Vapaus, November 3, 1930

              taatusti hyvistä aineista
,nia^-ti puhtaasti» j o t en se
tää vaativaisiBtakin.
kehöitetaan J i a i i k i a , , j o t -
vapaat a%Tistamaan kelt-
E i riitä, että maksaa
entin hinnan (jäsenet),
en on myös katsottava,
>n m u u l l a k i n tavalla hyo-
^nen pitää huomata, etta
i avustaa j a se on iänen
,ten-a. E i ole oikein, et-henkilöt
tekevät työn
joka päivä, vaan on se
,elvollisuus. E i ollut täy­ttä
henkilö syötyään i l -
tekee työtä, vaan on se
Ivollisuutensa j a etenkin
enkorttinsa velvoittaa s i i -
asia on yhteinen,
vuoksi kehöitetaan kaik-jotka
ovat tilaisuudessa
in ilmoittautumaan jo-uäntaina
seuraavaksi v i i -
is älkää pitäkä tehtävää
1 tehtävänä, vaan ottakaa
asia omaksi asiaksemme
isesti toimintaan j a p i ­imänkin
asian yhteisenä,
itumme, muuten e i .
'uolesta: N. Aaltonen.
on järjestämät «yysjoMal
kuun 9 P. ja jatkuvat u a a .
,1 päivän iltana. Sunnun'
äivän ohjelma tulee ple
i hupaisempla niitä on
it, näytelmä kajipaleineen
öhjelmanumeroineen. 11-
kello 3 on enslmäinoa
ja sitten seuraa pieni vä-ijälkeen
alkaa ohjelma, ja
?telmä ''Epäonnistunut t e -
is," jonka jälkeen, kello -6
Itaen soppakomitean jär-jota
tarjotaan 25 sentillä
kaa näytelmä "Kansallls-eljässä
näytöksessä, kuva-lan
eläjästä, joka haluaa
Neuvosto-Venäjän oloihin
B matkustavinaan, on k u l ­maan,
jonne on v a in h a n -
l i n e n ' palvelija ja huone-itetty
venäläiseen tapaan
naurettavine kohtaukslnen
; mitä hauskin p i l a koko
hänen tutkimuksistaan.
)a saapua nauramaan Ja
n tämän pösön toimia,
l päivän i i l an he hauskat
isit, jossa onkin jokainen
sillä niin on määräys k i i -
a olla ilman. J o i l l a el ole
ullessaan saavat sen haa-ipä
unohtako näitä näyt-iestämiä
tilaisuuksia.
KKI LIEB^KEELLE
m työttömäln jäi-Jestö
ätämään suuren mieleno-luden
j a samalla kokouk-kuun
6 päivänä, samalla
oin menemään kaupxmgin
issä tullaan Jättämään
valtuustolle työttfiihäln
;. Työttömäln lukumäärä
a suuremmaksi Möntrea-ipäristössä,
kaikesta ' h o l -
huolimatta mitä joka
et puhuvat suurien työ-aukeamisesta.
Vapaa-an-coja
on muutamia avat-letaan
heikkoja anniaksiä,
jollakin tavalla voi i e n - ,
pä yllä, mutta yökorttee-ei
ole läheskään kalkille
i ja sateet alkaa pakoitta-ä
työläisjoukkoja bake-
.kin suojaa. Muistakaa
6 päivää osallistumaUa
ja myöskin kaupungin
ssimiseen. K a l k k i työttö-
Ue silloin!
OIOUKSEN MUISTO­JUHLAA
Maaimiitainaymarrask. 8;prnä — Mtm, Nov. 3
taan inyöskin yhden innokkaamman
j a Johtavamman täämn klupin hen­kilön,
.6t. M a r t i n nimellä. K l u p i on
ioimlnut jo monta vuotta j a on re-
^isteerattu omaisuutta omistava y h^
distys, ollut aina ottamassa osaa työ­väen
joukkoliikehthnisiin. Hyökkä-j
^ e n oli ehkä saanut aikaan uskon-tovastainen
liikehtiminen katolisen
kirkon taholta. — J . S.
Port Arthur
Neuvostoliitto^ ioukkourbeilim kehätajänä
" K a a r i n a Varjolan"
Ennen lokakuun vallankumousta
ef Venäjän urheiluelämästä tiedet­ty
juuri mitään. Syy siihen o l i S3,
että maassa ei, harvoja piirejä l u ­kuunottamatta,
vallitsevan verisen
hallitusjärjestelmän vuoksi ollut
mahdollisuuksia urheilun taikka voi­mailun'
harrastamiseen, sillä sellai­setkin
järjestöt kuin urheiluseurat
, katettiin tsaarin hirmuvallan ta-rince
Arthur haalilla t.k.
luden järjestää Konunu-keskus.
Venäjin v a l -
en muistot j a opetukset
n meitä jokaista otta-tähän
tilaisuuteen. Muls-e
suomalaisetkin ottaa
i joukolla osaa t51Wslln
iin t i l a i s u u k s i in k u i n ml»
1 tilaisuuksiin o n otetta
rA HERÄTTÄVÄ TI-lAISUUS
työläisten naislähetystön
äapuvat Neuvostoliitosta,
vat olleet viimeiset koi­ta
osallistumalla useisiin
a samalla matkustamalLi
ivosto-Vehäjää. tutustu-empiin
työlälakeskukslln
to. Vastaanottotilaisuus
m t.k. 9 päivän lltapäl-ipäivällä
tulee olemaan
rt järjestöjen edustajista
kokous, jossa lähetystö
Iäisen raportin Jä sitten
suuri joukkökQkous, ja
tilaisuus. Työläisiä ke-itämään
näitä tllalsuuk-
. j a saapumaan runsas-ihin.
