Vapaus, May 16, 1930

              -1030
•• yrittää tfiSftaa''"ävai
kauan Icuin mahdol-eiee
asiasta limoitak-'
. tp. k:lfe-nimestaruusölpaflnjen
palkintojenjakotilai-painijolhin
sellainen
estarausmitalien jatoa
aa kun Uitolta ei o i .
,staniusmitalleja, sriin
asian selvyydeksi
i mitalllJuonnos e i ole
vaan heU k u n saÄ-ja
mitaUit valmiiksi,
le asianomaisille,
ärjoihin tehtävät kor­in
silJteerin j a - y l e i s -
iiton tehtäväksi. '
osanotosta S^ssan
)ihin,' vaan taloqdellls-
3ksl ei katsottu voita-jähettää.
yhteyteen suunnitel-äslariiuskilpailujen
A -
iniinen isllrrettiin sifeJ
ieto ajasta jolloin J i ^
m järjestää. •
Ien ja' eiÄkäytännölii-aniiettiin'
sihtfeeriile
arkistosta vanhai V ^ -
[tonumerot.
alustavasti yleis-ca-suomalaisen
T I U . Ut.
ittamisesta j a päätet-eeri
tekee seuraavaan
iri "kokoukseen v a l -
ikouspäätösten mukal-nnoksen
korjausehdo.,
oittaa yleis-canadalai
ttä siltäkin taholta jo
aa tositeolla käsittele
;i Vapauden palstoilla
asia elokuun 'lopujla
seksi ja myöskin Jon
eispäätökseen.
U. Ronni.
Perjantaina, toukok. 16 p:nä — Fri., May 16
Pmttosesta este-asta
Monien tovereiden pyynnöstä
jätän Vaasan' opintopäivillä pitä­mäni
luennon "Punaistesta este­tiikoista"
tässä julkaistavaksi. Teen
•5cii täysin tietolsenä-^itä, että esit­tämäni
" t e o r i a t " saattavat kaivata
itarkistusta, ArvostelöoikÄus on
kaikilla. Lyödäliin" saa oikein tove­rin
kädellä. Päääsi» o n tämä: tie
aäki punaiBelle estetiikalle!
'•' - Ludvig" Kosonen.
V m l m i s t a v i a ItuoinMtaksMt.
IJyvät toveritJ'
tiyrkk^llijäin
^ruiiskis^t
lomessä
lälsnyrkkeilijäin alok-uuskilpailut
pidettiin
lie kuun 27 ja 28 i » i -
; järjesti T Y K j a o l i
ijia kuutisenkymmen-t
ja palkinnot jaka:an.
isti: • •
.5 kg: Mestari V. T u u -
;n Urheilusi; 2) ' A,
ikosken' Jyry; 3)' T.
53JS kg: ' ikiestari B .
rak: -2)' R./knderssln
ry; 3) V. VUen. P a s i -
'.5 kg: Mestari Linden,
y i:. Ahorieh, f^äipe.
•syVi^Vintter.
«1.5 kg: Mestari R.
iii Jyry; p Hi Aker-lin'Tenho;
3) E:! U n -
>. '"'
i:? kg: Mestari P l t a i
•Pöntieväl 2) A..Iilim­ato;*
"3) Laakso, Hfigih
25 kg: Mestari E.' A l -
ry; 2) V.''fcluiä»i^^.
i; 3) A, Karlsson, k ä a .
1.5 kg: Mestari Frame-
) V. Parviainen. H : g in
5 kg: Mestari O. AaU
alemman sarjan volt-ja
voitti.
poimintoja
^Isingin Jyryn p a i -
isanen ön " fciralemma
n Suomesta Yhdysval-lavaisena
sUle työlle.
On Suomessa työläls-äksi
tehnyt, on . Jyry
ma hänet seuran k u h -
Äsasen lähdettyä' H e i .
iuurl joukko jyryläisiä
läntä laivarannassa.
1 oU Sudlmryn I.W.-
i-haalilla ammattipai-virolaisen
Lingin ja
triliiton entisen mesta-
"älillä. Mainittu Nykä.
as valkoinen Ja kuule-an
toimii jonkinlaise-btajana
Suomen l a h -
^ laisi saada hyvän
. sillä viime maanan-
Eänne Suomesta pohjo.
joukossa Karihaaran
"lotinen, innokas p a i -
oJa. HäneUä on m a i h i -
"•assa ifliut sama kes-poikien
valmentajana
»n Kustilia felsin^
=e kaikki nykyisen p a l -
^niksit ja vippakonstit.
ta Sipola saa paikka-
**an Ja siten jää K i -
ajailsmaan mattotaitu-
Tejlle on ilmoitettu näillä opin-topäiyillä
tultavan luennoimaan
inyöi^in punaisesta estetiikasta.
jLiuenhoitsijan on vaikea täyttää
tätä tehtävää siitä syystä, että p u ­naista
estetiikkaa" e i vielä ole ole-i
r i a i ^ k a a n . Rapaamme"'kyllä hy-
V i ^ i n kirjoitulföia taiteen jä este-t
i i k a h alalta eri maideq työväen
aikakausjulkaisuissa. Mutta ilämä
kirjoitukset • käsittelevät yleensä
enkoiskysymyksiä. Mitään yhte­näistä
tiedettä, yhteistä punaista
estiikkaa ei meillä ole. litiehnöitsija
Voi näin ollen kiinnittää teidän
huomiotanne punaisen estetiikan:
tarpeellisuuiteen.
Jokainen ken näillä opintopäivil-:
läkin on seurannut propagaridarylj-1 Mahdollisesti
miemme esiintymistä on varmasti­kin
"tullut vakuutetuksi- niiden B U U -
riarvoisfista merkityksestä luokka­taistelullemme.
Monet näistä
12&:stä joukkoesitysryhroästä ovat
kerftittäväri huomattavalla täi-teelKsellskin
tasolla. Täiteellistfen
vaikiituskeihojen' käyttö' propagan-iaisamine
On t u l l u t ' päiväiikysy-mykseksi.
Jokaiselle järjestyneelle
nuorelle työläiselle ja ennenkaik­kea
jokaiselle pifopagaiidistille
:äytyy olla selviö, ettei joukkoesi-tystyömme
voi ' kellittyä oikeaan
suuntaan enempää periaatteellises­ti
.kuin proletaarisen taiteenkaan
kannalta kaiäoen ilman yhtenäistä
Tä' yhteistä ohjelmaa työsää, ilman
yhteisiä periaatteita siitä, kuinka
iheidän on jatkettava siitä, mlssä
täriäpaivänä olemSnöJTätä ohjel­maa
laajimmassa j merkitykse:/Ȋn
nimittäisin puiia4sic]^i?estiikaksi;
M u t t a — lijrfe/i^ee j o k u — emme­kö
me voi jatkaa työtämme sa­malla
tavalla ImlhfBhänkiT^ ' a s t i?
