Vapaus, August 13, 1926

              VAPÄtJS
Canadan i Buömalaisen työväestön ainoa^ äänenkannattaja,
ilmestyy Sudbnryssa, Ont, ^aanantama, keskmikkona
il» perjantaina. .
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL, ARVO VAABA.
VAPAUS (Liberty) ^ ^ ^ „ ^
' The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-lisbed
in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
ä&d Friday. [ ; , '
/ Begistered at the Port Office Department, 9ttawa,
• t i s ' S e c o n d ' c l a s s ^ m a t t e r . . •• • ^' •
TILAtrSHINNAT: , , „
Canadaan yksi vk. «4.00, puoli vk. »2.26, koUne kk.
>?'^^y8valS»ilun j a luomeen, yksi vk. ?6.50^ puoli yk.
^.00 ja kolme kk. $1.75.
V Tilauksia,'joita ei ieeuraa raha, ei tulla lähettämään,
j j ^ t B J asiamiesten joilla on takaukset.
General advertising rates 7Bc per col. incb. Mi-
Oimum eharge for single insertibn 7Bc. The Vapaus
U the .best advertising medium among the Finnish
l*eoiae in Canada.
Maanantain lehteen caiottojenilmOtusten pitää olla
Icbntlonssa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina' ja
pertärttain Jehteen torstaina kello 12 päivällä^
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038; Postiosote: Box 69, Sndbnry, Ont.
^ Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
JiJrjeeseenne,kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.^
' • ' J . V. KAN^ASTO. Liikkeenhoitaja.
«Vilpitön haUitus"
Koeka Meighen arvelee, että polijajoukot"^vat aa-jBeja,
Vjoiden ehnakkoltiuloifluuteen vanhalla tunnussa­nalla
on kyllin suuri vaikutus^: on han julistanut vaali'
oiljelmansaydinlauseena olevan «vi/pitöff fudlUus^s u
* TuUivirastossa Ibkettain toimitetut tutkimukset osot-tivat^
että liberaalinen hallitus oli käsitellyt hellä-ll^
aroen salakuljetusta. Koko virasto huomattiin fur>
onko koko maas­sa
seinmdista henkilöä, joka uskoisi, ettei .entisen kon-servatiiviseiii
hallituksen aikräa olisi my^
salakuljetusta? Uskooko kukaan, että konservatiivi­nen
puolue voi asettaa vilpittomämnun hallituksena kuin
;<lib9|^a«4ineiv puolue? Ken hyvään uskoo sillä tavalla,
ottakoon ja tutustukoon sodanaikuiseen Rosskivääri-juttuun
yhdistyneisiin ekaahdaaleihin, tai perunaskan-dm^
in^ johon nykyinen työministeri, George B. Jones,
sotkeutunut. Nämä se&at kyllin~pätevästi
^ä,konservatiivit ovat hallituskautenaan pi-jti^
eet hyvää huolta oman pussinsa' lihottamisesta. -
'?^'.t.'!6ik8ipä työläiset ja' farmarit nauravat kun Meighen
piÄrä\L ivilpittomästä hallituksesta. He tietävät vallan
hyvin, ettei kapitalismin vallitessa voi olla puhetta­ko,
1/vilpittömästä hallituksesta. Olkoonpa hallitus-
^jojbj^issa mikä puolue^tahansa, pidetään valtiokoneis-
'ifa^ yllä riipoa vaiden — turvaamassa niitä^ jodca työ­läisiä
Tiistävät. Tämän täden kaikki kapitalistiset
hxdlitukset^ olkootpa ne konservatiiyii^iatai^ H
olkoonpa niiden etumiehenä King tai Meighen,'-lähet­tävät
sotajoukkoja leöUisuusselkkauksiiii, iyonantsijain
puoteHt;'-Sama seikka selittää myös sen, iniksi halli*
^tm kieltäytyy hyv^ymästä työttömyysvakuutusta.- Ja
edelleen'sen, m i l ^ ; Meighen oli niin perso vangitse­maan
Winnipe^n suurlakon johtajat ja ryhtymään toi-
^^enpiteisiin Ij^idän karkottamisensa suhteen, luvaten
' prokuraattorille j lailiistuttiaa moiset toimenpiteet myö­hemmin.
Samairta syystä on lakikirjoihin laadittu suu­ri
määrä työläisyästaisia lakisäädöksiä, jotka itse asias­sa
ehkäisevät rauHatlisen lakkovartioinnih, tekevät ka-
^pinall^suudesta syytätyjen työläisten kaikottaraSsen
mahdollisdksi, ^.m.
r";.v; Mitinkä voislvatkaan kapitalistiset puolueet asettaa v i l -
^^'pktSrimn hallitub^
kantajia j a järjestöjä^ joi^nvaaliridiastoista h
rikkaat miehet,, tehtailijat, paiddciirit,väkijuomainvälit­täjät,
y.m. Jiskettäin toimitetussa tulliviraston tutki­muksessa
ainakin yksi viinatehtailija avoimesti tunnusti
lahjottaneensa varoja kummallekin valtapuolueelle.