Iholta vallitsevalle järjestelmälle vaa-esittää
Port Arthurin työväen näyt- jrallisiksi, elleivät ne olleet kokonaan
cämö lauantaina marraskuim 8 p.! taattujen tsaarivallan kätyrien h a l -
|>arempaan aikaan 'malnitiaia näy-j jitseinia. Tämän lisäksi oUvat työ-
.tiehnää voidaan tuskin missään eslt-ligjset ja talonpojat painettu sellai-tää.
kun mitä tilanne Port A r t h u - j ^ i j g ^.^^^^ valistuksellisessa suh-
° ^ ^?..Pf^T^\.,T^^^^..'^^!teessa, etteivät nämä käsittäneet:
dotaan syyttää toisia sata mita i t s e i , _ . . ^.
tehdään, eikä tahdota vähääkään 1 urheiluhikkeen suurta merki-väUttää
siitä, mitä .nälkimtyneetityst^: fyysilhsen tason k o -
työläiset vaativat. He vaativat te ti-,1^°^^^ jana, varsinkin kun hallitus-dä
työtä siten ansaitakseen ela-'valta oli aina polkemassa alas pie-tuksensa,
ettei heidän tan-itseisi nimpiäkin siihen suuntaan käypiä
turvautua "rikoksiin". Kaarina V a r - : pyrkimyksiä.
jblassäkin rikosasiain poliisi koettaa Tsaarivallan kielteisestä suhtau-kelnolsta
väUttämättä saada tun­tumisesta
kaikkea urheilullista l i i -
mltuksl .Kaarina Varjola, joka el L g t ä kohtaan oU seurauksena, että
näe kun kaksi vaihtoehtoa joko
surmata itsensä taikka lapsensa, k un
on äärlmäinen nälkä, kun taas r i ­kosasiain
poUisi pakoittaa muka-yimssjdstä
morsiamensa tekemään
melkein samoin. J a kuitenkin o l ­l
a a n tämän nälkiintyneen työläis-välmon
liiskassa aivan samoin kuin
poliisimme työttömäln niskassa, k un
he eivät muulla tavoin voi viettää
"hyvinvoinnin viikkoa" kuin pyytä­mällä
että he ssiisivat edes ruokaa,
kun ruohot ja marjatkin on pak­kanen
vienyt, ettei niitä ole enä-in
syötäväksi.
' Muuten tulkoon mainituksi että
poliisit yölii^llä vierailullaan veivät
"vallankumousta" peläten näyttä­mömme
sapelit ja yhden pyssyn,
jättäen kuitenkin 9 pyssyä jälelle.
kun emme bileet kerinneet tehdä
n i i h i n reikää. Vaan olisi pitänyt
muistaa sananlasku: "Pyssy on vaa-ralilrfen
vaikka siinä ei olisi r e l -
kääkään". OI vapaa maa! —
s.
BRORIA
ALISSA
M O N T B E -
muntai-aamuna, jolloin
esti oli ranskalaista työ-kokoontunut
kokoBflcseen
'n luentoja ranskalaisen
mn (LTTnlon Önvrier)
83 Craig St. East, hyök-joukko
UniveiBity of
oulun oppilaita j a alkol-n
hajotustyötä. viskele-
• tuoleja, kirjoja, kuvia
3- ulos lasista j a k a n t a -
sentälle, joka o n huone-aatä,
jossa sytytttVät n s
alle kutsuttUn poliiseja
tihutöiden tekijät Ino-
Uiisesta hävityksestä.
^ työväenhooneustfd-
'ölllsesti pidetty nseam-
^^ikossa työväkeä -rajis-ia.
Yhdistys ei ole mi-^
"lisUnen, matta k u i t e n -
haalinen. K l u p i tunne-
Websters Corners, B.C.
Aato-onnettomuus sattui lokak.
13 p., jossa kaksi miestä kuoli.
Toinen näistä oli tämän paikka­kunnan
asukas, nimeltä A . Eriok-son.
Suomen ruotsalainen. J a ruot­salainen
kuuluu olleen toinenkin,
vaan^jhän ei ollut tämän paikka­kunnan,
asukkaita. He olivat t u ­lossa
Vancouverista tänne Erick-sonin
autolla, ollen heitä kolme
miestä. J a jossain tapauksessa oli­vat
joutuneet tieltä pois syvään
vesiojaan. Kaksi heistä, jotka i s ­tuivat
etuistuimella, joutuivat niin
syvälle veteen, että heillä ei ollut
tietenkään mahdollisuutta pelastua.
Xolmas mies, joka oli peräistui-mella
pelastui, sillä hän e i joutu­nut
niin syvälle veteen, eikä muu­tenkaan
loukkaantunut. öHenkiin
jäänyt mies on myöskin ruotsalai­nen
j a tämän kylän asukkaita.
Kuollieet olivat pierheellisiä miehiä.
ricksonilta jäi vaimo j a useampia
pieniä lapsia. Tämänlaiset sattu­mat
ovat kovin ikäviä jälkeen
jääneelle perheelle. JUutiten nämä
iuto-onhettomuudet eivät ole har­vinaisia
nykypäivinä, vaikka kyllä­k
i n ikäviä- yllätyksiä perheelle.
Suomalaisen osto- j a jakoren-caan
ylimääräinen kokous oli tääl-ä
lokak. '20 p. j a päätettiin tämä
meidän käuppahomma laillistuttaa
.äsenistön yksimielisellä päätöksel-ä.