K i r j o i t e l l a ' uusia lesityksiä j ä esit­tää
niitä? Minkävuoksi on tarpeel-ista
' 'sotkfeis-työläisten päätä yhä
Uudella tieteellä? Tuoda-i^vielä 'en­tisten
lisäksi' j o ku estetiikka näyt
tämöile?
•'EuiiJijallfe'ön eh4oton: oikeps
telidä'^^' tällaisia kysj^yksiä jä' lut-erinoitsijan
»velvollisuus on vastata;
niihin. Lueiltohri^^rkoituksena on'
omalta oSaltaän vailalsta tätä tär­keää
kysymystä..-^'^;t; v^; «
Y l e i s e n e s t e t i i k a n lähtökohta.
on se estetiikka ?. Sijiien
cysymykseen meidän on k a i k e t i en­siksi
vastattava. Tullaksemme pu­naiseen
estetiikkaan on meidän
tarpeellista tietää, mitä on yleinen
estetiikka: Uusin eötetiikan tutki­mus,
jota Jiorvarispiireissä eduötäa
m.m. K . S. L a u r i l a , selvittää pat­i
o n sellaistakin, miltä todennäköi­sesti
ttilee Siäilyttämään paikkia^hsa
iaij^enisto^na ' ^fcrha|sessäkin esfötii-kdfesa.
^ ä i n ka^eö^''v&rsinkin niis­sä
kohdin, missä yleinen estetii|cka
sivuaa psykologiaa jä pitää ^htä
uonnonitieteellisei) materialismin
kälii^a;' PröfetMiÄatin tiie,'ptmaisen
estetiikan tie 'eroaa yleisen este­t
i i k a n tiestä'serisi/äan heti, kun'
estetiikkajä taide joutuvat tekemi­siin
yhb^iskuimäUisl^n ilmiöiden
canssa, 'Jieti' k u i i "Oti' 'vedettävä En­simmäinen
tästä johtuVa Jkäytännöl-linen
johtopäätös. • •' ^
Yleisen 'estetiikan lähtökohtana
on •• e r i t y i s e n ' 'esteeftiseh' 'elämäniiii-rin
olemasöaolö. ' '
Kolme elämänpiiriä.
Tieije opettaa, että " ihminen
saattazl kaikkiin ilmiöihin j a asioi-lin
suhtautua kolmella päätavalla.
Olipa kysymyksessä mikä yksityis-apaus'
tahansa,' suhtautuu ihminen
siihen joko pääasiassa älyllään, t a i
pääasiassa tafaäoliaan'tai vielä pää­asiassa
tunteella. EnsimäiBessä t a ­pauksessa
nimitämme hänen suh­tautumistaan
- a s i a a n älyperäiseksi
eli inteUektuaalisekäi suhtaiitiimi-seksi,
toisessa tapauksessa suhtau­tumiseksi
tahdolla e l i v o l u n t o t i i v i -
'se,ksi ^ suhtaueämrsekin j a kbrlman-nessa
'^bpaiijfi^äessa jtannesuh^utu-miseka
e l i esteetjtif/äksi s a h t ^ ^ u -
^ huhupuheita, että
yn kuuluisan pikamat^
®, Mankin Villen, j f i .
Jähiafkoina Canadaän
-ole saaneet vielä vaft-tnnoettu
kiridand l a -
^ m-heUumies, on
« o saapunut takaisin
Tervetuloa takai.
° tyoläisurheilijoiden
rheiiuiehden Canadan-gy.
kuten tminettiö,i
^ b u o U - s e n B y .
näuLea kelmett suhtautumistavan
eriiäisuifd^ta,^ otamme -muutamia
esimerkkejä.
Ajatelkaamme, että tässä huo­neessa
ei pidettäisikään opintopäi-vl6n
luentoja. Ajatelkaa, että tämä
sensijaan olisi porvarillisen oikeu­den
istuntosalL Käsiteltävänä oli
tässä Ideltolakimaassa jokapäiväi­nen
j u t t u : juovuspäissä tehty mur­ha.
Riippuen siitä^ mikä asema kul­lakin
juttuun nähden olisi, suht£^u-tuisivat
oikeusnäytelmään osaaot­tavat
henkilöt siihen hyvinkin eri­laisilla
tavoilla. Asian käsittelyä
johtava tuomari suhtautuisi siihen
parktillisesti. Qän etsisi pääasiassa
vastausta kysymykselle, mitä on
tehtävä (montako vuotta kuritus­huonetta
olisi tuomittava). Jutun
käsittelyä seuraamassa istuisi myös
e ; l n . joku tieteilijä: sosiologi, r i ­kostutkija
tai raittiusmies. Tällai­nen
tutkija ei kiinnittäisi huomio­t
a ' a s i a n praktilliseen puoleen.
Kuunnellessaan jutun historiaa hän
eteisi siitä yleisiä, tieteellisiä l a -
Iceja. Mahdollisesti hän havaitseisi,
kuinka murha juuri on johtunut
Väkijuomien käytöstä, tämä taas
yhteiskunnallisista olosuhteista 'jne.
Hän yhdistäisi tämänkin tapauksen
aikaisempiin havaintoihinsa ja t i ­lastoihinsa,
pyrkien hiillä teoreetti­sesti
osoittamaan, että kurjat y h ­teiskunnalliset
olot j a niistä joh­tuva
juoppous, ovat rikollisuuden
syitä. Hänen suhtautumisensa olisi
siis pääasiassa älyperäistä, intel­lektuaalista,
teoreettista suhtautu­mista.
Ajatelkaamme edelleen, että
istuntosalissa seuraisi j u t t u a joku
työväen-kirjailija, j o k a aikoisi kir­joittaa
näytelmän 'tästä jutusta.
hänkin ajatteleisi
montako vuotta syytetty saisi,
mahdollisesti hänkin havaitseisi ja
esittäisi ehkä teoksessaankin teo­reettisesti
oikeita havaintoja. Teo­reettinen
j a praktillinen suhtautu­miltapa
jäisivät hänessä kuitenkin
taka-alalle. Yläpuolelle niiden nou­sisi
tapaussarjan tunnearvo. Jär-ksTttävällä
tavalla kuvaisi hän ne
hUutavat laitakaupunkielämän epä­kohdat,
jotka synnyttävät rikolli­suuden.
