Vapaus, December 24, 1926

              m • Ä
te; f lOlHHHIlSIiP» Nfflffi^
Notre Bsme Cathedral:
Montreal
;: Miamit Mais on Christmas Eve!
And excited waves of the faithful
Are convejging in ewirl6
liiat poiora full fl6w
In-through tJbe heavy portale.
And then i l is the silence
Of the InquisUion that falls
On ali. of 119.. .
On this nigfit
Was lesu bom,
Come to iis this holy morn.
Lead, kittdfy light!
Gold and silver and incense,.
Hig^ xnass, incaiUations,
Candlesj/crucifi»^ bearä • « ^,
And at one pprtal
An animal . . -^-.-i. '
Of contorted. foce^ fai^I^s, ,
Scarred, on .p^^cnttdh,, " J - ' . l i V^
Crouches beföre a little-ältar • '
In the hope of getting enou^
' Christmas cheer for a lied.
'jiitd-öH :äds niglkt.
Wa3 Jeau born, . /
Come.to us this holymorh/
Zed^, hinäly lighi!
^And at another portal
Clings a prostitute, ^
Wiih the mark of her trade
Unprotesting on her face.
She has come here
To get her Commission.
And husiness
_Ought to be good , "
On Christmas Eve. ' - - , ''
Of on this nighi
. Was Jesu bom,
Come to us äiis holy inOrn.
Lead, kindly light!
AAä in the peurs
Axe the vvealthy
Chosen ones of Christ.
Crowding th^ portals
Are the sons and daughteri
Of French Caiiada—
Mariette, and Louise,
And Ramon and Jean, vrorking
At the Standard Overali
For six dollars a week.
For on this night
WQS Jem-borny
Come' to us this holy morn.
. Leadf kindlyLJight! . - -
-^•UCfscat Ryhn.
Kommniuustisen nuori-sokansainväliseh;
laa­jennetun
tp. k:n
täyslntunto
Palfckapäallikkd j^^^. tappelanhaluinen paUsJcapääUil»'.
Niinkuin kiljuva jalopeura hyök­kää
hän eteenpäin — kadolla, rau-haUisten
ihmisten keskuudessa. Pää
pys^rasä, korsetti rinnassa, mitalit
napinlävessa j a — jos hän sattuu
olemau) ratsuväen päällikkö — käsi
supelittkahvassa,
- i - Sotaherra! — ajattelevat vas­taantulijat,
nähdessään tuon kum-jnalliseri
otuksen. Tyypillinen k a ­pitalistinen
palkkapäällikkö!
Mutta sotilaat, ei palkka-, vaan
pakkosotilaat, tekevät kunniaa. Täs­mällisesti,
koneellisesti. 'Vaan. koh­ta,
kun-päällikkö on häipynyt nä-kjnnättömiin,
poristavat he kätensä
nyrkkiin j a ajattelevat sellaista,
jota ei voida esittää julkisuudessa.
JB onneton se sotilas, joka .^huo-tuaamattomuudessaan
unohtaisi ter­vehtiä
' ^ o t a rauhan aikana taiste­lunhaluista
herraa. •—: Seis!—-r: kar­j
u a -vihainen • SanL Nimi? Ja seu­raavana;
päivänä tuntee sotilas,> että
armeialla .lon olemassa päällikkö, t o - '
deUinen iȊllikk5.
Nätti' rauhan aikana^ Mutta; jah­ka,
saapuu sota-aika. Hetki, jolloin
eri maidi^n ^ p j t a H s t i t jakavat^riis-toalubitkan.
Missä on dlloin ?80'dan-
Bintaman takatia.
. Sotien tarkotoksenahan ei ole t a ­pattaa
kapitalistiltiokan etujen iTJTr
pillisimpiä vartijoita. £L Tapet­tavat
kauriit otetaan ^öväenluokan
keskuudesta. Palkkapäällikot, eten­kin
arvokkaimmat heistä, pysyvät
turvapaikoissa. Pysyvät siellä ja
•—-niittävät, kunniaa.