Tämä tulee sitten siis toimi­maan
oikein osuuskauppana, jos tä­mä
laillistushomma nyt saadaan
menemään läpi British Columbian
osuustoimintalakien mukaan. O li
sellainen ymmärrys tässä kokouk­sessa,
€ttä 'kaupan suhteen ei s i l ti
suurempiin laajennushojnmiin ale­ta,
vaan toimitaan sen jälkeen
kuin liike edellyttää. Joka onkin
oikein. Sen !kait useampi tavarain
kuluttaja tietää, että kauppahom-massa
on liikevoittoa, koskapa n i i ­tä
on n i i n paljon suuria liikemie­hiä,
kauppiaita, jotka ovat sillä
rikastuneet; n i i n kyllähän se osuus-vain
harvoissa paikoissa, koko maas­sa
urheilua harrastettiin; sekin t a ­pahtui
joidenkin "ylempien" piiri­en
keskuudessa, sikäli kuin läpeen­sä
henkisesti rappeutuneen "ylä­luokan"
keskuudessa tällaisia har­rastuksia
ilmeni. Ulkopuolella maa­ta
oli tunnettuja vain kourallinen
urheilijoita j a niistäkin pari luiste­l
i j aa kansainvälisesti tunnettuja.
Lokakuun valIank»imous antoi u r ­heilullisessa
suhteessakin suuren sy­säyksen
Venäjän urheiluliikkeelle».
Oikeastaan voisi sanoa, j a täytyy-khi
sanoa, että se synnjrtti maali­maan
uuden urheiluhengen: jouk­kourheiluun
pyrkimyltsen. Venäjän
vallankumous on tässäkin suhtees­sa
antanut seurattavan esimerkhi
maailman työläisille. Se on luonut
pohjan työläisten, maailman työ­läisten
,tulevalle ruumiillisen kas­vatuksen
kulttuurille.
Vaikka useissa maissa ennen Ve­näjän
lokakuun vallankumousta oli­k
i n jossain määrin havaittavissa
työväestön keskuudessa järjestäyty­mistä
omiin proletaarisiin urheilu­järjestöihin,
kuten m.m. Saksassa Ja
osittain myöskin Suomessa, n i i n vas­ta
vuoden 1917 lokakuun vallanku­mous
antoi suuremman sysäyksen
kansainväliselle työväen urheiluliik­keelle.
Kaikissa maissa Venäjän val­lankumouksen
jälkeen alkoi syntyä;
keessä. on erikoisesti työläisurheilun
muodoksi nousemassa joukkourheilu.
Neuvostoliitossa tätä suuntaa to­teutetaan
ja sieltä ottavat eri mait­ten
työläisten urheilujärjestöt esi­merkkiä.
Vaikka Neuvostoliiton u r ­heilijoissa,
huolimatta muutaman
vuosikymmenen keldtyksestä keskd-lä
kuumeista yhteiskuntansa raken­nustyötä
taloudelUsesti, ilmeneekhi
yksilöltä, jotka ovat m o n i s s a n r -
liellulajeissa luettava maailman
parhaitten eturiviin korkean enhä-tysiasonsa
puolesta, panhcmn siellä
kultenkha kalkkein suurin huomio
kansan fyysilhsen tason joukkokas-vattamiselle,
josta Juuri , joukkour­heilu
juontaa juurensa. Yksilöiden
tuloksia katsotaan kunnioitettavina,
mutta urheilun varsinaisena pää­määränä
ei siellä kuitenkaan ole
ennätysten tavoittelu, vaan koko
kanihan ruumiillisen kulttuurin ke­hittäminen.
I
Kolmentoista olemassaolonsa vuo­sina
on neuvostohallitus tehnsrt a r ­vaamattoman
suuren työn fj^ysillisen
kulttuurUi kehittämiseksi. Lukema­ton
Joukko urheilukenttiä eri puo­lille
maata on rakennettu yhteis­kunnan
varoilla; vakinaisesti toimi­v
ia fyysilhsen kulttuurin histltuu-teja
on monissa suuremmissa kau-puiigeissa,
kuten Moskovassa Ja Le­ningradissa
ynnä muissa kaupun­geissa,
joista täydellisen sille alalle
kuuluvan opin saaneina lähtevät
tuhannet Ja taas tuhannet nuoret
ihmiset, n i i n naiset kuin miehetkin,
vuosittain eri osiin maata työs-,
kentelemään kansan ruumiillisen t a ­son
kohottamiseksi. Uimalaitoksia
alkaa olla jokaisessa huomatuim-massa
kaupungissa, Jotka ovat v a ­paasti
työläisten käytettävissä; eri­koisia
leikkikenttiä lapsille • on pe­rustettu
tuhansittain, samalla kuin
kaikissa näissä laitoksissa aimetaan
ilmaista Ja perusteellista opetusta'
luentojen Ja harjoitusten avulla
kaikissa Urheilua j a voimailua kos­kevissa
asioissa. ,
Erikoista huomiota el ole herät­tämättä'
se työ fyysilhsen kulttuu­r
i n hyväksi mitä tehdään punaisessa
armeijassa Ja punaisessa laivastos­sa.
Varstakin niiden sotilaiden suh­teen,
jotka tulevat talonpoikaistoa
keskuudesta, tehdään määrätietoista
työtä, että heistä armeijassa o l ­lessaan
kehittyisi työskentelijöitä
fculttuurin valtava nousu ei ole k i l n -
nittäriyt ainoastaan maailman työ-iuösten
mieltä, mutta siihen ovat i h -
melssäij katsoneet kapitalistisetkin
fj-ysiilisen kulttuurha harrastajat.
Heille siinä on ihnieellistä se, että
kuinka Neuvostohiton työtätekevä^
joukot ovat voineet lainata niin
suurta huomiota myöskin tälle elä­män
alalle, kun he samalla ovat
kuumeisessa työssä, yhteiskuntansa
kumouksen aalto vyöryy y l i Venäjän
ja piiskurit saavat maistaa edes h l u -
kan samaa piiskaa, joka hfinet Ja
monet muut työläiset on ruhjonnut.
