Vapaus, April 2, 1925

              Toretaina, hqhtik. 2 P,—Tlmr^ April 2nd,1925
- «urat vOfelystavat ovat J ip
iohden professori kyllä on
^ j T ^ a s s a . Matta nyt hän na.
SrXttaneen entisen, vallanku-
•^t^o-takaisen ajatuskantansa ja.
aikakaudessa. Kapitalia.
^"Jjotanto on ryostSä ex «mo-
^ maanviljelyksessä. Yaan myös
^thiksessa, metsänhakkuussa ja
^ T i S s s a . Köyhän, kSyhäk.
TlSatetunkin maanlaadun^ J»a-
Laniinen ei ole mikään mahdot-
^ZZ: NykyaiJcainen tied* on
S^mnutakin kuin keksinyt aee-
^ e j . ia myrkkykaasuja: on ole-
^ inaanviljelyskenua, jonka
^ esim. saksalaiset - kaiken
^ roestaiit - ottavat verraten
taonosta maaperäsULäa monin ket^
paremmat sadot kuin ameiik.
ijjiset vehnäfannaitt, vieläpä paU
j-oTparemmat kaiB englanölaiset-ban,
jo31a sentään on hyvät luaat
b jotka yrittävät niitä järldpcrai-
^ -riljeHä, Tusfin • on niin hno-joj
naanbatua, jota el Sa>sassa
jjjöaiä käyttää johonkin viljelyk-
^ BuDoin tarvitaan. Vbimape-lijsenä
viljeTyisdlä saadaan k:cs-
^ertainen maaperä antamaan
kahdekKan ennenkuin 'ovat täyttä»
neet enamäisen äävnotensa. Ja
kiinalaiset kuuntelivat «Uaät pyf:
tyssä — ei tuon "tilaston kauheuden
takia, vaan iuennoitsijah ykdnker-taisuoden
-radlHdr ''«nfhin^^^^ vä-,
enp^oudessa 'jouduttaisiin, jos ei­vät
edes lapset - kuolisi?'*
Kaapro oli sitä mieltä, että lapd-rajotusta
ei käy puolustaminen lii­kakansoituksen
-kannalta. Eikä tar-vitsekaaiu
- Professori East puolustaa" sitä
nyos rodun. jalostamisen, . kansain­välisten
. suhteiden ja yksilöllisen
hyvinvoinnin Icannalta. Niustä sa­noi
Kaapro - hyväksyvänsä ainoas­taan
viimeksimainitun syyn. • Toi­set
kaksi olivat hänestä liian pro-fessorimaisia:^
"Jotkut ' kansakunnat ovat jo
alaspäin menossa, älykokeista päät­täen,
ja johtuu se siitä seikasta, et­tä
rnumiinisessa j a henkiaessä suh­teessa
parhaimmat perheet eivät
Dsäänny ;sinä määrin l u i n - ne, jot-
Ica ovat ruunuIDisesti jm henkisesti
alamittsSsemina". ^ ,
Tätä vastaan toi Kaapro sen äs-keisen
-väitteensä, että kohotetta-
\o(m — yhteiskunnallisen vallanku-moulcsen
lautta — nuo ruumiiUises-tl
j a herikisBsti alamittaiset nykyis­ten
parhäminen periieitten talou-p,
yo8 paremmat sadot kuin ryöstö-j^eHlBeea ja siviötykselliseen ase-
, i i y^lI5, ' j a 'sahTtön avuHa sa-|^aan, nun niiden sikiäväisyysvä-getasn
tuotantoa voitavan Iriihofc^
tja aivan "uätanraÄomiin.
Mutta professori East ei tiedä
Jemoa i a i n gyntyvSisyyden.
-yottamisen. Ainoastaan sillä j v o i -
jgan ihmiskunnan Tavitsemisky^^^
Bjrs TsQcaista.