Mutia näistä ei ole Meighen, joka pyörstäilee vilpittö-inän
hallituksen puolesta, lausunut sanaakaan, mikä
osoftaisi, että hän on lainkaan lukenut todistuksien
tätä kditaa. Miksi ei, jos hän on kerran niin innos-
" tuhut • tullivirastoa tutkineen komitean raporttiin, että
han.kehottaa kaikkien valitsijain lukemaan sen?
Tilintarkastaja niinikään raporteerasi, että toisten­kin
viinalehtailijain tilikirjat osottivat, että he olivat
myöntäneet suuria summia muuhun kuin omaii liik­keenpä
ylläpitämiseen; eikä suinkaan tarvitse olla mi­kään
profeetta, saadakseen johtopäätöksen siitä, mihin
nuo salaiset lahjotukset oli käytetty. Tutkimuksia toi­mittaneen
komitean raportissa sanotaan muun muassa,
että tilintarkastaja Mr. Nash «kysyi suoraan, onko
näitä varoja käytetty vaalitaisleluitten rahastamiseen.
Kysymykseen vastattiin, että osa niistä on käytetty sii­hen
tarkotiJcseen, mutta ei tarkalleen sanottu kuinka
paljo.» . , » - ,
. ' Unkarin kommunistijutun
s :• päätös
Budapestista; Unkarista, Daily Workerille lähete­tyn
sähkös^^noman mukaan on «oikeus» tuominnut
Mathias Rakosin, unkarilaisen vallankumousmiehen ja
hänen lähimmän toverinsa Zoltan Weinbergerin, edel­lisen
kahdeksaksi ja puoltksi vuodeksi, jälkimäisen
kahdeksaksi,vuodeksi vankilaan. 58 :sta syytetystä tuo­mittiin
38 viideksi vuodeksi; 20 vapautettiin. Oikeuh-huoneessa
tuomion julistamisen jälkeen kuului huutoja:
«Kolmas kansainvälinen tulee elämään!»
.. 'Koko porvarillinen Unkari punoi köyttä syytetty­jen
kaulaan. Mutta porvariilinen' vääränrahan tekoon
turvautunut Unkari eir ollut riittävän viahva teilaainaan.
Se arvelee, että ^poliittinen vankila, nykyulkainen hel­vetti,
hivuttaa hengen uhreista, kuten Puolassakin.
• Syytetyt, ennenkaikkea Weinberg ja Rakosi, esiin­tyivät'
oikeudessa oikeastaan syyttäjinä eivätkä syy>
tettyinä. jakosi selitti ei halveksivansa tuota «oikeut­ta
», koska siin^ ei ollut enää mitään halveksimista.
Kumpikin syytetty käytti sitä propaganda-välineenä.
Koko Unkarin «rjnutetta työväeidaokka tunsi taas ker­ran
sitten vuoden 1919 hengähtavänsä. Se tunsi val-lankumoidcsen,
elävän. .Syytetyt^ kumousarmeian ensi
rivissä, kohottivat kumouksen lippua — ja porvariston
iskuun kohonnut käsi herposi.
' Nuo tuomitut toverit eivät istu loppuun saakka vän-keusaikaansa.
Nykyiset tuomarit saavat heidän koppinsa.^^^^^^^
Ranska
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kirjottaa: - •
Viime päivinä on yleinen huomio kiintynyt jälleen
erityisesti R a n u a n — Mtuohon. suurten yllätysten ja
vallankumousten-maahan. Syynä tähän erityiseen kiin­tymiseen
on ollut .etupäässä Ranskan kireä talouspula
ja siitä johtunut f r a n ^ arvon hpimaava lasku csdu
hallitusten nopea vaihtuminen. Frangin arvohan lasld
lyhyessä ajas^ lähes puolella, ja hallituksien vaihtu­misessa
- Ranska- lienee ^ lyönyt maailmanennätyksen.
Kolme hallitusta yhden ainoan viikon aikana j a 21
Hallitusta: puolen vuoden kuluessa ollenee ainutlaatui­nen
saavutus alallaan.
'Ymmärtääksemme mahdollisimman oikein Rans^
kan nyky isiä .tapahtumia ja voidaksemme muodostaa
jotensakin lähellä todellisuutta olevan käsityksen lähi­aikoina
siellä mahdollisesti sattuvista idikä : hyvinkin
merkityksellisistä tapauksista, lienee paikallaan terästää
muissa muutamilla Ranskaa kodcevilla tosiasioilla
Ranska on: erinomaisen • hedelmällinen maa. Sen
pinta-alasta on yli 50 pros. peltoa ja puutarhaa. Viini­tarhat
muodostavat tästä lähemmä 10 pros^ Pelloissa
viljellään-etupäässä perunaa, vehiiää ja kauraa. Ruista
jä ohraa viijellellään edellisiin verraten vain mitättö­män
vähän.