J a nyt n e päivät oUvat tulleet. N y t
; astui Venäjän työläismies j a -nahien |
barrikaadeille. nyt raivosi kumouk­sen
meri, sen pauhu uuvutti onnan
r.neen kärsmeet, nälän kalventamat
kasvot, mutta värisytti kuolemanpe­lolla
ylellisyydessä Irstdllevia — —.
Taistelu kiihtyy taas — kuului jo
laukauksia lähellä. kumahteUvat k i -
teollisuuden j a maanviljelyksen nos­tattamiseksi
yläpuoleUe. kapitalistis­ten
maitten vastaavia laitoksia Ja j i-iset seinät. Rikkaiden palatseista ja
maanviljelystä. Monet porvarilliset j porttikäytävistä sateli kuuUa. ,kuhi
urheUumiehet ovat olleet pakoltetut rakeita vaan osuen kadulle usk^ta-tunnustamaan,
että Neuvostohiton! ^iln- Mutta uhkaavana Jymisi k u -
kansan ruumlilUnen kasvatustyö on |'»ouksen jätti. Vanhus vuoteella t u a -
monessa suhteessa ylittänyt jo h u i - J^f" ^tft^JL^^^ft^''^^^^
masti kapitalistimaiden vastaavat!
harrastukset.
Kapitalististen maitten urhellutl-rehtööreillä
on todellakm syytä I h ­mettelemiseen.
Joukkotolmintaan
pohjautuva työlälsurheilu on se v o i ­ma,
joka antaa Neuvostohiton ruu­miilliselle
kasvatustyölle sellaiset
mittasuhteet, joka panee kapitalis­tiset
ruumUlllsen kulttuurin muo-dot
näyttämään sen rinnalla mität­tömiltä
kääpiöiltä. I
Kaksi vastakkaista maailmankat­somusta
taistelee maailmassa urh>^l-lunkin
alalla. Porvarillinen n.s. täh-tiurheilu
yhdellä puolen Ja toisella
vallankumouksellinen Joukkourheil'i:
pöhjajdukkoihin perustuva fyysllll-sen
kulttuurin harrastaminen, Jonka
päämääränä on kaikkien Ihmisten Tytär nosti Isän kuolleena akkunas-ysllllsen
tason kohottaminen, el-[ ta, tuntien rauhaa sielunsa nyt sol-
- van. vaikka poissa oli puoliso Ja Isä.
Ei mikään uhri ollut l i i an suuri, ee.a-toili.
— O i kumpa joku tulisi tieto­ja
tuomaan, kertomaan näkemiänsä!
— Silloinpa aukeni ovi Ja varoen s i ­sälle
astui, vuoteen vierelle käv-jll
vanhuksen tytär. Niinkuin sotibis
punaisen armeijan, taistoista kertoi,
kertoi elämäntoverinsa kaatuneen k a ­tusululla,
voitoista, " kuolleista, haa­voittuneista
kertoi ja siltä mitä tun­sivat
vangit, kun vankilan ovet a-vattlhi
nllllekhi. Jotka oUvat elinijäk-sl
tuomittuja.' Näitä kuunnellessa
vanhus nuortui, silmät salvat kum­man-
loisteen. Hän nousi, meni akku-kunaan
j a lausui: "OI terve uusi aa­mu,
ollos Ihanainen! Nyt kuolen o n -
nslllsna,. kun tunnen uuden aamun
ensi säteen poveani lämmittävän,
sulattavan routaa sydämeni". Se oh
uljaan miehen viime poimlstus, vaan
toiveensa se öU myöskht täyttymys.
kä ainoastaan muutamien "kanta-kifja-
urheUiloiden" kehittämhien. ^
Neuvostoliiton urheiluelämä lepää
Juuri joukkourheilun pohjalla. Työ-läisvaltion
kalkilla käytettävissä ole­villa
keinoilla sitä siellä kehitetään
koko kansan hyödyksi Ja hyvhivoln-r
. l z kohottam.lseksl. Siellä lasketaan
tässäkin suhteessa, niinkuin mones­sa
muusakhi, pohjaa maailman työ­läisten
tulevalle yhteiskuntaelämäl­le.
Sille ajalle, jolloin kapitalls.
mistä on enää Jälellä vain hiholtta-va
muistonsa.
tä onnen, vapauden.
K i r k l a n d Laken opintokerhossa ~
Anni.
Vanbuksen onni
työläisten urheilujärjestöjä. Jotka j neuvostovallan eri kulttuuririnta­monessa
suhteessa ottivat eshner- mille vapauduttuaan sotapalveluk-kikseen
juuri Neuvostoliiton urhel- sesta. Heille el opeteta ainoastaan
lujärjestöt. _ HeuyostQlllton ^ tyiöäls-j j aseldenkäyttöä sosialistista Jsänipaa-.
kauppakin pystyssä pysyy. kun
urheilijoiden aloitteesta myöskin
perustettiin Punainen Urheilulnter-natlonale,
jonka Jäsenmäärä eri
maissa nykyisin nousee miljooniin.
Samalla tavalla kuin puhtaasti po­liittisissa
järjestöissä Venäjän loka­kuun
vallankumouksen Jälkeen a l ­koi
käymistila eri maitten puolu-eisisa.
Johtuen siitä, että bolshevl-kien
suorittama vallankumous toi
uutta verta, nuorekasta verta^ maa­ilmansodan
ja sosialidemokraattis­ten
petturien taannuttamaän maa­ilman
työväenliikkeeseen — s a m a l la
tavalla tämä käymistila alkoi myös­k
i n kansainvälisessä työväen urhel-luUIkkeessä.