Kaapro taas vartti sen tulevan
•ätkaiähiksi vaHankomouVielU: «!t-i
lakataan luottamasta eliur ja
ajHäa miilta tarpeita kapitalistien
rolt&a, ja tudtetaan -niitä ainoas-ian
työtätekevän wäertSn itarpelk-
SBäväisyydessä, nurikuin mtoua-din,
näyttää ihnrinen/xjlBYan yleis­en
llinmnonläkien alainen. Ja4uon-o
pitää sääntönä, ^että -sitä enent-näa
se ttyöUtää rm^bnaan äiemeztiä
n iSdöitä, mitä suurempi mahdoi-ims
niillä on tuhoutua." Se' —r
iikä ttetämättömyys elikäisykeinois-s
— .lienflfi •pefimipäisenä syynä
:5]^ial&tön -suureen -aikiäväisyyteen;
löi paremmissa oloissa, lapsen
rankemmat ovat, äitä suurempi,
nädollisuas on lapsella jäädä
bon ja sukuaan JE^tkamaan. ^Sen-äh&
n huolettomissa taloudälliSssa
iloissa ^vät 'luokat ^vähitellen me-lettävät
hedelmällisyytensä, Hman
aontoa tiidä 'erityisesti avustamat-,
dön.r;.-., . , , • A- ••
Risassa, jossa eräillä seuduilla,
ain..3angtse virran tienoilla, tesl­an
im suuressa määrin liikakansoi-nsta,
kävi «räs ihmlsystävalBBen
onva fsssä täkavnoäna luennoi-lassa
lastenhoidosta. Terottaak-een
knnlijäkunnalleen tämän i y -
ymyksen tääceyttä lian mäiifitsi,
«a •filaätollisten tietojen mukaan
»bSsesta iymmeneätä lapsesta, mi-
IJaoiftse^alueella syntyy,, kuolee
lienee itsestään, ainakin siedettä­viin
Tajo'ihin. \
Lapärajötuksen edullisuudesta
kansainvälisten suhteitten paranta­jana
prolSessori lausuu:
"Suuri osa eri "kansallisuuksien
"keBlanäisestä vihollisuudesta aiheu­tuu
liikakansoitus- ja siirtolaisuus-
Isysymyksistä, ja maissa semmoisis­sa
kuin Japanissa; missi joku pää­sytie,
on ehdottomasti välttämätön,
on syntyvaisyyden • rajotus ainoa
käytännöllinen ratkaisu".
. . . » •
'Ei 'die-ainoa'.ratkaisu, väitti Kaap­ro.
'Niitä on — onneksi — muita-kin__
professoreja kuin East. Tässä
on erään torontolaisen lehden selos­tus
Toronton yliopiston, pofiessorin
Peter 'Sandefordin viime viikolla pi­tämästä'-
esitelmästä:
"Lapset "tulevat vanhempiinsa
•ilyntä,^ s. <o^ "kykyjensä ja puut-
'teelliauuksiejisa ipuolesta.sÄlyllisyys-
'kökeitten alalla on i^elkoisesti työ^
tä suoritettu. Sodan aikana tavat­kin
13,000 heikkomielistä niistä I r
%QO,000 ' miehestä, jotka tarkastet­tiin
sotapalvelusta vaaten, r Samalla
todettiin, että pohjosvaltioitten vä-
«estö oli älyllisesti korkeammalla t a ­solla
kuin etelävaltioitten, j a että
länteläiset olivat terävä-älyisempiä
'kuin itäläiset. Ranskalaisten ja eng­lantilaisten
iflykkyys on havaittu
korkeaksi, etelä-italialaisten ja
kreikkalaisten_ alhaiseksL, Canadas-sa
toimeenpannut kokeet ovat osot-
•taneet, että kiinalaiste ja japanilai­set
lapset ovat> etevämpiä kuin syn­nynnäiset
canaciälaiset. Englanti-
Iäiset ja irlantilaiset lapset osot-tautuivat
hyvästi canadalaisten ver­taisiksi,
mutta skotlantilaiset lapset
olivat heitä eteväataii; vaikka he­kään
eivät riittäneet kiinalaidlle ja
japanilaisiUe lapsille. Eri amma­teissa
tehdyt kokeet psottivat aeka-
^ölaisten lapset älyllisesti heikoim-iniksi,
koneanunattilaisten lapset te»
rävimmiksL Canada tarvitsee hy­vän
rodun tätä maata asumaan,
-läian paljo sen väestöä siirtyy - r a ­jan
eteläpuolella olevaan maahan.
Meidän tulid asettaa tullimuuri tä­tä
aivojemme maastavientiä vas­taan*.
:
Noista älykokeista päättäen siis
niin Canadassa kuin Thdys^oissa
tarvittaisiin kaikki ne siirtolaiset
mitä Japanista joutaa. Tarvittai­siin
makeina paloina :— rodoa jalos-ujiksi.
Ja tänne ne hyvin mahtui­sivat,
ainakin tänne Canadaan.
