1929-07-10-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 161 — 192» Kesldviikkona, heihäk. 10 p;nä—Wed., July 10 Sivu 3
A H A A
SUOMEEN
Inrssi Sannien Marikaa
edellyttäisL Sanotun olijesäännön
noudattamiseen oBsi mielestämme
sitäkin suurempi sjry, kun samanlaisia
palkkioita on maksettu sähkölaitoksessa
edellisinäkin vuosina.
»
Kaupungin maistraatti oli pyy-historiallisina
aikoina vallitsi siellä
sivistyskausi ajota voidaan verrata
nera^t. KaivantoteoUisvus on kehitetty
mahdnlHisfmman korkeaan tasoon
aina niiltä ajoilta saakka. Jolloin
espanjalaiset valloittivat maan.
Espanjalaisten valloituksesta saakka
(1521) vuoteen 1922 on Mexikossa kaivettu,
hopeaa 3.000,000,000 dollarin
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä-helyksisfe
$20.00—$49.99, 80c lähetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—-$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SEUcosanomalSIietyluMtÄ ovat lähetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen raluui ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. Ont.
LaivapUettejä myydään.
Tiedustakaa pihttiasioita.
Eigyptin Ja itämaiden korkeisiin sivistyksiin.
'Yncatanina, Oaxacassa Ja Mexikon
keskiosissa tehdyt muinaislöydöt todistavat
Mesikossa ftHmins^Ti alku-tänyt
teknill. laitosten hallitxikselta i asukasten kesken vallinneen harvi- arvosta, noin 155,000 tonnia, joka on
selitystä, tilintarkastajain lausun- j naisen korkealle kehittsmeen sivistyk- kaksikolmattaosaa maailman hopea-non
johdosta, tiedustellen syitä!sen. Mestkon luonnohistoriallisessa tuotannosta viimeisten 400 vuoden a-minkävuoksi
sanottu hallitus oli poi-[mu£ecssa säil3rtettävä Yucatanilta löy-jjalla. Yhdysvaltain pääomaa on sijoi-kennut
pois ohjesäännöistään. . j detty ,"kalenterikivi" on aztekien jäl-!tettu Mexikon kaivantoteollisuuteen n.
Teknillisten laitosten hallitusten | keensäjättämä mestariteos, todistaen j 500.000,000 dollaria. Tällä hetkellä £aa-antama
selitys on tyypillinen näy-1miten korkealle oli kehittjTiyt heidän;daan Mexikosta kolmasosa maailman
te siitä ylimielisyydestä, jota sa- i tietonsa tähtitieteessä ja matematii- • hopeasta j a 5 prosenttija kullasta,
nottu hallitus osoittaa ohjesääntö-kassa. YacatanUIa löytsrvät mayaraunl-j Muita Mexikossa löyty^^ metalle-jään
kohtaan. Selityksessä yksin, j ot ovat näj^teitä, maya-heimon korke-1 ja ovat lyijy, sin^iki. arsenikki, gra-kertaisesti
osoitetaan, että lahjan alle kehittyneestä rakennustaiteestajfiitti. elohopea j.n.e.. Myöskin löytyy
alhaisan'oista kivihiiltä arvion mukaan
noin 300,000,000 tonnia. Coahul-ostaminen
kaupungrin varoilla säh-i jota on alettu seurata Mexikossa ja o-kölaitoksen
johtajalle oli kohtuul-! saisi Yhdysvalloissakin. Teotihuaca-linen
ja oikea teko, vedottiin sii-! nissa, keski-Mexikossa. löytyvät pyra-jian valtiossa kaivettiin v. 1926 kivi-hen,
että aikaisemminkin on kau- • miidit' ovat toltekilaista mestarityötä
pungin varoilla lahjoja osteltu, m.)ja vanhempia kuin Egyptin pyramil-dit.
Psdenquen rauniot Mexikossa o-vat
otaksuttavasti vanhemmat kuin
rauniojätteet missään muussa maassa.
m. kaupungintalon rakentaneelle rakennusmestarille,
on aikoinaan ostettu
muistolahja.
Lopuksi sanotaan selityksessä, ett
ä tilapäisluontoisen lahjan ja palkkion
myöntäminen oli 'kyseessä olevassa
tapauksessa täysin kaupungin ... . .
laajan edun ja arvon mukaisia, ^^^jMe^äkonv^tBkuim^n
kä että se.ei vaatisi kaupungiival- kuuluvaksi Espanjan kunins-aalle. K o i -
Espanjalaisten valta MexikoSsa
V. 1521 valloitti Hemando de Cortes
Vapaudelle ot>j»vat rahavälityksii
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCIJ
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
JOHN WIRTA,
957 Broadview Ave.. Toronto, Önt.
AARO KIVINEN,
KirklandLake. Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioBsa
tuuston vahvistusta.
Asia tuli käsiteltäväksi valtuuston
kokouksessa, jolloin työläisvaltuute-tut
tuomitsivat teknillisten laitosten
hallituksen ohjesääntöjen ylit-tämisep
ja esittivät lausuttavaksi jsrr-kän
piaheksumisen . tällaisista ohjesääntöjen
rikkomisista.
. Porvarilliset valtuutetut sitä vastoin
hyväksyivät teknill. lait. halli-tyksen
menettelyn, ja äänestyksessä
mesataa vuotta hallitsivat mexicolal-set
Montezuman valtakunnassa. He
mm-hasivat monin palkoin alkuasuk.
hiiltä 800,000 tonnia.
Vuodesta 1910 saakka on Mexikon
paloöljy tullut maailman markkinoi-den
merkitseväksi tekijäksi. V. 192C
saatiin Mexikosta neljäsosa maailman
koko öljytuotaimosta. Suurin öljyä lähettävä
satama on itärannikolla sijaitseva
Tampico.
Raataitici ja fcansanvalistos
Mexikossa on 16.008 mailiarauta-teltä.
joista suurin osa kuuluu hallituksen
kontrollin alaisuuteen. South-kaat
melkein sukupuuttoon ja hävittf ^ Pacific of Mexco kulkee länsi-vät
heidän taldeteoksiaan. tuhansien rannikkoa ja yhdistää Mexikon Yh-vuosien
sivistysjätteitä. Katolisia temppeleitä
nousi indiaanitemppeleiden t i lalle.
8ivist3rs alkoi painua alaspäin.
Espanjalaiset menivät kumminkin a-violiittoon
eloon Jääneiden Indlaanien
kanssa, josta kehittyi aivan uusi ro-luonnollisesti
työläisvaltuutettujen ?r:.t?'.'S^J.«^ "'''^'''"'^"^ kanta hylättiin. ^"^^^ sum-imman
Meksikon tasavalta
Urheilukilpailut ormistuivat muuten
kokolailla hyvin, paitsi että osanottajia
olisi saanut olla enemmän.