Lukijan tunteisiin koske­valla
tavalla hän puolustaisi köyhä-listökortteleiden
vähäosaisia asuk­kaita,
tuomitsisi yhteiskunnan, jär­jestelmän,
joka on todellinen syyl­linen.
Eikä v a i n ' teoksessaan. Jo
oikeussalissa istuessaan, syytetyn
kertomuksia kuunnellessaan hänen
mielensä kuohuisi. Hän näkisi jo
teoksensa pääpiirteissään valmiina,
filmikuvana silmiensä edessä. Täl­l
a i n e n suhtaijtuminen olisi tunn,e-suhtautumista
eli. estettistä suh-tautuniista,!,
, .
Toinen,tapaus,;Simoin suhtautuu
merjtieteiiijä . mereen tep^epttisesti,
kalastoja; p r a k t i l l i s e s t i , j a siitä ta,ur
iua malaava ^ii^e^vanlari estppifji^i-i
sesti. • . :
Edelleen suhtautuisi esim. vanki­lansa
akkunasta katseleva punaup­seeri
vallankumouksen barrikaa<|i-^
tappeliibÄt »inähdälKfefeiti'i teörtjctti-;
sesti (str^tagi§ä|ti|)^- ^ > Taisteluun
osaaottava" työläinen pjaktillisesti ^
T a i t e i l i j a esteettisesti.
i: ii • (Jatkuu) '
Suomesta
Tämä jo riittänee kertomuksena
teille tällä puolen Atlannin olevat
t o v e r i t - synnyinmaan tovereiden
kohtalosta, j o i l t a on r i i s t e t t y muu
k u i n hiljainen ajatus vapaudesta.
Niinpä tahtoisin vedoto t e i h in tääHä
olevat myötämieliset työläiset, että
pohtisitte kokoukssisanne keinoja
millä hiemankaan voisimme huojen­taa
lahtareiden pistimien välissä
ponnistelevien, mutta selvällä kan­nalla
olevien tovereittemme ase­maa,
sillä varma olen, että Suomen
•työläinen ei ikänä sorru täydellises­t
i , eikä saa sortua sosialifascistien
•"Lapuan lukon" raa'an komennon
alle.
Holland-Anierikan "NeW Amster­dam"
laivalla,' j o l l a matkustin tän­ne
seitsemän muun suomalaisen
kanssa, kuuloi[nme mukaan olim­me
ensiniäiset suomalaiset matkus­tajat,
jopa koko sillä l i n j a l l a . Pää­timme
sanoa käsityksemme mat­kasta.
• ,
Suomcsto tulevait kuljetetoan
Lontoosta Ranskaan Boulognecn,
pidetään siellä yötä puhtautta v a i l ­la
olevassa sotilaskasarmissa, siitä
noustaan mainitun l i n j a n laivoihin,
j o t k a kumminkin ajavat takaisin
E n g l a n t i i n j a kuten ennen matkus­taneet
tietää, vasta South Hamp-tonista,
jbsta laiva lähtee; alkaa
varsinainen valtamcrlmatka.
L a i v a l l a ruoka, kohtelu j a puh­taus
olivat tyydyttävät, mutta seu-rusteluhuouneita
puuttuu koko­naan,
kannella oleskelutilaa j a
penkkejä on myös l i i a n vähän, jot­ka
jo alkaa muilla laivoilla o l la
poikkeuksetta. Tätä emme päättä­neet
ilmi tuoda missään painosta-vassa
hengessä yhtiöön enempää
kuin vastaisiin matkustojiinkaan
nähden; vaan sanomalla totuuden
kansalaisillemme ja myös p i l e t t i -
liikkeillemme. — Matkustaja.
MOISTA MAISTA |
Nenvostoijitpn-E^Ia^-
nin jkauppasopimus
miseksL
: Meidän on heti aluksi painostet­tava
sitä to^asiaa; etteiv&t nämä
sidjt^atumistoVäi' ö^e erUIisiä. E l ä ­vässä
elämässä ätalM^ ominen
Suhtautua^ kaikkeen «öitä haW'aistii
täikSU niiW^^ sa-
Uianaikaisesäl WiVta' jok^ises^
£sä'on joktr'naista
co]UnesU'^ä&taut^ ^^taäh-
£um"^ Vpifollä,'^ se' *y^J|aä ihnuseb
tdisia vöinialdcampdinä. Pahoeasam-me"
sife e s t ^ c ^ i f t ^ ^ " e)i^ i ^^
taatundsiäta t a r ^ salaista
ihminen
c^stä tai UiiisestaESliiiiantau ilmi­öön
pääasiassa tani
Kälh' eroitomE^ i ^ -
Ihpiinä: i e ^ praMgiisen
j ä estettisen eläolän^l^^
simaisitito näistä 'i6iii'^}eiEen" este­ttään
lähtökdhtäna.' ^'
Kofane salttjMiti>inistapa«.
£siau»HkiccijiL
I ^ SaadaiseimEBe: e i ^ sn ikaa^
E i ole tarkoitukseni kertoa m i ­tään
uutto j a ihmeellistä. Mutta o l ­tuani
siellä kahdeksan kuukautta,
n i i n joku lause näkemistäni siltä
ajalta.
Ollessani talvikuukaudet pohjois-
Karjalassa asuin siellä Repola-yhti­ön
tukkityömailla, jotka sijaitsee
Venäjän r a j a l l a . '
Sanottu yh£iö on ostonut metsää
Venäjän valtiolta j a saanut myös
luvan käyttää suomalaista työvoi­maa,
jossa o l i k i n 1,600 miestä ja
400 hevosta. Suurin osa puista ajet­t
i i n Suomen puolelle. Kämpät myös
oli Suomen puolella. Rajan y l i oli
kulku yhdestä kohtaa tiukan passi-järjesteimäii
vallifessa koko raja-alueella.
Työväenlehtien saanti oli
siellä kokonaan mahdoton; ohranan
määräysvallan^Iaisuus kaikkialla.
Työpalkat keskimäärin: urakka­töissä
50 mk-, päivätöissä 35 mk.
Päivälle. Yhtiö piti ruokatavara­kauppaa,
.kiskoen siitä lähes puolta
korkeamman hinnan kuin muualla
Suomessa.