Ainoastaan- siinä kohden antoi
Kaapro professori Eastille jälkeen,
että köyhille perheille ei ole mi­tään
etua suurten lapajoukkojen
mailmaan hankkimisesta,. päinvas­toin
suunnatonta knrjxmUat, varsin­kin
sanomatonta surkeutta ja kär­simystä
tuhanälle työläisnaisille.
Varsinkaan tääBä Amferikassa ei
kannata kapitaUsteille työvoimaa
lapsesta asti kasvattaa, kun täysi­kasvuistakin
on liikaa ja yhä uutta
tulvaa maahan.
Mutta ejtä l:ommunistisessakin
yhteiskunnassa- tarvitsisi syntyväl-syyttä
rajottaa liikakansoituksen
pelossa, atä Kaapro ei sanonut vie­lä
tällä "syönnillä uskovansa. Mail-malle
on jo niin monta tuhoa en­nustettu,
. että ' saisi yhden antaa
tullakin, 70S se on tullakseen ihmis­ten
IHkanaisgn sikiämisen takia.
VIELÄKIN KANGERTAA
- Kcs^kustelimme täässä tuonnoin
Juttutuvassa, että miten parhaiten
voitaisiin viedä solutoimintaa eteen­päin.
Torontolainen Poisu antoikin
numflle 'kysyvälle neuvoja oikein
isänkädestä, vaari pakasi että jos
en kestäisi, että jos olisin hiljattain
mulcaan lipsahtanut, niin suuttuisin:
Sanon vaan siihen, että kyllä sel­käni
:kestää, sillä se on jo vuosia
sitten 'saanut saunotuksen, antaa
tulla'^aan jos sitten lähtisi tyhmyys
Irvistämään järjen tieltä. , Mutta
neuvoissasi oli enin osa sellaista,
;että on .jo., kokeiltua ja oikein v i ­susti,
«että uutta en löytänyt, siinä
muuta 'kuin sen, että siellä pääkau­pungissa
taitaa mennä niillä keinoil­la
eteenpäin hyvinkin, mutta täällä
metsäkylässä se. tekee tenää kun
ei -isaa 'kieltään sujumaan vieraaseen
mongerrukseen vaikka kuinka koet-täisi.
:
'Noin vuosi aikaa me koettelimme
oikein teidän ' pääkaupunkilaisten
avustamana puskea eteenpäin^ vaon
tässä sitä «Ilaam Me eletään vaan
sitä. tentistä metsäkylän elämää. En
kuitenkaan väitä vastaan, että eikö
siitä- hyvä • tule kun vaan jatke*
taan; 'että ei sitä jätetä paperille
hyllyyn. Tähän mennessä ^ci vielä
ole paljoakaan tänne syrjämaille
tullut selvityksiä eikä tietoja, joskö
asiaa/'aletaan toimeksi pistämään;
Igpei- ja bitoiiiaiiianie
Alleldrjottannt tuntee Vapauden asioita sen verran, että maa­liskuun
25 päjvixOL ^Vapauden liike lähetti tärkeän kirjeen kai­kille
asiamiehillöen. Kun luette sen kirjeen kahteen kertaan,
niin selviää mitä ve merkitsee lehden leviQ^Sssä.
Ja tämän yhteydessä vielä hieman lisävalaistusta.
On kulunut kohta toistakymmentä vnotta siitä, kun tämän
kirjottaja oleili Canadassa.
Se oli sitä reilun ajan loppua.
Miehet kävivät raatatietöissä ja tulivat Port Arthuriin ja
Fort Williemiin ryyppimään tienestejään. Vasta maahan tulleet
siirtolaiset oliviatihastuneita^pitkäse^käisiin dollareihin j » saivat
"tien auki taivasta myöten" niiden avulla — kapakoissa nimit­täin.
Ja muistanpa kerran käyneeni hopeamäinikämpiköllä kau­kana
ihmisasunnoista; siellä tasattiin pennit iltahämyssä korttien
avulla — ja loput lähetettiin sussulle Suomeen.
Mutta so.ta takasi dollarit menemään.^ Sodan ensi ajoilla
kouristi työttömyys ja yleinen hätä. Kunnes pommien sorvaami­sella
päästiin taas leipiin.
Nyttemmin Ilnglanhin hallitus asuttaa Canadaa. Onhan
Canada ikäänkuia yksi suuri aro mustuneine puunkorsineen,
ahoineen ^ kosil^niattomine maineen. Yhtenä jonona valutetaan
Europasta . työvoimaa perkailemaan maita kasvukuntoon — ja
näkemään nälkää. Ja Europasta tulee kansaa kaikenlaista. Suo­malaisten
joukossakin on monenlaista ainesta — mutta kaikessa
tapauksessa: alkuainesta työväenliikkeeseen. Sillä eiväthän Suo-;
men herrat lähde kuokkimaan tänne;' kyllä heillä on 'Amerikan
Suomessakin.
