1930-08-14-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f anmt laajentuvat, farmarien vähentyessä Torstaina, eloJctmn 14 pnä — THiir., Atig'. 14 Tilastoa itä-Canadasla. Farmituotteiden tuotantokustan .:.vk£ien aientamisessa ovat tär- -Icidounät tekijät: satojen lisäämi '«en ilman vastaavaa kustannusten 'lisäämistä; isomman koneiston ja tyotasäastäväin laitteiden Icäyttä minen, sekä s,mjej^man, maa-alan pitäminen ,:.3Fy|g|jri^ »ano taan eräässä "TJntarronKeskuskoe-farmin julkaisussa. Runsaampain satojen tuoltami nen riippuu seuraavista seikoista: i hyvä ojitus, sovelias vuoroviljelys • järjestelmä, perusteelliset viljelys- . y tavat, riittävästi karjanlantaa tai muita lannoilusaineita, liyvä sie- ,: . men j a tehoisa taistelu rikkaruo- ' boja, tuiiohyönteisiä ja sienitauteja vastaan. Ylidenkään näiden i seikkojen laiminlyöminen voi ai- -' ; heultaa huonon sadon, vaikka kaik ki muut ehdot olisi kuinka huolel-j Hscsti täytetty. Hyvän sadcn kannattavaisuus riippuu näiden kolmen päätekijän: maan, työvoiman ja pääoman tar- •'• kojtultscnmukaisinimasta ja tehok- ' kaimmasta käytöstä. Canadan v i l - j{Blysmaan arvo. Tilastollisen toimiston laskujen mukaan oli. v. -1929 keskimäärin 37 dollaria, kun se v. 1914 o i i 38 dollaria eekke- Miehisen farmityöläisen ta V. 1929 o l i , ruoka j a asunto siihen luettuna, kesäkaudella, 60 dollaria kuussa, oltuaan v. 1914 ; 38 dollaria. Pääoman 'korko o l i V. 1929 hyvin vähän, jos ollen- . kaan korkeampi kuin v. 1914. Ih- I^B^islyövoima siis on ainoa erä, jo-riffi on tuntuvasti kMliimpi kuin ' litä se o l i v. 1914. (Tavalliseen ^{porvarilliseen tapaan ei Iässä tietenkään olc sopinut ottaa huo-j^^ mioon, että palkkaan ebäilytetty ruoka v.l929 oli tuntuvasti kalliimpi kuin V. 1914, ja «ttä näiden "15 vuoden ajalla on maanviljelyksen . konceilistuttaminen suuresti 1 edistynyt, joteii ihmistyövoimaa I nyt tarvitaan jpaljoa vähemmän, iBUtta se inttä tarvitaan koneitten ;hoitooh, on ammatUtaitois^piaa öen^ähdcn korke^pf^lkkatsempaa. Väitetäänhän toktön tilastojen mu- ^^^Itaan farmituotannon nottsseen sa- ^ 5 i n a n ajan kuluessa 30—50 prosent- ^ : , ^ : ' t i a miestä kohden, joten.niille kyl- Hj^ lä on kannattanulkin enemmän r^l^ir- maksaa. Mutta farmaria on koe- Hr™tcttava pitää siinä käsityksessä, el> l^^'1:ä työmies se kauheita palkkoja £3x5 kiskoo ja imee farmarin köyhäksi. ~ Toim.) ; Jos tuotantokustannuksia on r:£^ alennettava — jatketaan yllämaini- ^ H l t i s s a julkaisussa — näyttää joh- «lonmukaisimmalta vähentää kor- Sri' keiftta kustannuserää, ihmistyövoi- EHxJpaa, laikka korvata se jollain toi-:. sL^ Bella, halvemmalla voimalla, ku-ten hevos- tai konevoimalla. (To-aella "johdonmukain^" ajatuksen kicipsauB: palkan todetaan nous- .H^-^se^n mic8t/i kohdön piankin kak- SSr sinkertabeksi, ja jätetään lukija siihen luuloon, etta. ihmistyövoima kok<ftiaisuudessaan olisi tullut far-toareille maksamaan lähes kaksi ^HH vertaa een, mitä sc. maksoi v. 1914, vaikka nyt on paikkamiehiä far-r J ^ meillä ehkä puolta vähemmän kuin ^Vi;^ siiloin. Ihmistyövoiman kokonais-rc£? f kustannuksista nyt ja silloin ei, 1^4 mainita mitään numeroita. Niin 5ilä pitää tilastoilla pelata! — ?,riv- Toim.) Kannattaako vaihtaa kä- ^s-H'^^^: )sivoima hevos- tai konevoimaan, ja ;H!:v ^nnattaako hankkia uudenaikaisia vri* työtäsääsläviä laitteita, riippuu i * . - ^ k u i t a k i n viljclyksessäolevah- maa- ?;';4f^älan suuruudesta. Mitä Itä-Cana-daan tulee, näyttäisi farmien, tahi täsmällisemmin sanoen, viljelykses- Hf: säolevan maan pinta-alan olla suu- 2:?r remman, ennenkuin fairmituotan- H"/'; non voisi saada kannattavalle poh- »• ::" Jallc. Keskimääräinen viljelykses- ' ; 1 säolcva pinta-ala Itä-Canadassa o li i^-^ 32.7 eekkeriä v. 1881, ja 35.6 eek- : H . keriä v. 1901, sekä 39.5 eekkeriä •^.