Ranskan karjatalous on . jäänyt huomattavasti jäl­keen
muista Länsi- ja Pohjois-Europan maista.
: Vuoriteollisuus on sangen korkealla. Muista -teol­lisuuksista
näyttelee kutomateollisuus huomattavinta
osaa; Myöskin Ranskan asema ulkomaankaupassa on
melkoinen.
Elinkeinöryhn^stä knuodostaa maatalous suurimr
man^ Siihenikunluu yli kolmasosa väestöstä. Lähinnä
maataloutta muodostaa teollisuus ja vuorityö seuraavan
suurimman ryhmän. Sitten on kauppa ja liikenne.
'Maaomaisuus on suurdcsi osaksi pienomistajain, ta-lonpoikaiston
hallussa,, joskin suuromistus on etenkin
viimeisinä vuosina alkanlit 'saada yhä suurempaa ja­lansijaa.
' -
Ranskan nykyinen pinta-ala on '550,986; rneliökilor;
metriä ja asukasluku, 39.milj: 480,000. Ranskalla on
useita siirtomaita, joiden pinta-ala on 11 miljoonaa
727,000 neliökiloinettiä ^ a asukasluku 60,527,000
henkeä. ' > •
Ranskft^ on hyvin lämmin maa. Vuoden keskilämpö
on Pariisissa Celsius-mittarin mukaan 10 astetta ylä­puolella
jäätymäpisteen. Vuoden kylmimmän kuukau-^
jieiHvtammikminvkeslulämpö on 2 ast. yläpuolel^^
laa C:in^ mukaan ja kuumimman, heinäkuun 18 ast;
yläpuolella nollda.^ • ^
Ranska on ollut, jo vuosisatoja kapinoiden ja val­lankumouksien
TOSL^ , Jo varhaisella keskiajalla oli
siellä kapinoita. Niinpä 1350-luv. nousivat talonpojat
kapinaan (n.&Jacquerie-kapina). Sen jälkeen kapinat
jatkuvat milloin minkin nimisinä kunnes suuri vallan-^
kumous 1789 muodostaa käännekohdan kapinoiden sar­jassa.'
Sitten seurasi. heinäkuun vallankumous 1830
:ja helmikuun vallankumous 1848.' Kommuuni,- v. 1871,
on viimeisin Ranskassa tapditunut vallankumous, jon­ka
kukistamisen jälkeen julistettiin n.8. kolmas tasa
valta, mitä nimeä nykyinen Ranskan valtio^ pitää kil-vessaan.
Maailmansodasta Ranska selviytyi n.s. voittajana.
Ranska etupäässä saneli Versailesin rauhan ehdot:
Saksa joutui maksamaan sille suunnattomia «sotakor
vauksia» ja luovuttamaan sille Elsass-Loäiringenin.
Ranskan annettiin pitää entiset siirtomaansa, vieläpä
se sai haltuunsa uusia. Lyhyesti sanoen Ranska sel­viytyi
maailmansodasta pienimmillä vaurioilla kuin
mikään muu europalainen valtio. >
«Maailmansodan seurausten» ei siis pitäisi aina­kaan
enää vaikuttaa Ranskan 'talouteen. Ranska on,;
kuten sanottu, lämmin ja erinomaisen viljava maa,
suuret siirtomaat riistettävänään, se on saanut nauttia
suuria «sotakorvauksia», rikkaat matkailijat kantavat
sinne huimaavia summia. Ranska edustaa korkeinta
«länsimaista sivi^ystä» — mutta kuitenkin se nitisee
joka liitoksestaan ja uhkaa kokonaan hajota. Siellä
tapahtuu nykyään hyvin paljon sellaista, joka on lä­heistä
sukua siellä aikaisemmin tapahtuneiden kapinoi­den
ja vallankumousten edeltäjien kanssa. .
Nyt on siellä ääriroäisen oikeistolainen Poincare en-simäisenä
miehenä hallituksessa. P. oli ensi kerran
hallituksen jäsenenä jo 33 vuotta sitten, ja sen jälkeen
lukuisia kertoja, välillä presidenttinäkin. Sotakiihkos-sa
ja Saksan kuristamisessa on Poincare voittanut it­sensä
Clemenceaunkin.
Kun tarkastelee—-edelläkuvattua taustaa vastaan
— Ranskan nykyisten ministerien nimiluetteloa.—- jos­sa
on m.m. useiden hiljattain pääministerinä olleidei\
nimiä •— niin tulee pakostakin ajatelleeksi: onko tä­män
jälkeen enää minkäänlainen «parlamentaarinen»
hallitus .mahdollinen? Jos tämäkin hallitus kukistuu
lähiaikoina, niin minkälainen tulee sitten tilalle?