Työläisurheilijat eri
maissa eivät katsoneet voivansa py­syä
n.s. puolueettomana silloin, kun
kaikilla rintamilla käytiin taistiehia
vallasta työväenluokan voiton hy­väksi,
vaikka niin porvarilliset kuin
sosiahdemokraattisetkin urheilupo­mot
koettivat kaikella tavalla vai­kuttaa,
että työläisten nouseva kan­sainvälinen
urheilulhke pysyisi "puo­lueettomana",
"pohtilkkaan sekäan-tumattomana".
Niiden vuosien aikana, jonka P u ­nainen
Urheilulntematlonale ja
Neuvostohiton urheilu on vaikutta­nut
maaliman työväen urhelluULk-taan
puolustaakseen, mutta luku­taidottomat
opetetaan lukemaan se­kä
kirjoittamaan, heille opetetaan
kaikkea siviilielämässä ja neuvosto^
vallan rakentamisessa tarvittavia
taitoja j a tietoja traktorin käyttä­jästä
lähtien kalkille elämänaloille,
unohtamatta luonnollisestikaan fyy-sillistä
kulttuuiia. Sen työn hedel-mälUsyydestä,
Jota esim. fyysilhsen
kulttuurin alalla laivastossa Ja ar­meijassa
tehdään, ovat esimerkkinä
ne lukemattomat nuorukaiset. Jot­ka
ovat kehittyneet n.s. tekljämie-hiksl
kansainvälisessäkin mittakaa­vassa,
kuten nyrkkeilyssä, painissa
juoksuissa (varsinkin pikamatkoilla)
jne. Mutta tämä kehitys el ilmene
ainoastaan yksitylshiä urheilijoina
enempää armeijassa kuin siviilielä­mässäkään.
Ei> suinkaan. Joukko­työlle
perustuva ruumiillisen kult-
Tälstelun pauhu ^tunkeutui r i k k i ­näisestä
akkimasta vuoteellaan viru­van
vanhan miehen korviin. — K i i h ­keästi
oli vanhus koko aamupäivän
kuunnellut taistelun riehimtaa ja
nauttinut sen säveleestä, nyt se taas
hiljeni — loittonl —. Vuoteella olija j.Sjiarimäki. 319 B a y St., Toronto
paUiol silmänsä kiinni, mitäpä täs­sä
katselUi, tuttua, kun oU kaikki
täällä sisällä. Korva sen sijaan otti
tarkan vaarin, tokko ketään tulee e-des^
tuomaan tietoja taistelusta, Jon­ne
nilehen mieli paloi, vaikka ruu­mis
ruhjottuna lojui tuossa. Pietarin
kaduUIa taisteltiin, siellä Joukot ryy-sykkäät
mittelivät voimiansa Ja s i n ­ne
jokahien työläinen riensi, mutta
oi voinut mukaan mennä Sergei van-nus,
vaikka oh kolmekymmentä pit­kää
vuotta näitä päiviä varrdnnut.
Kimpa edes voisi hinata itsensä ak­kunaan
näkemään Ja kuulemaan tar­kemmin.
Mutta eivät jäsenet otta­neet
. vastaan hermojen määräyksjä
enää. Se aika oli mennyt, Jolloin
hänkin oh mies, vaan ei hukkaan,
.kahdeksan vuotta Siperiassa vankeu­dessa
j a kaksi kauhun vuotta Pieta­ri-
Paavalissa, solmxu-uoskan Iskui-neen
j a kidutuksineen, olivat pai­naneet
sanan: "Vallankumous", ve-rlkirjalmln
hänen sieluunsa. J a kun
hän vihdoin vapautettuna vankilas­sa,
vaivaisena Ja viheliäisenä hinau­tui
tähän tyttärensä perheen luo,
Suomen
Pääkonsijdivirästo
Koko Canadaa vartBn «noritta»
kaikkia maan viralliselle eduatUB
aelle kuuluvia tehtäviä, antaa paa
«ejä matkustusta varten kotuno»
ban tai muualle» vahvistaa asiakir
joja, käännöksiä y,m., aelvittäii pe
r i n t k - j a muita Suomen kanaalaJ
siin kohdistuvia asioita.
Osoite:
CohauIat« General of F i n l a oi
1410 Stanley Street,' Montreal.
Ko<«m 918
(Comer St. Catharine and Stanley
A K S E L I R A U A N H E I M O,
pääkonsuli.
Kauas kuuluu kumu kumma, .
sähain raamit viuhuu, viuhkaa^
ympäriUä taivas tummat
liäyryputket, pillit piukkaa.
Autot kiitää, lävoo torvet.
Laivat kaukomailta asti, —
liöyryhepo Iialkoo korvet, —
saapuu, lähtee kallis lasti.
Vielä äsken metsä villi,
rahvas taikain taanhuttama.
Yksinäinen paimenpilli
korvenliäyjän öppahana. /
Nyt on pantu käymään, palkeet^
kosket kahlehdittu työhön.
Kaikkialla Lenin-valkeet
valoa tuo korven yöhön.
Laulaa äidit lapsillensa
miten maassa orjat puursi,
verin osti vapautensa,
uuden, kirkkaan päivän uursi.
Punalinnat nosti maasta
vapaan työn ja laulun voimin.
Kaikkos taiat, riisto, saasta, —
luotiin uutta yhteistoimin.
Aamu kaunis Karjalassa, —
yfUeistyöhön kellot helääi
raadetahan kommuup.assa, —
veljinä on armas' elää.
Kautta taiston, — päivä koitti,
kumous toi onnen maalle, —
jonka sille urhot voitti.