-^ V. 1921. Vaikka nykyään varmas-useanipia farmeja, joiden v i l - 43:;: jciys-alue on isompi kuin 39.5 eek- • T keriä, ja vaikka joitakin pienempiä - farmeja käytetään korkeahintaisten . - " . s a l o j e n luotlanii5e«i, on kuitenkin -1: ilmeisiä, että mikäli kysymys on . pääasiallisimmista farmituotteista, vijjelys-alan laajentaminen vähen-täisi tuotantokustannuksia. Ylei-set kustannukset, kuten rakcnniik-i S V ' * ^ ^ koneet j a liikkeenhoito, ovat '^H' 'kaikki raskaammat pientä pinta- S^c alaa kohden. Pientä peltoalaa var- 'i^l Ien tarvitaan melkein yhtä paljon rxc kaikkea kapistusta kuin paljoa H : ; isompaakin varten. Isommilla v - 'farmeilla käytetään vain useamman ^aada valmiiksi suuremman alan pienemmällä kustannuksella eekkeriä kohden. Monen Ilä-Cana- •dan farmin pienuuden takia ei isoropain ja tehokkaaropain välineiden ohminen silli liene paikallaan. Ko^Lopai^alaltlUUi ovat Ilä-Ga-nadan farmit: vähitellen laajentu-necl'" c'|ä fiääiäll» Jukuraäärältään vähentyneet seuraavasti: V. 1881 o l i Itä-Canadassa far meja kaikkiaan 451,191, joista Tällin Mastoon tmrkotetvt Idrjotaluot pyydetiSn liliettamäin OM>tt«eIIa: A. B. Mikeli, Solntala,. B .C Pötyä Tanskan maan-vfljelijoista Alkaa olla aika tuoda esiin nauu' tamia tosiseikkoja tanskalaisten farmarien tilanteesta, jota melkein 97,206 oli pinla-alaltaan l ö l j a ' a i n a ihannoidaan, muistamalta tai nn/k .."1:11" : _ tl S/ll . . - l : ' t „ U < . ^ ^ o > » > > nt\'i\\^ tnais<>ikn!I]a n i - 101 ja 200 eekkerin väliltä j a 43,- 309 oli y l i 200 eekkerin. llä-Ca-nadan 451,191 farmista v. 1881 o l i siis 128,747 eli noin 30 prosenttia yli 100 eekkerin laajuisia, mutta V. 1921 oli 433,460 farmisia 173,- 256 farmia eli 40 prosenttia y li 100 eekkerin. Farmarien muuttaminen kaupunkeihin tai muihin ]!anadan osiin on aikain kuluessa jättänyt huomattavasti farmeja myytäväksi. Näitä tiloja ovat jä-lellejääncet naapurit sitte joko vuokranneet tai ostaneet, ja muutamat ovat jääneet autioiksi. Seuraava tilasto tulee kaiketi osotta-maan vielä suurempaa muutosta. Farmien laajentaminen on kuitenkin yksilökohtainen kysymys, joka suuresti riippuu viljelyksen laadusta, työvoiman saannista ja farmarin rahallisesta asemasta'. Sentähden ei mflään yleisiä ohjeita voida antaa siitä, millä keinoin tämä farmien laajentaminen olisi aikaansaatava. Sarada farmin laajentumiakysy-mystä —- samalla kun niiden lukumäärä vähenee — kosketteli myös Kemptvillen maanviljelyskoulun johtajai W. J . B e l l erääss^ puheessaan, jonka hän äskettäin piti Torontossa. Hän veisasi tavallista kapitalismin rosvolaulua: •'Ontarion maanviljelyksessä tapahtuu suuri muutos.' Se on ollut käynnissä jo 10 tai 12 vuotta. Sota sen pani alulle. Onta-riofSa on ehkä parhaimman luo kan maanviljelijät mitä missään maassa on. Meillä on ehkä pa ras maakin. V a l j a s t i on. meillä , erinoitiainen ilmanala. Ja kuitenkin on kovin monta Ontarion farmia velasta kiinnitykses sä. "Miljoonia dollareita on lainattu Ontarion farmeja vastaan viimeisten kahden tai kolmen vuoden ajalla. Muutos mikä tapahtuu, oh vain se, että kelpo piie» astuu kunnottoman farmarin tilalle. Me vähitellen pääsemme kuhnurcista. Se mitä parhaillaan tapahtuu ja tulee edelleen tapahtumaan, ei ole piuuta kuin että pareinman luo kan farmari saa etiemmän maata, ja farmiykeikön ala tulee suurenemaan. "Teollisuudenharjoittajat ovat aina käyttäneet täysin määrin hyväkseen jok'ikislä konetta mi lä on keksitty työn säästämistä varten. Miksi ei samaa periaatetta Voitaisi, sovelluttaa Canadan maanviljelykseen? Missä maa ei ole kivistä eikä märkää, siellä farmitraktori ja isot vehkeet tulevat suuresti muuttamaan viljelystapaa niin Ontarion maakunnassa kuin koko Canadassa. "Olen sanonut samaa toisissakin tilaisuuksissa, ja minua on siitä rökitetty, mutta uskon ole- , vani oikeassa.' Mies, joka ei käytä hyväkseen parhaita saata-vissaolevia menettelytapoja, jää pakosta takapajulle. Muutamat jäävät kuhnusteiemaan toisten jälessä, ja ne, jotka ovat välp-paammat näkemään mahdollisuudet, valtaavat heidän paikkansa. Sama periaate pitää kutinsa maanviljelyksessä kuin teollisuudessa ja kaikessa tuotannossa." — Nimittäin vapaan kilpailun periaate, se kapitalismin kultainen sääntö: voimakkaampi syö heikomman — ja se on heikomman oma syy: miksi ei pitänyt puoliaan, miksi oli heikompi ja köyhempi, vniks'ei ollut syntynyt tai keinotellut itseään monimiljoneeriksi? Viimeisen vuosikymmenen ajalla on tämän periaatteen johdonmukaisessa toteuttamisessa Jo päästy perille asti: kaikkein voimakkain on sjninyt suuhunsa' knikki kilpailijan 200 eekkerin välillä j a 31,541 yli tahtomalta