Kämpät, lukuunottamatta muu­tamaa
hiljan valmistunutta kämp­pää,
bU n i i n kurjat, että en ole
koskaan kurjempaa murjua tässä
maassakaan tavannut. Lisäten seka­vuutta
j a tilanahtoutta se ky n
noissa luolissa miesten suurimmalta
Osaltaan' pitää itse valmistaa ruo­kansa.
Makuutiloina o n yhteinen,
useinkin pyöreistä puisto tehty l a ­va.
Järjestynyttä työvoimaa, toi
edes siitä puhuttavankaan ei sal­l
i t t u , gellaiselle o l i sieltä 8 tunnin
sisällä karkoitus määräys, jollei
syyte maai^petoksesto-
Muutenkin lahtorivallan tolou-deljihen
elämä kitua nykyisen k r i i ­sin
vallitessa. Yhtenä tekijänä on
sekin, kun Venäjä valtaa Suomelta
ulkomaiset puutovaramarkkinat.
V o i epäillä, että nekin sahat jotka
vielä siellä täällä maassa ovat
käynnissä, joutuvat pian seisomaan
koska pnutevara ei mene kaupaksi
entisillä korkeilla hinnoilla, joito
phata^^arakapitalistit ovat oppineet
saamaan. Se lisää toas ennestään
Eunrto työttffmyyttä-
Selvän luokakannan omaavien
työväenjärjestöjen toiminto koko­naan
lakkautettu eosialidemokraat-f
i eh säätämän kokoontumislain ja
" L a p u a n l u k o n " toimesto, porvaris­t
o n juhliessa monkari-kunnuksia
tekeville fascistihurtille, jonka v i i ­meisin
näytös pelattiin "Työn Ää-
^ e n " jfaiox^ yaasassa.
Neuvostoliiton Ja Ison Britannian
välillä tehdyn kauppasopimuksen
merkitys on siinä, että taloudelU.
set suhteemme Isoon Britanniaan
sen kautta tulevat kiinteälle, so-pln^
uksen mukaiselle pohjalle, kir­joittaa
Neuvostohallituksen äänen­kannattaja
"Pravda" v.k. 17 p:nä,
jatkaen:
"Tällaisen toiminnan pohjan tar­peellisuuden
osoittavat paraiten äs.«
keiseb 'tapahtumat Ranskassa. L o n -
toossa allekirjoitetun sopimuksen
merkitys ei kuitenkaan rajoitu vain
taloudelliselle alalle. Se on epäile­mättä
samalla Neuvostoliiton joh­donmukaisen
ja kiinteän rauhanpo­litiikan
suurenmoinen saavutus. V i i ­sivuotissuunnitelman
tuloksellisen
toteutumisen johdosta avautuu kau­palliselle
kehityksellemme suuria ke.
hitysmahdolilsuuksia, joihin nähden
varsinkin Englannin suhteen on ole­massa
hyyät edellytykset. Toisaal­ta
olisi väärin yliarvioida Lontoossa
tehdyn sopimuksen merkitystä. Tie,
jota myöten suhteet' Ison Britan­nian
ja Neuvostoliiton välillä vii­meisen
vuosikymmenen ajan on k u l ­kenut,
on kuolleiden sopimuksien
peittämä. Kokemukset ovat osoit.
taneet, että imperialistisen porva­riston
hallitukset, jotka saarnaavat
"sopimuksien kunnlolttamlsto", te­oissa
säikkymättä ovat valmiit pol­kemaan
ne jalkoihinsa, jos vain
on kysymyksessä Iskun suuntaami­nen
Neuvostoliittoa vastaan.
Heikentämättä nytkään silmänrä­päykseksi
bolshevistista tarkkaavai­suuttamme,
olemme valmiit huhtik.
17 p:nä tehdyn sopimuksen mukal-
•sesti toimimaan niin pSljon kuin
mahdollisto N-liiton j a Ison-Britan­nian
välisten tajbudellisten suhteit-,
teri rakentamiseksi j a vakiinnutta­miseksi.
Täs.sä suhteessa eivät rJitä 1 Fa.scistlsen komennon tiukentaminen
vain muodollLset sopimukset. Ison
larivaltiaat Puolaan erikoisen hoi­tajan.
Millään keinolla el tilannetta
kuitenkaan ole voitu korjata. K a ­pitalismin
yleismaailmallisen pulan
Johdosta on fascistitn asema Puo­lassa
edelleen nopeasti kärjistjmj-t,
Pikutuurikomennosta huolimatta
fascistihallitustenkln on täytynyt
usein jättää paikkansa. Pascistiser.
terrorin alla järjestetty ja toimivF
parlamenttikaan el ole aina voinu.
osoittaa hallituksille niiden halua­mia
varoja kyllin rUttävästl valtlor
budjettiin • fascistlkomennon ylläpi
tämiseksL Joku aika sitten kukis­tui
jälleen hallitus tämän johdosta
Puolassa. Senjälkeen pystytettiin
maahan uusi. Puolan fascistldik-toattori
Pilsudskille mieluisampi
hallitus. Tämä asettui heti entistä
tiukemmin parlamcnttarismla vas­tustavalle
kannalle, ja nyt kerro­taan,
että hallitus aikoisi heti pää-siäiscn
jälkeen hajoittaa parlamen­tin
uusia vaaleja toimittamatta.
P*aolan soslaUfasqistien j^ä-ää-nenkannattaja
on asian johdosta
julkaissut kirjoituksen, jossa se v a ­roittaa
tällaisesta toimenpiteestä ja
huomauttaa, että menettely olisi
"perustuslakien vastaista". Sosdcm
Johtajat ovat Puolassa koko fascls
tiscn valtakomennon ajan koetta­neet
antaa sille kannatustaan, ja
n i i n he yrittävät tehdä^ tässäkin
kysymyksessä. Puhumalla perustus­lakien
vastaisesta toiminnasta, tah­dotaan
siunata nykyinen fasclstiko-mento
ja antaa sille edelleenkin tu­kea,
kunhan fasclstlt vain toimivat
vahvLstamiensa "perustuslakien mu­kaan".
' >
Mutta tämä menettely on käynyt
fasclsleillc entistä talkeammaksl.
"Perustuslakien mukaan" on Puo­lan
työtätekevä väestö, sekä työ­läiset
että talonpojat, riistetty niin
perusteellisesti, että suurilla joukoil­la
ci ole enää elämisen mahdolli­suuksia.
Tämä on johtanut Puolassa
viime aikoina laajoihin työlälslll-kehtimisiin,
jotka varsinkin Puo­lan
/suii(rma kivllillllaluelUa ovat
niuodostuneet erittäin vpjinakkalksl.