Meidän tehtäväksemme on jäänyt noista onnenhakumatkalla
olevista työläisistä tehdä valistuneita työläisiä. Meidän täytyy
puhaltaa heistä yhteiskunnallinen tietämättömyys pois. ' Meidän
tulee pystyä osottamaan heille, että tämä mah ei tarjoa nykyisen
järjestelmän aikana onnen ehtoja, koskapa se ej nykyisin pysty:
tarjoamaan kaikille edes jokapäiväistä leipääkään.
' Lehteemme avulla valistustyötä voidaan tehdä. Ja maalis­kuun
25 päivän kirjeessä tehtiin i^lkoa näistä asioista ja oso-tettiin
tie, mitä mennään.
Mutta ei ainoastaan — kuten siinä kirjeessä osotettiin •—
näiden -tässä kuvattujen työläisten valistaminen ole tarpeellista,
vaan teidän asiamiesten — jin huolellisesti asemaa tarkas­tettuanne
myöskin värvättävä lehtiömme tilaajiksi sellaisetkin,
jotka luinkkivaty tietojansa niistä viemärilehdistä. joita täällä i l ­mestyy
t a i ' muualta tulee.
Jos täm^ työn suoritatte Ituhtikuun ajalla hjnnn, niin olenpa
-varma, että sen seurauksena Icaikki muuldn toiminta saa uutta
virikettä. i F—s.
V appojuhlamerkkejä
" Kaikkia- niitä' osastoja, piirikomiteoita y.m., jotka haluavat
saada juhlamerkin vappajumiinsa, pyydetään niitä tilaamaan ntin
ajoissa että tilaus on Vapaudessa viimeistään huhtikuun 10 päi­vään
mennessä.
> JuhlamerUden hinnat ovat:
\ SILKKISET 7c kjfl.
' P A H y i S E T 3c kpl.
Lähettäkää tilaukset osötteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY, ONT.
~ ^ —
j a toiseksi voihan -; sitä toimeksi
panna vaikka jokaisen^^kylän omat­kin
pojat; jos ovat asiasta selvillä,
äc^pä sitä iitten minSän pääsen
sen asian ymmärrykseen.
V ¥k6i : asia vielä kangairtaa, ettii
me suomalaiset olisimme Ikyllä tääl­lä
metsäkylässä oltedb halukkaita
attoniin toimenpiteisiin, waan emme
4^ saaneet toisia liikkeelle,' niin sii­nä
on vähän vastakkain asia ja sil­loin
pitää' kai mendftelytavatkin
muuttaa toisin päin, anutta mon-gerrappas
kun kieli on jäässä! —-
\ Tervatamppi.
K I I T O S
Kiitämme Long Laloa Ja Ciipjier
Cliff in toveilta, kun saavuitte^o-tiimme
nimipäiväni iltana^ 25 jpät-vä
maaliskuuta, ja t<ätte tulteasan-,
ne syömiset j i i juomiset Ja kallia-l
arvoiset lahjat.
Erittäin' Iditän alkuunpaiujoita
Mrs. Ellen Santaa Ja^Mrs. ITyyne
Kinnusta.
Toveruudella muistelemme i
Msria Ja Ilmari l U l d.
Long Lalce,- Qnt.
MIKSI MIEHEN. BOELlSlTm';
Eosi sDDnDDtaiiia, 5 p
Mahtavat •
lESTEN ILTAHAT
K. R rifliininsin
OHJELMA:
Laulua, tilaisuutta varten ko­koiltu
Mieskuoro'
Soittoa , , Orkesterilta
Runo ; Mieheltä
Puhe Mieheltä
Soittoa Soittokunnalta
Kappale
«Yökausi LahdeUa»' .. .Näyttämömarakatit
Paljon muuta ohjelmaa jonka parhaiten
kuulee ja näkee ;kun tulee katsomaan. Tä­hän
tilaisuuteen*on myöskin sävelletty eri­koinen
"Overtuuri^ naisten iltamista. Tä­mä
suuremmoinen pärinä alkaa täsmälleen
kellon lyödessä 8 illalla.