Sillä mitäpä otmettomat sotilaat,
be, jotka kuolevat rintamalla, kun-nialla
tekevät. Buttäähän heille,
kun saavat levätä "isänmaan" —
josta heidän isilleen ei muuten kos<
kaan ole ollut mitään hyötyä —^ ^ » 0 .
vessa. Taikka heille, jotka- eivät
kuole, vaan palaavat takaisin, heil­le
riittää taisteluidensa palkaksi
puujalka, muodottomat, kraimätin
repimät kasvot, tai:..jokin muu:.sa-?
manläinen 'inuistomerkki saita;' että'
ovat saaneet taistella, uhrautua kar
pitalismin "alttarilla. ;' "
Näin päättelee kapitalistinen mo^
raali'käytännössä, ~ Näin se päät­telee
' teoriassakin, .joskin hieman
Mrilifläjfiet Myti^vät SsSkojazn
puhe-eliminä, uskoo saksalainen
hySnteistotkija, tri K a r l von JRricb.
Keskustellessaan eivät ~ mehilszsiet
Jcosket»> toisiansa, vaan iJmottavat
sanomansa lijldceiden avulla, joita
voimme kutsua tanssiksL Tapä, jota
t r i Fricb käytti tutkimuksissaan, on
melkein yhtä mielenkiintoinen kuin
itse tämä havainto.: - Hän rakensi
useita mebiläiskekoja kokonaan la*
sista, niin että, saattoi tarkoin sen*
rata, mitä niiden sisällä tapahtui
Kekoihin 'hän laati pienet ovet^
päästääkseen mehiläiset ulos j a s i
Eälle. Hän asetti keot puutarhansa
yhteen ^ j ä ä n j a sen toisella pno^
leila oli kukassaan v oleva apilapelto-tilkkn^
Sitten rakensi hän kekojen
j a apilapellon välille hsrvin moni-inntkaisen
käytävän, joka niottn:
joka'puolelle puutarhalla.
Tämän jälkeen avad: hän pienen
oven' eräässä - keossa, päästäen ulos.
yhden mehiläisen. >JolIakih° erittäin'
stevistellymmassä muodossa. J a palk-kapäällikössä,
tuossa nykyaikaisen
imperialismin pöyhisfelevässa •/ agen­tissa'
tuo moraali esnntyy kalkes^
inhottavassa alastomuudessaan^ ; ^'
Pistooli^
IN THE LAND OP QUEEN MARIE
By HENRI BÄRBUSSE
Moskovassa, oli viime kuun alku-:
- puoliskolla koolla KommunisUsen
nuorisointernatsionalen laajennetun
toimeenpanevan komitean täys'i8-
tonto. Istunnossa oli läsnä 26 toi­meenpanevan
komitean jäsentä ja
16 eri maiden edustajaa. ^ Täys'-'
istuntoon ottivat osaa myös Komin-
. ternin j a Neuvostoliiton leniniläis-:
kommunistisen nuorisoliiton *edusta-jat.
.
• Tilanne w«ri jarjeatoiata
Nuorisointernatsionalen toimeen­panevan
komitean ^hteeri tov. H i -
torov lausui sanomalehdistön edus­tajille,
etta toimeenpanevan komi­tean
viimeisen laajennetun täys!-
istunnon jälkeen, siis seitsemän
kuukauden aikana, on Kommunisti­sen
nuorisointernatsionalen jäsen-
' : tea lukumäärä Neuvostoliito^ u l k cK
puolella suurentunut 102,149 hen­gestä
115,(582 henkeen. Suurin O li
ollut jäsenmäärän kasvu Kiinan,
.Englannin ja Ranskan' liitoisssi^
Myös Kommunistiselle nuörisointcr-natsionalelle
myötätuntoisten liitto­jen
jäsenmäärä on kasvanut huo-
. mattavasti., ; Xapsijärjestöjen jäsen-,
määrä on suurentunut yli kahdella-tuhannella
tehden tallä hetkellä liki
44,000.