.,: Pätevää vastausta ei näihin kysymyksiin voi antaa
kukaan muu kuin aika. Todennäköiseltä kuitenkin tun­tuu,
että Ranskan vallassaolijat tuntevat tanssivansa
tulivuoren aukolla, kuten heidän edeltäjänsä niin mo­nasti
ennen.,: . ,/ ^
Mutta olkoonpa niinkin, ettei tulivuori purkaudu
vielä tällä «purkauskaudella». Todennäköistä kuiten­kin
on, ettei.Ranska voi selviytyä pulastaan ilmay ame-rikalaisen
suurpääoman tehokasta apua. Ja täten tulee
Ranskakin muuttumaan yhä enemmän Amerikan siir­tomaaksi,
kuten Itävallan ja eräiden 'muiden «länsi­maisten
» valtioiden laita nyt jo on. Osat vaihtuvat.
liJHikbsodan arkistoa
Kuten aikaisemmin on j o Icer-rottn,
o n W. P. S. T. ja kostannn»-
liikkeemme ^panneet alulle Suomen
luokkasodan ::arIdston kokoamisen,
silmälläpitäen .tässä ensikädessä .air
nekäien' keräämistä kustannettavaan
luokkasodan: -lO-vootis : moistojulkai-sunn.
Arkistolrataitean pnolesta J m -
nettiin:.;iret$omos, jossa tässä maasr
sakin oleyia f leikissä mukana ollei­t
a " k e h o i t e t t i iD lähettämään arkis­toon
tietojaan; j ä . samalla' pj^dettiin
muitakin" antamaan Suomesta osot-teita,
joiden .perusteella .voitaisiin
saada > luokkasodan kulkua, lahtaxien
julmuuksia" y« m. valaisevia tietoja.
. Vetoomukseen onkin jossain mää­rin;
joy vastattu: Useat tässä maas­sa
-olevat toverit'.ovat'.-.lähettäneet
arvokkaita tietoja ja Suomestakin
on saatu useita; osotteita. Arkisto-komitea
, haluaa kuitenkin vidaSan
painostaa asiaa.' 'Pienimmätkin tie-d
o t ovat tervetulleita. Useilla . hen«
Mlöillä, vaikka eivät Jtse olekaan
olleet taisteluissar on Suomessa: su­kulaisia^
jotka sovat luokkasodan, k o ­kemukset
läpäisseet,, tai: jotka ovat
joutuneet labtarilen murhattaviksL
Toimittakaa>heidän kokemuksistaan
ja kohtalostaan arkistoon lähempi
selostus: tai lähettäkää komitealle
osotteita.
Lahtarien konnäntyot «n .paljas-tettavft.
: 'Maailmalle on osotettava
minkälaista on se '••sivistyneistö'^
joka tällä kertaa pitää valtaa Suo­messa'
ja": joka julkaisee teoltsen toi­sensa
jälkeen ^punaisten "hirmu-teoi8ta'\
Vastatkaamme niihin ku­moamattomilla
todistuksilla lahta­rien
veriteoista, jotka ikipäiviksi
koko sivistyneen maailman silmissä
tahraavat: Suomen porvariston ja
lyövät sen: poispaäsemättomäsli hä­peäpaaluun.
Luonnollisesti tässä suhteessa
saadaan suurin ainehisto Suomesta,
mutta tässäkin maassa voivat tove­rit
olla: apuna.; Aineksien hankki-miseksi:
^on: Suomeen ja Neuvostoliit­toon
jo käännytty.'? rSillävälin voi­simme^
^me -täällä . ' O s a l t a m m e ^ - teh­dä;
voitavamme. Komitealle tulleis­ta
kirjeistä; päättäen -v useitakin- vai-vaia
pelko, eitä kertoessaan tiedoil­taan
voivat! he saattaa vaäranalai-
'Seicsi Suomessa olevia • tovereita.
Tietenkin nimien anhteen ei • varovai­suus
ole haitaksi, mutta Suomen oh­ranan
kynnet eivät kuitenkaan ulo­tu
tänne. Julkaisussa taas tullaan
luonnollisesti / : noudattamaan . tar-peelfistä
vmrovaisniitta. Lähempiä
ohjeita voitte: saada sihteeriltä.
Edelleen, jos haltuunne on jolla­kin
tavalla joutunut sanomalehti-leikkeleitä,'
luokkasodan aikuisia tai
juuri luokkasodan .jälkei^ä. s^oma-lehtiä,
kovia l y. m.i jotka voisivat
olla jollain taväila asialle hyödyka,
min lähettäkää ne arkistoon. Vaik­ka
kaikkea mitä saadaan kokoon
tässä maassa, Siiomessa ja Neuvos­toliitossa,
ei voitaisikaan käyttää
mainitsemassamme . suurjulkaisussa,
niin tulevat ainekset säilymään ar­kistossa
ja täyttämään tuleviakin
tarpeita. Arkistohan voidaan mil­loin
tahansa luovuttaa historioitsi-jain
käytettäväksi. Auttakaamme
tata asiaa; Amerikastakin käsin niin
paljon- kuin mahdollista. 'Laitta­kaamme
muistoteoksestalmrvas pa­la
lahtarien nieltäväksi ja samalla
kertaa arvokas valistuskirja työväen­luokalle.