Pääsylippuja myydään etukäteen, ovella
ei niitä saa.
jK. P. S. J . ^udburyn osaston musikaaliset
^laseurat antavat yhteisen
Kevät konsertin
' SUNNUNTAINA, HUHTIK. 5 PÄiyÄNÄ
Ohjelmassa on soittoa soittokunnalta sekä orkesterilta,'Lau-lusoura
esiintyy kaksi kertoa aivan, uusilla,lauluilta,;Jolta ion^^j^^^
kerasti harjoiteltu. PIkko' orkesteri soitta» pari numerolL
' Xopuksi esitetään .kaunis laulunsekainen jrkslnäytökslnen ^näytelmä
«UUNIJ^TAKAlirA"
< RUSETIT JAKSAA ,35e /
Alkaa täsmälleen kello puoli 9 illalla S
TOIMIKUNTA. i
'Wlllam«tte Blvd. Sanltariam
^varustetta nykyalan Ittontolaella ter»
veyshoitovällneiUa. TäydeUinön X>
ray Ja laboratori tarkastos. Hiiom.1
X^oraa hoitoa sySvälle», luunniiinabi>
sille Ja Ibötaadeille.
Dr. Patär KeUie. Dr. Anna Keli&oi;
D.C. D.C.
467 Wlllamette Blvd. Portland» On,
äflravasö pahentunut.' En halua
snrata pääministerin esimerkkiä
^smaHa tätä asiaa Tcoskevia M r -
iitS. Mpä ykslnTsertaisesti • vaan
Jtean, että melkein joTcaisestateol-
«onskedniksesta on tullut protes^
!}a nykyistä menetelmää vastaan.
lOten nraistettanee tuB -läksi vuot-i
sitten kotikaupungistani- HVinni-
«KBta pKtöeätjrs, jossa nun. sa­ettiin:
Ja koska hätäapua nauttivis­ta
henkilöistä on yli ; 3 3 1 /3
prosenttia p a l k e i t a sotilaita,
tai henkilöitä, jotka ovat asu-
; neet Manrtohassa ainoastaan ly­hyen
ajan, j a jotka sentähden
voidaan luokittaa' 'Tcoko Cana­dan
kansalaisiksi", joten sellais.
ten henkilöitten avustaminen^
pitäisi kuulua maalle- kokonai-roodessaan.
1^0 pykälä toteaa sen seikan, et-
, huomattava määrä WinnipegSssa
fvia puutteenalaisia, ovat vaata
kett«n saapuneet rinne.
Porke: Kuka on hyväksynyt
atösesityksen?
Bd. ,Wood8Worth: Sen hyväksyi
"»nipegin valtuusto loikai vuotta
ten- Olen lainannut tuon py-
«n osottaakseni miiÄälaista jonk-
» hädänalaiset ovat. * ^iTinnipegin
opnijgin hätäapukonritean vumei;
»raportin mukaan on Winnipegin
npnnki tämän ^Oden äjallatu-tanut
hätäapuun yhteensä 180,-
0 dollaria, avustettujen' henkilöit-
1 Inkunäärän nousten yhteensä
204. , '
''ojsea tOanteen vallitessa Win-
*8«sä, suuri työttömäii armdja
yoi suopein salmin .katsella, että
°* siirtolaisia aiotaan.tuoda maa-
» tukkukaupalla, - Lännen kau-
"«cissa vallalla oleva töanbe on
?en selvästi esitetty äskettäin
^ calgarylaisessa »idessä seu-
'»alla tavalla: •
Viimeisen kahden vuoden ai-
^ * Albeiitaai, saapuneet,per*
Jeelhset riirtolai^ ÄkeuiettaP
" f j a hikjittavine avmipyynfSi-muo4o
«t«vBt yaknsn
.J«>bleeadn kaupungille^ setttah.
»55 «tteivSt.he tiytä kaupan-gin
hätäapukomitean'' asettamia
ehtoja. Pormestari Webster ja
komissioneri Oraves saavat jo­ka
päivä kuulla: sydämelle käy­piä
juttuja kovasta onnesta ja
•vieläpä suoranaisesta nälänhä-fdästö.
Herikilöllä, joka voi ol­la
huomioonottamatta ulkomaa­laisten
-naisten silmistä loistavan
Hmeen.^ niistä kärsimyksistä,
joita he ova^^ järsi­mään
tisnä "Hiivatussa maas-faa%
tiö "heSÄIn laihakasvoisia
^ ltq)siaan; joiden rvaatteista niin
selvärtl "Tol hfuomata heidän
vanhempmnsa Itöyhyyden —
nHn sellaisella henkilöllä täytyy
oBa lovi kova :^ydän.