Englannissa ovat nuorisoliittolai-
\ set ottaneet aktiivisesti osaa lakko-taisteluun
j a itse teossa on nuori­soliitto
siellä osottanut ' olevansa
työläisnuorisojoukkojeh johtaja. Tä­män
• takia onkin liiton jäsenmäärä
Icaksinkertäistunut. . -
Saksassa .oh liitto käynyt menes-
.;tykselUstä V -taistelua ultravasemmis-j
.tolana vastaan «jtif antanut jsuolueel;^
- leT^VA&avia 'ttikfa -käydyissä sisäisi»'
-vTsVjriitajkuukal^sjp;;^ ,
• . .Ballmntii maiden liitot, jotka
' iyoskeÄCeleväfc ^ erittäin vaikeissa
olosuhteissa, ^ ovat kysimsa ^levana
/aikapa kyenneet-lujittamaan järje»^
•1 tojjfosä' jä, on.. |iiiäen^^;vaikntusvalta'
,^,^_k^^i^^,j^r^^n-'yUnoistSi huoli.
" matU saxur9tmnaS!» ]
. Jon Grescea was a-peasant with-out.
Bchool education. He knew
notUng ahout the great social prob-lems.
Ali wa8 - unknown - to him
that was outside that remote corner
of the eartb, in Rumania, whe^e he
wa3 at'hom~e. ,
His. parents and ali his ancestor»
had worked on the: land estatjes of
the Boyars for centuries* And as
f a r ' as- Gretea- could think h^ hadi
felt himself the property of the
Boyars, just as the land was' their
property. When Grecea reached
the necessary age he became a'naval;
s o l d i e r . l t was at the time of the
vrar. But he did not know vrhat a
war wa8. His circle of interest was
limtted and he cared f or nothing ,
that happened around- him.t He
subjected himself to the orders
which he* received; he did' every-'
tbing that was^ demanded of him.
He used his rifle on the order of
other people, just "as he had^ used
fofmerly his plough and rake., He
gained little in education i n ' those
dark. days, when it was his duty to
inuräer änd'tö take care not tO''be^
murdered himself. .
One day a worker approached him,
änd gave him a parcel of .leaflets
with the request that he distribute
them among his fellow-soldier&
Grecea did this Avithout knowing
what was written on the "leaflets,;
because he could not read and vras'
generally not _ curious to know
things.
These leaflets contained an ap-peal
to the naval .soldiers: '^Com-rades!
Naval soldiers! Fellow-workers
in uniforms! Do nöt shoot
at-your brothers in the Red Army
when the Boyars send you into the
struggle against Soviet, Bussia, för
Russia is the only -nrorkers' state in
the World!"
• Grecea Vfas discovered during the
distribution of the Idaflets and ar-rested.
- . ' .
Before thecourt martial Grecea
told about his childhood and-youth.
He described his whole life tili he
came to the army. He pointed out
how he had vorked lifce a beast just
as ali }the others, around him didj
only, as he Said, " i n order to turn
our-sv?eat into gold."
Then he spoke to the military
judges about the manifestos.. At hands and feet.
that time he did not know what he
did. Not only that he could not
read whät was printed on the leaf­lets—
he, who was used to subject
Grecea explained, " t h a t I am nö
more the same man that I vas for-r
merly. I have thought of > things
of which I never thought before
and I undetstood them i n suffering^
•^I have become a real-mani"
: He who easily might have come
out of this trial "pure and inntK
cent," by. proving his igpaoränce dur­ing
his of fense, gave ' wlth a van^
derful: greatness of soul a new;proof^
of his "guilt" into the hahds of the
courti: He exposed himself- con-sciously.
to the most. serious: punish-ment,
/ :When he,' the simple peasanty
exclaimed like an..^apostIe: 5 ''^^
munism is something great and if
there vrould really be a göd he: could.
not approve of aiiy other order but
Communism!" ' ^
With deep respect we must cöllect^
the words which Grecea- spoke in;
the face. of the whole court martial.
We can ,be certain that -they wiir
re.ach: above the heads of the judges,
the armyi the masses of the' peas-ants
like Grecea: *
"Every son of the Rumanfan peo-
*pl€t. "eveiry worker 'and peasant,
every soldl^r' and artisan, ali: those
who toil honestly, must join .the
Communist: Party of Rumania in
order to annihilate the^^vampires
and to establish the new rule of the'
people!"» .
Grecea was sentenced to five
years' hard labor. But not with-out
reason did we say that the
most severe punishnient awaited
him., There are means enough to
carry out a death sentence in Ru-mania,
although death punishment
officially. no longer exists there.