K u n työläiset täällä ovat lähteneet
taisteluun /jlämänsä puolesta, on
Ifcfeltä vastaan mobilisoitu kalkki
fasclstisen valtion voimakeinot. U -
seita työläisiä on näissä taisteluissa
saanut surmansa, paljon haavoittu­nut
Ja joukottaln vangittu. Siinä On
fascistien "perustuslaillista" toimin­toa,
jolle sosdem johtajatkin antar
Vät kannatuksensa. Jo vuosia sit­ten
he olivat yhdessä fascistien
kanssa ampumassa työläisiä Varso­vassa
vappumielenosoltukslllakln. i
Mutta tästäkään. "perustuslalUjT
suudesta" el ole ollut apua. Työ­väestön
On täytynyt nousto. yljä
uudelleen ja uudelleen toisteluun, e-lämänsä
puolesta. Valtovia lakko-täisteluja
on puhjennut usein eri
ptlttiHft maato- Joltokln aikoja.- s i t ­ten
käydyssä Lodzln kutomatyöläls-ten
lakossa, johon otti osaa usei­ta
tuhansia työläisiä, osoittivat työ­läiset
sellaista voimaa, että ' fas-clstit
Jo silloin katsoivat "perus­tuslaillisuutensa"
riittämättömäksi
taistilussa työväestöä vastaan. Vaik­ka
•'kalkkien työväestön todellisten
talsteinjärjestöjen toiminta oii k i e l ­letty,-
Jtävivät työläiset siltä huoli-matta
menestyksellisesti taistelua
järjestöjensä johdolla. Monet muut­kin
taistelut ovat Puolan työläisille
ja tolonpojille antaneet kokemuksia
fasclsmin hirmuvallasta vapautumi­sen
tiellä.
Nykyistä fa.scistikomentoa pitävät
sosdem Johtojat kuitenkin Puolassa
perustuslaHllsena. Sen puolesta he
puhuvat. Mutta nämä perustuslait
eivät voi tyydyttää enää fas<dsteja-kaan.
Työväestöä ei fasclsmin les
ole koskaan voinut tyydyttää. Fas-cistinen
komento on johtanut maan
taloudellisen ja muunkin elämän
.sellaiseen vaiheeseen, Jossa sen pc-rij.
stuslaklen murtuminen on kiertä­mätöntä.
Fasclstlt eivät kykene hal­litsemaan
nykyisten "perustuslakl-n"
mukaan, ja työtätekevä luokka
el voi elää niiden puristuksen alla.
Brltonnian hallituksen ja teloudel-llsten
pUrien on teoissa osoltettova,
että he käsittävät j a tunnustavat
Ison Britannian j a N-liiton välisen
kaupan kehittämisen merkityksen Ja
toteuttavat ne realiset edellytykset.
Jotka tätä varten ovat välttämät­tömät.
Sopimus huhtikuun 16 p:ltä
on taas kerran vakuuttavalla tavalla
osoittonut Ison Britannian työtäte­keville,
että N.liitto harjoittaa voi­makasta
rauhanpolitiikkaa. Britti­läinen
työväenluokka, Jonka pälno.s-tus
sopimuk.scn puolesta ratkaiseva-stl
vaikutti Englannin hallituksen pää­tökseen,
alleklrjoittaai sopimuksen,
tulee myös tarkkaavana seuraamaan
imperialististen piirien neuv-ostovi-hamiellslä
juonitteluja uuden sodan
syttymiseksi, ollen aina valmis tor­jumaan
nämä alkeet. Ison Britan­nian
työväenluokka puolustaa rau­haa
olemassaolon ehtona, kuten N -
liitonkin työtätekevät, jotka raken-tovat
sosialismia."
'Ternstiislalden rikko­mista"
Puolassa
Tilanne fascisti-rPuolassa on v i i ­me
aikoina kärjistynyt äärimmil­leen-
Haacistlneni komento on
muutamassa vuodessa saattonut
maan talouselämän kokonaan rap­piolle.
Jo heti lascistisen valta­kauden
alussa joutui Puolan f i ­nanssitalous
ämerilcalaisten raha-tulee
.luonnollisesti edelleen lisää­mään
työtätekevien kärsimyksiä
mutta se pakottaa työläisiä myös­kin
entistä päättävälscmpään tais­teluun
fasclsmin kiroista vapautu­mista
varten. Ainoaksi, kestäväksi
perustuslaiksi osoittautuu työväen
vaJlahkumoukselllsen taistelun kler-tämättöm3^
s.
pumisla ja katoamisia sattuu Joka
päivä. .
• 3erblassa .oleylUa m^ikedonlalaU
silla on sama juttu.. Sikäläisillä to-lonpoJUla
on 5 miljoonaa dlnaria
velkoja.
KreUcassa olevat makedonialaiset
m ajettu pois taloistaan. 50 t u ­hatta
talonpoikalsperhettä on siel-
'ä tällä kertaa ilman maata. Suu.
« t verot^ painavat talonpoikaiston
Motilan nälkäasteelle.
Vähästa-Aasiasta oni Kreikassa
1. puolitoista miljoonaa pakolais-a,
siis pääaaialUsesti makedonla-
'alsla. Vaikkakin Kreikka Itses-
:ään on talonpolkalsmaa, niin ei
iiellä talonpojan mielta yleisissä
Isloissa kysytä. 'Kolmas osa val­ion
kalkista menoista on käytetty
otavarustclulhln. Englanti on täs-ä
suhteessa siellä täysin johdossa.
Maataloustuotteiden hinnat ovat
taskeneet suunnattoraa.sti ja teol-
Isuustuotteet ovat hUinolssaan nous-
•*et. Työtätekevät talonpojat vaa­tivat
siellä veroista vapautumista.
Sxeikan omat tj^tatckevät talonpo­jat
taistelevat yhdessä sorrettujen
'cansalllsuukslcn talonpoikien kans­ia.
300 tuhatta pakkohuutokauppaa
|a paljon vangitsemisia on sattu.
nut.
Neuvostoliitosta
Uusi tie kansan­valistustyölle
Samanaikaisesti kun knpilalisti-vallioissu
tuhannet menneiden
vuosien sivi8tyksclli.se.sti arvokkaat
taideteokset pölyyttyvät museoissa,
on NouvostolikosKa löydetty tie
tämän kansanvalistukselle tärkeän
kulttuuriaineiston hyöilyksi käyt­töön.