Kenttä jossa kilpailut suoritettiin oli
kaikkea muuta kuin urheilukilpailuun
sopiva, sillä tasaista paikkaa ei ollut
juuri nimeksikään. Erikoisesti voi
mainita nuoren Gröhnin saavutukset,
sillä_. h ä n pn vasta 14 vuotias, joten
hän^tä" voi vielä^kehit^^ä" ensiluökfeal-neh
yleisurheilija.
k a r i Karen.
Kun Yhdysvaltain eteläisessä naapurimaassa
Mexikossa taaskin on rie.
hunut vällankimioussota, on paikallaan
luoda lyhyt katsaus tuohon 760,-
000 neliömailia käsittävään maahan,
jossa oh 14 miljoonaa asukasta.
Rio Grande rajana Yhdysvaltoja
vastaan
Epäsäännöllisen rajan Yhdysvaltoja
vastaan muodostaa 1,100 mailin matkalla
Coloradosta lähtevä Rio Grande
joki, joka laskee vetensä Mexikon lahteen
El Pa^on luona. Lännellä rajoittaa
maata Tyyni valtameri, etelässä
Guatemala ja Brittiläinen Honduras.
Idässä on Mexikon lehti, jossa
on Yucatan niemimaa minkä yhdistää
mannermaahan vain soukka kaimas.
Mexikon pääosa muodostaa keiskl-maan
ylätasanko, joka on noin 5,000
jalkaa merenpintaa korkeammalla ja
jota rajoittaa kaksi vuorenselkää, läntinen
Sierra Madre.ja itäinen Sierra
Madre. Nämä vuoriselänteet jatkuvat
SUOMELA
osan Mexikon kansasta.
Mexikon itsenäisyyden alku
Vuoima 1810 alkoi Mexikossa kuul
u a ' tyytymättömy.vden valituksia Espanjan
sortovaltaa vastaan. Kymme-dysvaltoihin
rautateitse.
Mexikon opetuslaitos ulettuu kuu-dennelletolsta
vuosisadalle. Yliopisto
perustettiin Mexico Cityyn jo eimen
kuin pilgrimlt t\iUvat Massachusettsiin.
Mutta kansalle ei Mexikossa ole
annettu opetusta, Espanjan vallan aikana
el lainkaan. Koulut olivat vain
ylhäisöä ja papistoa varten. Siksi on
lukutaidottomuus yhä vieläkin harvinaisen
suuri tavallisen kansan keskuudessa.
Vasta vUme vuosina on kan-sakouluopetukselle
alettu antaa huo.
miota. Siinä suhteessa on Mexiko ollut
nen vuotta myöhemmhj oU Mexikosta »ivan edelläkävijämaa. Vuoshia 1924
tuUut itsenäinen valtakunta. Kuten —1928 Calleshi hallituksen aikana kun
TYYPILLISTX KUNTAIN VERO-JEN
HUSEERAUSTA
Tarkastellessa Lahden kaupungin
tilejä vuodelta 1928 havaitsivat tilintarkastajat,
että kaupungin va.
ro ja on käytetty väärin ja ohjesääntöjen
vastaisesti. Virallisessa lausunnossaan
esittivät tilintarkastajat
m.m. seuraavaa: "Teknillisten laitosten
hoidossa huomasimme poiketun
ohjesäännöistä, kun on myönnetty
sanotun laitoksen isännöitsijällä
huomattava lahja, sekä muutamille
virkailijoille ylimääräisiä palkkioita
yhteensä Smk. 12,713.37, a-listamatta
niitä rahatoimikamarin
tai valtuuston hyväksyttäväksi, ku.
ten mainitun laitoksen ohjesääntö
Yhdysvaltoihin, missä ne yhdistyvät
Rocky Mountain vuoristoksi. Korkeimmat
nukkuvassa tilassa olevat entiset
tulivuoret itäisellä selänteellä ovat Po-pocatepetl
(savuava vuori), Ixtaccl-huatl
(nukkuva nainen) Ja Orizaba,
joiden korkeus on 17,000—18,000 Jalkaa
merenpinnasta Ja Joiden huippuja'
peittää ikuinen lumi. Ilmanala ylätä-sangoUa
on mieluisa ja terveellinen,
mutta merenrantojen alavilla seuduilla
vallitsee troopillinen ilmasto. Joka
vuorten alarinteillä muuttuu puoll-troopilliseksi.
Mexikon lahden rantamilla
on ilmasto kuumaa ja epäterveellistä,
sadetta on paljon. T m e n -
meren puolella ja sisämaassa sensijaan
tarvitaan keinotekoista maan-kastelua
ja vuorilta virtaavat Joet on
Järjestetty siihen tarkoitukseen veden,
johtajiksi viljelysmaille.
Jätteitä muinaisesta korkeasta
sivi^t^sestä
Mexikon historia ulettuu kauaksi
historiantakaisiin aikoihin. Viimeaikaiset
arkeologiset löydöt osoittavat, että
Mexikossa aikoinaan vallitsi morxoli-peräinen
korkea sivistys, jonka hävitti
myöhempi valloittajarotu. Mexikon
useimmat latinalaiset maat, otti sekin
perustuslaikseen Yhdysvaltain perustuslain
hieman muutettuna. Mexikon
virallineh nimi on "Yhtyneet
Mexikon valtiot". Hallitusmuoto vuoden
1917. perustuslain mukaan on tasavaltainen,
demokraattinen ja fede-raalinen.
Hallituksessa on kolme o-sastoa
— toimeenpaneva (presidentti):
lainlaadinnallinen, kuuluen siihen e-duskunta
Ja senaatU, Ja jurUdlllinen,
Jonka muodostaa maan korkein oikeus,
johon presidentti nimittää tuomarit.
Maa on jaettu kahteenkymmeneen
kahdeksaan valtioon. Jotka ovat vapaita
ja suvereeneja omien Ja sisäisten
asioittansa hoitamisessa; vielä oh
kaksi territorla ja federallnen alue.
K A T K E L M A ROMAANISTA ' « A U TA VYÖRY". — KIRJ. A. SERAFI.
MOFITSH. — SUOM. KAARLO HALME.
Öiset ikkunat tuijottivat himmeästi
yön pimeyteen. Niitten äänettömyydessä
oli jotain peloittavan
salaperäistä.
Tuolilla seisovasta lasittomasta
öljylampusta nousee huojuva, musta
Juova, joka hiljalleen kohoaa kattoa
kohti. Tupakansavu täyttää koko
huoneen. Lattialla on eriskummallinen
matto, joka on täynnä
kummallisia merkkejä, vihreitä ja
sinisiä kuvioita ja mustia, katkonaisia
viivoja. Se on suuri Kaukaasian
kartta.