noilla tosiseikoilla pi 200 eekkerin. V. 1901 o l i farme- Iata sitä ihannekuvaa, minkä it-ja 419,396, niistä 119,828 oli 101; seään tietomiehinä pitävät luen-ja 200 eekkerin väliltä ja 38,026'noitsijat ja kirjottajat koettavat yli 200 eekkeriä. V. 1921 oli far- luoda sikäläisistä oloista. Onta-meja 433,460, niistä 192,947 oli rion Valistusyhdistyksen kokouksessa pitämässään esitelmässä kuvaili tohtori D. M . Solandt tanskalaisen farmarin asemaa, sanomalehtien kertoman mukaan, seuraavasti: "Kuvitelkaapa mielessänne farmaria, tyytyväisenä kuin itse tyytyväisyys, istumassa tilavassa asunnossaan, vieressään kaappi täynnä ahkerasti käytettyjä kirjoja, kykenevänä ja halukkaana keskustelemaan satunnaisen vieraansa kanssa melkeinpä mistä päivänkysymyksestä tahansa! Hänen jk^tinsa on sähköllä varustettu, puhelin on hänen kätensä ulottuvilla, ja hänen avarat, tuottoisat viljelyksensä takaavat hänelle huolettoman tulevaisuuden. Sellainen on Tanskan farmari, jota hänen luokkansa kautta koko Europan kadehtii." Tosiasia on, että Tanskan farmarit, muutamia harvoja ^suurtilallisia lukuunottamatta, eivät omista avaroita, tuottoisia viljelyksiä"., Suuren suuri enemmistö Tanskan maatiluksista on» alle 25 eekkerin kokoisia pienviljelyksiä. Tilukset ovat niin pienet, että keskimäärin on tanskalaisella farmarilla varsin niukat tulot. Totta on, että Tanskan farmarit harjottavat erinomaisen, voimaperäbtä viljelystä, j a että he ovat muun maailman esikuvana osuustoiminnallisten yritysten menetyksellisessä .johdossa. Mutta yhtä totta on sekin, että siitä huolimatta Tanskan pienviljelijät eivät ansaitse keskimäärin niin suuria tuloja, ei lähellekään niin suuria 'kuin meidän canadalaiset farmarimme. Oi^tarion maanviljelysministeri John S. Martin, joka muutama vuosi sitten kävi Tanskassa, kertoi palattuaan, että aniharvoilla tanskalaisilla farmareilla oli- varaa hankkia itselleen autoa, Ja että polkupyörän ostaminen Tanskan farmarilla edusti jokseenkin samaa varallisuuden astetta siellä kuin hyvän "kaaran" omistajana oleminen Ontariossa. Jos farmarit Tanskassa voisivat niin hyvin kuin meille yritetään uskotella, luulisi ainakin tan8'kalaissyntyisen lähtevän nykyisenä ahtaana aikana täällä lakaisin kotimaahansa farmaile-maan. Mutta sitä ei edes ajatellakaan. Päinvastoin kokevat Tanskan farmarit kaikin mokomin päästä Yhdysvaltoihin, ja melko paljon niitä tulee Canadaankin, sentähden että toivovat tällä mantereella pääsevänsä paremmin vaurastumaan. Antakaamme tanskalaiselle farmarille täysi tunnustus hänen toi-mekkuudeslaan ja monesta muusta hyvästä ominaisuudestaan, mutta meidän ei pidä antaa eksyttää i t seämme kuvittelemaan Tanskan farmarien piehtaroivan ylellisyydessä ,kun todellinen tilanne on kaukana siitä. Paha maku maidossa Useimmiten johtuu maidon pa-hamakuisuus joistakin rikkaruo-hofsta, 'joitä lehmä" 'oh" laitumella (iU<^s£^> &y<ilpy|,.^v4f^^ myös muutamista, refaokasveista. Maidon-luottajilie ' tuöllainoi *^outo" tai "ilkeä" maku Ja haju aiheuttaa suurta taloudellista vahinkoa. Välittäjät ja kuluttajat icieltäytyvät sellaista maitoa vastaanottama!>ta. Ja jos kuluUajat tulevatkin sitä vastaanottaneeksi, synnyttää «e vastenmielisyyttä koko maidonkäyt-töä vastaan ja siten vähentää^ maidon menekkiä. Paras ja todellinen ratkaisu tietysti olisi noiden turmiollisten rikkaruohojen hävittäminen. Mutta kun sitä ei aina käy tekeminen, täytyy niiden vahingollista vaikutusta koettaa torjua muulla tavalla. Monet erilaiset rikkaruohot aiheuttavat pahaa makua j a - h a j ua maitoon. Tavallisimpia niistä ovat. v i l l i sipuli eli v i l l i kynsilaukka (garlic) sekä keltakatkero (bitter-weed) ja peltovilla (ragweed). Jos lehmät käyvät semmoisella laitumella, niissä kasvaa villis^pulia, tarttuu niistä maitoon niin väkevä luiju j a maku, että sitä ei voi kellekään myydä. Tämän sietämättömän maun estämiseksi pääsemästä maitoon, on lehmät otettava pois semmoiselta laitumella 4—7 tuntia ennen lypsämistä. Katkero samoin aiheuttaa vastenmielisen maun maitoon joksikin aikaa sen jälkeen kun lehmät ovat sitä syöneet. Jos laitumella on suuremmassa määrässä tätä rikkaruohoa, täytyy lehmät pitää poissa sellaiselta laitumella, kunnes katkero on saatu sieltä