When^ Mr. Bratianu, at that time
Rumanian prime minister, heard öf
the brave words of Grecea before
the court martial, he had a f i t of
fury. The authorities wanted to
do him a favor and attempted to
kili Grecea "wlMattempting to
escape." However, the attempt
failed. A further attempt to mur-der
him was made by means of
poisbn. Thanks to - a n astonishing
piece of luck, Grecea was not kill-ed.
Then the pblice gave hfm noth-ing
to-eat, he was thrown into the
wet and narrow hole known under
the name of "gherla,". fettered at
himself blindly to the will of others
and could develone his own ideas
only with difficulty, had not even
tried to find out the contents of
the leaflets.
But vhen Grecea töld about the
people whose acquaintance he had
made in prison, people who called
themselves Communists. These com-rades
in sufferlng enlightened him
about the. struggle of the '«'orkers
whfch he had unconsciöusly partici-paled.
They pointed out to him thei
fate of the workers; theterrible
senselessness of an order of society:
in which-the producing masses be­come
working. ariiraals in the yoke
of a ' smäll liumber of exploiters.
They ^plained to him that the rea-
Itostion of Communism would^ bringf
about a change of things and mean
light^ freedom' and a better life- for
'the massös of ^the" sfavea kept^JA
d«rktie&s. 'f.^'':-
" I teU you," t h e l i i t l e peaäani
kirkkaalla punaisella värillä maalasi
hän>tämän mehiläisen selkään punai­sen
ristin, voidakseen 'sen 'erottaa
Suikista: muista. Sitten päästi hän
merldtsemänsä mehiläisen -kiertä­mään
käytäväverkossa j a ruokaa et-dmään.
Mehiläinen lähti matkaan,
Mmmästellen välisti umpikujia ja
vastassa .olevia aitauksia^ mutta se
jatkoi uupumatta matkaa, peräänf
tyen joka kerta; Iran ei eiiääpääs-syt"
eteenpäin^ kunnes viimein pääsi
apilapelloHe s a a ^ . .
Koettuaan runsaan kantamuksen
apilan, mettä lensi se nopeasti ta­kaisin,
. monimutkaisten :^käytävieh
kautta 'lasikekoonsa, missä t r i Frich
avasi- jälleen pienen .oven j a päästi
kulkijan sisälle. Tiedemies p i t i 'me­hiläistä
silmällä- vahvan suurennus^'
lasin avulla:. Tällöin teki ^hyönteis­tutkija
-hättmustyttlyän havainnon.
Punaisella .risGllä merkitty mehiläi­nen
liikutteli jalkojaan, j a siipiään
ylös j a alas omituisen rytmilliseen
tapaan,: j a t u s k i n se oli alkanut teh­dä
näitä liikkeitä, kun kaikki muut
mehiläiset sen ympärillä alkoivat a i ­van
samanlaisia eriskummallisia J i i k -
keitä.'
Hetken kuluttua, avasi t r i Frich
keon oven. Punaristinen mehiläineir
tuli ulos j a sitä ^seurasi sunri^ joukko;
toisia tyomehiläisiä. Merkitty m^-:
hiläinent asettui johtoon ^ja-kuljetti
suoraa tietä kaikki .muut'mehiläiset
apilapellolle. Siitä hetkestä .lähtien
'Osasivat.i; kaikki' mehiläl^t - kulkea
mutkikkaan "käytaväverkoston ; läpi
eksymättä kertaakaan ~;. umpikujiin;'
Jatkaen :huomioidentekojaan>sai tri
Frich - selville; että mehiläiset teke­vät
erilaisia liikkeitä, j a toimivat eri
tavoilla,'riippuen sitä,vmitä niillä oir
kerrottavana. Kun - ne esim. ova{
vihaisia,-jtiikkuvat ne :4}mituisesti ris­tiin
rastiin.
> V V -.enemmän' syvennyttyään
mehiläisten, elämäntapojen tutkimi­seen.
huomasi tri Frichj että mehiläi­set
eivät' tee koko aikaa työtä, niin-kuhi
aikaisemmin on otjtksufttu^ Vaan
välistä lepäävät,!^ vieläpä cleikkivät-kin.^,
Mutta kun mehiläinen on työn
kimpussa; tekee-se-sitä kaikella-voi­mallaan..