Varovasti, sukkasillaan, paidankaulukset
avoinna ryömii kartalla
koko päällikkökunta. Muutamat tupakoivat,
varoen pudottamasta tuhkaa
kartalle, toiset eivät hetkeksikään
irroita katsettaan siitä. Kosuh
istuu jalat ristissä; pienet, pistävät
silmät tuijottavat jonnekin etäisyyteen
ja kasvoilla on vakava ilme.
Sankka tupakansavu kietoo sisäänsä
kaiken, kartan sekä miehet...
Pimeitten ikkunoitten läpi vyöryy
tupaan herkeämätön joen kohina,
joka päivisin on kokonaan joutua
unohduksiin. .
Talosta, jossa esikunta majaili,
samoin kuin viereisistäkin taloista,
olivat asnkkaat ajetut tiehensä. Siit
ä huolimatta keskustelivat miehet
puoliääneen, kuiskien:
— Tähän me näännyanne kaikki.
Ei ainoatakaan sotilaallista määräystä
täytetä. Ettekö» te itsekin
huomaa, että se on totta? . . .
— Sotilaille ei voi tehdä kerrassaan
mitään.
— Nekin joutuvat kaikki saman
kohtalon uhriksi, —- kasakat silpovat
heidät kaikki.
— Talonpoika ei havahdu ennenkuin
ukkonen jyrähtää.
—- Mitä helvetin jyrinää he vielä
kaipaavat. Joka puolellahan loimuavat
tulipalot täjrttä päätä.
— Meneppäs j a koeta kertoa se
heille, niin saat nähdä mitä h<t
sanovat.
— Minun mielipiteeni on se, että
meidän oh vallattava Novorossijsfc'
j a sulkeiitiuttava sirme.
— Novorossijskista ei voi olla
puhettakaan, •— sanoi eräs joukos-
Pääkaupunkina on Mexico City> joka
on mahdollisimman kosmopoliittinen
uuden maanosan kaupunki, missä yhtyvät
vanhan maaliman kankea hienostuneisuus
ja uuden maailman var
paampl katsomus. Asukkaita on 600,-
000. Muita suurempiia kaupunkeja ovat
Guadalajara ("luoimon helmi"). Jonka
asukasluku on 140,000; Pueblo, asukasluku
110,000.
Maanviljelys, teoIUsaUs Ja kauppa
Mexikon huömatuimmat elinkeinot
ovat maanviljelys ja ikarjanholto.
Maa on hedelmällistä, mutta sitä el
ole vielä alettu viljellä siellä ja täällä
olevilla suurilla ränsseillä. Viljelys tapahtuu
vielä aivan primitiivisin keinoin,
vaikka kaikkialla näkeekin Jo.
että uudenaikaisilla koneilla Ja keinoilla
aletaan kokeilla. Metsissä on
mäntyä, kuusta, siiteriä, mahonkia,
ruusupuuta J.n.e. Maantuotteista ovat
huomattavimmat maissi, pumpuli, .sl-sali,
tupakka, sokeri kahvi, pavut,
vehnä Ja siirappi. Mainittava on. että
kaikkien vanhimpien raunioiden yhteydessä
on löydetty merkkejä sfltä
että kaukana menneisyydessä Jo harjoitettiin
maanviljelystä.
Maanviljelyksen Jälkeen ovat Mexl.
kon huomattavimpia tuotapuolla ml-tämä
on ainoastaan veden kantamista
seulalla. Armeijan sinne meneminen
merkitsee sen lopullista
rappeutumista...
Joen loppumattoman kohinan keskellä
kuului aivan selvään laukaus.
Se kuului kaukaa, mutta salaperäiset
mustaan yöhön tuijottavat tummat
ikkunat varoittivat heti; n y t . ..
nyt se a l k a a . ..
Kaikki kuuntelivat jännitetyllä
levottomuudella. Ulkonaisesti näyttivät
he tyyniltä, irroittamatta paperossia
hampaistaan ja tupruttae»
kauheita savupilvfiä. Sormet liukuivat
edelleenkin karttaa pitkin, jonka
he olivat tutkineet viimeistä viivaa
myöten ja osasivat sen melkein
ulkoa.
Mutta tarkastipa sitä miten päin
tahansa, tulos oli aina sama; vasemmalla
oli sinisellä painettu meri,
oikealla yläkulmassa häämöittivät
kirjavina täplinä vihollisen hallussa
olevat kasakkakylät ja aulat; alakulmassa
sulki tien läpipääaemätön
vuorijono. Oltfin aivan kuin satimessa.
Valtavana leirinä seisoivat he nyt
maassa riehuivat sisäiset rettelöt, perustettiin
4,000 uutta alkeiskoulua. V.
1900 oli Mexikon asukkaista 80 prosenttia
lukutaidottomia. Nykyään on
lukutaidottomia enää ainoastaan 62
prosenttia. Niin nopeasti ovat koulut
vaikuttaneet.
Vallankumoukset
Vuodesta 1884 vuoteen 1910 hallitsi
Mexikossa diktaattorina Ja. täydellisenä
itsevaltiaana kenraali Porfiro Diaz.
Hän, vaikka nimellisesti presidentti,
oli Mexikon kruunaamaton kuningas.
Mutta V. 1911 puhkesi vallankumous.
Tuo liike, joka alkujaan oli puhtaasti
poliittinen, sai 1917 sosiallsen muodon.
Uudet johtajat alkoivat tehdä
työtä kansankerrosten hsrväksi, antaen
heille maatta Ja opetusta. Vallan,
kiunouksellisten halUtusten ystävälU-nen
suhde työläisiä Ja maanviljelijöitä
kohtaan, on saanut aikaan sen, että
Mexikossa on kehittynyt voimakas työväenliike.
unionlsmin muodossa. V.
1922 oli Mexikossa 564 yhteenkuuluvaa'työunlota
Ja niissä 640,000 Jäsentä.
Näiden yhdistyneiden lisäksi löytyy
joitakin itsenäisiä ja voimakkaita
uniblta kuten rautatieläisten veljeskunnat,
joihin kuuluu 47,000 Jäsentä
Ja satamatyöläisten unlo. Johon kuu-luu
15,000 jäsentä. Mexikon laeissa on
säädöksiä. Jotka tui-vaavat työläisiä:
Kahdeksan tutmih työpäivä on turvattu.
Naisten Ja lasten yötyö on jyrkästi
kielletty. Työläisten osuus työn
tuloksiin pakotetaan voimaan. Louk-kauskorvauslakl
on voimassa. Yhdls-t3m(
ilnen, unloon yhtyminen, ttmnuste-taan
erolttamattomasti kuuluvan työ.