Jos totuus toBsi julkisuuteen
antaiifivat:-pormestari Webster,
komisäoneri Graves j a muut
kaupungin vvirksilijat omasta
massistaan - avustusta -sellaisille,
joita ei kaupungin hätäapuko-mitea
voi sääntöjen^ tähden
auttaa. ' <3uurin osa noista ui-
''komaalaisista perheistä eivät
ole Calgaryn aräkkaita, «ivätkä
niin '^^Uen voi täyttää • hätäapu-viraston
vaatimuksia, koska ei-
' vät ole. asuneet ' 10 kuukautta
kaupungissa eivät ole >ireren-maksajia;
Heidän avuntarpeen-sa
on kyllin huomattavissa,
mutta kaupungin virkailijat ;ei-
•rat' myöskään voi tästä kau­pungista
tehdä mitään -, työltö-mäin
Mekkaa^ joksika se muo­dostuisi,
ellei hätäapusäädöste-telyä
tarkasti uoadatettalsL
Mille ^ kaupungille hyvään , on
sangen : vaarallista ryhtyä var
paaehtoisesti muodostamaan y-leison:
ärmoHla elävää Iuokkaa.L
' ' Si&kSMUBotaia tySaiiiiistarille.
Käsittäen ettti noiden ihmis­ten
vdda antaa kuoUä nälkään,
j a ettei Jcaäpunld myodcäin voi
heistä pitää huoHa, lähetti por-niertari^^
WjeI>sier' lySndnisteriOe
senraavanfaisen sahkSsan
Työttömyyden iSbden vaatii
Icsapnngilta avustusta 'aunri
Joukko aellaiaa' periiedlisa
nuOäi, -jotka^ iBxioUäOxm. ollen
j a vasta Calgaryjm saapuneina
eivät nykyisten hätäapusäädös-ten
perusteella ole siihen: oiketif
tettuja, vaikka ovatkin äärim­mäisessä
hädässä. Säädöetely-
^3emme mukaan avustetaan ai­noastaan
sellaisia perheellisiä
miehiä, jotka ovat asuneet kau-pmj^
issamme 10 kuukautta tai
enenndSn. Heidän huoltamiseh-
' salan mäl^a kaupungille hui­keita
^summia, kaupungin on
mfOtddtonta'tehdä sen enempää.
Me «mme >vdi antaa siirtolai­sille
"hätäavustusta, vaikkakin
heidän Iteslcuudessaan on paljo
pontetta ja Icnrjuutta. Voitte­ko
i e tniltpnttaa jonkun liitto-
''bäJSmxn vSikailijan tutki­maan
ja .huolel:rtimaan Calga­ryssa
puutteessa ja kurjut^desr
sa olevain siirtolaisten tilannet­ta-
' /' '
Ceorge H. IVebster.
I^ormestari.
Moinen kurja tilanne johtaa i t ­sensä
työttömät lilkehtiraään. He
kokoavat joakkojaän meScän jo­kaisessa
maamme kaupungissa :—
Montrealissa, Torontossa, Fort W i l '
liamissa, Winnipegissä, Calgatyssä,
Edmontonissa- ja Vancouverissa^ he
ovat muodostamassa itselleen - tarkal­leen
määritel^ toimintasuunnitel­man,
jonka he tulevat, toteutta­maan,
jos hallitus jatkaa; nykyistä
menettelyään. , TässL on minulla
pUckanen, Canadah työttomäin työ­läisten
julkaisema, sanomalehdistöä
Ja siirtolaisuutta kodceva manifesti;
Jossa sanotaan:
Siitä syystä, kun otamme bno^
mioon- >sanomalehdistön- ;hai^b.fc-.
^taman {yöttömin jtyöläi^^
rsolvauksen,. Ja vääristelyn'^^
dän lukmnS^äänsä sähdenj; jfi^^
ta lääristelyä tukevat Ja kan-liattavat
useat yleisön palvelak-sessa
olevat heiddlöt;
' ' J a siitä jyystä kun Canadas­sa
on! miljoona iyötöntS; ";
Olkoon pSitet^; että Jäxjäs-tomm^
iokaedostas 900^ Ed-k
« . ottanaan nsimbuilaäetj
rSi^tbmmgt-ytimiä lilatta-mään
no selostuksien kanssa
luokkatletoisille v e i j i 1 lemme
vanhaan maahan. Josta mekin
olemme tulleet, sdcä kaikilla
annilla keinoilla ehkäisemään
siirtolaisuutta täMn' maahan,
3iiin. kauan kuin moisöt olosuh-tep^
ovät vallalla.
