU:n tehtävät Yh­dysvalloissa
'ovat suurelta osaltaan
samanlaisia kuin meillä täällä Ca-.
nadassa. Canadan työväen urhei­luliikkeen
täyt3ry käyttää Yhdys­valtain
toverUiiton kokemuksia hy­väkseen
ja liittää itsensä yhteistyö­hön
iiSU:n kanssa. Kanstdnvälisis-t
ä kilpailuista Yhdysvaltain ja Ca-häään
työväen urheiluliittojen vä­lillä
täytiyy sopia,, siten antaen mei­dän
työlliemme kansainvälisen kan­tavuuden.
Me tervehtimme Yhdysvaltain to-veriliiton
liittokokousta ja toivom­me,
että heidän työnsä ihainitussa
kokouks€fssa tulee olemaan askeleena'
eteenpäin, rakentaakseen volrnajk-kaan
työväen urheiluliikkeen Yh-;
dysvalloissa.
Canadan Työväen VrheUoIliton
Ii2£tok<ftbiis .
Canadan Työväen Uiheiluliiton
(Workers Sport "Association of Ca­nada)
toimeenpaneva komitea on
lähettänyt kutsun seuroille liittoko­koukseen,
joka tulee pidettäväksi
ensi hehrilkuun 14 Ja 15 päiviriä.
Toimeenpaneva komitea kehoittaa
kalkkia liiton seuroja lähettämään
edustajansa mainittuina päivinä pi­dettävään
llittokbkoukseen. Lähem­mät
ehdotehnat ja artikkelit Mittb-kokouksen
tehtävistä julkaistaan tol-ineenpanevMi
komitean joka viikko
ilmestyvässä ttedonantolehdessä.
Kansalliset talviurheilukilpailut on
myöskin suunniteltu pidettäväksi
liittokokouksen yhteydessä.
Pyydämme seuroja alkamaan val­mistelunsa
liittokokousta varten.
neelle vakuuttivat edistynyt tek-niikjassa
y.m. painin salaisuuksissa-urheilun
laajan kehittämisen tar- NäJden kahden painijan yhteen-ja
kuten asiantuntijat allekirjoitta-i^eudet, työvoiman pUute,. omien jä-
- senten epärehellisyys, kulakkien ja
entisten 'hovivirkäilijäin suoranainen
vahingollinen toiminta — kaikki oli
peellisuus järjestössä. TJrheilullik-keemme
kysymysten keskustelun jäl-ken
hyväksyttiin pih±i perussään­nöt,
Valittiin yhdeksähenkinen väliai­kainen
komitea tekemään valmistuk­sia
toiseen Jsitkbpiliikbkbukseen, mi­hin
edustajia tulevat lähettämään jb
toiminnassa olevat seurat sekä sel­laiset
seurat, joita väliaikainen ko­mitea
tulee kuukauden aikana pe­rustamaan,
mikä aika määrättiin
uuden kokouksen koollekutsumiseksi.
(Bresko, Montreal)
Mietenbliittbiiien liuomairtns seuroille
ja urheilijoille
TULin toinieenpaneva komitea cn
päättänyt julkaista joka viikko eri­koisen
tiedonantolehden, buUetihiin,
Johon kaikkien seurojen Ja niiden
jäsenien pyydetään lähettämään ra­portteja,
airtikkeleita ja uutisia ur-
TUL:h etelä-Ontarion piirikofcous
Liittomnie etelä-Ontarion piirikq-kous
pidettiin Torontossa lokäk. 12
päivänä, missä keskusteltiin liit­tomme
tilanteesta mainitussa piiris­sä.
Keskusteluissa tuotiin esille, et-,
tä kaikki ne eri seinrat, jotka ny­kyään
ovat tässä piu-issä toimin­nassa,
eivät ole ainoastaan eristäy-tsmeet
nuorten työläisten joukoista,'
mutta että niillä ei ole ollut edes!
yhteyttä keskenään. Seurauksena
tästä on ollut, ettei meillä ole pii..!
rissamme voimakasta työväen urhei-;
iuliikettä organisatoorisessa suhtees­sa,
ainoastaan erillisiä seuroja siel-*
lä täällä. läÄikki tämä aikana, jol­loin
kapitalistien urheiluseurat ovat
voineet merid^ jäsenmääränsä nou­sua,
tullen tuo lisäys juuri nuorten
työläisten joukosta. Tässä valossa
tehtiin kokouksessa päätöksiä toi­meenpantavaksi
volkuttavan ryn­täyksen
työläisnuorten vetämiseksi
työväen urheiluliikkeeseen. Meidän
keestä voidaan myöskin lähettää,
Kirjoittaa voi millä Öäellä tahan­sa.