Iäiselle. Jos työläinen eroitetaan työstä
Ilman syytä Ja toinen otetaan t i lalle,
tulee eroltetulle maksaa kolmen
kuukauden palkka.
Mexikossa on sodittu Ja taisteltu
melkehipä yhtämittaisesti vihnelset 20
vuotta. Kun yksi hallitus on saatu ku
kistetuksi, on heti syntynyt uusi vallankumous,
Nihi nytkin parhaillaan
käynnissä oleva. Presidentiksi valittu
ttusl mies alkoi tointansa hoitaa, nousi .
kapina. Joka nyt parhaillaan riäxoo.
Mexikolaiset YhdysvaUoisss
Vuodesta 1924 alkaen, jolloin kvbota-laki
Yhdysvalloissa astui voimaan, o-vat
mexikolaiset, he kun eivät kuulu
kvoota-lain alaisuuteen, olleet kalkkein
lukuisin osa siirtolaisista. Heitä'tavataan
varsinkin etelä- ja länsi valtioissa.
Hallituksen laskujen mukaaii oSsl
Yhdysvalloissa 480,000 mexlkolalsta
mutta todellisuudessa heidän llencp
huomattavasti suurempi. Los Angelesin
kaupungissa on yli 100,000 mexiko.
laista. E l Pasossa yli 60.000. San Antoniossa
yli 75,00 Ja esim. Detroitiin on
mexikolaiset Jo kulkeutuneet niin, et-t
« heitä siellä on väUntäln 7,000. Nämä
mainitut ovat Yhdsrsvaltaln siirtolaisina
saaptmeita mexikolalsia. Niiden
lisäksi löytyy täällä syntyneitä
mexikolalsia kynuneniä tuhansia. Joten
siitä huolimatta, että Mexiko on r i.
kas ma£u sen kansalaisten luku täällä
yhä kasvaa. — P.L.I.S.
Elonhetkiä
Kun istahdan hetkeksi levähtämään,
kuulen korvissain honkain laulun,
purojen kirkkaan lirinän
ja mahtavan koskien pauhun.
Niin muistelen elettyä eloa, —
pakkasen, joka varpaani hiilsi,
vihaisen viiman, joka viheltäin
mun poskeni orvelle piirsi.
Minä synnyin honkien parissa
ja pienoisna pettua järsin,
taattoni, emoni sortuivat,
minä elin ja nälkää kärsin.
Kun vartuin ja tartuin kirveeseen
yhä puutteen vuosia vietin,
kera honkien hiljaisen- huminan
syytä kohtalon kovan ma mietin.
Ja vihdoin ma elämän tajusin:
mun hikeni toiselle vuotaa,
mut mitenkä osani elämään saan'—
se keino ja neuvo te suokaa — —-
Ja silloin — idän taivas käy
punaiseks',
soi mahtava voittajan laulu,
tuosta mun mietteeni vastauksen
sai, —
siis soikohon taistelun pauhu!'
H. Tämmr..
>tC»rttlEAUSTA—43iERBOURGUN.SOUTHAMPTONIIN
Heinäk. 10 i........... MONTROSE
Heinäk. 18i £lolc. 15 — METAGAMA
Heinäk. 24r Hofc. ?1| Syysk. 18 MONTCALM
Elok. H Klok. 29] Syy^ 26 MONTCLASE
Elot 71 Elok. 27 .......rT. ,. MONTROYAL
Ek>k. 31 DUCHESS OF RICHMOND
Heinäki 12
LIVERPOOLIIN
MONTROYAL •
'Heinäk. 191 Elok. 14 :.. DUCHESS OF YORK
Heinäk. 20) Elok. 17) Syysk. 14 MELITA
Heinäk. 26t £lok. 21 DUCHESS OF ATHOtL
Elok. 2 Elok. 28) DUCHESS OP BEDFORD
Elok. S £ h ^ 31 MINNEDOSA
Elok. 9 .— MONTROSE
Syysk. 41 Syysk. 27 DUCHESS OF YORK
Heinäk. 12 ..
Heinäk. 20) Elok. 17t Syysk. 14
Elok. St Elok. SI
Elok. a —
GLASGOWIIN—BELFASTIIN
MONTROYAL
...^ MELITA
DUCHES OF ATHOLL
MINNEDOSA
MONTROSE
QUEBECISTA
EMPRESS PALVELUS — CHERBOURGIIN—SOUTHAMPTONIIN
Heinäk. 9) Heinäk. 30 EMPRESS OF SCOTLAND
Heinäk. 231 Elok. 13 • EMPRESS OF AUSTRALIA
Elok. 20| Syysk. 10 EMPRESS OF SCOTLAND
Syysk. 3| Syysk. 24 EMPRESS OF AUSTTRALIA
Syysk. 6 ......—.— EMPRESS OF CANADA
'Poikkeaa Cobh*ssa.
yhteys HuUista Suomeen joka keskiviikko
L&fiimipi^ ttetefa hinnoista seka purjehduksista halutessanne kääntykää
kenen tahanaa Caoadian Pacffin LalvaYhtiÖn asiamiehen puoleen tai C. H.
Whtte^ Dötrict FSasscnger Agent, North Bay, Ont.
Via^Sxk anta mukananne Canadian Pacific Express Companyn mat-kustajan
mahsaosoitaksia. Vaihdetaan missä tahann».
LUONNOLLINEN SUKUPUOLI-LLÄMA
(Ainoa teos alaltaan)
Jokaiselle — mutta erittäinkin kaikille
avioliitossa oleville ja avioliittoon
aikoville —. pitäis välttämättö-mästi
olla tämä opas. Hinta 9^1.60
Tilatkaa osoitteella:
Dr. Koski'» Health Service
Box 1197, San Francisio. Calif.
ta. Hän * i puettu puhtaaseen kartalla merkityn, mutkittelevana
mekkoon, joka oli vyötetty remmillä.
Kasvot olivat sileäksi ajellut.
— Minulla on toveri Skomja-kin
tiedotos. Siellä on kaikki mennyt
puuroksi; siellä ovat kasakat ja
saksalaiset, turkkilaiset ja menshe-vikit,
es-errät ja kadetit sekä meikäläinen
vallankumouskomitea. Kaikki
pitävät kokouksia, soittavat suutansa
loppumattomiin, harkitsevat
asioita, juoksevat neuvottelusta neuvotteluun,
sunnnitfelevBt tuhansia
pelastussuunnitelmia, — ja kaikki
juovana juoksevan joen rannalla-
Sen kohina kuuluu lakkaamatta tuvan
tummien ikkunoitten läpL Ja
' kaikkialla kartalle merkityistä rotkoissa,
heinikoissa, metsissä, auloissa
j a kasakkakylissä kokoontuvat
vihamieliset kasakat. Tähän asti oli
onnistuttu kukistamaan kapina muutamissa
kylissä, jotka omintakeisesti
olivat nousseet kapinaan, mutta nyt
on koko valtava Kuhani kapinan
liekeissä. Kaikkialla on neuvostovalta
kakistettu; sm edustajat' ovat
kaikkialla surmatut, ja hirsipuut
törröttävät joka paikassa aivan kuin
ristit hautausmaalla.