Aikaisemmin nimitettyjen komi­tean
jäsenten lisäksi on Canadasta
nimitetty toy. A. T. Hill, 95 King
St., Room 804, Toronto, On^. MUut
komitean jäsenet ovat H. Puro, E .
Sulkanen, Wm. Marttila, Matti Ten­hunen,
K. Rissanen, E . Parras ja al­lekirjoittanut.
Kaikkien yllämainit­tujen
toverien puoleen voidaan kään­tyä
-luottamuksella.
Toverillisesti,
•"Arne Halonen,
54 Belmont St., Worcester, Mass.
tanokoiran tilanherroille ja' työnan­tajille
ja kiihottaakseen, häntä- ty»-
Iäisiä' ja talonpoikia /rästaa^
nämä nousevat s u o j e l e m a a n - o i k e n t r
taan. Mutta miten, he erehtjrvät-kään!
He eivät voineet riuhtaista
sotilaasta "elävää sielaa'%-'he. eivät
voineet;saada-häntä :uskomaan,.et­tä
' hän oli lihaa' ' lihasta
ja verta sen .verestä; ; , V i ^ o r i n tyk­kimiehet
ovat : kunluttanset ääneen
koko.t Venäjän 'kansalle: .:;*'01em
teidän puolelIanne;f:Y^
me me kärsineet tsaarin pyövelien,
tUanherrain ja työnantajain vallan-
Viajforih kapinasta kakai vudä-kyniDientä
Biiotealaiseäsa kommunistijulkai-sussa
käsitteli. ^Viaporin - kapinaa
1906 Varsin läheltä seiirannut kir-jottaja,
Grigori Alel^sandrov, tyh­jentävästi
tätä yhtä- suuren vallan­kumouksen
: esinäytöstä, jota, sa­moin
kuin^ muita'Samoihin : aikoihin
Venäjällä sattuneita kapinaliikkeitä.
Lenin piti vallankumouksen -•'ken-raaliharjotuksena'f.
Aleksandrov sa­noo,
että Viaporin kapina oli nii­hin
aikoihin sattuneista sdlilaskapi-noista
V suurenmoisin. •'Kokonaista
kolme-päivää liehui' yäpauden lippu
Viaporin linnoitusalueella, ja ko­konaista
kolme päivää rtaistelivat so­tilaat,
matruusit ja suomalainen
punakaarti sankarillis^ kamppai­lua".
Kapina oli kuitenkin tuo­mittu
epäonnistumaan. Se 'oli liian
aikainen, sillä ei ollut oikeata joh­tajaa,
joka olisi "ollut kiintjBässä kos­ketuksessa
kapinallisten joukkojen
kanssa. ; Kapinan johtaja, kapteeni
Cyon petti eosialidemoloraattisen
puolueen (bolshevikit), vehkeiU
sosialivallankumouksellisten kanssa,
jätti kesken taistelua johtajapaik-kansa
mutta rehenteli jälkeenpäin
ulkomailla ^sankarillisen. esiintymi­sensä"
johdosta, mikä sankarilli­suus
päättyi siihen, että hän 1917
vehkeili valkosuomalaisten kanssa
ja toimi, asuen Tukholmassa,r erään
sikäläise^^orvarillisen lehden "Mos­kovan
kirjeenvaihtajana", elää toi
sin sanoen herjaamalla. päivästä toi­seen
työväenvaltaa.
Valaistakseen silloista, ilmapiiriä
kapinallisten keskuudessa:^lainaa A-leksandrov
v. 1906 elokuun U p:nä
ilmestynyttä salaista '-Kasarmivies-tiä",
jossa kirjotettiin:
"On oUut ylväitä päiviäl Soti
laat ovat palanneet kansansa luok­se.
Kansa' on löytänyt poikansa.
Sorrettu ^venäläinen sotilas irrotti
orjakable^sa. < Kauhu ja pelko
tarttui tsaarin lakeijoihin — tilan-herraspoika-
npseereihin. Miten he
olivatkaan tehneet kaikkensa tuka'
hoitaakseen: sotilasten "elävän sie­lun."
Viekkaudella ja väkivallalla
ovat he koettaneet tehdä sotilaasta
— joka vielä eilen oli talonpoika
taikka työläinen — uskollisen kar-
X - E N IN
Saavutukset ja vaikeudet ,
V. 1918 oU Neuvostovallan ase.
ma heikko. Ympärillä^ imperialistit
arpieioineen — ilmeisesti foimak-kaammat
alkavaa puna-armeiaa. Ne
olivat kyllä keskenään sodassa, mut­ta
siltikin uhkaavat. Valtasivat —
Englanti Muurmannin, Saksfi reu­namaat
ja Ukrainan, Japani Kau­kaisen
ifdän, tshekkoslovakit (sota­vangit
- ententen palkoissa) | Uralin
y.m. Maassa vastakumouksellisia
kapinoita. Ja pahin kaikista ~ näl­kä.