Toimeenpaneva komitea lähettä!»
vuorostaan näiiiä uutiset kaikille
työväenluokan Sanomalehdille Ca-nadassa.
Ainehiston voi lähettää
.osotteella: vWSA, 424 Spiadina Ave.,
Toronto, Ont.
Vntista er? t»aölUta liiton
- toiminnäfiita
LUton tdiriieisnpanevan komitean
otto tulee olemaan yksi parhaita
ja odotettuja kamppailulta ;t.k. 14
ja 15 päivinä suoritettavissa Ki­san
painikilpailuissa Liberty-haa-
Jilla..— VoJmankankea.
"Maa kutsun"
Kuten aikaisemmin Vapaudessa
Julkaistusta Umotuksesta selviää on
tämä näytelmä, nyt saatavafaa C. S.
Järjestön näytelmävaraätosta. Näy­telmän
on kirjbittähut A. Tshkkov
ja venäjänkielestä suornentanut
heUutapahtumista. Mielenklhitoi- ^j^^^^j^ H^ahhe Uitt&en siihen sanial-simpia
uutisia porvarien urheilulilK-»-liai seuraavah aLlk^ul,a.u.se.e—n , josta tael-ko
tarkkaan selviää näytelmän sisäl­tö:
"Neuvöstdliiton Jatkuva taloudelli­nen
nousu on asettanut päiväjärjes­tykseen
myöskin mäatälpuden -ko-hottamlskysymyksen.
Teollisuuden
-nousu bn mahdoton ilman lujaa ta­loudellista'
pohjaa maaseudulla ja
kehittyvä, talous, nimittäin maata­lous,
asettaa taas vuorostaan suuria
vaatimuksia teollisuudelle. Se Vaa­tii
\konelta. Maanviljelyskaluja sekä
Jäsen, toVerl.^azer;raportissaan, pii^^ ;l!;aycMa. muita.jLeb^isuud,entuott^^^^
keitettävä. Monasti Jo tuntui kuin
yritys olisi mahdoton toteuttaa.
Mutta ehtymättömät ovat työtäteke­vän
luPkan yhdistjmeet vohnat. Työ­läisten
Ja tälPhpoikahi yhteisillä voi­mainponnistuksilla
jVÖiteta^Kn kedkki
vaikeudet, Ja Jcommuuna elää, "elää
kulakkien TciUsallakln".
. Näytelmä ön,,harvinaisen mielen­kiintoinen
ja opettavainen, joten .si­tä
h3rvällä ss^llä voidaan suositella
työväennäyttämöiile. r- St..
Raportti S. J. Montrea­lin
osaston työttö-mieii
avtistilk-
Nykyinen vaikea aika on saat­tanut
Montrealissa oleVat suoma-
-laiset vaikeaan asemaan taloudel­lisesti.
Työttömyys on monen työ­läisen
saanut mustalle mielelle,
pitkä tal"vi kun- on edessä, eikä ini­tään
ansiomahdollisuuksia. Myös-
'kään se,' "jPlla Valta on", ei anna
mitään apua ilinan suurta pakkoa.
Työläiset Montrealissa ovat yleen­sä
siksi heikosti organiseerättuja oucsstt » . » . « . - v - , — _
että ainakaan ei nykyhetkellä voi. ravitsevan annoksen 1» senon,
saada toimeen mitään suurta, apua 1 nalla. Ainakin se ^on pa^,
tuovaa liikehtimistä. S. J. osastp kaupungissa. Lisam^^
työttömiä työläisiä, varemkin'
loin JOS työläiset ottavat .
omakseen ja vähänkin avTistat
Osaston johtokunta kokoontui
^kakuun 19 pnä pohtimaani
mystä. Päätökseksi tuli ,että
ton talolla tullaan jakamaaii "
•poja päivällisiä. Annettiin
kin 30 dollarin rahamäärä,
valmisteluja varten. Lisäksi 1
tiin toimihenkilöille ojkens
vastaan avustuksia. JOD_
keräys pantiinkin toimeen, j
rissa päivässä tuotti varsin _
ainakin alkuunpääsyyn. Kai
otetaan avustuksia vastaan
leenkin ja on aikomuksena
näyttää tulevan rahan paute
teeksi toiminnalle vedota u"
leen henkilöihin, jotka
sesti voisivat avustaa, yh
•räyksellä. Kuitenkin, kuten
nottu, otetaan avustuksia
sillä käsitämme, että se pieni
su joka oteta&n ei voi pitää
"pisnestä". .