Kaikki bolshevikit hirtetään. Ne
ovat suuremmaksi osaksi muualta
tullutta väkeä, mutta löytyy silti
kasakoittenkin keskuudessa bolshevikkeja.
Kaikki järjestään joutuvat
hirteen. Mihin paeta? Missä on pelastus?
— Sehän on selvä. On pyrittävä
Tihoretshkajaan, sieltä Pyhän Ristin
kautta on tie auki Venäjälle.
— Pyhän Ristin kauttako? On
sinun päässäsi järkeä! Miten sinä
luulet sinne asti pääseväsi koko kapinallisen
Kubanin läpi, ilman pat-ruuneja
ja tykinkuulia?
— Minun mielestäni olisi yritettävä
pääjoukkojen luo . . .
— Missä ne nyt ovat ne pä^L-joukot?
Oletko sinä ehkä saanut
langattoman piipunkoppasähkösäno-man?
Sano nyt sitten edes meille-
Wn.
— Johan minä sanoin että on
vallattava Novorossijski ja istuttava
siellä niin kauan kunnes Venäjältä
ehtii apua.
Näin he puhuvat, mutta jokaisen
sisimmässä välkehtii ajatus:
—•- Antaisivat minulle tuon tehtävän,
niin minä laatisin erinomaisen
suunnitelman ja pelastaisin 'ka.Mk.'
ki —
Joen kohina vaimensi taas pahaa
ennustava kaukainen laukaus. Hetken
kuluttaa se toistui, sitten vielä
kerran, ja yhfäkkiä alkoi laukauksia
sataa kuin seulasta. Sitten kaikki
vaikeni.
Kdikki käänsivät päänsä liikkumattomia,
tummia ikkunoita kohtL
ELGIN LUNGH
12 Elgin Street,
Phone 21*1
Ruokaa ja asuntoa saatavana.
^ SUDBURY. ONT. (K
Pernun Veljesten
SERVICE TAXI
PÄIVÄ. JA YÖ-PALVELUS
Snömen
Päakonsulivirasto
koko Canadan Tarte» snorittae kaikkia
maan vindfiseDe edastakselle
kuolnvi» tehtänS, ' antoa passeja
matlnsstnsta varten kotimaahan. tai
muualle, vahrartaa aaakirjoja, kään*
ttöksia y.m., selvittää perintö- js
{muita Snomen kananlaisiin kobdis.
tuvia asioita.
Osoite^
ConaalkCir C e m n i l of Finland.
Room 918
1410 Stanley Streeii, SIontreaL
(Corner St. Csfehanae and Stanley)
AKSJEU BBAUANHEIMO,
pOäkonsnlL
Lisäksi on Soomella edast^Jina
Canodaosa: Kensali Eriek J. Korte,
Port Arthur, Out. Adiöl SiUrl-mäki„
91» Bacy SL, Toirnto, Ont —
H. P. Alb«rt Bcrmanoon. 479 "^aib
St.. Wi)ins|>eg^ Man. — Thomaf
FraoflsI, Boa L.„ Copper Cliff, Ont.
Charles E , HagmissaD 54 Doek St..
Saint J'«&au N. g.
Lakerge Lkr. Co.
Puhelin 777
Sudbury, Ont.
OSUUSRUOKALA
Eirkland Laken järjestyneiden
työläisten omiistamasBa ruokalassa.
27 Kirkland St., tarjoillaan mokaa
aterloittain ja viikkomaksuUa. Hno-nisita
msi^skin saatavana. JftrjeatX:
noet työläiset, liittykää SmnH^
KmiCLAND LAKE FINNlSiJr^l
ASSOCIATION» V '^^^
Box 297 ja 667*. Kirkland Lake, Oni
Suomalaiset
Puhelin 2330
ajnrit.
Svdbury, Ont
Jossain lähellä, seinän takana tai
vinnillä, lauloi kukko.
Toveri Prihodko, — sanoi Kosuh,
— menkää ottamaan selvää.
Nuori, lyhyeen liivinuttuun puettu
kubanilainen kasakka, jonka
kauniit kasvot olivat ylfyleensä
ohuitten rokonarpien peittämät,
poistui tuvasta^ hiipien varovasti
paljain jaloin pois kartan päältä.
-— Mutta minä sanon e t t ä . ..
-— Suokaa anteeksi, toverit, mutta
on kerrassaan mahdotonta . . .
keskeytti puhdaspaitainen, sileäleu-kaincn
mies, nousten seisomaan ja
katsellen tyynesti kartalla ryömiviä;
kaikki hc olivat joko sodassa
upseereiksi päässeitä talonpoikia, tai
sitten tynnyrintekijöitä, puuseppiä
ja partureita, mutta hän itse sensijaan
on saanut hyvän sotilaskasva-tuksen
ja sen lisäksi vielä vanha
vallankumouksellinen. — On kerrassaan
mahdotonta johtaa tuollaisessa
kunnossa olevaa armeijaa. Se
merkiti^ee samaa kuin tuhota se kokonaan.
Se ei ole mikään armeija,
vaan kokouksia pitävä ihmislauma.
Se on ehdottomasti järjestettävä
uudelleen. Sen lisäksi kymmenet
tuhannet pakolaisten kuormarattaat
sitovat armeijan käsistä j a jaloista.
Ne on eroitettava armeijasta, —-
menkööt minne haluavat tai palatkoot
takifsin koteihinsa; armeijan
on oltava täysin vapaa liikkeissään.
Kirjoittakaa määräys: "Jäämme kylään
kahdeksi päiväksi uudelleen
järjestymistä varten...'^
Näin hän puhui, mutta sanojen
takana piili ajatus: "Minulla on
laajat tiedot, teorian j a käytännob
yhdistely, minä olen ttztldsut soti;
^ Sudbiuy, Ont
Olemme ammeet aatoknmien kor-jansliikkeen
joten otamnae nyt vastaan
kaikenlaista antoknmien ja sisäkumien
korjans^
laskysymystä historialliselta kannalt
a ,— minkätöhdcn juuri hän enkä
minä? Joukko on sokea ja aina
sentään joukko..."
— AjatCcTeieCeto te mitä puhutte?
— kuului Kosnhin raudanruos-teinen
äänu Jokaisella sotilaalla
<ixL kuormastossa isä, äiti, morsian,
perhe^ — miten hän voisi ne jättää?