hävitetyksi. Maidon pahamakuisuuteen voivat olla syynä Jotkut muutlun kasvit kuin laitumella olevat rikj^aruo-hot. Semmoisia ovat esiin. ] l kaaljii turnipsi ja rapsinauris '(Vape^. Varminta on syöttää näitä ja muita epäiltäviä rehuja äinoastaa^ heti lypsyn jälestä. On myös olettava; huomioon, että lelhmän tJtar^öt lai-^ lumella ollessa usein joutuvat koskettamaan kaikenlaisia ilkeähajui-sia rikkaruohoja. Sentähden^on u-lareet aina pestävä ennen lypsyä Canadan viljaliike Canadan Tilastollisen toimiston Maanviljelysosaslo qn Julkaissut selostuksen viljaliikkeeslä viime viibdenif V^inäkiiun |31 päivään päättyneellä satovuodelta purjehduskauden loppuun 1929. Selos-r tus sisältää seikkaperäiset tiedot kaikista niistä väylistä j a myynti-paikoisla, joiden kautta v i l j a kulkee farmilla lähdettyään lopulliseen määräpaikkaansa. Siihen on liitetty myös vertailevia tietojci toistenkin viljanvientimaiHen viljatuotannosta ja myynnbtä, niin että se samalla on yleiskatsaus koko maailman jyvävilja-varoihin Ja v i l jakauppaan mainittuna vuonna. Nyt kyseessäoleva vuosikertomus on yksityiskohtainen selonteko vuoden 1928 vehnäsadosta, Joka oli suurin Canadan historiassa. Koko maailman vehnätuolanlo v. 1928 oli 4,625,531,958 bushelia, josta Canada tuotti 566,726,000 bushelia. Kaikkein suurin vehnäsato o l i Yhdysvalloilla, toisella sijalla o li Neuvostoliitto, kolmantena Canada. Kaikkien maiden yhteinen veh-nänvienti nousi 775,205,369 bushe- Uin. Canada oli ensi tilalla veh-nänviennissä, sen osuus ollen 365,-. 428,637 bushelia, josta suurin osa merii Suurbrilanniaan j a Irlantiin. Argentina oli toisena (vienti 195,- 734,168 bushelia). Yhdysvallat kolmantena (vienti 96,290,438 bushelia) ja Australia neljäntenä (58,426,614 bushelia). Vastaavat tilastotiedot on muistakin tärkeimmistä viljalajeista. Kertomuksessa selostetaan myös jyväviljan kotimainen liikunta: tuotanto, tarkastus säiliökäsittely, jauhatus ja kotimainen kulutus. Samoin tehdään selkoa yhdysvalta*- laisen viljan kuljetuksesta Canadan kautta j a canadalaisen viljan kul-' jetuksesta Yhdysvaltain kautta. P a l j o muitakin vehnänviljelijöille kiintoisia tietoja voi tästä selastuk-eesta saada. Sen saa ilmaiseksi: kirjottamalla osolteelia: Dominion Bureau of Slalistics, Otlawa. inismt faoftoa k c ^ kesän >Vanha maali olisi useimmiten poistettava ennenkuin ruvetaan uudelleen maalaamaan. Sen irrottamiseksi on sekotettava 2 paunaa pe-susoodaa ja yksi neljäsosa paunaa kalkkia yhteen gallonaan kuumaa vettä. Käytetään lämpöseriä. Paras kermanerottamisen aika on heti lypsettyä, sillä silloin mailto on Jokseenkin parahultaisen lämmin. Jos annetaan njiaidon jäähtyä, on se uudelleen lämmitettävä, muutoin kerma ei erotu läheskään tarkoin. Muuten samanlaisissa oloissa jää kuorittuun maitoon viisi tai kuusi kertaa enemmän, rasvaa maidon lämmön ollessa 60 aS; tetta F, kuin se on 90 astella. Jokainen , separaattorin käyttäjä ei tee kaikkia virheitä mitä siinä voi tehdä, mutta sangen monet tekevät niitä, yhden tai öseampia. Kerman vatkaaminen Tuskin yksikään emäntä tunnustaa sitä omaksi syykseen, ettei hän saa kermaa kunnolleen vatkatuksi eli vispilöidyksi. Hänen mielestään syy on aina kermassa. Maidon-tuotlajät voisivat pysyä paljoa pa-; remmissä väleissä emäntien kanssa, jos selittäisivät heille muuta-| mia tähän kuuluvia seikkoja. Yksi syy on vinpiläsiiL^ Muna^ Ensimäinen kesä kanojen elämässä on niiden kriitillisin ikäkausi. Jos niiden hoito silloin laiminlyödään, vaikuttaa se haitallisesti koko niiden tulevaiseen muna-tuolantocm, eikä sellaisen laiminlyönnin seurauksia voida enää myöhemmin korjata kuinkaan hyvällä hoidolla ja ruokinnalla. Jos halutaan tipujen varttuvan nopieasti j a alkavan ahkerasti munia varhain syksyllä, kun hinnat ovat korkealla, on niille annettava puhdasta, terveellistä ruokaa j a ne on pidettävä puhtaissa, tilavissa kopeissa. Pienissä hautomahäkeissä kasva-' neille poikasille käy^ kotinsa kesän mittaan jö liian ahtaaksi. Sentäh-; den on sieltä poistettava kaikki kukkopojat ja vajamittaiset tiput-kin, jotta lupaaville poikasille jäisi enemmän tilaa. Sitte kun poika-! set kykenevät orrelle, pitää niille Olla iso, väljä, valoisa, puhdas ja erittäin raitis-ilmainen