Tuotanto pysähteli. .Venäjän
teollisuus oli moniin aineisiin jopa
koneenosiinkin nähden riippuva ul­komaista.
Nyt oltiin saarrettuina,
Kerenskiff hul|na-aikana oli työ.
kuri mennyt alaspäin — työväki
ei välittänyt tehdä porvareill^ työ­tä.
Spesialistit saboteerasivat. L
Esitelmässä osotiaa. Lenin, kuin­ka
työväenluokalla ja köyhillä ta­lonpojilla
on edessään uusi tehtävä
— saada tuotanto käyntiin. Bolshe­vikit
ovat saaneet Ven&jän tyÖtä
tekevät miljoonat vakuutetuiksi si­käli,
että ne ovat ottaneet Venäjän
pois rikkailta. Nyt on sitä opittava
hallitsemaan. Nyt on ohjeena: hoi­da
huolella raha-asioita; älä huk­kaa
aikaa; älä varasta yhteistä
omaisuutta; ole kurinalainen työssä!
Koreuskin jäleltä on koko joukko
anarkiaa maassa. Sitä lisää se raa.
istuminen, jonka taantumuksellinen
sota aina tuo mukanaan.. Sitkeällä
työllä: on saatava aikaan muutos
joukkojen katsomuksissa ja mieli­alassa.
Tarkka kontrolli on panta­va
toimeen tuotannossa ja jaossa.
Tämä tehtävä Itysyy ammattimie­hiä.
Täytyy käyttää asiantuntijain
apua. Teknilliset tiedot ovat vält­tämättömät.
Niitä ei saa pakolla.
On maksettava korkeampia palkko­ja.
Venäläinen on huono työkykyyn­sä
nähden verrattuna lännen työläi­siin.
Eikä voi olla muuten tsaris-min
pimittämässä maassa, liyt on
otettava tiede avuksi. Taylorin
y.m. järjestelmistä opittava. Otet­tava
ne - sosialismin rakentamisen
palvelukseen. Koetettava saada ai-kaan
mallikoimnuaneja ja suurtilo­ja.
. " On opittava kunnioittamaan
tieteen ja tekniikan spesialistien asi­allista
työtä... On otettava kaikki
se kulttuuri, minkä kapitalismi on
jättänyt meille ja siitä rakennet­tava
sosialismia. On otettava pal­velukseemme
tiede, tekniikka' ja tie­to.
Ilman sitä ei voida taata kom-:
munistisen yhteiskunnan elämää."
Mnrliajrritys
Kun :. vastavallankumouksellisille
kävi selväksi, että neuvostovalta ei
alaisuudessa yhdessä ; tulemme
me vallottamaan maan: ja vapau­den!"
^
• Nim, ne olivat : ylpeitä : päiviä
Kolme päivää liehui punalippu yl­väänä
Viaporin linnoituksella.
"Eteenpäin maan ja vapaoden
•'' . puoIestaF'-'
oli sen tunnus. Kolmen päivän a-jan
taistelivat tylddmiehet kuin lei­jonat
tämän: lipun alla. Koko maa­ilma,
seurasi . heidän
sankaruuttaan.; Venäjä
Iähe'tti heille siunauksensa.: Kol^e
päivää taistelivat tykkimiehet SQÖ^
nalaiaten tyoläiaten - rinnalla.' Ja
miten läheltä olikaan voitto!
Valkoinen lippu köllötettiin jo
keskussfuurella. Komentaja ratsu-miehineen
:oli. antautunut. Mutta
Viapori ei voinut kestää yksinään,
sillä Venäjän kansa ei voinut tu­kea
kapinaUisia^ ja muut sotilasosas'
tot eivät olleet vielä valmiita kapi
naan. Ja niin kukistui Viapori
epätasaisessa kamppailussa^ Se kaa­tui
veljeinsä kätten kautta — vel­jeinsä,
jotka eivät olleet vielä tie-toiisia.
siitä, mitä asia koski.
Ikuinen kunnia heille, jotka kaa­tuivat
taistelussa! Heidän nimen­sä
on säflyva niiden joukossa, jotka
ovat taistelleet ihmiskunnan valoi­samman
tulevaisuuden puolesta.
Heitä' tullaan siimaten muistamaan
sukupolvesta toiseen. He ovat kaa­tuneet
taistelussa kansan vapauden
puolesta. Heidän muistonsa on o-leva
ikuinen!
Viaporin sankarit kaatuivat, mut­ia
he osottivat kansalleen^^ mikä
valtainen liittolainen- tällä nyt oli.