Ihmiset, lausuu saksalai­nen
tiedemies, kykenevät ainoastaan
sodan aikoina voimainponnistuksiini
jotka lähimain muistuttavat mehiläi­sen
jokapäiväistä askartelua. Mehi-~
Iäiset työskentelevät usein yötä päi­vää,
kooten siitepölyä j a mettä päi­visin
j a suorittaen yön aikana sii-villänsä
meden ."tiivistyttämisen.
Tarvitaan nOirt 20,000 mehiläistä
yhden Jmnajanaulan valmistamiseen.
Ja jotta saataisiin naula hunajaa,
tarvitaan viisi naulaa tätä kukkien
makeaa ja kallisarvoista nestettä.
Vaikka siis mehiläiset eivät, viimeis­ten
tieteellisten -tutkimusten . mu­kaan,
olekaan yhtämittaa työssä, pi­tää
sittenkin paikkansa tunnettu sa-.
nanparsi: ahkera kuin mehiläinen.
«BMBS. ««oShcr; year «f pofnrfy,
häogmr meä hmrA ^ntkl \
" M E B Ä Y CHBIS1MAS"—*'HAP-P
y N E W YEAB"—f o r mhomt For
«he.RICH or for tii0 POOR? Jhm^*
mbmt mre*d dce Co knov!
C A N D Y
Why do you cry, diild?
Notjor fun, siärdy?
Whati . .? parents poor - . -
And~^youUhe siteet caady.
But child, you nutst huno
Candy is not hr the poor.
Only the dismal streets .
And the ivindbUmn step of a
dhor.
But how can you have candy . . . f
The ujorld contains SO much.
When your master takes his share,
There*s none left for the likes
of us.
Your master, niy child > . .?The
^ridi maa—\~
^ Wko ouins the factories there.
Whoi takes your bread, your candy,
too, -
'And.leaves you crying here.'
Butfsome dayy chUd; yoiillhave
candy.
The best the world contains . . *
But firä we'll rid the earth of
~' parasites,
Then only tvorkers wiU renuntu
A. J. CHAMBERS.
Ruotsin»
ViraUmen kanppameriää
'1>IAM0ND S T I ^ BHANir
'Valmistinnt inir»nmim7^fcBnlB. l i n na
A / B S T R I D S B E ^ G B I O R CK
- TROLLHATTENISSA,
: Rnotua_«anluD j a stniria Mbatdbdas
' 'Heidän tuotteensa ovat y H , maailman töhhetnita sgitahdcp.
että ne.'ovat voittanmttomia teräksen jiavQssa,joiistavia, byvm
karaistojaj ollen samalla teräviä J9^«^ selkäpuolelta.
Tekotapa on erittäin siro. , -
Po
NAISTEN OSASTO
Enempi kir joiuksi
-sUta "Naisten osas­toon"
Jo. pitkänaikaa on Vapaudessa'
ollut> "Naisten osasto'^ Mutta tun-:^^
tun :.vähä~ siltä, i u i n eivät naiset
olisi' sitä. huomaimeetkaan, tai eivät
oIe7:'kuitenkaan- antaneet sille kuu­luvaa
- arvoa.
. Onhan Canadassakin naiskirjaili-,
joita, jos -ei ni&i- täydellisiär .niin;^
mnaldn sellaisia,- j o t i ^ ovat qseita^
vuosia -'Toveritarta'; avustaneet Idr--
jotnksillaan. Ehkä naiset pitävät
'*Vapautta" enempi./'miesten : lehte­nä,
j a siitä ckai tuo välinpitämättö­myys
johtuu.. Mutta-jos annamme
miesten - yksin ; hoitaa: naisten osa»-:
toa^ niin se ei : tuota toivottua • tu-;
losta. Sillä miehet ovat kuftenldn
Vtoisen asiaUa" näissä hommissa.
VapaudenYtila..on kyllä nyt -v^^
vähiin ra jotettu;; mutta - jos toivottu
vVApauden'; laajentaminen'tapahtuu,
nun on silloin- kylliksi tUaa "Nais­ten
osastossa"; kirjotaksilfe.