Leningradissa on valtion
taidejäljennöslaitoa. Tässä atel­jeessa
valmistetaan lunfiieuroopas-sa
taiteellisesti j a iteknilliscsti saa­vuttamalla
tavalla, ' tuhansittain
kopioita tuhansista muistoesineistä.
Kopio on niin täydellinen, ettei s i ­tä
aramuittimicskään eroitu alkupe­räisestä,
ellei ryhdy tarkastamaan
valmistusainetta. Valmistus on niin
halpa, että jäljennös aiheuttaa a i ­noastaan
muutaman kopeekan kus­tannuksen.
,. Tämän työn kautta on päästy
siihen, että ympäri Neuvostoliittoa
h^ij^ll^an olevat muinaisesineet on
koottu yhteen j a mikä tärkeintä,
useita tuhansia teoksia käslitävä
kokoelma on nähtävänä n. 420 eri
paikassa j a oppilaitoksessa. Pienim-mänkin
imaaseuitujtaupungin, asuk-
,kaam;.qn nyt tilaisuus tutustua,
menneiden aikojen kulttuuriin ja
taiteeseen tavalla, joka ci ole mah­dollista
länsimaisten surkaupun-kion:
asukkaille. N-Jiiton kansanva­listuksen
kannalta on tUmii mitu
suurimcrkityksellisintu.
Mutta myös .puhtaasti propagan-datyön
hyväksi näitä jUljeimöksiä
käytetään.
Niinpä on tuhansia kuvia kusit-ftävä
u.skonnonvastainen sarja asje-t
e t tu näytteille. Melkein loppu­maton,
kaikkein aikakausien ja
kansojen jumalain rivi on alistettu
taisteluun jumalakulttuuria j a t a i -
kau.skoa vastaan, Afrikan puuju­malat,,
kiviset Buddhan kuvat I n ­tiasta,
luusto vcJHtctyt kiinalais-ju-malat
j a primitiiviaet puu.sta tehdyt
•siperialaiset pyhimykset, jotka |{uu-luvat
imevän omistajansa sairau­den
outoon mahaansa.
Näin on Neuvostoliitosfia taide-jäljennöfilaitoksen
ityön kautta
myö.s mcnnci.syys tehty hyödyllisek­si
tulevaisuuden taistelulle.
Ne henkilöt, j o t k a aikovat tuottaa omaisiaan i a l tuUaidiMX;^
Suomesta tänne, n i i n nyt o l i s i otollinen tj^jiflst]?^ g^hm--''^
K. J . Oksanen, Sudburysta, jok» joHti Ruotsin Am^rilMäf^
L i n j a n huvimatkuetto ~ toukok. 4 p. p a l ^ ~ tyka?«iy^r^-^j^fgn^*
holm" laivalla, j o k a lähtee GötoborisU kesäk. 20 p / Btr^ iOki |
sanen lähtee Suomesta jl8 p. kesäk. Käyttäkää tätä ^laisuirf&äi
tultavienne matkahuolien helpottamiseksi, ostamaUa tjketti ift-'
hän laivaan, j o i t a välittää Vapauden liike. ' • 't
P i l e t i n ostoa. varten j a saadaksenne lähempiä tlcfcojik,';
kääntykää meidän puoleen. •
J. W. AHLQVIST
ASIAMIES
BOX 69. tUDBURY^ ONT. RUOTSIN AIVIERIKAN
Neuvostoliiton pionee­rien
"yhteenlennoh"
merkitys
Makedonian talonpoi­kain
kauhistuttava
asema
Äiliettain Bcrlinis.sä pidetycsä E u -
ropan työtätek. talonpolk. kongrcs-
.-ii;;sa esitti eräs makedonialaisten ta­lonpoikain
edastaja seuraavansisäl-loLsen
tUanrteseJostoikfien makedo­nialaisten
oloista:
Titakedonlassa muodastaa maata­louden
tarkeimmän kysymyk-sen tu-pakanviljclys.
Sikäläinen hallitu!^-
valta polkee monopolillaan työtätc-kevlJtä
talonpojilta asteltavan tupa­kan
hinnat niin alas, että sen vlJ-jelljäin
elämä on muodostunut a lL
luiseksi puutteen Ja kurjuuden tyys-
.'iijaksL Pankit ja raakalaismaiset
koronkiskurit tekevät selvää talon­poikaiston
todellisesta taloudellises­ta
olemassaolosta.
Kyliä on hävitetty, Fa«;istidik-tatuurin
alaisuudessa ovat monet
tuhisnnet makedonialaiset joutu,
ncet J'u«oslavian vankiloihin. Joka
päivä toimittavat Jugoslavian fas-ruhtinalden
kontrollin alle. 73LScL'i- cistlhurtat. joiden välittömänä t c m -
tit ottivat valtansa tukemiseksi imellyskenttänä Makedonia on, uu-
Amerikasta suuria lainoja, j a n i i ­den
valvomista varten asettivat d o l -
slutavla vangifcsemlsLiff tIVölälsten
j a työtätekevien talonpoikien am-
Vllme kesänä viettivät Neuvosto­liiton
pioneerit Mo.skovas.sa e m i -
mäistä yleisneuvostoliittolaista plo-necrijuhlaa
"yhteenlentoa", Johon
tUaisugtecn eri o.sista maata saapui
yli 7,000 pioneeria.
Seuraavassa Julkaisemme mielen­kiintoisen
laasunnon yhteenlennon
aatteelli'jesta Ja taloudellisesta mcr-kltyk-
scstä. Kirjoltas on alkuperäl-senä
Julkaistu crääs-sä Neuvostolii­ton
kasvatusopllli-iessa aikakausleh-desfiä.
Viime vuoden elokuun 18—25 i ^ i i -
vän välisenä aikana tapahtui Mor,-
kova-ssa koko Neuvostoliittoa kakit­tava
pioneerien yhtecnicnto. Kau­punkiin
saapui silloin noin 7,500 10
—15 vuotla.sta lapsledu.stajaa Neu­vostoliiton
kaukaisemmiltakin kol­kilta.
Myö.skln oli vleraik.sl saapu­nut
lap.sla eri maista, Jdärstä, etelästä
ja lännestä.
Tämän »yhteenlennon edellä ta­pahtui
eri puolilla «maata paikalli-
.sia yhteenlentoja. Joiden yhteydes-paitsi
etta niillä valittiin edus­tajia,
annettliij valituille edustajille
myö,skln evästyksiä ja ohjeita «lltä,
miten heidän Moskova.';sa eri a-slaln
yhteyde.>sä tulee esiintyä.