koppi. Poikasten pitäminen kuurnassa, ahtaassa kopissa ehkäisee'niiden säännöllistä kasvua ja vaurastumista, saattaapa aiheuttaa tautejakin. , Kesäkuumalla on tavallisiin ka-nakoppeihin melkein mahdojton saada liiaksi ilmanvaihtoa. Akku-; i}at on pidettävä aiiki, lannat tä-mäntästä ruokoltava ulos ja uudet puhtaat oljet tuotava aina kun en-lisiet likaantuvat. ^ Tipuille on anneltava kesällä, runsaat annokset pöperöä, että ne kasvaisivat joutuisasti riittävän kookkaiksi j a olisivat hyvässä kunnossa syys- j a talvimunintaa yar-ten. Eräs etevä kananhpilo-ekspert-i i suosittaa seuraavista ainefcsisla tehtyä sakotusta kasvupöperön tekoa varten: Brääniä, shortsia ja keltaisia koornijauhoja, 27 paunaa kutakin l a j i a ; Alfalfa-jauhoja, 7 jpaunaa; Lihamuruja, yumipulinsieriienjatt-lioja, kuivaittua kirni5)iimää j a k i - vennäisseosta, 3 paunaa kutakin lajia. Kivennäisseoksessa lulee olla 3 osaa luujauhoja, 1 osa ensiluokkaisia hienonnettua kalkkikiveä, 1 osa suolaa. Kasvupöperön lisäksi pitää olla aina saatavilla puhdasta, raitista vettä, hienönneittua simpukankuorta ja vihantarehua. Aamuin-illoin voi syöttää sdtotetluina semmoisia Nyt on koettelenmksen ajat meillä farmareilla, kirjoittaa mnu-an ontariolainen maatalouslehli. Useimpien farmituotteiden hinnat ovat niin alhaiset verrattuina niiden tarvikkeiden hintoihin, niitä meidän on osteltava, ettei ole i h me, j OS monet meistä pelkiiäväl tuskin pääsevänsä tänä vuonna seL viytymään asioistaan edes silläkään tavalla kuin ennen on päästy. Meillä on pitkät j a raskaat työpäivät, eritoten tähäi^ aikaan vuotia, joten ei tunnu ollenkaan rohkaisevalta, ellemme kaikbta ponnistuksistamme tule saamaan työtämme Ja uhrauksiamme vas-laavaa korvausta. vispilä ei sovi kermavispiläksi. jyvätavaraa kuin säteltyä keltais Turbiinimallinen vispilä, jonka sii- ta koomia, hirssiä j a vehnää, tahi ri. iiievösen valjakkoa Ja ulotluvampia kojeita, joten mies voi yksin tein^ sa jälellä on jo melkein kaikilla Enkeleistä puhuttaessa, "Se on ihme kumma, että Mrs. Jones ei milloinkaan näe mitään vikaa lapsissaan", ihmetteli Mrs. Smith. - "Eihän äidit omissa lapsissaan .vikoja näe", murahti hänen miehensä. "Mitä sinä ajattelet, Robert? Semmoisia ne miehet ovat! Saat olla ihan varma, että minä heti näkisin viat meidän lapsissa, ihan heti — jos niissä vain mitään v i kaa olisi." luontannon ja jakelun aloilla ainoastaan yksi: rahakapitaalin mo-nopooli. Se on voimakas, hir\-il-tävän voimakas, häikäilemätön ja säälimätön. Ainoa, mikä sen pystyy I^ukis-tamaan, on tinkasti järjestynyt, yh-leenliittynyt TYÖ. Pyörtymiskohtauksia sattuu kuumilla ilmoilla työskenteleville tavallista usemmin. Tärkeintä ofi-silloin muistaa, että pyörtyneen kurkkuun ei millään ehdolla saa kaataa vettä, viinaa tai mitään nestettä, sillä se tukehduttaa hänet. Pyörtynyt ei voi niellä, eikä seur tähden mikään ruoka tai juoma I)ääse suljettua ruokatorvea myöten vatsaan. Mutta keuhkoihin johtava henkitorvi on auki, ja jos siihen pääsee mitään muuta kuin ilmaa, niin se voi tukehduttaa ih-liiisen. Pyörtynyt on ensimäisek-si pantava pitkälleen, pää muuh ruumiin tasalle; kaikki tiukalla olevat vaatteet kaulan tienoilla ja alempanakin on höllennettävä; jos ollaan huoneessa, on laskettava sisälle runsaasti raitista ilmaa; sie-ramien edessä on pidettävä haisto-suoloja, ja kylmää vettä pirskoteltava kasvoille >a kaulalle. Vasta kun pyörtynyt on senverran toipunut, että hän voi niellä, on jotain kiihottavaa juomaa annettava hyvin pienissä määrin. ' • "Auringonpiston" saanut on vje-fävä varjopaitdcaan, vaatteet höllennettävä, päätä pidettävä kohot-la ja sitä VTtleltara jääkylmällä, ve^ dcllä. vei pyörivät astian pohjalla, on paras. Kerma on vatkattava nopeaan-keskimäärin 2 tai 3 minuuttia p i täisi riittää. Vispilöiminen on kirnuamisen ensimäinen aste, j a sentähden se on aikanaan lopetettava. Muuten vispikerma menee voikok-karefiksi, joista erottautuu runsaasti maitoa. Kermaa ei tarvitse vis-pilöidä juuri ennen sen käyttöä, sillä se säilyy^ hyvänä jääkaapissa tai muussa kylmässä paikassa. Kaikkein tärkeimpiä tekijöitä on kuitenkin vispilöitävän kerman läriipimyys. Sen pitäisi olla 40 Asteen lämpöisenä (Fahre.