Ja olkoon edelleen -päätetty,
ctttä jäljennös tästä ^^ätösesi-tS^
Jcsestä lähetetään TsiSittomäin
Icansalliselle neuvostolle Toron-
' toon,- sekä'-niin moöeBe-muulle
jasiestölle kuin maUöllista,
kehottaen heitä toimintaan.
2Pa .edeJIsen, pemst^ttakoon
Canailassa olevien eri jäi^estö-
Jen -Välinen, kirje^ih^tovirasto,
joka Scokoaa tilastoa tgStlSmyy-destS,
-vararikoista,/ pankkien
asemarits, t a k a v a rikoindsista
Idinidlbiavelkojen tähden, tKe-r
. rolsta: anyynneistä, hyljättyjen
farmien lukumäärästä,^ tilastoa
väkUnvQufta, ja muista tärkeistä
seikoista, ^dosta mahdolliset i r ­tolaiset
' ja ajottajat voivat saa­da
hyödyffitgä tietoja;
Ja edelleen, että Jäljennök­siä
tästä iiiätöesityksestä lähe­tetään
sanomalehdistölle Ja kai­kille
juOdäSe yhdistyksille; ja
että- edellä «sitcrtyihin toimen­piteisiin
ryhdytään ainoastaan
siinä tapankseasa. Jos työttö-
; m ^ pr^ ratkaisu edel-
, ieenkin pidetään toisarvoisena
- a s i a n a
Ja viimeksi, että iSaA^^aaanU
festi käännetään useammalle
eri Idelelle Ja p u e t a a n lento-lehtiseksi.
" Minun käsittääkseni, herra puhe­mies
on Canadassa nyt jo;
Olen m.m. huomannut Lontoossa i l
mestyvän työväenlehden Dioly He­raldin
hehaiiknun S pn •nDmer:)8sa
seuraavan siirtolajsuutta koäkevan
selostuksen;
Työnvälitystoämistojen ympä­rillä
olevissa suurissa ihnotuk'
sissa kacutta Britannian sano­taan
Canadassa tarvittavan tu-:
hansia itnehiä.
' Miksi viranomaiset valhetbelevat'
työttömiUe. '
Tässä on sitten joltakin otsikko-kirjotiiksia
'Torontossa . ilmestyvän
suuren porvarflehden Telegramin
äskettäin ilmestyneestä numerosta:
"Kaikenlaina miehiä on tyiön-etsinnässä.
Mitaleastaan a ole
sotaveteraaneille apua; l ^ S n -
välitystoimistolssa on satoja
työnetsijöitä. Kaupunkiin'tulee
ulkopuolista väestöä: työttömät
yksinäiset miehet puutteessa
Jotkut lähellä nälkäkuolemaa."
^'Neljä päivää ilman ruuatta*-
Mies on surkuteltavassa tilassa
paUo ihmisily SuuthriUäadatta Ja
EoropfliBnantereeita saapuvan silr-toldstulvan
.Jcanosa, että, he- voivat
joko vainristaa tai evätä ,mit)kä hy­vänä
hamtnksen laatiman siirt?'
Ial8polftiaca& Jos täällä,olevat £1-
ni|«et eivit,ole'tyytyvätsi2 Caqädas-
<a vallitoeyfia^ «losuhteisiln. Ja jat-ktn
»gti Idtjotitfvat alita Icotimaansa
saso^alehtiln/. niin onpiv «nelkein
toivotonta aaada hookntellidcä fän-
He um. ^bcUOakiB, vsfld» Iblllta«
Etsii työtä ^eikä ahnuja,
Kaatui uupumnksesta köyhäin-kodin
oven eteen."
"Miten 'toinen puoliso' elää.
Äidin kertomus asiasta. Ahdin-iotilaan
Joutunut vaimo polttaa
Jiuonekalujaan, pitääkseen huo­neensa
lämpimänä.''
HtäiA otsikkokirjoiuksia ei ole
otetta mistään canadalaisesta työ-
VäeiHthdesta, eikä haUituksen siir­tolaispolitiikkaa
vastustavasta leh­desti
vaan ne -on otettu Toronto
Evening Telegratoln palstoilta. Me
olemme nykyään jo niin läheisessä
yhteydessä emämaamme kanssa^ et­tä
sikäläiset työväenlehdet tarkal­laan
tietävät, minkälaiset olosuhteet
tiällä kulloinkin ovat; Ja kun t i ­lanne
alella kerran niin tarkoin
tnnneta^, niin Cauadan. hallituk­sen,
merentakaisten virkailijoiden
yzftykaet houkutella Itänne delta
«Irtolaisia tolevat epäonnistumaan.