Emme tä&sä ybteydes-sä kerro .sii­tä
.suuremmolsesta Ja vaikuttavasta
näystä. Jonka tarjosi 50,000 pälnen
yleisömeri Dynamon kentällä ^Mos­kovan
suurimman urheiluklubin u r ­heilukenttä),
vaikuttavasta avaJaLs-
•ja päättajälstilalsuudesta, emme pu­hu
lasten spartaklaadeLsto, jolloin
koko laajan Neuvostoliiton' lapset
kilpailivat keskenään urheilussa, l e i ­keissä,
tansseissa, lauluissa j a taide-esityksissä
Jne, OlLsi sangen mie-
Icnldintoista käsitellä muutakin, j o ­ka
hyvin kuvafel lasten ruumiillista
j a henkistä kehitystä neuvostoval­lassa.
:Mutta j ä i m m e sen tässä. ,
Sensijaan puutumme asian erää­seen
puolueen. Yhtcenlento tapah.
tui kahden tunnuksen, kahden eri
aatteen merkeissä.
Ensiksikin tämän yhteenlennon a-vuUa
NeuvostoUitou lapset muistut­tivat
kolco yhteiskunnalle olevansa
se sukupolvi Joka lopullisesti tulee
pystyttamään kommunistisen yhteis­kunnan
Ja osoittivat olevansa kel­vollisia
tahiin tehtavään.
Eikä riittänyt yksin se. että lapset
muistuttivat Itsestään yhteiskunnan
eri piireille. Lapset olivat myöskin
tehneet — ennen täysl-ikälslä —
selviä Ja lopullisia vaatimuksia, kos-vatuso^
Iscsti oikeita Ja täysin y m -
märrcttilvUstl toteutettavia aivan
kuin Jos n e ' olisivat alkuisten tekc-
Venäläinen , sananlasku -sanoo:
Muna el kanaa opeta. Tällä kertaa
tapahtui plUnvastoin. Munat alkoi­vat
opettaa kanoja.
Näkyville Ilmestyi koko sarja n u .
mcrolta lasten alkaansBannokslsta,
tchdysta työstä, yhteenlaskusta. " M e
puhdistimme niin ja niin paljon
viljaa", "me olimme mukana niin
Ja niin monessa kylvössä", "me
tstutlmme niin j a n i i n monta pu\i-ta",
"mc ripustimme niin Ja n i in
monta kottaralspönttöä", "me toi­mitimme
maoscudulle niin Ja niin
paljon radlovastaanottajla", "mc
opetimme nihi Ja n i i n monta l u ­kutaidotonta,
lukemaan", kas sellai­sia
Jastcn antamat raportit. Plonce.
rlcn yhtcenlento yahvtetl tämän
tehdyn työn. pyrkJW. \ Johtamaan
heidän voimaansa y h t c l ^ n n a n r?i-kentavaan
työhöni
Yhtocnleiito '^Ikian ertiiäUVä!
sopimuksia' taldnäelllsteii'' JäJrjatojen
kansaa; -Jotka' ottivat • suorltott»V»k-
Boen • muutaml» i 5-vwotl«8UunnHel. i
ma;i toteuttai^Iselle ,v^lttänjjktt^jl
tehtäviä. Kaypunkll^p-sct j c^Im,:, jOt-tlviat
tehtäväkscep' rakentaa Ja' l ä ­hettää
maascödiille' iähemttän'' 'iHiftl-dcn
aikana 75,000 radlovastaanötta.
Joo. PloncerllUtto oli ottanut suo­jelukseensa
valtakunnan ikaatakaq-
Jan, luvaten lisätä huomatlÄVp^fl
munatuotantpa, joka on vientitava­rana
tärkeä. Nllnikiiän ottivat lap­set
lehtäväksceh • kiidCa'';mä'Ä^n
määrän papcHJätteltji;' tiikimimSxQ.
Jne, tapsct ottivat ltdelloen' oian
suuresta tfehtäVästlr'' suunnltclmasto
tiellä soslallBinlhi. ,^9.j,)tamän työn
tulevat lapset osaltaa,i l^lcuttamaan
alkuisten rinnalla.
Se on yhtecniennon kaunoin puo­li.
Sc osoittaa, että lapset olivat
ymmärtäneet ottaa Jtsellecn ecn teh-lävän.
Jonka avulla he parhaiten
kasvattavat Itsensä nJltä toimia var­ten,
joita historia tulee heidän c-teensä
asettamaan.
pikkupörvarilllstch yäliluokWe« j ^ ^
yksilöiden elämään. He >ivSJt ofös
k y l l i n rohkeita valitsemaan bnia»iRi
paikkaansa jömmankumnuin; täist|||
iuarmeijan riveissä' tai a l t t en ta»j
levat ho armeijaan siyiilimiebint^^^
pikkuporvariUisine vaiatoihieen' j a ;
tottumuksincen. V a i ; ^ t siteet JJ»;
kahleet pidättävät heitä - r - yaikkaS
he ovatkin taistelaarmeijan >u|U|^:
.sa, eivät he s i l t i astu ; y h tU j a l k i ^f
tovereittensa kanssa^ He t*kev5||
syrjähyppyjä, perääntyvät, harhai­levat,
silloin kun toiset kaUcewit
kohti asetettua päämäärää. H e py--
syvät ikänsä nahkapoSkina. y
Heillä saattaa oila innostustalcin
taisteluun. He aavistavat ^a iiäk^y
vät sen 8uuruu<let» j o vältoVuuden
j a heihin syttyy baUi olla innkans.
Mutta he eivät osaa arvost^llli tätä
taistelua joukkoihmisen näkökälr
masto. He katselevat sitä vain
oman v.minuuten8a kannalta/ joka
— vaikka Buhtcelllsesti suurikin
kuitenkin on riittämätön a^osfc^'
lemaan taistelua maailmaninitt«(r
kanvaBsa.l N i i n jäävät hc sittenkin
tovereilleen v i e r a i k s i . SiJIä he oVii|^
pikkuporvarclta. • ' : ^ )
Vanhat tottumulMet. joutuvat II--
suksi ristiriitaan uusien clämähvaa-;
timusten kanssa. Heillä on maOta-laukuEsaan
paljon hyödytöntä ka-^
maa: tapoja, tottumuksia, «nh^kd&S
luuloja, vanhentuneita moraallkä-
«Iticltä, jotka eivät enää ole tä-;
män päivän totuuksia, eivät sdvellu
nykyhetken elämään. Ne saattavat
heidät ratkaisemättbriiiin tiÄtirii-<-
töihin itscniaii <k!anis8ii. !Pikku!>oh^i^^
iilliaoö .Jcäsittefiti tjasjoukkolaisteluJi
raatjiflee Rimpiläinen plaraan ny»!^K- "
mies itsensä verille.