Armenia <^ Venäjän pyövelien vii­meinen
toivo — • hylkää kansan vi­holliset
ja siirtyy vapaustaistelijain
puolelle.
Kansan voima icasvaa. Taistelu
kohoo ja laajenee. • Jätti-työväen­luokka
nousee, malttamattomana tu­levat
ratkais.evan..taistelun johdosta
perivihollistaan, tsaarihallitusta vas­taan.
Venäjällä ei nykyisin öle kolk­kaa,
missä ei kapinan henki olisi
kohottanut päätään -r- vaikkapa
vain lakkojenkin muodossa. Näl­kiintynyt
v e n a i l e n talonpoika, jo­ka
on menettänyt uskonsa tsaariin,
on päättänyt kuolla taikka voittaa.
Hän etsii pelastustietä elämän vää­ryyksistä.
^ Ja tämäh tien osottaa
Venäjän sosialidemokraattinen/ työ­väenpuolue
(bolshevikit); On ole­massa
vain yksi pelastusti^ — V e ­näjän
itsevaltiuden täydellinen
murskaaminen. Ja vain aseellinen
kapipa koko kansan taholta voi suo­rittaa
tämän. Hetki lähenee, jol­loin
koko Venäjän kansa nousee
yhtenä miehenä sortajiaan ^vastaan.
Silloin — olkaa valmiina sotilaat!
Kansan kanssa te voitatte — kan­saa
vastaan odottaa teitä tappio
ja toivoton orjuus. Ja kun ^ kansa
nousee, liittykää veljiinne, sotilaat
ja mairuusit. Voi sitä, joka nousee
aiokaan kukistua "itsestään", ryh^
tyivät ne toimiin.^ Alkoi ilmetä
terroristisia tekoja. Varastoja tu­hottiin,
siltoja räjäytettiin, rauta­teitä
hävitettiin.' Imperialistien
edustajat Venäjällä varustivat näi.
den tekijät varoilla ja Varusteilla.
Kun piti vaikutettaman; Amerikan
yleiseen mielipiteeseen ja presiden­tin
ratkaisuun, järjestettiin Jarosla-vin
kapina kesällä 1918. Viiden­nen
neuvostokokonksen aikana hei-näk.
alkupäivinä tekivät vasen-es-errät
kapinan Moskovassa. Muu­allakin
ilmeni sellaisia. Yksilölli-^
nen terrori tuli sitten käytäntöön.
Volodarski murhattiin alkukesästä.
Ja syksyllä ammuttiin Uritski Pie­tarissa,
samaan aikaan kun "so.
sialisti" Fanny Kaplan ampui Le­niniä
Moskovassa.
Lenin oh juuri puhunut ent. Mic-helsoniri
tehtaassa. Hän, kuten
muutkin toverit, kävivät säännölli­sesti
puhumassa työväellei Shoffööri
kertoo, että kun:he saapuivat teh­taalle,
meni Lenin yksin sisään.
Auton Juo tuli silloin nainen utele­maan,
kuka tulija oli. Shoffööri vas­tasi,
ettei tuntenut puhujaa ja
nainen meni tehtaaseen. Kokouk­sen
loputtua tuli Lenin työläisten
mukana ulos ja vastaili niiden ky­symyksiin.
Kun hänen piti astua
autoon, ryhtyi kaksi naista kysele­mään
elintarveretkikunnista, . joita
kaupunkien työväki lähetti maaseu.
duUe. Lenin selitti, että ne saat­tavat
väliin käyttäytyä epäkelvosti,
mutta siinä suhteessa on ryhdytty
toimenpiteisiin.'
Silloin kajahti laukaus — toinen.
k a n ^ vastaan — hänefle fana'
tule koskaan antamaan anteeksL
Olkaa .vahmuia, sotilaat f
Ja, kirjottaja huomauttaa, että
tämä kirjotettu jo tapahtui kabä
vuoalqmnnentä dtten, ja kuitenkin
tuntuu kmn se olisi aivan veres ta­pahtuma.'
Ta,ppion opetukset —
noin tuhatta matruusia ja sotilasta
rangaistiin, m. m. 57 kuolemantoo-nuolla
— antoivat voittoon johta-vaa
kokemusta, ja kun v. 1917
myraky nostatö ukkosilman, ryhtyi-yät
bolshevikit toimeen yhteenjrii!
tcfcuna joukkona, jolja käsitti työ-
Iäiset; talonpojat: js sotilaat. '
%noI»e
PUOLUEEN YKSILILLE JA
KESKUSKOMITEOILLE
Hyvät; toverit: V
. E r i paikkakunnille puolueyksikkö.
jemme yhteydessä olevat lasten o-sastot
(Pioneerien klubit) eivät öle
säilyttäneet kiinteää yhteyttäib
Nuorisoliiton viraston kanssa, eivät­kä
tilaa jäsenmerkkejään y. m. Jog
tilanne paikkakunnallanne on tä­mänlainen,
niin tulisi teidän ^ t -
taa tämä >puoli järjestelmälliselle
pohjalle. Pioneerien jäsenvenHser-kit
maksavat vain 2c kappale ja
saatte paikallisesti määritellä knn-kausiveron
korkeuden viiteen sent­tiin
tai hiukan korkeammaksikia.