Ja jos fcöymnte tässä istumaan
ja odottamaan, niin ei tarvitse
kauankaan odottaa, kun kasakat tulevat
ja katkaisevat kaulan joka
ainoalta. Ei,' « o mentävä eteenpäin,
etecapäin ja «teenimin. Matkan varrella
jätjestämme joukot uudelleen.
On knljettava merenrannikkoa pitkin,
päästävä, mqieasti kaupungin
ohi eikä p y E ä b d y t t ä v ä missään. Täten
. päSsemme Toapseen saakka,
sieltä, koljentxne viertotietä pitkin
Parturiliikkeeni
7 Durh'am St. Sadbary. Ont;
Palvelee teitfi aina auliisti ammat-
Utaitoisella työllä. (BfTr.
MATTI AHO
L S. SALO
Kolu. ]( ItelloKppI, telcM «adlao.
k«B ijrSiZ balTimmtlli. Sauri nntto.
limantleji. IceUoJk jjn, Iui1u. Ja hopea*
tanna.
192 S. Alffoma Street,
Port Arthur - Puh. N, 1258
HAMMASLÄÄKÄRI
Spesialisti
tekohampaidSn ja kruunujen laitossa
sekä siltatyö alalla.
Aeme apteekin yläkerrassa
Cedar ja Durham kat. kulmassa
P. O. Box 836 ~.— PuheYiB 62
SUDBURY. ONT. (K) 1 O o
JALKAA LAPAMATOJA entmmfinkln tulee u(eifl Alv«-8at«io
nautittua
ArroJfia Apt(»kUrI: .JiSyrltatsat kiitokset «IN
U lapamatoUliikk(«)it& jonka> mInS flbxlo. 81UX
vuorihorjanteen yli ja yhdistymme j ;ii^^^;5I'f_J."7i"i??^J?i'^,v_'?'','l",y." i*J-päävoindin.
Ke «vät ole vielä k o•-; 'N!e^ U-lk-k^ee't" U^k i ^tePbStihlr'a^n afnl,a koluinin i!ytodi3nme»nI Hm»elc«*U.
vin kaukana^ Hotta täällä odottaa • kl . ftli*m^ . tuf l na; :en a. pt Mj if .n. !i' KTr»H^Vi\.\ ttUt^ ^. . . . .. ma. Ao«iitfl, Mont.
meitä joka hetki kuolema. kekAaIl.pVtSB.- 8KAATK8IS:I NEACpQteTfkAkiaNrEl TNti'p iVeOllMlnI Ae. ritrydluoeAa
SQIbih. kalKU alkmvat puhua ja wma»tl lapBmaiJot ja kaikki r«t- , . „ T T f ^ . ^ r ^ l.u«u« ja —^Matojen Tlelaet tanto- okaisella oh valnmna suunnitelma, j merkJtWt iieuraaTat:0VilS9tetta rinnan alUt.
erinomainen iMJnofy»» itselleen *- «.««»»..«.i.»» t.™,- t— —
konaan- kelpaamaton toisille.
Kosuh. nooasL Poskilihakset
hänelle Itselleen ia ko-' "'""""™'»** '^tm raVuum, kora rookaUala,
"rZ^ * kuin myCakln ruolaluiltm pnute, yatoan tJyte-winact.
nn M i n i i P . liaiiijTa, ok»entBmlncn* tiU #taipamiw oUaenta-
, s maan. alnlaet renkaat sUmlca alla,' painon trl-
. „ . , i l>entjrmloen Ja epfiroltUyttSTl» tontelto rataaaaa.
nittyivät, pienet Immiaat silmät' Ko»^ UrsiTSt tata rieiaesu toiokacna »öpimat-v
ä l k k v i v S t k n l m x k i m m i o n nitfi H ä n rooknjarJeatolnjJUa Ja moni Joka, oo
yaucKyivai numsKarvojen aiia. aan iiaim»'cika i5jr«it mitaan bnojennoata tataiUaiBt»
läSkkefatS tu»kUleea, TarmasU kSrsU madoista,
vaikkei nllts: ole nlkrnrtkSUta tarrctta telulMsl.
— ISmS lJkPAMATOi;XXKE oa toUnt taa-
BetnUnmaksl. Ja niosltalmmaksl kidn mlkUa
ausai tyyneestir
—- HticHnenna lähdemme liiKkeel-e
. . . aanmnkoitoasa... _ . _ BJim «uomalalatPB BBjyma Ja Taladstama lap»-
Js itae joatt^: "Ehrät fSytS, tnatoUtke Ameniossa.
raääräysl% niritaigt.., r»
Kaiklä träikenivat ^rälinaisesti,
'matta tämä vaifeQieiiunen merkiten:
**JjKii enot flle iankaan hnlloja
^aiten..^.J*
(Kakatnkectatnen Toltna) — UUlte TOidaan naot»
Oa Ilman IBSkkeen .-tnakaaa ' tnatenatta. — UbeiQta&n postuoaksnineen yiJO hlnnanit
ttyoelllset obj^et mukana.
—lignelUn Apteekki on aanriB» ,
• —Suom. AptMkkl XbdTBraUolkn—.
A. U a i i E L L COa. Superior. W l i i
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 10, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-07-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290710 |
Description
| Title | 1929-07-10-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 161 — 192» Kesldviikkona, heihäk. 10 p;nä—Wed., July 10 Sivu 3
A H A A
SUOMEEN
Inrssi Sannien Marikaa
edellyttäisL Sanotun olijesäännön
noudattamiseen oBsi mielestämme
sitäkin suurempi sjry, kun samanlaisia
palkkioita on maksettu sähkölaitoksessa
edellisinäkin vuosina.
»
Kaupungin maistraatti oli pyy-historiallisina
aikoina vallitsi siellä
sivistyskausi ajota voidaan verrata
nera^t. KaivantoteoUisvus on kehitetty
mahdnlHisfmman korkeaan tasoon
aina niiltä ajoilta saakka. Jolloin
espanjalaiset valloittivat maan.
Espanjalaisten valloituksesta saakka
(1521) vuoteen 1922 on Mexikossa kaivettu,
hopeaa 3.000,000,000 dollarin
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä-helyksisfe
$20.00—$49.99, 80c lähetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—-$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SEUcosanomalSIietyluMtÄ ovat lähetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen raluui ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. Ont.
LaivapUettejä myydään.
Tiedustakaa pihttiasioita.
Eigyptin Ja itämaiden korkeisiin sivistyksiin.