Toivoisin • kuitenkin, ^ että joku
: nainentekisi esityksen, .'josta lau­suisimme
mielipiteemme. Sekin olisi
apuna: kehityksen edistämisessä,
kun olemme; - varsinkin - keski-Onta-
'rion piiri, ibnan' naisjaostoja. . Toi-voiirukseni':
Olisi: Enempi Idrjotukaia
naiailta "Naisten osaatoon".
U l l a Mari&
Merry Christmas!"-
For Whom? ,
That induced Grecea to go on
hunger strike. But just for that
his hangmen had waited, because
they wanted to find an opportunity
to let him die. However, the other
prisoners declared their solidarity
with him and went-also on hunger
strike. "The prison director had to
give way, because the public abroad
and at home: began to pay attention.
The strike was broken off on the
basis of promises. Grecea was taken
to the prison hospital. .
The small buildings of the Dof-tana
prison, which is infirineria,
is a kind' of mausoleum, which liv-ing~
people enter, whose dead bodles
are later. on carried out. The'prison
doctor» by the way, declares with
devilish V g r i n that Grecea;? is not
dead. He is only insane.; Grecea,
who^had risen* in order to flin^ the
truth into the faces öf his judges,
the triith, ;j!Phidh >Jhe:^'?had .-found in
his consciousnesa as. a- hunum heingi'
he ..is tö^äyZonly a J^antom, whicb.
. .:.=^vr.«^iSrl&i ftlonir"with ittho
c^rfse'^of: h|S'«ouI.
_ "Merry Chrlatmaä-^lhe- aeaaon of
good cheer, Joy,'; «ntf: happCneaal"
That's wkat - we hear every where
th^ae daya—in achool,' in^ cfanrch, i n
the newapäpers.
"MERRY CHRISTMAS'!rr-FOR
WHOM? Thafa what we'd like to
know. For llie K i C H CHILDREN
for whom Chriatmas ia a holidayi
a fine time, good Coods, lota of fun,
and many a)>Iendid preaenta; or- for
the POOR CHtLDREN for whom
Chriatmas meana i a .fevr daya, when
inatead of. gotnar to. achool, they
have to go toT wo(1>> in the factories,
ahopa, and-•depa>tment Stores t>e-caoae
of the,. Christnuu • rnsh? . v
: For' whom 'is Christmas a aeason
of Vgood cheer,. Jiappluess,. and
ioy?" . F o r the R I C H j C H I L D R EN
in • nice .vrarm booscs-.receiviny lots
of beautiful preseuta; or for the
POOR CHILDREN. eold. hungnr.
andf Incky' H' tiiey've' göt something
to ealt ' •
\Or NEW Y E A R ' S f vlFor Whom is
NaW Y«ac'a «.ttnui of-happtaess maA
joy? : For t h e / i O C i i CHILDREN
tLiacfiv.flv. for...lj^;900i| CHIL>
Naistyövoiman riisto
kutomateollisuu-dessa
; Äskettäin , ilmestyneessä saksan­kielisessä
kirjassa "Ansiotyö;: rasr
kaudentila j a naiskärsimys" selvite­tään;
miten kapitalistinen järjestel­mä
suhtautuu työläisnaisten c.ielä-mä^
n ja terveyteen. Kirjassa tuo­daan
esiin hirvittäviä numeroja kär­simyksistä,
minkä ^ alaisina raskau--.
dentilassa olevat kutojattaret ovat
ammatissaan; Nämä kärsimykset te-{
kevät työn ^raskauden aikana tuskal­liseksi
piinaksi ja vaikuttavat syn­nytyksen
jälkeenkin yhtä hyvin äi­tiin
• kuin lapseen. - On • pantu . toi­meen
1,537 työläisnaista koskeva
synnytystutkimus. Joka- 6-r-6 työ­läisnaisen
oli sietämättömien vaivo-;
jen takia lakattava aikaisemmitr
työstä kuin mitä olivat aikoneet,
suuri' osa jo raskauden kuudentena
kuukautena. 292 työläisnaisesta,:
jotka kä'vivät täysin kyvyttömäksi
ansiotyöhön, saattoi 'rain 96 kestää'
raskauden kahdeksanteen kuukau^^
teen asti, muiden 194*oli työn hai­tallisen
vaikutuksen takia, lakattava:
työstä- jo kolmantena j a viimeistään­kin,
kuudentena icuukautena. Monien
olisi lisäksi pitänyt aikaisemmin l a ­kata
työstä kuin mitä'tekivät, .elief-vät
taloudelliset vaikeudet' olisi pa­kottaneet
kestämään kipu j a aina
viime hetkeen -asti koneiden. ääres-^
sa, . _
Tutkimus koski kaikkiaan 1,693
synnytystä, j a tapahtui niistä vain
321 leli 1 9 . r prosi ilmätr suurempia
vaikeuksia.. 2^1^ muussa*tapaukses­sa^
oli -synnytys tosin - suurta' tuskaa
tuottava, mutta taplAlui se kuiten­kin
„ oni^UisestL Mutta ei vähem^:
mänknfn 1,081 tapauksessa,eli 63:9
•,pros:::.oU sgrnnytys epänormaalinen.