Ikärajaa .ei ole määrätty, mutta Pio­neerien
osastoihin ei kuulu kuiten­kaan
vanhemmat kuin neljäntoista.
Siitä ylöspäin vanhemmat on yhdis-tet^
vä Kommunistisen Nuorisolii.
ton jäsenj^yteen, vaikkapa mahdolli­sesti
jossakin pikku paikoissa toimir
sivat: yhdessä.. Että nämä, samoin
kuin yleensä lasten toiminta talisi
oikein valvottua, niin on välttämä­töntä
järjestää ^'puolueosaston ta­holta
n. s. VALVOJA KOMITEA.
Kom. Nuorisoliitolla on ollut oma
äänenkannattajansa "The Young
Worker", sekä siinä on tähän saak-ka^
pideityvpioneerien' osastoa "The
Young Comrade". Viime heinä­kuusta
alkaen , tulee kuitenkin
"Young Comrade" itsenäisenä: Nyt
aluksi ainakin joudumme toimitta­maan
ja antamaan sen -ulos mo-.
nistettuna. Sitä lähetettiin -nlos
joitakin numeroja eri paikkakunnil­le,
veloittaen. kaksi ja puoli: sent­ti^
kappaleelta ,je .voidaan lasten
taholta myydä viiden sentin hinnal­la.
Nyt olisi saatava lapset kirjot­tamaan^
siihen ja kauppaamaan sitä.
Myöskinitulisi nyt heti kaikkialla
säädä Pioneerit järjestämään käve­lyretkiä
ja ulkoilmajuhlia, tai mah­dollisesti
sellaisen ^ yhteydessä ilta­mankin,
joihin on koetettava saada
monipuolinen lasten ohjelma, urhei­lua,
leikkejä / y . m. Tarkotus on
näistä - tilaisuuksista tehdä erikoisia
ryntäyksiä Nuorten Pioneerien leh­den
••Young Comrade'n" avustami­seksi.
On aivan välttämätöntä, että jo
nyt ryhdytään valmistaviin toimen- •
piteisiin kansainvälisen nuorison pii-van
juhlien suhteen. Syyskuun 4 ja
5 päivä on kaikkialla suunniteltava
tätä tarkotusta varten. Erikoisesti
tulisi näistä Tiehittää nuorison ja
lasten; sekä vanhempien yhteinen
juhla. Edelleen käsittäen sen alku-ryntäyksenä
syystoiminnalle NUO­RISON
JA I4ASTEN LIIKKEEN
Lenin kaatui. Shoffööri juoksi am­pujaa
kohti, mutta tämä. heitti
aseensa pois ja pakeni. Työläiset
vangitsivat hänet kuitenkin. Tch-daskomiteän
jäseniä juoksi Leninin
luo. Ne nostivat hänet autoon ja
lähtivät mukana Kremliin. Siellä
ei hän antanut auttaa itseään, vaan
meni itse yläkertaan. Soitettiin
Bontsh-Brujevitshille, joka oH kan-sankomisarien
. neuvoston kanslia-pääUikkö
ja asui Kremlissä. Hänen
vaimonsa —- lääkäri — antoi ena
avun. Leninin sisar, "Pravdan
toimitussihteeri Maria Iljinitshna
oli noitamassa;
Krupskaja oli pojssa — puhumas­sa
hänkin, vaikka olikin sairas. Kon
hän saapui ja näki säikähtyneet
kasv<?t, sanoi hän: "Älkää puhuko
mitään, sanokaa vain onko han
elossa." Shoffööri sanoi, että tov.
Lenin- on lievästi haavottunnt.
Krupskaja meni huoneeseen ja >stw
koko yön Leninin vuoteen ääressa-
Tuli lääkäreitä. Totesivat: .looö
kädessä --^ mutta missä toinen,
—-keuhkoihin ei ole sattunut
eikä sydämeen.' Vihdoin löytyi toi­nenkin,
luoti ja haavat sidottiin.
Lenin oli hetken tainnuksissa. V»
kaksi päivää oli-hri-in k r i i t i l b^
Professori ihmetteli sairaan tyy-nejrttä
ja kärsivällisyyttä.
Jännityksellä .odottivat tovern,
odotti koko työtä tekevä ^^a-nsa, nu-ten
on k ä y v # Sitten tuli ^nnhc^
via tietoja. Lenin jutteli l e B ^
seen tapaansa. Ja sitten tnh p a i ^
;joUoin'hän saattoi ottaa vasb^
toverit j a panna kysymyksiään.^»^
I jestettiiri kansankomisarien neavv^