TERVE KYMMENVUOTIAALLE f
RAGNAR RUSKO.
Lisäksi OP Suomella «duatajlm
Canadassa: Konsuli. E r i c k J . K o i
te, Port Arthur, Ont. — Adi«
Ont. — H . F . A l b e r t HermansoE
479 Main St., Winmpeg, Man. —
Thomas Franssi. Box L , Coppei
C l i f f , Ont. — Charles E . Magnus­son,
64 Dock St., Saint John, N.B.
— G. W . Törnroos, 551 How6 St.
^'•«ncnuvfiT. B . r ;
Lämmin huone
vuokrattavana
Sopiva yhdelle miehelle.
Käykää kysymässä
200 Spruce St.
Toinen kerros.
(Kolmas talo Seppälän saunalta,)
JOULUNUMERO
Paikkakunnalla, missä ei ole Vapauden asiamiestä, pyydetään j o n -
r-H^-^ov^'"» ^«eräämään tällä lehdessä olevalla l i s t a l l a nimiä j a Ofthet-tamaän
ne Vapauteen. Kerääjä saa ottaa päältä 10 p r o s . palkkiokseen.
Raha pitää seurata listan mukana.
Vapauden joulunumero ilmotuksineen j a taistelutervehdyksfaieen
tulee ilmestymään 18 p. jouluk. Jokainen, j o k a tahtoo saada tervehdyk­sensä
nmoaan Canadan suomalaiseen lehteen, joka leviää Atlanuista
Tyyneen mereen. Yhdysvaltoihin j a Venäjälle asti, panee taisteluter-vehdykaertsä
Vapauteen. -
Nimet osotteen kanssa 25c, i l m a n osotetta 16c. Nimet erlkseeh
raamissa $1.00. • -
• • • • • • • • • • • • • • • • « • • • • • • f • • • • • • • • • • • • # > « • ••
• • • • « « • • • « « • » • • • • • « » « • • • » • • • • » • « • • • • • t a»
••taafaa«*aava«a«*aa*a«f««aa»a«»a«*«(«Bat
••aa«*aaaa
laaaaaaaaaa
aaaaaaavaafa
» a a a a » * * * »»
••a»a*t*a*i«
•»••••a**a»*a»«*a* • • • « » • • « a a *» • • • • « . • • • a*
tuurin harrastaminen on saanut l a a - j alkoi hänen todellinen työskentelyn- j
jat massat Uikehtimään. Siltä ovat! sä vallankumbusasian eteen —. Tsaa-,
Vuokrattavana
1 makuuhuone kahden Bingeli-sängyn
kans.sa. Myöskin alaker­ran
huone, sopiva pienelle per­heelle.
Kysykää lähemmin
471 Be.ssie St, Sudbury. .....
osoituksena olleet ne monet suuret
urheilu- j a voimlstelujuhlat, jolta
viime vuosien aikana on Neuvosto­liitossa
toimeenpantu j a joiden val­tavuuden
todistajina ovat monien
maitten työläisten lähetystöt j a u r -
helUJat olleet, ' /
rin verikoirien puremat haavat, nc
lietsoivat syttöä sydämeen — ne o-pettivat
taidon Innostaa j a kasvat­taa
työläislapsla j a vanhuksia, • vie­mään
vallankumous voittoon, kun se
tulee. Itse hän tiesi sen tulevan yhtä
varmasti, kuin yön perästä tulee päi­vä
ja ainoa toivonsa elämältä oh vle-
Mutta Neuvostohiton fyysilhsen t •ä se, .että saisi elää n i i n .kauan kuin
OaljM&Cii.
Limited
Vaatetavaraa, työ- j a pyhäkenkiä,
j u v e l l i j a ruokatavaraa.
Leipää j a tarpeita.
H E A R S T ^ Box 12 — O N T A R IO
« • • • • a a a a « a « » # » « f a a > a « » a a a » a a a « « a « a f a « a « • • • a • • • • « « « • « • « •• • ••••••••••••aatfaa ta»••«aaa»«aaaa*»»a»aa*
• a * « « a a a « * « a * « aa
• • • » a a a # * t « a a«
•aa««a«t
• • • • • • • » « • • • • • • • • • • « • « • • • • • a a «a • • • • # « • * • • a « a a • • • • • • #•
• • « • « « « • « • • • • •• >••••»»««««•
••••»a*a
vaan saa sen menopuolen pidet­tyä
siinä järjestyksessä k i l i n kau­pan
liike edell3rttää.
Vancouverilaiset olivat täällä
Cornerissä lokak, 18 p. esittämäs­sä
käi)paleen nimeltä "Työläisen
tytär". Näytelmä on pitkä j a v a i ­kea
esittää, vaan silti suoriutui­vat
hyvin. Vancouverin suomalai­silla
nykyään on j o J»yyät ja
monipuoliset ne näjrttämövoimat.
Nuorisoliittolaiset esittivät täällä
lokak. 10 p. kolmiosaisen eng-anninkieiisen
näytelmäkappaleen
ia m e n i k i n " esitys heiltä erittäin
vilkkaasti. V o i sanoa, ettei siinä
turhaan aikaa kulutettu. Hommat­kaa
vaan vastakin kappale näyt­tämölle,
kun se näyttää niinkin
sajuvasia menevän. — V^_gv_,,__
Juihälaffa ^jftpee olla hy?ä huumorin taju,
ainiaJdn lapualaisten midbtä
Mei^eiiriUtitaiiiaalain-nat
tyytymättömiä
ST. JOHN, lokak. 30 — Kaujyungin
kauppavaltuuston kokouksessa hy­väksyttiin
tänään maakunnan pää-ministeri
Baxterin ottama kiatnta a -
settae£saan kysymyksen alaiseksi on­ko
suotavaa Wew Brunswickin edel­leen
pysyä Dominiossa nykyisen, ylä-
<?änadan merenrantamaakuntiin
nähden ottamaa kannan aiheutta­man
tnant«n vallitessa.