iB2g,-Ä3n»nKftf*fP«!l??«Me tUTvan-dottava
läSkirin' apuun." Joka kol-
JUle voimmO tsärjola teiUe-ndt^ Itä^
WEB SAHOJA — CROSS-CUT SAHOJA •— YH^EN MIEHEN
SAHOJA y. m. Älkää hyrSkaykd muita tuotteita, vaankaa oikeita.
**TROilJB^tTlW SAHOJA'^
KUULUISIA
RUOTSIN
y i l l X l JA •
Kon ostatte viiloja, niin tarkastakaa t e h t y n kauppamerkkiä,
joka on joka viilassa.
^C. o. Öberg a? Co.
Välttäkää jäljennöteiä
SAHAN
FREIMEJA
Katsokaa tätä
kauppamerkkiä
" T H E ORSABÖW
Nykyaikaisin sahan freimi markkinoilla^ RUOTSIN SOIKEAT
PUTKI vFREIMITi kestäviä; sfrosti valmistettuja. Voklaan sovit­taa
2 6 ^ aina 48 t. pitkille sahoille.
Kirveitä HULTS BRUKUN Aahyssa % ä p ä^
Tämä tehdas; joka on lahesSOXt Vuotta vknha,
valmistaa -Idrveitäfjotlm^ö arvok­kaita.
">
ME TAKAAMMK nämä Idnreeit; p ^ ^ mitä
- on saatavissa > Canadan markkinoUla nykyään»
Myöskin Ruotsin Taltat j a Pihdit. - kuuluisaa "Shark" Brand
tekoa. — VMora" Veitset, eisäänkäännetl^vät ^Pnnlcöt,. Viikatteet,
Kuokat. Perunan kuorima .veitset:
Aiaoiutaan arvokkaimpia--Ruotsin erikoistavaroita
T A A T A A N TÄYDELLISESTI
Tehtyjä Ruotsin teräksestä Tuotaalaisella taidolla.
Taataan ruotsalaisella.. ylpeydelUl
Kiijottakaa meille jos kauppiaanne ei voi myydä tntteitamme teille
CORISTINE BUILDING,' MONTREAL, QUE.
^~ Paikallinen myyntiasiamies ' M . ' E . ' T U O M I; P. O^-Box'850,
Sndhnry,.Ont.
HALIFAXISTÄ SUOMEEN
(Göteborgin kautta)
SWEDISH AMERICAN LINE
Nopeat, mukavat ja nykyaikaiset, laivat. Lähtevät Halifaxiata
S:S. "DROTTNINGHOLM"PERJAINTAINA 31 P. JOULUKUUTA
S.S. "DROTTNINGHOLM" MAANANTAINA 7 P. HELMIKUUTA
S.S. "STOCKHOLM". MAANANTAINA 28 P. HELMIKUUTA
Suoraan GÖthengurgiin, josta vmktka Suomeen ottaa vain
noin 24 tuntia. ^ »
Yli Atlannin ja Pohjanmeren aanuusa laivassa ilman muutoksia.
E i ' t u l l i eikä passi tarkastuteia eikä muita viiV3rtyksiä Ruotsin
läpi kulkiessa.