'Yncatanina, Oaxacassa Ja Mexikon
keskiosissa tehdyt muinaislöydöt todistavat
Mesikossa ftHmins^Ti alku-tänyt
teknill. laitosten hallitxikselta i asukasten kesken vallinneen harvi- arvosta, noin 155,000 tonnia, joka on
selitystä, tilintarkastajain lausun- j naisen korkealle kehittsmeen sivistyk- kaksikolmattaosaa maailman hopea-non
johdosta, tiedustellen syitä!sen. Mestkon luonnohistoriallisessa tuotannosta viimeisten 400 vuoden a-minkävuoksi
sanottu hallitus oli poi-[mu£ecssa säil3rtettävä Yucatanilta löy-jjalla. Yhdysvaltain pääomaa on sijoi-kennut
pois ohjesäännöistään. . j detty ,"kalenterikivi" on aztekien jäl-!tettu Mexikon kaivantoteollisuuteen n.
Teknillisten laitosten hallitusten | keensäjättämä mestariteos, todistaen j 500.000,000 dollaria. Tällä hetkellä £aa-antama
selitys on tyypillinen näy-1miten korkealle oli kehittjTiyt heidän;daan Mexikosta kolmasosa maailman
te siitä ylimielisyydestä, jota sa- i tietonsa tähtitieteessä ja matematii- • hopeasta j a 5 prosenttija kullasta,
nottu hallitus osoittaa ohjesääntö-kassa. YacatanUIa löytsrvät mayaraunl-j Muita Mexikossa löyty^^ metalle-jään
kohtaan. Selityksessä yksin, j ot ovat näj^teitä, maya-heimon korke-1 ja ovat lyijy, sin^iki. arsenikki, gra-kertaisesti
osoitetaan, että lahjan alle kehittyneestä rakennustaiteestajfiitti. elohopea j.n.e.. Myöskin löytyy
alhaisan'oista kivihiiltä arvion mukaan
noin 300,000,000 tonnia. Coahul-ostaminen
kaupungrin varoilla säh-i jota on alettu seurata Mexikossa ja o-kölaitoksen
johtajalle oli kohtuul-! saisi Yhdysvalloissakin. Teotihuaca-linen
ja oikea teko, vedottiin sii-! nissa, keski-Mexikossa. löytyvät pyra-jian valtiossa kaivettiin v. 1926 kivi-hen,
että aikaisemminkin on kau- • miidit' ovat toltekilaista mestarityötä
pungin varoilla lahjoja osteltu, m.)ja vanhempia kuin Egyptin pyramil-dit.
Psdenquen rauniot Mexikossa o-vat
otaksuttavasti vanhemmat kuin
rauniojätteet missään muussa maassa.
m. kaupungintalon rakentaneelle rakennusmestarille,
on aikoinaan ostettu
muistolahja.
Lopuksi sanotaan selityksessä, ett
ä tilapäisluontoisen lahjan ja palkkion
myöntäminen oli 'kyseessä olevassa
tapauksessa täysin kaupungin ... . .
laajan edun ja arvon mukaisia, ^^^jMe^äkonv^tBkuim^n
kä että se.ei vaatisi kaupungiival- kuuluvaksi Espanjan kunins-aalle. K o i -
Espanjalaisten valta MexikoSsa
V. 1521 valloitti Hemando de Cortes
Vapaudelle ot>j»vat rahavälityksii
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCIJ
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
JOHN WIRTA,
957 Broadview Ave.. Toronto, Önt.
AARO KIVINEN,
KirklandLake. Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioBsa
tuuston vahvistusta.
Asia tuli käsiteltäväksi valtuuston
kokouksessa, jolloin työläisvaltuute-tut
tuomitsivat teknillisten laitosten
hallituksen ohjesääntöjen ylit-tämisep
ja esittivät lausuttavaksi jsrr-kän
piaheksumisen . tällaisista ohjesääntöjen
rikkomisista.
. Porvarilliset valtuutetut sitä vastoin
hyväksyivät teknill. lait. halli-tyksen
menettelyn, ja äänestyksessä
mesataa vuotta hallitsivat mexicolal-set
Montezuman valtakunnassa. He
mm-hasivat monin palkoin alkuasuk.
hiiltä 800,000 tonnia.
Vuodesta 1910 saakka on Mexikon
paloöljy tullut maailman markkinoi-den
merkitseväksi tekijäksi. V. 192C
saatiin Mexikosta neljäsosa maailman
koko öljytuotaimosta. Suurin öljyä lähettävä
satama on itärannikolla sijaitseva
Tampico.
Raataitici ja fcansanvalistos
Mexikossa on 16.008 mailiarauta-teltä.
joista suurin osa kuuluu hallituksen
kontrollin alaisuuteen. South-kaat
melkein sukupuuttoon ja hävittf ^ Pacific of Mexco kulkee länsi-vät
heidän taldeteoksiaan. tuhansien rannikkoa ja yhdistää Mexikon Yh-vuosien
sivistysjätteitä. Katolisia temppeleitä
nousi indiaanitemppeleiden t i lalle.
8ivist3rs alkoi painua alaspäin.
Espanjalaiset menivät kumminkin a-violiittoon
eloon Jääneiden Indlaanien
kanssa, josta kehittyi aivan uusi ro-luonnollisesti
työläisvaltuutettujen ?r:.t?'.'S^J.«^ "'''^'''"'^"^ kanta hylättiin. ^"^^^ sum-imman
Meksikon tasavalta
Urheilukilpailut ormistuivat muuten
kokolailla hyvin, paitsi että osanottajia
olisi saanut olla enemmän.
Kenttä jossa kilpailut suoritettiin oli
kaikkea muuta kuin urheilukilpailuun
sopiva, sillä tasaista paikkaa ei ollut
juuri nimeksikään. Erikoisesti voi
mainita nuoren Gröhnin saavutukset,
sillä_. h ä n pn vasta 14 vuotias, joten
hän^tä" voi vielä^kehit^^ä" ensiluökfeal-neh
yleisurheilija.
k a r i Karen.
Kun Yhdysvaltain eteläisessä naapurimaassa
Mexikossa taaskin on rie.
hunut vällankimioussota, on paikallaan
luoda lyhyt katsaus tuohon 760,-
000 neliömailia käsittävään maahan,
jossa oh 14 miljoonaa asukasta.
Rio Grande rajana Yhdysvaltoja
vastaan
Epäsäännöllisen rajan Yhdysvaltoja
vastaan muodostaa 1,100 mailin matkalla
Coloradosta lähtevä Rio Grande
joki, joka laskee vetensä Mexikon lahteen
El Pa^on luona. Lännellä rajoittaa
maata Tyyni valtameri, etelässä
Guatemala ja Brittiläinen Honduras.
Idässä on Mexikon lehti, jossa
on Yucatan niemimaa minkä yhdistää
mannermaahan vain soukka kaimas.
Mexikon pääosa muodostaa keiskl-maan
ylätasanko, joka on noin 5,000
jalkaa merenpintaa korkeammalla ja
jota rajoittaa kaksi vuorenselkää, läntinen
Sierra Madre.ja itäinen Sierra
Madre. Nämä vuoriselänteet jatkuvat
SUOMELA
osan Mexikon kansasta.