Siirtolaisvirasto on JnUstukalssaan
painostannt sitii seikkaa, että aino­astaan
farmifyöläiriä Ja perbepalve-
Ujolta halutaan, tooda täane Eng-lannista
J» pnitta Enropan naista,
minut siIrtolaisministeEinä, lausui
seuraavaa:
Kaikki Canadaan saapuvat
iyöläiset^ tutkaan hyvin huolel
lisesti, j a suurin osa niistä on
farmityölälsiä.
Onko asiaintilanne todellisesti ri-ten?
Marraskuulla 2924 ilmesty­neessä
The Federated Käihvayman
nimisessä Julkaisussa huomasin mi­nä
toimituskirjotuksen, jossa Icäsl-teltiln
sisäministerin lausuntoa. K l r -
Jotuksen yhteydessä oli sangen va­laiseva
taulukko siitä, niihin am­mattialaan
kuuluvia siirtolaisia
Suurbritanniasta on tullut Cana-
(daan.
Kirjotnksessa sanotaan
va«j"^
«earaa-
Senjälkeen kuin työttömyys-konferenssi
pidettiin, olemme:
saaneet käsiimme asiakirjoja.
Jotka oBottavat sisäministeri
Steurartin mainitussa konferens>
sissa lausumain selkkeln poik­keavan
tosiasioista. Brittiläises­sä'
Board on Trade Journalissa
JuH^stusta taulukosta • näkyy
kuinka monta siirtolaista oh:
cvuosien 1921, 1922 Ja 1923 k u ­luessa
matkustanut itse kuhana­kin
fnäahan Suurbritanniasta.
Seuraavasta taulukosta näkyy
Canadan osuus:
tlröttömy^simnf^rettsslssa «Mmlttls-
Miehiä 1921
MaanvlUeUjöltä , 4,9W
Kauppa-; finanssi- Ja henklvakuut. 2,&26
Professonaleja 836
Ammattltyölälslä
«JdTOJ- Ja kivimlehiä 554 >
Metalli- Ja konemiehiS 4,334
Rakennustyöläisiä . . > , 340
Muita ammattilailla . . . . . . . . . . . . . 1,811
Liikenne- Ja tiedotustyöläisiä 3,551
Sekalaisia ^, 1,483
1922
3,601
1,492
494
648
1,103
20g
1,280
1,061
1,284
1923 .
9,W6
2,24^
652
l,d44
2,816
' 687
2,610
8,827
1,630
Yhteensä I . . . . « . . . 18,097*'
Naisia 1921
Perheenpalvelljoita 4,764
Kauppa-,; finanssi- j a henklvakuut. «60
Professonaleja «, 802
Räätäleitä 324
Aviopuolisoita 10,976
Sekalaisia TT, 908
1^,392
1922
3,279
380
624
216
6,466.
662
26,249
1928
3,852
426
486
27d
8,622
1,040
Yhteensä 18,628 11,606 14^696
Kuten huomattanee,: niin va­nhan
enemmän kuin kolmas osd
Suurbri^pniad^ ^ C a n a d . a an
1^21—28 s^apundsi^' äirtolal-
«stB^oUyst..maanviljellJ5ltiL Ja
aamdla ajalla tänne aaapnneit»
ten nalssUrtotaisten määrästä
-vähemmän " koin ndljäs ~ «sa
maanvilUelysakJIe tai perbepol-velljolkd
pyil^öltii. ; .
Raportissa ilUltellään ainoa»»
taan Britannfcata tänne-^saspu-ncfta
, dbtolafaia, nntta .me
voimme-^hyvillft «yySft «lettaa.
että-auhdelavut «amalta ajalta
ovat ^kntakuhikitt camanlaisefe'
toislstaldn maista täane «ilrty-neisiln
henkilöihin jiahden. >
Kun vertailee, taolakosfes esi- r
tcttyjä nameroita aisiministeri
Steurartin lausuntoihin; aife tu*„.
lee allhen:Jolttopaä«Jöeen,,.«t-v^
ti. halUtos ei, toteota <mii«'^tfS»^V
döksiälto^ tai men.M^mMt.^
^ a r i ä l p p i a p e ^ ^