Seuraavat henkilöt ovat
taneet kassaan: John Sti
?5; R. Tuominen ?2; A.
$2; Scandinavian Amerikan
•$2; yhden dollarin lahjoit!
A. Vuorinen, C T . Waselius,
Nordlund, V. Kangas, A. N'
O. Hollo,' E. Nurmi, E. Arola,
Huhta, E. Hendrickson, RoBdel,
Tuominen, I. Lehto, M.
Sundelin. Alle dollarin labj
jia: Pihlainen, Rae, E. H«'
J. U., U. N. Karjala, Aalto,,
Haikara, Peltonen, Philipson,"
nio ja Raita.
Rahat on otettu vastaan
lisuudella ja tullaan niitä
mään ylempänä mainittuun
tukseen. Samalla myös i"
avustajille.
Annoksien jakeleminen
torstaina lokakuun 23 p:ni
kauden, loppuun mennessä oli
tu 426 annosta, siis lähes^
kymmentä annosta päivää
Mainita voi että ruokailijoidea
•kumäärä lisääntyy joka päm-pian
ehkä saamme jakaa ^
nosta päivää kohti. Mj
Piemme yrittäneet,tarjota;
vän ruuan kuin on mahdo
kärsimättä paljon tappiota-jpkaisen
on ymmärrettävä,
osastolla on menot siksi «
että suuria kustannuksia
maksaa. Kuitenkin voraim^
ollessa ilmaista, tarjota m
(Kominternin TPK:n X pleenumin hyväksymäl päätösiansetanat
heinäk. 1929.) ~
S. Työväcbinöban vaseininistiuiunen
^ reforndstiset amimitfitlätot
1. Työväenluokan Jatkuva vasem-niistuminen
Ja luokkataistelujen
kärjistyminen johtavat reformistisen
ammattiliikkeen kriisien kasvami­seen.
Jo Kommtemin VI kongressi
ja Punaisen ammatti-intemationaa-len
IV kongressi . totesivat refor­mistisen
'amiaiattililttbkbneistbn yh­teistyön
porvariUisen valtion ja mo-
.nopollstisen suurpääoman kanssa.
Viime vuoden «dl^na luokkataiste­lujen
kiihtyessä on tämä prosessi
»tunkeutunut yhä syvemmälle. Sa-
.inoin kuin . sosialidemokratia kehit-
,t.yy sbsiäli-iinperialismin kautta so-sialkascismiin.
ottaen paikkansa
.nykyaikaisen kapitalismin taistele­van
etujoukon riveissä työväenluokan
jEosvavaJa vallankumoukselliSCTi liik-jreen
tukahduttanaiseksi (Zörgiebelin
Johtamat ammuttamiset vappuna)
^osialifascistinen anunattiliittol^o-kratiämi
menee kokonaan suurpor-
.vi^ton puolelle, viatil pakollista so­vinto-
oikeatta, pyrkii valjastfamaan
.työväenluokan kapitalistisen ratio-nalisohmin
ikeeseen ja muuttaa re­formistisen
ammattiIiittok<xnelston
Jakkorikkuriuden organisoijaksi. Täs­tä
- puhuvatkin avoimesti Ranskan
feformistisen-ylisen Työnliiton -vH-jneisessa
kongressissa hyväksytty
"uusi ohjelma" ja Saksan sekä
FneiftTi«»» viimeisten ammattiliitto-kongressien
päätökset (Haniburg,
Swansea). "Taloudellinen demokra­tia",
johon sisältyy reformistien ja
kapitalistien yhteinen työväenluokan
kiristäminen, on tullut Amsterdamin
Intenialionaalen -viralliseksi tun­nukseksi.
Tämä lakkorikkuriuden
kansabavälinen ohjelma perustuu
kapitalistien talouspoUtiikan aktii­viseen
auttamiseen reformistisen am-mattilllttokoneiston
suoran yhteis­työn
kautta kapitalistien kanssa
("rauhalliset" tariffisoplxnukset, o-sanptto
trustien tarkkailunsuvostol-liin
jne.), sekä valtiokoneiston kansr
sa. ("Taloudelliset .neuvostot". Kan­sainliiton
taloudelliset elimet, pa-kolliseh
sovintp-oikeiideh eliinet, J.