Kokouksessa v a l i t t i in komitea me­nemään
i ^ m n i s t e r i n puheille, v i l ­j
a n rahtimiaksua koskevan päätök­sen
sekä muidenkin aäolden vuoksL
Suomesta saatujen tietojen mu­kaan
ovat Lapuan körttilälset mel­ko
hauskaa väkeä: sytyttelevät p a ­lorahoja
saadakseen suuria tuhpa-loja,
joista syyttävät j a hlrvelllä
kidutuksilla pakottavat tunnustau­tumaan
syyllisiksi punikkeja, ketä
sattuvat kjmsiinsä saamaan, sUtä
huolimatta, ovatko he palon a i ­koina
olleet likimaillakaan; sen
päälle veisaavat vanhaa virsikir­jaa
j a Siionin kannelta, vähllä pis­täytyen
puluryypylllä tai Jotakuta
punikkia pieksämässä tai tappa­massa.
Käytyään Helsingissä har-jottamassa
kaikkea mahdoUista lait­tomuutta,
yhtä törkeätä kuin aika-semmln
Vaasassa, he Lapualle p a ­lattuaan
heti sen päälle pitivät
suuret herätysjuhlat, joissa kaiken
ylinnä hihkuttiin Lapuan liikkeen
tunnuslausetta: «Näaiä lakenk^Ua
ei saa pilkaia Jumalaa!" .
Jos jotain jumalaa Olisi — j a l a ­pualaiset
kait uskovat olevan — voi­ko
enää ajatella mitään julkeam-paa
jumalanpilkkaa kuin tämä?
He käyttävät vanhaa virsikirjaa.
Kertovat heille suopeat porvarilliset
lehdet- Y l i neljäkymmentä vuotta
sen jälkeen, k u n muu Sucmii jo m
veisannut — mikäli muu Suomi
mää mitään veisaa — uutta: virsi­kirjaa,
pahimmista törkeyksistä sii­vottua
Ja nykyaikaisempaa kieli­asua
tavottelevaa. Minkähän tähden
Lapuan körttilälset isänmaan pela.-?-
tajat vanhaa virsikirjaa Icäyttävät?
Ehkä vaistomaisen harkltsematto-mastl,
vain todistukseksi siitä, että
he ovat puolisen vuosisataa jälellä
muun Suomen kalkkein takapajui-slmmlstakln
asukkaista. Ehkä .senkin
tähden, että tuntunee erikoiseni
ylösrakentavalta, kun saa käreäll-i
olrtukurkulla oikein mahan poli»'
jasta hujauttaa kirosanoja:
" P h T i t flmass* j a perkeleet",
joiden voi ajatuksissaan tulkita tar-kottavan
punikkeja, samaten kuin
loppusointujensa puolesta harvinai­sen
onnistuneessa säkeistössä:
haillaan ovat lähdössä sotaretkelle
kirottuja Jumalankieltäjiä Ja u s k o n ­non
vainoojia, ryssän polsevikkeja
vastaan.. Se virsi kaiketi kierretään
körttiläiskekkereissä nyt Ja sen s i ­jaan
lauletaan uusimmasta Siionin
kanteleesta <se heillä kuuluu olevan
•Suomen yleisen sivistystason mukal-
3estl uusittu):
"Häät oli Hännässä kauhi^t, ?
kan lyötiin i a ammutiibin,
porstoaEta porrasiiääbän
ramihla kannettihin",
t a i :
"Niskasta fcUnnI ja pniokolla
selekään,
Jos ei mnaloin suostu".
Viimeksi mainittu, sivumennen sa-t
' noen, on kaikessa lyhykäisyydessään
^ tyhjentävä vastaus kysymykseen:
.Tiikä oikeastaan on se "Lapuan l a -
j k i " , josta usein kuulee mainltta-i
van? •
Mitä Jumalanpilkkaan tulee, n i i n , Yksi noista markkina-aikaisista
aitä syntiä lapualaiset Joko eivät! näytäntöillolsta on erikoisesti pal-
"Oi, unum Biion enkel'.
Pois torjn pääitämm' petkel'.
Vaikka — onhan siinä vanhassa
virsikirjassa ajanmukaisiakin koht!a,
esim. k u n jouluvirressä kerrotaan, et­tä
paimenet jouluyönä
/^enkelit äkili' tapasit".
Tosin on vanhaan vhrslklrjaan niin lapualaiset tietenkto ovat pää-jäänyt
uskonpuhdistuksen ajoilta; telleet, että nuo Iloisen sanoman
.semmoinen katkera vh-si Rooman tuojat siinä tilaisuudessa eshntyi-paavia
vastaan k u i n vät housuttomassa jalassa, j a sen-
"Bnomi töykkSä, knfnk- käiess' kä^ t^tidenf: katsovat luonnolUseksI o i -
n y t ? "
Joka el oikein sovellu lapualaisten
veisattavaksi nykyään, kun he y h ­dessä
samaisen paavin kanssa par*
^eudefesecn j a siveelliseksi ^dVoHI»
suudekseen riisua — tarpeen \'aa-tiessan
repläkln — housut maaUls-tenkin
ilosanomien saattajilta, k u ­ten
kommunisteilta.
käsitä tekevänsä taikka eivät pelkää
siltä mitään ikäviä seurauksia ole^
van. Jumala on vanhan virsikirjan
mukaan louhka mies, Joka el kalkis­ta
pienistä perusta. Veisattilnhan
virressä "Mlks kiukiiltscvat paka­nat"
vanhan virsikirjan sanoilla,
että
"Jumal' vaan sylkee j a nauraa".