Suomeen matkustajat kuljetetaan vapaasti autoilla näkemässä
Stockholmaa ja Göthengurgia. Linjan oma . nykyaikainen laiva
-odottaa suomalaisia matkustajia Stockholmassa ja vie ne suoraan
Suomeen. .. "
. , , Suomi on kauAis talvella — menkää sinne lyhyen, käytännölli­sen
j a paljon pidetyn Ruotsin Amerikan Linjan kautta.
: Ostakaa pilettinne liihemmälfa aaiamxeheltämme, C.N.R. tai
:C.P.R;tikettiagent]lta taikka suoraan meiltä.
- SWEDISH AMERICAN LINE,
HALIFAX, N. S., Canada
; 71 Upper Water St.
DETROIT/MICH., U. S.
(6th Ploor) 73 Monroe St,
^ ^ E R I C K J . KORTE,
183 Lorne.St.- Port Arthur, Ont.
MONTREAL, <2UE., Canadan
518 St. Catherine Sti West
WINNIPEG, Man, Canada
470 Main Street.
J . V, KANNASTO,
Box 69, Sudbury, Ont.
mannen raskaana olevan kutojatta­ren
oli siis turvauduttava lääkärin
apuun - pelastaakseen henkensä.
Nämä numerot puhuvat selvää
kieltään. ^ Kutomateollisuudessa; sa­moin
kuin useissa muissa teollisuu­denhaaroissa,
: on .työllä erittäin va­hingollinen
vaikutus 1 raskaudenti­laan
ja ssmnjrtykseen. Ja vain val­tiossa,
joka rakentuu kapitalistisel-^
le työvoiman riistolle, alistetaan-äi­dit
ja lapset tällaisen kärsimyksen
alaiseksi. " '
Ea^leCafe
Täkti Kahvila
76 Elm St.. East
SUDBURY, ONTARIO
; myöskin ruokaa joka aika
• päivästä
PUHELIN 2098
Omistaja L. RITVANEN
Siistiä huoneita
ruokaa saatavana.
J a kunnollista
116 E L M STw SUDBURY, ONT.
Hbeönard Ericksoä
JOS OIEHE KIPEÄ
t>yytSkaa V A P A A '(?
- UUlKEKfRJA ^ NO.' U
tetlrnS: rKttin n i y C i i t l n - i k y i l r l l l m n loetteto «oc-n
i a l a l B l i i t o 'kJrtUaakkebfa; r3IIi>ta JoEalnen T d
Itap TsUte « o p l r a n I3SkJI(fPfn tandjnrt-D, «amsten
iuySKkln,tmidplttrn:tilifary. Ot. ^ r UiiUtMt P i T S t bV latrnmiaaitKi^lta. T«an tixrf-
•«mmlatala TSlnOatrft». M " «oofflrtsa e» f>
IcKytrttjr taonla kjnniBriiUI-vo^al».. ' . . j .
. nndarurtefi ksaltpra Ja'P«ttW •«
oHs JobatMn «oMusialtvmiA k^Iosa.
VlkUiqUJs..lmalimM.-tolitetriui^ ,
^ J^^Igaffila £vXitWi 00 a o a r lB
talaita
taffin
oarfc
palkki
teloui
koolui
• s«ra^
ja
alukäi
taistel
isailu
neet
(kas3i
• 38,05;
kU8t3
naiset
.' sen
»ark!
YI
lisäks
peisiii
' kan
scUe
der. £
~ räises
577,4
- TySvi
I Ta
; uhraa
' liokui
vfi V
liittäi
nykyi
listise
tuslai
känsä
muutt
työ täi
• ja o
• saioit
tätdEt
' muut
T: ollen
dusfca
le ai
[ ti VI
Ml
i heeaa
ka i
- oa, (
lOttö
ka c
vat.
suudi
aikaa
tätek
nyksi
sma
matti
nyt
an' r
kin
ja tl
nut
arvio
huon
lessä
meni
chdo
J
\T10l
väesi
\filtt
nyk5
tää.
Suht
niin
}cuin
kott
., ..;...i
mää
laivs
että
tää
mist
myk
maii
mtel
henf
tä £
vast
o!ev
• 'l
lijt;
rab
» r i
nuti
kär
risb
. taai
mäi
Vxäx
iSen;
mai
subj
tati
^vaai
tavi
cärn
M i
kun
hhii
täU