n.e.) Sainanaikaisesti kansainväli­nen
refonnismi voimistuttaa yrityk­siään
siirtomaiden proletariaatin
vallankumouksellisen luokkaliikkeen
tökahdnttamiSeksl. Albert. TiiomaLs
veljeilee Kuomintajigin pyövelien ja
keltaisten ammattiliittojen johtajien
kanssa, ^ n e n johdollaan toteuttaa
Japanin imperialismiii agentti
Suödji Suzuki riiitä ta:antUinTiksel-lisimiuän
juonitteltzbsa n.s. Aasian
maiden tj^väen kbngieSsin. ^Tässä
fefbrmistist^en ammattiliittojen iio-peassa
fasclstisoitumiseäsa Ja .sen
yhdistämisessä porvarillisen valtio-,
koneiston kanssa on erittäin -vahin-golSnen
osansa n.s. Amsterdamin
Intematlonaalen "vasemmalla sii­vellä"
(Cook, Pimmen yjn;), jotka,
Amstefdamhi Inteniätiöhaalen joh­toon
nähden oppJÄltlobhlksi tiaamt-oituneitiä,
koettavat peittää työvä­enluokatta
tämän prbs^hi Varsl-liaisen
merkityksen ja muodostavat
aktiivisen j^rjestören^äan Xeikä iä-ii?
eskään vähapätöisintä) sosiaBfas-cismin
Järjestelmässä. ,
Luontiollista on, että työväeniiio-kalle
käy yhä sietämättömämmäksi
se aisiaintila. että heidän bn käytä-vä
talbUdeillisla taistelujabn poliitti­sesti
taantumuksellisten lakkorlfcku-'
rl johtajiensa johdolla. ^Tämä am*
mattilUMcen Johtajien petturimal-nen
lakkorikkuriustaktilkka, aikana,
Jolloin pääoma laajentaa ja Vblmls-tuttaa
hyökkäystään -tehostaakseen
työläisten riistoa, onkin reformisti­sessa
ammattiliikkessä kasvavan
kriisin perussyynä.
2. Tämä kasvava kriisi ihneniee
useassa maassa reformististen am­mattiliittojen
"kuiymnisessa" (Eng­lannissa),
ja vallankumoukselliste/i
liittojen' Joufckokasvussa (Intia, La-tuaälainöi
. Ainerika, TSpidysvallat).
Tämä kriisi ilmenee myös joukkojen
kärJistyiKeiiä epäluottamuksena re-forinisäseen
Mnmattiliittolörrol»^
an hyökkäyksessä anainattilii^eeii
vallaiikumouksellista oppositiota vas-,
taan, yhä useammin käytetyssä val­lankumouksellisen
opposition jäsen­ten
reformistisesta. ammattUiitpsta
erottamisessa Ja uhkailuissa erottan
''kyinmeiUh tiihansin" (Berliinin _
reformistisen metalllHlton puheen- j ^ tehtävät r^"''^!^
Johtajan. ilmoitus). Mitä enenunän tnittbissa: refonnisö^
ammattiliitot sqsialifascistlsen ^ am-niattibyrokratian
käässä nmnttttvat
yksinkertaisesti kapitalistisen talou-denapuvälineiksi.
sitä voimakkaam-sellista
oppositiota vastaan-_
on reformististen amnatt-sisäinen
taistelu tavattom^,
jistynyt. Joukkojen P ^ ^ , .
mitsijoihin on niin yoima^.
harvinaisia eivät ole
löin reformististen a
penisjärjestöt ovat pakote^
S ä n ammattilUttopomo»,
taan, Jotka m^''^^,JT.
ö ^ t t i l ä t o t lakkorikkunJ
st ja kapitaUstisen va
Välineiksi ja t ^
ajavat työväenluokan m
Utiikkaa, erottamalla BB^
ta paraimpia
pla aineksia, ^ a v i t t e ^ t^
toista viimeisetkin demoö^P
teet ja esittävät va
tänsa ammattiliittojen »
miseen.
3. Reformististen
«sisäisen kehityksen «^^^^
xniskautta.
vahvistunut
maksi kasvaa reformistisen ammat-tmikteen
kriisi ja ^tä nnkarimmiksl
ammattililttobyibkratian hyökkäyk­set
ammattiliikkeen ToIIanknmoufc-kyllin
^
uäeammin vastahyoK
mattlliitto bjTokraOana^
vaikutusvaltaa eraiam * ^
tofesUn, mutta vaiian
.ten ammattUiittojenJa^
tojen vallankumouk^^
önto onnistuu ^^^^T^
SSaarisa reiorväs^^
Jäijestölhin ^^^J^f"^^
L seikka m ä ä r a a ^
tävät reforo^g;-
liitoista ei ole « o t ^ ^^
tavoin edistettävä!^^
ntattiliikfceen j f ^ ,
mouksellisturoisen
^ästi asettumana
Sataistelun Jobt«°-