<2heitm lämpömittarin mukaan) jos mahdollista; missään tapauksessa ei y l i 50 asteen. Mutta monet emännät eivät tiedä näistä seikoista, kun niitä ei ole heille selitetty, j a kun kerma ei vispaannu, niinkuin sen pitäisi, he syyttävät mäitomiestä. Lammastihaa syödään Uudessa Seelannissa vuosilftäin 110, paunaa kutakin asukasia, kohden, Australiassa 72 paunaa, SuUrbritanUias-sa 22 paunaa ja Canadassa kokonaista 6 paunaa. Canadassa kasvatetaan suhteellisesti vähän lampaita. Syödään sitä enemntän peuroja j a jäniksiä. Eltaantunut eli härskiintynyt voi saadaan palautetuksi alkuperäiseen' tuoreuteensa lusikoimalla sen'pieninä viipaleina tuoreella maidolik täytettyyn vatiin. Annetaan sen l i o t a maid(»sa tunnin verran, sitte kaadetaan maito pois' j a voi pestään kylmällä suolavedellä. Sille >6n vöi taas Inuodöstaa isommiksi möhkäleilcsi. saa sitä pitää syöltöhäkissä ylenaikaa. Viharitarehu on halpaa, mutta .arvokasta tipujen säännölliselle kasvamiselle ja terveydelle, sanoo äskenmainitlu ekspertti. "Jos l i puille .ei ole varattu pihamaakseen nuorta mureaa vihantarehua, on niille anneltava artisbkan suojus-lehtiä, alfalfaa tai apilaa. Tipuille taikotelon kasvuannoksen tulisi s i sältää proteiinia, kivennäisaineita, vitamiinia, hiilihyclraarteja j a rasvaa edellämainitulla lavalla tehtynä pöperönä, jota pidetään tipujen syöltöhäkissä". • « Kanat, eivät saa ruokaansa hienonnetuksi ilman terävätakeista hiekkaa eli someroa, enempää kuin mekään voimme pureskella ruokaamme ilman hmnpaita. Sileäksi, pyöreärakeiseksi kulunut sora oh tähän tarkotukseen • kelpaamjatonta. Hidcan pitää olla terävää j a kulmikasta, voidakseen toimittaa ka* nan kuvussa tapahtuvan jauhatuksen. Ei pidä jättäytyä sen varaan, että kanat itse nokldvat tarvitsemansa "jauhinkivet"» sillä vain harvoissa _paUcois5a on .maaperä siihen soveliasta. Varminta on ostaa säkki, pari kaiiasoib^roa (poultry grit) ; se on halpaa j a siinä riittää kauaksi aikaa. Sameta on ostettava murskattua simpukau-kuorta j a jauhettua puuhiiltä. H i i - lijauho pitää ruiiansulätudkanavan liukkaana. Simpukan kuoret taas Mutta on kuvalla loinenkin puolensa. Olette kait lukeneet päivälehtien selostuksia Canadan ja Yhdysvaltain kaupungeissa nykyään vallitsevasta tilanteesta? Jos olette, lienette huomanneet, että tuonnottain Winnipegissä 500 työtöntä miestä yritti tunkeutua kau^ pungintalolle vaatiakseen itselleen jonkunlaista työtä. Torontolainen päivälehti "Star" lähetti edustajansa Yhdysvaltain tärkeimpiin kaupunkeihin tutkimaan räjanta- parhaana tf kaisia oloja. Joka paikassa, missä '''P"'"^ la muun työn p a o a^ vatkm väliix,. ftaS Dotaan "kanlofT^ 'kannonmuuittajftji» tavat oman InokkanJo: taan heitä ei i h i ^ toisten luokkatoveria^ reihm.eikä ijöS^i joku munatusina JQotj, • s i e n i in he kaupungissaan kauppaavat ne millä hinnalla sattna,^ tuotanto on heille ^ myydessään suoraan he silti voivat saada man tai paremmankin' mitä varsinaiset littäjiltä tulevat iisellea Sentähden maatalo eläAät faAnarit, heitä hyljeksivät tajina, eivätkä tahdo tä farmarin säätyyn Työpaikoilla Uas i _ katsovat kieroon noiti ta", kun niitä kämpilk Niillä kun on omat lofi, perhe elää suurebi osalj tuotteillaan, ei miesten hän kävi, kuten Chicagossa, Clevelandissa j a Detroitissa, on kymmeniätuhansia miehiä työttöminä. Ja monet olleet ilman työtä kuukausimääriä. Kirjaltajain unio on koko mantereen voimakkaimmin järjesteltyjä (mutta kurjimmin johdettuja. — Toim.) työväen ammatillisia yhdistyksiä; sen presidentti kertoi unionsa jäseniä Detroitissa olevan työttöminä enemmän kuin koskaan ennen, ja monen heisiä joutuneen epätoivoon, -kun.eivät kykene hankkimaan itselleen j a perheilleen elintarpeita. Milt'ci jokainen teollisuuden ala on lamassa. Tällainen lilanne ei voi olla vaikuttamalla myös kaup-piaihin Ja käsityöläisiin, sillä y- Ipisö ostaa ainoastaan sitä, mikä on ehdottomasti välttämätöntä. Öljyasemillakin ; se tuntuu. Sanol-liin työttömien ostavan ainoastaan niin paljon öljyä, että pääsevät lähimpään paikkaan, missä toivovat lyöitä saavansa. NäiHe miehille on huviajelu ainakin nykyään tuntematonta. Kaupungissa asuvan perheellisen miehen asema työttömänä ollessa on epätoivoinen. Useimmilla työläisillä on niin vähän takavaroja, että