Mexikon itsenäisyyden alku
Vuoima 1810 alkoi Mexikossa kuul
u a ' tyytymättömy.vden valituksia Espanjan
sortovaltaa vastaan. Kymme-dysvaltoihin
rautateitse.
Mexikon opetuslaitos ulettuu kuu-dennelletolsta
vuosisadalle. Yliopisto
perustettiin Mexico Cityyn jo eimen
kuin pilgrimlt t\iUvat Massachusettsiin.
Mutta kansalle ei Mexikossa ole
annettu opetusta, Espanjan vallan aikana
el lainkaan. Koulut olivat vain
ylhäisöä ja papistoa varten. Siksi on
lukutaidottomuus yhä vieläkin harvinaisen
suuri tavallisen kansan keskuudessa.
Vasta vUme vuosina on kan-sakouluopetukselle
alettu antaa huo.
miota. Siinä suhteessa on Mexiko ollut
nen vuotta myöhemmhj oU Mexikosta »ivan edelläkävijämaa. Vuoshia 1924
tuUut itsenäinen valtakunta. Kuten —1928 Calleshi hallituksen aikana kun
TYYPILLISTX KUNTAIN VERO-JEN
HUSEERAUSTA
Tarkastellessa Lahden kaupungin
tilejä vuodelta 1928 havaitsivat tilintarkastajat,
että kaupungin va.
ro ja on käytetty väärin ja ohjesääntöjen
vastaisesti. Virallisessa lausunnossaan
esittivät tilintarkastajat
m.m. seuraavaa: "Teknillisten laitosten
hoidossa huomasimme poiketun
ohjesäännöistä, kun on myönnetty
sanotun laitoksen isännöitsijällä
huomattava lahja, sekä muutamille
virkailijoille ylimääräisiä palkkioita
yhteensä Smk. 12,713.37, a-listamatta
niitä rahatoimikamarin
tai valtuuston hyväksyttäväksi, ku.
ten mainitun laitoksen ohjesääntö
Yhdysvaltoihin, missä ne yhdistyvät
Rocky Mountain vuoristoksi. Korkeimmat
nukkuvassa tilassa olevat entiset
tulivuoret itäisellä selänteellä ovat Po-pocatepetl
(savuava vuori), Ixtaccl-huatl
(nukkuva nainen) Ja Orizaba,
joiden korkeus on 17,000—18,000 Jalkaa
merenpinnasta Ja Joiden huippuja'
peittää ikuinen lumi. Ilmanala ylätä-sangoUa
on mieluisa ja terveellinen,
mutta merenrantojen alavilla seuduilla
vallitsee troopillinen ilmasto. Joka
vuorten alarinteillä muuttuu puoll-troopilliseksi.
Mexikon lahden rantamilla
on ilmasto kuumaa ja epäterveellistä,
sadetta on paljon. T m e n -
meren puolella ja sisämaassa sensijaan
tarvitaan keinotekoista maan-kastelua
ja vuorilta virtaavat Joet on
Järjestetty siihen tarkoitukseen veden,
johtajiksi viljelysmaille.
Jätteitä muinaisesta korkeasta
sivi^t^sestä
Mexikon historia ulettuu kauaksi
historiantakaisiin aikoihin. Viimeaikaiset
arkeologiset löydöt osoittavat, että
Mexikossa aikoinaan vallitsi morxoli-peräinen
korkea sivistys, jonka hävitti
myöhempi valloittajarotu. Mexikon
useimmat latinalaiset maat, otti sekin
perustuslaikseen Yhdysvaltain perustuslain
hieman muutettuna. Mexikon
virallineh nimi on "Yhtyneet
Mexikon valtiot". Hallitusmuoto vuoden
1917. perustuslain mukaan on tasavaltainen,
demokraattinen ja fede-raalinen.
Hallituksessa on kolme o-sastoa
— toimeenpaneva (presidentti):
lainlaadinnallinen, kuuluen siihen e-duskunta
Ja senaatU, Ja jurUdlllinen,
Jonka muodostaa maan korkein oikeus,
johon presidentti nimittää tuomarit.
Maa on jaettu kahteenkymmeneen
kahdeksaan valtioon. Jotka ovat vapaita
ja suvereeneja omien Ja sisäisten
asioittansa hoitamisessa; vielä oh
kaksi territorla ja federallnen alue.
K A T K E L M A ROMAANISTA ' « A U TA VYÖRY". — KIRJ. A. SERAFI.
MOFITSH. — SUOM. KAARLO HALME.
Öiset ikkunat tuijottivat himmeästi
yön pimeyteen. Niitten äänettömyydessä
oli jotain peloittavan
salaperäistä.
Tuolilla seisovasta lasittomasta
öljylampusta nousee huojuva, musta
Juova, joka hiljalleen kohoaa kattoa
kohti. Tupakansavu täyttää koko
huoneen. Lattialla on eriskummallinen
matto, joka on täynnä
kummallisia merkkejä, vihreitä ja
sinisiä kuvioita ja mustia, katkonaisia
viivoja. Se on suuri Kaukaasian
kartta.
Varovasti, sukkasillaan, paidankaulukset
avoinna ryömii kartalla
koko päällikkökunta. Muutamat tupakoivat,
varoen pudottamasta tuhkaa
kartalle, toiset eivät hetkeksikään
irroita katsettaan siitä. Kosuh
istuu jalat ristissä; pienet, pistävät
silmät tuijottavat jonnekin etäisyyteen
ja kasvoilla on vakava ilme.
Sankka tupakansavu kietoo sisäänsä
kaiken, kartan sekä miehet...
Pimeitten ikkunoitten läpi vyöryy
tupaan herkeämätön joen kohina,
joka päivisin on kokonaan joutua
unohduksiin. .
Talosta, jossa esikunta majaili,
samoin kuin viereisistäkin taloista,
olivat asnkkaat ajetut tiehensä. Siit
ä huolimatta keskustelivat miehet
puoliääneen, kuiskien:
— Tähän me näännyanne kaikki.
Ei ainoatakaan sotilaallista määräystä
täytetä. Ettekö» te itsekin
huomaa, että se on totta? . . .
— Sotilaille ei voi tehdä kerrassaan
mitään.
— Nekin joutuvat kaikki saman
kohtalon uhriksi, —- kasakat silpovat
heidät kaikki.
— Talonpoika ei havahdu ennenkuin
ukkonen jyrähtää.
—- Mitä helvetin jyrinää he vielä
kaipaavat. Joka puolellahan loimuavat
tulipalot täjrttä päätä.
— Meneppäs j a koeta kertoa se
heille, niin saat nähdä mitä h |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-10-03