Sjis leikin tunteva kaveri.
"Jumalanpilkalla" siellä Lapuan
lakeuksilla luultavasti oikeastaan
tarkotetaankin vain körttlläJstea,
sellaisten kuin rovasti Kareksen la
rikkurivärvääjä Kosolan pilkkaamis­ta.
Todistaakseni, että muuallakhi
Suomessa saattoi vielä puoli vuo­sisataa
takaperin tavata lapualaista
käsitystä "jumalanpllka.sta", kerron
.seuraavan tositapauksen Kuopiosta,
jossa asuin poikasena. Siitä o n vä­hä
enemmänkin kuin 50 vuotta a l ­kaa,
ja .sitä pidettiin sielläkin S a ­von
sydäme.-jsä jo silloin harvinai­sena
poikkeustapauksena.
Niinä aikoina oUvat Kuopion t a l -
vimarkklnat tunnetut kautta maan,
joten niille kokoontui paljon väkeä,
Markkhiain ajaksi sovitti sinne a l ­kuvaiheitaan
elävän Suomalaiseni
teatterin fnyk, KansalllsteätterlnV
kiertue vierailunsa, jotka n i i h i n a i ­koihin
olivat yleisiä, j a joiden t a r -
kotuksena oU herättää harrastusta
suomalaisen näytelmätaiteeseen ja
flUhä sivussa tietenkin hiukan a n ­salta
rahaa.
nunut mieleeni. Avara kasakkaln
"maneesi" (ratsastusfftja) kaupun­gin
laidassa o l i teatterihuoneena. 6c
oli, kuten aina markkina-iltoina, t u ­paten
täynnä enimmäkseen maa
lalsväkeä, vanhempaa Ja nuorem­paa.
Kaupunkilaista herrasväkeä ei
markkina-aikana tavannut paljon
käydä teatterissa — muina aikoina
kyllä. Mutta meitä pojan vllkarelta
o l i runsaasti, sillä hinnat olivat
alennetut. Näytelmä 011 muistaak­seni
nimeltään "Valansa rikkojat",
nyt Jo unhotettu, erään nuoren y l i ­oppilaan
esikoisteos,, ainoa teos t l e -
tääksenL Siinä kuvattiin erästä
P i e l i s e n seutujen talonpoikain
"maankavallusta", k e kun vihasta
sortajaivoutiansa Simo , "Hurttaa"
vastaan nuolisivat kapinaan j a pap-pihsa
(feimo Hurtan'ai)i)Iukon) y l ­lytyksestä
vannoivat. uskollisuuden-vallan
Venäjän t s a a r i l l e - T u o pap­p
i , täysin historiallinen henkilö, nt
PleUsjärven silloinen fchrkkoherra,
nimeltään Pietari Härkäpää (Haer-kepaeus).
Tapaus sattui Ison vihan
aikana, y l i 200 vuotta sitten. Papj*
bU todella kierossa' asemassa: k a ­pinaa
lietsomassa omaa vävyänsä
vastaan j a y l l y t t ä n ^ ä talonpolkl*
rikkomaan .uskolllsutidenvalansa o-maä
*a^ l i s t a , esivaltaa" vastaan.
Sen ohessa Iianet oU näytelmässä
kuvattu varsin kepuliksi mieheksi
j a räikeän tekopyhäksi, siis mel­k
e in nykyajan-lapualaiseksi.
O l t i in keskellä sitä näytöstä, -josäa
pappi pahimmin paljastaa k e l j u ^ a l -
suutensa, kun katsomon etupuolella
muuan maalais-ukko nousee tuolit­taan
j a v i i t t aa vieressään IstuvaUe
tytölle — nähtävästi hänen alkuiii
seksi saapa tyttärensä. — s a n o^
muillekin kuuluvasti: "Kaisa,, nyt
männään polsJ" NUn lähtivät puo-
Upimeässä ulko-oveä kohden; isä -
edellä, tytär perässä. Vähä ulom*
maksi päästyä ukko pyörähti ympäri
Ja puiden nyrkkiä näyttämölle iJÖIu,
huusi siveellisestä suuttumuksesla
vapisevalla äänellä, n i i n kovaa, etitä
'koko teatteri kaikuli'
" V a i ieäUä; työ, p n ^ W -pm.
kintnt, Jimialoo pilekkpotta!"
J a sltte he menivät. Mutta e i ; :
heidän mlelenosottikseensa ketään -;
yhtynyt. • N a u r e t t i in vain.: äljg%,
minkä vanhat maneesin seinät ~l»s»
tlvät-'; VV. •., ,:^y...;. -o V '-v''A'" c;
NUn sekaisin ovat kovin ialkupe- ^ ;;
rälsellä asteella olevain , ihmisten
käsitykset ns. j u m a l a n p i l k a s t a . - 0 -
hän tuossa näytelmässä "pUtottu",
vaan kavalan (luuItav^sU totuuden .
mukaisesti)' erästä aminoln k u o l l u t - ',
t a j a haudattua päjpfiiay ei olleiir
kaan " j u m a l a a " . ' . [ ••'
^: Mitä olisi jumala, Jos pllsltapäuk-*^
sen nähnyt Ja kt^uDut, 1w>ilai^lle^ ^
k i n hänen k u n n i s s a puoldstajatle ''~
k u i n • tuo\.maatojs-ajöärf^
muuta tehdä kuih
raa'
'k'
•a •:tefa<ia. : . k u l n ^ J^^:aa^-Ä^
— ^nlm. Jos: haneäaJ^öUa^;.]^^!^