viikon, parin työttömyys tekee heisiä tyhjän miehen, mutta menot ovat entisellään. Farmilla sentään ei meistä monenkaan tarvitse pelätä joka kuukausi tai viikko vuokraansa karhuavaa talonisäntää. Kasvitarhassamme on ja pelloillamme kasvaa toki sen Verran topeskaa, että pysymme ruuan maussa. Niin että, icaikki lukuun ottaen, niitä on a i koja, joina meidän ei tarvitse kadehtia kaupungissa asuvien onnea. Omasta puolestammekin olemme joskus aikoneet — vähemmän kiireellisenä työaikana — kirjoittaa jotain farmilla asumiselta ja semmoisista farmareista, jotka eivät tavallisessa •merkityksessä ole köyhiä eikä kieskivarakkaita, vaikka kyllä työtätekeviä "famiareita", kaikenlaista työtä tekeviä, milloin mitiäkin työtä on saatavissa, inut- Henkiin virvottaminen osaksi äjäväl saman asian kuin somero, osaksi saa kana niisiä paljon sitä kalUdainetta, mitä se tarvitsee munan kuoriksi. Köyhyye; on aiiv)^. .taakka. Jobi käypi sitä raa^ammaksi,' kuta' u^ seampi sitä kantaa. Keinotekoisen hengityksen alalla on äskettäin otettu käytäntöön uusi, entisiä paljoa parempi ja tehokkaampi menettely.' Se perustuu siihen lääketieteen tutkijain tekemään havaintoon, että jos eläin tai ihminen joutuu hengittämään ilmaa, jossa on runsaasti hiilihappoa, niin ilmanvaihto keuhkoissa suuresti lisääntyy. Enimiöissä vaarallisissa tapaiUrniissia, niinkuin hukkumisessa, sähkötäräyksessä, leikkausten aiheuttamassa lamaannuksessa tai häkämyrkytyksessä, hengitys heikkenee tai tyyten pysähtyy. Jos uutta keinotekoisen hengityl&sen menettelyä ajoissa käytetään, voidaan pelastaa useita tällaisten tapaturmien uhreja. Menettely perustuu luonnon omaan toimintaan. Hengitys riippuu veressä aiha löytyvän hiilihapon synnyttämfelä kiihotuksesta. Mitä enemmän hiilihappoa ön verenä, sitä nopeampi ön ilmanvaihto keuhkoissa, j a päinvastbiii, initä vähemmän hiilihappoa yeines*ä, sitä hitaampi keuhkojen itoiraihtö. Vaikka hiilihappoa alati muodos- Iraoilla käydä mässä vuotuisen Silloin huhtovat töitä \^ ja siten polkevat palkat joiden täytyy tämän rassa elää kesät ja tahil, ja pakkaset. Lakko tungettelijat pvat epäl vaikka eivät ihan riV rupeaisi, harvoin kuitoha vät lakko vahtiin tai mm teistoimintaan, vaan lu tiinsa "makailemaan", kaan eivät kämppäkarail pidä heistä: ovat hitaita maan korttipeliin kämpSli sallistumaan ilonpilooa matkoilla, selitellen hellii liian monta suuta kotaa massa. Farmareiksi heitä voikaan lukea, vaan työ seikka, että heillä on ja sen ympärillä vähin t* ja kanoja, etupäässä ri* peiksi, ei heitä erota kasta, sillä onhan monelfa kilaistyöraiehelläkin dnä; muuta pientä hommaa '{d dessä. Lehmää, j<Bla M"' niisen apu kantofarmiriö^ punki laisilla tapaa olin,, kin on liian peni luokkien välille. Farmareita erottamasa,' keämpiä seikkoja, Heiifir 1 outensa vähäiset luotted/^ leensä joudu sen markkinoille kuin omalle pöydälle. Niiden kysjnfi, ma ja tasainen, vuosifs,. pikemminkin iJsääirtTBäi vähenemään päin. Ainos la kaupiteltava tuote mareiila on työvom,ä^ nyt myyntikunnossa --^^ vasta kasvamassa ole^ tavaran menekki on ja vaihteleva kuin _ mituotteiden. Siin» he eivät ole tussa asemassa multa ei myöskään ien suhteen. TyatömT)l^„ voivat perheineen b^; niin, nälkään nääntymi?. työläisiä he silti oMt]J pysyvät.^ luu veressä, se sitä «B^ tuu ulo5hengitel>-n iln» Jos tämä luonnolli«^ käännetään toisinpaff; hengitettävä ilma ruumiin ulkopuoleU» rastosta saatavalla niin tämä kaasu kojen kautta vereen,]' lista voimakkaanumn hengitystä. Vilkas hapensaantia sa ' hapen sislinhen?^ henkiinvirkoami-^en. Hiilihappokaasua » vana helpostikolJ' keapaineisissa _ Säiliöstä kaasu joh-lfr sään suppiloksi laa, letkua myöten tävän henkilön kohdalle. TTf P - teissä on suppd<f nen kaasunaamf * pincen, ja ^'"f on tehostetta seko happea. NS» kmx se kiih«ltf keuhkoille pälj«» . pca kuin TJU^ Tämä hulihapF
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 14, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-08-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300814 |
Description
Title | 1930-08-14-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
f anmt laajentuvat, farmarien vähentyessä
Torstaina, eloJctmn 14 pnä — THiir., Atig'. 14
Tilastoa itä-Canadasla.