^.Q^lto tjäjlöin ihm?,f ifi?^^M
pikkuporyariUlstiuäett iiutiiy4t
joilhi tuuditeltu henkensä'JM'ItM
näkevän elämän n'uortentaitffjrfIejJ;^|
7g^,<;ulcaM^Waa hänfltti^j iir.rtjfni^f
Klämmc myrskyistä aikaa. ••Elä-mantaistelu"
riehuu intohimoisella
kiivaudella. Valtavat kamppailut
järkyttävät koko ihmiskuntaa. Tais­tellaan
leivästä, kunniasta, virka-paikoifsta,
suosionosoituksista. EJri
valtiot käyvät keskenään kiivasta
valtataistelua markkinapaikoista ja
raaka-ainclähteistä. Maailmansodan
kuohut eivät vieläkään ole asettu­neet.
Ja ennenkaikkea taistelevat
keskenään luokat, «ortajat j a sorre­tut,
työläiset j a kapitalistit, työ j a
pääoma.
Tämä valtava kamppailu tunkeu­tuu
«eliai.sillekin aloille, jotka vain
välillisesti ovat tckemisisBä käytä­vän
valtataiHtelun kanssa. Taide
ja tieteetkään eivät jää siitä s i ­vuun.
Ajan henki lyö leimansa
niihinkin, laiKtclun j a ristiriitaisuu-tlen
hengen. Perhe-elämä muut­taa
muotojaan — joukkokamppai-lun
aikana ei vanha perhe voi enää
«äilyttää koskemattomuuttaan, eris­tyneisyyttään.
Totutut siteet rat­keavat
j a tilalle tulee uusia, jouk-kotoiminnan
luomia j a elävöittämiä.
yk.silöUiByys menettää yhä enem­män
merkitystään. Yksilö ei ole
mitään, joukko o n , k a i k k i . J a vain
joukossa, yhtenä sen jäsenistä,
:!aattaa yksilöstä tulla jotakin.
Vanha Jausc: yksinäinen on voima­kas,
ei enää pidä paikkaansa.
' V o i s i i l o in niitä, j o t k a vieläkin
pysyttelevät yksin! He saattavat
o l l a suuria, o l l a voimakkaita suh­teellisesti
katsoen, mutta heidän
yksinäinen voimansa ei merkitse
mitään joukkovoiman edessä; He
ovat tuomitut sortumaan. J a h e i ­dän
sortumisensa ö n s i t a suurempi,
mitä lujemmin he ovat pitäneet
k i i n n i omasta yksUölIisestä minuu­destaan.
Heitä e i s i l l o in v o i pelas­taa
enää miicään, ei «des joukkoon
sulautuminen. He- eivät enää v o i
«tulla joukon jäseniksi. ' ;
Tämä seikka: ristiriitaisten tais­t
e l u j en j a jouk^ovoiiaaisteh rat­kaisujen
valta-aiioi, Iy9 leimansa
tacj * luoda rita^lldcn kauriiita'v!
la,, Joiden i t u r v i i n ihän saattaa!
t a , , JQld«;n ,;yerho|na,;,|jän ' f s a^
peittää totuuden .. aikuybiinäii
alastomuuden, tjfän' etsii välheti
taiteesta, kir|BlH8UudeBta, .huviti
luista, huumausaineista. I|än etsi,
kaunista", koska eläniä, totuus oft*
hänestä niin rumaa. Ja r u n i a a o i i
Kc hänen mielestään siM» että hän
ei jaksa sitä käsittää. Se ihence
yli hänen pikkuporvarillisen'ynii^
märryksensä, j o k a on tottunut air-vostelemaan
asioita vain yksilöllli
seltä kannalta, jolta c i ymmSrräi
että aamulla tehtaanportista sisäl­le
menevä työläisjoukko c i ole l O i i ;
I 000 yksilöä, vaan yjcsilö; j o k a t<^
' sin on muodostettu 10,000:8tJB ty(^i|
laisesta, mutta; j o k a sittenkin
vain yksi olio, joulcko. ' ' ^^
Tällainen henkilö on joukossakin
yksin, ifänellä,; o n yksilölliset huU^;
lensa, halunsa j a toiVeenää; jotka
merkitsevät hänrlle enemmän kuin
koko joukon vaivat j a pyrkiroyK-set.
Omien harrastustensa takaa «Ml
hän näe niitä kymmeniä, satoj^:
tuhansia, jotka marssivat häneib
kanssaan. Tällöin ei hän raypai-.
kään saa sitä tukea, minkä sub ii«^;
toisuus kuulumisesta valtevaai»;
joukkoon. Hän sortuu yksinäteyy-j
teensä. ' • * ' •
Kun sitten tulee iskuja, jotlta
kohdistuvat hänen omaan pieneen
minäänsä, el hän jajksa niitfi
tää. Hänen entinen elämänpelkbn-r;
sa «fiuuttuu suorastaan kauhuksi j a
jos hänellä vielä on riittävästi jäV
Icllä pikkuporvarillista alkuvoimai­suuttaan,
tekee hän' asiasta lyhy­en
lopun: pakenee taistelusta luo­pumalla
elämästaankln. SlämSnpel-ko
johtaa viimeinen |oh£bpäätdk-seensä,
itsemurhaan.
Työväen Itiokkataisteluänneljas^
sakin on tällaisia yksiloitSf, väli-luokista
' t u l l e i t a . Niitä olisi toveri­en
koetettava ohjata oikealle t i e l ­le,
kasvattaia heistä sotilaita eikS^
vain mukanaolijoita, fieihih olisi
saatava valetuksi työväen luokka-j
a ennenkaikkea jbukkoheid;eä.
Pikkuporvarillisuudän jä porv»rik-l
i s e n individualismin, y k s i l o l l i j ^ ^r
den jätteet, o l i s i heistä |'äavitiay&/
pois l u j i n kourin.; i ^ ^ ^ ä l p nimifc|.
täin saattaa sentään 1' vjelä t u l hi
taistelijoita: Elleiyät ole j o l i i a k^
kanfnatuneet.
jsr viEiiL ta
--'•-rruo^
— "Mitä vartan?" ^
•m-
— "Hän on roisto*.
— "Vai n i i n , ja
Iin että niitä ori
nessstätäääi^n' -, •:rt'':?mM^-^i^M'^^M