Farmituotteiden tuotantokustan
.:.vk£ien aientamisessa ovat tär-
-Icidounät tekijät: satojen lisäämi
'«en ilman vastaavaa kustannusten
'lisäämistä; isomman koneiston ja
tyotasäastäväin laitteiden Icäyttä
minen, sekä s,mjej^man, maa-alan
pitäminen ,:.3Fy|g|jri^ »ano
taan eräässä "TJntarronKeskuskoe-farmin
julkaisussa.
Runsaampain satojen tuoltami
nen riippuu seuraavista seikoista:
i hyvä ojitus, sovelias vuoroviljelys
• järjestelmä, perusteelliset viljelys-
. y tavat, riittävästi karjanlantaa tai
muita lannoilusaineita, liyvä sie-
,: . men j a tehoisa taistelu rikkaruo-
' boja, tuiiohyönteisiä ja sienitauteja
vastaan. Ylidenkään näiden
i seikkojen laiminlyöminen voi ai-
-' ; heultaa huonon sadon, vaikka kaik
ki muut ehdot olisi kuinka huolel-j
Hscsti täytetty.
Hyvän sadcn kannattavaisuus
riippuu näiden kolmen päätekijän:
maan, työvoiman ja pääoman tar-
•'• kojtultscnmukaisinimasta ja tehok-
' kaimmasta käytöstä. Canadan v i l -
j{Blysmaan arvo. Tilastollisen toimiston
laskujen mukaan oli. v.
-1929 keskimäärin 37 dollaria, kun
se v. 1914 o i i 38 dollaria eekke-
Miehisen farmityöläisen
ta V. 1929 o l i , ruoka j a asunto
siihen luettuna, kesäkaudella, 60
dollaria kuussa, oltuaan v. 1914
; 38 dollaria. Pääoman 'korko o l i
V. 1929 hyvin vähän, jos ollen-
. kaan korkeampi kuin v. 1914. Ih-
I^B^islyövoima siis on ainoa erä, jo-riffi
on tuntuvasti kMliimpi kuin
' litä se o l i v. 1914. (Tavalliseen
^{porvarilliseen tapaan ei Iässä tietenkään
olc sopinut ottaa huo-j^^
mioon, että palkkaan ebäilytetty
ruoka v.l929 oli tuntuvasti kalliimpi
kuin V. 1914, ja «ttä näiden
"15 vuoden ajalla on maanviljelyksen
. konceilistuttaminen suuresti
1 edistynyt, joteii ihmistyövoimaa
I nyt tarvitaan jpaljoa vähemmän,
iBUtta se inttä tarvitaan koneitten
;hoitooh, on ammatUtaitois^piaa
öen^ähdcn korke^pf^lkkatsempaa.
Väitetäänhän toktön tilastojen mu-
^^^Itaan farmituotannon nottsseen sa-
^ 5 i n a n ajan kuluessa 30—50 prosent-
^ : , ^ : ' t i a miestä kohden, joten.niille kyl-
Hj^ lä on kannattanulkin enemmän
r^l^ir- maksaa. Mutta farmaria on koe-
Hr™tcttava pitää siinä käsityksessä, el>
l^^'1:ä työmies se kauheita palkkoja
£3x5 kiskoo ja imee farmarin köyhäksi.
~ Toim.) ;
Jos tuotantokustannuksia on
r:£^ alennettava — jatketaan yllämaini-
^ H l t i s s a julkaisussa — näyttää joh-
«lonmukaisimmalta vähentää kor-
Sri' keiftta kustannuserää, ihmistyövoi-
EHxJpaa, laikka korvata se jollain toi-:.
sL^ Bella, halvemmalla voimalla, ku-ten
hevos- tai konevoimalla. (To-aella
"johdonmukain^" ajatuksen
kicipsauB: palkan todetaan nous-
.H^-^se^n mic8t/i kohdön piankin kak-
SSr sinkertabeksi, ja jätetään lukija
siihen luuloon, etta. ihmistyövoima
kok |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-08-14-04